Sah teLIBRARY OF THE
UNIVERSITY OF VIRGINIA

 

PRESENTED BY

ATCHESON LAUGHLIN HENCHEnglantilais-Suomalainen SanakirjaENGLANTILAIS-
SUOMALAINEN

SANAKIRJIA

TOIMITTANUT

SANTERI NUORTEVA.

FITCHBURG, MASS.,

SUOMAL. SOSIALISTISEN KUSTANNUSYHT. KUSTANNUKSELIENGLISH-FINNISH

DICTIONARY

EDITED BY

SANTERI NUORTEVA.

FITCHBURG, MASS..
FINNISH SOCIALISTIC PUBLISHING COMPANY.COPS RIGHT 1
by the

FINNISH SOCIALISTIC PUBLISHING CO.,

FITCHBURG, MASS.

15

FINNISH SOC, PUBLISHING COMPANY
PUBLISHERS <x nde LSBED PRINTERS
WALLACE AVE., FITHCBURG, MASS.Tekijan alkulause

Amerikassa tahan asti ilmestyneitten eng-
lantilais-suomalaisten sanakirjojen suurin
puutteellisuus on ollut sanavaraston—seka eng-
lantilaisen etti etenkin suomalaisen—riitta-
matt6myys. Englanninkielisilla sanoilla on ta-
vallisesti hyvin monta eri merkitysta ja mai-
nitsemalla vain yhden tai pari niista johdetaan
sanakirjan kayttajaa usein aivan vaariin tu-
loksiin. Esilli olevassa sanakirjassa olen eri-
koisesti koettanut antaa sanakirjan kayttajalle
mahdollisimman taydellisen kuvan kunkin sa-
nan merkityksesté. Tama on tuntuvasti lisin-
nyt kirjan laajuutta, mutta kun samalla on
koetettu pita& se niin supistettuna, ett& se ei
tulisi kovin kalliiksi, on taytynyt jattaa mai-
nitsematta lause-esimerkkeji, joista tarkem-
min selvidisi kunkin sanan kaytanto. Eng-
lantilaisten sanojen valinnassa olen koettanut
ottaa huomioon tirkeimmat,ei ainoastaan joka-
pdivaisessa puhe- ja kirjallisuuskielessa kay-
tetyt, mutta my6dskin yhteiskunta-, puolue- ja
yhdistyselimassa seka tyOmaalla tavallisimmin
esiintyvat sanat.

Sanavaraston jirjestamisessa olen noudat-
tanut siti tapaa, etta samasta vartalosta joh-
detut sanat ryvhmitetéan yhteen. Kuitenkin
olen poikennut tasta siinnodsta silloin kun
johdettu sana kirjotetaan tuntuvasi toisella ta-
valla kuin alkujuuri. Saadakseni mahdollisim-
man paljon tilaa sanavarastolle, olen mainin-nut perussanojen johdannaismuodoista etu-
piaéssi vain yleisemmin kiaiytannéssd olevat ja
sellaiset, joilla johdetussa muodossa on oniin-
takeinen, paédéasanasta poikkeava merkitys. Sa-
nakirjan lopussa oleva pdatteitten luettelo ja
niiden merkityksen selitys antanee sanakirjan
kayttajalle riittavdsti tilaisuuksia pdaasta sel-
ville kunkin johdetun muodon merkityksesta
jonka perusmuoto loytyy itse sanakirjass42.

Lausumisohjeissa on tarkoin seurattu Webs-
terin sanakirjan laajimman ja uusimman
(1913 vuoden) painoksen lausumistapaa. Olen
katsonut parhaaksi ottaa kaytantO6n suoma-
laisen kiriotustavan mukaisen merkinnan, jo-
hon Amerikan suomalaiset ovat osaksi jo tot-
tuneet taalla ennen ilmestyneitten sanakirjo-
jen kayttamisesta, — joskaan tallainen mer-
kitsemistapa ei aivan tarkoin tuo esiin kKaik-
kia englanninkielen lausumisvivahduksia. Ke-
hotan sanakirjan kayttajidé sanaluettelossa ole-
vien aantamisohjeiden rinnalla kaytt’&maéaén
kirjan lopussa olevaa lausumisoppia, joka ti&y-
dentaa ja selittéaéa tekstin sisdssa olevia puut-
teellisuuksia.

Sanakirjaa toimitettaessa on ty6n pohjana
Ollut Websterin sanakirjan edellamainittu laaja
painos ja useat lyhennetyt painokset seki
Suomalaisen Kirjallisuusseuran kustannuksella
ilmestynyt GranstrOm-Svahnin sanakirja. Apu-
lahteina on kaytetty ‘“Tietosanakirjaa’’, Ch.
Sylvesterin tolimittamaa “The New Practical
Reference Library’”’ (1913 vuoden painos), Erik
Lindgrenin toimittamaa “Engelsk-Svensk Ord-
bok” sekda useita englantilais-venalaisia ja
englanilais-saksalaisia pienempia sanakirjoja.

Mieluinen velvollisuuteni on lausua kiitok-
seni tyétovereilleni A. Usenius’elle ja O. Saa-
relle, jotka ovat avustaneet tekstin jarjesta-mista ja puhtaaksikirjottamista ja jalkimdinen
sita paitsi ottanut osaa itse toimitustyOhién
seka korrehtuurin lukemiseen, ja Mr. J. Ho-
ward’ille, B. A., joka on tarkistanut englanti-
laisten sanojen lausumismerkintéa.
Sanakirjan toimittaminen on tapahtunut hy-
vin kiireellisesti ja sita paitsi monien muitten
toitten lomassa, joka asiaintila tietenkaan ei
ole voinut jattaa kirjaa aivan virheettémdaksi
ja taydelliseksi. Toivon kuitenkin, ettaé mah-
dolliset puutteellisuudet ja epatarkkuudet eivat
esta ty6tani olemasta hyvana apuna Amerikan
suomalaisille ty6ladisille, joille kaikille yhteisesti
toveruudella omistan taman teoksen.

Fitchburg, Mass., lokakuussa 1914.

Santeri Nuorteva.Lyhennyksien merkitys:

a, — adjektiivi.

adv. — adverbi.

imp. — imperfekti.
interj. — interjektiooni.
komp. — komparatiivi.
konj. — konjunktiooni.
l. — tahi.

Ss. — Substantlivi.

pp. — partislipin perfekti.
prep. — prepositivoni.
pron. — pronomini.
sup. — superlatiivi.

v. verbi,A (et) kirjain A. |
a (ad) maéadréamiatin artik-||
keli; eras, joku, yksi/l|
(jaa usein suomentamat-
ta.)
aback (abdk’) adv. taka-!|
perin, taaksepidin, taa-||
pain.
abactor (abdk’tor) s. karja- ||
varas. ||
abacus (ii’bakos) s. helmi-||

taulu laskemista varten. I
abaft peris-||
|

(abaft?) adv.
sapdin, peradanpiin, pe-|
ralle; — _ prep. takana,|

taakse,
abalienate (<dbeil’jeneit)
luovuttaa; vieroittaa:
abalienation ( abeiljenei’- ||
son) luovuttaminen. 1
abandon (abdn’don) vy. ijaik-|
si pdivaksi jattaa, nyl-|
jata; luopua; abandoned!!
(aban’dond) a, SaLetty, is
hyljatty; autioksi jatet-
ty; abandonment (abdn’-
donment ) hylkaaminen,
abarticulation (abdrtikjulei’- |
gon) nivel-liite.
abase (abeis’) v. alentaa, |
masentaa, noyryyttad ; |

va

Ss.

ry

Ss.

 

abasement (abeis’ment) s.|\!|
masennus, noyryyttami-||
nen; hapea. |
abash (abdas’ ) v. saattaa ||
hapeamaan; h&imméastyt-||
{44 ; abashment (abd8s- |
ment) s. hiped; hammas- ||
tys; pula. [|
abate (abeit’?) v. havittaa; ||
silpoa; alentaa, vdhen-||
tae hillita ; vaheta, |
alentua; — abatement ||
(abeit’ment) S. alennus, ||

||

vahennys.
abbey (a’bi) s. luostari; —
— abbot (dbot) s. luos-
farin johtaja.

  

A

|abdiecate

abbreviate (abrii’vieit)
lyhentaa, supistaa;
abbreviation (abriiviei’gon)
lyhentaminen ; supistus.
(ab’dikeit) v. luo-
pua pois virastaan; panna
pois viralta ;— abdication

Vv.

(abdike?Son) gs. luopumi-
nen virasta, hallitukses-
Lag

abdomen (dbdou’men) s. ma-
ha, mahanpohja, vatsa;
mahanrasva, ihra; hy6dn-
teisten takaruumis.

abduce (dbdjuus’) eli abduct
(abdokt?) v. viedd pois,
eritta&aé; ka&éantad toisaal-

 

le; abduction (dbdok’-
Son) Ss. poisvieminen ;
ryosto,

aberrance (<dber’ans) s. ek-
syminen; poikKeus; —
aberrant (aber’ant) a.
eksyv4; poikkeava.

abet (abet?) v. kiihottaa,
Vilyttaa; ‘vyietella::=——o am
kiihotus, yllytys.

abeyance (abei’ans) s. pe-
rimisoikeus; riidanalai-
suus.

abhor (dbhoor’) v. inhota.
kammota; — abhorrence
(dbhoor’ens) s. inho, kam-
mo; — abhorrent (ab-

ilettava ;
(adbhoo’renthi)

hoor’ent) a.
abhorrently
adv. inholla.
abide (abaid’) imp. abode
pp. abode, v. jaada, vii-
pya; oleksia ; pysya;
puolustaa; luottaa.
ability . (abi7litt) s. kyky,
kunto;: taito: voima:
abject (db’dzekt) a.
heitetty; kelvoton.
abjure (dabdzuur’) v. luo-
pua; kielt@#&a; peruuttaa;
— abjurer (dbdZuw’ror)

pois-ablaze

valalla luopuja; valoin
ieltiytyji; — abjuration
valalla

Ss.
<
(dbdzuurei’ son)

poiskieltaminen.

j
}
Ss.

(ableiz’) adv. pala-|

ilmitulessa.

ablaze
vasti,

able (eibl) a.
taitava; — ably
adv. taitavasti.

kykeneva,
(eib’ li)

(dbnoor’mal) a.
epaluon-
abnormality

abnormal
epamuotoinen,
nollinen ;

(abnoorma lity) Ss. epa-
sHinnollisyys, luonnotto-
muus: — abnormally (db-

noor’mali) luonnottomasti.

aboard (aboord’) adv. lai-
vassa. -vaan, -valla, -lle,
laivan kannella, -lle.

abode (aboud’) s. olinpaik-
Ka

poistaa,
ha

abolish (abd@’lis) v.
lakkauttaa, kumota,

vittaa; - abolishment
(ibd’ligment) s. poistami-
nen, kumoaminen ; ar-

monanto; sovinto;
abolitionist
orjuuden vast

(aba’

(abdli’ sor St)
ja.

}

1}

1s

S
;¥ 7
¥

mine ‘
ibominable

inhoittava,

abominate

inhot

‘
‘

cL 9
(abd’minabl) a
ilettava.
aboriginal
alkuperdinen,
nen; aborigines
d alkuasukkaa
abort ) V.
keskosia; oo abortion
(dboor’ son) keskenme-

dzi )

nal a.
kot Li-

(aborv -

(abhor
TY
I

1m)

siniz) spl. {

(daboort’ saada

Ss.

|
|

|
}

10

|
|

|labroad

no. liian varhainen syn-
nynti;— abortive (<dboor’-
tiv) a. tulokseton, hedel-
miton.

abound (abaund’) vy. ollall
kosolta, yitikyllin, olla
tivnninsé, uhkuilla.

about (abaut’) prep. & adv. |

lle; ldihella
melkein.

ympiri, -lla,
-lle, likella;

above (abov’) prep. & adv. ||
pialla, -lle, ylapuolella 1]
-lle, yvli: etevampi kuin;

  

j
}
j
i
j
}

|abridge

abrupt

}

|

      
  
   
       
 
 
 
  
 
  
  
 
   
  
  
  
  
   
   
 
 
  
 
  
    
    
 
  
 
 
 
   
  
   
  
  
    
   

absolve

enemmian kuin; ylhaalla,

vylempana.

abrade (dbreid’) v. hieroa,
kahnata pois.
abreast (abrest’) adv. rin-

natusten,
vastatusten.

vieretysten ;

(abridz’) v. lyhen-

supistaa.
(abridz’-

42. vahentaa,
abridgement

ment )

L
s. lyhennys.
{ ahr ood’ )
ulkomaill
abrogate
vitta
abrogation
peruutus.

adv.
, iss
it) Vv.
peruuttaa,;

(a brogev son)

pois-

Se. a es

(ab’roge na-

s

(dibropt’?) a. Katkais-

u: sekava, jirkiyhteytta
vailla ikillinen, Aakkiar-
vaamaton, pikainen;
ivrkki; — abruptly (ab-
ropt’li) adv. H4kkia; Kat-
konaisesti.

ibscess (ab’ses) Ss, mita-
haava, ajos, paise.

abseond (dbskdnd’) vy. ka&at-
kKeytya lymyilla (oikeu-
lien palvelijoilta, 1. vel-
kojilta) mennd pakoon.

absence (db’sens) s. poissa-
olo: — absent (ab’sent)
a. poissaoleva; etdinen;
hajamielinen ; absent
(absent?) v. olla poissa.

absinthium (aibsin’tium) s.
koiruoho.

absinthe ab’sinth) S ab-
sintt

absist (absist’) v. luopua,

lakata.
absolute
jaton;
tiydellinen ;
absolutely
adv. kokonaan,
masti:—absolution (<dbdsol-
ju’Son) syytt6miAksi ju-
listaminen: — absolutism

(dab’soljut) a. ra-
tiysivaltainen ;
ehdoton;
(aibsoliut?li)
ehdotto-

Ss.

(aib’soljutism) s. yksinval-
tius.
labsolve (dabsdlv’) v. vapaut-

julistaa syytt6Omiak-

suorittaa.

taa,
aTabsonant

absonant (db’sonant) a. pa-|
haaaninen, epdsoiva.
absorb

 

(absoorb’) v. imed;|
yhdistéa itseensh: vetii
puoleensa; vaatia (huo-|}
miota).

abstain ((<ibstein’) v. vilt-

faa: Olla ryhtymatta:
luopua: piddttaytya: —
abstainer (<dbstei’ndér) Ss.
raittiusmies; — abstin-
ence (db’stinens) s. viAlt-
taminen, itsens& piditti-
minen; kohtuullisuus.
abstract (dbstrdikt’) v. ve-
tag, pois: erittha > <—= 49:

eritetty ;
abstract
abstruse

abstraktinen ;—
(ab’strakt) s. ote.
(abstruus’) a. kat-
ketty, salatti epdselva,
vaikea ymmartdd.

absurd (dbsdrd’) a. miele-

ton; mahdoton, kelvoton:
typera ; -— absurdity
(absér diti) S. mieletto-
myys.

abundance (abon’ dans) s.
yltakyvllaisyys, runsaus,
paljous, kyllyys; oe
abundant (<dbon’dant) a.

ylellinen,
runsas.
abuse (abjuus’) v.
kayttaa; réaakata;
tella ; Ss.
pettamys;
nettelu;
juw siv)

yltakyllainen,

vaarin-
pane-
vaarinkaytto ;
raakkays; pa-
abusive (ab-
vaarinkaytta-

a.

 

11

]
|
|
|

| accent

acclaim

va; herjaava, panettele-
Va.

abyss (abis’) _ s. pohjaton ||
kuilu, Aakkisyvdanne.

abut fatot)..v.  rajottua;|
Olla lahella.

academy (akid’dimi) s, aka-|
demia, yliopisto; aca-|
demic (dkade’mik) a. yli-|
opistollinen.

acanthus (akdn’thos) s. ko-|

|
: : : os se |
rintilaisen pylvadanlatvan |

lehtikoriste.
accede’ (dksiid’) vy. tulla]
luokse, lahesty4a; suos-

tua. }

 

 

|; acclimate

 
 
 
     
    
    
    
    
  
  
    
    
 
    
   
   
    
    
  
   
  
  
 
   
   
   
  
   
   
  
    
   
  
   
  
  
 
  
 
   
 
  
  
  
   
  
  
   
  
   

accommodate

accelerate (dkse’léreit)
jJouduttaa, kiiruhtaa:
acceleration ((kselérei’gon)

Vv.

Ss. kiihtyvdisyys.

accend ((ksend’) vy. sytyt-
taa; kiihottaa; — accen-
sion (dksen’&on) sg. sytty-

minen; kiihoittuminen.

(dk’sent) s. korko,

aanenpaino; korkomerk-

ki; 4a4ntamistapa; murre;3

accentuate (dksen’tu-
eit) v. korostaa.

accept (dksept’?) v.
vastaan; hyvaksyd,
tua : acceptable (<dks-
ep’tabl) a. hyvaksyttiva:
—acceptance (<dksep’tans)
s. hyvaksyminen.

ottaa
SUuOS-

access (dkses’)
padso; — accessory (dke-
es’sori) s. osaaottavainen;
rikososallinen;: access-
ion (dkse’Son)) gs. lahes-
tyminen; valtaistuimelle
nouseminen.

accident (dk’sident) s. odot-
tamaton tapaus, kohtaus:
onnettomuus; sivuasia ;—
accidental (dksiden’tal) a.
satunnainen; accident-
ally (aksiden’ tali) ady,
satunnaisesti.

accipient (dksi’pient) sg.
vaksyja.,

s luoksi-

 

 

hy-
vastaanottaja.
(akleim’) s. suosio-
huuto ;—v. huutaa suosio-
ta: acclamation (dak-
lamev’Son) s. suostumus-
huuto.

(aklai’meit)
acclimatize
V4 tOLUEEaAS:

eli
(dklai’mataiz)
ilmanalaan.,

acclivity (dkli’viti) s. jyr-
kanne.

accommodate (dkom/’odeit)
v. tehda sopivaksi, sovel-
luttaa; varustaa; majoit-
taa; — a. mukava. so-
piva; — accommodation
(dkomodei’son) sg. sopivai-
suus, mukavuus; varus-

taminen; asuinmaja.accompany

accomplish

accost (dkast’) v.

account (dkaunt’) s.

accredit

accrue (akruu’) v.

accumb (dkomb’) v.
accumulate

accompany

         

acne

 

 

seurata; sdestaa.

(aikdm’ plis) — v.
tiyttada, panna toimeen.
tehdi valmitiksi; — ac-
complished (dkdm’plisd) a
viimeistelty, valmis;sivis-
tynyt:— accomplishment
(dkdm’pliiment) s. taytta-
minen; saavutus.
accord (dkoord’) s. sopusoin-

tu, yksimiel‘syys; -— Vv.
sovitella ; suostua; —
accordance (dkoordans) s
mukaisuus, yhtaipitavai-
syys;—according («akvor’-
din) prep. mukaan; ~
accordingly (dkoor’dingli)
adv. mukaisesti; siis, sen
nojalla ; —- accordion
(dkoor’dion) s. harmonik-
ka, paljepeli.
lahestya ;
rajautua puhutella.
laske-

minen: lasku;: till; sunh-

de: — v. laskea; arvus-
tella;: tehdad til'a; — ac-
count-ability (akaunt-ubv’-
iti) s. vastuunalaisuus;

— accounting (dkaun’tin)
s. laskeminen; tilipaatos,
(dkre’dit) v. antaa
arvoa, luottoa; valtuut-
taa.

karttua
kasvaa; kartuttaa; joh-
tua; — accretion (dkrii’-
karttuminen, li
shHintyminen.

gon) s.

nojata.
(akjuw mulett)
v. kasata, Kartuttaa, suu-
rentaa; kasaantua, Kart-
tua: ~— accumulation s.
(dkjumulei’gon), kKasaami-
nen, kKasaantuminen; —
accumulator (<dkju’mulei!-
or) s. kokooja; s&hk6vir-
ran sidilyttaja,
laattori.

accuracy (dk’jurasi) s. tark-

kuus, huolellisuus ; —_

(dkom’panmi)  v. {|

accurse (dkors’) v.

accuse (dkjuuz’) v.

ace (eis) s. assa

acer (eisor) s.
acerb (asorb’) a.

acetic (ase’tik) a.

ache (eik) s.

achieve (atstiv’) v.

acme
akkumu-

acne

accurate (ak’juret) a
tarkka, huolellinen.
kirota.
syyttaa ;
moittia, paheksua; —
accusation (dkjuzei’son) s.
syyt6s; — accuser (dkju’-

gor) s. syyttaja

accustom (dkos’tom), totut-

accustom-
tottu-

Pie. TOLLUSA Ss =
ed (dkos’tomd) a.
nut,

hitunen,
atoomi.,

lehmus.
katkKera;
kypsymaton, raaka; —
acerbity (asdr’biti) s. kKat-
keruus.

etikanp
toinen hapan.

acetylene (ase’tilin) s. eras

hiilihappokaasu,
leeni.

asety

vaiva,
sirkea.

toimit-
aikuan, saa
achievement
toimitta-

urosty6.,

tuska,

- vy. kivistéa,

,

taa, saada
vuttaa

(atsiiv?’ ment) S.

minen; tuote

achromatie (dkroma’tik) a

viritén; - achromatize
(ak’romataiz) v. akroma
tiseerata, (poistaa valo-
side-taitunnan vaikutta-
mat virit).

acid (d’sid) a. hapan; Kar-

acid-
hapat-

happo _—-
ify (det'difai)  v.
taa

Vas; ~~ 8.

acknowledge (dknd’ledz) vy.

tunnustaa oikeaksi, tun-
nustaa, mydntii:— ack-
nowledgement (dknd’ledé-
ment) tunnustus, tun-
nuste.

(demi) s. kukkule:
ratkKaisuhetki, kaanne
taudissa; elAm&in kKukois-
tusaika.
(ak’ni) s. nysterm:

kasvoissa.acorn

acorn (ei’korn) s.
terho.

acoustic (akous’tic) s.
lo, kajahdus;

kuu-
— acoustics

(akous’tiks) spl. 4&n1oppi; |!

salin kajahdus, akustiik- |
ka.

acquaint (dkweint’) v. teh: |
da tunnetuksi; — se-

(akweuv tans)
seurustelu;

quaintance
S. tuLtavuus,
tuttava.

acquest (dkwest’) s. ansio:
saalis.

acquiesce (dkwies’) v. tyyn-
tya, tyytya:; tyydyttsa:

acquiescence ((dkwies’-

suostumus; tyy-
tyvdaisvys.

acquire (dkwair’) v. saavut-
taa, hankkia; — aecquire-
ment (adkwair’ment) a.
saavuttaminen; taito;
acquisition (dkwizi’Son) s.
ansaitseminen, voittami-

ens) Ss.

nen; oppiminen; tieto, |
taito; — acquisitive (dk-
wi zitiv) a. hankittu, an- |

saittu; opittu.

acquit (dkwit’?) v. julistaa
tai padastaa vapaaksi, va-
Dauttaa ; suorittaa, tayt-
tah: acquittal
wt tal) S. vapauttami-
nen, syytt6Omaksi julista-
minen.

acre (e¢i’kor) s.
(4840 nelid-jaardia),
keri; acreage (ei’kor-
edz) s. pinta-ala.

acrid (dak’rid) a.
— acrimony
s. katkeruus.

acrobate (dk’robdt) s.
devoimistelija.

across ((dkrds’ )
ristissad; poikittain;
nettomasti,
poikki; vastapdaata.

act (dkt) v. toimia, toimit-

taa, ryhtyda toimeen; vai-

kuttaa; teeskennella;

niytella; — s. toimi, ty6,

teko; asiakirja ; laki:

alanmitta

katkKera;

on-=

 

 

tammen |

(ak- |

eek- |

(aik’rimoni) ||
tai-
adv. & prep. |

vastaisesti; ||

address

juhlatoimitus; niytés; —

| | . * , :~ : .
/} acting (ak’tin) s. toimi-
|} minen; naytteleminen ;—

a. tyOssa, toimessa oleva;

= toi-
vai-

action (dk’Son) s.

minta, teko; kaytos:
kutus; Kanne; ottelu;
active (dk’tiv) a. toime-
lias, tehokas; vilkas; —
activity (dakti’viti) s. toi-
meliaisuus ; actor (ak’-

 

 

 

tor) s. toilmitsija:” nave
telija ; actual (ak’tjual)
todellinen, oloperainen ;
— actuality (dktjua’liti)
s. todell‘suus; — actual-
ly (ak’tjuali) adv. todel-
lakin; — actuary (ak’t-
jueri) E asiakirjain
vastaanottaja: actuate
(ai tjuert) vi panna ‘tay-

tantoon : “kirnottaa.

acumen (akjuuwmen) s. te-

ravyys. 4alykkyys.
acute (dk’juut’) a. terava;
alykas; kriitillinen; —
acuteness (dkjuut’nes)  s.
teTaVVYS; aly.
adage (da’dedz) s. sananlas-
ku. vanha puheenparsi.
\ladagio (dda’dzZ0) adv. hi-
taasti.
adamant (adamant) s. ti-
| Mantti.
adapt (adapt’) v. asettaa;
sovitella, sovelluttaa; —
|| adaptive (addp’tiv) a. so-

Diva, mukautuva.
lladd (ad) v. liséita, liittaa;
kartuttaa; laskea yhteen;
tulla lisdéksi; addition
(adv Son) S: lishaminen,
liitthminen; lisa&ys, lisake
adder (a’dor) s. kyykaarme.
addict (ddikt’?) v. pyhittaa,
omistuttaa; antautua.
lladdle (ddl) a. tyhja; hedel-
| mitén; alaston; turmel-

 

 

| tama * v. tyhjentaa;
| tehd& hedelmattémaksi;
| turmella.

jaddress (dadres’) v. kaantya
| jonkun puoleen, puhutel-
| la; lahetta’a; omistuttaa;adduce

14

adolescence

 

 
 
  
   
  
  
  
   
   
     
   
   
  
 
 
 
 
   
 
   
   
  
  
   
  
    
 
   
  
   
  
  
  
    
    
   
     
   
 
      

kenut, taitava; hengen-
heimolainen.

adequate (d’dikwet) a. tar-
koin vastaava, asianmu-
kainen.

adhere (<ddhiir’), olla
tyneena, pysya
yhtya, tarttua
puolustaa ;
(ddhii’rens) s.

adhesion

kiin-
kiinni ;
kK innt ;
adherence
kiintymys;

(adhii’son) s.

yhteen tarttuminen; kiin-
tymys, uskollisuus ; --
adhesive (ddhii’ siv) a.
kiintynyt, riippuva.

adieu (adjuu’) interj. jada

hyvast'

adit (a’dit) s. sishénkayta-
va; paéasdO; tasakaytava
kaivannossa.

adjacent (ddzei’sent) a. vie-
ressd oleva, likeinen.

adjective (dadZjektiv) s. li-
says; adjektivi

adjoin (adzoin’) \v vhdis-
taa: lisita liittya ra
jautua.

adjourn (ddzérn’) v. miaa-

rita, Ilykatéd toistaiseksi;

adjournment (ad-
Zorn’ment) s. lvkkiys
adjudge (dzodz’) v. p&ait-

tha. maédrita, ratkaista.
tuomita.

adiunct (fid’Zonkt) gs. liite,
liitetty ominaisuus; apu-

ri virkaveli.

adjure (ddzuur’)v. kiihkeids-
ti rukoilla; manata, van-
nottaa ;:—adjuration /(ad-

fuurci’ son) s, Manaus, va-
lan vaadinta, vannotus.
adjust (ddzost’)) v.

jarjes-

— g§, pyyntOkirja, ano-||]
muskirja; osote; punut- ||
telu; — addressee (dd-|
resi’) s. kirjeen saaja. |
adduce (ddjuus’) v. vetaa
luokse; tuoda esijin, valit-
tit; — adduction (adok’-
gon) s. yhteenveto, todis-
tukseksi mainitseminen.
adept (adept?) s. & a. ko

téaa, sovittaa, sovelluttaa; ||

adjustable
sovitetta-

adjustor
sovittelija;
tarkas-

oikaista; —
(adzost’abl)

vissa oleva:
(adzos’tor)  s.
tulipalovahingon

a.

taja.

adjutant (dd’Zutant) s. apu-
lainen * #IUtantt1.

adjuvant (dd’Zuvant) a.
avullinen; etuisa; — Ss.
apumies.

admeasure (adme’ sor) a.
mitata ; arvostella; -—

admeasurement (ddme’sor-
ment) Ss. mittaaminen;:
arviolasku.

(admi’nistor) a,
holhoa; ja

administer
hoitaa, "ella

ed 'staa :

tarjota auttaa,
— administration (udmi-
nistrei’80n) s. hoito; hal
linto, hallituskunta;
administrator (ddmini-
stei’tor) s. hoitaja
admiral (dd’miral) s. ami-
raali, meripaaéllikks.
admire (ddmair’) v. ihme-
tella kummekKsia ihail-
la _- admirable (ad
mirabl) a. ihana — ad-
mirability (ddmiraov liti
s. ihanuus; — admiration

ihailu: il
— admirer
ihmettelija:

(admirei’ son) s.

metteleminen;:

(admai’ror) s.
ihailija.

admit (ddmit’) Vv. laskea

padstaa; ottaa vastaun
mydéntaai; — admission
(admi’son) s. paaisd; vas-

taanotto;

admittance
(admi’tans) s. mydnnytys;

SliSaa
admix

sekaan.

npaasy.
(admiks’) v. panna

admonish (ddmd’ nis) Vv.
muistuttaa, nuhdella; —
admonition (admonv gon)
Ss. nuhde, varotus

ado (aduu’) s. puuha, hyéd-
rind. hamm‘nki, melu.

adolescence (ddole’sens)  s.

nuoruus; oe

kukoistus;adopt 15 aerial
adolescent (ddole’sent) a.|| sensad; — advantageous
nuoruuden ijassa oleva. | (advantev’dZos) a. edulli-
ee (adapt?) v. Ottaa lap-|| nen, suotuisa.
seksi, ottaa omaksi: hy-|| ny
cee Wes Ber i * |jadvent (advent) s. .tulo
vaksya ;—adoptive (addp’- ||". a1). wae _
tiv) a. ottolapseksi otet- || Derie Pahats, Beco
tu; — adoption (addp’-||adventure (ddven’tjur) - s.
Son) s. lapseksi otto: hy- seikkailu; uhkayritys; ta-

vaksyminen. ||

adore (adoor’) v. rukoilla:
palvella; ihailla;— ador-
able (adoor’abl) a. ihail-
tava; — adoration

(adorev Son ) jumaloi-

minen, ihailu,

Ss.

adorn (ddoorn’) v. Kaunis-
taa.
mari. (adrift) adv. & a.

tuuliajolla; umpimah-

kaan.
adroit (adroit’?) a. kykene-

taitava’:

va, sukKela, —
adroitness (adroit’nes) s.
kyky.

adulate (dd’juleit) v. mairi-

adulation (dd’-
mairittelu,

tella ;
juleigon)
imartelu.
adult (adolt’) s.
kasvuinen.
adulterate
harjoittaa
vadrentaa,

Ss.

& a. taysi-

UT

(adol’toreit) \

haureutta;
turmella;
(adol’toror)

adulterer S
aviorikkoinen; vaadarenta-
1a: — adulteration

(adoltoretv’gon) s vaaren-
timinen: aviorikos.

adust (ddost’) a. Kuiva.

advance (ddwans’ ) surtaa
edemmaksi, edentaa; an-
ta. tarjota; ylentda,
edistiad; esittaa; maksaa
etukdateen; siirtya eteen-
pdin, edisty4; nousta,;

eteenpdin meneminen,
edistys; korotus; hinnan
nousu; edeltapdin maksu,
kasiraha.

advantage (ddvan’tedz2)
eteviammyys; etu, hy6dty.
voitto; otollinen tilai-
suus; lisays; vi BVG-
dyttaa; kaytté4a hydodyk-

x7
Ye

Ss.

Q

>.

|
|
|
|

 

adverb

}
|
|
|
j

|
|

|

jaerial (e-ii’rial)

uskaltaa, roh-
alttiiksi ;
(ddven’tjuror)
onnenon-

paus; Ve
jeta: panna
adventurer

seikkailija,

S.

 

riskelija: ‘yritteliji: wh-
kayrittelija ; adventur-
ous (ddven’tjuros) a. uh-

karohkea; seikkaileva.
(i@vorb) s.
maaéarasana.
adversary (ad’vorsert)
vastustaja; vihollinen.
a. vastainen; adverse
(dd’vors) a. vastainen; vi-
hollinen; epdasuosiollinen ;
adversity (ddvor’siti)
vastus, vastoinkaynti.
(advort’ ) Vi ottaa
havyaita.. tar-
advertise (dd-
ilmottaa, kKer-
advertisement
boys. i

adverbi,

Ss.

Ss.
advert
huomioon ;
kata:
vortaiz’ )

v.

t0a 5 a

(advor tizmer
kertomus,

advice (ddvais’) v.
neuvo.

11motus,
julistus.
ilmoitus,

advisable (ddvavzabl) a.
edullinen, suotava ; ——
advise (ddvaiz’) v. neu-

antaa

voa, kehoittaa ;
tieto: neuvoa, neuvotel-
la: tuumia; — adviser

(didvai’zor) s. neuvonanta-

ia:

advocate (ddvokeit) v. e-
dustaa, ajaa jotakin asi-
aa: — s. asianajaja; —
advocacy (dd’vokasi) Ss.

edustaminen, puolustus;
asianajajakunta.
adz (ddz) s. petkele.
aerate (ei’dreit) v. yhdistaa
hiilihappoa johonkin.
a. ilmal-
nen: korkea; — aerie
(ii’ri) s. petolinnun pes;aeriolite 16 after
“Eagle’’ salaseuran osas-|jaffluence (ii’fluens) s. tul-
to. va; runsaus, ylellisyys.

aeriolite (ei’drolait) s, me- |\afford (afoord@ ) v. tuot-

teorikivi. tae: hankkia;: .varustaa ;

aeronaut (ei’éronoot) s. il-|| saada, aikaan; kestia.
mapurjehtija. liaffray (dfreiv’) v. pelottaa;
aeroplane (ev droplein) s.|| arveluttaa; -—— affray-
lentokone. ment (dfrei’ment) s. me-
afar (afaar’) ady. kaukana, | teli.
etaalla. llaffreight (dfreit’) v. vuok-
affability (dafabi’liti) s. ys-| rata laiva.
tivadllisyys, kohteliaisuus; ||affright (dafrait’) v. pelot-
affable (d’fabl) a. ys-| taa; — s. pelko, kaunu.
tavallinen, suloinen. ||affront (dfront’) v. kayda
affair (dfeer’) s. tehtava; vastaan, kohdata; hyd-
kauppa; tappelu. kata padlle; vastustaa;
affect (dfekt’) v. vaikuttaa; | solvata, loukata; — s
rasittaa, ahdistaa; sat- tOorkea loukKaus; uhkaa-
tua; teeskennell4é; — s. va vastaus.
mielenliikutus; — affeec-|\afield (afiild’) adv. ulko-
tion (dfek’Son) s. kiinty- na, ulos: maalle, maal-
mys, rakkaus; vaiva; — la; kKentdlla, kentdlle.
affectation (afektev’Son) |\afire (afair’) adv. tulen
s. teeskentely; - affec- vallassa ;— a. innostunut
tedly (afek’tedli) adv.|\afloat (afloot’) a. uimasil-
teeskentelevisti: - af- laan kulkeva, uimausil-
fectionate (afek’ sonet) laan; liikkeella oleva.
a. kKiintynyt; hell4; har-|!] afoot (afut’) adv. jalkasin.
ras. | afore (afoor’) adv. edessa,
affiance (afai’ans) s. luotta- eteen, edella, -lle; ennen;
mus; kihlaus; — ¥y kih- aforehand (afoor’hdnd) a.
lata; uskoa. edelt&ikisin ; ennakolta
affidavit (dfidei’vit) s. va- varustettu; —- afore-
lallinen kertomus, mentioned (afoor’mensond)
affiliate (dfi’lieit) v. ottaa a. eli aforesaid (afoor’-

lapseksi, ottaa seuran ji sed) a. edellamainittu;
seneksi; liittyd. — afore-time (afoor’taim)
affinity (dfi’niti) s. lan- a. ennen muinoin.
kous, sukulaisuus; yht&-|\afraid (afreid’ ) a. pelois
liisyys. saan oleva.
affirm (dfdrm’) v. mydntédé.|\/afresh (afres’) adv. uudes-

vakuuttaa, todistaa, vah- taan.
vistaa ; -= affirmation ||afront (afront’) adv. vasta-
(aformev’son) s. mydnny- paati.

tys, todistus, vahvistus;|/aft (aft) adv. perilaivassa;

— affirmative (éfdr’ma- a. perikannella oleva.

tiv) a. mydntivda. liafter (af’tor) - prep. (pai-
affix (dfiks’) v. kiinnittiii,|| kasta ja jirje stykKsestia:)
HWittaéaé; yhdistid; — s.|| jualessi, takana; jilkeen,
lite. l| taakse; (ajasta:) jAl-
afflict (aflikt’) v. surettaa.|| keen, peristi, kuluttua;

loukata; vaivata; masen-| (tavasta:) mukaan, myd-
aa; — affliction (daflik’- den, noudattaen; (arvos-

t |
gon) s. suru, tuska, vaiva.|| ta:) lihinni, perist’;: —afterbirth

 

 

 

 
  

 

 

 

17 agrarian
adv. jalestaé, perdsti, ja-}| joukko, parvi; kokonai-
lestapdin; sittemmin, sen|| « . i

‘ é os ye suus; — aggreg:
‘ives: 4 Boni, sifien. || ete ss egation
: Bits nj. sitten- || (adgrigev’gSon) sg. ryhmitys,
kun. | aineiden yhdynté; jouk-
afterbirth (af’térbérth) - s. ko.
jJalkimenot, Jalkeiset. llaggress (dgres’) v. ensiksi
afternoon (af? tornuun ) S.|| kayda kimppuun; ha-
iltapdiva. : tyyttaa; — aggression
afterthoughts (af’térthoots) (agre’ son) Ss. padallekar-
Ss. jalkiajatukset, my6- | kaus; — aggressive
hainen viisaus. (agre’siv) a. pa&da&llehyék-
aftertime (af’tortaim) s. tu-|| kiivii: aggressor ((<q-
levaisuus. 1! re’sor) Ss. riidanalkaja;

afterwise (af’térwaiz) gs. jil-
kiviisas.

afterwards (af’torwordz )
adv. jdalesta’apdin, peris-
tapain.

again (agen’)
uudestaan,

adv. taas,
toistamiseen:

— against (agenst’) prep.
vastaan, vastassa, vas-||
ten.
agate (da’get) s. akaattiki- |
vi; kiillotus kivi.
agave (ageiv’) s. aloepuu.
age (eidz) s. elinkausi, elin-

gies Ika: vanhuus: ai-
kakausi; sukupolvi;
si-ikAdisyys; aged (ei-
dzed) a. vanha.

agency (ei’dzensi) tol1me-
liaisuus; vaikutus; véali-
tys; asiam‘estoimisto;
agent (ei’dzent)
tin: toimitusmies,
valvoja.

agglomerate (dgld’mdoreit) v.

Ss.

Ss.
aslan-

kasata. lajitta4a; kasaan-
tua, kokartua ; — ug-
glomeration (dglamorer’
gon) ss. joukko, 14ja2.

agglutinate (dgluw tineit )
v. liimata yhteen, yhdis-
tad.

aggrandize (<dg’rdndaiz)
suurentaa: ylistéa.
aggravate (d’graveit) v. teh-

Vv.

da raskaammaksi; pa-
hentaa; liioitella; vah-
vistaa.

aggregate (<d’grigeit) v. ka-
sata yhteen;—a. joukot-
tainen, koottu; — 3.

   

tay-|

vaiku-|

    

padallekarkaaja.

‘agegrieve (dgriiv’) v. suret-
taa; loukata=: sortua
laghast
AY ¢.

(agast’) a. pelasty-

kummastunut.

agile (d’dzil) sukKela,
vikkelA.

agio (a’dzio)
vaihtopalkkio.

agitate (d’dziteit) v.
miseen heiluttaa;:
taa; ktusata; saattaa le-
vottomaksi; kithottaa;
harkita; — agitation (dad-
site’ Son) s. aaltoileminen;

a.

Ss. valiraha-

ehti-
liikut-

».

|! kova mielenliikutus,
|| kiihko; yllyttiminen ;—~
|| agitator (da’dziteitér) - sg,
|| kiihottaja.

jj}agnate (dg’net) s. sukulai-
| nen isan puolelta.
jagnomen (cg’noumen) s. su-

| kunimi, lisAnimi.
jago (agou’) adv.. ohitse, sit-

te.
lagog (agdg’) adv. haluk-
kaasti.
agoing (agowin) adv. liik-
| keella, menossa.
llagonism (d’gonizm) s. _ kil-
| pataistelu.
||agonize (d’gonaiz) v. olla
| kuoleman kourissa; tus-
| kKaella; kiduttaa; — ago-
| ny (d’goni) s. kuoleman-
| tuska; hengenhata.
iugrarian (dgrei’rian) a.
maanviljelykseen kuulu-
va: — agriculture (dg’ri-
koltjur) s. maanviljelys;18

   

alcohol

 

 

 

 

tar-

suunnata; ta&hdata;
koitta: - aimless (eim
les) a. tarkoitukseton

ain’t (eint) lyh. am not,
are not, is not.

air (cer) s. ilma: shivel, vei-
SU; kaytéstapa; yiped||
katsanto; — v. asettaa
ilmaan. tuulettaa; kKiy-||

daa tuulettelemassa; —
airy (ee’ri) a. ilmava,
vilpoinen; — airily (ve’-
rili) adv. v'‘lkkaasti, eloi-|

vilenkKatseellisesti
(eer’ gon)

sasti;
airgun
pyssy.

Ss.

|
ilma- ||

agree
— agronomy (digrd’nomi) || airshaft (eer’Saft) s. ilma-
s. maanviljelysoppi. || purnu kKaivoksessa.
agree (agrii’) v. olla yksi-|| airtight (eer’tait) a. hen-
mielinen ; sopia, sovel-|| genpitava.
tua ; tehda vAlipuhe;||airtrap (eer’trap) s. henki-
suostua, hyviksy4; saat-|| lappa.
taa yhtdiliiseksi; sovel- lairvessel (eerve’sel) s. hen-
luttaa: lepyttaa; myodn kitorvi.
tii: — agreeable (ag-|| aisle (ail) gs. sivukuorl;
rii’ abl) a. yhtalainen ; parvenalus; kaytava ko-
mukainen; sovelias; sie- koushuoneessa.
vi. miellyttiva; — ag-||ajar (adzaar’) adi lon-
greement (agrii’ment) s. gallansa, raollansa, -llen-
sopimus: valikirja. sa.
aground (agraund’ ) adv.|| akimbo (akim’ bo) adv.
matalikolla, matalikolle. puuskassa kKasin
ague (ei’giu) s. aikavali- akin (akin’) a. sukua ole-
nen kuumetauti; vilu va: ystavyydessa oleva.
viristys: — v. saattaa|| alabaster (dlabas’ tor) a.
kuumeenalaiseksi ; vari-|| ala basterikivi kipsi.
syttia. alaerious (ali’krios) a. iloi-
an (aa) interj. ah, vol, ol nen ; — alacrity (ala’-
ahead (ahed’) adv. edem- kritt) 5. ilo, hilpeys;
pana; edel iL -lle eteerni- vilkkKaus.
piin; vastaan. alar (ei’laar) a. siivellinen
ahoy (‘hoi’) interj. ohoi. alarm (alaarm’) s. varoitus
aid (eid) s. apu; apulainen; huuto; meteli; pelastys;
ajutantti; — v. auttaa; v. hatatoitotuksella
puolustaa ; ee aid-de kutsua ast isiin ; varoit-
champ ( eid’ de-kaan) ‘ taa saattaa levottomak-
ajutantti. si; pelastyttaa ; alarm-
ail (ceil) s. tuska, kipu, kar- ing (alaar’min) a. peloit-
simys;: — Vv. potea, kir- tava, huolettava.
sii: rasittaa: — ailment!/|alarmelock (alaarm’kldk) s.
(eil’?ment) s. k‘pu. heritvskello
aim (eim) s. méakranpaa alas (alos) Interi. anh; o:;
pilkka, t&htHin; tarkoli- valitettavasti.
tusperi; arvelu; — v.||/albatross (dl’batrds) s. al-

batrossi, myrskylintu

il be

it (oolbeit’?) konj. vaik
ka
albino (dl’bino) s. vaalea-
ihoinen ihminen tai elain.
Albion (dlbion) s. Englan-
ti.
album (al’bom) s. muisto-
kirja.
| albumen (dlbjuu’men) Ss.

munanvalkKuainen.

alburn (<dl’born) s. manto,
pintapuu

alchemy (dl’kemi) s. kullan-
valmistustaito.

iialeohol (dlU’kohdl) s. alko-alcove 1

co

allocate

 

hooli, vakijuoma ; — al- || dellisesti; — s. kaikki,

coholize (iV kohdlaiz) | kaikkityyni.

v. muuntaa alkoholiksi; || all-fools-day (ool fuuls dei)

juovuttaa. || Ss. huhtikuun ensimainen
aleove (dl’kouv) s. alkovi:| paiva.

sivukammio. | allhallows (ooVhdlos) s.

alder (ool’dodr) s. leppd. kaikkien pyhien juhla,
alderman (o0o0l’dérman) sc) kekri.
kaupungin vanhin, val-|/allseed (ool’siid) s. maltsa
tuusmies. savike.
ale (cil) s. humaloimaton |\alispice (ool’spais) s. hodys-

olut. tepippuri; mausteneilik-
alert (alort’) a. valpas, va-| ka.
roillansa oleva; reipas. allay (dleiv’) v. panna lisi#:
alfalfa (dlfdl’fa) s. eris re- sekoittaa; sulattaa; lauh-
huheind, alfalfa eli luser-|| Guttaa; viihdyttad; aset-
HY, tua, viihtya; — s. lieven-
be nys.
algebr: ( al’ dzibre 5 wie : : py ae
“ a : e ) : 1] liallege (dledz’) Vv. vaittaa,
gebra, kirjainlasku. cre oe ae
lsid (al’azid eae esittaa veruke; ~-
« ri ( f oL¢ c 5 = y na 7 . . *9Y
a Maite’ + antd} a Fie allegation ((iligei’§on) gs
paged ee et tekosvy, veruke.
alias (ei’lias) ady. toisin

allegiance (dlii’dZans) s. a-
lamaisvelvollisuus; uskol-
lisuus.

allegorical (dl’gd’rikal) a
allegorinen, vertauskuval-
linen; — allegorize (a’li-
garaiz) v. vertauskuvilla
esitella.

alleviate ((dlii’vieit) v. hel-
poittaa, huojentaa.

alley (ail). s:. lehtokayta-
va, porttikaytava.

muutoin.

alibi (@libai) s. muualla-!
olo

alien (ei’jen) s. & a. muu-
kalainen. ulkomaalainen;: |
sopimaton; — alienate
(eil’jeneit ) v. Touovuttaa., |
vieroittaa; kayttaa vaa-|
raan tarkoitukseen; —
alienation (eiljenei’Son) s
luovuttaminen, vieroitta-
minen.

aliform (d’lifoorm) a, S114
vellinen, siivenmuotoinen

alliance (<dlai’ans)  s. -Illit-

£0 § ystavyys; sukulai-

suus; — allied (dalaid’)

fl @s liitossa, sukulaisuu-
dessa oleva.

alight (alait’) v. laskeu-
tua alas; astua pois.

align (alain’) V. asettaa :

alligation ((dligeiv’Son) s. yh-
teenliitanto ; yhdistys;

metallinsekoitus.

alligator (dligei’tor) s. alli-
eatori.

s10raan Vilvaan, riviin. ji}
alike (alaik’) a. yhdenna-||
kOinen.
aliment (id’liment) s. elatus; !

yoann i 31H alimony alligator-pear( dligei’tér-peer ;
( 10 Att: 1en: ~ s
yimom) 8. elattaminen: || s arogatopuun hedelmd.

elike. : ;
aliped (i’liped) s. lepakko. |\alliterate (ali’tereit) v. luo-

alive (alaiv’) a. elivad, eloi-|| 4a alku-sointu ; oan all-
| iteration (aliterei’Son)  s.

Sa. | . * “*
alkali (iil’kali) s. lipedkivi ; || alkusointu sakeessa.
— a. lipeapitoinen. |\lallocate (d’lokeit) v. asettaa

 

all (ool) a. kaikki; koko;|| paikoilleen; allocation

— adv. kokonaan, cay-|| (dlokei’§on) s. lisdksi pa-allocution

 

laskun
oikaiseminen.

neminen;
syminen;

alloeution (dlokjuw son) ce
puhuttelu.

allot (didr) v. -arpoa,  Jja- 1
kaa, suoda; — allotment ||
(dldt’ment) s. osa, osin-||
ko.

allow (dlaw’) v. sallia,
my6nta#&’; hyvaksya, su-|
vaita; suostua antamaan;
ottaa lukuun; huomata;

(dlaw ans)

esteetto-

Ss.

— allowance
myOntymys;

myys; luvattu asia; ela-
keraha.

alloy (dloi’) s. huonom-
man metallin sekottamui-
nen parempaan; hopean
arvo, puhtaus; hammen
nvs; huononnus; - Vv. se-

koittaa ; sekoittamalla
huonontaa.

allude (dlwud’ )
142: viltata;
(dluu’ Son)

tarkoit-
allusion
salaviittaus.

V.
s.
houkutel-

alluring

allure (dluur’ )
la, viehattada :
(dluw rin) a. houkuttele-
va, viehdattava.

alluvial (dluw vial) a.
tunut, vedentulvan
ma: alluvion
vion ) maatumus,
nyt maa.

ally (dlai’)
ystava;
liittoon.

V.

inaa-
tuo-
(aluw -

5S.
s. liittolainen:
Vv. yhdistaéai

almanack (ool’mandk) s. al-|
manakka, kalenteri.

almighty (oolmai’ti) s. & a.
Kaikkivaltias.

almond (aa’mond) s. man-|
teli.

alm (aam) s. almu, armo-
Jjahja; — almoner (il’-

monor), s. almunjakaja;
vaivaishoitaja.
almost (ool’moust)
noastaan,
melkein.

adv. ali-

aloe (dlow) s. aloepuu.
aloft (aldft’?) adv. korkeal-
la -lle, ylhéalla -lle. |

vieri-

  

 

20 altruism
(aloun’ ) a. & say.
| yksinaan, ainoastaan; e-

enimmiakseen, ||
‘altogether

rikseen oleva.
lalong (aldn’) ady. edespain ;

pitkin, my6ten; mukaan,
muassa.

aloof (aluuf’) adv. kauKa-

na, kaukaa; kauvas; #52
ian.

aloud (alaud’) adv. adnek-
ka#dsti, meluten.

alp (dlp) s. korkea vuori.

alpaca (dl’pika) s. kameeli-
vuohi: kameelivuohen vil-
lasta tehty kKangas.

alphabet (dl’fabet) s. aapis-
to, aakkosellinen luette-
iG... v. jirjesté#fa aak-
koselliseen jdarjestyKseen

already (oolre’di) adv. jo.

also (ool’so) adv. myd6s,
myOskin, samaten; sen
ohessa, viela.

alt (alt) s. alttiaani.

altar (ool’tor) s. alttari.

alter (ool’tér) v. muuttaa;
muuttua ; - alteration
(ooltorev’son) _ Ss. muutos,
uudistus ; - altern (al’-
torn) a. vaihteleva, vuo-

rottainen; alternate

(altér’neit) a. molemmin-
puolinen; — s. vaihe; si-
jainen; — v. vathetella;

alternately (<dltor’neit-
li) adv. vaihetellen, vuo-
rotellen; alternation
(altornev’ son) vuorotte-
leminen; korjaus;
alternative (dltdr’nativ) 5s.
vaihtoehto. a. vaihto-
ehtoinen.

Ss.

altercate (dl’térkeit) v. vii-
tella, kiistella

although (ooldhow) konj.
vaikka.

altimeter (dl’timitor) s. kor:
keudenmittari.

‘altitude (<dl’tituud) s. kor-

‘altruism

keus. kukkKula; ylevyys.
(ooltoge’dhor )
adv. yvhdessé: kokonaan,
tivdellisesti, periti.

(al truuizm)

Ss. epa-alum

amethyst

 

itsekkyys, uhrautuvai-
suus.

alum (d’lom) s. aluna;
v. liottaa alunaliuokseen ;
— alumina (aljuu’ mina)

rikkihappoinen  savi-
multa, alunasayvi : al-

uminium (aljuumi’niom) s.
alumini metalli.

S.

always (ool’weiz) adv. joka
kerta, aina, joka tapauk- |
sessa.

am (am) v. (to be verbin
pres: in indikatiivin sing:
in itnen pers.) olen.

amain (amein’) adv. tar-
mon takaa. kaikin ‘voi-
min, reippaasti.

amalgam (amdl’gam) s. elo-

hopeaseos, amalgama;
amalgamate (amdl’gameit)
Vv. amalgamoittaa, sulat-
taa elohopeaa metalliin:
sekoittaa, sulattaa
teen; yhdistya;
malgamation
Son) s. hopean
erottaminen
muista metalleista.
amaranth (a’mdrdnth) s. sa-
mettikukka. amarantti.
amass (amas’) v. lajata
kasata, koota.
amateur (d’mator)
teen harrastaja.
amaze (ameiz’) s. peljastys,
hammastvs. v. peljas
tyttaa, hammiastyttaa; —
amazement (ameiz’ment)
hammastys;

a-

Ja

S.

s. pelko, —
amazing (ame zin) a:
hammastyttava, peljas-
tyttava.

amazon (d’mdzdn) s. nais-
sotilas; miehuullinen nai- |
nen.

ambage (am’bedz)s. veruke,

kiertotie.

ambassador (dmbda’sador) s.
laihettilads; — ambassy
(am basi) e. lahettilas-
kunta.

amber (dm’bor) s. haju-

pihka.

yh- |
(amalgumei’- |

kullan |
elohopealla |

tai- ||

 

|| soveltuva,

'ambidexter (admbideks’tor) s.
| kaksikatinen (joka yhti
| hyvin kaéyttéa kumpaa-
| ‘kin katte): “kummankin
| puolen mies, imartelija;
| gslianalajea:- joke | ottan
| lahjoja kummaltakin rii-

tapuolelta. — a. kaikkiin

mukautuva.
(admbigjuw iti)  s.
kaksimielisyys; am-
biguous (dmbi’gjuos) a
kaksimielinen; epdselva:
| epailtava.
lambition (dmbi’son) s.
nianhimo, pyrinto;
ambitious (dmbi’sos)
kunnianhimoinen,
kealle- pyrkiva.
jambulance (dambd’julans)
sotasairaala ; sairasvau-
nut;—ambulant (dm’bju-
lamt). a. ympari kuljek-
siva.
ambush (dm’bu8)

|ambiguity

kun-

2.
kor-

S.

 

s; hydk-

kays vaijymyspaikasta.
|} —— v. olla vaijyksissa.
ameliorate (amiil’joreit)  v.
parantaa, tehda paran-
nus; — amelioration (a-
miiljorewv’ son) s. parannus
iamen (ei’men) interj. amen
amend (amend’) v. paran-
taa, korjata; tdaydennel-

la parata, parantua;: ——
amendatory (amen datori)
a. parantava; amend-

| ment (amendment ) &.
|
|
|

muutosehdotus ;—amends
(amendz’?) spl. vahingon-

korvaus.

|amenity (ame’niti) s. suloi-

fF SUS.
lamerce
taa ;
gaistus.
| America

sakot-
ran-

(amore). NN
— gs. sakoitus,
(amerika) s.
Amerika; American
kalainen tapa, amerika-
lainen ; americanism
(ame’rikamizm) s. ameri-
kalainen tapa, amerika-
laisuus,

iamethyst (a mithist)

a-

Ss.amiable

   

anchor

 

metisti, orvokin varinen
Batlis. kivi.

amiable (ei’miabdl)
kastettava,

amianth
kuitu,

asbesti.

amicable

a. ra-
ystavallinen.
(amianth’ ) kivi-
harmaan vihrea

Ss.

(a’mikabl)

a. ‘YR

tivallinen, sovinnollinen.

amidst (amidst’) eli amid
prep. keskella, -lle; kes-
kessa, -keen, seassa, se-
kaan ; joukossa jouk-
koon.

amiss (amis’) a. vaidard, vir-
heellinen, epdaonnistunut
sopimaton. - adv. no-
losti; sopimattomasti.

amity (a miti) s. ystdvalli-
SYYVS; sopu

ammonia (amouwnia) s. am-

monium,
alkali.
ammunition
sotat
rat.
amnesty (am’nesti)
teeksianto.
among
(amone’ )

haihtuvainen

(amiuni’ Son)
ampumava-

c
arpes t

Ss. an-

( amon’ }

eli amonest
prep. joukossa,

joukkoon, sekaan: kes-

kella, -lle, keskessi.
amorous (a’moros) a. rakas-
tunut, hella.

amorphous
muodoton,
amount (amaunt?’)
ma, maara. —_ yv.
jonkun arvoinen.
amphitheater (dampyithi’atér)
s. amfiteatteri. puoliym-

(amoor’fos) i
sdannoton.
Ss. sum-

olla

pyrd4a4n jarjestetty kat-

somo.
ample (dmpl) a. avara, ti-

lava, laaja, iso; muhkea:

runsas: — ampliate
(dmp’licit) v. avaroittaa.
isontaa: amplification
(dmplifikei’Son) s. laven-
taminen suurentaminen;
amplify

~ (am’plifai) v.
laajentaa, isontaa:liiotel-
la; — amplitude (<dm/’pli-

tuud ) s.

avaruus,

suu-

‘anchor

ruus; paremmuus; —
amply (dm’pli) adv. run-
saasti; laajalti

amputate (am’ pjutetit) Vv.
leikata pois jasen; Kar-
sia.

amulet (d’miulet) s. taika-
kalu.

huvit-
amuse-

amuse (amjuuz’) v.
taa: huvitella
m

ent (amiuuz’ ment ) Ss.
ajanviete huvitus; —-
amusing (amijuw’ sin) a.
huvittava.
an (an) yksi, eras joku,
muutama, (usein sita ei

suomenneta, )
anabaptism (dndbdap’tizm) s.
uudestaka Lminen.

7

anachronism (dndk’ronizm)
s. ajanlaskuvirhe; epa-
aika‘suus.

anaconda (dnakon’da) s. jat-

tilaiskaArme.

analogical (andlod’Zikal) a.
vyhtamukainen; - ana-
logically (andlod’zikali)
adv. yhtadmukaisesti; -
analogize (and’lodzaiz) v.
vhtamukaisuuden nojalla
paattaa — analogus (a-
na’ logos) 2. vhtimukai-
nen. yhdenlaatuinen —
analogy (and’lodzi) s. ver-
ranto; yhtapitavaisyys.

analysis (and’lisis) s. ana-
lysi, eritteleminen;: tut
kiskelu.

anarchism (an’arkizm) .

laittomuus, epijirjestys;

hairio; anarkismi; —
anarchy (d’narki) s. lait-
tomuus; anarkia.
anathema (anii’thima) s.
kirkonkirous
anatomize (and’tomaiz)  v.

anatomiseerata,
ruumista
(ana’tomi)
ruumisleikk«
ancestor
isd.

eikella
anatomy

anatomia,

tiede.

(an’sestor)

S
ly
s. esi-
(an’kor)
jJakkari. — v.

s. ankkuri:

laskea unk-anchovy 23 annular

 

VIS? .Silauk eo). tarkata, huomaita.
ancient (ein’Sent) a. van-
ha; vanhanaikainen.

kuri; — anchorage (an’-}| versive (dnimddvor’siv) a.
koreid2) s. ankkuripohja. || huomaavainen; — ank
anchovy (dnsou’vi) s. ansjo-|| madvert (dnimddvért’) v.
|
| |

lanimal (dnimal) s. eldin:
— a. elaimellinen.
animate (dnimeit) v. eli-

 

anecon (dan’kon) s. ulkKoneva |

kulma; poikkihirsi; nis- | hyttaa, rohkaista, innos-
kakivi. tuttaa; — a. elava; eloi-
and and) kon}. jaeseka.’ | sa.
andante (andan’ ti) adv. ||animose (d’nimos) a. kiih-
vitkaan. kea, tulinen, area; —

andiron (dnd’aidrn) s. rau- animosity (dnimo’siti) s.
taset tai vaskiset jalat kiihkeys, areys; viha.
polttopuita varten pesds-||uanisseed (da’nisiid) s. anis-
sa, pesdristikko. siemen.

anecdote (d’nekdout)' s. ju-||ankle (drkl) s. ryst&, nilk-
telma. juttu, -kaskuy kaluu.

anend (dnend’) prep. pys- ||annals (a’nalz) spl. vuosi-

tyssa4. pystysuoraan. messu: aikakirjat.
anew (anjuu’) adv. uudes-|,anneal (dniil’) v. kuumen-
taan, toistamiseen, taas. | taa hehkuvaksi.

annex (dneks’) v. liittaa,

angel (ein’dzZel) s. enkeli.

anger (an? gor) S. viha, || yhdistéa&a; yhdisty4, liit-
suuttumus; mielipaha. —| tvai. — 5s. liite, lisdke;

Vv. vaivata. suututtaa; —| lisArakennus.

angry (irg’ri) a. suuttu-||annihilate (dnaihileit)  v.

nut, vihatnen, ared. Havittaa: Kumotay kuo-
angina ((in’dZina) s. kur-|| lettaa;  peruuttaa;  —

kun aijetus. annihilation (dnaihilev gon)
; s. peruutus; hiavitys,

angle (angl) sg)’  kelma,(
nurkka, polvi; sdarm&;|'anniversary (dnivor’sari) s.
koukku. — v. onkia, ka- || vuosipaiva; vuosijuhla.—
lastaa; koukutella. (| a. vuotuinen, jokavuoti-

Anglie (d7’glik) a. englan- || nen.
tilainen; — Anglo (d7/’g-||annotate (d’noteit) v. pan-
lou) a. englantilais-. li na muistoon.

anguish (df’’gvis) s. ahdis-|;|announce (dnauns’) v. Jju-
tus. surui’ hata: || listaa, Kuuluttaa; —- an

angulate (<ifg’juleit) v. teh-|| nouncement (dinauns’ment )

 

di kulmaiseksi; — an- s:... julistusi ;
gular (df’gjulér) a. kul-||annoy (dnov’) v. vaivata,
mainen. | kiusata; — annoyance
angust (dn’gost) a. kapea, (dinowv’ans) s. vaiva, tus
ahdas. | ke. keltsa.

anhelation (dnhilei’3on) s.||annual (@njual) a. vuotul-

l4dah6tys; rinnan ahdis- nen. 4 sits :
tus. | annuity (dnjuw’iti) s. vuosi-
anile (d’nail) a. Ammanta- elike; vuotuinen osinko.
painen; vanha, vanhuu- annul (dno?) v, tehda mt-
denheikko. tittomiksi;— annulment
animadversion (dnimadvor’ (dnol’ment) s. voimatto-
Son) s. huomautus, muis- maksi tekeminen.

 

tutus: molte;:— animad-|!!annular (d@’njulor) a. ren-annunciation

     

antisocial

 

Kaanmuotoinen; —
nulate (d’njuleit)
rustaa renkailla.

annuneiation (dnonsiei’ son)

Vv.

an-}
|
Va-

s. julistaminen; — An-
nunciation-day (dnonsiei’- |
8on-dei) s. Marian ilmes-|

tyspaiva.

anoint (anoint’) v. voidella; |
pyhittaa; tahria.
anomaly (and’mali) s. epa-|
saannollisyys.
anon (anan’ ) adv. heti, |
tuossa paikassa ; tuon ||
tuostakin.
anonymous (and’nimos) a.

nimet6n, tuntematon.

another (dno’dhodr) a. toi-
nen, Dh? viela . vESis
eri.

answer (dn’sor) v. vastata;
olla veroinen; — Ss. vas
taus; — answerable (dn’-
sorabl) a. vastattava, vas-

taava; vastuunalainen.

ant (ant) muurahainen.

antagonism (dntd’gonizm) s.
vastusteleminen, vastus-
tus ; vihamielisyys ;
antagonist (dntd’gonist) s.
vastustaja, vihamies;
antagonize (anta’ gonaiz)

S.

Vv. vastustaa ; Olla vi-
hoissa.

antarctic (dntark’tik) a. ete-
lanapainen

ante (anti) alkutavu, sa-
nanyhdistyKsiss&é merkit-
see ennen.

antecedent (dntisii’dent) a.
edellinen, edell4 kayp§a.
ennen tapahtuva; — an-
tecedently (dntisii’dentli)
adv. edeltapéaéin, varer-
min; — antecessor (<dnti-
gse’sor) s. edeltaja.

antechamber (dntitseim’bér)
s. etuhuone.

antedate (dn’tideit) v. va-

rustaa ennenaikaisella
entopdivalla, paivata en
nenaikaiseksi.

antediluvial (dntidiluw’ vial)
a. ennen vedenpaisumus-
ta tapahtunut.

‘antisocial

(ante’nii) s.
hyOnteisilla.

antennae
tosarvet

tun-

llanterior (dntii’rior) s a*:
|| kaisempi; edempiana ole-
i? 2 Wal.

lanteroom (an’tiruum) gs. ete-
hinen, etuhuone.,

anthem (dn’them) ss. kirk-
| koveisu, ylistysvirsi.
anthracite (dn’thrasait) - s.

kivihiili
anthropology (dnthropd’lodzi)

kova

Ss. antropologia, ihmis-
oppi.

anti (dnv’ti) alkutavu: vas-
taan; kielteisyytta osot-
tava.

antic (dan’tik) a. vanhanai-
kainen, muinainen.

Antichrist (an’tikraist) s
antikristus.

anticipate (dnti’ sipeit) v.
ennattada, estada; var-
maan ennustaa, aavis-
taa; odottaa — antici-

pation
ennakoiminen,
luulo:

(antisiperV son)
ennakko-

5

odotus,

antidote (dn’tidout) s. myr-

kyn vastin, parannusjuo-
ma.
antilope (dn’tiloup) gs. yvuo
rikauris, antilopi.
antipathy (dntiv pathi) S.
luontoperainen vasten
mielisyys; viha.
antipode (dn’tipoud) s, maa-

toisella

jyvrkasti

pallon
elaja;
nen.
antiquate (din’ tikweit)
jatta&aé vanhenemaan:
antiquated (dn’tikweited)
a. vanhentunut, tavatto-
maksi tullut; antique
(anttik’)Ja. ikivanha, mui-
nainen;: antiqueties
(antv’kwitis) s. muinais-
jdinn6Kset, -muistot, -ka-
lut.
antislavery
orjuuden

puolella
toisellai-

Vv.

(antisleiv’vori) a.
vastustaminen.
(antisou’ al) a.antiseptic

 
  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

- appear
epdseurallinen: yhteis- |}aphorism (a’forizm) s. afo-
Kunnalle vah‘ngollinen. rismi, lyhyt mietelmi.

antiseptic (intisep’tik) a. apiece (apiis’) adv. kap-
tartuntaa ehkiisevd. paleelta, miest& kohti.

antithesis (dnti’ thisis) S.|/apocalypse (apd’kalips) 8.
vastalauselma, ilmestysraamattu

antler (dnt’lér) s. saksan- apocryphal (apd’krifal) a.
hirven tai metsikauriin apokryfinen, epdilyksen-
ensimMainen sarvenvesa. alainen.

anvil (dn’vil) s. alasin. apologize (apd’lodzaiz) v. pu-
: is se Os hua puolesta; pyytidd an-

anxiety (dnzai’iti ; <é :
haiti, sare home or glee se Maer ete ape es
pula; — anxious (dnk’gos) apology (apd lodzt) Seen
a. levoton; huolissaan ; || lustus, HRSCC ES | PEST.
halukas. kirkis ’||apostasy (apds’tasi) s. luo-

ey eee | pumus; petos; — apos
any (e’ni) adv. m‘kdin, mi- tate (apds’teit) s. luopio.
ka hyvansi; muutama; ||apostle (apdsV’) s. apostoli.
jokainen, kaikki; — any-|| apostrophe (apd’strofi) -
body (e’nibddi) pron. jo-|} heittomerkki (’).
ku; jokainen; — any-||apothecary (apd’thikeri)  s.
thing (e’nithin) s. jota-|| apteekkari apteekki.
kin ; vahan ; yhtaan; |/apotheosis (dpothii’osis) ss.
hiukan; mita hyvansa ; | jumalaksi julistaminen,
kaikki; — anyhow (e’ni- || jumaloitseminen.
hau) ady. milla tavalla |) aypall (ipoo’) vy. pelastyt-
hyvansa; vaikka mika | tiii, masentaa: vaaleta.
olisi ; anyway (e’niwei) || pelistva.
ady. jollakin tavalla ; — || appanage (a’paned2) s. ra-
anywhere (e’nthweer adv. || hanlahjotus; ruhtinaitten
missa tahansa ; kaik- ll elake.
Kialla. llapparatus (dparei’tos) s.ty6-
aorta (eoor’ta) s. suuri|| koneet, tarvetavarat.
valtasuoni. || apparel (ana ret). we Wwaat-
apace (apeis’) adv. pikai- || teus, asu; koreus; Ka-
sesti, ripedsti. | lusto. v. kKauniisti pu-
apart (apaart?’) adv. eril- ‘| kea, vaatettaa; koristaa.
lansé, -llensdé, -ksensa;|\apparent ((ipee’rent) a. ni-
lukuun ottamatta. || kyvaéinen; silminnaihtivd,
apartment (apaart’ment) s.|| ilmeinen: nienndinen: —
asunto, jakso huoneita. | apparently (anee’renthi}
apathetie (dapathe’ tik) a4 adv. nahtivasti: naen-
tunnoton, kova; — oH ndisesti: — apparition
pathy (d’pathi) s. tun- | (apari’son) s. ilmestymi-
nottomuus, valinpitamat- || nen> nakyvy= iimic:
t6myys, haluttomuus, |/appeal (api ) Me vedota;
tylsyys. 1 turvautua: Ivkata kor-
ape (eip) s. apina. —- vy.| keampaan oikeuteen. —
apinoida. matkia. | Ss. vetoominen ; vetoava
aperient (apii’rient) a. avaa-|} puhuttelu: viittailu; ve-
va, erkaneva; aperture || tomisoikeus. :
(@portjur) s. aukko, appear (dpiir’) v. nakya ;
apex (ei’peks) s. reise tulla ilmi, ilmestyi?
kukkula. navttaai; — appearanceappease

26

  

appropriate

 

 

(apii’rans) s. nakyviin tu-
leminen, ilmestyminen ;:
ulkonik6o, esiintymistapa.

appease ((dpiiz’) v. rauhoit-
taa; viihdyttaa; tyydyt-
tia.

appellaney (dpe’ldnzi) s. ve-

toominen korkeampaan
tuomariin ; vetoominen;:
— appellant (ape’lant) s.
vetooja; paadllekantaja 5-
appellative (dape’lativ)
apellatiivinen, lajinimi.
a. yhteinen, yleinen;
— appellee (dapeliv’ )
jota vastaan on
syytetty.
append (dpend’) v. liittaa,
lisata ; appendage (d-
pen’ dedz) lisdke, liite;
— appendant (dapen’dant)

Ss.

Ss. se

S.

a. yhteydessa oO1eva ;
appendix (dpen’diks) Ss.
liite; — appendicitis (a-

pendisav tis )
tulehdus.
apperception
s. itsetajunta.
appertain (dportein’ )
kuulua, olla yhteydessa ;

s. umpisuolen
(aporse p’ son )

V>

— appertence eli apper-
tency (dporten’zi) s. halu,
hekuma, taipumus.
appetence (a’pitens) s. ha-
lu, himo.
appetite (da’pitait) s. kiih-
kedi pyynto, ikavoiminen ;

ruokKahalu, nalka; _

appetize (d’pitaiz) v. kiih-
dyttaa ruokahalu, hoys-
tHa.
applaud (tiplood’) s. kasien
taputtelu, suosionosotus.
apple (dapl) s. omena.
appliance (aplav’ans) S.
kaytt6, sovitteleminen.
applicant (dp’likant) s. ano-

— application (<dapli-
kei’ son) paadlle asetta-
minen, sovitteleminen ;
menettely ; anomus,
pyynto.

apply (daplai’)

mukauttaa ;

1a
s.

v. sovitella,
kayttaa ;

so-

    

vedottu; |

|

veltua, ruveta; kaantya

puoleen.

‘appoint (dpoint’) v. osot-
taa, maéadrit’d; nimittéa,
asettaa; — appointment
(apoint’ment) Ss. osotus,
mifiriys: sopimus; nimi-

| tys.

lapportion (iipoor’son) v. an-

taa osaksi, akaa:; —
apportionment (dpoor’gon-
ment) s. suhteellinen ja-

keleminen.

apposite (d’pozit) a. kelpaa-
vainen.

appraise (dpreiz’) v. arvos-
tella, arvioida } ap-

(apreiz’ ment )

hinnoi-

praisement
arvosteleminen,
CUS ; pito,
appreciate (apriv sieit) v.
arvostella; pitaa
appreciation

arvossaplito,

S.

arvossa

arvossa"’

— (apriti-
kunni

apprehend (aprihend@ )
tavoittaa; ymmartaa,
juta; arvella;
prehension

ly
Kol

Vv.
ta-
ap-
*Son)
ap-
a.

(aprihen
fia:

5. SILVS, arvt

prehensive (dprihen’siv)

kdsittavainen, varovai
nen,

apprentice
oppipoika

(apren tis)
aloittelija;

¥v¥. panna oppiin.

apprise (dapraiz’) v. ilmoit-
taa.

approach (daprouts’) v 1H-
hestyd, vetéa vertoja; la-
hent#éa; — s. lahentami-

nen: luoksekaytava.
approbation
hyvaiksyminen;

( apro be i’?son)
mielty-

S

mmVvs 5 Vi

appropriate (<dprou’prieit) v.
omistaa inastaa itsellen
si: maéarata;: sovelluttaa ;
a. omistettu; sopiva;

s omituisuus; ap-

n (dproupriev gon )

mvyOnnytys;:

propriatio
varojen
varaaminen.,

Ssapprove

bo

~“

  

ardency

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

approve (dapruuv’)
tua; tunnustaa
approximate,
a, laheinen,
V. saattaa lahemmiksi:
tulla lahemmiksi:
approximative
meitiv) a. likimidérdinen.
appulse (d’polz) s.
appurtenance
kapine;
apricot
koosi.

April (ei’pril) sg,

Vv. sSuos-
hyvaksi.
(aprak’ simeit )
likeinen;

sysays.
(apor’tinans)

Sivuasia.

(ev prikdt)

5.
S.:.apri-

huhtikuu.

(dprak? si- |

| archbishop

apron (ei’pron) s. esivaate. |
vyOliina; rattaitten loka-|
suojustin.
apropos (apropou) adv. so-
Pivaan aikaan, parhaiksi.
apt (dpt) a. sovelias, mu-
Kava, sopiva; taipuisa ;—

Vv. sovelluttaa;
(ap’tituud) s.
taipuvaisuus.
aqua (etk’wa)
aquatic (dkwi’tik)

si-,

 

Ss. vesi;

+ ye-

aptitude |
soveliaisuus;: |

aquaeduct (a kwidokt) Ss. |
vesijohto. |
aquiline (d@kwilain) a. kot-

kannakOinen.
arab

(wrab) s. @rabialai-
nen.
arabesk (drabesk’) s. arabi-
alainen lehtikoriste.
arable (d’rabl) a. pelloksi|
kelpaava, viljava.
arack (drak) Ss. arakki,

rommi.
arbiter (aar’ bitor) sovin-
totuomari; arbitra-
ment (aarb’v trement)
sovinto, arviopdatos;
arbitrarily

Ss.
Se

adv. mielta myOdten, itse-
valtaisesti; — arbitra-
riness (aa’rbitrerines)

mielivalta; — arbitrary |
(aa rbitreri) a. oma-, itse- |
valtainen; — arbitrate |

(aa TrNiireit) ve -ratkaista.
sovittaa; julistaa sovin-
totuomio;
(aarbitrev son)

Ss.

  

(aar’ bitrerili) |

S.

arbitration |
arvioi- !!

;are

 

 

minen: sovittaminen. =
arbitrator (aarbitrei’ tor)
Ss. sovintotuomari,

arbor (aar’bor) s. puu; puu-
tela; napa; — arboreous
(aarbo’ros) a. puinen ;
puuksi tuleva.

(aark). s.

ympyra.

kaari, piuoli-

arcanum (aarkei’nom) s. sa-
laisuus; salaiset ldaikkeet.

arch (aarts) s. kaari, hol-
vi; — v. kKaarittaa, kaar-
tian

arch (aarts) a.
kea; irstainen.

archangel (aartései’ndZel)  s.
paadenkeli.

viekKas, il-

(aartsbiS’op) — s.
arkkipiispa.

archduke (aartsdjuuk’ ) S:
arkkiherttua; suuriruhti-
nas.

archenemy (aarts&e’nimi) 5s
paavihollinen; saatana.

archeology (aarkid’lodzi) 5s
muinaistiede.

archaism (d7r’keizm) s. van-
hentunut puheenparsi tai
Sana.

archer (aar’tgér) gs. joutsi-
mies.

archiater (arkiei’tér) s. yli-
laakari.

archipelago (aarkipe’lago)

S. Ssaaristo.

architect (aarkitekt) s. ra-
kennustaituri, arkkitehti.

archive (aar’kaiv) s. arkis-
to.

archness (aarts’nes) s. ka-
valuus.

archway (aarts’wet) s. hol-
vikaytava.

arctic (adrk’ tik), a. pohjoi-
nen.

ardenecy (aar’densi) s. kuu-
muus; kiukku, kiihkeys:;
hehku, into; — ardent

(daar dent) a. polttava, pa-

lava. kiihkes::. innokas ;
— ardor (aar’dor) s. 1am-
po; tulisuus, into; kiihkoarrier

 

arduous 2
arduous (aar’djuos) a. kor-|!
kea: vaikea, vaivaloinen. ||
are (aar) v. to be verbin |
pres. Ind, “pis
area (ei’ria) s. pohjapinta,

|
pinta-ala. |
arefaction (drifak’ gon) Ss. |
kuivaaminen ; kuivettu- ||

 

minen; — arefy (d’rifai) ||
v. kuivata; kuivettua.
arena (arii’nda) s. kilpatais- ||
telutanner. |
argent (aar’dZent) a. hope-||
anvalkea; — argentifer-
ous (aardzentiv foros) a. ho-

|

peanpito‘nen.
areil (aardzil) s. savi, sa- |]
vimulta ; astiasavi ; —
argilliferous (aardzilv fo- |
ros) a. savenpitoinen.
argosy (dr’gosi) s. iso es-
panjalainen kauppalaiva.
argue (aargjuu) v. paatella,
vaitella; myOnnyttaa :
vastustella; — argument
faar’gjument) s, todiste,

todistus; vaite, peruste;

johtopaéatos; vaittely ; rii-
ta-asia: vdittelyn aine.

aria (aa’ria) s. aaria, laulu-
kappale.

arid (d’rid) a. kuiva, he-
delm&t6n; pensea.

aright (arait’) adv. pystys-
sa, -tyyn, seisallaan,
-lleen.

arise (araiz’) Vv. nousta;

kohota;
tivtya;
aristocracy
ylimyst6; —
faris’tokrat) s. ylimys.
arithmetic (drith’metik) s
laskuoppi: — arithmeti-
cal (darithmet’ikal) a. las-
kuopillinen.

ilmestya4; nayt-
nostaa kKapina.

(aristo’krasi) s
aristocrat

ark (aark) s. arkku.
arm /(aarm) s. kdis'‘varsi,
varsi ; haara;: voima;

— Vv. asestaa; tarttua
aseisiin; — arms (aarmz)
s. aseet ;—armada
mei’ da) s. sotalaivasto:
— armament

(aar-

|
|
||

(aar’ma- !

arow

arraign

arrest

arrier

sotatarpeet; s0-
raskas tykist6;
(aar’matjur)
sihkéko-

ment) s.
tavoima;
— armature
5. asevarustus ;

neen armatuuri; — arm-
ing (aar’min) s. aseilla
varustaminen ; — ar-
mistice (aar’mistis) s. va-
lirauha, aselepo; -— @ar-
mor (aar’mor) s. aseva-
rustus, panssari; — ar
mory (daar’mori) Ss. ase-
huone: — army (aa’rmi)
s. sotajoukko.

laroma (arou’ma) s. tuoksu;

— aromatic (droumda’tik)

a. tuoksuva

around (araund’) adv. ym-
pari, vyvmparillaan -lleen,
yit’ympari.

arouse (arauz’) v. herAt-

tif: synnytt#a; nostaa;
panna liikk« elle

(arow’) adv. yhdessa

jaossa, peratysten.

(drein’) v. valmis-

tella: oikaista; vetaa vl-
keuteen: tuoda tutkitta-
vaksi; - arraignment

(iirein’ment) s. jarjestele-
oikeuteen

minen; syytOs;

vetaminen

arrange (dreind2’) v. jarjes-
tHH: valmistella; — ar-
rangement (dreind2’ment)
s. jarjestiminen: hanke

arrant (d’rant) a. ilkea, pa-
hanpdivainen.

array (darei’) s. jarjestys;

asento: vaatteet kaikki-

ne koristuksineen; vala-
miesten mihHradiminen ja
luettelo niista;: - Vv. Jar
jestit. toimittaa: verho-

ta: kutsua valamiehet.

arrear ((iriir’) s. jAlkijouk-

ko: jaHnnds.

ingita :
takavarikkoon;: pi-
aatthHa: vetHAa puoleensa;
vangitseminen; van-
gitsemiskasky.

(arest? ) —

panna
—— Ss,

(driir’) s. jalkijouk-

ko.29 ask

 

arrival

arrival (arai’val) Ss.

— arrive (araiv’) v. tul-
la, saapua; saavuttaa.

arrogance (d’rogans) s. vaa-
tivaisuus; uhkamielisyys;
arrogant (d’rogant) a.
ylimielinen, réyhked;
arrogate (d’rogeit) v. epa-

ae

asiallisesti omistaa, anas- ||

 

taa.

arrow (@’ro) s. nuoli.

arse (dars) s. takapuoli.

arsenal (daar’sinal) Ss. ase-
huone.

arsenic (aar’sinik) gs. arse-
nikki, markkuli.

arson (daar’sn) s. murha- ||
poltto. |

art (dart) s. taito, sukke-||
luus; keino; kasityS. ||
ammatti; taide; art-
ful (aart’fol) a. taidokas,
nappara; juonikas.

artery (aar’tori) s. valta-
suoni.

artesianwell (aarti’san wel)
Ss. artesialaiset lahteet;:

(maahan kKaivetut reijit

joista vesi purskuu).

(aar’ tigsouk) Ss.
(erds ruoka-

artichoke
artsokka
kasvi).
article (aartikl) s. kappa-
le; kohta; pykala; seik-
ka; artikKeli; sopimus:;:
— v. tehda pykalittain;
kirjoittaa ; hieroa sopi-
musta.

articulate (aarti’kjuleit) vy.
sanella, selvasti lukea
tai 44ntaa sanat; liitt#a
jasenet yhteen; — a.
nivelikds, pykdalittainen:
selva.

artifice (aar’tifis) s.
kavaluus; mutka;
artificer (aarti’fisor) _ s.
taideniekka; — artificial
(aartifiv gal) a. keinote-
koinen; mukailtu, tees-
kennelty.

artillery (aarti’lori)  s.
kist6,

taito:

ty-

tulo; |} artisan

jascend

 

ascetic

laseribe (dskraib’) v.

|
iash

asinine

 

ask (ask) v. Kysy4;

 

(aar’tizan) s.
ri; kasity6ldinen.
artist (aar’tist) s. taiteilija.

taitu-

artiess (aart’les) a. tees-
kentelemdto6n.

jas (az) konj. (tapa ver-

i taus):: bith niinkuin, ku-
ten 5. (alka): kms. ste
aikaa kun; (ehto): jos;
niin. .totta, kuin»), (ayy);
koska; (seuraus): etta:
(myG6nt6): vaikka.

lasbestos (ds’bestos) gs. kivi-

| kuitu, asbestti.

(asend’) v. nousta;

yleta, ulottua; kohota;
— ascendant (dsend’ant)
a. nouseva; — ascension

(dsen’Son) s. yleneminen;

nousu.
|| ascertain (dasortein’ ) V
naytté& todeksi; vahvis-

taa; tarkastaa; saada sel-
ville, paasta varmaan va-
kuutukseen; suorittaa.
(ase’tik) a. hartaut-
ta harrastava, erakolli-
nen,

lukea
syyksi, ansioksi, omaksi.
(a5)...8. saarnipuu;
a.. peittaa tuhalla.

iashamed (aseimd’) a. hi-
peava, hamméastynyt, ha-
peissaan.

lashen = (d8’en) a. saarni-

puusta tehty; tuhan har-

maa.

ashes (d8’ez) spl. tuhka, to-
mu.

ashore (asoor’) adv. ran-
nalla -lle.

ashy (a’si) a. tuhkankar-

vainen. harmaa.

Asia (civ’Sia) s. Aasia; —
asiatic (eisid’tic) a. aa-
sialainen.

aside (asaid’) adv. sivulla

lle; erillansa: erikseen;
lukua p‘tamatta.
(G@’sinain) a.
mainen.

aasi-

pyytaa,
anoa; vaatia; kutsua; —askance

30

  

 

 

 

 

 

asking (ask’in) s. pyynto,
anomus; vaatimus.
askance (askdns’ )
tossa -toon;
poikkipain.

aay. vils-
poikittain

|

askew (askjuu’) adv. vinos- |
ti, karsaasti. |

asleep (asliip’) adv. nukuk- |
sissa, nukkuessa.

asp (asp) s. haapa,; Kyy- |
kaarme.

asparagus (dspd’ragos) ;
parsanjuuri.

aspect (ds’pekt) s. katso-|
minen: ulkonak6; Kas-
vot: nikédala; suhde.

asper (ds’por) s. karkea, e-

pitasainen; —  asperity

(dspo’riti) s. Karkeus, ro-
soisuus; kovuus.

asperse (dspors’) Vv. pire-
koittaa;: tahria; panete!-
la.

asphalt (dsfdlt’?) s. asfalt-

ti, vuoripihka.

asphyxia (dsfik’sia) s. ha-
kiytys, valhekuolema.
aspirant (dspai’rant) s. ha-
kija, pyrkiji; — aspi-

rate (<ds’pireit) v. hengah-
taa ; hengahdys;
aspiration (<dspirei’ son)
hengitys; pyrinto6;
aspire (aspair’) v, haluta,
tavoittaa: toivoa; pyrkia;
hengahtia, puhaltaa.

Ss.

ass (as) s. aasi.

assail (<dseil’) v. rynnita
vastaan; hatyyttaéa.

assassin ((isti’sin) s. sala-

murhaaja;: — assassinate
(dsd@’ sineit )
murhata.
assault (<dsoolt’) kimp-
puun kdyminen, rynnak-
ko; vakivallanuhkaus;
loukkaus ; v. kayda
kimppuun; loukata.
assay (asei’) s. koetus;
ettelemus; — v. Koettaa;
tarkastaa; tutkia ;}
assayfurnace (asei’fdrnes)
s. koetusuuni.
assemblage (dsem’bledz)

¥.

Ss.

s.

salaisesti ||

Ko- |

associate

| kokous; — assemble
| (dsembl ) v. kokoontua,
yhtya; ko’ota; — as-

sembly (fisemb’li) s. Ko-
kous; yhdistys; seura.

|| assent (asent? ) Vi SUCBLU-

mus. myGnnytys; = 52.

| sguostua, mydntya.

 

llassert (asort’) Vv; wailttea,

vakuuttaa ; todistaa }
assertion (dsdr’Son) s. vai-
tds.

assess (ases’) \ arvioida;:
veroittaa; — assessment
(dses’ment) s. ,veroitus;
arvioitseminen ; as-
sessor (ase’sor) s. veron-

apulainen

spl. jalkijaa-
varat.

(dse’vorett) Vi
vakuuttaa,

kantaja;
lassets (a’sets)
misto;
asseverate
juhlallisesti
Vannoa.
assiduity
symattOmyys;
—assiduous ((dsi’djuos)
vasymaton; uuttera.
assign (dsain’) v. osoittaa,
midrata; luovuttaa,;

(asidju’ iti) va-
uutteruus;
a.

Ss.

 

| sg. toimitusmies; paperli-
raha; -- assignation
(dsiqnev son) Ss. osoitus;
midriys; sovittu yhty-
mys; luovutus; — as-
signment (<dsain’ment)  s.
osoitus; miadriys; luo-
vuntakirja.

assimilate (dsi’mileit) v.

saattaa yhdenkaltaiseksl,
yhtildistyttaéa; mukaun-
tua; assimilation
(dsimile?’ gon) vhtaAlais-
tyttaminen ; yhtalaisty-

Ss.

minen.

|| assist (dsist’?) v. olla avuk-
| si, auttaa; ottaa osaa;—
| assistance (aisist’ans)  s.
|| apu; osanotto; — as-
‘| sistant (asist’ant) s. apu-
| lainen, apuri.

assize (dsaiz’) s. oikeus;
|| — vy. virallisesti ma&iri-
| ti: taksoittaa.

associate (dsou’sieit) v. ot-assort

31

attach

 

taa avuksi, seuran tai yh-
tidn jaseneksi, yhteyteen;
ottaa suojaansa; ruveta
yhteyteen, yhdistya; —
a. yhoistynyt,; jlitossa o-

 

leva; — _ s. association
(dsousiev’ son) s. yhdisty-
minen; YHGIStVS, Seura ;
kauppayhtio.

assort (dsoort’) v. lajitella,
valikoida; — i ios aa
(dsoort’ment) s. lajitelma,
valikoima; varasto.

assuage (dsweid2’) v. lievit-|
taa ; lepyttaa, rauhoit-
taa; asettua.

assume (dsuum’) v. omis-
taa, ottaa huostaansa:
jaljitella ; otaksua ;
assumption (dsom’son)
otaksuminen, arvelu.

assurance (asuu’rans) Ss. va- ||
kuutus; luottamus; endl
kKeus; jarkahtamatto-
myys; — assure (aégsuur’)
¥ vakuuttaa; turvata;
vahvistaa; assuredly
(asuwredli) adv. aivan
varmaan, epadilematto-
miasti.

asterisk (ds’toérisk) s. kir-
jassa tahtil6 (*).

astern (dstérn’) adv. peras-
si, perdan, peralla -lle.

asthma (dst’ma) s. hen-|

genahdistus.
astir (astor’) adv.
hereilla.
astonish (dstd’nig) v. ham-
miastyttaa; — astonish-
ment (asta’nisment) S.
hammastys,

valveilla,

astound (dstaund’) Vv. sdi-
kahdyttaa.

astray (astrei’) adv. ek-
syksissa.

astrict (astrikt’) v. kutis-
taa.: vetha umpeen; — a-
kutistettu.

astride (astraid’) adv. haja-
reisin.

astringe (dstrind2’) v. pin-

goittaa, kiristaa.

Ila astrology (dstrda’lodzi) s. tah-
| tiennustus.

1 | a ° es
(astra@’nomor) s.
| tahtientutkija; -- as-
|| tronomy (dstrd’nomi) Ss.
|

|astronomer

tahtitiede..
astute (dstuut’) a.
alykas.
| asunder (ason’dor) a. ja adv.
| rikki, hajallansa -llensa;
} erittain.
asylum (asav’lom) s. turva-
paikka; hulluinhuone.
at (at) prep. vastaa paat-
teita -ssa, -ssa, -lla, -1ta,
merkitsee lahella, luona,
eens hintaa, -aikaa y.
mM. maaraava.
a (eit) imp. verbista eat.
atheism (ei’thizm) s. ateis-
| mi, jumalankieltamys; —
| atheist (ei’thizt) s. juma-
lankieltaja.
athlete (ath’liit) s.
| kilpataistelija; ath-
| letie (dtle’tik) a. voima-
e mes urheilua harrasta-
|

viekas;

 

 

|
|
|
s. |

atleetti,

 

- — athletics (dth’lii-
tikes) spl. urheilu.
(athwoort’ ) prep.
poikki, .lapi, yli, ylitse;
| — ady. poikittain, vinos-
ti: sopimattomasti.
(at’mdsfiir)  s.

athwart

atmosphere
ilmakeha.
atom (d’tom) s. atomi, pie-
nen pieni jakarddben ai-

neosa.

atone (atoun’ ) vy. olla
vastineena, korvata; so-
Vittaa; — atonement
(atoun’ment) s. sovitus,
hyvitys.

latonice (atd’nik) a. raukea,
hermoton.

atop (atdp’) adv. latvassa,

-vaan, ylipuolella -lle.
‘atrocious (atrou’gos) a. hir-

 

 

muinen, julma; — at-
rocity (atrou’siti) s. hir-
muisuus, julmuus.
atrophy (d’trofi) s. ~kKuive-
tus-, hivutauti.
attach (datdt#?) v. kiinnit-attack

3

9

a

   

aught

 

tdd; sitoa; liitt#&; vetaa
puoleensa, miellyttaa; ol-
la tarttuneena, puuttu-
neena; attached
(atatsd’) a. liitetty; miel
Cvuyc, suosiollinen ;
attachment (atats’ment)
kiinnitys; rakkaus, tai
pumus; luottamus; taka-
varikkoon otto.
attack (dtak’) v.
kimppuun; hatyyttaa;
Ss. kimppuun karkaus
hy6kkays.
attain (dtein’) v. saavuttaa;
vetaa vertoja;
ulottua ; —
(atein’ment)
minen;
voitto;

Ss.

saapua ;
attainment
tta-
saanti;

S. Saavu
omistus;

taito.

attaint (dteint’) v. havdis
ta ; syyttaa ; todistaa
syvlliseksi. — s. kasky
tarkastelemaan valamie-
hist6On paatOst4.—a. syyl-
liseksi n&dytetty.

attempt (dtemt’) v. koet-

 

karata |

taa, yrittaa ; kiusata:
viijya; tehda yritys. —
—  s. vritys; salahanke.
attend (atend’) v. seurata:
Olla yhteydessi; palvel
la; pit#a huolta; toimit-
taa; ottaa huomioonsa
noudattaa; ahkeroida. —
— gs. huomioonotto; huo-|

lenpito: palvelevaisuus:
— attendant /(aten’dant)
8. yhteydessa oleva; pal-
veluksessa oleva; seuraa-

ja; apumies.
attention (dten’son) s. huo-
mio; tarkkaavaisuus:

ystavyys; attentive
(dten’tiv) a. tarkkaavai-
nen, huolellinen,

attenuate (aten’jueit ) v.
ohentaa; heikontaa:

ohentua; heikontua.

attest (atest?) v. nayttéa
toteen: nos attestation |
(atestei’ son) Ss. todistus- |

kirja, tod‘stus.
attic (a’tik)  s.

ullakkoka- !!

mari; atenalainen;

alykas.

a.

attire (dtair’) v. pukea, ko-
ristaa. — s. puku; koris-
teet.

lattitute (a’titjuud) s. ruu-
miin ryhti; kayt6s; suh-
tautuminen,

attorney (dtor’ni) s. asian-
ajaja.

attract (atrakt’) v. vetaa

viehattaéa;
(atrak’gon)  s.
vetaminen; ve-
huomiota
asia; — at-

puoleensa ;
attraction
puoleensa

tovoima ;

rattava

tractive (atrak’ tiv) Bi
puoleensa vetava ; vir
hattava.

attribute (dtri’?bjuut) v. lu-

ansioksi;
attribute
ominai-

kea syyksi,
maéarata ;

(a’tribjuut)
atribuutti.

Ss.

Suus,

attune (datjuwn) v. soinnut-
taa.

auburn (00’born) a. turn-
manruskea.

auction (ook’gon) s. huuto-
kauppa.—v. myyda huu-
tokaupalla; — auction-
eer (ook8oniir’) s. vasara-
mies.

audacious (oodei’S0s) s. roh-
Kea: uljas; havyt6n; —
audacity (oodda’ siti) s.

rohkeus.
audible (oo’dibl)
va, aanekds;
(oo’dibli) adv.
ti; — audience
kuuleminen;
kunta.
audit

<uulu-
audibly
adanekkads-
((oo’diens )
kuulija-

a.

Ss.

(oo’dit) s. tilinteko;
— vy. tarkastaa tilid: —
auditor (oo’ditér) s. tilien

tarkastaja.
auditorium (ooditow’riom)
kKuulijakunta;
huone.

Ss kokous-

auger (0o’gor) s. napakai-
ra. kankikaira.

aught (oot) s. jotakin, v4a-
hiisen.augment 33

avoid

 

augment (oogment’) v. lisa-
ta: yllyttaa; lisaantya; |
yltya; — augment
ment) s. lisays

(o00gd Me

augur (oo’gor) v. paattaa,
ennustada. — s.- “ennusta- |
ja; — auguration (00g0- ||
rei 80n) s. ennustaminen. ||

August (o0o0’gost) s. elokuu;
— august (oogost’) a. ||
korkea, yleva.,

munmt (aant) s. tati.

aureola (driiv’ola) s. sade-

kiehkura.
auric (darik) s.
peuma.

kultahap-

auriferous (dri’foros) a. kul-
taa tuottava, kultarikas.
aurora (oorowrda) s. aamu-

rusko.
auscultation
s. kuunteleminen

(ooskoltei son)

auspicate (oospikeit’) v. en-
nustaa; edistyttaa ; —
auspice (oos’pis) s. enne,;

vihjaus; suojelus; my6dta-
vyaikutus; <—
(oospi’Sos) a. hyvaentei-
suosiol-

nen; onnellinen;
linen.
austere (oostiir’) a. karmea,

Ankara, tyly:
(oothen’tikal) a.
luotettava;

haikea ;
authentical

tosiperdinen,

todistettu.

author (oo’thor) s. alkuun-
panija, tekija; kirja<li-
ja: — authoritative (00-

thd’ritetiv ) a. kiskevai-
nen, tdaysivaltainen ;
nava: — authority
thd’riti) s.
t6s, tuomio;
suus; viranomaiset;
tuutus: auktoriteetti; —
authorize (00’thdaraiz) v.
valtuuttaa, oikeuttaa,
vahvistaa.

autocracy (ootd’krasi) s. it-
sevaltius; -—— autocrat
(oo’tdkrit) s. itsevaltias.

autograph (oo’tdgraf)s.oma
kisikirjotus; omakatises-
ti kirjotettu.

(00-

uskottavai-

 

''lautomatic

auspicious |

pai- ||
oikeuston paa- |

val-

(ootom@’tik) a.
koneentapainen, kone-
mainen.

autonomous (ootd@’nomos) a.
itsenainen.
autopsy (oo’tdapsi) _ s.
miin avaus.
autumn (o00’tom) s. syKsy.
syksyinen.
(oogzil jari) a.

are: a.

auxiliary

avuksi, apuna oleva; va-
rain i Ss apu;, auttaja;
liittolainen.

(aveil ) v. auttaa,
kartuttaa, edistyvttaa; ol-
la byOdykKsli. - 3. yoy,
apu ;—availability (avetla-
bil’iti) s. soveliaisuus,
hyddyllisyys; — available
(aveil’abl) a. sovelias, e-
dullinen, kKelvollinen.

avalanche (a’valdnts) Se
lumivyoOry.

avantguard
| §6etujoukko.
avarice (d’varis) s. ahneus,
itaruus; — avaricious
(aivariv’sos) a. ahne, itara.
avenge (avend2’) v. kostaa
avenue (d’vinjuu) s. lapi
kiytava, tie, kKatu.
aver (avor’) Vv. todistaa,
vahvistaa.
average (d’voredz) s.

avail

(dvant’gaard) s

keski

midrai. — v. laskea kes-
kimidrai; olla keskimaa

| | rin

llaverse (avors’) a. taipuma-
ton, vastahakoiren; epd
suotuinen; vastaan ole-
va: — aversely (avoérs’li)
adv. vastahakoisesti;
aversion (avor’son) Ss.

vastenmielisyys; inho.
llavert (avort ) v. kaan-
tad pois, vierottaa, tor-

|
li $a.
ahneus,

lavidity (avi'diti) s.
| voitonhimo.

iavocation (avokev son) S.
| poikutsuminen.

lavoid (avoid’) Vv. kiertia,
Ih -valétaet valstad } eo etavouch 34 back
voidable (avoid’abl) ait! hirmuisesti, kauhean,
viltettivissa oleva. awhile (ahwail’) adv. vahéa-
avouch (avauts’) v. vaittéa, sen aikaa.
vakuuttaa. awkward (ook’word) a. saa-

v. myodntéa,
omaksensa;
avowed-

avow (avau’)
tunnustaa
puolustaa ;

ly (avaw’edli) adv. salaa-
matta, suoraan, julkises-
Cl.

(aweit’ ) v. - toLvos,
varttoa.

v. herattaéa,
herata, vir-
valveilla

await
odottaa,

awake (aweik’)
elahyttaa ;

lcistva.: -—- 4a.
oleva, valpas.

award (awoord’) v. langet-
taa tuomio: antaa palk-
kiona: — s. valitysmie-
hen tuomio.

aware (aweer’) a. varoil-
lansa oleva.

away (awei’) adv. poissa:
pois. — int. tiehesi; pois
tielta.

awe (oo) Ss. kunnioitus;

kammo; — awestruck

(oo’strok) a.
ole

sen, kauhun vallassa

va: — awful (oo’fol) a
kauhistava, synked, ka
mala; inhottava. — adv.

kunnioituk-||azotite (a@zoutait) s.

takaperoinen ;
sopimaton, mu-
vastahakoi-

maton,
kompeld;
rinpdinen ;

nen.

awl (ool) s. naskall, puns
kuri.

awn (oon) s. vihne, oas.

awning (oo’nin) s. aurinko-
teltta, auringonvarjostin.

awry (arai’) a. viistoinen,
kiero.

axe (dks) gs. kirves. piilu.

axiom (dk’siom) s. peruste!-
ma, peruslause; selvis.

axis (da@’ksis) s. keskusviiva ;
akseli.

axle (dksl) s. vaunun ak-
seli, napa, navatti.

ay eli aye (aai) adv. niin,
niin kylld, kylla kai, kKai-
keti; puoltodanet parla-
mentissa

azote (d’zout) s. tuko, typpi

salpie-

tarihappoinen suola.
azure (ei’sur) a. taivaansi-
azurestone

ninen;}
surstoun) lasurikivi.

commas 2

Ss.

B

DCO) kirjain #5.
baa (baa) v. maéakia,
babble (bdébl’) v. léperrella,

lérpétella; levitella  sa-
laisuukSsia. —:s. l6rp6t-
tely; — babbler (bdb’lor)
s. lOrpdttelija.

babe (bdeib) 5. pienoinen
lapsi.

babel (beibl) s. Baabelin
kaupunki; hammennys.

baboon (babuun’) s. pavia-

niapina.

baby (bei’bi) s. sylilapsi ;— |
babyhood (bdei’bihud)  s.)
lapsuus.

Baccalaureate (bdkaloo’riet)
a. alimman_ yliopistotut-
kinnon suorittanut.

(bak’anal) a.
missh#évdainen:
(dbakanet’-

| bacchanal
| reuhaava,
| -— bacchanalia

| lia) s. pl. reuhaavat juo-
mingit.

bachelor (ddat’silor) s. poi-
kamies, vanha poika.

back (bak) s. amme, tyn-

nyri.

back (dak) s. selk&i; taka-
puoli. — ady takaisin;

taaksepdin:
taakse; ja

takaperin ;
lleen. Yi
nousta selkaian; turvata,
Olla turvana; perdyttaa;
varustaa; perdytya, viis-
tyii; backbone (bdk’-
(boun) selkiranka, tu-
iki ¢ background (bdk’-

Ssbaeon 35 ball
graund) s. perdala, tausta:|'bait (beit) s. syOtti; hou-
— backward (bék’word)|| kutus; — v. houkutella;
a. vastahakoinen, nurja, || vaivata, kiusata.
takaperoinen; — _  back-||baize (beiz) s. poiju, (vil-
wardly (badk’wordli) adv. | lakankaan laji).
nurinkurisesti, nurjasti; ||bake (beik) v. leipoa; pais-
— backwards (biék’wordz} | taa; hautoa; kypsy4; —

takaperin; — backward- |
ness (bdk’wordnes) s. ta-|
kaperoisuus; a
woods (bdk’wudz) spl.
niometsa.
bacon (beikn) s.
vustettu
bacteria
taudinsiemenet,
bacteriology
rid’ lodzi) Ss. oppi
leista.
bad (bad) a. paha,
pahantapainen;
pilaantunut;
(bad lt) adv.
huonosti; -—— badness
(bad’nes) s. huonous.
badge (bddz) s. juhlamerk-
ki, virkamerkki.
badger (bdd’zor) s.,
metsdasika; rosvvu/
harsyttaa.
baffle (bafl) v. pettad, er-|

aar-

silava,
siankylki.

( bak’ teria) spl.

basillit ;

( bakte-
basil-

Ssa-

haijy,

hadly

mayra,
— Vv.

hetyttaa; saattaa peri-
katoon; tehda turhaksi,
ehkaista.
bag (bdg) s. sakki, pussi;

pistd#a pussiin, —
(bdg’paip) Si:
skotlantilainen soitin,
sdkkipilli; — baggy (0a’-
gi) a. kohoinen, pdOhdinen,

— y.
bagpipe

bagatelle (bdgatel’) s. jou-
tava asia.

baggage (bd’gedz) s. mat-
kakalut; Kelvoton mies
eli nainen; — baggage-
train (bd’gedz-trein) s. ta-
varajuna.

bail. (Cocil)... v:....ta ata... ya-
paaksi vankeudesta. —
gs, takaus, .vakuus; .ta-
kaaja, takausmies; san-
ka, Korva, ripa.

bailiff (bei’lif) s. oikeuden

palvelija.

 

back- ||

\\balanee (bdlans) s.

Salras; |

pahasti, |

||
||

 

|
\| nes) s.
|

 

baker (beik’ér) s. leipuri;
— bakery (bei’kori) s. lei-
pomo, leivintupa; — ba-
kingpowder (bdei’kin puu-
der) ss: soodasta “ym. ai-
neista valmistettu taiki-
nan kohotin, leivinpulve-
ie

vaaka;:
vastapaino;
viippuminen;
liipotin; —

tasapaino;
tilijaann6s;
taskukellon

V., Va ata, punnita = -ver-
rata toisiinsa; padattaa
tilt.

balbriggan (bdlbrigdn) 3.

 

eras kKangaslaji.

||} balcony (bdl’koni) Ss. pal-
konki,.. parvi.

|bald (boold) a. paljas, kal-

Ju;. aukea. maa: ojoste-
lematon ;—baldly (bool’dli)
adv. avoimesti, peittele-
matta ;—baldness_ (boold’-

kaljupdadisyys;
ujostelemattomuus.
baldachin (bal dakin) s.

verhotaivas.

|baldrick (boold’rik) s. vy3;
miekankannike; olkKavy6.

bale (beil) s. tavaratukku,
paali; — v. mytyttaa,
tukuttaa.

baleful (beil’fol) a. kurja,
turmiollinen; inhottava.

balister (ba’listor) s. varsi-
joutsi.

balk (book) gs. palkki, hirsi,

 

orsi; vakojen valinen sel-
ka ; hairahdus; petty-
mys; — v. veistéa&a; kyn-
taa selkiad vakojen va-
liin; erehdytté4a, eksyt-
taa; kieltaytya.

ball (bool) s. pallomainen
esine, pallo; — _ball-
game (bool’geim) s.ballad 36 baptism
pallopeli; — ball-grounds|]  viiri, lippunen;_ sinetti-
(bool graunds) s. pallo-|| nauha.
kentti: — ball ironstone || bandana (bandin’a) s. kir-
(bool’av’érnstoun) s. moh- java kaulahuivi.
kilemdinen rautamalmi. bandit (bdn’dit) s. rosvo.
ballad (bd’lad) s. kertoma- bandeleer (incon) "©
laulu; arkkiveisu. patruunavy»v.
; bandy-legged (ban di-legd)
ballast (bd last) Pe pohja- a. vadrasddrinen.
lastl, painolastl ; on he. Chelny = 2 myrkky ;
panna painolastiin ; aset- turmio. tuho, surii&: =
taa painoja; valmistaa Kitauti lampaissa. Pe:
pene myrkyttaa.
ballet (ba’let) Ss paletti-|| bang (ban) s. isku, kolaus;
tanssi. — vy. iskea paiskata.
balloon (bdaluun’) s. pallo;||banish (bd’nis) v. karkoit-

ilmapalio.
aanestys-

henkirakkKo;
ballot (ba’lot)
lippu; — v. aanestaa ;
ballot box (bda’lot
AAanestysuurna.

S.

baks) s.

balm (baam) s. palsamli;
voidedliy. — y. voidella.
balsam (bool’sam) ss.

pal-

sami: palisamipuu. —  V.
voidella.

Baltic (bool’tik) s. ja a. ita-
merelainen.

baluster (bd’lostor) s. por-
rasten kasipuut; ——
balustrade (bd’lostreid) s
pylvasaita.

bamboo (bimbuu’) s. bam-
buruoko.

ban: (oan). s. julistus, il-
moitus; avioliiton kKuu-
lutus; pannaan julistami-
nen: kirous, sadatus. —
Vv. julistaa pannaan, ki-
rota.

banality (bdnd’liti) s. joka-
paivainen,. kKulunut asia.

banana (banaa’na) s. bana-

na-hedelmia.

baneo (bdn’ko) s. pankki-
arvo, pankko;
band (band) s. side; nauha;

rengas, vanne; rosvo-
joukkio; soittokunta.
vw. ynaistssa : bandage
(bdind’ edz) kaare, haa-

Ss.

van kaare; — v. sitoa,
tukottaa haavaa; —--
bandoleer (bdndoliir’ ) s

yannaan;:
(ba’nigsment )

taa;: julistaa ]
banishment
karkoitus

banister (bd nistor) s. Kat-
so baluster.
banjo (bdn’dz0o) s. neekeri-

ara

S.

kannel, kit
bank (bink)
kumpu,
pankki,
huone;

penger,

hietaharjanne;}
rahasto; pankki-
pankkiyhtio.
v. padota, sulkea;
na rahaa pankkiin;
bankbill (bank’bil) s. ra-
haseteli;—banker (bdnk’-
5, pankinjohtaja,
pankkiiri; — bankrupt
(bank’ropt) havidnalai-

pan-

or}

a.

nen; maksukunnoton; —
bankruptey (bdnk’ropsi) s
vararikko, varain havio.
banner (ba’nor) s. lippu; —
a. paras, etevin; — ¥.
kohottaa lippu.
banquette (danke? ) Ss
pidot; — v. pitaa pitoja.
bantam weight (ban’tam-
weit) s. painaja, jonka
ruumiin paino on _ kor-
keintaan 105 paunaa, Ke-

vyen sarjan painija.
banter (bdn’tor) s. iva, pilk-

ka: ivaaja; — v. iva-

ta, pitaa pilkkana.
baobab (bda@’obdub) s. apinan-

Jeipapuu.
baptism (bidp’tizm)
te; baptismi;

s.

kKas-
baptistbar of basalt
(bap’tist) s. kastaja; kas-|| kuorija; haukkuja; kKatu-
teen uudistaja; baptistei-|| kaupustelija.
hin kuuluva; — baptize!|bartender (baar’tendér)  s.
(baptaiz’) v. kastaa: || kapakkKatarjoilija.

bar (baar) s. kanki, tanko,||barkeeper (baarkiipor)  s.
riuku; telki, salpa: sil- kapakoitsija.

valiaita; aidattu
tarjouspoyta, tis-
karajatu-

mikkoO ;
paikka;
ki; kapakka;
van aidake; oikeusto ;
asianajajakunta ; mata-
likko sataman suussa;
v. teljeta;
barb (baarb) s.
nokarvyat.

estaa.,

parta, kuo-

barbed wire (baarbd wair)
s. piikkilanka.

barbarian
muukalainen,
raaka; julma.

barbeque (baar’ bikjuu) Ss.
kokonaisena paistettu

(baarbev rian) a.

imeva porsas tai muu
elain; syOminki ulkona.
barbell (baar’bel) s. parta-
kala.
barber (baar’bor) s. parturi
barearole (bdr’karol) s. ita-

lialainen soutumies; ve-

nelaulu.

hard (bdaard) s. runoilija.
bare (beer) a. peittamaton,
paisa; tyhja ; koyha;

yksinkertainen ; pelkka ;
ilmeinen ;
riistaa, vieda;
(beer’li) adv.
baret (bar’et) s.
bargain (baar’gen) s. kaup-
pa; hyva kauppa; kKaup-
pasopimus; valipuhe.
v. hieroa Kauppaa, sopla
hinnasta.
barge (baardz)
kuormavene.
baritone (bdr’iton) kor-
kea basso, baritoni (bas-
son ja tenorin valilla).
bark (baark) s.
parkki; parkkilaiva;
7 kwuorla. kolota;  hbauk-
kua; huutaa; pamahtaa;
barker (baar’kor)  s.

barely
tuskin.
littea lakki

Ss.

Ss.

    

barbarinen ;

— Vv. paljastaa ; ||

huvivene, |

puunkuori; |

 

s. ohra; —
(baarVikoorn;
pituusmit-

tuu-

| barley (baar’li)
barieycorn

S. -OHPAanIVV2.;

ta: ykKsi kolmas osa

ma.

barm (baarm) hiiva, kay-
te; rahka.

barn (baarn) s.
hevostalli.

Ss.

lato: Aleta

|barometer (bdrdmitor) Ss.
ilmapuntari.
baron (baron) s. vapaa, va-

vapaaherra,
(ba’-

kev& mies;
parooni ;—baroness
rones) sp “paronitar,
baron of beef (bd@ron ov
buf) s. selkapala haran
lihasta.

baroque (bdrok’) a. luonno-
ton, eriskummainen; 1'-
vuosisadan rakennustyyll

barraecan (bd’rakdn) s. eras
kangaslaji, barracan!
kangasta.

barrack (bda’rak)
mi, sotavaen

barrel (bdarel)
tynnyri; valssi;
D¥SS¥YNRDIDDU, —— ¥v.
oita, tynnyroita.

| barren (bd’ren) a. maho,
ahtera;: hedelmdaton.

| barricade (bd rikeid) s. este-
varustus, katusulkus..-——
v. sulkea, tukkia.

kKasar-:
asunnot.

puuastia,
silinteri ;
asti-

Ss.

S.

|barrier (bd@’ridr) s. vallitus,
varustus; salpapuu, sul-
ee

| barrister (bd’ristér) s. lain-

oppinut, asianajaja.

ll barrow (bd’ro) s. kantimet,
| purilaat; kasirattaat.

‘| barter (baar’tor) vaihto-

| kauppa; vaihtotavara.

| v. kiydda vaihtokauppaa.

||barytone, katso_ baritone.
I

S.

yasalt (basoolt’) s. basaltti-
kivi.base 38 be

 

'

base (bveis) a. halpamieli- en (béits) s. leivoskKer-
nen, kehno, arvoton. leipomus; yksi tiili-
s. alapuoll, pohija, ene il sot tos; juomaseura.
jalusta, perusta. —
perustaa, laskea perustus:
— baseball (beis’ bool)
pallopeli; — baspiiant
( beis’ment ) s. perustus;
kellar‘kerros; —_ basic}
(bevsik) a. perustukseen
kuuluva; olennainen.

bashful (bds’fol) a. hiaveli-||baton (baton) s. nulja, po-
As, kaino. i | liisin nuija.

basilisk (bd’zilisk) s. oT

ibate (bdeit) v. huojentaa;
| esittaa: havittaa; alen-
| taa; vihenti#i; riutua.

 
 

bath (bath) s. kylpy, Bat

| na; — bathe (beidh) v.

hylpeAiA; kylvettaha; Kocs-
tuttaa.

 

 

battalion (bdtal’jon) s. pa-

liski, tarunomainen lohi- taljoona.

kaarme ; itaindialainen ||patten (bdtn) v. lihoittaa;

sisilisko. | lannoittaa, hedelmbittaa;
basin (beisn) s. kulho, allas.|} lihota; varttua; herkutel-

amme; vesiallas; lahdel- la.

ma, poukama. batten (bditn) s. puusepiin
basis (bei’sis) s. katso base.|} ojennuspuu, kulmamitta,
bask (bask) v, lammitella., | ea ee _ PItKS ste

ae | votin; ohut sdle, poikki-

basket (béis’ket) S. kori, | Bal uk .

ra kik: eas ; ; : k piena , caidepuu.

pf ees a V. panna o- || battery (ba’téri) s. pattert,

riin; — basket ball (bddas’-

tvkkipenger.
batting (ba’tin) s. puuvillan
bass (bas) gs. kuha;: eris loukuttaminen; mailapal-
ahvenen laji. ]

ket bool) s. koppapallo.

Oosilla oleminen.

bass (bvbeis) s. basso. battle (batl) s. ottelu, tais-
basset (bid’set) s. ers uh-| telu; — v. taistella, ta-
kapeli; — a. nouseva, y- pella
lenevaé; — v. nousta, ko-||bawdy (boo’di) a. irstas, rie-
hota. tas. rivo: - bawdy house
bast (bast) s. niini, vehni;|| (boo’dihaus) s. porttola.
perna; niinikdysi. li'bawl (bool) v. huutaa, ul-
bastard (biist’drd) s. ja a voa, parkua: julkisesti
apdaradlapsi, avioton; vdéi- huutaa tiettavaksi; — s.
rennettv; — _  bastardly huuto. ulvonte.
(bas’tordli) adv. kurjasti,||bay (bei) s. lahti, pouka-
raukKamaisesti. ma; satamansuu; laake
baste (beist) v. piest&, suo- ripuu,
mia. bay (bei) a. punaisen rus-
bastion (bdds’ton) s. linnoi-!|} kea.
tukseen kuulumaton va-||bayonet (bei’onet) S. DYH-
rustus. synpistin; — vy. painetil-
bat (bait) s. yO6lepakko; ku-|!} la torjua.
rikka, nuija; maila pal-||Bay State (bei steit) Ss.
lon lyontia varten: —| Massachusettsin valtto
— v. kavtté4’ mailaa; —||bazar (bazaar’) gs. yleinen
batter (bd’tér) s. pallon-| kauppapaikka itimauissa,
lyéja — vy. lyédi;: surva- | kauppahuone.
ta, murskata. libe (bii) v. (ind. pres. sing:beach

am (dam) imp. sing, was

( hiwods) pp. been (bin)
olla olemassa; oleskella; |
kayda; tulla joksikin $

tapahtua; pysya jonakin.
beach (biits) s. lakea ranta.

meriviit-

39

 

beacon (biikn) s.

ta; majakka, valotorni;
johtotahti.

bead (bdiid) Ss. pallonen ;
pisara; helmi.

beadle (biidl) s. oikeuden-
palvelija; sSuntio.

beagle (biigl) s. vainukoira.

beak (bik) s. linnun nok-
kas karki> “sarvi? -buip-
pu.

beaker (bDii’kér)  s. iso pi-
Kari.

beal (bdiil)) s. paise, pah-
ka, nippy; — v. markia;
ajettua paiseeksi.

beam (biim) s. hirsi, palk-
ki: laivan leveys; s‘lilan
nostopuu; kangastukki.
beam (biim) v. sateilla,
loistaa.

bean (biin) papu.

bear (beer) sg. karhu.
bear (beer) v. imp. bore pp.

born, kantaa,
sisHIthia; vetaad; kestaa; ||
karsia ; synnyttaa ; —
bearer (beer’ér) s. Kan-||
taja; valtuutettu ;— bear-
ing (beer’in) rt kanta-
minen; asento; suunta|
laivasta nihden, leveysas- |
te: paikanmidrdys; lal-|
van kantomaird; merki-

tys; karsivallisys.

beard (biird) s. parta, kuo-
nokarvat; —— Vi WeLaa
parrasta.

beast (biist) s. iso elain;
raaka, halpa ihminen;
haivyt6n, rivo.

beat (biit) s. isku, sykinta;
vy. imp. beat, pp. beaten,
ly6da, iske4; koputtaa;

paukauttaa ; musertaa,
murtaa; tykkid, sykkia;
voittaa; paeta.

kannattaa; |

bedim

|| beatitude (bid tituud) s. au-

tuaallisuus.
beau (bow) s.
ho.
ibeautiful (bjuwtifol) a. iha-
na, kaunis, suloinen};
beautify (bjuwtifai) Vv.
kaunistaa ; beauty
(bjuu’ti) s. ihanuus, Kau-
neus.
beaver (bii’vor) s.
turkikset.

keikari; sul-

majava;

 

ibeealm (bvbikaam/’) Vv. Yrau-
hoittaa, viihdyttaa aset-
taae

became (bikeim’) v. Kats.
become.

because (bikooz’) konj. kos-

|| ka, Kun, sentéhden etta.

beck (bek) s. viittaus, vih-

| jaus, osoitus; — v. nyd-

|| kaihyttaa padtansd, vii-

1| tata kidellAin; — beckon

(bekn) viitata.

hecome (bikom’) v. imp. be-
‘ame, pp, become tulla,
muuttua joksikin; olla
sovelias; becoming (biko’-
min) a. sopiva, sovelias.
bed (bed) s. vuode; pohja,
maakerrostuma ; bed-
bug (bed’bog) s. lude;
bedstead (bed’sted) s. san-
ky ; bedroom’ (bed’-
ruum) s. makuuhuone.
(bidabl’) Vv. kas-
tella, kostuttaa, pirskot-
taa mariksi; tahria.
bedaggle (biddégl’) v. tahria,
| Vkaista.
bedazzle
, . acaista,
| silmat. 3
| bedding (be’din)

V.

 

bedabble

Vv.) pui-
jonkun

(bidd2v )
hadikaista
s. makuu-
vaatteet, vuode.
bedeck (bidek’) v.
verhota.
bedevil (bidevl’) vy. ham-
| mistyttiti. hadmmentaa.
| bedew (bidjuuw’) v. kastel-
la, kostuttaa.
ibedim (bedim’)

| tH#H#, sumentaa.

peittaa,

v. pimen-bedlam

(bed@’lam) s. hulluin-
hullu.

(be’duin) S.

bediam
huone;
bedouin
bian ja
paimentolaiset,

Ara-
pohjoisafrikan
beduiinit.
peittaa,

(bidost’) v tac
tehda

bedust :
tOniUT1a.

tiiyttili
pélyiseksi.

bee (bii) s. mehilaéinen: —

beehive (bii’?haiv) s. mehi-
laiskeko.

beech (bDiits) Ss. py6kki-
puu; beechnuts (bdiits-
nots) spl. pyOkinterhot.

beef (biif) s. harka, nauta,
raavas;: baran linha.

been (bin) perf. part. ver-
bisti to be.

Heer (017) s. olut.

beet (dtit) s. juurikka.

beetle (bdiitl’) 5. . kurikka.
karttu; kuoriainen; v.
nuijia.

befall (bifool ) ‘ imp

pp. befallen, sat-
.pahtua

befell,
tua,

befit

f

COTE 2 sopla
befool (bifuul’) v. peijata

pitaa p‘lkkanaan.
before (bifoor’) prep. edes
sa, edesta, eteen; edus-
talla, edella; ennen, en
nenkuin: beforehand
(bifoor’ hand) Ld edelta-

kasin.
befriend

della ystavand yYStavys
tya.
beg (beg) v. pyytaa, ruko-

ella ;

kerjata.

beget (biget’) v. imp. begot,
pp. begotten, siittaa
synnyttaa.

beggar (be’gor) s. kerja
lainen.

begin (bigin’) v. imp. began

pp. begun, aloittaa, r

uve-

ta, ryhtya johonkin: —
beginner (bigin’ or) Ss
aloittaja: = beginning
(bigin’in) s. alku.

begone (bigdn’) interj. me-
ne; mene tiehesi.

   

4()

  
 
  
   
   
   
     
  
    
   
    
    
     
    
    
   
  
    
 
  
   
   
   
   
  
 
 
 
 
 
   
  
   
   
 
  
     
   
  

 

belladonna

begrudge (bigrodz’) v. Ka-
dehtia.

beguile (bdigail’) Vv. ereh-
dyttaa, eksyttaa; usko-
tella; pettaa.

behalf (bihaaf’) s. tarve
hyoty in behalf of: jon-

kun vuoksi eli puolesta
behave (biheiv’) kayttay-

tya, kayttaa itsensa;

behavior jor) S,

( bihe
kiyt6stapa, saadyllisyys.
behead (bihed’) v.
behest (bihest’)

Mmaarays.

mestata,.

behind (bdihaind’ )

kana, taakss perass
peraéain; jalessa, jilkeen.
behold (bihould’) v. imp. be-

beheld, havai-

katsoa.,

pp.

nahd

held
La,
being ( bii’-in) Ss olento:
oleminen
bejewelled (bedzw
kalliilla kivilla kor
a
belabor (dil
sua, hutkia
belated § /(
hastynyt;: el
belch

bilei’ ted) S.

(belts) v. ri
syOksya esin; sj
los.

beleaguer (Dilii’
rittaa Saartaa

belie bilai’ ) v. valhet
len
heesta k
Ink sanoj
riidassa j

belief (Ddiliif? )
nen; uskonto: luulo
believe (bDiliiv’) v.
vella; ‘

bell (bel) s kello. -&
nN

en

ulku-
1

Y)
LiVvii-

bell-

hotelli

muotoinen esine
boy (hel’ hoi) Sg.
iuoks ipoika

belladonna (bdellad
lla

yu’ na) <
hullu-

donnakasvi,

ali.

kabelle 41 bespeak
belle (bel) s. kaunotar. i; ta yon pimeyteen; him- Cc
bellied (be’lid) a. pédhbvat- | . PCR as

Sainen, pullistunut. |) emer nee mg hyvan-

A ey suopa, emped aupias;
belligerent (belidz erent) a. | judommietcche : iad

sotaa kaypa, tappelunha- nen: :

luinen, || benison (be’nizn) Si) Ae
bellon (be’lon) Si lyijy-|} naus.

ahky. | bent (bent) limp: ja pp. sas
bellow (be’lo v. mylvia,|| nasta bend.

parkua, arjya; kuohua, ||benumb (binom’) vy. jaykis-
bellows (bde’los) Spl. = pal- | tyttaa, jahmetytt#é: huu-

keet: keuhkot. mata; saattaa vaikene-
belly (be’li) s. vatsa, ma-|| maan.

ha; kohtu; kupu. || benzoate (ben’zoeit) gs. ben-
belong (bildi’) v. kKuulua}} zoehapponen suola.

johonkin, |}benzole (ben’zoul) s. pen-
beloved (bilovd’) a. rakas- i. Stim,

tettu. || bequeath (bikwiidh’) v. jal-
below (bilow’) prep. alla, || kisaadéksella antaa,

alle, alapuolella. | maarata perittiviksi: —
belt (belt) s. vy6. || bequest (bikwest’) v. lah-

bemire (bimair’) vy. lo’ata, |} Jjottaa; — s. testamentti:
ryvettaa. | lahjoitus.

bemoan (bimoun’) v. surku-|/}
tella, valittaa. |

bench (bent) Ss. lavitsa,
penkki; ty6p6ytéa; tuomii-
oistuin.

bend (bend) v. taivuttaa,
notkistaa.

beneath (biniidh’ ) prep.
alla, alle; huonompi, al-|

ereave (biriiv’) v. ryédstaa:
|} oOttaa pois; — bereave-
| ment (biriiv’ment) gs. ka-
| dottaminen.
bergamot (bdr’gamot) gs. ber-
samottipaaryna.
|\bernardine (bér’nardin) a
bernhardiini- munkkikun-
taan kuuluva.
haisem pi. ||Derry (beri) s. marja* =:
benedict (be’nidikt) s. siu-|| berryed a. marjarikas.

nattu ; asken nainut || berth (borth) s. makuus‘ja.
mies; — benediktion ||beseech (b siits ) Vv. har-
(benidik’son) s. siunaus. ||  taasti pyytaa; rukoilla.
benefaction (benifik’gon) s || beset (biset’?) imp. Ja" pp:
hyvantekevaisyys, arme-|} beset: paallystéa; helata:
liaisuus; — benefactor || miehittaa; ahdistaa.
(bentfak’tor) s. hyvante- || beside (bisaid’) prep. vie-
kijad; — benefice ( be’ni- | ressa, -reen: Aaressa: —
fig) s. lsaanitys: anda: (I adv. vieressi; — besides
tus; etuoikeus; — | (bisaidz’?) adv. sen ohes-
benefit (be’nifit) s. hy- | s2.
va ty6; lahja, avustus:||besiege (bisiidz’?) v. piirit-
— v. hyddyttéaa;: hvodtya | taa; varistaa, ripottaa.

benevolence (bine’volens) s.||besmear (bismiir’?) v. voi-

hyvaintahto‘suus; hyva-|| della; ryvettia.
ty6; — benevolent (bi-||besot (besot’?) v. tyhmzis-

ne’volent) a, hyvantah- taa; juovuttaa hassumai-
toinen, lempeda. seksi. aa
benight (binait’?) v. verho- | bespeak (bispiik’) v. sovi-bespread

tella, jarjestaa ; pyytad, |!
anoa.

bespread (bispred’) Vv. pelt-
tif: varistaa, ripottaa.

besprinkle (1 isprinkV ) Vv.

pirskottaa Vv‘ tti; raiskyt-
Cac.

best (best) 4a. good sanan
suprl. paras, parhain ;
etevin ; adv. parhai-
tens

(bes’tSal) a. elukKa- |
petomainen.

bestial
mainen,

(bistor ) ¥. panna

kiihoittaa.

bestir
liikkeelle ;
(bistow) Vv.

ase t

bestow
lahjoit-

saastoon ,

panna
taa.

bestrew (bistruu’) V- hajoi-
tella, riputella, sirotella.

bestride (bistraid’) V. haja-
reisin astua jli nousta
hevosen selkaan puolus-
taa.

Bee (per) 8. VEL, ——, Ve lyo-
ada vetoa.

betake (biteik’) v. imp. be-
took pp. betoken, tur-
vautua, kiiyttaa hyvak-
seen.

bethink (bithink’) v. imp.
ia, py. bethought, miet-
tii, aprikoida; muisti Lia.

(bitaid ) v7, ‘syntya,

sattua.

betide
tapahtua,

beton (be’ton) s. sementti-
seos, betooni.

betimes (bitaime’) adv. hy-
vissi ajoin; pian.

betray (bitrei’) Vv. pettaa,

kKavaltaa.

betroth (bitrdth’) v. kihla-

fa - betrothal (bditra-
thal) s. kKihlaaminen.

better (be’tor) a. good-sa-
nan komp. parempi; ar-
vokkaampi, etevampi; -——
“  parantan, — better-
ment (be’torment) s, Ppa-
rannus.

between (bitwiin’) prep. va
lilld, -lle, valissa&, -liin;

keskella, -lle,

42

kesken, |

 
  
 
 
  
  
 
 
 
  
 
 
 
  
 
  
   
   
  
  
 
 
  
 
  
   
   
 
 
 
  
  
 
   
 
  
 
   
   
  
 
  
  
 
 
 
 
 
 
   
   
  
 
   
  
 
  
  
 
 
  
 
   
  
    
  
  
 
 
 
  
  
  
   
  

bicarbonate

 

adv. sii-

keskeninsa; ——
valiin.

vilissi; siihen
(bitwikst’?) prep.
between.

kulma-,

na
betwixt ja

adv. katso
bevel (be’vel) Ss.

-nurkkamitta.
beverage (be’voreds) S&.
virvoitusjuoma.

jJuo-

ma i

bewail (biweil’)  vV- surku-
tella, itkea, vaikeroida

beware (biweer) V. katsva
eteensa, pitaa vaari;
valttaa.

bewilder (biwil’dor) Vv. ek-

syttaa ; himmentaa,
himmAastyttaa bewiil-
derment (bivil’dorment) s.
sekaannus, ham

mastys.

hewitch (biwit#’?) v. lumo-
ta, hurmata bewit
chery (biwit&ort) 8. lu
mousvoim i

beyond (bijdnd’) prep. y ii,
edemmalla lle edem-
miksi: takana, taaks¢

Lt Vs ea mmiksi, y Li,

toiselle puolell

biangular (baian’jular) i
kaksikulmainen.

biannual baidn’jual) is

VU0OGES>:

kaksi kertaa
tapahtuva.

bias (bai’as) s. vinous, Ka
tevuus; ulkoneva ayras,
rinne ; ennakkoluulo;
puolueellisuus,; - v. Kal
listaa toiselle puolell

vaikuttaa ;
koluuloiseKsl.

(bibl babl) Ss,

tehda ennak-

bibble-babble

juoru, lérpotys.

bible (baibl) s. raamattu,
piplia; — biblical ( bib’ li-
kal) a. raamatullinen;

bibliography (bdiblid’grafi)
gs. kirjatiede.

bibulous (bib’julos) a. Ssl*-
nimiiinen, hohkainen, it-
seensi imeva; juopotte-
leva.

bicarbonate (baikaar’bdnet)
s. ylenhiilihappoinen suo-
la.bichloride 43 biped

 

 

 

bichloride (baiklow’raid) sg. || data; jatté& pulaan ; ate
elohopea kKloriidi. Kahtaa pois maksamatta.
bicker (bi’kér) y. Kahakoi-|/hill (bil)  s. linnunnokka:

da, riidelli, jankata: no- | niemeke: karki; karki-

peasti liikkua; luiker- kuokKa.

rella. 1! bill (bil) S. paperilappu,
bicolor (bai’kdlér) a. kaksi- Seteli; kirjoitus: luette-

varinen. ||
bicyele (bai’sikl) ss. polku- |
pyora.

lo; lasku: ilmoituslippu;
parlamenttisddnté, laki;
TT... Va, SEM eltiag, © Tint
bid (bid) v. imp. bade, pp. | tautua; — billboard (dir-
bidden; tarjota huuto- | boord) s. ilmoitustaulu.
kaupassa, huutaa ; toi- || billet (bdi’let) sg. lippu:- ip

vottaa; kaskeé; kuulut-| puinen; kirje;: muistolip-
taa; kutsua; pyytdi, ru-| pu.
koilla; —- s. tarjoomus, || billiard (biV’jord) s. piljart-
huuto huutokaupassa. tipallopéyti.
bide v. imp. bod, pp. bided ; || billion (OiV’jon) s. biljoona:
vilpy4; asua; odottaa. tuhat miljoonaa; — bib
biennial (baien’ial) a. Kak-||}_ lionaire (biljoneer’) gs. bil-
Sivuotinen; kerran kah-| joonan omistaja.
dessa vuodessa tapahtu-| billow (bi’lo) sg. aa lto, Lad
va. ne,
bier (biir) s. ruumiin kan- billygoat (bi’ligout) s. passi.
timet, purilaat. bimanual ( bimdn’jual) a:
bifarious ( baifei’rios) a kahdella kaédellaé tehtivi.
kaksinainen;~ kaksimieli- bimetallism (baimi’ talizm)
nen. Ss. kahden metallin (Kul-
bifid (bai’fid) a. kahtia ja- lan ja hopean) kiyttimi-
ettu; halkinainen. nen rahakantana,
bifurcated (baifér’keited) a.||bin (bin) s. arkku, lipas.
kaksihaarainen. sailio.
big (big) a. iso, suuri. pak-||bind (baind) yv. imp. bound
su; kKorskea; voimakas: pp. bound, sitoa, kéyttaa:
jJalomielinen, jalosydimi- velvoittaa; esta, pidat-
nen; — biggen (bign) v. tai.
Ssuurentaa; tulla suurem-|| binnacle (bi’nakl) s. komp-
maksi. || passiteline.
bigamy (bi’gami) s. kaksin- ||}binocle (bi’nokl) s. kaksi-
naiminen; — bigamist || silmdinen katsinlasi: —
(bv gamist) Ss. kahden |; binocular (bind’kjular) a.
kanssa naimisissa. || kaksisilmiinen.
bight (bait) s. lahti, pou-|| binomial (bainowmial) a.
kama; valkama; kéyden- | kaksijaseninen.
mutka. ||biograph (bai’dgraf) s. eli-
Divot (foot) s. ja a. wWe-il vien kuvien kone; =—

kokullattu, tekopyhia; so- || biography (baid’grafi) s.
keauskoinen. | elamaKerta.

bilberry (bil’beri) s. mus- | biology (baid’lodzi)) s. elon-
tikka, |. .oppi.

bilious (bil’jos) a. sappinen, || bioseope (bavdskoup) gs. eli-
sappimainen; kiukkuinen.|| vien kuvien kone.
arty‘sd. |biped (bai’ped) s. kaksijal-

bilk (bilk) v. petté&, pei-|| kainen.biplane
Sees
biplane

tasoinen
bipolar

sinapainen.
birch (borts)
bird (bord)
eye
ylhaalt

len

S

a

birth (borth) s.

tvyiminen; 5)
ty p¢ fa.

biscuit
korppu; f
laji.

( bis’ kt

(bai’ plein)

(baipow lar) a.

( bordz’at

kAsin

T<

tokone.

koivu.

S-

kak- |

lintu ;—birds- |

) nikoéala

5.

katsoen.
synty; syn-
nnytys; sy2-
t) Ss. leivos
is porsliinin

bisect (baisekt’) v. leikata,
jakaa kahtia.

bisexual (baisek’&jual) — s.
kaksineuvoinen.

bishop (bdis’op) s. piispa
eris juoma, tehty port-
viinista, sitruunasta ja
sokerista.

bismuth (biz’moth) s. vis-
muti metalli.

bison (bai’son) s. ]} ttyri-
harka piison*hark

bisulphate (baisol’feit) s of

potash:

rikkihappoinen

kali.

bit (bit) s. suupala, hauk-
kaus: teri; suitset; kap
pale; entinen raha, 12%
senttii. kiytetiin Yhdys
valloissa: — twobits (2
senttii), four bits (50
senttia) jne.

bitch (bits) s. narttu; naa
raskoira.

bite (bait) v. imp. bit, pp
bitten, purra, purek-
sia, haukata; pystya (te
riaseella) kirveltaa; —
gs. sydtti, taky; suupala
nen,

bitter (bi’tér) a. katkera

karvas;
vy. katkero‘
ters (bi’tor
juoma;
tor’t) adv.
bitterness
katkeruus.
bitutilhic (db
kivi- ja as

katkerasti;

— hit

ttaa;
2)
bitterly

Ss.
f hi?

(bi’tornes)

itjuli’ thik)
falttisekaine

katkeroittava ;—

|

karvas ||

|

peasti.

puhdas;

tyhja

S€SS@& ;

Ss.

Dp:

ny ee
s.|| blank (blank) a.
immAastynyt:

}

1

Lik
tyh]

   
   
  
   
  
  
    
 
   
  
 
  
  
    
   
 
   
  
      
   
  
  
 
 
  
 
  
 
  
  
 
  
   
  
 
 
  
 
  
   
  
  
  
   
 
    

s, kaksi-i| bitumen, (bituuw’men) s. as-
|} faltti.
hivouac (bi’vudk) s. syrja-
vartio, taivasalla oleva
yovartio.
biweekly (bai’wiikli) a.
kaksi kertaa viikossa 1l-
mestyva.
bizarre (bizaar’?) a. kum-
mallinen, out
blab (blab) v. kielitella,
aaritella blabber
(bla’ bo ‘ lérpp6; Kie-
littelija.
black (blak) a. musta; pi
lea synkka kavala. —
mustata blackberry
Dl ke’? beri) Se musta Va-~
nukka:—blackbird (bdldak’-
hard) gs. kottarainen; —
blaecken (bldkn) v. musta-
blackguard (bdla-
qaard) s. roisto, kirist&ja;
— blacking (bld’kin) 5.

black-

} tLnmuste -
list (blak’list V asettaa
mt listalle, vainota;
- § musta lista ;: -
blackmail (blaik’meil) S
] vekirie, kir’stys: -
’ kirjotta kiristvskir-
jeita, kiristaa;: black-
smith (blik’smith) s. sep-
NA

bladder (bla’dor) s kupla
virtsarakko.

blade (bleid) s. lehti; tera
v. varustaa teralla

blain (blein) s. verikuisma,
paise.

hlame (bleim) Vv moittia,

| mnuhdella svvttii. - Ss.
moite, nuhde;: svytods;:
svv. vika - blameless
(hleim’les) a. moitteeron.

hlaneh (blant&) v. valkaista,
vaaleta.

blandicsh (blin’dik) v.  hy-
VHilla; kohdella lem-

valkonen;}

ka kiriotuk-

4 arpalippu.blanket

 

 

 

45 blood
ee pybkia: pois. -ha- || nes) s. siunaus, autuus;
vittda. 1} .— blessing (bdle’sin) Ss.

blanket (blan’ket) Ss. peite, | siunaus.
Vv. peittaa peitteelld. || blew (bluu) imp. sanasta
blanket roll (bliéif’ket rdl) || blow.
Ss. vaatekimppu kulkijan || blight (blatt) s..-ruoste. ho-
selassa; — blanket stiff!/!} me viljassa; polttomerk-
(blan’ket stif) s. kulkeva|| ki; — v. pilata: estid.

tyolainen.
blare ( bleer)

mylvia,

Vi

maakia-: toitot-

tda,—s. Halinag, kiljunta.
blaspheme (bilisfiim’) v. pil-
kata; panetella; ridvd-

ta ;
fimi)
minen.

blast (blast)
tuuli, tuulenpuuska;:
jJahdys; sulatusuuni.
YY. Tajahyttaa;, jahtaa ;
foltottaa.: kirota.

blaze (bdleiz) liekki, roi-
hu; hohde; melu, hdlind
=~ Ve. ekira, TOME.

bleach (bliits) v.
- . valkaiseminen:
bleacher (bdli’t&dr) val-
kaisija: suojaton penk-
kirivi ulkoilmajuhlissa.

( Olas’-
pilkkKaa

blasphemy
Ss. jumalan
Ss.
ra-

Ca

S.

a Ss ioesiaaeese

Ss.

bleak (bliik) a. vaalea; kal-
pea.

blear (bliir) a. samea; syn
keda.

bleat (bliit) V. maakia
mylvia; — s. maddinta,

mylvinta.

Lieb (bleb) s. vesirakkonen
bled (bled) imp. sanasta
bleed.
bleed (bliid) v. imp. bled
pp. bled, vuodattaa ver-
ia. ise suonta.: vuotaa!

tahrata verella.
(ble’mis ) vika
vaillinaisuus ;

VEereta. ;
biemish
vamma,

S.

Vv. Tumentaa. hava'sta <
parjata. panetella; pilata
blend (blend) v. sekoittaa;
hammentdéaa; — s. sekoi-
tus.
biess (bles) v. siunata, on-
nistuttaa; ylistaa; pyhit-

tad ;—blessedness (ble’sed- |

 

ammua, |}

ilmavirta, |

Valkaista : 4

‘| blind (blaind) a.

sokea; kat-
ketty ;

salainen; vale-;

 

Ss. valeikkuna, -ovi: tk-
kunavarjostin; — v. puh-
| kaista. sSilmat, sokKaista:
pimitta&é; — _ blindfold
(blaind’fould) v. sokaista,
| sitoa silmat; — blindly
| (blaind’li) adv. sokeasti,

umpimaéahkaéan.
ink (blink)  s.
valkkyna ;

._¥

|
|
|
1} OE

vilahus;
silmanisku ;—

v. valkkya; vilkkua, vil-
kutella silmiansé. .
bliss (blis) s. autuus: on-
nell‘suus; ilo: — blissful

(blis’fol) a. autuas.

( blis’ tor)
Ve

blister
kuisma ;
kolle; panna
ris ajettua

markia.

Ss. Trakko:
vetad ra-
vetolaasta-
paiseeksi,

|| blithe (blaidh) a. iloinen,
hilpea.
blizzard (bli’zord) s. lumi-

1 myrsky.

bloat (blout)
pullistuttaa ;
listua ; a.
hottynyt.

bloater (blow tor)

Vv. Daisuttaa.
paisua, pul-
paisunut, pé-

 

Ss. Savus-

Fett  Silid:
block (blak) S. mohkale,
lohkare; tukki; vakipyo-
ra*> “alusta:> ryhma. ka-
| tuneli6d;—bloekade (bldak-
cia’) s. sataman  sulke-
minen; — hblockhouse
(blak’haus) s. tukkimaja.
|'blonde (blond) a. vaalea-
verinen.
|blood (blod) s. veri; synty,

mielenlaatu;
veriseksi: olla
bloodhound

verikoira 3

sukupera;
v. tehda
verissa ;
(blo@haund) s.bloom

— pbloodshed (blod’sed),
verenvuodatus; — blood-
shot (blod’sdt) a. verinen;
“= bloodthirsty (blod’-
thorsti) a. verenhimoinen ;
~ bloodvessel (blod’vesel)
s. suoni;—bloody (bdlo’di)
a. verinen, verenhimoi-
TCT.
bloom (bluum) gs: Kukka:
kukkiminen ; puhdistus-
sulatettu) rauta-
kukkia, Ku-

pajassa
harkko ;—v.
koistaa.

blossom (
eT,

- ; 1}
blot (blat) v
]

\ld’som) s. kukka;

Send emas

c<ukoistaa.

tohria kirjo-

tusmusteella ; ryvettaa ;
kastella ; pyhkia, nie-
roa pois; — s. muste

pusero.

blow (blow) imp, blew, pp
blown, s. isku, huimaus;
kova onnettomuus; - Vv
lyoda: puhaltamalla
viedi; puhaltamalla soit
taa; pettaa, Kavaltaa }
karkoittaa, hajottaa ;
ampua, rajahtaa ; —
blower (blow or) s
palkeet ;
blowpipe
juottopilli,

(blow paip) Ss

jahdys
rajahtaa.
blubber (blo’bor) s.
ihra. -rasva.
bludgeon
hyt lyvijvpainen
——_ vy. istea kalikalla.
blue (bluu) a.
lostunut; — s.

berry (bluw’beri) s.

blur
pyora-
puhaltaja; —
blurt
puhallusp?lli;
— blowup (blow op) s. ra-
pamaus; — V.

valaan-
bluster (blos’tér) v.

(blod’zon) s ly- |
kalikka;

sininen; no-|
sinia:;: — ||
v. tehdi siniseksi ;—blue- ||
mus-||boa (bow’a) s.

tikka: — bluebird (bluu-
hird) s. sinikerttu ;—blue-
books (bluu’buks) s. vi-
ralliset kertomukset 7

bluefish (bluw fis) s. typ-
pypaakala ; blue-
paper (bluw peipor) Ss.

(kopiopaperi) ;
— bluestone (bluu’stoun)
s. sinivihtrilli; kalmeija
sinkkikivi).

sinipaperl

(eras

bluff (blof) a. jJykea; tue
ponut; toérkea, ruokoton,;
Syhkiilevi; levea, tur-
pea; - s. korkea, jyrkka,

melkein
ta ; torme ;
kallioranta ;
jaus; silmanlumeet; wus-
kottelu: vy. sitoa  sDd-

pystysuora ra0-
jyrkanne;
petos, hui-

pilkku ; ; re pyhitty koksi; peijata; uskotella.
paikka kirjassa; havais- :
ar ss cs i Dblunder (bilon’dor) Vv. tcr-
fys,. Hhapesd.; blotter
(bla’tér) s. imupaperi. keisti sekottaa,; ham-
blotch (bldats) Ss. tahra. mentii yhteen; erehtya,
pilkku; nyppyla; tulirok- hairahtua oe kova
Sera 1% mustata: tu- erhetys; tynhmyys.
lehtua. blunt (blont) a. tylsa; tylp-
blouse (blauz) Ss. mekko, pi; saamaton; torkea;

valinpitamaton ;
tylsytt#a; heikon-
taa: hillith: ehkK&a'sta ;
blunt-witted (blont’hwitt-
ed) a. tylsdamielinen ;
(blonts) spl. laji

typera;
— Vv.

blunts
paksuja neuloja, Kangas-
neulat, aimat.
(blor) s.
peapilkku; - Vv.
thi tahrata;: hdavdista,

(blort) v. l6pista jul-
ki, ilmaista, levitella.

tahra; ha-
ryvet-

blush (blogs) v. punastua:
haveta; — s punastus;
hipy: — blushing (bDlo’-
sin) a. punastuva; have-

lids.

raivota,

riehua; kuohua; kers-
kaella: kaataa maahan,
panna kumoon; — s. rai-

voominen; kuohunta;
kerskaileminen.

j\attilaiskaar-boar 47 bolt
me; kaulapuuhka nai- || Etela-Afrikan hollantilai-
silla. | nen maanviljelija.

boar (boor) s. karju: — v. || bog (bdg) 8. suo, neva: ——
nostaa padansa liian kor-|| v. upottaa, upota Kuraan.
Kealle; astuskella p&i/||boggle (bdgl) v. sipsaihtaa;

kekassa.
board (boord)
Van isita * -lirovi-s. peivi
risteiltaessaé; ruokapoyta,
ruoka; neuvospoyta, oi-
keusto, virasto, toim'stu;

S data: lai-

pahvi; — v. laudoittaa,
paallystaa laudoilla; kii-
veta laidan yli laivalle,
nousta laivaan, tAhi ju-
naan; p'taa ruokavierai-
ta; olla ruuilla; — board-
er (boordor) s. ruokavie-
ras; — boarding-house |

(boor’ dinhaus ) Ss.

ja asuntopaikka, ravinto-|
la.

boast (boust) v. ylistell§. |
kehua; kerskata, pdyh-
keilld; —- s. kehuminen,
kerskaus, ylpeily.

boat (bout s. vene, hoyry-
vene, pursi; — boatswain
( bout’ swen) S. ylipurje- |

upseeri; purjemies;
su. kauppalaivassa.
ren (bob) .s. lyh.; Hobert:
a. pyorea; Ss.

puo-

Ke,
ikkua; roikkua,
bobbin (bo’bin) s. kaami;
nyplypalikka pitsia
dottaessa; napukKa;
ra, nauha.
bobbis (bd bis)
va; reipas; hilpea.
boek (bdk) s. eras olutlaji.
bode (boud) v. ennustaa;
tietaa : Ss.
tus.
bodkin (bdd’kin) s.
pujotinneula ;
suoraan.
body (bd’di) s. ruumis, run-
ko; ainejoukko, kokoel-
ma; yhdyskunta ;—body-
guard (bd’digaard) s. hen-
kivartijasto.
boer (buur) s.

nuo
sie-

a. SOred,

nasKal ;
adv.

boerilainen,

ruoka- |!

heilu- |
lerkku ; — v. typistaa;; |
lerkkua. |

ku- |

enne, ennus- |

vaistya takaisin; epdrdi-

da: sammaltaa.

|} bogie (bouw’gi) s. ajorattaat

|| bogus (bou’gos) a. vale, pe-
tollinen.
s0hemian  (bohii’mian) S.
boomilainen; tyhjan toi-
m‘ttaja.

boil (boil) s. Akama, paise,
kuisma, kansa; — v. kie-
hua: kiwohua, kuohahtaad:

— boiler (boil’er)
hoyrypannu.

( bois’ toéros)
kilivas:

keittaa ;
S$ Ra ttila 3
boisterous
Taju, tuinma,
luava.

a.
Wie=

bolar (bowlar) a. saviperai-
nen.
bold (bould) a. pelkaama-
tOn, rohkea. uljas: suora-
puheinen; — _  boldfaced
(bould feisd) a. julkea,
havyton; avopuheinen;
— boldly (boul’dli) adv.
rohkKeasti jne.; — _ bold-

|} mess (bould’ness) s. roh-
(| keus, jne; — bold-spirited
(bould’ spirited) a. rohkKea.

bole (boul) s. puunrunko ;—

savi.
holero (bvbolei’rou) S. eras
espanjalainen tanssi; es-
panjalainen pukine.
‘| boletus (bolii’tos) s. hattu-
1 sieni.
\i/boll (boul) s. siemenkoppi;
| — vy. tulla slemeneks
|| bollard (bd’lord) ss. vaaja,
| patsas; paalu; latvattu
| puu.

||
\!bolster (boul’stoér) s. patja;

| pielus; satulan takapaat;
| kadre, kompressi; — Vv.
| patjottaa.

bolt (boult) s. nuoli; vasa-
| ma pultti: tell, salpa;
| — vy. naulata kiinni; tel-
jeti kahlehtia; hydkata

esiin 1. sivuun; hyljata.bolter

kuula

b Lard /}

bony

booby

book
Kir]2. ;
tilata
taa

  

— bombard

bombardme

(00Uu

(buw’ bi)
moukkKa.
(buk)

luetteloon ;

bolter (boul’tor) s.

‘ ae siivila; karkur
bolus (bow los) Ss. pille
bomb (bam) Ss.

ry rit
VETER IER 4

! taa
nt

V

pi

ht) a.

ruotoinen; luiseva.
bonze (bdnz) s.
nen, ki‘nalainen

S.

a
Vv.
sitoutua ;

 

cs

tili-|

a Sl

jauho-

pommi,
(bam- ||

(bamoaurd’-

japanila
pappi.
tomppeli;

48

En

ment) s pommiltus.

bombast (bom’bast) s. poyh-
lke 1 isuu \ pul-
listutta paisuttaa; poynh-
ke ] la

be naficde (bouna 7d) Be Vii
piton

bonanza (bounan’2za) s. rik
kulta- hopeakalvanto
runsaus

bond (band) sid: koysi ;
siteet kal : nkeus
Sitounm1us akaus elka
kirja - \ oa un
S I = I outua
jatta (tu
lin) ilyai en
bondage (bd s ¢
tou ike pa
koti vallanal lus
bondholder (bdnd houldo
ay kakir n }
bon Lal (ba n
taka ul S 3

bone (boun) s luu nik
ma: ruoto — \ perata
luist ruotia

bonfire (bdn’fair) s. rovio
riemu cea kokko

bonnet ba’net) s. paahine
lakki myssj

bonny (bd’ni) hilpea
rattoisa pirtea som
pullakk

bonus (bou’nos) s. palkkio:
ylimadarainen osuusmak-
su: kaupantekijadiset.

luinen;:

i-

oO

kie doit

book- ||

   

account

k

mnt

(bu nd

toja
hee Ls /
jala l

booking

KLO

— hook-kee per (buk

tO

Se

ikk

} S

bai

\

l

bo

oth

 

 

(buk’ dkount)
tili:—bookbin

dor) Ss.

bookease (0b

kirjakaappli;

">

der

kirjansi-

uk’ -

kir-

1: kirjakotelo;—
clerk (bu? kin
lippujen myyja;

*kiipor )

s. kirjanpita, book-
rack (buk’ri as s, kirjahyl-
ly bookseller (buk-
Se b-8 kirj ppias;
book-shelf bu ‘elf) Ss
al - bo okshop
sap) kirjamyymi:
bookworm (buk’-
m) s. kirjatoukka.
poom | ium) s pus j riu-
iitta V kir-
1K pafl kehua
| \ I huutoo!
| nD kkine
boo! ng Huu? ) s. kuo
pauh Kenun
n
boomerang (buw) J 5
kK | 1 ponnaht
boon ) S pD\ ) LT!
Vine}
boor bu s. moukKa, tol-
poose ix vaAkiluom
\ ypotella
boost buust) krohort
il? n \ ke-
h} edis
boot (OuUU = k pal
} set : Kor
vaus . hy
dy hj korva-
ta boot it) «
saapas kenk boot-
black buut’ blik) Ss.
saappaankiillott 1°: oes
bootjack (buut’dzak) S.

Saapasp

maker

ao9g

+
L ¢

booth

tht

( buut? me

I or)

boot-

s

ppaanteki suutar
boots (buuts) spl
ipaly i

(haudh

 

} la

5.

 

itakoju.booty 49 bouquet

booty (dw) ss. voitto: | — botany (bd tani) ss.
saalis. || kasvioppi,

booze (buuz) v. Miassdtd,||boteh (bdtS) s. paikka; rie-
. : es | .
jJuopotella; — s. vakijuo- | Du: turnu } parsinnos,

ma: boozy (buwzi) 2.
hiprakassa oleva, hie-
man juopunut.

borax (bowrdks) s.
suola.

border

booraksi

(Dd

ee
oor aor)

SS. Freuna, }
SVrja; raja> raja-asukas:
- VV. reunustaa: olla Yra-
jana; ymparoida; olla
B12 114. rajautua; reu-
nustaa.
bore (bour) v. purata, 1]a-
vistaa, kovertaa; kalvaa;
vaivata, kKiusata; — borer
(bouw’ror) s. puraaja: kiu-}
saaja; — bore (bour) s
lavistin, puhkasin; vai-
va.° boring (bow yin) s.
puraaminen; vaivaami-
nen.
boreal (bow rial) a. pohjoi-
nen, pohjois; — boreas

(bow rias) s. pohjoistuuli.

borne pp. sanasta bear,

linna;
kauppala

borough (bor’o) s.

pikkukaupunki,

borrow (bd’ro) v. ottaa ve-
laksi, lainata; jaljitella.
boseage (bds’kedz) s. pen-

viidakko.
(bas)

sekasotku.

sasto;

S.

bosh

rinta,

bosom (bw zom) ss.
povi; helma; rintapoi-
mit: lahden perukka,
sisus; salaisuus; — v. sa-
lata, peittaa; sulkea sy-

bosomfriend

liinsa; —
(bu’zomfrend)
tava.

boss (bas)
esimies;
isdnnoida;
(bd’sizm)
paasivalta.

botanical (bata’nikal) A.
Kasviopillinen, tieteelli-
nen; botanist (ba’ta
nist) s. kasviopin tutkija:

~

s. paallysmies,
isanta ; Wi
bossism
mielivalta,

Ss.

mielettOmyys,

helmays- ||

|
: cu :
| patkkaty6O; — v. paikaua,
tilkata.

|

both (vouth): a. ja. pron
molemmat, kumpikin,

kumpaisetkin; — _  both-

1! and konj. seka-, etti.

bother (bd’dhér) v. rasit-
taa, Vaivata; — Ss. Fasi-
CUS. Velo,

bottle (bdatl) s. pullo; leili;
—  v laskea pulloihin, pu-
telittaa.

bottom (bda’tom) Ss. pohija:
pohjus; alapuoli; perus-
aate; — v. pohjittaa as-
Lia. ; tyhjentaa ; perus-
tua, nojautua.

bouge (buudz) v. paisua

pallistua.

bough (bau) s. haara, oksa.

bought (boot) v. imp. pp
verbista buy,

bought (bout) Ss. mutka,

nivel.
lihalie-

notkelma;
ay

koukku,
bouillon (buujon
mi.
boulevard
puilla
bounce
taa,
moiskahtaa;
pamaus ;

Ss.

(buwliwaard) - s.
reunustettu Katu.
(bauns) v. pamah-
paukahtaa; meluta;
kerskailla ;
— os. — adv.
akkia.
bound (baund) a. yhteen si-
dottu; pidadtetty; velvol-

linen: matkalla oleva;—
gs. kehd, -yrmiparys + -rada,
— vy, olla sraJjana 3; yipa-

— boundary
~~ aia. =
(baund’les) a.
aareton; ijan-

roita ;
(baund’ ari)
|| boundless
|| rajaton,
|| kaikkinen.
| bounteous
| bounty
| siollinen,

Ss

(baun’tios) I.
(baun’ti) a. suo-
suopea; hyvan-

antelias.

| itahtoinen;
|; bouquet (buukei’) s. kuk-
| .ka‘svibko,
‘bourgeois (bdrdZoi’) a. por-bout

 

varillinen ; burshoakir- |

jaimet.

bout (baut) s. pukka, yri-
tys; vuoro; taistelu.

bovine (bou’vain).a. harka-,
haran, raavan.,

bow (bau) v. notkistaa; tai-|
vuttaa; painaa alas; Ku-|
martaa; nydkyttaa paa-
tainsa ; kaartua, notkis-
tua ; bow (bau) ce
Kaari; polvi, mutka; jou-
1 (vinlun):.laivan Keu-
lapuu; kumarrus, ter-
vehdys; — bowline (bow’-

lain) s. purjeen keulanuo-4
ra: — bowsprit (bow’-
sprit) s. kokkapuu ; rai-
ne; nena; bowstring
(bow strin) s. jousenjan
ne.

bowel (baw’el) v. perata, vot-
taa sisilmykKset ulos;

bowels (bau’els) spl. sisal-
mykset; vatsa.
kumarta-

bower (bawor) Ss.
j lehtima-

ja.° villanvitija;
ja; hakki; keulaankkuri:
s. ymparoitéa; sulkea si-
saan.

bowl (boul) s. kKuula, pal-
lero: keilapallo; malja,
kulho ; v. heittaa Kei-
laa: vieriad; vierittaa; —
bowlder (boul’dor) s. mu-
kula, katukivi.

bowling alley (bouwl’inali) s.

Keilarata ; —
green (boul’in
pallokentta.

katettu
bowling
griin) s.
box (bdks) rasia,
kotelo; koppi; looshi
atterissa; ajomiehen
tuin; lyGnti kadella, nyr-
killa ; —v. panna ark-
kKuun, saastOlaatikkoon :
lyoda kaédella, nyrkilla, |
nyrkitella; tapella;
boxing (bdks’in) s. nyrkit- |
tely, nyrkkitaistelu; —|
— boxer (Ddk’sor) nyrk- |
kitappelija.

Ss. lipas,
Tte-

is-

S.

   
 
   
   
   
    
   
  
    
 
  
  
  
  
 
 
  
   
 
 
  
   
  
 
   
 
   
 
   
   
   
    
    
   
   
  
  
    
   
  
  
  
  
   
  
   
  
 
 
  
  
  
 
   

“y branchia

‘boy (boi) s. poika;
kainen; — boyant

eloisa, virkea;

 

nuoru-
(bov-

ant) 2. —
boyhood (bopmud) s. poi-
kuus; lapsuus; lapsuu-
den ika ; nuocrnus; -——

(bovis) a
lapsellinen.

boyish poika-

mainen,

brace (breis)- s. side, nau-
“Fha: kannafin; pidin; —
vy. sitoa, Aitoa; littaa;
vyottéa "Hingottaa; vir-
kistaa, vahvistaa ; a
bracing (breis’in) a. vah-
vistaya, virkistava.

bracelet (breig’let) s. ran-
né nren gts? rreauha.

brachial ,(DBra’kial) a. k§asi-
varren.

bracket (Drivket) s. piena.

kannatinhirsi:
niskaki-

poikkipuu ;
Vv. reunustaa
villi: Varustaa.
brackish
lainen.
brad
latt

(bra’ kis) a. suo-

kannaton

lautanaula,

brag kerskailla,
yipeilla ; kerskailu; e-

korttipeli.

»yrahmanie (braa’manik) a.
bramininen; brahmin

(brad) Ss,
ianaula,
(braq) v.

S .

ras

(braa’min) a: bramini,
ithintialainen pappi.

braid (breid) s. palmikko;
solmu; neulos; — v. pal-
mikoida; reunustaa.

yrain (brein) s. aivot; ym-
mirrys; — brainy (Odrev’-
ni) a. d2lvkas.

hraise (breiz) v. hiillostaa,

paistaa.

brake (breik) s. jarru, pi-
datin; brakeman
(breik’man) s. jarruttaja.

sarrvuri

Hran (brdn) s. listimet, le-
SGeL.

branch (brants) Ss. vesa,

| oksa, haara; kKauppahaa-

| ra; v. kKasvaa oks'‘a, haa-

| roja; jakaa haaroihin.

| (bran kia) s. ki-

branchia
| dukset.brand DL breed
brand (brand) s. kek&dle,|! eripuraisuus; — v. sidr-
soihtu; poltinmerkki; hi-|} kei, rikkoa.
peatahra; hapea; Kaup-|| bread (bred) s. leip&a; ruo-
paleima; — v. varustaa || ka; — vv. varustaa lei-
havais-|| valla.

merkilla, leimata:

(a, brandiron (brdnd’-|| breadth (bredth) s. laajuus;

aqaorn) s. poltinrauta; —| leveys.

brandnew (brdnd’njuu) a.|\ break (breik) v. imp. broke

uutukainen. | pp. broken, murtaa _  sar-
brandish (brién’dis) v. hei-|| kei, rikkoa, musertaa;

luttaa.

brandy (briin’di) s. palovii-|
na, kKonjakki.

brass (bras) s. messinki, |
Vashi; kupari? tompakki;
— brassband (bras’band)
s. torvisoittokunta.

brat (brat) s. lapsinulikka,
kakara; penikkKa.

brattle (bratl) v. oksia kaa-
detuita puita.

bravado (bravaado) s. ul-

jastelu, kerskailu.

brave (breiv) a. urhea, pel-
kaAamaton : rehellinen:
kunnollinen ; uskal-
likko; v. uhalla tehda:
uskaltaa; bravely

Ss.

(breiv’li) adv. rohkeasti
j.n.e.
brawl (brool) Vv. huutaa,

pauhata; huutamalla a-

jaa pakoon; — s. huuta-
minen, pauhina ; kina,
jupakKa.

braxy (brdk’si) s. eras lam-
paantauti.

brawn (broon) s. villisian ||
liha; lihakas ruumis;: ||
voima: — brawny (broo’- ||
ni) a. lihaksinen; voima-|
kas.

bray (brei) s. aasinkiljun- |
{93>  raskyvna; Vv. aasin

tavalla kiljua, TaaKVa 34
aanekkadadsti jutustaa. ||
braze (breiz) v. juottaa me-|}
talleja; karaista ; bra-
vaskinen:

zen (breizn) a. |
havyton, julkea.
breach (briits) s. sarkem'-||
nen, rikkominen ; sir- ||
ky, murto; reika, halkea-||
ma; rikos; purkaminen; |!

   

purkaa; murtua, sarkya;

purkautua; — gs. murros,
sirkyminen; — breakage
( bretk’ eidz ) s.’ sarkynyt

sarkyminen; —

(breik’daun) s.
masentuminen ;
(brevkor)  s.
aaltojen kuohu rantaka-
reilla; — break-up ( 0rei-
k’op) hammennys;
breakwater (breik’wootor)

tavara;
breakdown
kukistus;

— breaker

S.

Ss. aallonmurtaja; sata-
masulku.

breakfast (brek’fast) v. ei-
nehtiad: s. éline, aaimiai-
nen.

bream (briim) s. lahna; —
v. polttaa laivan ulko-
pohjaa puhtaaksi.

breast (brest) s. rinta. po-
vle Tinne: efupudi, |
att edesta pain kohota;

menna vastaan.

breath (breth) s. hengitys,
hengenveto, henki, hen-
gihdys; loyhka; tuutahk-
dus: — breathe (»-iidh}
v. hengitta#a, henkia: o'la
hengissdé, el4a: puhallel-

tuulettaas
— breath-

kuiskata ;
hengahdys:

ra
Ss.

less (breth’les) a. hengas-
tynyt; henget6n; kuollut.
brea (red) ip: ja pp.
verbista breed, synny-
tetty; syntynyt.
breech (briitS) s. takapia.,

peradsuoli;
Vi, Vers
breeches

takapuoli;
hantahihna ;
taa perdalle; —

(briv’t&ez) spl. polvihou-
sut.
breed, (briid) v. imp. bredbreeze

 

pp. bred, siittaa ; syn-
nyttii!; hautoa poikiaan ;
hIOLGLA. _KasVatlaa; —— Ss.
rotu, laji; poikue
breeze (briiz) s. virea pur-
jetuuli; <= VW, Nljaa pu-
haltaa; — breezy (brii-
zi)-a. tuulinen

brethren (bredh’ren) sp]
(saarnoissa i Juni.)

brothers velj a sisa-
ret.
breve (briiv) s. kaksi ni

breviary (brii’vier s. ka-
tol. messu- ja rukouskIlr-
aa,

breviate (brii’viet) s. lyhe1
nys; supistettu kertomus,

v. lyhent ;
brevity bre’viti) s yhyys
brew bru \ kiehuttaa
vir'tt: 101
brewery (bruw’odri) s. olut-
te he
briar brai’er) s. merenva-
ha
bribe yraib) s lal

bribery brai’ bo 3. lan-

jomi 1en,. viletti eT] lien.
brick (brik) s. tiilikivi; til

likiven muotoinen Kappa-

le; Kelpo poika; ‘
muurata tiililla ; - brick-
layer (brik’leidr) s. muu-
rari: bricktrowel
(brik’trauel) S. savil Lplo,
mMmuurausiasta

bricol (brikoul’) s. piljartti
pallon kimmaus, kim-

mauslyonti: v. piljart-
tipelissa kimmauttamal!
sattua; lyod&a kimmahut

taa palloon.

bride (braid) Ss. morsian
nuorikko; — bridal (brat
dal) a. morsius-, haiaj-; —|
bridegroom § (braid’gruum)
8. sulhanen; asken nainut
mies.

bridge (bridz) s. silta; pH&l-|

héyrylaivois-brisket

 

brow

 

kas, pirtead; hilpea;
Tréva: vakeva: urhea ;
yY. elahyttaa: vViEastut-
taa.
brisket (brisk’et) s. elain-
ten rinta; rintakappale.
bristle (o6rist) s. sian har-
jas: — y. poyristaa har-
jakset, p6rrottaa; podyris-
tyva.

British (bri’tis) s. brittilai-||

britanialainen.
Cbrtily — a.
raihnas.

nen,
brittle
mureneva;
broach (brouts) s.
varras; puhkur',
nusnaskali;
hirvensarven
— y. panna
varrastaa ;

Sa;
seen,
ta.
broad
ja;
tava;
aks) s. salvokirves,
lu: leveAselkainen
broadcast
adv. muitta
ylimalkaisesti;
side (brood’said) s.
kviki: laita; tays',
laidallinen tykKeja:
broad-weaver
vor) s. silkkikankaan
£O12. $
(brood’worm) s.
pamato;
(brood en) Vv.
veimmaksi,

(brood) a. levead;
avara® suuri;

heisi:

tehda

ta.

brocade (brokeid’) s. kulta-||
Li hopeakuteinen silkki-
kangas.

brock (hbrdk) ss. miayra.
metsdsika.

brocket (brd’ket) s. yksi-|
vunotias saksanhirvenva- |
sikka.

broil (broil) s. hi‘lostettu

ruoka; — Vy.
halstaroida,
tikolla: paahtua,

broke (brouk) pp.

 

hauras,

ase;
(brood kast)
mutkitta,
broad-
laivan
KOKO

( brood’ wit-

broad-worm
la- ||
broaden

leventaa;
tulla leveAimmiaksi, leve-

hiilostaa.
paistaa ris-
paistua.
verbista

|
|
|

|
|
}
}
}

paistin- |
laven-
pujotinneula ;

haaranve- |
vartaa-
puhkais-

mah-|
— broadaxe (brod’-

|
|

break, murrettu, murtu-
nut, runneltu, jne.  Kat-
kKennainen, poikk'nainen;
vararikkoon joutunutl;

rappeutunut; — broken-
spirited (broukn’ spirited)
a. alakuloinen, surumieli-
nen.

broker (browkor) s. osake-

kaupan valittelija ;
brokerage (brou’ koredé)
Ss. valittajan palkkio;
valittajain toimi, -ammat-

ti,

| bromate (broumeit) s. bro-
mihappoinen suola.
ibronze (brdnz) s. pronssi,

valovaski; pronssinen

kunniaraha; pronssinva-
ri: — v. tehda pronssin
variseksi.

brooch (bruuts) s. metalli-
nen koru; rintaneula.

brood (bruud) vy. Hauton
munia: peittaéa poikian-
sa siivillaan } ajatella,
miettid: kypsyttaa. hau-
toa: kuoria; huolellises-

ti vartioida.

brook (bruk) s. puro.

broom (bruum) s. benista-
kasvi (laji kanervaa)§
luute + —. VV. Juuiia, oe
vaista.

\|broth (brdth) s. liemi; v&-
kiliemi.

| brother (bro’dhor) s.. well,

veikko: — brotherhood

|
|
|

 

|

i}

| | thorli) a.
|

| (bro’dhirhud) s. velieys;
| -veljeysseura;  brother-in-
law (bro’dhdr in loo) ~=s.
lanko: — brotherly (bro’-
veljellinen; -——
veljellisesti.
brougham (bruu’om) s.
| vaunuja.

hrought (broot) imp, ja pp.

}
| adv

lad

verbisté bring.
brow (brau) s. kulmakar-
| vat; otsa; kasvot: har-
ja: — browbeat (braw’-
| iit) v. katsella halvek-
sivalla katsannolla; no-
louttaa; soimata.brown

brown (braun) a. ruskea;
s. ruskeanvari; — Vv.
kKentaa; rusketa;
brown-coal
mustanruskeat
— brown-sugar

rus

maahiilet ;
( braun’ su-

gor) s. raakasokeri; = so-
kerijauho,

browse (brauz) s. vesa, ver-
so; nuoret lehdet; — Vv.
kaluta, pureksia.

bruise (bruuz) VV, ivoae:
musertaa, sarkea; rutis-

Vvammata;
Vamima,

runnella,
ruhjo,
mustelma ; —

taa;
— Ss.
naarmu;
bruise-mill
rouhinmylly.

(bruuz’*mil)  s.

bruit (bruut) s. huhu, kKul-
kupuhe; — v. levittaa
huhuja.

brunette (bruunet’?) s. tum-

maihoinen, ruskeatukKa’i-

nen.

brunt (bront) s. kova t6l-
mays; hyokkays; rajuus
tulisuus.

brush (bros) s. harja, su-
ka, pensseli; pensasto
varvikko; - v. harjata
sukia puhtaaksi; sivella

voide ia.
( b? us k }

brusque ynsei
tyly.

Brussels (bro’selz) s. Brys
selin kaupunki; — brus-

sels-carpet ( bro’ selzkaar-
pet) s. brysselin

brussels-sprout

Matto ;

(bro’-

selespraut) Ss. brysselin
kaali.
brute (bruut) s. peto, eluk-

ka: — brutal
a. petomainen, julmia
raaka: — brutality (bruu-
ta litt) s. julmuus, peto-
maisuus;: — brutalize
(bruwtalaiz) v.

( bruw tal)

tehda pe-
tomaiseksi, tulla peto-
maiseksi; - brutish
roruwtis) a. irstas: tie-

doton.

bubble (bobl) Ss. kupla;

(braun’koul) s.}

    

5 4 buffoon
valekuva, tyhja asia; —
v. tehda kuplia; permata.
bubo (bjuuwbou) s. ajos ku-

peessa; eras ruttotauti:
bubonic (bjuw bonik ) a.

ruttotautinen.

buceaneer (bukaniir’) s. me-
rirosvo.

buck (bok) v. puskea, pot-
kia ; - § POLEG: nyp-
pays.

bucket (bo’ket) s. sanko,
vesiastia, 4mpdri; imetti-
men manta,

buckle (bokl) Si. panka,
nasta, solki; — v. panna
soljella kiinni; kihertaa:;

kohentua notkistua, tai-

pua myOntya, mukau-
tua.

buckram (bok’ram) gs. kan-
kea kangistuspalttina,

kanvaasl.
buckskin (bok’skin) s. met-
iin, hirven nahka;
housukangas.

sakaul
paksu
*hwitit) &.
tattarijauhot.
bud (bod) s. silmikko, nup-
pu, ku! men, itu;
= stuttaa; silmikoita.
buddhism (buu’dizm) s. bud-
dan uskonto.
buddle (bodl) s.
las: ~ Vie

{ bok

buckwheat
tattari,

s1e

\ ST

huuhtoal-

huuhtoa (mal-
mia).

budge
karits

(bodz) v. pieksettr
an karva-nahka ;
— v. vaistya.

budget (bod’zet) s.
nusarvio, tulo- ja

kustan-
meno-

arvio
buff (bof) s. peitottu nah-
ka; séaémiska; - a; Nas

hankaltainen; ldipaéisema-

ton; jarkahtamaton.

buffalo (bo’falou) s. puh-
veliharka.

buffer (bo’for) s. térmiiys-
patja, puhveri.

buffet (bo’fet) s. ravintola:

ruokakaappi.

buffoon (bofuun’) s. hullutbug 55 bunk

 

 

telija, ilvehtija; houkkio:| tii; — adv. mainiosti,
— gs. ilveily. || rennosti.

bug (bog) s. itikka, lude;|| bulrush (bul’rog) s. kaisla,
houna ; — bughouse (bog’-||_ kahila.
haus) s. hullujen huone. | bulwark (bul’work)  s. va-

buggy (bo’gi) s. nelipyo- | rustus; — v. linnoittaa,
raiset ajovaunut. || vallittaa; suojella.

bugle (bjuugl) s. toitotus- || bum (bom) ss takapuol,
torvi. Dy lily? renttn; Vig (Dis

build (bild) v. imp. built|} t&& melua; renttuilla.
pp. built, rakentaa; teh- || bumbast (bom’bast) s. laji
da, luoda, muodostaa ; || parkkumia, pulkkakan-

rakennuttaa ; harjoittua|| kaita.

rakennustaitoa; — s. ra-|| bumble-bee (bombl’ bt) Se

kennustapa; vartalo; _ mettiainen.

building (bdild@’in) s. ra-|| bump (bomp) s. kubhmu,

kentaminen; rakennustai- |} kulho; paise, ajos; ly6n-

to: rakennus. | | ti. kolhaus; — v. lydoda
bulb (bolb) s. pallero, mu-|| mijahyttaa, kolhaista,

i]

kula; sipulikasvi. tolmiti; kumisten kir-

bulge (boldz) s. vuotoreika: | kua; poukahtaa.
—_ y. tormiiti karille, jou-|| bumper (bom’por) s. iso pi-
tua haaksirikkoon; pul- eal kolpakko ; taps
listua. taysi. lasi; tormayspatjat.
bulk (bolk) s. mbhk&le; || bumpkin (bomp’ kin) Se
ainejoukko; madara, pal- moukka, tolvana.
jous; kokonaisuus; —|| bumptious (bomp’gos) a, yli-
bulky (bol’ki) 3. suuri, |} pei, pévhkea.
tilava. bun (bon) s. happamaton
bulk-head ((bolk’hed) s. va- || vehnikakku; laji pannu-

liseina laivassa. kakkuja.

bull (bul) s. sonni, harka; 'buneh (bont2) s. tukku, vih-
paavin kdaskykirja; _ ko, kimppu; parvi, jouk-
bulldog (bul’ddag) -s. veri- ko, ryhmi; mohkale, loh-

koira: — bullfight (bul- kare’ — vy. Klin putraa,
fait) Ss. hirkdtaistelu; — vihottaa; paisua.
bullfinech (bul’fints) s. pu- bundle (bondl) s, kimppu,
nWathiaeku, — bulls-eye | | tukku, mytty; taakkKa;
(buls’ ai) s. maalitaulun —. vy. kimputtaad, Tveye-
piste; salalyhdyn lasi;.— thi, panna kimppuun.
bullock (bul’dk)  s. nuori | bung (bon) s. tulppa asti-
harkda. i}  o1858.3.--7 V. tulpata, tuk-
bullet (bu’let) s. kuula, luo- || kia.
ti. \|bungalow (bo’jgalou) s, ma-

tala asuinrakennus.
bungle (bongl)) v. hutiloi-
da; kyhata kokoon, pila-

bulietin (bu’letin) s. kerto-|
mus. ilmoitus; virallinen|
|

|
ilmoitus. ||
|
|

 

bullion (bul’jon) s. kulta-, ta =. Ss hutiloiminen,
hopeaharkko, -kanki; ly6-|| virhe.
mitén kulta- tai hopea. || bunion (bon’jon) s. kansa,
bully (bu’li) s. tappelija,|| liikavarvas.
kerskuri, rayhaaja; ju- lbunk (bonk) s. makuulava ;
ropaa: — V. pauhaamal- || —. bunker (bon’kor) s. hii-
|| lishilid: rahi; lavitsa.

   

la. Allistyttaa; pelastyt-!|bunko

bunko

(boun’ko)

ir peti La
bunt (bont) s.
jassa), rakk

nakreivi.
burgundy wine
wain) bi
burial
minen
jaiset.
burl (bodrl)
rita
(bor’ laps)
palttina.
burlesque
veellinen,
naurettava;
telma.,

e

Mma

; irg
(be’rial)
ah

Vv.

verkaa;:

sp]

I

( bor’les k )

tos;

pé
ruoste (vil-
1 (lasissa)

pullistua.

+ V. tCUrpuUa,

bunting (bon’ tin) S. lippu-
kangas; lippu; kKeltasirk-
ka.

bunting-iron bon’inaiorn)
s. lasinpuhaltajan puhal-
lusputki.

buoy (boi) s. vaylanviitta
ankkuriviitt buoy-
aney (000 ans s. uppoa-
mattomul } \ Vi
revs. elo‘s

burbot bo?’ bat S Lad
matikka.

burden (bord? s kuorma
Le kka, kantam) Vai-
va \ kuormi La
Ruormata: rasittaa _
burdensome bordn’som
9. raskas; vaivalolnen.

burdeck (b0dr’ddk) takki
ainen.

bureau biuw re s kiriol S
poyta; toimisto, konttori;
— bureaucracy ( djuu-
rou’ krasi) S virkamies-
valt virkavaltaisuus.

burg borg) s. pieni kau-
punki.

burgiar (bord le } 5 murto
varas burglary (borg
lart) s. murtovarka

burzgomaster bor’gon t
Ss. pormestari

burgrave (b0dr’greiv) s. lin

indian viini
Ss. hautaa-
in hauta-

ia, Ke-
burlaps
karkea

nukk

a:  i-
kujeellinen,

56 bushmen
\|burliness (bdr’lines) s. isous,
|| laajuus; rotevuus; pdoyh-
| keys; — burly (borli) a.
iso; suuriadaninen, pau-
ha LV
burn (bérn) v. polttaa, kar-
vent i paiaa hehkua;
oe palo palohaava
nolt m burning
(bor’nin) sg polttaminen;
NALO pa 1 Into - a
pa tuli-
: isa
burnish bor’nig) v. kiillot-
ta kirka 1; ki‘llottua,
kir] u | et vart-
burr b takkiainen
I kka okKainen
ku .
burro buu’rou) s, kuorma-
< Les
burrow (bor’o) s. kolo
loukko;: |] - SF ae
’ kol¢ maahan pui-
kahtaa koloon, Kaivautua
I enn piiloon.
burst t) v. imp. burst,
T burst, haleta sar-
r ht#a halkt, ha-
ota puhjeta ikkia il-
ntua tunkeutua
purskahtaa halkaista
rl Ss halkeemi-
I kyviin puhkeami
ne! kindinen ilmesty-
miner! ) sk < valloil
I | ; halkeama
rep¢ rt rako
bury (be’ri) s. luola; huo-
ne: sunto: ’ naudata,
kaivaa alas maahan: ko-
konaan peittéa, upottaa;
unhottaa antaa anteeksi
bus (bos) s. katuvaunu.
bush (bus) s. pensas: pen-
sasto; vihko, kimppu-
nen; suortuva viljelema-
tOn maa pyvGrin navan
tulkka. putki;: Vv. ver-
soa, pensastua.
bushel (bw Sel) s. kuivan ta-
varan mitta

Ss. ilvenay-

bushmen

    

(bus’men) spl. pen-business

   

byssine

 

saalaiset,

tentotit

metsalaishot- |
Htela-Afrikassa. |

business (biz’nes) s.- tyd,|
toimi, tekeminen; huo-||
lenpito; Kauppa, kauppa-||
toimi; toimihaara; asia,]|

seikka: businessman

(biz’nesmadn) s. kauppa-
mies.
busk (bosk) s. valaanluu:

teraslastanen kKureliivissi

buskin (bos’kin) s. puoli- ||
kuresaapas.
buss (bos) s. muisku, suuk-
Kkonen:>:  Kissanen, ——' v,

suudella.

( bost )
povi,

PIE AKU :
rinnat.

bust
naisen

Ss,
(bos’tord) kana-
trappi.
(dbosl) Vv.

bustard
kurki,
bustle

Ss.

ahkerasti

askaroida, hommata.
haaria; meluella; — = s.
toimet; askareect: hata:

puuha, halind; hammen-
nys, selkkaus.

busy (bi7zi) a. toimiskeleva.
puuhaaya, hommaava;
toimellinen, ahkera; tonu-
huavas haariva : Jevoton ;
tyOlas; kiiruullinen;
v. pitad tyOssa, toimessa.

busily (bVzili) adv.
ahkerasti, toimeliaasti,
kiiruulla,

but (bot) konj. mutta,
vaan; paitsi; lukuunotta-
MaAECa. 5 adv. ainoas-
taan.

buteher (but’sor)
taja: ¥v. julmasti
pada; murhata.

butler (bot’lor) s.

teuras-
tap-

S.

poytapal

velija.

butt (ot) s. iso astia, 2m-
me, tynnyri; — v. pus-
kea, puskaista; sekaan-
tua; — buttend (bot’end)
8 wpaa, Joppu; raja > maa-
rapaa: pilkan esine.

butte (bjuut) Ss. ‘kunipu,
kukkula, vuori.

 

butter (bo’tér) s. voi: ‘
levitella voita, voidella:
— butterfly (bo’torflai) s.
perhonen; butter-milk

— Vv

(bo’tormilk ) Ss. kirnuphi-
ma.
butting (bo’tin) s. viinin

astioitseminen.

button (botn) S. nappi,
nuppi, nappula; — v. na-

pittaa, panna nappiin,:

buttress (bot’res) s. tukipat-

sas; kaarenkannatin; —
V. nojata,. tukea.

|butty (bo’ti) s. tyO6kump-
pani; hiilennostaja kai-
voksessa.

buy .(bat) v. imp. bougeht;
pp. bought, ostaa, ostel-
la; lahjoa; tehda kaup-
pada.

buzz (002) Ve Surista. hu-
mista, suhista.: kuiskis.:

moe surina, humina ;

Ss.

kuiske.

buzzard (bo’zord) s. hiiri-
haukka; pollo, holmo.
by (bai) prep. (paikan

lahella,
tykona.

maéarayksena):
likella, luona,
edessi, vieressa, daressa,
varrella, partaalla;: (ajan
maairdyksend); kKuluessa ;
(tilaa, oloa osottavana):
ssa, -lla ; (jarjestysta,
jaksoa osottavana) ;
-ttain, -tellen, perasta,
jalkeen; alkutavuna mer
kitsee se: sivu-, lisa-;
bygone (bai’goun) s. men-
nyt, Jculumut ; bylaw
(bai’loo) ohjesédints ;
byname (bai’neim)
liikanimi;: — hyword
(bavword) sananlasku ;
haukkumanimi,

Ss.
Ss.

S.

bye (bai) prep. mukana:
— good bye (gudbav’) in-
teri. lhyvasti.

byssine (bi’sin) a. puoli-

silkkinen.C (ati) C.

eab (kid) yksivaljaiset
vaunut ajelurattaal,
ecabdriver (kiéib’draivor)) Ss. |
palkka-ajuri.

Ss.

 

1}

‘abal (kabél’) s. salaseura ,
Au0nIttelws: = V- juoni-
tella: — cabalistic (kaba-
lis’tik) a. salaperainen.

eabaret (ka’baret) S. tanssi-
paikka.

cabbage (kda’bedz) s. kupu-

kaali: — eabbage lettuce
(kW bedéletis kupusa!l
beac ls
eabin
Kota 5

-abinet

j Ne

(kia’ bin) kammio;
kajuutta.

binet) ty6-
kammio; kaappi; minis-
terist6, hallitusneuvosto,
— cabinetmaker (ka’binet

Ss.

(ka

meikér) s. huonekalupuu-
seppa.

eable (keibl) s. paksu k6y-
sl; shhkokKaapeli; ank-
kurikéysi; — v. punoa,
kiyttii; kiinnittaa kaa-
pelilla; sahk6éttaa kaape-
lila:—eablegram (keibdl’-
gram) s. merentakainen
sihkésanoma; — cables
length (keibls lenth) S
mitta: 600 jalkaa.

eabose (kabuus’) s. laivan-

keitti6.
sabotage (kii’bdteidz) s n-
taliikenne, rannikkKo-

ra

kauppa.

eabriole (kidbrioleiv’) s. va-
hiiset kuomivaunut.,

eacao (kakevo eli kei’ ko)
s. kaakao.

mackle (kdadkl) v. Kaakottaa,

kotkottaa; hihitella; lo-

rutella: — s. kaakotta-
minen, kKaakotus: lorut-
telija.

(kak’tos) s. Kaktus-

eactus
Kasvi.

   

| cad

   

‘calamitous

s. i1l1ki6; tolvana,

(kad)
moukKa.

caddy (ka’di) s. juoksupol-
ka (golf pelissa) rasia.

leadaver (kadd@’vér) 8. ruu-
mis, raato.

leaddis (kd’dis) s. laji villa-
rihmoja.

ecaddow (kda’dou) s. naakka.

leadence (kei’dens) 65. lan-
keemus; perikato, sortu-

minen; padtdéssointu; pol-

jento tahtl; -—.4: sovitel-

la tahtiin; soinnuttaa.
cadet (kadet’) Ss. perheen

nuorin poika; sotakoulu-

kadetti.
muhameti-

lainen,

cadi (kaa’di) s.
lainen virkamies, tuo-
mari

cafe (kafe’) s, ravintola.

caffein (keifivin) s. kahvi-
aint kofeini.

cage (keid?) s. hakki; al-
taus: vanki koppi; — V.-

panna hakkiin ; pistaa
vankikoppiin.

cajole (kadZoul’) v. hyviil-
li. imarrella, houkutella;
— eajoler (kadZou’lor) s.

imartelija.
cake (keik) s. kyrsi, leli-
vos: liuska. viipale; ko-

kovettunut pinta:
kovettunut paisuma;

muodostua kakuksi,
kokartua, tahmaantua,

koon

kovettua ~ cake walk
(keth wook) eras nee-
keritanss’.

calabash (ka’labds) s. pullo-

kurpitsa ; kurpitsapullo,
leili.

calaboose (kalabuus’) s. tyr-
ma.

calamiferous (kalidmi’ foros)
ruokokasveja Kasvava;
korrenmuotoinen.

‘calamitous (kald’mitos) a.
turmiollinen; onneton ;-—

Ss.calash

  

59 calotte

 

calamity (kala’miti) Ss.
vaurio, onnettomuuden

kKohtat

1s, vastoinkaymi-

nen, tapaturma.,

‘alash (kala&’) gs. kaleessi

vaunut
rustett

; varjostimella va-
u naishattu.

calear (kdl’keir) s. kannus:

kalkinpolttouuni.
caleiferous (kdlsi’féros) a.

Kalkinpitoinen; — calci-

nation (kalsinev’ Son) <.

kKalkin

polttaminen; —

 

‘aleine (kdlsain’) v. polt-!
taa kalkiksi; happeuttaa:

muuttt
peutua
stom)
emas:
calculate
laskea,

arvoste

ia, «6©cKkalkiksi; hap-

; — ealsium (kal’-
Ss. kalkio, katkin-
Kalkkivalo.
(kav kjuleit) Vi:
lukea, arvata;
Wa, markita,  pun-

nita.> micttia. atkea. sar-

vella;:

— calculable (kal’-
KiuiavL) a. Jaskettava. ar-
vattava; arvosteltava ;—

ealeulation (kdlkjulei’gon)
Ss. arvio, arviolasku.
ealculous (kaV’kjulos) a. ki-}|
ven, soransekainen; kKki-

vitauti
ecaldron
Kattila

(Kool’dron) s. iso

calefy (ka’lifai) v. lammit-
tda: — ecalefaction (kdli-
a, Ss lammittami- |

fak’&on

nen; lammennys.
alendar (kd’lendor) s. \u-
ettelo; kalenteri, alman-
akko.

calender (kd’lenddr) s. man-
keli, Kaulasin; — Via
mankeloida, kaulata ;
kuumalla painimella pai-

nostaa.

ealf (kaaf) s. pl. calves

(kaavz)

vasikka; pohje.

aliber (ka libor) s: tykin.

pyssyn
kuulan

putken suuruus;
koko.

“caliper (kda’lipér) s. ympyré-

mittari, passari.

calk (kook) s. jiinaula (ne-
vosenkengasséa); jiadahok-
ka; piikki saappaissa; —
v. tOpyttaa; tilkita ja pi-
eta laivan saumoja: ken-
gittaa jaahokkiin; piirus-
taa kuultavaan paperiin;
kalkeerata.

call (kool) v. nimitta&, sea-
noa.; soimata; huutaa
esille; kutsua; kasked,
vaatia; kutsua kokoon;

 

kayda& tapaamassa; — 3s.
huuto, kirkuna; “ani,
Sointi,, Killing: kaikuna,
kajahdus; kokoonkutsu-
minen; nimihuuto (&anes-
tyksessa) ; kutsumus;
kasky; vaatimus, kehui-
tus; maarays; vieraissa

kaynti; — ealler (koo’lor})
s. vieras; — calling (koo’-
lin) s. kutsumus;: virka;
tiedustelu; — a. kutsuva
j.n.e.
\!callidity (kooli’diti) s. viek-
ij. Kaus.
eallesity (kdld’siti) s. kin-
|| saisyys, pahka; paatu-
; “ue.
|callous (kii’los) a. kova,

paksunahkainen; kansalt-
nen; kKovettunut; tuntee-

ton.

callow (ka’lo) a, hod6yhene-
| ton; alaston; kokema-
| Ton.

|
tI

ealico (kd’liko) s. kalikoo|

(eras
ras).

 

hieno puuvillakan-

 

calm (Haam) a. tyyimi, ty-
ven; levollinen, rauhaisa:
— y. tyventai, lauhdut-

taa, rauhoittaa; — calm-
ly (kaam’li) adv. tyynes-
ti, levollisesti; ——- ecalm-
ness (kaam’nes) s. levol-
lisuus.

calomel (ka’ldmel) s. eloho-
pea harme. Kalomel’.

calorie (kald’rik) s. lamp6-
sine. Jammon. mica.

ealotte (kaldat’) s. patalak-
ki, kalotti; papin padhi-
ne, hiippa.calumet
ene

‘alumet (kd’lumet) Ss. indi-|
aanien rauhan piippu.

calumniate (kalom’ni it? oe

panetella, parjata ; vaarin
calumniation
panet-

SuVLtam,:

(Ikalomniev’ son)  S.

telu, parjaaminen ; —
ealumny (ka@’lomni) s. par-
12.us-

ealwer (kiél’vér) v. viiltaa

leikkaamisesta vetaytya

kokoon.

calyx (kei’liks) Ss. kukan-
verho.

cam (kim) a. vino, kayra ;
— gs. vipu, vaarna, ham-
meas (rattaassa) cam-
wheel (kdm’hwiil) s. vipu
hammasrattaassa.

ecambriec (keim’ brik) s. Kam-
ritsi, (hienoin laji Bel
gian palttinaa).

came (keim) \ imp. sa
nasta come, s. ikku-
nanlyljJy.

camel (kda’mel) s. Kameell

camera ki’mora) s. valoku
vauskone.

cameral (kd’mordal) a. viral-
linen.

ecamorra (kim0o’ra) s. salai
nen rosvoliitto.

camp (kimp) s. asuinpalk

Ee .aSunto; i
pystyttaa telttansa; aset-
tua majoihin; camp-
meeting (kidmp’miitin)
kenttajuhla camping
(icam yopy-
minen,
campaign (kampein’) s. so-
taretki, sota; vaalitaist

ulkona
inen.

nin) s.
leiriytyn

;

iis -—— vy. ottaa osaa sorta.
retkeen, vaalitaisteluun.
campanula (kidmpa@njula) s.
kellokukKa.
camphor (kdam’for) s. Kan-
vertti; v. pesta kKan-

camphorate
kanvertti-

vertilla; --
(kam’foreit) v.
happoinen
14 kanvertilla.
can (kan) s. Kannu,

suola kisit
S\ Li sasitel-

haarik-

 

      

6U

   
   

 

cane
ko: sdilykeastia ; —- Vv.
valmistaa sdilykkKeita.
can (kdn) v. imp. could,
voi, jaksaa saa tehdyk-
si: osaa, taitaa.
eanal (kanal) s. kanava,

laskuoja; kulku-

- canalization

Vi‘ mari,

vayla

(kandlizc i?son) S. kanavi-
en rakentaminen; Kana-
voiminen ; ~ eanalize
(kandalaiz ) Vv. rakentaa
kanavia, ojittaa.

(kanei’ri) s. kKana-
canary-seed
kanarisie-

canary
rialintu; —-—

(kanevristid) s.

men.

ecanape (kanapet) s. lepo-
sohva

canaster (kana’stor) s. kar-
kea tupakka.

eancel (kdn’sel) v. aidata
ympiroita ristikolla:
ristia kirjoitusta, risti-
malla poistaa pyhkia
pois; kumota, lakkaut-
1a, purkaa cansella-
tion kanselevson) s. lak-
kKautus ne

cancer (kdn’sér) s. ayriali-
nen, rapu; syoOpa.

eandelabrum (kédndil i? brom)

s monihaarainen kyntti-
lanjalka.
candent (kiin’dent) a. heh
kuva: valkoiseksi tulis

tulikuuma.
(ketin’ did) 7 he
valkoinen ;

LUTnUt.
candid
van

vilnit6n,

suora

candidate (kdn’didet) s. ha-
kila, pyrkija ehdokas:
— candidacy (kdn’didazi)
s. ehdokkKaana olo.

candle (kéndl) s. kynttila
— eandle_ stick (kandl’-

stik) S.
candor (kdn’dor) s.

vilpittOGmyys.

kvnttilinjalka

; rehelli-
SYYS,

candy (hk
sokerilla,
teytya; - Ss

cane (kein) s.

korsi;

an’ dt) Vv peittaa
roittaa; ki-
makeiset.
varsi.
kKeppi;

ruoko,

ruokosauva,canine 61 eapitai
es lyoda sauvalla, een taa lyhytta laukkaa, pan-
pittaa ; Shap canesugar!|; na lyhytta laukkaa me-
( kein’ Sugor ) Ss. rookoso-|; nemaan.
keri. ae |eanton (kdn’ton) sg. piiri-
canine (kiinain’) s. koira-. || kunta, heimokunta;
koiramainen. joukkio: ala: — y. jakaa

canister (kd’nistér) s. kop-|
panen; rautalevyastia.

canker (kdn’kor) s. ruoste
Kasveissa. ruoste metallis-
sa; syOpatauti, syOpa
haava; — v. syoda, Kal-
vaa ; pOlttaada ; ruostua,
turmeltua.

eannibal (ka’nibal) s. ihmis-
sy6ja; oa ‘annibalism
(ka@’nibalizm ) S. ihm!?s-
syOnti: verenhimo.

cannon (ka’non) s. Kanuu-
na, tykki; kahden pallon

satuttaminen omalla pal-
lollansa piljarttipelissa ;
—cannon-ball (kidn’onbool)

s. tykinkuula ;— cannon-
eer (kdnontir’) s. tykinhoi- |
f14.

cannot (ka’ndt) v. ean not, |
en voi.

eanny (ka ni) x. alykas;|
kaunis, soma; varovainen,

canoe (kanuu’) s. kanotti, |
venonen.

eanon (kii’non) gs. ohjesaan-|
not: kirkkolaki; — Ca-
non-law (kd’nonloo) s. Ka-
nooninen la kis vanhat
kirkkosiinndt ; — canonic
(kdno’nik ) a. kirkkolail-

linen, kirkollinen.
eanonize (ka’nonaiz) v. julis-
taa pyhimykseksi, pyhit-
taa, ylistad.
canopy (kd’nopi) s.
tava kunniakatos;
hine ; v. peittaa
niakatoksella.
canorous (kdnow’ros)
losointuinen.
can’t (kant) v. lyh.
cantaloupe (kd’ntaluup)
erds melonilaji.
canteen (kdntiin’) s.
kaleili; pullokotelo.
canter (kdn’tor) v.

kannet-
paa-
kun-

a. su-|

Ss.

cannot. ||

ratsas- ||

piirikuntiin.
ranvas (kan’vas)
purjekangas:

hursti,
puryjeet:

Ss.

| presenninki: telttakan-
gas: maalarin kaneas:
|canvass (kdn’vas) ss. urk-

| kiminen, tiedusteleminen,
tutkiminen: (salainen)
adnien kerdileminen:
v. tutk3 ; keskustella ;
matkustaa ympari. maata
| Hania keri‘lemisséi; kiih-
| ke&sti pyvtia.
j
|

Ss.

kapea
vuo-

canyon (ka@njon)
virranvuo; rotkotie,
rensola.
‘aoutchoue 3 (kuw t&Suuk)
kimmopihka, kautsukki.
cap (kdp) s. paahine, lak-
ki* Rate.” katto?;. peire-
latva: paa;. nallinactu:
vw. lakitted> kKkattaa;:
peittaa.
capability
kyky.
eapable (kei’pabl)
tyvi, kykenevda,
nen. taitava.
-apacity (kapd’siti) s. tila-
| . vas. avaruus, laveus:‘
Kelvollisuus, kunto;
capacitate (kapii’siteit) v.

S.

(keipabrliti) <
kelvollisuus; —-
a. pys-
Kelvolli-

tehda kelvolliseksi.
-caparison (kapd’rison) s. sa-
tulavaate, loi: == -Vv.

peittid satulavaatteella.
cape (keip) s. niemeKke.
'eapillaceous (kiipilei’Sos) a.
| karvainen; capillary

(k@pileri) a. hiuspillin-
muotoinen, hiushieno.

| capital (ka@’pital) s. paata
koskeva, henkei koske-
va, henkei kysyv4; pdaa-
| asiallinen, tarkea, oivalli-
| .nen; piikaupunki; paa-
| oma; — eapitals (ka’pi-

tals) spl. isot kirjaimet;enpitol 62
-apitalist (ka@’pitalist) Ss. (|
piaoman onlistaja:, << it
capitalization (kdpitalizet’- ||
Zon) s. pddiomaksi muut-}|
tamiinen> ——— vapitalize ||

(ka pitalaiz) Vv. muuttaa
pidiomaksi; varustaa paa- |
omalla.

capitol (kd’pitdl) s. kapito-
lium1; eduskuntahuone ;
piikaupunki.

eapitulate (kapit’?juleit) v.-
antautua;: — eapitulation
(kapitjulev son) s. antau-
tuminen.

salvokuk-

capon (keipn) s.
ko: — ecaponize (kei’po-
naiz) v. salvaa, kuohita.

eapote (kapot’) s. paahi-
neinen sadeviitta.

capped (kdpd) a. lakitettu ;
peitetty.

caprice (kapriis’) Ss. oikku,

akkinainen

— capricious
(kapri’Sos) a. oikullinen
kummallinen; itsepainel

capricorn (kdp’rikoorn) Ss.
vuorikauris.

eapsize (kidpsaiz’) v. kellah-
taa nurin; kellahuttaa
nurin.

capstan (kaps’tan) s.
nin, kiertovipu.

capsular (kidp’sulor) a. kote-
lomainen ; capsulate
(kip’suleit) v. sulkea_ ko-
teloon; ‘capsule (kap’-
suul) s. kapseli, kotelo.

captain (kap’tin) s.
ki, johtaja; kapteenl; —

mielijohde
mieltymys;

vaadn-

v. johtaa

caption (kiip’son) s. taytan-
t6dnpanokisky; otsikkKo-
kirjoitus.

captious (kip’sos) a. kieto-

vainen, Kavala; riitelias;

nurjamielinen.

paadllik- ||

Cc

carambole

caramel

caravan

captivate (kdp’tiveit) Vv.
panna vallanalaiseksi,
tehdi orjaksi; lumota,||

masentaa ; |

(kap’tiv) gs.
vankina ole-

vallata,
captive
giksi otettu,

Van]

|

caraway
carbine

carbon

  
 
 

carbuncle

 

va, vanki; viehattynyt,
lumottu; captivity
(kdpti viti) s. vankeus, or-
juus; — captor (kiap’tor)
gs. valloittaja, rydostaja;
‘capture (kdap’tiur). 3.
valloittaminen, rydst6; —
kiinni; rydstaa,
kaapata.

YY. OLtLaa
valloittaa,

apuchin (kdapjudsiin’) s. Ka-
pusiini-munkki; paahi

neinen naisten viitta ;
kapusiiniapina.

rattaat, vau-

aay (kaar) 8&8.
nut, vankkurit; rauta-
tien vaunut.

(karim boul) a

piljaardipeli.
(kdir’amel) s. Ker-

sokerinpo!-

eras
mansekainen
rat) s. Karaari;
tipaino; kultamaaéa-
arvo.
(k@’ravdn) s. kaup-
matkaseura.
kurni-

pamatkue,
(kdr’awet) s.
na.
(kaar’bain) s. lyhyt
karpiini.
(kaar’badn) s. hiili;
— carbonaceous
hiiliai-
hiilekds ;

pyssy,
hiiliaine ;
(kaarbdnewsos) a.
neensekainen }
— carbonate (kaar bdnett)
s. hiilihappoinen  suola;
polttaa hiileksi;
(kaarbdnei’ do)
timantti; ——
(kaarbd’nik) a.
hiili-; hiilihappoinen ;
‘arbonic-acid (kaarbd’-
a’ sid) s. hiilihappo;
‘arboniferous (kaarbd-
ni’ foros) a hiilensekai-

— , mnie
‘arbonado
s. musta
carbonic

nik

nen: — carbonite (kaar’-
bdnait) s. erdis rajahdys-
aine: — earbonize (kaar’-

bdnaiz) v. hiiltya ; —
‘arbon paper (kaar’bdn
peipor) S kopiopaper';
‘arborundum (kaarbd-

ron’dom) s. mirkkelysaine.
‘arbunele (kaar’bonkl) 8.carburet

    

 

63 carpet
karpunkelikivi ; a jaamista varten syrjalle
ver*pahka. kallistaa ja tilkit#; skal-

ecarburet (kaar’bjuret) s. hii-| listua, painua kallelleen.
liaineyhdistys, hiilivety-|| career (kariir’?) s. juoksu-
kaasyp ; — carburetor | rata, kilpakentté&; eldmin
(kaar’ bjuretor) = syty-| meno; taysi juoksu, lauk-

tyslaite

careass (kaar’kas) s. luuran-|
ko; runko; kehi; ruumis, |
vartalo; kuolleen = ruu-}
mis, raato.
ecard (kaard)
likortti;
tilippu ;

kortti,

nimilippu,

merikartta;
lakarsta, villakampa; -—
Vv. Bukia, kammdata tuk-
ka; — eard-board (kaara-
boord) korttipaperi.
pahvi; earder (kaar’-
dor) karstaaja ;
earding (kaar’din) s. Kars-
taaminen:; -ard-shaper
(kaardgaar’por) s. vaara
pelaaja; veijari.

cardamom (kaar’damom)
kartemumma.

eardinal (kaar’dinal) s. Kar-
dinaali; a. paadasialli-
nen; — eardinally (kaar’-
dinali) adv. padiasialli-
sesti.

care (keer) s.
tomuus; pelko;
to, “hoito; to'mi; anke-
ruus, ponnistus; varovai-
suus; huolen-, rakkauden
esine; holhotti, hoidon-
alainen lapsi: — Vv.
lehtia; valittaa; huolella

Si. pe-
kayn-
vil-

Ss.

Ss.

murhe;: levot-
huolenpi-

moottorissa. ||

huo- |

|
|

|

 

}

| cariboo

ed
| carnal

ka; — v. juosta nopeasti,
rientaa.
caress (kares’)
minen, lemmen osoitus. —
v. hyvailla, syleilla.
cargo (kaar’go) s. laivan-
kuorma, laivallinen; las-
th, rahi
(karibuw )

gs. hyvdaile-

Ss. poro,
peura.

-aricature (kdrikatuur)  s.
iva-, irvikuva; vaariste-
ly; — v. tehda irvikuva;:
irvistella, vdadaristelld.

carmine (kaar’min) s.
miinipuna.

-armage (kaarnedz) s.
tappo, teurastus,
iy.

Kar-

mies-
verildy-
(kaar’nal) a: lihalli-
nen. irstas, himollinen.
earnation (kaarnei’ son)
hajuneilikka.

3.

|earnival (kaar’nival) gs. kar-

holhoa; —_— careful ||
(keer’fol) a. varovainen: |
tarkkaavainen; huolelli-|
nen, tarkka; — careless |

(keer’les) a. huoleton; va-
romaton ;

huolimaton ;|

ajattelematon; -— care-|
take (keer’teik) v. pitaa
huolta; — ecearetaking |
(keer’ teikin) a. huolelli-|
nen, hoitava; —- s. huo-
lenpito: harrastus.
eareen (kariin’) s. laivan-
antura; laivan syrjalle
kallistaminen; — v. kor-

||

 

nevaali, laskiaishuvituk-

Set.

carnivor (kaar’nivor) s. l-
hansy6ja; — carnivorous
(kaarni’ voros) a. lihaa
syOv4a; raateleva.

earol (kd’rol) s. riemu, kii-
tosvirsi; — v. riemuiten
laulaa; virsilla ylistella.

earouse (karauz’) v. juoda,
masséata. reuhata; — s.

reuhaavat juomingit, juo-
maseura; juomari.
earp (kaarp) Ss. toutain,
karppikala; — v. pilkata,
pistella.
carpenter (kaar’pentor)  s.
kirvesmies} v. tehda
kirvesmiehen tyota;
carpentry (kaar’pentri) s.
kirvesmiehen ammatti.

carpet (kaar’pet) s. seind-
verho, matto; — v. peit-
ti verhoilla, verhota;‘arr

  
    

cash

——— ne

ca

See ee apeeoannenn a ieee ia a

-arpetbag (kaar’pet-||e
matkal: rukku, | |

bag) Ss.

puss ; — carpetbagger
kaar’ petbagor) s. virka-
mies, joka kansallissodan |

id4lkeisena Etelan valti- ||
oitten uudestaan jarjesta-
misen aikana kaytti ase-

mataan asukasten petKut-
petkuttaja.
likala-

tamiseksi;
earr (kaar)
takko.

earrion

». suo,

haasKa,

rydkile.

(k@ rion)

Ss

raato; luuska;

earrot (kd@rot) s. porkka-
na.

carrousel (ki@ruuzel) Ss. ka-
ruselli

earry (kari) v. kuljettaa
vankkureilla, rattailla; 4-
jaa, kantaa, vetai. vieda;
poistaa, ajaa pois; kar-
sii. kestiai; saattaa, on-
jata auttaa 5 edemmiaksi

valloittaa; panna
taytint66n, ajaa
tehdi: padattaa;
mukanaan;  sisal-
ponkittaa, tukea,;
kantaa ; pitaa
pystyssa, suo-
pidella
“arriage
toiseen paik-
kuljettaminen,
muuttaminen ; nelipyo-
riiset ajoneuvot; kaytos,
ny bts kuljetusmaksu; —
carrier (kd’ridr) s. kul-
jettaja, vieja, tuoja, kan-
taja; ajomies; sanansaat-
taja; kirjeenkantaja; sor-
vipuitten kierutin.
cart (kaart) Si
kuormarattaat.
earte (kaart)
pu; valokuva;
blanche (kaart blaans)
avoin valtakirja.
xartel (kaartel’) s.
kuntien vilinen sopimus.
earter (kaar’tér) s. ajomies
kuorma-ajaja,
kuljettaja.

siirtaa ;
toimeen,
perille,
tuoda
ta
tuottaa,
ruumiinsa
rana; nostella,
paataan ;
(ka’ridz) s.
kaan

a;
Ly

ractiaat,
s Kortt)

Ss.

»

lip- ||
carte- |

valta- |

tavaran-||

artilage (kaar’tiledz) s. rus-
-artilaginous
rusto-

LO; —
( Lqartild’dinos)
mainen.

cartographer (kaartd grafor)

kartanpiirtaja.

(kartuun )

a.

cartoon s. piirus-

tus, kKuvauksen suunnitel-
ma: politillinen pilakuva,.
cartridge (kaar’tridz) s. pat-
ruuni: latinki, panos; :—]
cartridge-belt (kaar’ tridé
belt) s. patruunivys.
carve (kaarv) v. leikata

leikellA, veistaa,
kaivertaa:

puuhun ;
vuoleskella ;

paloitella, viillthd; sepi-
tella, luoda; - carver
(kaar’vor) s. puunleikkaa-
ja, kuvanveistaja, ki-
venhakkaaja, vaskemnplir-
taja.
rascade (kidskeid’) s. veden-
putous, koski; — Vv. ruis-

purskuttaa.
kotelo,

kuttaa,
kuori,

rase (Iceis) Ss.

kidre, tuppi; rasia, lipas,
arkkunen, sAild, kaap-
pi; peite, verho, paal-
linen, pidllys; tuppeensa
vedetty nahka vuota;
rakennuksen keha, run-
ko: tapaus, asia, sé ikkKa,
kohta; riita-asia, Jutty ;
tila, kunto, asema; asian
haarat; tilaisuus } esi-
merkki, naiyte; — v- KOo-
teloida, sulkea koteloon,

kitkei; paallys-
kiskottaa,

tuppeen ;
tia, peittaa ;
vannettaa.

rasein (kei’siin) s. juusto-
aine.

casemate (keis’meit) s. pom-

| min kestiva holvi vallis-

kasematti.

casement (keis’ment) s. ik-
kunan puolisko; ikkKuna:
lasiovi, avattava ikku-

nanruutu; ikkunankeha.

lieash (kas) s. k&ateinen ra-
|| ha: kassa, rahasto; — Vs.

vaihtaa, muuttaa rahak-
|| si: diskontata; — cash-cashmer bo catastrophe
account (kas akaunt ) s.|| synnytyssdaty, kasti; la-
raha-, kassatili, kontto;|| ji, suku.
aC - ae |
— ash-book (kdas’ buk) s. || castellan (kiis’telin) s. lin-
oe, — eashier|| nanvouti, manuel,
cas8tir’ s. rahastonhoi- . ee)
taja ) || castigate (kdas’tigeit) v. ku-
; “ws 4s rittaa, rangaist: nov-
sashmere (kiéis’miir) s. kash- cost si ne nist ee
ial i . . es VYltlaa, -_— au LE
miirihuivi; eras kangas- be peace , sti ution
laji (kastiger son) s. rangais-
e~ . 7
° ere : tuS; KOTrvaus
casing (kei’sin) s. koteloi- tee a
minen, padllystiminen ; castle (kasi) s. linna, lin-
verho, peite ; kotelo; noitus ; keulakansi; tor-
keha. ni (shakkipelissa).
masino (kazii’nou) s. huvi- castor (kdstor) 8s, majay
raiton. eastor oil (kds’tor oil) Ss.
mask (kask) s. tynnyri, as- risinloljy. ome
ea, guikea lippa-||C*sttate (idis'irets) v. Eno
seen. hita, salvata ; karsia ; ty-
Peet (kae’ket) 8. pieni,|| Pst: turmella; —_S.
koristettu lippo; ruumis- Kuohimus; —— astration
arkkKu. (kistrei’Son) s. kuohimi-
ecassation (kasei’gon) s. hyl a oo
kiiminen: kumoominen. | casual (ka@’éual) a. satunnat-
vasserole (kd’sirool) s. Keit- nen; — odottamaton ; Va-
toastia, kastrulli linpitamatt6malle naytta-
“ast (kast) v. imp. cast pp. vi; epivarma; casualism
mast.  heittaa, viskata: (ki@’gualiem) s. kasualis-
. within: varistaa;|| Th OPP! ette kaikki asi-
viintya, vetaytya kierok- at maailmassa ovat sattu-
si, kierottua; Sake = man varassa; — casualty
gs. heitos, viskaus; arvan- (ké@’Zjualti) s. satturna, ta-
paturma, onnettomuus ;

kuva

ers (kist ov k@ raiktors) s

roolien jako ney tiiesenee
castanets (kdas’tane ts) pl.

kastanjetit, puiset at

kalkuttimet.

caste (kast) s.

3

kohtalo; kohtaus,
valaminen ;
valama, valos;

katsanto,
roolien,

heitto;
sattuma ;
linmuotti ;
ulkomuoto,
siintymistapa ,;
sien jakeleminen ; — cast-
away (kast’awei) Ss. hyl-
ky, hunningolle joutunut.
kelvoton; cast-iron
(kast’aiérn) s. valinrauta,
caster (kas’ tor)
heittija, viskaaja ; laski-
ja, laskuntekija ; valaja;
— roolien, osien jakaja; |
— casting (kas’tin) s.

5.

;

c~ }

va-||

o- ||

cat (kat) s.

KES.
kissa.

mieshu

eee (ka’taklazm S.
romahdus; sekasorto,
| cate uclysm 3 (kd taklizm) Ss

| |

va- |

laminen; valinteos; valin- |

— east of charact-

(Itaintiasse

|
| |

vedenpaisumus.
|eatalepsy (kd’talepsi) s. eras
halvauksen laji, jasenten
jaykistyminen.
catacomb (ki? takoum)
maanalainen hautausmaa.

Ss.

catalogue (ki’taldg) s. lu-
ettelo: — v.. kirjoittaa
luetteloon.

leatalysis (kdta’lisis) s. liu-

keneminen, hajoaminen.

cataract (kd’tardkt) s. ve-
denputous; kaatosade.
catarrh (kataar’?) s. nuha

rohka.
eatastrophe (katds’trofi)
loppukohtaus ; ratkaisu ;

S .catch

a ea
surkea loppu;
paus.

eatch (kats) v. imp. eaught
pp. aught, s1e-
pata kiinni,
kiydé kimppuun,

saavuttaa,

oe
|
|
|
|

|
ottaa, |
vanegita ;
tavolt-|}|

|
1]

taa, tavata,;
yllattaa ; saattaa itsel-||
leen: miellyttaa, viehat-

puolelleen ;
tajuta, akatad, oi-||
viijyai, vainus-]|
kiinniotto, siep-
saalis ;

tna, voittaa
solmita ;
valtaa;
taa, <—<— Se

paus, kaappaus,

— catcher (ka@’tsor) Ss.
Kiinniottaja jne. —— catch-
ing (ka’tzin) a. kiiniotta-
va: miellyttava, puoleen-

catechword
sanansut-

eavretava;

its?’word) Ss.
is: eatehy (kat’si)
halukas;

Kal a.
kaappaavainen ;

puoleensa vetava.

(kat’S0p) s. tomaa-

eatchup
tikastike

atechism (kd@’tikizm) Ss. |
kismus. 1
categorical (kat igd@’rikal) a.||
> |

|

kat

rat-|

Pee
(wd =

egorinen, ehdoton,
— category
luokka, laji
varustaa,;

kaiseva:
;
MacTi) §&.

eater (kevtor) Vv.

nitaa huolta.

caterpillar (kd’torpilor) Ss.
toukka.

cathedral (kathii’dral) s. ka-

tuomiokirkko.

catholic (ki’tholik) a. ylei-||
nen, yhteinen ; oikeaus-||
koinen, katolinen. ||

eatkin (kiét’kin) s. norkko, ||
sammal (puissa).

tedraali,

catsup (kdt’sop) s. kat. cat-
chup.
cattie (kdtl) s. Karja, nau-

dat, juhdat.
‘caucus (koo’k

kokous.
caught (koot) v.

pp. catch.
eaul (kool) s.

siki6n paata
vo.

0s) vaali-

Ss.

imp. ja

hiusverkko ;
peittava kal-

66

 

cauliflower

cause

caustic

cavil

(koo’liflauor)
kukkakaali.

Ss.

(kooz) s. vaikutin,
syy, aihe asia, seikka;
riita juttu, oikeuden-asia ;

_- ¥, vaikuttaa; olla Syy-
ni: antaa aihetta; mat-
kaan saada, saattaa, pan-
na tekemiiiin; — causal
(koo’zal) a. vaikuttimena
oleva, 1rikuttava ; -—
causality (koozd’ litt) Ss.

vaikutta-
causa-
syyta

perusteellisuus ;
asianhaara; -

(koo’zatu a

Va
tive
ilmoittava.
causeway (kooz’wet) s. Ka-
dunvierusta katukivitys;
maantie; - Vv. varustaa
maantiella.
(koos’tik) a. syOvyt-
iva§ Kirp pistelias ;
ilkkuinen ; - gs. Bsyovy-
saine.
(koo’son)

caution
vaisuus,
roitus}
varokeino; —
taa; varoa; ‘cautious
(koo’ 808) a. varovainen ;

huolellinen.
(ka@’valkeid)

huviratsas-

8s. varo-
huolellisuus; va-
vakuus, takaus;
v. varoit-

viisas;
cavalcade

ratsasseurue,

=
S-

tus.

cavalier (kdvaliir’) = g. rat-
sastaja; ritari aatelis-
mies: — a. ritarillinen;
uhkea.

cavalry (kda’valri) s. ratsu-
vaki.

cave (keiv) s. luola, kuop-
pa: Kellari;—v. kovertaa ;
isua luolassa, kuopassa;

cave dweller (keiv dwe-

lor) s. luolaasukas

eavendish (kd’vendis) s. laji
purutupakk La

eavern (ka vorn) s. luola,
loukko.

caviare (kda@’viaar) s. kavi-

aari, sampikalan mati.
ecavil (ka’vil) v. kKaunata,
moitiskella juonitella ;kastaja; censurable (sen’-

cavity 67 center
s. kiedotteleminen, lain-|| yhdistaa, vahvistaa; yh-
vilittely. || distya, liittya, pysya ko’-
avity (ka’vitt) s. koverrus; || ossa.
ontelo, rotko. cemetery (se’miteri) s. han-
caw (koo) v. raakkya; — Ss. tausmaa.
eras lampaantauti. cense (sens) v. suitsuttaa
ecawk (kook). s. rikkihap-|!| uhritulta ;— censer (sen’-
poinen baryytti; Kalkki-|| sdr) s. suitsutusastia.
kivi. \|censor (sen’sdr) s. tapojen
cayenne (kaien’) s. cayenne- || tarkastaia; moittija, tar-
pippuri. |

cease (siis) v. lakata,
Nua; loppua:
lacs lopettaa,
taa; — ceaseless
68) a. loppumaton;
ceaselessly
.dv. lakkaamatta.

cedar (sii’dér) s. setripuu.

cede (siid) v. luopua; luo-
vuttaa, heittasa,  sattaa;
perdytya, vaistya.

ceil (siil) Va
paallystaa, kattaa ;
ceiling (siilin) s.
katto.

celebrate (se’libreit) v. kiit-
thd, ylistdAd; juhlamenoil-
la vietthi; — celebration
(selibrei’Son) s. kiittami-
nen, ylistdminen; juhla,
juhlallisuus ; celebrity
(sileb’riti) os. kuuluisuus,
maine.

celerity (silo’riti) s.
vikkelyys.

celery (se’lori) Ss.

celestial (siles’tsdal) a.

kuol-
lakkaut-

vali-

nopeus,

selleri.

vaallinen; — s. taivaan
asukas; autuas.

celibacy (se’libasi) s. nai-
mattomuus; — celibate
(se libeit) si pakollinen

1aimattomuus.
cell (sel) s. kammio, kota,
koppi; solu; — cellular
(se’ljulér) a. soluinen.
cellar (se’lor) Ss. kKellari,
kuoppa.

luo- |

(stis’- |

(siis’lesli) |

tai- |

laudoittaa ; ||

 

cement (siment’) s. sement-|

ti. Jdcittiz..saviseko;, .sce-
menttijauho; liite, side;

sementoida,
liittaa, muurata,;

 

 

saviseolla |
lujasti/;'

surabl) a. moitittava, nuh-
teenalainen ; censure
(sen’sur) Ss. arvaus, arvos-
telu; moitelause; paino-
tuotteiden tarkastus;
Vv. moittia, nuhdella.
nsus (sen’sos) Ss. vaen-
lasku, henkikirjoitus; va-
kiluettelo, henkikirja; —
tehdda vaenlasku.
cent (sent) s. centti, sadas
osa dollaria.
|centaur (sen’toor) s.
tarujen ihmishepo.
centenarian (sentinev’ rian)
s. satavuotias; cente-
nary (sen’tineri) a. sata-
lukuinen; — centennial
(sente’nial) a. satavuoti-
nen; centesimal (sen-
te’simal) a. sadas, sata-
osainen; — s. sadannes,
sadas-osa; joka sadas o-
Sa. centner (sent’nor)
Ss. sentneri, sata kilo-

c

om

jumal-

grammaa; —- century
(sen’tjuri) s. vuosisata.
center (sen’toér) eli centre

5. keskikohta, keskus;
yhtymapaikka; — v. Kes-
Kittaa, centerboard
(sen’térboord) s. liikkuva
venekoli; — central (sen’-
tral) a. keskikohtainen,
keskellinen; — s. Keski,
keskus; keskusasema ;
centrality (sentra’liti) s.

keskikohtaisuus, kesKkelli-
SVVS} <= centralization

(sentralizei’on) s. keski-
tys, keskittaminen;
centralize (sen’tralaiz) v.
keskittaa } centrical38 chalienge

 

 

   

ceramiks 68
eae lg SE
(sen’trikal) a. keskikoh-|| cession (se’ Son) s. myodn-
dassa oleva ;— centrifugal || tyminen ; peraytyminen ;
(sentri’fjulgal) a. keski- | omaisuuden luovutus,
DaAkomen; emitrithce || maanluovutus ; konkurssi;
(sen’trifuudz) 8. keskipa- — cessionary (8 ’Soneri) xs.
koisvoimalla toimiva ko- omaisuuden luovuttaja ;
ne: — centrum (sen trom) konkurssin tekija.
s. katso center. cesspool (ses’puul) Ss. loka-
ceramiks (sira’miks) 8S. Sa- viemiri, lokakuoppa.
viastiain valmistus. chafe (téeif) v. hieroa lam-
eerate (sivret) S. vahavoi- pimiksi; lammittaa, kuu-
de: — v. vahata, vaholit- ment kiihottua, suuU-
taa. uttaa panna kuohu-
cereal (sivrial) s vilja ly" mmeta iohu-
vit: viljaruoka. 3 vota s suuttu-
eerebral (se’ribral) aivo mus; raiv
jen-, aivo-— chaff tsaf) s, ruumenet,
ceremonial (serimow nial) Ippu mit im asia. -
juhlallinen ; s. juhil: hd silppua; ivata,
siinto; juhlamenot; “— pilkata ; haukki .
ceremonious (serimow ni- chaffeutting machine
og) ‘i iuhlallinen; muo- tsaf-kotin-masvun ) Ss sil-
toja noudattava cere- mnleikKkaaja; =~ ehaffer
mony (se’rimoni) s. jun- f'7 2 lorp telija
lallinen toimitus; muoto- — echaffinech (tésa’fints) s
jen noudattaminen, mo peippo; - chaffy (tsa fi)
nimutkaisuus. 1. ruumeneinen; arvoton,
eertain (sdrtin) 4a. varma mitA&ton.
juotettava; epailematon chagrin (Sagrin’) s. kiusa,
vakuutettu ; miaratty vastus harmi tuska
siintoOperainen;, eras jo- mielipah — vy. kiusata,
ku, muuan,; certainly suututtaa
(sor tinlt) adv, var-||chain (tSein) gs. vitja, kKah-
maan, varmaankin, alvan leet: jono, sarja. —  V-
niin, tietysti; — certain- kahlehtia panna orjuu-
ty (sor’tinti) s. varmuus, teen lujasti kiinnittaa.
varma asia; — certificate chair (tkeer) s tuoli. is-
(sorti’fiket) Ss. kirjallinen tuin; tuomarin, -puheen-
todistus, todistuskirja j;— johtajan istuin; puheen-
vy. antaa todistus, todis- johtaja; ee chairman
taa; certifier (sor? tifaior) (tseer*mdn) gs. puheenjoh-
s. todistuksen antaja, to- taija.
distaja; vakuutt vja il chalice (td’lis) s. ehtoollis-
moittaja; — certify (sdr’- kalkki.
tifai) Vv. oikeaksi todis chalk (t&Sook) s. liitu, pii-
taq* vakuuttaa, -— certi- rustusliitu; —  v. liidulla
tude (sdr’titjuud) s. var- kiillottaa lannoittaa lii-
ma vakaumus, vakuutet- dulla, lantasavella; ~-
tuna oleminen. chalkpaper  (tso0ok’peipor)
cerulean (siruu’lian) a. tal- s. liitupaperi; — chalk-
vaansininen. stone (tiook’stoun) S.
cessation (sesei’Son) s. lak- kalkkikivi
keskeyttimi-||challenge (t&d’lendz) v. vaa-

kaaminen,

nen; seisahdus; loppu.

     

 

tia taisteluun, uhmatachallis 69 chaperon
cery (tzan’séri) s. virka-
syyttaa; hyljitda todista-|| huone, kanslia; sovinto-
ia; s. otteluhaaste ; oikeus.

vaatia; kisked; yllyttaa; |
|

kehotus, kasky ; vaati-|| chancre (San’kor) s. kuppa-
||
|

 

 

mus: todistajan. eGStytys; haava.

kilpailu, kilvottelu. chandelier (Sandiliir’ ) Ss.
challis (Sh@li eli tSa’lis) s.| haarakas kynttilan kKan-

eris hieno puolisilkki-|| natin.

kangas. \|chandler (tSand’lér) s. rih- |
chalybean (kalibii’an) a.{| kamakauppias.

raudan.-, teriksenpitoinen. || change (tSeindz) -v. muut-
chamber (tseim’bor) s. huo- | taa, vaihtaa; valjahyt-

|

ne, kamari, kammio; oi-|| thi: hapattaa; muuttua,
keusto, virTasto ; — Vv. Ma- vaihettua; laimistua, val-
jaella: sulkea kKamariin, | jaihtya ;— s. muutos, vai-
sulkea sisAin; — cham-|}| he, kidinne; kaantymys;
bermaid (tseim’bérmeid) s. || vaihtelu; puhtaat liina-
kamarineitsyt; —- cham- vaatteet; vaihto, vaihe-
berlain (tSeim’bérlin) s. si-| tus; pienet rahat; vaih-
sipalvelija; kamariherra.|| topalkkio; vaihtohinta,;
chameleon (kamiv lion) 3. — changeable (tsein’ dzabl)

kameleontti ; muuttele- a. muuttuva, muuttuvai-

vainen. nen: vaihtokelpoinen;, — |
chamois (Samoi’) s. vuori- changeling (t&ein’dzZlin) s.

kauris:— chamois-leather vaihdokas.

(Xamoi’ledhér) s. yvuorikau- || channel (tSa’nel) s. Kanava,;

riin nahasta tehty sda- salmi: vuo; juova, vay-

la: O12; viemari.
laulaa; vel

miska

champ (tsémp) v. pureksia. chant (t&Sant) v.

champagne (Samnpeiv ) Ss. aatas —  ‘s. lauhy savel,
sampanjaviini. kirkkoveisu.
champignon (sampin’jon) eli|| chaos kei’ds) s. kaaos, S€-

(Saanpinjon’) Ss. nurmisie- kasorto, hammennys; —
ni. chaotic (ked’tik) a. kaoti-
champion (Sim’picn) s. kak- nen, sekainen.
sintaistelija; puolustaja;|| chap (tSap) s. repeima, hal-
mestariurheilija ; oo T. keama; veikko, ukko hy-
vaatia taisteluun; puolus- vi: — v. halkaista. loh-
kaista; haljeta, lohjeta:

taa.

chance (tans) s. sattumus, — chappy (ts@’pi) a. hal-
sattuma ; kohtaus; on-~ jennut, rakoinen, ammol-
nen kauppa; mahdolli- lansa oleva.
suus. todennakGdisyys; hy- chaparral (tsi paral) s. nuo-
vii tilaisuus; sallimus; -—— ri tammikko.
a. satunnainen, sattuman 'echape (t&eip) Ss. koukku,
tuoma: — v. sattua, ta- soljenkoukkKu ; ikkunan
pahtua; kohdata, arvaa-|| vlireunvs.
matta kohdata; arvata |! chapel (t3a@’pel) Ss. kappeli.

asiaan ruveta. | rukoushuone.
chancel (tSan’sel) s. kuori|| chaperon (3@péroun) s. eras
kirkossa; alttarin edus- muinainen mies- ja nais-
ta: — chancellor (t&dan’- padhine; saa ttelija, su0o-
selor) kansleri; esi- jelijan = v- saatella, suo-

cg
mies: ylituomari -—_chan- jella.chaplain

ehaplain (tsdap’lin) s. pappi,
saarnaaja.
ehapter (t3dp’tér) s. luku

jaos; valtuus-
alaseura.

hr taSSa: ;

kirja; liiton

ehar (t&aar) s. kotity6, as-
kare; — wm. hiilibyttsaa.
polttaa hiileksi; — char-
woman (tsaar-wumdadn)  s.

apuvaimo; pesijaévaimo.

]

eharacter (ka@raktor) s. tun-
nusmerkki; kirjain; luon-
ne luonnonlaatu; siveel-
linen arvo; mielen  1l1u-
JuUuUs ; arvo, arvonimi;
maine paastokirja; per-
soona, henkil6; rooli;
¥. pDilrtaa, kirjot L: kal-
Vaa, painaa s1isaan OSOT-
taa luonnetta, kuvaella;
— characteristic (kdarak-
toris’tik) a. muista eroa
va, omituinen; — char-
acteristical (kdrakteris’ ti-
kal) a. luonteenomainen;
characterize (ka raktor-
gic) v. kuyata; osottaa
luonnetta.
eharade (Sareid’) s kuva
arvoitus.
eharcoal (tsaar’koul) s. pu
hiili, sysi.
charge (tsaardz) s. kanta-
mus, Kkuorma,: lasti; 4
situs, vaiva latinki; sy-
Sl Ja malmipanos;: vero,
ulosteko; hinta hoitoon
annettu; rasittava velvol-

lisuus, huolenpito; toimi

tehtava kasky, oOhje,
maarays; syytos, kanne
Ssyy, vika — Vv. panna

kannettavaksi,
rasittaa; lada-
toimeksi, al-
alaiseksi ;
velkoa;
moittia; hyokaté
sen kimppuun;
hyéOkkays; charge
d’affaires (Saard dafeer)
s. hallituksen luottamus-
mies maassa,

kuorma
salyttaa,
ta. Aantaa
vonnan
tiliin,

V
panna
Syyttaa,
viholti-
tehda

toisessa

| chariot

(tsa@’ridt)

varsinaisen
viliaikainen

   

chasm

lahettilaan
sijainen.

S. rooma-

laiset sotavaunut; —-
chariot race (t&d’ridt reis)
s. kilpa-ajo vaunuilla.
charitable (tsd@’ritabl) a. ar-
melias, hyvantekevainen,
laupias; - charity (t8s@
T4021) Ss. irmellaisuus, hy-
vantekey ys ihmis-
rakkaus lempey lau-
peuden yo; almu hy-
\ Ln ek Lis \ Ss] Li OS
charlatan (saar’latan) S
puoskari; veijari
charm arm) s. loihde.
1oUusS ino ;lumous ;hem
) Ss kauneus suojelus-
l muletti; koru Kel-
lonvi Lissa -~ v. lumota,
nho iehatta#a; ihas-

— charming

charmer (tsdaar’-
lumoaja; -
r>min)

LUTLIS

charring a’ | hiili-
ys; sysien poltto
chart (tsaart) kart —
charter saa or) pe-
rustuski1 saan rja
vapal erioikeuski a=
\ intaa f is olikeu
La vuokrata intaa
uokralle Ott \ VuoKk-
ralle; lkata

tered (tsaar’tord) 9

tuutettu ; \ | ittu
chartism ar’tizm) os
chartisliike Englannissa
L836 {8

chartreuse (saartros’ ) a.
eras likdori.

chary tSeer’i) a. varovai-
nen, hu nen tarkka

chase fseis) \ ajaa met-
sist a a takaa Vai-
nota ijaa pois 8; JO
metsadstys vainoominen.,
chaser (tSei’sdr) s. takaa-
ajaja metsastaja.

chasm (kidizm) Ss. eukko,
halkeama rotko: Euiiu.chassis 71

cherry

 

chassis (8a’si) ikkunan ||
keha: automobiilin alusta,

Ss

©.

 

chaste (tSeist) a. puhdas,}
sivei, turmelematon; —|
chasten (tSeisn) v. Kurit- |
taa, rangaista; pagantaa., ||
puhdistaa ; — chastise | |
(tsastaiz’ ) Vv. nuhdella; ||
lannistaa; saattaa kuu-||
liaisuuteen; — chastity ||
(tsds’titi) s. siveys, puh- |

taus; neitseys.
chat (tsat) v. haastella, ju-

tella; kielitella; — s. pa- ||
kina, haastelu; Varpu,
nuori vesa; — chatter

(tka tor) Vv.
tis vatists >
jutteleminen,
hampaitten tarina.
chattel (tsdtl) s. (irtain ja
kiintei) omaisuus, varat,
— chattel mortgage (tsdtl
moor’ gedz) irtaimen
omaisuuden kiinnitys.

puhua nopeas-
jutella ; 3
puhelu;

S.

chauffeur (sow for) s. au-
tomobiilin’ kKulettaja.

chausee (Sousei’) s. valta-
maantie.

Chautauqua (Satoo’kwa) s.
eriin amerikalaisen seu-

ran toimeenpanemat ylei-

set luennot.
chauvinism (Sou’vinizm) s.
kiihkoisinmaallisuus.
chaw (tSoo) v. purra yh-

teen; pureksia.
cheap (tsiip) a. huokea;|
halpa, mit&itén ;—cheapen |
(tSipn) v. halventaa; tul-
la halvemmaksi; —
cheaply (tsii’pli) adv. hel
posti.
cheat (tiiit) v. pettaa, vei-
Fata S qd. Welidus, pee
taiji; — cheater (tsi tor) |
gs, veijari; cheatery |
(tsiv tori) petos, vei-
jaus.
check (t&ek)
ehkdista,
hillita ;
la; seisahtua,
laskea, tarkastaa,

|
Ss.

v. pidattaa, |
pysihdyttaa, ||
hiljeta; mnuhdel-
pysdhtya
s

.
>
.

 

\|echerry (t8e’ri) Ss.

|

pidike, este; keskeytys;
halkeama; rahaosotus ;—
check-account( tgek dkaunt)
s, juokseva pankkitili,—
check-book (t&Sek’buk)  s.
pankkiosotuskirja ;
checker (tSek’6r) s. pidat-
taiji, estaja; tarkastaja;
v. ruuduttaa. tehda
kirjavaksi ; s. tammi-
peli; — checkmate (tSek’-
meit) v. tehda ratkaiseva
veto shakkipelissa ; a.
sortunut, havinnyt.
cheek (t8itik) poski;
cheeks (tsiiks) spl. leuka-

 

a

luut, kasvot; — cheek-
bone (tsiik’boun) gs. poski-
luu.

cheer (tSiir) v., ilahuttaa,

virkistyttaa ; rohkaista,
kehottaa; hurraahuudoil-
la tervehtid; ilostua, vir-
kistyd’, reipastuai; =, 5:
virvoitus; virkistys, loh-
dutus. iloisuus; — cheer-
ful (t&iir’fol) a. iloinen,
reipas; ystdavallinen;
cheerfulness (t3iir’ folnes)
s. iloisuus, reippaus;
cheerily (tsiv’rili) adv.
iloisesti, reippaasti; —
cheerless (t8Siir’les) a.
kuloinen, lohduton.
cheese (tsiiz) s. juusto.
chef (Sef) s. paakokki.
chemical (ke’mikdal) a.
miallinen ; chemist
(ke’>mist) kemian tutki-
pica chemistry (ke
mistri) kemia.
chemise emits’ )
paita.
cheque
tus.
cherish (te’ris) v. hellasti
rakastaa, lempid; lohdut-
taa; pitid huolta; har-
rastaa ; cherishment
(tSe’risment) Ss. huolenpi-
0.3 rakkaus; rohkeus;
lohdutus.

ala-

I-o
no
Ss.

a
(& Se Se

(tek) s. pankkioso-

 

kirsikka ;
kirsikkapunainen.cherub i

   

chink

 

cherub (t&e’rob) s. keruubi. |
|

ehess (tSes) s. shakkipeli;
eras nisun seassa kasva-|
va rikkaruoho;— chess |

boord) s. shak-
lauta.

board (tses
kipoyta eli

chest (test) s. arkku, li-
pas; rinta; -— v. panna
arkkuun.

ehester (tses’tor) linnotet-

tu kaupunki.

ehestnut (tses’not) s. kas-
tanja: — a. kastanjan-
ruskea

chevron (tse’ron) s. palve-

merkki
yuvussa.

(tsiv

lusajan sotamie-
hen ]
cheviot

Di0t ) : er

villakangas, seviotti.
chew (tSuu) v. purra, pu-
reksia narehtia: mis
tid —  s. puru chew-
ing (tsuu ) pureks
min chews MUS
Spl, Dp ipalaset kivihiil

chie (sik) s. hienou
Karimaisuus.

ehieane (8i

ikein’ ) . asian-
ajajan koukku lainvaan
tely ; a aR koukutella,
vaannella lakia : juoni-

tella; —— echicanery (S8i-
kein’ri) s. lainvaante

chick (tsik) s. lint

iv.

L1unpoika,

kananpoika;: lapsi; —
chicken (tsikn) s. kanan-
poika; nuori tytto
chicken hearted (tSikn
haar’ted) a irk ] lk
rimainen.

chiekaree (t&ikarii’) s.

nainen orava.

chide (tsaid) v. imp. chid
pp. chidden, nuhdella, to
rua: jankata, riidell

chief (f8iif) a. ensimm
nen, ylimmdéainen: S
paallikko, johtaja, imes-

tari; — chiefly (téiif’li)

adv. paddasiallisesti, etu-
padssa, enimmiksensi
chieftain (t8siif’tin) s. joh

taja.

|chiffonier (iffdniir’) s. pii-
ronki.
lchilblain (t&sil’blein) s. pa-

leltuma; — v. palelluttaa
pahkoihin.
lehild (t&aild)

ren (t&ildren),. lapsi;

child-bearing (t&aild’ beer-
synnyttaminen ;
child-hood (t&aild@’ hud) .
lapsuuden aika;
(t8ail@’is) a.

s. pl. child-

it) s. wala
iS
1s,

lapsul
- childish

lapsen-, lapsuuden; lapsel
nen lapsimainen; —

childless isaild’ les) a.
lapse ton.
chili (t8v’li)

punapippuri;
— chili con carne :

(tsv li
On aar’ ne) < pun j
lihalla

papukeitos.

chill (tsil) kylma, kolea
ine! vilustunut va-
I kylmikiskoinen
ty ly kylmyy vilu
1] kuumes reet;
} Lé i D lluttaa
{ Ly lannistaa
kal ys chilly (t&vli)
viillei: kylmakiskoinen
chime (tsaim) s. sopusoin-
tu: soitto, helina; kKello-
peli; vy. Danna sointu-
maan; soida helista
chimera (kimii’ra) hou-
e, mielikuvitelm
chimney m’?ni) tulisi-

1 takk savutorvi; -
chimney-sweeper (tsim’ni-
swiipor) s. nokikolari.

chimpanzee (Ssimpan Ss.
simpanssi

leuka.

"na }

chin (tsin)

China (tf Kiina;:
kiinankuori;: porsliini;-
Chinaman (tsai’namdn)

Line chinese

riin:
(tsainiiz’ ) kiinalainen.

S11

Ss.

r Li Th
kiinan-

chine
- Vv.

Si

lkaranka:
lkaranka

(tSain) s.
murtaa
LE.

{ t&in} }

ramm
chink
kilinda,

halkeama
helinh\'; — y. hal-qe chow-chow

ehintz

 

jeta, revetH; helistd, ki-|! litseminen; erottelu; huo-

 

 

vy. antaa kloroformia. rist) s. k66rissa laulaja.
chock (t&dk) s. kiila, vaa-||chouse (tSauz) s. petos, vel-

lista; kilistaa& rahoja. lellisuus; valikoima, pa-
ehintz (tsints) s.-lude: vil-|| ras osa, parhaat; tava-
jatai. ravalikoima; a. vali-
ehintz (tsSints) s. sitsikan- koitu;.: erinomainen®y —pa-
cas, kaliko, Karttuuni. ras.
chip (tSip) s. palanen, sir-||choir (kKwair) s. kirkonkKuo-
pale, liuska, lastu; peli-|| ri; alttarin edusta; laulu-
merkki; — v.leikata pa- koori.
lasiksi. vuoleskella; ha-||choke (tSouk) v. kKuristaa
Kata; jamsia pois; lius- kuoliaaksi, tukehuttaa ;
kottua, sadrkya palasiksi. masentaa, sortaa ; tuk-
chipmunk (tsip’>monk) se | kia; olla tukehtumaisil-
juovikas maa orava. laan: — Ss. kuristaminen;
chirography (kai’rdgrafi) s.|| korina; — choker (tsow’-
kirjotustaito; — chiro- kér) s. kuristaja; korkea
mancy (kav’rdmansi) S. kaulus.
kisiennustus: —  echiro-||choler (kd@’lér) s. sappi:
podist (kaird’podist) 5. kiukku; — cholera (kda’-
varpaankdanséan leikkaaja lora) s. koleratauti; —
chirp (tsérp) v. piipittaa, choleriec (ka’lérik) a. ko-
liverrella, sirkuttaa; ila- lerinen; kiukkKunen.
huttaa: —s. piipitys, li-||choose (tsuuz)v. imp. chose ;
vertely, sirkutus ;—chirr- pp. chosen, valita, vali-
up (tiir’op) vs ulittaa, koida, eritella; pitaa pa-
kehottaa hevosta; — Ss. rempana, haluta.
ukitus. chop (tsdp) v. hakata, sul-
chisel (tsi’zel) s. taltta, pu- puta; halkasta ; jarsia
ras: viertin. pilirrinTrauta ; rikki; ruoskia, vitsoa ;
- v. veisti#i taltalla;|| katkasta sanat; sykertda
koreilla metallia. vhteen, hammentaa; —
echt; (817) s.. itu,;.oras,, ve- s. palanen, kappale; Kyl-
sa: lapsi; kesakko; tuli- jyspaisti, kotletti;—-chop-
rokko. house (tsap’haus) s. fa-
chivalrous (&i’valros) a. ri-|| vintola; — chop suey
tarillinen, kohtelias; -—| (tsip suwi) s. kiinalainen
chivalry (&i’valri) s. ul-|| ruoka, hienoksi hakattua
juus, jalous; ritaristo. || lihaa ja vihanneksia rii-
chive (tgaiv) s. ruoholauk-!;} sin kera.
ka. || chord (koord) s. soittimen
chlorate (klow’reit) s. kloori- || kieli ; janne; sointu,
happoinen suola; — chlo-|| akordi; — _ V- kielittaa
ride (klow’raid) s. kloori- | soitin.
yhdistys; --- chlorine ||chorugs (kow’ros) s. soitto-.,
(klowrain) s. kloorikaasu ; | lauluk66ri; laulukappale ;
— chloroform (klow’ro- || yhteislaulu; — v. laulaa
foorm) s. kloroformi; =H kO6rissi ; — chorist (kow’-
| |

 

ja, aluspuu; — v. kiilata; | Jas * Url 5 v. peijata.
sopia, soveltua. chow-chow (t&ou-t&o0u) S:
chocolate (t&d’kolet) s. suk- vikevdsti maustettuja ja

laati. hienoksi hakattuja vihan-
choice (t&sois) s. valinta, va- neksia: — a. sekanainen.chowder

————————————————

chowder (tsdu’dor) s.

kala- eli nakinkenkaruo-
kaa: == ty. ukelttaa “ka-
loja eli naékinkenkia suo-
lalihan, korppujen, sipu

]

lin yms.
chrestomathy
|

kanssa.
(krista matt)

}
|

s. lukemisto.
Christ (kraist) s. Kristus;
- christen (krisn) v. Kas-
tad: antaa nimi; -—
Christen-dom (krisn’ dom)
s, “kristikunta. ; Chris-
tian (kris’tsan) kris-
titty; — a. kristillinen;
— christianity (kristsani-
ti) s. kristinusko; kristi-

kristillisyys

*tsanai2 )

kunta;

christianize

(kris

kaaintada kristinuskoon ;
Christmas (kris’mas)
s. joulu:—Christmas-Eve
ris’ Mas-iii S. joulu-
aatro.
chromate krou’meit ) S
kromihappoinen suola; —
chromatic (kroma’tik) a.
kromatinen (puolinuotit-
tain yleneva ja aleneva)
vareja koskeva; \ ritet
ty: chrome (kroum)
s, kromimetalli; chro-
mie (krouwmik’ ) i kromi-

happoinen.,
chromolithography |
litha’ graft) S. kivipaino ;

7
CrouUumo-

varipainos.
«romophotography
fota graft) Ss.
valokuvaus,
chromotypography (kroumo-
taipa’grafi) s. varipainos
¢chronie (krd’nik) eli ehroni
cal (Kra’nikal) a. aikakau-

(kroumo-

varillinen

tinen, pitkallinen (tauti)
aikakirjallinen; — chro-
niecle (kra’nikl) s. aikakir-
ja; historia. — v. pan-
na aikakirjoihin; kertoa.
chronology (krond’lodzi)  s.

ajantieto.
chronometer (kronda’mitor) s.
ajanmittari, tarkka
chuck (tok) vy.

laji|

kello. |
kotkottaa. |]

rutkuttaa. — S.
LUS,
(teori) %
taa,

  
 
 
 

cinnabar

 

 

kotko-
rutkutus; — chuckle
nauraa hahat-
hihitthai; irvistella;
s. hihittaminen, nau-

runhohotus

chum = (tsom) s. ystava,
huonetoveri;: Vv. asua
vyvhdessi; ystavystya

chunk (tsonk) s. pdlkky;

q

‘

«

(

(

(

(

palanen; -

(tson kt) S

‘hurch
ki
yard

‘hurl (tsorl) s.
n

¢hurn

Vnvt ja

rkkokunta;

chunky
polkareinen ;
paksu.
(tsorts) s. kirkko,
church-
(tsorts’jaard) s. hau-

j

Mm
i

f

talonpoika,
moukkKa.

nies
(tSsorn) s. voikirnu.
v. kirnuta pudistella.

‘hute (Suut) s. laskurdnni.
icada (sikei’da) s. heina-
jicatrix (si’katriks) s. arpi,
naarma; hapeapilkku.
‘icerone (sisirou’ni eli t&iit-
Setroun’t) sg matkKailijain
ider (sai’dor) Ss. omena-

viini, hedelmAviini.
igar (sigaar’) s. sikaari;

cinch (sint&) s

cineture
vyO0;

savuke,
cilia

t

laajuus;
vanne.
cinder
tuhka
kivihiilimurska.
Cinderella
tuhkimus.
cinematograph
grat) s.
vien
cinnabar
nuuperi.,

cigarette (sigaret’) s.
pape rossi.
lia) silmakar-

silmaripset.

(si spl.
satulavy0O;
v. lujasti tarttua.,
(sink’tjur) Ss.
vyOhyke; ymparys,
pylvaan  koru-

(sin’dor) s. hehkuva
;—pl. hiilet, sydet;

(sindorel’a) 3

(sinimatd’-
kone elaivien ku-
nayttamista varten.
(sin’abaar) Ss.

si-cinnamon 15 civil

 

 

cinnamon (si’namon) gs. Ka-j! vien aineitten sdailid; vwe-
neell. | siallas.

cipher (sai’fér) s. numero, || citadel (si’tadel) s. kaupun-
merkki, kirjain; salakir- kilinnotus.
joitus. — v. laskea, lu-||eite (sait) v. haastaa, ma-
kea ; kirjottaa salakir- | nata (oikeuteen); maini-
_jaimilla. ta todistukséksi; viitata;

eirele (sorkl) S yrapyrs, | citation (siteiv’son) s. haas-
keha, ymparys;: laveus; to, Mmanuu; viittaus; mai-
seurapiiri,seura ;kKeskus ;— nittu paikka, viittaama.

v. kiertad ympyran muo-||cither (si’thor) s. sitra.
toon; likkua ympyrdan ||citizen (si’tizn) s. kansalal-

muotoisesti ; muodostaa || nen, kaupunkilainen; —
ympyri; — cireuit (sdr’-| citizenship (sitiznsip) s.
kit) s. kiertokulku, kier- kansalaisoikeus.
0: ymp&drys, piiri;—cir-||citrate (sit’reit) s. sitruuna-
euit court (sor’kit koort) happoinen suola; citron
s. piirioikeus; — circular (sit?ron) s. sitruunahedel-
(sor’kjulor) a. ympyra-| ma.
miinen: — s. ympyrii-||city (siti) s. kaupunki, (e-
SVYS; kiertokirje; — tenkin isompi Kaupunki) ;
circularize (sér’kjularaiz) || city council (siti kaun’-
v. lAhett#a kiertokirjeita; | sil) s. kaupungin valtuus-
— circulation (sdrkjulei- to; — city editor (8v’tt
Son) kiertokulku; levia- e’ditér) s. uutisten toimit-
minen; — circulate (s807r’- taja; City hall (siti hool)
kinleit) v. kiertaa; levit- s. kaupungintalo; — city
taa. || limits (siti limits)  s.
cirecumcise (sér’komsaiz) v.|| kaupungin raja.
ympdrileikata ; — circum- civie (si’vik) s. yhteiskan-
cision (sérkomsi’Z0n) ym-|| sallinen, yleinen.
par‘leikaus. civil (si’vil) a. kansalainen,
circumference (sdrkom’fo-|| kansalais-; yhteiskunnal-
rens) s. ymparimitta. || linen; riita-asiallinen, si-
circumscribe (sérkomskraib’) || viili-; — civilian (sivil-
v. rajalla ympardida, ra-|| jan) gs. siviilihenkilo; ——
joittaa. | eivil engineer (sv vil
circumspect (sér’komspekt) || endziniir’ ) S), siviili-
vy. tarkoin tutkia, valvoa. || insinddri (rautatien, Ka-
circumstance (sdr’?komstdns) | navan, yms. rakentaja) ;

— civil law (si vil loo) s.
siviililaki, siviilioikeus ;—

Ss. seikkKa, asianhaara ;
sattumus, tapaus; olosuh-

 

 

teet: — circumstantial civil list (si’vil list) s.hallit-
sorkomstan’ Sal) a, asian sijain valtiotulot; elake-
haaroista saatu, johtope- raha:—civil service (s?-
rdinen; valillinen. vil sér’vis) s. kansall‘svir-
circumvent (sérkomvent’) v. ka: — civil war (si vil-
kiertd#i; pettad, saattaa woor) s. sisdllinen 1. kan-
vahinkoon; — eircum- sallissota.
ventive (sérkomven’ tiv) |) civil (si’vil) a. kohtelias,
a. pettivd, erehdyttava. sididvllinen ; — civility
eireus (s06r’kos) s. sirkus. (sivi’liti) s. hienot tavat,
ratsasrata. sivistynyt elAamanlaatu,
cistern (sis’térn) s. juokse- kohteliaisuus, saadylli-(A
elack 76 clatter

 

syys; — Civilization (8i- kua; panna kaikumaan ;

vilizev son) s. sivistys, . s. kaikuna, helina,

kulttuuri ; —— civilize kalske.

(si’vilaiz) v. sivistiij; —|| clank (kldink) Ss. ratina.

civily (si’vili) adv. kohte- kalske, kilina; ¥. Yra-

liaasti, savyisasti. tista, kalskaa, kilista ;
elaeck (klak) s. kolina, Kali- ratistaa, kilistaa.

na; lérpGdtys; kielikello; clap (klap) v. lyoOda, Maja-

vw. kolista. ratista; juoru- hyttaa, kolhaista; -— sé.
tella, loOrpotella. lyOnti, kolahdus; taputus,
elad (kidd) imp. ja. pp. ver- paukuttelu ; moiskaus,
bista clothe, puettu, vaa- laiskays ; claps (klaps)
tetettu, pddallystetty. spl. tippur®ri.
elaim (kleim) s. vaatimus; || claretwine (kla’retwain) Ss.
takasinvaadinta ; velko- kevy punavlini.

mus: korvauksen vaadin-||clarify (kla’rifai) v. kirkas-
t . |
rk

ta:—v. vallata maa-alue, laa, puhdistaa ; kir

etenkin kaivanto; vaatia. rua; ..- clarifier (kla’ri-
vaatia oikeuteen; velkoa; Frio? Ss. kirkastusaine ;
vaittaa; claimunat (sokeriteht. ) kirkastus-

(klev?mant) s. vaatija kattila ; - @¢larification

clairvoyance (kleervowi’ans) klarifikevs8on) s. puhdis-
a ennustelemiskyky ; taminen ; clarity (kla’-
tarkkanakOisyys. riti) s. kirkkaus; 415
elam (kldm) s. laji n&akin- || clarinet klar’inet) s. klari
kenkiad; — a. takertuva, netti.
tahmea, sitkea; s. Kel- clarion kla’rion) S. LOILCO-
lojen soitto; - clammi- tustorvi.
ness (kla’mines) s. tarttu-!/ clash kids) v. kalista, ra-
vaisuus, tahmeus; = tista; olla ristiriidassa
clammy (kla’mi) a. tah- kinata; kalistaa, rasit-
mea, sitkea. taa; tormata yhteen
clamber (klam’bor) vy. kii- s. kolhaus; Kalske, rys-
veta, kavuta. ke; ristiriita; yhteent
clamor (kld@’mér) s. huuto, miys; vastavaittely.
kirkuna, melu, pauhina:;:||;clasp (klasp) s. haka, sap-
vy. huutaa, kirkua, melu- pi; - VV. panna sapplin;
ta; — elamorous /(kla’- tarttua kiinni; likistai
moros) a. meluava, huu- syleilla, halata.
tava, suuriddininen. class (klas) s. luokkKa, laji:

Glamp (klamp) s. sidepuu. saaty, asema; \ luo
poikkipiena; kisko; pu- kittaa,

jarjestaa luok-
ristin; — v. vahvistaa kiin ; - Classical (kla’si-
pienoilla. kal) a. Klassillinen, pe-

elan (kldn) s. (skottilainen) rusmuotoinen, luonteen-
heimo; nurkkakunta, eri- omainen; luokkainen:
seura; — cClannish (kla’- mallikelpoinen ; classi-
nis ) a. nurkkakuntalai- fication (kldasifikei’g8on) s.
nen, eriseurainen, luokittaminen: — classi-
clandestine (kldndes’tin) a. fy (kla’sifai) v. luokitella
salainen. — elassified (kla’sifaid)
clang (klan) imp sanasta a. luokitettu, jarjestetty.
eling. clatter (kla’tor) v. kalista.
elang (klan) v. kaikua, rai- kilista, halista ; Ka-clause

 

listaa, kayanuttaa; = s.{
kalina, halina.
clause (klooz) s. ehto; py-

kohta;
jasen ;

kala,
lauseen
tos.
clavicle
luu,
clavier (klei’vier eli
Ss. soittokoneen
piano.

valipune ;
loppupaa
(kla@’ vikl) S

klaviir’ )
nappai-
MIStO Ss

claw (kloo) s. kynsi, sork-
ka, kapala; pibdit; — v.
kynsia>: raadeéelia; kutit-
tad.

clay (klei) s. savi, savimul-
in. Sea, loa, = . So
vettua; savettaa.

clean = (kliin) 2. pundas. |

selkeaj; hyva;5* re-
hellinen; — v. puhdistaa,
kirkastaa ; adv.
puhtaasti, selkeasti; —
clean eut (kliinv’kot) a.ta-
saisesti leikattu ; selva-
piirteinen : cleanliness
(klen’lines) eli cleanness
(kliin’nes) s. puhtaus;
cleanly
TaAaSU ;

Siisti ;
pesta; —-

selvasti; varmas-

ti: ehdottomasti, taydel-|
lisesti: — cleanse (klens) ||
puhdistaa; — cleanser

(klen’ sor ) ai
puhdistusaine

: cleansings
sins) spl. perkeet,
clear (kliir) a. selkea,
das, kirkas; selva,
lemdton; tarkka;
tehda selkedaksi,
taa: selvittda; suorittaa;
raivata, perata ; sele-
ta: puhdistua ; paasta
adv. selke-

clearance (klii’-
puhdistus; sel-
pesin selvitys;

puhdistaja;
ulostusai-

(klen’-

Vika:

Lit eee

vapaaksi; —
asti;
rans) Ss.
vittely ;
laivan

masta: — clearing (kli’-
rin) 5S: perkaaminen ;
perattu metsamaa;
clearly (kliir’li) adv.
yasti jne; clearness

sel-

solis- |

(kliin’ li) adv. puh- |

puh-||elick (Klik) s.
epai- ||
— v.||

puhdis- || client (klai’ent) s.

paiistaminen sata-

 

 

(kliir’nes) s. selkeys, Kirk-
Kaus, heleys; puhtaus
selvyyYs.

cleat (kliit) s. piena, lista.
cleave (kliiv) v. imp. cleft

pp. eleft, tarttua; riippua
Kiinni: falkaista ; cleft
(kieft) s. halkeama, Tre-
peimaé; lohkaistu pala.

cledge (kled2) s. vaahtosa-
ven ylimd&iminen Kerros.
elef (klef) s. avain, klaavi

nuoteissa.

clemeney (kle’mensi) s. lau-
peus, armeliaisuus 5 lauh-
keus: — clement (kle’-
ment) a. laupias; lem-
pea.

clergy (klor’dzi) s. papisto,
pappissaaty; — clergy-
man (klor’dziman) s. pap-
pi: — clerical (kle’rikal)

papillinen.
toimistoa-
kaup-
toimia

a. kirkollinen,

elerk (klork) s.
pulainen, kirjuri;
papalvelija; — v-
apulaisena.

clever (kle’vor) a. taitava,
taidokas, dAlykas; Kelvol-
linen } oivallinen ; _-
cleverness (kKkle’vornes) s.
ilykkaisyys; taitavuus.

clew (kluu) s. kera, lanka;
johtolanka, ohjaus, Os-
viitta: jalki; — v. kerit4;
ohjata, johdattaa jalil-
le.

TakSueEus:;, O-

venlinkku; -— v. raksut-

taa.

turvatti.,

asianajajan tai
ldakarin kayttaja: -
clientage (klai’entedz) s.
hoidokaskunta.

cliff (klif) s. jyrkka
ris, jyrkinne; Kallio.

climate (klai’met) s. ilman-
ala.

climax (klai’mdks) s. aske-
littain nousu; kiihtymys;
korkein madara.

climb (klaim) a8
kavuta, kohota,

hoidokas;

ay-

kiiveta,
nousta.elime 78

     

 

elime (klaim)s.katso climate |
elinch (klint&) v. puristaa
kidessaan ; kouristaa
kiinni; kKiinnittaa.
in) v. imp. clung,
pp. clung, kiertya, Kle-
toutua; takertua, kiintya;
- elingy (klin'i) a. 1
kertuva,
elinie (kli’n
linen; vuoteenomainen.
elink (klink) v. Kili
tista

kilina.

siepati

L
eling (kl

a-
kietoutuva

tautiopil-

7

LK) a.

elip (klip) v. leikata, ke
rita typi La purista

 

aidattu paikka; — a.
ummistettu; um-
ummehtunut;
tarkka; tapara ruumiin-
mukainen; ahdas; lahei-

: adv. kiinni: vi-
estis) i

eu
sulettu,
pimielinen ;

ri é

Nn;

ahta heises-

SUuUSTi ;

ti; — close by (klous bai)
adv.ihan vieressa —close-
fisted (k lous’ fiste d) da.
visu; Kitsas, itara; =<
closet (kla’zet) kam-
mio, rlkovi; vaatesailio ;

closing (klowsin) a.
paattyva 5vli-
sulkemi-

weutuva

Ss

inen ; ev

Ss lampa pu- nen; D ) n
ristin ; paperinpidike closure (klowzur) s. sulk:
elipping pin) s. leik- minen, sulku
kaus:;: sanomalehtileikKe- || clot at) pallero, hyy
le. tyvn . v. hyytya.
@lique (kliil lahkokunta cloth ath) s. vaat ka
eriseura; kliki. ras, verka, Liina paltti-
@eloak (klouk) Ss. vaippa peite; pyyhinriepu:
viitta, paallystakki; te- pukine clothe (kloudh)
kosyy — Vv. peittaa, Vv. pDukea, vaatettaa; ver-
verhota; salata. hota; clothes | judhz)
@ock (klak) s. Kello — sp va eet puku; pe-
clock work (kl work) et —- clothier
S. kellokoneisto Udit wor) verankuto
elod (ikldd) s. kokkare, kim- 1; verkakauppia vaate-
pale, mohkale ; turve kauppias clothing
multa teul etun ela udh’in) s. verka pu
men Kaulap i - V. aes ku.
taa. clotty La’ ti) kokartu-
elog (kla v. seisattaa, tu nut; hyytynyt.
Rita: pidatt kuorm cloud (klaud) s. pilvi, su-
taa koka 1a ty- mu; — v. pilvettaa -
rehtyda ; hyyty kistyttaa, himm
polkky, mohkals kuol! clout laut I tilk
mia. > rasitu Valva. Ka ikselisuo ti?
@loister (klois’tér) s. luo vy. paik 3u0
tari; luostarin rakennus clove (klowv) s. onkalo, rot-
—  y. sulkea luo Lriin ko.
reunustaa Ls ymparolda clover (klowvor) s. apila
pylvailla. clown (klaun) s. ilveilij:

@lose (Klows) v. sulkea, pan-
na kiinni, lukita, sulkea
umpeen; paattaa, lopet
me. DeEattaa tili sul
Keutua, painua impeen
sopla; yhtya, liittya:; sul-
Rea. sisdan, piirittht: —
Ss. loppu, pada, paA sul. ||

club

narri.
(klob)

s. nuija, kurik-

ka; seura, klupi; yhdis-
tyma osamaksu: — vy.
ryhtva osakkKaaksi, ywh-
distaii — clubheaded

(klob’heded)
Berl ;

S.

paksup§ai-
clubhouse (klob’-cluck

haus) s.
ne.
eclueck (klok) v. kotkottaa, ||
kaakottaa.
clue (kluu) s. katso clew. ||
clump (klomp) s. modhkile, ||

kimpale; 14ja; joukko.
clumsy (kKlom’zi) a. jyKeva,

paksu, talleroinen; kan-
kea, kOmpelo.
elune _(Kien) Imp. J2 BP.

verbista eling.
cluster (klos’tor) s.
terttu ; joukko ;
kasvaa tertuissa; keray-
tya, kokoutua ; panna
terttuihin, kimputtaa.
cluteh (klot&) v. kouria;
clutches (klot’Ses) s. kyn-
net. (kuv. kadet); valta.
clutter (klo’tor) ham-
minki; meluava joukko.
elyster (klis’tor) pera-

ruiske.

rypal

Cc,

V.

S.
Ss.

kuomivau-

coach (kouts) s.
nut; ohjaaja; — v. Kulet-
taa, kulkea, 413aa Vau-
nuissa: valmistaa, ohja-
bale

ecoactive (kodk’tiv) a. yhdes-

si toimiva; myodtavaikut-
tava.
coagent (ko’eidzent) s. apu-|
mies, tyOkumppani; myo-
tivaikuttaja.
coagulate (kodg’ juleit) v. |

hyydyttaa ;
hyytya.

juoksuttaa,
juoksettua,
coal (koul) hiili,
kivihiili;—v. polttaa
leksi: — coalminer (kouwl’-
mainor ) hiilenkaivaja :
coaldust (kouldost) s.
hiiliporo, sysijauho, hii-
lentomu; — coalpit (koul’-

Ss.

Ss.

pit) s. hiilikaivos,; sysi-
hauta.

coalesce (kouale3’) v. kKas-
vaa yhteen, yhdistya.
coalition (koualv Son) Ss.
yhdistys, liitto.

coarse (koors) a. karkea,
jared; raaka, valmistu-

maton; térkea, rivo.

 

 
   
 
  
  
  
 
  
 
    
 
    
 
    
 
 
   
  
 
 
 
  
   
  
  
  
   
 
  
  
 
   
   
 
  
  
 
  
   
  
 
 
   
 
  
 
 
  
  
  
  
 
   
  
 
 
    

seura-, klupihuo-|| coast (koust) s. ranta, ran-

nikko; — v. purjehtia
rantaa kohden, rantaa
pitkin; — coaster (kouws’-
tor) s, rannikkoliiketta
harjoittava laiva.

coat (kout) s. takki, paal-

lysvaate, padllystakki ;
nahka ; paallys; V.
vaatettaa, pukea; paallys

tii: — coating (kout’in)
s. paallys, verhu.
coax (kouks) v.,. hyvailla,

mielistella ; houkutella ;

harnata.

(kab) kukkula; nup-
fahkanaa; purkelo.

vy. antaa selkaan.

cobalt (kowbdlt) s. kopolt-
Et.

cobble
p:

cob Si,
D1

aan

paikata,
( kab’-

(kabl)

rsia. ;

Vv.
cobbler
lor) . rajasuutari.
cobstone (kdab’stoun)
kulakivi.
cobweb (kdb’web)
hikin verkko.
cock (kdk)
nun. wuros:;
nostaa pystyyn,
virittaa hana;

Ss
S.

mu-

s. hama-
kukko, lin-
hana; Vs
nostella ;
kaiyda Ke-

nossa pain; — cocky
(k@’?ki) a. turhamainen,
poyhkea ; — cocktail

maustettu
cock-boat
heindasuova ;
(kdk’routs)

(kdk’ teil) Ss.
vakijuoma ;
(kdk’ bout) s.
— cockroach
torakka.

'

Ls,

| cockade (kdkeid’) s. kokar-
di. hattumerkki.

eockle (kdkl) vy. kiertaa,
ry pistaa ; rypisty4, kier-
tya.

cockney (kdk’ni) s. lontoo-
lainen: kaupunkilainen.

cockswain (kdk’swen) s. lai-
vaveneen ohjaaja.

coction (kdk’gon) s. keitto.

cocoa (kowko) s. cacao.

cocoon (kokuun’) s. silkki-
perhosen kotelokoppa.

cod (kdd) s. palko, lisko;codfish

pussi; — cods (kdds) spl. \leognae (kdn’jak) s.

mulkut.

(kad’ fi

coddle (kadl)
vitkKalleen ;

codfish

code
ma ; codic
testamentin
codification
Ss. yhdeksi
koko‘lemine!
kou’difai) \

larjestaa asetuksia yh-
deksi lakikirjaksl.
coefficient (kouefi’sent) a.
myoOtavaikuttava; — ss.
mydotavaikuttaja —

coefficiency

s. mydtavaikutus.

coemption (kouemp’son) S.
yhdysosto.

coequal (koivkwe vh-
denvertainen, tasa-arvoi-
nen; yhtéalainen.

coerse (koors’) v. pidattaa;
pitaa kurissa, hillita; pa-
kottaa coercion (koor’-
son) s. pakotus, pakko-

keino; —

(koud) s.

coercive

oy

vi keittaéa

hemmotella.

lisake ;

(kadifikev son)
lakikirjaksi

[ codify
kokoella ja

(krouefi’ senst)

siv) a. pakottava

coeval (koii’val) a. samani
kaAinen; samanaikainen

coexist (kouegzist’ ) \ olla
olemassa sSsamaan aikaan

coffee (ka’fi) kahvi.

coffer (ko’for) s. arkku, li
pas; — v. panna irk-
kuun.

coffin (ka’fin) 5. ruumis
arkku.

cog (kag) s. rattaan ham-
mas; valhe juoni; v.
hammastaa; petkuttaa.

cogensy (kouw’dzensi) s to-

distusvoima
(kowdzent )
kieltimat6n
ecogitate (kid dzi
tella, miettia
tion (kddéZitei
teleminen,
- cogitative

a. SYvamielin

cogent
pakott LVva 5
reit) 6¥ 2172a-
cogita-
"son) s. ajat-
miettiminen:
(ka’dzitativ )

ey)

sO

turska.

lakikokoel-
il (kd’disil) s.

{(KOOT -

    

cold

konjak-
1,

cognate
sukua oleva.

cognition (kdgni’son) s. tun-
teminen, kasityskyky.

cognizance (kdg’nizans) s
tieto; tunnustaminen;
tunnusmerkKki.

(kag’net) s. yhta-

(kdqnow men) Ss.
haukkumanimi.

cognomen

lisanimi,

ecohabit (kohda bit) Vv. asua
vhdessi olla luvatto-
massa aviossa conabi-
tation lohdabitei’ son) Ss.

luvaton kaannus.

coheir (koeer’) s. Kanssa-

perillinen.
cohere

kohtir’?) v. riippua

toisissaan; pysya koossa
coherence’ (kohii’rens)
s. yhtendaisyys, yhtapita-
vaisyys; koossa olo;
cohesion (kohii’ son) Ss.
koossa pysynta yhteys.
cohort (kowhoort) s. jouk-
kio, lauma.
coil (koil) a. kierukka
trossi ; v. kaaria ko-
koon: kiemuroida.
coin (koin) s. rahakappale
raha; v. ly6d4 rahaa
coinage (koin’edé) S
! han lvont'
coincide (kouinsaid’) v. sat-
tua yhtee coincident
(koutn’ sident ) 2. vhteen
sattuva, samaan aikaan
tapahtuva ; - gs. yhteen
Sattuma.
coke (kouk) s. rikist& puh-
distettu kivihiili; - v.
puhdistaa. kivihiiliit rikis-
hiillyttaa.
colander (ko’landér) s. sii-
vila.
cold (kould) s. kylmi&, vi-

luinen ; kylmamielinen,

kylmaverinen; v&linpiti-

maton; — s. kylmyys,
vilu:; nuha coldblood-
ed (kould’ bloded) a. kvil-
maiverinen; - coldheart-coldcream

  

 

ed (koul@ haarted)
masydaminen; coldly
(koul’dli) adv. kKylmisti,
valinpitamattomasti;
coldness (kould’nes) S,
kylmyys.

a. kyl-

(koul@’ kriim)
huulivoide.

coldeream
valkonen

S.

cole (koul) s. kaali.
colie (k@’lik) s. vastanviin-
teet; ahkytauti.

collaborate (kdld boureit)
vhdessa tehda tydta;
collaborator

(kal@ boureit-

or; s. tyOkimmppani.
collapse (kdldaps’) v. luhis- |
tua, kukistua ; riutua; |

raueta. 3
lap’son )
keaminen;:

kukistus, rau-
rappiotila.

Ss.

collar (ka’lor) s. kaularih-
mia * kaularaudat; lan-
get; kaulus; — vy. ottaa

 

kauluksesta kiinni;

— collapsion (ka- |

Vall

eollarbone (kd’lorboun) 3.
solisluu.
collate (kdleit’?) v. verrata;||

tarkastaa.
collateral (kdlia@toral) a.
vullinen, rinnakkainen ;
valillinen ; myétavaikut-
tava.
collation
taileminen;

(kdlev Son) ver-
juhlapidot.

S.

colleague (kd’liig) s. virka-
veli.

eeHlect (kdlekt’?) s. rahan-
kerdys; — v. kerata, ko-
ko lia: ; kokoontua ; —
collection (kdlek’son) - s.
kokoileminen; kokoelma;
rahankeriys; — collected

(kdlek’ted) a. koottu; mal-

tillinen; collective (kd-

lek’ tiv)a.koottu;yhteinen ;

eollectiveness (kdlek’-
tivnes) s. yhteisyys; ko-
konaisuus; collector
(kdlek’ tor) keraaja,
kokoilija.

college (kd’ledZ) s.
ampi opetuslaitos,

opisto; opisto;

Ss.

korke-
yli-
colle-

 

le |

 

 

gial (kdlii’dzial) a. virka-
kunnallinen.

collide (kdlaid’ )
yhteen;

Vv. lyoda

tormata yhteen.

collier (kdl’jér) s. kivihii-
lilaiva; kivihiilen kaiva-
ja; kivihiilikauppias.

colligation (kdligei’Son) - s.
yhteennitominen.
collision (kdli’Son) s. yh-
teentOrmiays, tormays;
yhteen sattuminen.
collocation (kdlokei’gon)  s.
(paikallensa) asettami-
nen, jarjestaminen.
collocutor (kdlokjuwtor)  s.

kanssakeskustelija, vasta-
puhuja.

colloquial (kdlowkwial) a.
puhelias; tuttavallinen ;
tavallista puhekielta kos-

keva: —_  ecolloquialism
(kdlowkwinliem) s. joka-
paivaiinen puhetapa, pu-
heparsi; -— colloquy (kd’-
loukwi) s. keskustelu.
collude (kdluud’) v. salai-
sesti sopia, vehkeilla yh-

dessi; toimia yksissé4 neu
voin; — collusion (kdluw’-
Son) vehkeily, sala-
liitto ; collusive (ko-
luu’siv) a. vilpillinen.

Cologne (kdldnj’) s. K6lnin
kaupunki: eras hajuvesi.

colon (kowldn) s. kaksois-
piste.

colonel (kor’nel) s.

colonial (kolow nial)
tomaalainen ;
(kd’lonist) s.
uutisasukas; coloniza-
tion (kdlonizei’son) s. asut-
taminen; -— colonize (kd’-
lonaiz) v. asuttaa, perus-
taa siirtomaa; colony
(k@loni) s. siirtomaa, uu-
tisasunto.

colonnade (kdldneid’) s. pyl-
vaskaytiava.

Ss.

eversti.
a. siir-
colonist
siirtolainen,

 

color (ko’lér) s. vari, vari-
tys; maali; — v. maala-eolossal

 

ta: virittdai; varitella, |
kaunistella, liiotella ; —
colored people  (ko’lord-

neekerit.
(kola’sal) a. suun-
nattoman colossus
(kold’sos) s. jattilainen.
colportage (kdlporteidz) s.
kirjojen kaupitteleminen:
— colporter (/al’portor) s.
kaupittelija.

piipl) s
eolossal

iso;

kirjojen
colt
ecolter
tera.
eolumbine (kw
kyyhkysen 1
eolumn (kd
kirjan
coma (kowma) s.
hapsim:
pyrsto.
comb (koum) s. k
lakarsta; hakil
ber (kouwm bor) s villan

karstaa

(koult) s. nuorl varsda.

ul tor) Ss. auran

‘lom) s. pylvas;

paista ; sarake
itautl ;

ihden

un

inen pyrstot

impa; vil-
com-

 

combat (kam bat) v. tapel-
la, taistel stustaa
—-- tappelu, ottelu;
combatant (kam nt) s
tappelija; vastustaja.

eombination (kdmbinei son)
s. yhdistaminen, litttam
nen; yhdistys, ynaynta
liitto; sekoitu comn-
bine ambai liit
yhdista hdi Liit
tayty:

eombust (kambost’) v. polt-

taa, sytytt combus
tibility imbostibv lilt) s
palavaisuus narl

combustible
palay al
herkkKAa.,
imp. came

herkkyys;
(kambos’t
nen,
eame (kom) v.
np. Come,
lahe stya
— comer
ja,

ibl)

SVYCCYV

ulla, Saapua
ilmesty 7 —
mor) s. tuli

coming

finn?
{AUG

vieras ; —

(Ico’min) a. tuleva; lahes-
tyva — s. tulo.
comedian (komiv’ dian) a

nayttelija; — comedy
(kd’midi) s. huvinaéytelma. |

comely

comet

comfort

commemorate (kd

   

commensurate

 

(kom’li)) a. saadyl-
arvokas; suloinen ;
comeliness

saadylli-

su-

linen,
komea; -~
(kom lines) Ss.
arvokkaisuus§
komeus.

ka’ met ) Ss.

SYYS,
loisuus;}
pyrsto
ra. nC.
\ vir-
lohdut-
virkistys; loh-
vinvointi; mu-
comfortable
vahvista-
lohdulli-

(kom? for Lb?
kistii, rohkaista;

i035 > S.

hy

rtabl) a.

stava

virki

Va
nen; mukava — com-
fortably (kom’ fortabli)
La nukavastl

comic (kd’mik) eli comical

-d?mikal) a. hullunkuri

(A
nen, naurettava.
comity (kd’miti) s. ystaval-
IS\y °
comma ka’ma) s. pilkku
command (kdmand’) \v kas-

kei, komentaa; hallita
Latl : olla Dp Hllikkona,
ohtaa, mMaaratl - com-.
mandant dmandaant’) s
komentaja, paallikko;
commander (kdaman’dor)s
Dp llikko, iohtaija, ko-
menta . command.
ment kamand’ ment ) S

}
}

me’moreit )
vietthi muistojuhlaa ;—
commemorable (kdme’-

ITl1Ie Le

moraot) a. enpanta-
\ merkillinen com-
memoration kdmemorev -
Son) s. ,muistojuhl!
commence (kamens’) \ lot
ruveta, alkaa ; _
commencement (kdmens’-
ment S lku; paattajai-

(kdmend’) v.
puhua
a: — commenda-
tion (kamendei’son) s. suo-

Suo-

commend

site puolustaa,

bica

puol S

commensurate (kdmen’sureit )

v. tehdd% saman miuittai-comment 83 compaet

 

 

seksi * <— 4, eens porvarikunta; yleinen ko-
}

nen; — commensurable-|| kouspaikka: — common
ness (kamen’Surablenes) eli law (kd’mon loo) s. yleinern
commensurability (kdmen-|)  laki; —— commonplace
surabi’liti) s. yhden mitat- || (ka’monpleis ) s. yleinen
tavaisuus. | totuus, jokapaéiviinen lau-
comment (kd’ment) vy. selit-!| se: — a. jokapaivadinen,
taa, muistuttaa; — 5 tavanmukainen; — ecom-
selitys, muistutus. moner (ka@monor) s. al-
commerce (ka’mors ) S, haisen kansan jasen; —
kauppa; vaihto;—v. pi- commonwealth (ka’mon-
taa yhteytta, kanssakay- welth) s. yhteinen hyOdty:
mista; — commercial (kd- yhteiskunta; tasavalta.
mor’sal) a. kKauppaa kos-||ecommotion (kdmouw’sSon)  s.
keva. liikunto; méielenliikunta:
commination (kaminev 80n) | rauhattomuus.
Ss. whkats, varotus. communal (kam’junal) a
commingle (kdmifngl’) v. se- kunnallinen.
kottaa yhteen; sekautua.||/ commune (kdmjuun’) v. kes-
commiserate (kdmi’zoreit) v. kustella; kayda ‘“‘Herran
saalia, surkutella. ehtoollisella‘‘; — s. kun-
commissary (hd’miseri) - s. ta; kunnallinen itsehal-
edusmies; laillinen toimi- linto; tuttavallinen seu-
tus-, aSiamies; sota-asia- rustelu.
mies: — commission (kd-|'communiecate (kamjuwnikeit)
mi son) Ss. toimitettava v. yhdistaa; ilmottaa, an-
asia; valtuuskirja; — v. taa tiettavaksi; ——- vom-
antaa toimitettavaksi ; munication (kdmjuunikev
valtuuttaa; — commis- son) s. tiedonanto; vuc-
sioner (kdami’sonor) s. val- rovaikutus; seurustelu ;
tuutettu toimitsija, kozin- yvyhdysliikenne.
missioneri., communion (kamjuwnjon) s.
commit (kamit’) v. tehda, seurustelu; seurakunta ;
harjottaa; uskoa talteen; ‘“‘AHerran ehtoollinen’’.
commitment (kamit’ment) || communism (kom’junim)
s. vangitseminen; valtuu- s. yhteisomistusoikeuteen
tus; ——- committee (ka- || perustuva yhteiskuntajar-
mi’ti) s. valiokunta, komi- || jestys.
tea. l|}eommunity (kdmjuwniti) sg.
eommix (kdmiks’) v. sekot- yhteiskunta, yhteinen e-
taa, yhdistaa; sekaantua, mistus.
yhdistva. |;commute (kamjuut’?) v. vaib-
commodious (kdmou’dios) a.|| taa, muuttaa; — commau-
sopiva; tilava; hyddylli-|| table (kdmjuwtabl)a.vaih-
nen; — commodiousness | dettava, muutettava; lue-
(kamowdiosnes) s. muka-| vutettava; — commuta-
vuus; sopivaisuus; tila-|| tion (kamjutev son) s.
vuus; — commodity (kd-|| muuttaminen, muuttumi-

|
mou’ diti) s. tarve; tavara. || nen; yaihto.
commodore (kd’modoor) - s. || compact (kam’pakt) s. SOpi
laivaston paallikko. || mus, valipuhe; — a. tay-
common (kd’mon) a. ylei-|| sindinen: kiintea ;—com-
nen, yhteinen ; tavalli-|| paet (kdampdakt’) v. kiinte-
nen: — s. maistraatti,|| Asti liittad, yhdistaa.

’eompanion

eompanion

compare

compassion
; surkutteleminen ;—

eompatibility

eompatriot
maanmies, K

compel

eompensate

seuralainen ;

kumppani ;

ship (kamp¢

kumppanuus,

— company
seura,

pay htio,

rata,
nen; ruveta
comparable

a. verrattay
parative

vertaava,
comparison

passi; com
pasiz) spl
Keli.

(kh

saali,
ecompassionat
coneit) v. sa
saaliva

s. sopivaisul
lisuus;
kampa@ tibl)
linen;
anmukainen.

( kampe
taa.

eompendium

s. kirjanlyh
kirja.

morvatsa, hy

korvauksena;

sation
korvaus,

eompete (kdmpiit’) v.

yhdessa; kil
petence
kKelvollisuus,

kKyky ;

saattoseura ;
komppania.

vertoa,

I

13
a

( kad

—competent

(kdmpan’jon) Ss...

kauppa-

~ companion-
in’ jonsip ) S.

toveruus ;
(kom’pant) s.
kaup-

(kamoveer }) Vv. VerT-

olla nakoi-
kilpaan ;
(kam parabl)

a5 - com-

(kadmp@rativ) a.
verrallinen ;

(kampa@rison)

j
ae.

Ss. vertaussuh
compartment (kampaart’-

ment) s. OoSasto.
compass (kom’pas) s. kom

passes (kom’-
iarppi, sirk-

ampa son) S

e (kampa@-
Lic, a.

(kampdtibv litt)

is; sovinnol-
compatible

a. sovinnol-

yhteensopiva; asi-

mpevtriat) s.
ansalainen.
eo oy.

pakot-

(kdm pen *diom)

Ta
kasi

ennys;

( kam pe nseit) v.

vittaa olla
compen-

(kampensev’ Son) 3.
hyvitys.

hakea
pailla ;—com-

(kam/’ pitens ) S

pitevyys,

(kam’-

compliment

pitent) a. kelvollinen, pa-
tevi, kykeneva ; com-
petition (kdmpeti’son) 58.
kilpailu; —— competitor
(kampe’titor) s. kilpailija.
compile (kdmpail’) v. Kko-
koilla; — compilation
(kdmpilev Son) s. kokoami-

nen: kokoonkyhaaminen.
complacence (kdmplei’sens)
s. tyytyviaisyys, mielty-
mys; kohteliaisuus ; ——

complacent (kdmpleisent)

a. tyytyvdinen; ystavalli-
nen, Kohtelias.

complain (kdmplein’) v. va-
littaa syyttaa oikeudes-
sa kantaa padlle; —

complainant(kdmplein’ant)
s. syyttaja, padillekantaja
complaisance (kdm’plezans)
s. kohteliaisuus.
complement (kam’ pliment)
a fave lisike.
complete (kdmpliit’) a. tay-
dellinen ; tiysilukuinen ;
piattynyt; — v. tehda
tiydelliseksi, valmiiksi;
completion (kdmpliv-
tiydellisyys; val-
uminen; comple-
tely (kdmpliit’li) adv. tay-
dell?
complex

cdiste tt

Son) s

mist

sesti.

(kdm’pleks) a. yh-
monijakoinen;:

vaike . complexity
-amplek’ siti) Ss moni-
mutkaisuus;: selkkaus

(kdmplek’Son)  s.
Sri, hipit; Ul-

complexion
kasvojen \V
komuoto.,

compliable (kdmplavabl) a.

myG6ntyvainen; altis.
complicate (kdm’plikeit) v.
panna yhteen, sekottaa;
vaikeuttaa; — a. yhdis-
tetty monimutkainen,

vaikea: — complication

(kamplikev Son) s. sekaan-

pula.

eccemplicity (kampli’ siti) S.
kanssarikoksellisuus, osal-
lisuus

compliment

nus,

(kam’ pliment )complot

 

     

 

s. kohteliaisuus:
toivotus; — v.
onnea; sanoa kohteliai-
suuksia; — complimenta-

ry . (kdmplimen tari) a. |

kohteliaisuus osoituksena
annettu eli osoitettu.
complot (kdam’plat) s. sala-
hanke; (kamplat’) vy.
hankkia salavehkeita.

(kdmplaiv’) v. suos-

noudattaa,

comply
tua ;
(kampow nent) a.
oleva;

component
aineosana
neosa.

compose (kdmpouz’) v. pan-
na yhteen ; valmistaa,
saada kokoon; saveltaa;
latoa.;. rauhoitiaas .rai-
hoittua; —- eomposedly
(kampowzidli) adv.
nesti, maltillisesti ; _
composite (kdmpd zit) a.
yhdistetty ;— composition
(kampozevson) s. yhteen-
pano; jarjestaminen; val-
mistaminen ; kirjelm4,
sepitelma ; saveltama ;
ladonta; compositor

——e

(kampa@zitor) s. jarjesta-
ia: saveltaiza: Jtatoja.
compost (kam poust) gs, lan-
ta; seos; — v. lannottaa. |
composure (kdmpow Zur) Ss. |
vakavuus, levollisuus.
compound (kdmpaund@ ) v.
yhdistaa, sekottaa yh-
teen; — (kdm’paund) Ss.
seos; — a. yhdistetty.
comprehend (kamprihend )
v. kaésittaa, ymmartaa ;— |
comprehensible (kampri-
hen’sibl) a. kasitettava,
selvi; —- comprehension

(kamprihen’gon) s. kasi-
tyskyky, ymmarrys;
comprehensive (kampri-
hen’siv) a. paljon sisalta-
Va: iavea,

compress (kdmpres’) v.
tistiad yhteen; supistaa;
(kam’pres) s. kaare.

comprise (kdmpraiz’) v.

sul-

   

onnen |!
toivottaa |
|| compromise

tayttaa. |

tyy-|

li- ||

 

 

conceit

keéa sisaan, sisaltaay | ka-
sittaa.

(kam? promarz

S. sovinto-oikeus; sovin-

to; — vv. sovinto-oikeu-
den kautta ratkaista., so-
vitella.

compromit (kdm’promit) vy.

paljastaa,
alaiseksi.
comptrol (kdntroul) s.
so control.
compulsion (kdmpolgon)  s.
pakko; compulsory
(kampolsori) a. pakotta-
va, -—pakollinen.
compunction (kdmponk’ gon)
Ss. MmMasennus.
compurgation

Saattaa vaaran

Kat-

(kamporget -

son) s. valalla puhdista-
minen.
compute (kdmpjuut’?) v. ar-

violta laskea ; hinnoit-
taa; — computable (kdm-
pjuwtabl) a. laskettava,

 

arvosteltava ; compu-
tation (kdmpjutei’son)  s.
laskeminen; arviolasku.

comrade (kdm’rdd) s. toveri,
kumppani.

econ (kdn) adv.
pro and con,
vastaan.

con (kdn) vy.
opiskella.

concatenate (kdnk@ tineit)
V.. Kahlehtia yiteeri<

coneave (kdikeiv) eli con-
-avation (kdnkeivei’son) s.
kovero, koverrus; con-
‘avement (kankeiv’ment )
s. salaisuus, lymypaikKa.

conceal (kdnsiil’) v. salata,
katkea ; concealment
(kdnsiiVment) s. salaami-
nen; salaisuus.

concede (kdnsiid’) v. myén-

vastaan; —
puolesta ja

oppia ulkoa.,

 

tid, sallia, suvaita; myOn-
tya.

|| conceit (kansiit’?) gs. mieli-
kuvitus, turha luulo; oik-
ku; kokkapuhe; itserak-
kaus; —v. mielessa ku-
vailla, luulotella.eonceive

86 condemn

eonceive (kdnsiiv’) Vv. ym-| riti, velvoittaa; paattya,;
miartaa, tajuta; — con- —econclusion (kdnkluw’Zon)
ceivable (kdnsii’vabl) 4. Ss. loppu; loppusanat;
ymmarrettava, ajatelta- piiitelma, johtopaatos, —

conclusive (kdnkluu’sw) v.

vissa oleva.,

eoncentrate (kdn’sentreit) v. ratkaiseva, Ma&éaraava ; ens
keskittaa ; concentra- conclusively (kdnkluw sivlt)
tion (kdnsentrev son) Ss ad\ ratkaisevastl; 1O-
keskittaminen. pullisestl

concentric (kdnsent’rik) 5 concoct (kdnkdkt’) v. kek-
vhteisella keskipisteell sii, sepittaa; - s. seko-
varuste u. tus.

concep (kan’sept) s. suun- ; y a
ae eoncomitance (kdnkd’mitans)

 

er ae oF : s. seuraaminen; seurauk-
eonception (kansep son) S. sane otermines.
mielikuva; kK itys, yim-
marrys, ajatus. concord (Iean’ koord) 8. so-
eencern (kansorw’ v. kos- pusointu, yksimielisyys,
kea, pitd#a huolta, huo- sopu; valipune; — cen
ettaa: —s. toimi, huoll, cordance (kdnkoor’ dans)
askari osallisuus osan- s vhtapitavalsyys, sopu-
etto; kauppatoimi; — sointu,
eonserning (kdnsér’nin) |\;conecourse (kdn’kours) s. ko-
prep. nahden. koutuminen, kokous; yh-
eoncert (kdnsort’?) v. tehda teen sattuminen.
vilipuhe; olla sopusoin- || concrete (kdnkriit’) v. hyy-
nussa: (kdn’sort) s. yh- Eva: 5 hyydyttaa; —— §,
ipitavaisyys, sopusointu; (kan kriut ) ainejoukko;
konsertti eris sementin laji, kon-
eencession (kdnse’son) s. lu- kreti: a. aisti- 1. olo-
pa, suostumus; edunsuo- perainen, konkretinen,
minen: concessive (kan- vastakohtana abstrakti
se’ siv) a. lupaavainen i aateperainen) ; y hdis-
suostuvainen. tetty.
eonch (kdik) s. suuri meri-||concubinage (kdnkjuw bined2)
simpukkKa. s. avioton yhdessa elami-
eonciliate (kdnsi’lieit) v. so- nen ; - coneubine (kdn’-
vittaa; lohduttaa ; ubain) s. jalkavaimo.
eonciliation (kdnsiliei’ son coneur (kdnkor’?) v. sattua
s. sovittelu; lohdutus; vyhteen, yhtya#; yhdessa
eonciliator (kdnsiliev tor) vaikuttaa; kilpailla; —
Ss. valittaja, sovittaja; concurrence (kdnkor’ens) s.
lohduttaja. yhtyminen; myodtavaikut-
eoncise (kdnsais’) a. suppea; tavaisuus ; kilpailu; —
ponteva ; —- concision conecurrently (kdnkor’-
(kdnsv’son) s. ymparileik- entli) adv. samaan aikaan
kaaminen; lyhentiminen. || concussign (kanko’ son) _#
eonclave (kdn’kleiv) s. sa- vavahdus, tarays.
lainen kammio; karai-|!condemn (kdndem’) v. tuo-
naalien neuvottelu-istun- || mita; panna takavarik-
to: kokous. koon; hylati ;—condemn-
eonclude (kdnkluud’) v. si- || able (kdndem’nabl) a. ran-
saltaa; lopettaa, paattaa ; || gaistava, hylattawa; —

i]

padtelld, ratkaista; ma&d-!| condemnation (kdndemnei’--ondense 87 confliet
son) s. tuomitseminen;j;]  seos; sokerileivos; ans
kiroaminen. || confectioner (kdnfek’§o-

condense (kdndens’) v. ti- || nor) s. sokerileipuri.
hentaa, sakentaa; supis-|! confederacy (kanfe’ dorast)
tas; tiheta, saeta; —l||_ s. _ liitto, liittokunta; —
condensation (kdndensei’-|| confederate (kdnfe’doreit)
son) s. tihentaminen. l| v. yhdist#4 liittoon: liit-

condescend (kdndisend’)  v. | tya; — a. liitossa oleva,
laskeutua alas; alentua, liittoutunut; — s. liitto-
noyristya; suvaita; mu-|| lainen; confederation
kautua. (kanfedorev’ son) s. yhdis-
condign (kdndain’) a. an- tys, liittokunta.
saittu, ansionmukainen ;||confer (kdnfor’) v. neuvotel-
sopiva. la; antaa, lahjottaa;
condition (kdndi’son) s. laa- osoittaa ; verrata;
tu, tila, tilanne, asianlai- conference (kdn’forens) s.
ta; Oominaisuus; ehto; -— neuvottelukokous.
v. maarata ehdoksi; so-||econfess (kdnfes’) v. tunnus-
pia; — eonditional (kdn- taa; myonté#da; — con-
div’sonal) a. ehdollinen; — fession (kdnfe’ Son) Ss.
conditionality (kdndisona’- tunnustus; uskontunnus-
litt) s. ehdonalaisuus, eh-|} tus; rippi.
toperadisyys; — condition-||confide (kdnfaid’) v. luot-
ally (kandi? Sonali) adv. taa; uskoa; ottaa uskote-
ehdolla, ehdollisesti. tukseen; confidence(kdin’-
condole (kdndoul’) v. valit- fidens) s. luottamus; us-
taa surua, surkutella; —| kallus; — confident
condolence (kandow lens) (kdn’fident) a. luottava;
s. sdilinosoitus, osaaotta- | itseensd luottava, rohkKea,
vaisuus. varma; — _ confidential
condone (kdndoun’) vy. antaa | (kdanfiden’sal) a. luottava;
anteeksi. || uskottu; salainen,
conder (kdn’dor) s. kondori-||confine (kdnfain’) v. rajot-
kotka. || taa, supistaa; Trajettaa.
eonduce (kdnduus’) v. vai-|| vetaytya syrjaan; antau-
kutt24, jouduttaa; hyo-|| tua; — confinement (kdan-
dyttada. | fain’ment) s. rajottuvai-
conduct (kdndokt’) v. saat-|} suus; pakko ; yksinai-
taa, ohjata; hoitaa; kadyt-|| syys; vankeus; sairaus.
tiytyi;: — (kdn’dokt) s.||confirm (kdnférm’) v. vah-
johtaminen, saattaminen; vistaa, vakuuttaa; ndayt-
kaiytods; — conductor tha toteen; — confirma-
(kandok’ tor) s. ohjaaja, tion (kanformei son) Ss.
johtaja; johdatin; juna- vahvistus, todistus; ri-
konduktori., pille padst6; — confirma-

conduit (kdn’dit) s. torvi. tive (kdnfor’mativ) a.
johto. mydntava.

cone (koun) s. keila; sup-||confiscate (kdn’fiskeit)  v.
pelo, kooni; kapy. ottaa takavarikkoon; —

confabulate (kdnfab’juleit) s. takavarikko.
vy. haastella. jutella. conflagration (kdnflagre? -

confect (kdn’fekt) s. ma- Son) s. tulipalo; kapina
keiset, sokerileivos: —J||econflict (kdnflikt’?) v. tais-
confection (kdnfek’gon) s. tella; tormaté yhteen; —confluence
(kanv’flikt) s. yhteentor-
miys; taistelu.
confluence (kdn’fluens) s,
yhteenjuoksu ; vaentungos
eonform (kdnfoorm’) v. ™Mu-
kaannuttaa, tehda yh-
denmuotoiseks! 5 mukau-
fa: — 4. yhtaiainen,; -
conformation (kdnfdrmer’-
yhdenmukaisuus ;
conformity
yhtalai-

son) Ss.
rakenne;
(kdnfoor’miti) s
syySs.
confound

(kdnfaund’) v. se-
koittaa, taé

hammastytt

che
pilata

a

tehda tyhjaksi;
imperat. ’piru vit
k60n”’
eonfrater (kan fraator) S

kumppani

confront (kdnfront’?) v. sei-
soa vastapa l asettua
vastaan asettaa vastak-
Kain

confuse (kdnfjuuz’) Vv. se-
koittaa, himmentéa; hai-
Fitai ; confusion (kdn-
fjuw zon) S. sekaannus,
hammennys; meteli:
hamminki.

eonfute (kdnfjuut’) v. ku-
mota, niyttaéaa vadraksi.

eongeal (kdndziiVv) v. jaa-
dyttaa jaykistya hyy-
tya.

eongenial (kdndziin jal) a.
vhdenlaatuinen, saman-
henkinen; sopiva; miel-

lyttava.
eongenital
synnynnainen; s:

(kandze’nital) a.

kua oleva.

econgest (kdndzest’?) v. koo-
re. Jayittaa ; congested
(kdndzes’ted) a. tihed, ti-
heasti asuttu

eonglomerate (kdngld’moreit)
v. kaaria
taa yhteen; = Bs
karoittunut; -
eration (kdnglamorev gon)
s. sekaannus.

eongratulate
v. onnitella;

kokoon;

congregate

soker-
kok-
conglom-

(kdangrda@ tjuleit)
—congratu- ||

conjure

lation (kiingratjulev gon)
s. onnittelu.

(kdn’grigeit) v.

koota kokoontua 5 rai ee
yhdistetty — congre-
gation (kdngrigev son) Ss.
kokoelma kokous;seura-
kunta congregation-
alism (kdanarigev Sonalizm)
S. iokaisen seurakunnan
omavaltainen hallinto.
congress (kdi’gres) s. yh-
teensattuminen; eduskun-
ta. parlamentti; edusta-

congression-
onal) a. edus-
parlament-

r.kKOKOUS;
al mares
arine lie

congruence (kdn’gruens) s.
vhdenmukaisuus; — Ccon-
grruent (kan gruent) a.
vhdenmukainen; — eon-
gruity (kdngruuwiti) s. yh-

ilenmukais1

econie (kd’nik) a. suppilon-
ytoinen,

(kounv foros) a.
kantava Kasvi.
(kdndzekt’) v. arva-
- conjecture

mu¢
coniferous

k Lpy t
conject

ta luulla

kandzek’ tjur) gs. arvelu,
luulo ; v. arvata

conjoin (kdndZoin’) v. yhdis-
os 12344

hs llittaa ; yhdistya,
liittyva

conjugal (kdn’dZugal) a. avi-
ollinen.

conjugate (kdn’dzugeit) Vs
taivuttaa (verbia).
conjunct (kondzonkt’ ) a

li‘tetty ; —
conjunction (kdndZonk’ son)
s. yhdistys; yhteys; side-
sana lihallinenyvyhtymys;
conjunctive (kdndZonk’-
tiv) a. yhdistavainen; —
conjuncture (kdndZonk’-
tjur) Ss. yhtyminen; ti-
laisuus: asianlaita.
conjure (kdndzuur’) v. van-
nottaa; —  conjuration
(kdndzurev son) Ss. vanno-
minen ; salaliitto; -—

yhdistetty,connate 89 consolate

 

conjurer (kon’dZor6ér) - s.

_ (kon dzo1 '| consequence (kdn’sikwens)
noituri, silminkd&idintaji. |

1m: S. seuraus; johtopidtGés;
connate (Kdneiv’) a. yhtal| tarkeys; — consequent
aikaa syntynyt; samaa|| (kdn’sikwent) a. seuraa-
syntyperaa oleva. va; johdonmukainen; —
connatural (kdndt’jural) a. | consequently (kdn’sikwent-
synnynndainen. a) adv. niin muodoin,
connect (kdnekt’?) v. yhdis-|
|
|

siis; seurauksena siita.

taa, kiinnittaa ; olla | ya :

he titetee nes ace = conserve (kdnsérv’) v. sai-

yndiste a; — @ - | or : :

tion (kdnek’Son) ‘a | ee Bee ee
{ ft vs S. , _ ss 8

: : yoni] sérv) s. sdiilyke: — con-

teys; — econnective (kd-

a Sats servable (kdnsorv’abl a.
nek’tiv) a. yhdistava. : ; )

sailytettava; sdilyvainen;

connivance  ( kanav vans ) i conservation (kdansérvev-
SU es : levape- Son) s. sdilyttdminen;
sia ba ys ie eerie cs saa sta minen ;— conserva-
es HEL eae tive (kansor valiv) a. sii-
ccna 2 ore : lyttava; vanhoillinen; —
eee (kanisor’ ) o- conservatory (kdnsor’va-
(taiteen-) tuntija. tori) s. sdilytyspaikka;
connubial = (kdnjuw’ bial) ae musiikkiopisto :
aviollinen, avioliittoon

kuuluva. consider (kdnsi’dér) v. ar-
conquer (kdnk’dr) v. valloit- vata, punnita, tarkastel-

taa; voittaa; — conque- la, ottaa huomioon; —
considerable (kdnsi’dorabl)
a. Huomattava: melkoi-
nen; kohtuullinen ; —
consideration (kdnsidorev’-
Son) s. tutkistelu> syvvc
VaiIKUEIN 3 korvaus; ——
considering (kdnsi’doring)

ror (kank’oror) s. valloit-
taia. voittaja; — econ-
quest (kain’kwest) s. val-
lOITUS : “YVOILLO?  saatlis.

conscience (kdn’sens) s. ta-
unta; omatunto; rehel-
lisyys

 

conscious (kan’80s) a. tie- prep, ottaen huomioon,
toinen, tajuava; — con-|| Siihen nahden.
sciousness (kdn’Sosnes) s.||consign (kdnsain’) v. uskoa
tsetietoisuus, itsetajunta. haltuun; antaa toimitet-

conseription (kanskrip’ son) tavaksi; lahettaa ; con-

s. sotavaenotto.
consecrate (kdn’sikreit) Vv.

|

| = : m9 15
|| signment (kdnsain’ment)
|| s. haltuun antaminen;

pyhitta#a, vihkia; — A. | tavaran lahettaminen; la-

vihitty, pyhitetty ; —— | hetys.

consecration (kdnsikrev’-|| consist (kdnsist’ ) ve “olla

Son) s. pyhittaminen, vih-|| tehty tahi kokoonpantu:

kiminen. || —— consistence  (kdnsis’-
|

tens) s. pysyvaisyys, iu-
juus}; tiheys; pitorisuus;
laatu.

consistory (kdnsis’tori) — s.

consecutive (kdnsek’jutiv) a.
perattain seuraava;
consecutively (kdnsek’ju- |
tivli) adv. siis; niinmuo-|
doin. | neuvosto, konsistoriumi.

consent (kdnsent’) s. lupa, | consolate (kdn’souleit)  v.

myoénnytys; ti lohduttaa; — consolation

 

tus, mydtatuntoisuus; — (kansolev Son) s. lohdu-
myoOntyda; olla myodta- tus; — eonsole (kdnsoul’)
vaikuttavana. v. lohduttaa; — (kan-eonsolidate
soul) s. pylvaspoyta; —
eonsoling ( kansow lin) a. |

lohdullinen.

(kansa@’lideit) v.

liittaa

tiheta; — con-
(kansdalidev -

eonsolidate
tihentaa
yhdistaa
solidation
son) tihennys ;
tys; eri liikeyritysten

taminen yhdeksi.

yhdis-

muut
eonsols (kdn’sdlz) spl. val-
tion velkakirjoja.
in’ sonans ) 5.

eonsonance (ka
consonant

sopusointu ;

(kan’sonant) a. yhden-aa-
ninen; - s, kerake

eonsort (kdn’soort) s. tove-
ri: puoiliso; yhtio
(konsoorvt’ ) \ ty eu
raan.

eonspicuous (kanspik’juos)
i silmiinpistav: selva;
kasitet ; Ut

conspiracy kdnspv rasv) Se
salallitto ; conspire
(kanspatr ) \ rake}
salaliitto ; conspiration
(kanspv on) § salaliitto

constable on’ stabl) oj
keudenpalvelija poliisl
mies.

eonstant (kdn’stant) a. luja
muuttumaton , con-
stancy (kan’stansty «
muuttumattomuus; vak
vuus; uskollisuus
constantly (kan? star
adv muuttumatta; yn
mittaa.

constellation (kdnstelev son)
s. tahtisikerma.

eonsternation (kanstornev -
gon) s. hammastys.

ecenstipate (kdn’stipeit) v.
tukkia; ummetuttaa
constipation (kdnstipev son)

s. ump'tauti.
eonstituency (kdnsti’tuen
Ss. muodostus;
kunta; constituent
(kdansti’tuent) a. muodos
DeCrUStaVa ,. V

paaasiallinen; - S.

SL)

valitsija-

arsinal

tava,
nen,

90

yhteen, |

«

   

contagion

perustaja ; valitsija; val-
tuuttasa.

‘constitute (kdns’titjuut) Vv.
muodostaa; perustaa ,;
constitution (kdnstit juu’ son)
s. perustaminen, jarjesta-
minen:; ruumiin raken-

luonnonlaatu; v:

tiojarjestys; pé rustusla-

constitutive (kons’-

nus; il-

Kl
titjuu Lt a. paa isialli-
nen; perustava
constrain (kdnstrein’) v. pu-
ristaa yhteer ahdistaa ;
Sitoa Lneita.
constrict nstrikt’) v. Ve-
ta kokoon kuristaa
construct (kanstrokt )
rakentaa, panna kokoon;
— eonstruction (kdnstrok’-
80 s, rakennus; raken-
Lminer constructive
(kdanstrok tu 1. rakenta-
Wot: = constructor (kdns
s rakentaja
construe cd ruu) Vv. so-
itt hdi (sana
et en kieliopin saan-
raan) 36 oe:
consul in’sol) s. konsuli

€

consume (/ansu

consummate

consulate
konsull Vil

‘onsult kansolt?) v. nel
ll pyyta

ila, ’ cl
consultation

} KeSKUSTE

ansoltev son s. neuvot-
elu consulative (kdan-
sol’ tativ) . neuvova.

wart} V. SyoO
itta

kdnsuum or)

suuhunsa; kul
consumer
kulutt

Lj chs

kdnsom’eit) v.
Yr) tt opet i tayt
paat lope-

1 ul \ | M, *
consumption (kdnsomp’son)
Ss. Multi ninen, hkavyitti
minen heneminen, sur

kotauti.
kosk<¢

kastumi : keuh

contact kan’takt) s.

contagion
tarttumacontain 91 contribute

 

tagious (k<dntei’dzZos) a. tin’dzent) s. apumaksu;
tarttuvainen. maksuosinko.

contain (kdntein’) yv. sisal-||comtinue (kdntin’ju) v. jat-

tii; kasittad. || kaa; kestéai; pysya, jat-

4 Soe phe’. ise, 1| KU; — -cobtinual (ein

contaminate (kanta’mineit) || tin?jual) a. jatkuvainen:

v. tahrata. | -—— continuance (kdntin’ju-

contemn (kdntem’) v. ylen- ans) s. kest&aminen; Kkes-
katsoa: hyliata. tiviisyys;: — continuous
contemplate (kaw templeit) (kontin’juos) a. jatkuva.
V. miettia, tutkistella;}|| contort (kdntoort’?) v. kiin-
katsella; — econtempla- tao vearaksi.
tive (kantem’plativ ) a.||contra (kdn’tra) adv. vas-
mietiskelevainen, syvi-|| taan.
mielinen. ||econtraband (kdn’trabind) s.
contemporary (kdntem’pore-|| kielletty tavara; kielletyn
ri) a. samanaikainen ; tavaran salakuletus.
nykyaikainen; — s. aika-||eontraect (kdntrdkt’?) v. ve-
lainen, taa yhteen, supistaa; ve-
contempt (kdntemt’) s. hal- tiytya yhteen, supistua ;
vekKsiminen; lainrikos; — tehd& vadlipuhetta; Kkih-
contemptible (kdntem tibl) lata, mennda kihloihin; —
a. halveksiva; — con- || (kdan’ trikt) Ss. sopimus,
temptuous (kdntem/’tjuos) vilipuhe: — contraction
a. halveksiva. (kantrak’ son) s. yhteen-
contend (kdntend’) v. riidel- vetaminen, supistus; -
la; kilpailla; — con-|| contractor (kantrak’ tor )
tention (kdnten’gon) s. rii-|| s. urakoitsija.
ta, kilpailu; ponnistus; || contradict (kdntradikt’) v.
content (kdntent’) a. tyyty- vaittad vastaan; puhua
vainen, levollinen; — s. ristiin:; — contradiction
tyytyvaisyys; Kyllyys; si- (kantrddik’son) s. vastaan
sillys ;—v. tyydyttaa; hy- vaittaminen; ristiriita ; —
vittala: huvittaa; contradictory (kdntradik’-
— econtentment (kdntent’- tori) a. ristiriidassa oleva.
ment) s. tyytyvaisyys; —!|econtraposition (kdntrapouzi’-
contents (kan’tents) spl Son) s. vastaanasettami-
sisdlto. nen; vastassaolo.
conterminate (kdantor’mineit) || contrariety (kdntrarav iti)
a2 rajaantuva. gs. ristiriitaisuus;  wasta-
contest (kdntest’ ) v. Kiel- kohta; vastavdaite.
tii; vastustaa; riidella,|| contrary (kd trdri) a. pain-
taistella: — (kar test) s. vastainen: — contrarily
taistelu; kiista. (kantr@’rili) adv. painvas-
contiguity (kdntigw iti) Ss. toin.
toisiinsa koskeminen, ra-!|eontrast (kdn’trast) ss. sil-
jalla oleminen. maédnpistava erilaisuus.
continent (kan? tinent) a.'| vastakohta:— (kKdntrast )
valttelias, kohtuullinen ; v. olla vastakohtana.
hillitsevi; — s. manner-||/contravene (kdntraviin’) v.
maa. || rikkoa lakia; sotia vas-
contingency (kdntin’ dZensi) taan.
s. rajalla oleminen; sat-||eontribute (kdntrib’jut) Vv.

tumus ;—contingent (kdn- || maksaa apurahaa, suos-apu

ry
ron

sia
eon

S.

nite

ip he

,

hal
(ka

vas
(ka

S

val

a.

eontrite

 

tuntaveroa ;
vaikuttaa ;
apu-;
(kantribjuw son)
vaikutus;
eontrite
vainen,
eontrive
panna
keksint0O;
control
sastus,
kastus;
tarkastaa,

taj:
controvert /(

eonvenient

eonvent

a. olla

(kdntrv bjutari)
alainen; lisa-

Ss.
(kan’ trait)

(kantraiw? )
: miettia ;
toimee
trivance
laite
Ima.
(kdntroul )

hallinto,
vertoen
pitaa
11a 5 -

ntrow’ lor)

V.

L.

tustella:

m’trovorsi.) s.

kKokkapuhe.
ecenvalescence (

iP
Ad

antaa
avullisena ;
contributa- ||

a

lisaa ||
i}
|

Ss

|
vert
ivu-,

contribution

myota-

raha-apu.

a.

masentunut.

V.

ns;

Ss.

}

cacbuU-

kek-

|
}
|
j
|

converge

hankkia; ||

(kantrav vans)

suun-

silmalla-pito,

kat-
tar-

kontrol-
laskea;

parantuminen ;

escent (kan

parantuva.
eenvene
koontua;

(kanviin’ )

kutsua

sopiva, m
(kan’vent

    

koota: —
(kanviin’jensi) Ss.
vaisuus, sopiva

)

silmalla
controller

tarkas-

r

Vy
kokoon

S.

kan’ tro. 0) t )
-controversy
riita,

ril

ta-asia, jupakka.

eontumacious (kantomev -
S08) a. uppiniskainen ;
lainséantoja tottelema-
ton; - contumaey (kdn’-
tumasi) s. uppiniska‘suus

eontumely (kdn’tumili) Ss
heriaus, hiviistys; raak-
Kays.

eontuse (kdntuuz’) v. rutis-
ton, WUSertaa, = con-
tusion (kantuw Zon) s
ruhjevamma.

eonundrum (konon’drom) s

ales’ens

con-

ale Sent) a.

ko-

conveniency

sopi-

tila

(kdnviin’jent)
ukava;

luos-

conversant

convict

tari-kunta ;

(convent? ) v

kous; -
(kanven son)
sopimus:
(kanven’ sonal)
mukainen ;

gata yhteen,

seurusteleva;

liikeneuvo.

juhlallinen,

convocation

kokoonkutsumus;}
convoke

kutsua

Se
kous; -

vouk’) Vv:

(kanvord2 )

(kan’vorsant)

(kdnvikt’ )

kokous; =
pitaa ko-
convention
kokous;
conventional
a. tavan-

Ss.

sovittu.

v. lan-
yhtya.

a.
tuttavalli-

nen; perehtynyt.

converse (kdnvors’) v. seu-
rustella; haastatella; —
conversation (kdnvorse?-
son) Ss. haastelu, keskus-
t ¢ }

convert (kdnvort’) v. muut-
taa, kHaNntHaA; kaannyt-
tii: muuntua; — Ss. vas-
1. kaantynyt conver-
tible Lanvor tibl) a. muut-
tumaan Kelpaava; rahak-
uttuva conver-
sion dnvor’son) s. muut-
tumine! kaantymys.
convex (kdn’veks) s. ku-
pera.
convey (kdnvei) v. vieda,
kantaa. lihettaa; toimit-
ta siirtaa - convey-
ance (kdnvevens) S la-
hetthiHminen, siirtaminen ;

v. tuomi-

ta syylliseksi ; vakuut-
1a ° (kdn’vikt) s. syyl-
iseksi niytetty pahante-
kij conviction (kan-
son s. syvylliseksi to-
distaminen; luja vakau-
mus
convince (kdnvins’) v. saa-
da uskomaan; con-
vineing (kdanvin’sin) a. va-
kuuttava
convivial (kdnvv vial) a

hupainen.

(kh an voket’ son )
ko-

(kdn-

kokoon.convolve

convolve (kdnvdlv’) v.

93

corn

a2 es ') . .
kia4-;' copious (kowpios) a. runsas,

ria kokoon. yitakyllainen.
convoy (kdnvoi’?) v. saat-||copper (kd’pér) s. vaski, ku-
taa, suojella matkalla; | pari; vaskiraha; — 4.
— gs. matkasuojelus, var- vaskinen; — v. vaskittaa.
tiovaki. copula (kdp’jula) gs. liite,
convulse (kdnvols’) v. puis- liitesana ; — copulate
tuttaa ; — convulsion (kap’juleit) Vv. liittaa ;
(kadnvol’So0n) s. kouristus, liittya.
suonenveto. copy (kd’pi) s. kopio, jal-
cook (kuk) s. ruuankeitta- jennOskappale; — vy. Ko-
ja: — v. keittaa,. valmis-| pioida, jaljentaa ; —- copy-
taa; kukkua; — cookery right (kd@’pirait) s. kirjan-
(ku’kori) s. keittotaito. tekijan. tai kustantagan
cool (kuwul) a. viilea, kyl- omaamisoikeus, kKustan-
ma; kylmamielinen; — nusoikeus.

<

Si kylmyys; -—
jaahdyttaa ;

lauhtua ;

viileys,
vilvoittaa,
kylmettya ;

cooler (kuw lor) s. jaah-
dyttaja; jaakaappi; van-
kikoppi; — coolly (kuw’-
li) adv. kylmdadsti; levol-
lisesti; — coolness (kuul’-
nes) s. kKkylmyys; Kylma- ||

verisyys.
coop (kuup)
nahakki;

3. dmme: ka-
lammastarha }

— vy. sulkea sisdan.
cooper (kw por) s. tynny-
rintekija; — v, tehbda

tynnyria.

co-operate (ko-d’poreit)
olla yhteistoiminnassa ;
co-operation (ko-dporev’-
son) s. yhteistoiminta;
osuustoiminta ; co-opera-
tive (ko-d’poretw) a. yh-

teistoiminnallinen; osuus-

toiminnallinen.

Vv.

co-ordinate (ko-oordinet) a.
rinnakkainen ; samanar-
yoinen.

cop (kdp) s. poliisi.

copal (kow’pal) s. kopalin-
pihka.

copartner (kopaart’nor) s.
osallinen, osamies.

cope (koup) s. paahine; —
v. peittaa, kattaa; vas-

tustaa; pitaa puolensa.
copier (kd’pidr) s. jaljen-
tA FA:

i]

|
|
|
|
|
|
|
|
|

 

keikaile-
a. keikai-

eoquet (koket’) s.
va nainen;

levainen.

coral (kd’ral) s. Korallinen,
koralli.

corb (koorb) s. iso koppa,
kori.

cord (koord) s. k6Oysi, nuo-
ra; sylimitta; — v. k6éyt-
ta4; sylttailla polttopur
ta.

cordial (koord’jal) a. syd&-

mellinen, herttainen; —

s sydamen vahviste;
| -hieno likeoori.
cordon (kor’ddn) s. muuri-

reunus; esterintama.
| corduroy (koor’djurot) Si
| housukangas.

|

core (koor) s. sydan, ydin.
| co-regent (kore’dzent) Ss.
| kanssahallitsija.

| coriaceous (kooriev’gos) a.

nahkainen.

cork (koork) s. korkkipuu;
korkkikaarna, korkki-
tulppa; — v. korkittaa:
— corkscrew (koork’-

skruu) s. korkkiruuvi; —
corky (koor’ki) a. kKevyt-
mielinen.

corn (koorn) s. jyvi; mais-~
si; — v. suolata; — corn-
ed_ beef (koornd biif) s. suo-
lattu hardnliha; — corny
(koorm) a. ohraa Kas-
vava; jyvainen.—————————— NS

earneous

corneous (koor’nios) a. sar-|

vinen.

eorner (koor’nor) s. nurkka.
Palwices ea ae UTE
kaan, pulaan; hallita o-
ike eli tavaramarkki-
noita.

cornet (koor’net) s. kornetti-
torvi.

Cornish (koor’nis) a. Corn-
wales’ilainen

corolla (kora’la) s. kukan
tera.

eorollary (ka’rdleri) s. joh-

tovaitelma.

coronation (kdronei’Zon) 5.
kruunaus.

eoroner (kd’ronor) s. lailli-
nen ruumiin tarkastaja
ikillisissa kuolemanta-
pauksissa.

eoronet (kd’ronet) s. kruu-
nunen, vaakuna.

corporal (koor’poral) s. korp-

raali: — a. ruumiillinen ;
aineellinen.

eorporate (koor’pore it ) V.
vhdistaa ; — 4a. yhdistet-

ty; — corporation (koor-
poreiv’son) s. yhdyskunta,
vhtio.

corps (kourz) spl. sotajouk-
KO.

corpse (koorps) s, ruumis

corpulent (koor’pjulent) a.
lihava.

correct (kdrekt’) v. oikaista,

korjata; parantaa; ran-
saista: — a. virheeton.
oikea: — correction (kd-

rek’?Son) s. Ojennus; pa-
rannus; rangaistus; --

corrective (kdrek’tiv) a
parantava; — s. ojennus-
keino;: — correctness (kd-

rekt’nes) s. sdanndnmu-
kaisuus.

eorrelate (kdreleit’?) v. suh-
taantua toisiinsa; —  sS.
korrelati; — correlative

(kare’lativ) a. vuorosuh-|

teellinen.

cerrespond (kdrispdnd’) vy.

    

     
   
 
   
     
   
  
  
  
  
  
   
   
  
  
 
 
 
   
  
  
  
  
  
 
 
 
 
  
 
 
 
 
 
 
 
  
   
  
 
 
  
 
 
 
  
  
 
  
 

94 cost

pitad yhta, olla mukai-
nen; vastata ; vaihtaa
kirjeita ;—correspondence
(kadrispdn’dens) s. yhtapi-
tiiviisyys; kirjeenvaihto,
— correspondent (kdris-
pan’dent) a. jonkun Mmu-

kainen ; s kirjeen-
vaihtaja

corridor (kd’ridor) s. kay-
tava.

corrigible (ka’ridzibl) oe
ojentuvainen, mahdolli-

nen korjata.

corroborate (kdrd’boreit) v.
voimistaa, vahvistaa; -—
corroborant (kara borant)

a. oimistava, virvoitta-
va s. vahvike, voima-
ke; - corroboration (kd-
raboreiv’son) s. vahvistus.

corrode (kdroud’) v. Kalvaa,
syévyttaa; - corrosion
(karow son) S. kalvami-
nen; syoOvytysaine.

ecorrugate (kd’rogeit) v. ry-

pistia, vetaa ryppyyn; —
a. rypistetty.

corrupt (kdropt’) v. turmel-
LS; madattaa 5 rahalla
lahjoa; turmeltua, ma-
dadita; — a. pilaantunut,

midainnyt; lahjottu; —
corruption (kdrop’s8on)  s.
turmelus, madannaisyys;
lahjojen otto; — cor-
ruptive (kdrop’tiv) a. ma-
dintynyt; lahjoja ottava,
corsair (koor’seer) s. meri-

rosvo.
corset (koor’ set) s. kurelii-
vi: — v. nydrittaa.
cortege (kdr’teidz) s. seu-
\] rue, saattovaki.
cosey (kou’zi) a. miellytta-
va, herttainen

cosmetic (kdzeme’tik) a. kau-
nistava.

cosmical (kd2’mikal) a. maa-
ilmainen; luontoperdainen.

cosmopolitan (kdzmopd’litan)
a. maailmalainen; moni-

| kielinen.

lleost (kdst) v. imp. cost pp.costive

 

courage

 

cost, maksaa; — s. hin-
ta; kulungit; kalleus;
costliness (kdst’lines) s.
Kalleus, suuret kKustan-
nukset; — costly (kast’li)
a. Kallis, kallisarvoinen.

eostive (kdas’tiv) a. tukittu:
ahdasmielinen.

eostume (kds’tuum) s. puku-/}
| counterfeit

tapa, kuosi; puku,

eosy (kow2i) a. mukava
hauska, herttainen.

eot. (kat) s: maja; hnokkeli,
mo6kki; suojus.

eote (out) s. lammastar-
ha; navetta.

eotillion (kolil’jon) s. Kat-
ritli= koliljjonk 1.

cottage (kd’tedz) s. maja,
huvila.

cotton (kdtn) s. puuvilla;

puuvillapensas; puuvilla-
kangas; — cottongrower
(kdtn’grouor) s. puuvillan-
viljelija ; cottonmill
(katn’mil) s.

das.

eouch (kauts) v. laskeutua ||
alas; olla lymysilla; le-||
vittdai: kitkei; — s. ma-|}
kuusija.

cough (koof) s. yska; —

v. yskia.
could (kud)
can.
ecouneil (koun’ sil) s.
neuvoskunta.
councel (kaun’sel) s.
mielipide; paatos;
timinen; ymmarrys;
vonantaja.

imp. verbista
kokous:

neuvo;

neuU-

count (kaunt) v. ilaskea;
harkita, arvata, arvella;
luottaa; —  s. luku, ar-
vio; kreivi.

countenance (kaun’tinans) s.

kasvojenmuoto; ry iti ;
mielenmaltti; — v. suo-
sitella; puolustaa; roh-
kaista; sallia.

counter (kaun’tor) s. las-
kentoraha; myymapoyta, ||
tiski; — adv. vastaan, |

vastassa, vastapaata.

| countercharge

puuvillateh- ||

miet-

eounteract (kauntorakt’) vy.
toimia vastaan; estaa.
(kauntorb@-
tasa-
vasta-

counterbalance
lans) s. vastapaino,
paino; — v. olla
painona.

(kauw tor-

tsaardé) s vastasyytos.

(kaun’torfit) v.

vadrentaa 5

vaara ;

jalitella ; ad
a. jalrtelty;
counterfeiter (kawn torfi-
petturi, vaarenva-
ji; teeskentelija.

tor) s&s

countermand (kauntérman@ )

Vv. epuuttaa, peruuttaa,
perayttaa.

(kauw tor-
peraytyminen.

countermarch
maarts) s.

countermark (kaun’térmaark)
s. vastamerkki; ammat-
tileima.

countermine
v. kaivaa
vastustaa.

counterpart (kaun’torpaart)
s. vastakohta; jaljennos;
vastustaja.

(kauntormaiwv )
vastamiinoja ;

| countersign (kaun’ térsain)
v. vahvistaa nimellansa;
— gs. vastakirjotus, alle-
kirjotus.

countess (kaun’tes) s. krei-
vinna.

countless (kaunt’les) a. lu-
kematon.

country (kon’tri) s. maa,
maisema ; seutu ; koti-
maa; — countryhouse
(kon’trihaus) s. maatila;
— countryman (kor tri-
man) s. maamies, talon-
poika.

county (kaun’ti) s. piiri-
kunta.

couple (kopl) s. pari, pari-
kunta 5 koppeli; — Vv.
liittaa, yhdistaa ; — coup-
ling (kop’lii) s. yhdista-
minen; yhdysside.

courage (ko’redz) s. roh-

keus; — v. rohkaista; —cousin

cove

eovenant

courtliness
kohteliai-
kaytost:
(kourtli) a.
aay.
courtship

kohteliai

lisyys; ——
feourt tines) ss.
suus; hieno
courtly

kohtelias; —

Lpa
kohte-
liaasti;

(kourt’ Sip ) S
Ssuus;: kos'nta.

serkku,
pana; kKaukainen
nen ;—cousin Jack
dzak) s. ‘‘Jaakko-serkku’’:
Amerikassa tyOskentelev:
englantilainen, etupaassa

(kozn ae Or-
sukulai-
(kozn’-

Cornwallista kotoisin ole-
va.
(kouv) s. lahdelma;:

turvapaikka;
taa

— Vv.
kKaarikatolla.

(ko’vinant) s.
pimus; ehto; liitto; — v.

peit-

Sso-

sopia, tehda liitto.

eover (ko’vor) v. peittaa,
kidrid; suojella; — _ s,
peite, k&adre; katto; ko-||

   

coxcomb

coy (koi) a

cozen (kozn) v.
t

erab (kra
crabfish

  
    

courier 96 cradle
courageous (korei’dZos) a.|| telo; kirjan kannet; ver-
rohkea. 1 ho: ruoka-aseet; suojelus.
eourier (kuwwrior) s. sanuan- | covet (ko’vet) v. haluta,
lennattaja, pikalahetti. pyytaa ; tavottaa ; --
eourse = (/cours) Ss JUOKSU, covetous (ko’vetos) a.
kulku, kaynti, meno; ahne, himokas.
ajankulku ; menestys:||covey (ko’vi) s. emdalintu
oppijakso ; menettelyta poikineen; parvi, joukko.
pa; eliniaatu; ruokaker-||cow (K@U) Ss. lehma ;—cow-
ta; rahanhinta suunta hide (kawhaid) s. lehman
— Vv. panna alkuun; ajaa nahka; — v. piiskata.
takaa. vainota;: juosta;||eow (kau) v. pelastyttaa,
kuleskella ympari. hammiastyttaa.
court (kourt) s. piha; oi-!|coward (kaw ord) s. pelkuri,
keushuone, oikeus lain raukka; — a. pelkurimal-
siatajakokous; kohteliai- nen; — cowardice (kau’-
SuUS; hovi; court- ordis) ss pelkuruus; —
martial (kourtmaar’sal) s cowardly (kaw ordli) i
sotaoikeus;: courtyard pelkurimainen ; adv.
(kourtjaard) s. pihamaa pelkurimaisesti, raukka-
eourt (kourt) v. Kumarrella maisesti.
osottaa kunnioitustaan;|!|eowboy (kawboi) s. lehma-
kosia; pyytaa courte- paimen.
ous (koér’tios) a. ystaval-'| cower (kawor) v. kyyristya,
linen, kohtelias ;—courte- painua alas.
san (kér’tizin) s. Kevyt-||cowl (koul) s. munkin paa-
mielinen, kiemaileva nai- hine: savutorven suojus
mer “ courtesy (kor? tistv) tin.
s. kohteliaisuus, ystaval-||co-worker (ko-wor’kor) Ss.

tyOkumppani.

kdks’koum) s. ku-
narri.
havelids, saa-

siivo; — v. Ke-

hyvaéilla; houk

konharja

dyllinen,
Syttaa ;
tella.
pettaa, ek-
syvyttaa.

merirapu.

(krab’fis) s. ayrial-

nen, rapu.

rack (krak) Ss. repea ma,
rako; mielettOmyys; mie-
let6n ihminen, houkkio;:

- 2. e€teva ,
te rikki;

— vy. revdis-
rdiskyttada; sa-

noa tokaista; turmella;
hammentsdé; saattaa hou-
rupidiseksi; raisky&; sar-
kya.

eracker (kra’kér) s. ryske;
raketti; korppu.

cradle (kreidl) s. Kehto;

lasten reki, kelkkKa.eraft 97 credulity

 

oo . rf ‘
craft (kraft) s. ammatti;;;craw (kroo) s. linnun ku-

 

  
  
  
 
   
   
    
    
  
  
 
  
    
    
  
 
 
  
  
 
 
  
  
 
 
  
 
 
    
  
    
 
 
  

elinkeino; taito, kate- pu: elaimen maha.
vyys; viekkaus;— crafts-||crawfish (kroo’fis) s. kKatso
man (krafts’man) s, kasi- erabfish.
tvOlHinen; — ecraftiness||crawl (krool) v. madella,
(krafiiwmes) os. viekkaus; hiipia, ryOomia; — craw-
erafty (kraf’ti) a. vie- ler (kroo’lor) s. matelija:
Kas. mato.
crag (krdag) s. Kallionhuip-!|erayon (krei’on) s._ piirus-
pu; kukkula ; niska. £10 }  Variliita; — Vv. pil-
crake (kreik) s. ruisraakka ; rustaa, Hidpnila,
kerskaaminen. craze (kreiz) v. sarkea, sur-
eram (kradm) v. sulloa tay- yvoa rikki; hammentaa
teen; tukkia; syottaa li- ymmarrys:—erazy (krev-
havaksi. 4). ss hHully,, hupsus Fap-
cramp (kramp) s. suonen- peutunut, raihnas.
veto: este; puristin; — |! creak (kritk) S. narina ;
vainnella, vetaa jase- ruisraakka; — Vv. narista
t yhteen suonenvedon,|cream (kriim) s. kerma;
tavalla: estaa; ahdistaa; paras osa; ¥. ‘Kuoria::
sinkildittaa. kermastua ; - creamery
eranberry (kran’beri) s. Kar- (kriv’mori)~ s. meijeri.
palo. crease (kriis) s. ryppy, poi-
crane (krein) s. Kkurki; vi- mu, taite; — v. taittaa;
Du, nostokone. rytistaa rikki.
cranium (krei’niom) s. paa-||create (krieitv’?) v. luoda,
kKallo. synnyttaa; tuottaa; —¢
erank (krank) s. kayristys; creation (kriei’Son) s. luo-
torvenpolvi; veivl; — v. minen, synnyttaminen:
kadyristya; veivata. tuote ;—creator (krieiv tor)
eranny (krd’ni) s. halkea- Ss. luoja; — creature
nia; salanurkkKa ; lasin (kriit’jur) s. luontokappa
leikkuuveitsi. le, olento; elain.
crape (reip) s. harso; — credence (kriiv’dens) s. usko:
va kahertaa. hyvi maine ;— credential
erash (krds) v. sark: a. Tone (kriiden’sal) a. todistava:
Wd. Sarkya: ryskya; -- — gs. suosituskirje; valta-
s. ryske; meteli; kaup- kirja.
pahidvi6o. eredibility (kredibi’liti) _ s.
erass (krds) a. paksu, vah- uskottavaisuus ;—ceredible
va: karkesa. (kre dibl) a. uskottava.
erate (kreit) s. tavarakop- luultava.

Da. eredit. (kre dit) ..s. ~ lnotea
erater (krei’tor) s. tulivuo- mus: hyve maine: ime
rensuu. to; vaikutus; uskottavai
eraunch

taa rikki hampailla; rou- saatava :—v. uskoa, luot

hia. tag: laskea hyvaksi. hy
cravat (kravit’) s. miehen vittaa ; — ereditable (kre

\

(kroonts) 1 rusen- suus : todistus; laina;

kKaulaliina. ditabl) a. kunnioitettava,
erave (kreiv) Vv. vaatia ; || rehellinen, luotettava; —
hartaasti pyytaa; haluta; creditor (kre’ditor) s. lai-
— eraving (krei’vin) s.|| nanantaja, velkoja.
harras pyyntoO; kaipuu. credulity (kridjw litt) Ss,

4herkkiuskoisuus ;—credu- !|
*djulos)

lous (kre
kiuskoinen.

creed (kriid)
nustus ;

ereek (kriik)
valkama ;
puro.

creep (kriip)
crept,
la kumarrella ;

— ereephole
Ss. piilopaikka

cremate (kri
laa; =
mev’son) Ss.

miin polttami1
(kre’-m

ruumiinpolttol
creole (krivoul

matory

linsi-Intian

polveutuu

vanhemmist
ereosote (kri

kre OSOOTTITE

crepitate (kre’

kua. ratist:

erescent (kre’s

Yoava, ——" he
eress (kres) S.
cresset (kere

valkea;

crest (kerest)
hent6yhto ;
OSa.,

}

fooln) a. al

ka,
crept (krept)
creep.

eretaceous (kri

dunsekainen,
eretinism (kr

tvlsamie]
erevice (kre’

ma, repeama;

kaista,
erew (ikruu)
vamiehisto,

imp. verbista
crewel (kruw’el)
laji kerrat
kaa.
erib (krib) s.

mielipide.
pieni

v.
madella,

70¢ it ;
cremation

Sf Lt)

crestfallen

lisvys

vt gs)

lohkoa.

lo; maja; nahkasaili6 |}

criterion

ijuriniaudan alla;
yitkod sishin; olla
sain sulettuna.
eribble (kribl) s. seula;

«

ce

Cc

(

crime

‘rier (kravor)

(kraim)
eriminal (kk?
koksellinen,

l

— criminality

Li.ti) S l

erimi nally
Ldy ko
ecriminate

oy}

(keorinvene SON

crimp krimp

erimson (krim’z

he

epaluotettav

77
Lil

]

cringe (krinde

hienoin ||

| |
|
|

|

cripple

| criterion

kyyristella,

kyyristeleva
erinkle (krinkl)

mutkistua ;
muih

t}

ko; — a. I!

- Vv. saatt

koiseksi;

erisis
kohta

]

erisp (krisp)

eripplings (krip’

kihirret, piit
(krav’ sis)
pulak
a

rea;— v. kal

taa ruske
tulla
ness
rys;3

nusmerkki.

(krv’
sti:

‘Miner’

]

   

— Vs
al
kar-

seuloa.

kan-

sirkka ;

keat jauhot; vV.
ryick (krik) s. kaulan
keus.

ricket (kri’ket) s.
jakkara; lyOmi
olo: lyémapallo

olla lyomay roltasnepenis
ried (kraid) imp.
ery.

*minal)
pahantekija

ipallosilla

V.

inasta

huutaja.

rikos; -—

Ss. Ti-

(krimina’ -

lisuus

minal )

} .;

crimination

Ka, poll
f k rvupl)

De

liy

nu,

lamautta

cy

yun

lel]

\

COS.

1inen ;
punastua.

hiipia

noyryys.

a

nna

kutistua ko
rypisty

ra

ra

lings)

Ss.

ausl.

kihe

1¢

aksi;
hauraaksi;
(kerisp’nes )
mureus.
(kritiv rion )

rt

ntya,
poi-

koon :

a;
ry ppy
ajarik-
-aajarikkoinen:
aia

ka

ra.

ia:
cithertone

Ss.

rik-

as

poik
anne-

rou-
pais-

crisp-

kaher-

>

LUNn-critic

99

cruel

 

critic (kri’tik) gs. arvosteli-i!
ja; — critical (kri’tikal) ||

tarkKa;
criticise
arvostella;
(krv tisizm)

a. arvosteleva:
arveluttava ;

(krv tisaiz) v.
eriticism

Ss. arvostelu.

croak (krouk) v. vaakkua.,
raakua; — s. porskunta,
kurina, raakuminen.

crock (krak) s. ruukku, pa-|
ta; — ecrockbutter (krdak’- |
botér) s. suolattu talvi-||
voi; — crockery (krdk’-
ort) Ss. Savi- l.. kiviastiat.

crocodile (kra’kodail) s. kro-
kodiili.

erone (kroun) s. vanha lam-
mas; vanha akka; vipu-
kone.

erony {(krowni) s. vanha ||
tuttava; ryyppyveikko.

crook (kruk) ss. kayristys,

koukku; petkuttaja; —
v. koukistaa;
— crooked

vaara;

(kruwked)

|

petkuttaa ; |
a |
turmeltu ;—crook-

edness (kruk’ednes) s. vaa- |}

tt  tunsess

ry ys, vilppi.
crop (krap) s. huippu, lat-

va; tahkapaa; sato, vil-|

32. vuodentulo; — Vv

korjata;: typistaa,. kKarsia.:
— eroptime (krdaptaim) sg.
elonkorjuuaika.

croquet (krokev) s, kroket-
tipeli.
erosier (krow zor) s. piis-

pansauva.

cross (krds) s. risti; k4arsi-
mys; raha; puunierkki:
karjan risteytys; — 4.

vastainen ;
tuulella

poikittainen,

area, pahalla
oleva; v. panna ris-
tiin; mennda& poikki; eh-
kadista; tehda ristinmerk-
ki; pyyhkia ylitse; ris-
teyttaa karjaa; olla poi-
kittain, menna ylitse ;
—_ cross-examination

(krdsegzdminei’gon) s. ris-
tikuulustelu ; — cross-

examine (krdsegzda’min) v.

 

kuulustella

—_—

ristiin ;

crossing (krds’in) s. yli-
kaytava, tienristeys; —

crossly (krds’li) adv. §sris-
tiin; onnettomasti; 4kai-
sesti; —  ecross-question
(krs’kwestson) v. kuulus-
tella ristiin; — cross-
road (krds’roud) s. poik-
kitie: — crosswise (krds’-
wae) adv. ristiin,

crotch (krdats) s. koukku,
haara; — crotchet

Ss.

(krats’ et) koukkKu; nmel-
jannesnuotti; hakaset;

oikku, houre; — eroteh-
ety (krat8eti) a. haavei-
leva,

crouch (krauts) v.rydémia,
madella.

croup (kruup) s. kurkkutu-
lehdus.

erow. (rou) s.; varis? Eu

konlaulu; rautakanki;
v. kiekua; poOyhkeilla; —
crowbar (krow baar) Ss
rautakanki.

crowd (kraud) s, joukko;

rahvas; Vv.

sulloutua,
kruunu:

sulloa tayteen;
crown (kraun) Ss.

i} seppele; — v. seppeldida ;

kruunata.

lerucial (kruw sal) a. ristin-
muotoinen; ankKara, rat-

| kaiseva: —— erucifix
(kruw sifiks ) s. ristinku-
va; — erucifixion (kruu-
sifik’Son) s. ristiinnaulit-
seminen; — _  eruciform
(kruw sifoorm) a. Visti
muotoinen; —  erucify
(kruwsifai) vy. ristiinnau-
lita.

crude (kruud) a. valmistu-
maton, raaka; puolitekoi-
nen; kOmpel6; — crudity
(kruw diti) Ss. valmistu-
mattomuus, raakuus;

 

erudeness (kruud’nes)
raakuus; valmistumatto-
muus; — crudely (kruuwv-
li) adv. raasti; karkeasti.

S.

 

eruel (kruwel) a. julma,eruise

100 cultivate

 

 

tunnoton} -— cruelty || cubit (kjuwbit) s. kyynar-

(kruwelti) s. julmuus varsi: kyynadra (15 tuu-
eruise (kruuz) s. risteil mi- maa).

nen; pientl kivipullo; ——~|\euckold (ko’kold) s. uskot-

v. risteilla; Cruises toman vaimon mies; —

 

kruwz0r) s risteilija. tehda aviorikos (nai-
crumb (krom) s. leivan_ si- scree)
sus: leivanmurunen;, -— sas :
v. murentaa palasiksi ; cuckoo (kw’kuu) s. kaki.
murentua cucumber kjuwhkombor) Ss.
erump (kromp) s. kayra; kurkku.
rypistaa; rypisty: cud (kod) S. etuvatsassa
CI cru’por) s. hevo- marehtijoill sailytetty
intavyo kiinnitys- ruoka; purrus upakkaa,
kOysi. pakkamalll
erusade (kruseid’) s risti-|| cuddle (kodl ‘ } kisty a>
retki. €] ifla S-
eruset (kruu’set) Ss. sulatus il
kauha. cudgel (kd’dzel) s. nuija,
erush (kro8s) usel ikka ; piesta.
puristaa; masentaa, li-|;}eue (kjutu) hinti: hius-
kistyd. lmikko piljardisauva.
) 5 kuori; cuff (COT) n im us* relu-

erust (krost) Ss.

v. peittaa kuorella. nus; Kalvosin ; v. tyr-
erustaceous (krosteivsos) a.
euirass (kwiras?’ ) Ss. rinta-

nivelkuori

 

erutch (/ s. kainalo- haarniska; — cuirassier
sauva tuk -~ vy. tukea (kwirasiir’) s. haarniskoit-
k nalosauvo ia. tu I sumies.
ery (krai) v. huutaa, Kil- culinary (kjuu’linert) Se
1a itkeai tayt kurk-}| keittio a. keittotaitoon
ku huutaa tiettavaksi., kuuluva.
ulistaa ; _s. huuto, kil-!|eull (ol) 1% valita ottaa
unt itku ulistami- erikseen s hylkyta-

vara; — ecully (ko’lt) s.
erypt kript) s. hautakam-|| narri: — v. ivata, pilka-
mio; sokKelo; - erypto- || ta, peijat

graphy kripto’ graft) s,|}eulm  (kolm) 6 6 RUE UIS,
salakirjaimilla kirjotta- huippu; juwottokolvl; -—
minen. | culminate (kol’mineit) v.
erystal (kris’tal) s. kristal- olla korkeimmillansa ;
i. kide; — 4a. kristalli saavuttaa huippunsa; —
nen: kristallikirkas: - s korkein kohta; kor-
crystallization (kristalizev - |} keimmillaan olo.

Yon) s. kiteytyminen: —J||culpable (kol’pa

erystallize (kris’talaiz) v.|| saistava, moi‘tittava; —
kiteyttaa; kiteyty | culpability (kolpabvliti) s.
eub (kob) s. pentu; poika; || rikoksenalaisuus; syylli-
vast’alkaja: — v. Kan- SyvS;> - culprit (kolprit)

} } lei

taa. Ss panant¢
eube (kiuub) s. kuutio; kKuu- cultivate (kol’tiveit) v. vil-
tionmuotoinen; — cubic jelldi, kasvattaa; hoitaa;
(kjuwbik) a. Kuutionmuo- sivisthai: harrastaa; —
toinen; kuutio- cultivation (koltivei’ Son)culture

viljeleminen,
minen-; Kehitys.
culture (kol tur)
Sivistys.
cumber (kom’bor) este: ||
pula :—v. estad, kiusata;|
cumbersome (kom borsom)
vaivaloinen, kiusalli-|

S.

s. viljelys;

|
|

Ss.

a.

j
nen, hankala; — cum-||
brance (kom’brans) s. hai- |

tallisuus, rasitus, taakka. |
eumin (ko’min) kumina. |
eumulative (kjuwmulativ) a. |
kokoonlajittely, kKasattu.
cunning (ko’nin) a. taitav2.
kokenut; sukkela; Kava-
la cunningly ( ko’-

Se

ninli) adv. taitavasti 5
viekkaasti, kavalasti; —
eunningness (ko’ninnes) s. |
taitavuus; jJuonmet, sala-
hankkeet.

cup (kop) s. pikari, malja
kuppi; — v. kupata.

cupboard (kob’ord) s. astia-
kaappi.

cupping-glass
kuppasarvi.

cupidity (kjupiditi) s. halu;
himot.

eur (kor) s.. rakkikoira;
raukka; roisto.

cure (kjuur)
suo0lata;
laake;
rabl) a.
curative
parantava.

curacy (kjuw’rasi) alapa- |
pin virka ;—curate (kjuw- |)

(k o’ pinglas ) S.

¥Y. Pparantad, |
parannus; |
(kjuw’- |}
|

V.

curable

parannettayva ,;
(kiuwrativ)

a.

|

| |
1}
i]
} |
i]
1}

S.

ret) s. alapappi.
eurator (kjurei’tor) s. hoi-

taja, asian valvoja.
curb (kérb) s. rintanoja;

reunus; kadunkaytdava ;
Vv. suistaaj; varustaa
reunuksilla.

curious (kjuwrios) a. ute-
lias; karkAas; huolelli-
nen: arvelevainen; kum-
mallinen; —- curiosity

tiedonha-
merkilli-

(kjuurid’ siti) s.
lu, wuteliaisuus.;
SYYS.

 

1)
kasvatta- || cu

 

    
   
  
 
  
 
  
 
 
 
 
  
  
  
  
   
  
  
  
 
 
 
 
  
   
  
 
  
  
  
 
 
  
  
   
  
  
 
 
 
  
 
  
    

curve
Ss. biuskinara;
kieroisuus;
Vi Kahertad: kéyristaa;
luikerrella; aaltoella; Ka-
hertya; curlheaded
(korVheded) a. kiharatuk-
kainen; - curliness (k0r’-
lines) kaheryys: — cur-
ling tongs (kér’lintonz2)
kaherrysrauta ; curly
(kor’li)- a. kiehkurainen.,
kaihertyvainen, kihera,
currant (kor ant) korint-
tirusina.
currency (kor’ensi) juok-
virtaaminen, meno;
anta ; vaihtohinta,
kurssi; paperiraha;
eurrent (kor’ent) a. juok-
seva, liikkeella oleva;
taAydenkaypa; yleisesti
kaytetty: virta: .JjJUgKSu,
meno.
currier
valmistaja;
eurrish (ko’ris)
akaéinen.
curry (kori)
muokata,
ead. s
curse

rl (korl)
kiherrys;}

Ss.

Ss.

Ss.
su,

rs

rha kK

(

1
A

or’ior) Ss. nahan-

sukija.
a. Yiitaisa,

{

v. valmistaa.
parkita nah-
sinappijauho.
v.. dslrotar:
sadatus;

— s.
(kors)
s,.. Kirous,
keus.
eursive ( "Silt)
Va; SUJUVa.:
jaimet.
cursoriness

sur-
Cc

1

k a. juokse-

kursiivikir-

"07

(kér’sorines) Ss.
epivakaisuus; tarkkaa-
mattomuus ; pintapuoli-
suus; — cursory (kor’sori)
a. epavakainen; pintapuo-
linen.

curtail (korteiv’) v. lyhen-
tii, typistia.
curtain (kor’tin) s. esirip-

pu, uudin; — v. verhota
esiripulla.

eurt (kort) a. lyhyt, typis-
tetty; — ecurtness (kort-
nes) gs: lyhykaisyys; —
eurtly (kortli) adv. ly-
hyesti: akkia.

curve (korv) a. kayra, vaa-
ri, koukkura; — v. kay-eurvet 102
ristad, vaaristaa ; kay-
ristyaé; —— curvity (kor’-

viti)

s. kadyreys, vaaryys.

eurvet (kdr’vet) s. kiekah-
dus, kepponen; — v. kie-
kahtaa

eushion (ku’Son) s. pielus,
patja; —v. panna ple-
lukselle; varustaa pieluk
sella.

eustard (kos’tédrd) s. muna-
kakku.

custody (kos’todi) s. van-
keus; hoito; — eustodian
(kostow dian) A. Varta:
holhooja.

custom (kos’tom) s. tottu-
mus, tapa tulli, tullira- |} «
ha; — Vv totuttaa
customhouse (kos’tomhaus) || «
Ss, cullikamari; custo-

marily (kos’tomerili) adv. ||«

tavallisesti ; - customary
(kco’stomeri) a. tavanmu-: || «
kainen; — customer (<ko»x’
tomor) s. ostaja, lliketut-]/ «
tava.

eustos (kos’tos) s. asiakir-!|«
ain sdilyttaja, arkivari.

gut (Kot) v. imp. eut, pp.
cut, leikata, vuoleskella:
leikata poikki katkais c
la 5 halkaista: kuohita;: (
heittaa; vahentHd; lopet-
faa° - a leikattu \ (
mistettu ; S leikkaus

> (dii) D.

dab (ddb) s. naipdys, tapu-
cue; v. kadella tapu-
tella.

dabble (ddabl) v. kostutella,
kastella; vy6rii. t

dactylology (daktild’lodzi)
s. sormikieli, (

daddy (di’di) eli dad (did)
S isa, taatto.

dag (ddg) s. kenginnaula.

dagger (dd’gér) Ss. lyhyt
miekka, tikari.

daggle. (dégl) v. laahata

   

‘wt {

daguerrotype

    

dainty

haava; muimaus; oja,
uurros, kuurna; lapikai-
vanto; eut-throat (cot-
throut) s. kurkunleikkaa-
ja; murhaaja; jJulma; —
cutlass (kot’las) s. ly6n-
timiekkKa, jahtipuukkKo;
cutler (kot’lor) s. veit-
siseppa - cutlery (kot’-
lori) s. veitsisepan am-
matti;: veitset ja kahve-
lit cutter (kot’or) s.
leikkaaja; leikkausaseet;
yksimastoinen vene eli
irtioalus; - cutting

leikkaaminen ;
poi kappale.

‘utlet (kot?let) s. kylkipais-

uttle (kotl) s. mustekKala

panettelija.

lyh. centum-weight) -

cht.

hundre

d-we ig

-yele (saikl) s. keha, piiri;
1ikakausi polkupyora.
‘ylinder (si’lindor) ss. silin-

teri.
ynical (si’nikal) kyynil-
linen, ruokoton; cyni-
cism (si’nisizgm) s. kyynil-
lisyys ruokottomuus.
~pher katso cipher.
‘ypress (sal pres) sy pres-
Zar gaar) s. tsaa Vena-
n kei as
vaatteet liassa tahrata ;

ihminen.
(dag’gerotaip)

s. likainen

Ss. vanhanaikainen valo-
kuva.
laily (deli) a. jokapaivii-
nen.

lainty (dein’ti) a. hyvima-

kuinen, herkullinen;: hie-
no, sieva, keimed; tees-
kentelevainen; — s. ma-
kupala:: — daintiness

( dein’ tines)

SOmMmuUuuUS ;

Ss.

hienous,
herkullisuus.dairy 103 dart
e se . . . yl ose
dairy (deiri) s. maidonhoi-'| hyppia; — gs. tanssl;
to, meijeri. | tanssijaiset.
\|\dandify (ddn’difai) v. ko-

dais (dei’is) s. koroitettu |
paikka huoneessa.

ristaa itsensa, koreilla ;
koristaa.
|dandle (ddndl) v. Keinut-

daisy (dei’zi) s. satakauno|
rik KS | wes ci
kukKa. | taa polvella; hyvailla.
dale (deil) s. laakso. \|\dandruff (ddn’drof) s. rupi
dalliance (dd@’lians) s. hy-| paassa, kehna.
viily, armastelu; aviolli-||dandy (ddin’di) s. Keikari.
nen yhteys. danger (dein’dzor) s. vaara,
dally (dé’li) v. kisata, lei-| haté, vahingonalaisuus;
kitelli; armastella. | — Vv. saattaa vahingon-

tanskankieli; — a. tans-
kalainen.
ldank (dink) a. kostea, mar-

(da’medzes ) spl. vahin-
gonkorvaus.
damascene (da masiin ) S.

ie ear ee Tee ee a :
dam (ddm) s. sulku, pato; || Fei ee Pegg
epte ; Sv: tukita, pado- || wor
ta; estaa. \|\dangle (déj’gl) v. riippua,
damage (da’medz) v. vahin- || heilua.
soittaa, turmella; — s.|| Dane (dein) s. tanskalai-
vahinko; — damages || nen:—Danish (deinis) s.

damaskolainen ; — Toi}. We

karkaista miekkKa ; aie | dapper (dd’pér) a. kettera,
damaskblade (da’mask- || nopsa; soma,

bleid ) S. damaskoittu||dapple (diépl) a. taplikas,

| txiriava: —:v. tehda mir:
javaksi.
dare (deer) v. tohtia, wus-

<

miekka.
dame (deim) s. nainen, rou-

Va.

damask (dé’mask) s. kor-|| kaltaa; uhata; uhmata;
kokuvainen silkkikangas,|!| — daredevil (deer’devl)
damasti. || s, “Ruria ; “=> daring

damn (ddim) v. tuomita: || (deer’in) a. rohkea, usKa-
moittia; kirota; — damn-|| lias.
able (dém’nabl) a. tuomit-||dark (daark) a. pimed, syn-
tava; hyljattava ; i] kei: tumma; surumieli-
damnably (dim’nabli) || nen, umpimielinen; valis-

tumaton; salainen; ilkea;

adv. hyljattavalla taval-
| — darken (daarkn) v. pi-

la: kirousta tuottavasti;

5

— damnation (ddamnei son) 1] mentii, synkistyttaa; pi-
s otuemio;: kirous; kuo- || metii, himmeta ; tum-
lemansynti; ijankaikki- | mentaa ; — darkness
nen kadotus; — damned | (daark’nes ) s. pimeys,
(dimd) a. tuomittu, ki-|| synkeys; tietamattOmyys;
rottu. — darky (daarki) a. pi-

damp (déimp) a. hoyryinen; | meinlainen;—s. neekeri.
kostea: — s. hoyry, su-||darling (daar’lin) s. rakas-
mu: kosteus; — v. KOS- tettu, armas, lemmikki.
tuttaa: hilliti, heikon-||darn (daarn) v. parsia, kor-
tala. jaca.

damsel (dim’zel) ss. neiti,||dart (daart)  s. heittokei-
impi. | his. heittoase: — v. heit-

 

danee (dans) Vv. tanssia, || tii. viskata; kiitaa.dash

dash (dds)

kata: musertaa; sarkea; kuolevaisuus; — deadly
syOksya hypata Ss. (ded li) kuolettava ;
vhteentormays; ldiiskays; leppymato}i
ajatusvliva raju hyok doat .ddel) ae, kuores: 3
kays hyppays. deafen (defn) tehda kuu-
dastard (dis’tord) a. pelku- rok deafmute
ri kurja dastardly def’miuut kuuromykK-
(dis’térdli) adv. kurjastl ki: deafness (dcf’nes)
data (aév ta) S. tapantu- C k 1rous
mat ’
} liste leal (dul) Vv dealt
date (4d os paivaluku
" cr dye Rachid \p. dealt, jakaa, paloitel-
VUuOS! l <IrjJolt- 4
. . la hari } k ippaa ;
taa piivaluku istkn a : a
: 1 kiytella kohd \ olla
jasta KeSla ;
' sia-yhteyd< — Ss.
date i ves = teil | 1 = lil
: rant a osa kumadai liikea-
daub (doob) tohey i
gin kauvyp - deal-
Lees ] Ss. tOner- - :
; er (divl Ss kauppa-
rys nuono rn 1iaus ‘
hou 3 4 : mies; asioit Lie = deal-
daugther (doo’tor) s. tytal : ii
} } ee ing (dii’lin) s. kanssakay-
— daugther-in-law (do0o’-
fay minen ynte 5 menet
al iy) ( } nin | 1 T l"- ’
ly kivtos kauppa
p it . i
daunt laant) peloittaa. ||dean (diin) yliopiston di
| dauntless
(daant les) na-||dear rakas; kKal-
ton. nen dearly ( diir’? li)
dawn doon) irtad lemp j kalliisti ;
Kol 1; selvil h —  <«dearness (dines) §
miAt ko kk eus korkeahintai-
may (det) s. 1 og n suus rak 1s
valo daybreak dev’ dearborn (diir’boorn) s. kOoy
bretk) : ramuhamara kiiiset neli] rdiset vau-
pAivank: 0; daylight nut.
(dev lait) piivanvalo, dearth (dorth) | lelma
aamurusko daylabor t6myys; ki uus Kallis
(dev leibor ) piivatysd; - Sika: puute
daywork (dei’work) s. pai-||\death (deth - kuolema;
vatyo. kuolemantapaus
daze (deiz) kissankulta; deathbed (deth’ bed) %,
— v. valkky kimaltaa. kuolinvuodse
dazzle (ddzl) v. sokaista.||debar (dibaar’) \ ilkea
lumota; tulla lumotuksi pois; riista
deacon § (diikn) s. kirkon||debark (dibaa ) Vv. astua
vanhin. 1 | maihin
. . i} y y ,
dead (ded) imp. dited, pp debase (dibeis’) v. halven-
dead, a. kuollut, henge- taa, noyry \ ren-
Eon: Lutio: kayttaméa- || ta4a: turmella
ton hiljainen toime-||debate (dibeit’?) s. sanasota.
ton; yksitoikkoinen; — viittely, keskustelu; —

deadfreight
pohjalasti;
(dedn) v.
laimentaa;

V.

LO4

lydda, pais- deadliness

(dea fret)
- deaden

tukehduttaa: a.
tympdista | debauch

Ss V. vaitel
del
LItte

la,
yatable

lyna

debauch

ded’ lines)

(diboots’ )

   
  

cSdebenture 105

siiiminen, irstaisuus; —|
v. turmella; elaa irstai-
sesti; — debauchment s.
(diboots’’ment) s. irstailu;
houkutteleminen,
debenture (diben’tjur) s. vel-
Kkakiria;: paluutull.
cdebilitate (dibi’liteit) v. hei-
kontaa, lamauttaa; —
debility (dib’liti) s. heik-
kous, raukeus.
debit (de’bit) s. maksettava
velka.
depouch (dibuus’) v. syG6sta

esiin. | |

debt (det) s. velkas vel-|
vollisuus ; vika, synti;_ |
debtor (det’6r) s. velal-|
linen.
deeade (de’ked) s. kymme-|}

nikké; kymmenvuosikau- ||

si.

rappio, rappeutuminen.

|
decadence (dikev dens) Ss. |

{
|
1
}
|
|

dcecalogue (de’kalag) S. ||

kymmenet kaskyt.

decamp (dikadmp’) v. 1lah-|

|

tea matkalle; — decamp-|
ment (dikamp’ment ) Ss.
lahto.

deeant (dikdnt’) v. puhdis-
taa; kaataa;— decanter

(dikdn’tor) s. karafiini.

decapitate (dika’piteit) v.
mestata; latvistaa puita.

deeay (dikev ) Vv. rappeutua,
riutua, taantua; — s. ha-
vid; rappio, riutuminen ;
onnettomuus.

decease (disiis’) s. kuole-
ma:;.—— v. kuolla.

deceit (disiit’) Ss. petos;
viekkaus; deceitful
(disiit’fol) a. petollinen,
kavala; — deceivable
(disi’vabl) a. helposti pet-
tava.

deceive (disiiv’) v. vietella.

 

December (disem’bor) _ S.
joulukuu.

decency (dii’sensi) s. saa-
dyllisyys, hyvantapai-

suus: — decent (dii’sent)

 

|

|
}
|

|

 

declare

a. sdadyllinen, siivo; vaa-

hentaminen.

masti,
deciduous (disi’duos) a. yh-

vahentyminen;

ehdottomasti

tappio,
decipher (disai’for) v.

taa.

decision (disi’Zon) s. pi
tuomio; jarkahtamatto-

myys;

sittaa ;

timaton, kohtalainen.
decennial (dise’nial) a.
kymmenvuotinen.
!deception (disep’Son) s. pe
| tos, vilppi; — deceptive
(disep’ tiv) a. petollinen.
decerption (disérp’ son) si
pois noukkiminen,, va-

decide (disaid’) v. ratkais-
ta, paattda; — decided
(disaiv’ ded) a. padatetty ;
paadtt’ivainen ; — decided-
ly (disai’dedli) adv. var-

denvuotinen ; katoovai-
nen.

|decimal (de’simal) a. kym-
menes; — s. kymmenes-
osa; — decimate (de’si-
meit) v. vahentaa, havit-
tii; — desimation (desi-
mew’ son) s. vahentaminen ;

surma;

selit-

1atos,

— decisive (disai-
siv) a. ratkaiseva.
deck (dek) v. peittaa;

— gs. Kansl;

ki kortteja.

declaim
sesti

puolustaa ;
vastustaa ;

Kea.

declamation

(dikleim’) v.

kan-
leik-

julki-

puhua ; julkisesti

hillittomasti
julkisesti lu-

(deklamev gon )

s. julkinen puhe, lausun-
to; — declamatory
la’matori) a. lausunnolli-
huutava, meluava.

nen;
declare

tea © Julkaista::

(dikleer’)  v.

( dik-

selit-

ilmoittaa ;

vaittaa ; — declarable

(dikla

’rabl) a. totee

nsaa-

tava: — declaration (dek-
larei’Son) s. selitys;

tus}

kannekirja;

julis-
ilmoi-masta; kallistumi-
nen: viheneminen; huo-
noneminen; declination
(deklinev son) poikkea-
minen ; kallistuminen ;
rappiotila; kieltaytymi-
nen.

declivity (diklv viti) kal-
tevuus; — declivous (dik-
lai’vos)s. kalteva, viertava.

S.

Ss.

Ss.

Geeoct (dikdkt’) v. keittaa;
— decoction (dikdk’ gon) s.
keitos.

aecolorate (diko’loret) L.

  
  
 
  
  
 
 
  
  
   
 
  
  
  
 
 
  
 
   
   
 
  
   
 
 
  
  
  
   
  
  
  
    
   

virttynyt.
(diikdmpouz’) v.
jakaa, erittaa; decom-
position (diikdmpozv son)
erittaminen.
decompound (diikdmpaund@ )
vy. toistamiseen yhdistaa ;
jakaa.
decorate

variton ;
decompose

S.

ko-
( de -

KO

(de’koreit) v.
ristaa ; - decoration
korev Son) koristus,
ru; decorative (de kora-

S.

tiv) a. koristava; de-
corator (de’koreitor) 3S.
koristaja.

deeorous (dikow ros) a. so-
piva; saadyllinen; - de-
corum (dikow rom) s. sopi-

vaisuus ; siadyllisyys ;

tarkoituksenmukKaisuus.

decorticate (dikoortikeit) v.
kuoria; silpidt herneita.
decoy (dikoi’) v. houkutel-
ia... vietella ; s. taky,

pyydys; viettely.
decrease (dikriis’) v. vahe-

riutua; va-
vaihennys

ta, alentua;
hentdéa ;

Ss.

decrement (de’kriment)

decree (dikrii’) v. paattaa, |
saata#ai; tuomita; — Ss.
laki, asetus; Julistus ;
kaskykirja; ohje.

(dikre’ sent)
huononeva,
vV.

decrescent
viheneva ;
deery (dikrav )
moittia.
decumbency (dikom’ ben
makaaminen ;

SL) _
decumbent
makaava.

S.

   
 
 
  
  
     
   
 
  
   
  
  
 
  
   
  
 
 
  
  

decline 106 deface
tus:— declarative (dikla’- ‘|! wvHheneminen, huonontu-
rativ) a. selittava. minen; tappio.

decline (diklain’) v. kallis- || decrepit (dikre’pit) a. van-
tua alaspiin; poiketa, | huudesta heikko, elahta
viheti: rappeutua; kiel- nyt; — decrepitate (di-
taytya; kallistaa, tai- kre’ piteit) v. heikontua,
vuttaa: kieltaytya otta- rappeutua.

panetella,

(dikom’ bent)

a.
decuple (de’kjupl) a. Kym
menkertainen ; v. ottaé
kymmenen Kertaa.
decursive (dikér’siv) a. pois-
juokseva; laskeva.
dedicate (de’dikeit) v. vih-

pyhittéaa; omistut
pyhitetty ;
(dedikev son)

omistuskir

kid,
taa; - a.
dedication
omistaminen ;}

joitus.
deduce

pois;

(diduus’ ) vied:
tehda
deducement

ment)

V.

(diduus’
johtopaa
(didokt’ )

alentaa ;
(didok’&on) .

Ss. poisto;

deduct

pois;

tos ;
vet
deduction
poisvetaminen ;
johtopaatos.

ada

lennus;

De

i

johtopaatos :

hinnana-

deed (diid) s. ty6, toimi;
urosty6; asiakirja ;
deediles (diid’les) a. toi-
meton; veltto.

deem (diim) v. ajatella,
miettiad, arvella.

deep (diip) a. syva; syvalli-

nen, perinpohjainen; -
deepen (diipn) v. syven
tha: syventya; deepen
ing (diip’nin) s. syven-
nys; — deeply (dtip’li)
adv. syvasti, kovastli;
deepness (diip’nes) s. sy
VYYS.

lideer (diir) s. saksanhirvi
peura.

||\deface (difeis’) Vv. rumen

taa: tirvella.defalcation 107 deform

defaleation (difdlkei’Son) s.;j; uhma; taisteluun  vaati-
poisleikkaaminen; supis-|; mus; — defiant (difav ant)
taminen. a. uhkaava, uhmaavua.

defamation (defamei’Son) s. | deficency ( difV Sensi) Ss.
parjaus; — defamatory | riittamattOmyys, vailli-
(difa’matori) a. kKunniata naisuus, epataydellisyys;
loukkaava, solvaiseva; — vika; rikos; — deficient
defame (difeim’) v. par-| (difv sent) a. puuttuvai-
jata, solvaista. nen, vaillinainen; — de-

default (difoolt’?) s. hairaus,
rikos; huolimattomuus; |

— vy. tuomita poissaoleva- |
rikkoa |

defaulter |
sanapatto, |

na*s tlaiminiyoda:
valipuhe;
(difool tor)
lupauksen rikkoja; kKassa-
varas.
defeat
havid;
¥. ajaa
sotajoukko;
defect (difekt’)
Vika; hairaus;
tion (difek’son) velvol-
lisuuden rikkominen; e-
pauskollisuus ; defect-
ive (difek’tiv) a. puutteel-
linen, virheellinen.
defence (difens’) s. puolus-
tus, suojelus; vastustus;
kielto ; defenceless
(difens’ les) suojelema-

Ss

(difit?t’ ) q.. tappic,
kumoominen;
pakoon, havittaa
kumota.

puute,

defec-

Ss.

Ss.

S.

ton, turvaton.

defend (difend’) v. puolus-
taa, turvata; Varustaa ; |
— defendant (difendant) |
s. vastaava puoll, syytet- |
ty, vastaaja; — defender |
(difend’or) s. puolustaja;
defencible (difen’sibl) a.
puolustettavissa oleva;
— defensive (difen’siv) s.

puolustus ;
to.

defer (difér’) v. hidastella,
viipya; viivyttad, pidat-
tii; — deference (de’-
forens) S. kunnioitus;

noOyryvyys; myodntyvdaisyys.

mukautuvaisuus; — de-
ferent (de’férent) s. joh-
toputki, nesteen kulku-
putki.

defiance (difai’ans) s. uhka,

puolustusasen- |

ficit. (de’fisit) s. vaillinki,
vajaus.

defile (difail’) riveissa&
mennaé ohitse; Ss. ah-
das paikka, vuoren sola.

define (difain’) v. rajottaa:
maarata ; maaritella ;
paittaa ; — definable (di-
favnabl) a. rajoitettu ;
maarattava ; defined
(difaind ) a. Meaearatty,
varma.

definite

Vv.

 

(de fiumit) a.
tettu; madaratty; maari-
telty; ratkaiseva, lopulli-
nen; varma; — definition
(defini’80n) s, ma&aritelma ;
definitive (difi’nitiv)
maéiratty, selvilla sa-
noilla sanottu; jyrkk4a;
ratkaiseva; maaraava.
deflagrate (def’lagreit) Vv.
polttaa ; deflagration
(diflagrev son) s. polttami-
nen, tulipalo.
deflect (diflekt’?) v. kaéantya
sivulle pain, poiketa;
kaannyttaa.
deflorate (de’floreit) v. lop-
puun kukoistaa; raiska-
ta. havaiste: deflorat-
ion. (diflorev son) \s.. ims
men raiskaaminen, pilaa-
minen.
|deflour (diflour’)
ta, havdaista.

rajoi-

a.

 

v. raiska-
Ss.
lehtien variseminen; leh-
| tisadon aika.

deforce (difours’) vaki-
| vallalla pid&ttaa omaa-
r. Jaltas deforcement
| (difours’ment) s. vakival-

tainen piddatys.
deform (difoorm’) v. rumen-

V.defraud

108

      

delinquency

 

 

 

taa: raiskata, havdisté;!
deformity (difoor’miti) |
epdamuotoisuus, ru- |
muus:; epdasdanndllisyys.
defraud (difrood’) v. vilpil-|
lisesti ottaa; pett&aa; teh-
di vahinkoa.
defray (difrev)
suorittaa.

 

Ss.

v. maksaa,

deft (deft) a. sieva; ket-
teri, taitava; — deftly
(deftli) adv. mukavasti,

ketteraAsti.

imata; ynsedsti
taa.

(didZe’norast)
episuvustuminen, turme-
huonous; dege-
nerate (didze’noreit ) v.
epdisuvustua, pahentua ;
a. epAsuvustunut, pahen-
degeneration
(didzenorev son) epasu-
huonous.

teluun,
kielta4 ;
degeneracy

defunct (difonkt’) a. kuol-
lut, loppuun kulunut.
defy (difai’) v. vaatia tais-
uh
\

rastus
Ss.

uS;

tunut; —-
S.

vustuminen ;
degradation (degradev’ son)
arvonalennus; viralta-
huononeminen;
alen-

ha-

pano, con
degrade (digreid’) v.
taa; panna viralta;
vaista.

degree (digrii’)
masara: suhde;

s. porras;

aste

dehisce (dihi8’) v. ammot-
faa; auveta.

deign (dein) v. suvaita, sal-
lia, sietHa.

deity (diiviti) s. jumaluus.

deject (didzekt’) v. lannis-
tuttaa, masentaa, huo-
lettaa; — dejected (di-

dzekt’ed) a.

dejection
s. alakulo‘suus;
lankeaminen.

delate (dileit’)
kantaa

delay (dilei’) v.
taiseksi,
kastella;
myoOhastyminen ;
toaika.

surumielinen;
(didzek’&on)

v. syyttaa |
tois-
44; vit-
» WlLVVUYS s
mietin-

‘| delightfull
maahan |}

|

paalle.

idelectable (dilekt’abl) a.
loinen, miellyttava ;
| delectation (dilektev &on)

|| Ss. ilo.
delegate (de’liget) v. val-
tuuttaa lahettilas; aset-
taa. maarata; antaa val-
fa. valtuus* siirtaa tor
sen maksettavaksil; — S.
lihettilas, edusmies; —
a. ldHhetetty, valtuutettu;

— delegation (deligei’ son)
lahettiminen; lahetys-

edusmiehisto.

Ss
kunta,
(delut’?) v

(deli’son)

havittaa :—
ha-

delete
deletion
vittaminen,
deleterious
kuolettava:
(dilv’ boret) V
mietiskella:
varo-

havitys;
(delitii’rios) a.
vahingollinen
deliberate

neuvotella;
arvelevainen,

vainen tarkkaan mietit-
ty. - deliberation (dilib-
orev’son) s. neuvottelu: —

(dilv borativ)
tahalli-

deliberative
a. neuvotteleva;

nen:— deliberately (dili’-
boretli) adv. ehdoin tah-
toin, tahalla.

delicacy (de’likasi) s hie-
nous; hyvamakuisuus;

hienotuntoi-

(de’liket)

herkkupala:
delicate

SUUS }-

a. hieno: herkkuinen
helldituntoinen: deli-
cious (dili’sos) a. erittain

mieluisa, oivallinen.
delight (dilait’) - s.
kuus: ihastus: — Vv.
lyttaa, jloittaa : iloi-
i delighted (dilait-
ed) a. ihastuksissaan;

(dilait’ fol)

haus-
mie]-

a.
ihastuttava

delineate (dili’nieit) v.

nitella;

(diliniev Son)

ma; kuvailu.

| delinquency (dilin’kwensi)

suun-
delineation
suunnitel-

S.

s. rikos, pahanteko; —
delinquent (dilin’kwent)

s. rikkoja, pahantekija.delirious 109 denial

delirious (dili’rios) a. hullu,|{! ma (hallitsijan, korkean
houraileva; — delirium];  henkil6n) ; maatiluksen
(amiliriom) s. hulluus; vii- || luovuttaminen_ toiselle ;—
nahulluus. | V. -alltaa,  VuUoOkKrata pois.

deliver (dili’vér) v. vapaut-||demit (dimit’?) v. laskea
taa, lunastaa, pelastaa ; || alas; luopua virasta; —
jattaa haltuuga; suorit-|; demission (dimiv’ son) =
taa* Saattaa . perille:. —- | viraltapano; alennuSs;} vi-
delivery (dili’védri) s. va-| rasta luopuminen; huo-
pauttaminen; jattaminen; jennus.
jakaminen; esittely; si-|| democracy (dimd’krasi) 3s.

kiOsta paasto, synnytys:
perille saattaminen.
dell (del) s. syvanne, rotko.
delta (del’ta) s. virran suis-

tamo.

delude (diluwud’) v.
lnulotella; saattaa
jaksi.

deluge

pettaa:
tyh-

(de? ludz) vesitul-
va, vedenpaisumus; V.
tulvata, tulvana peittda.

delution (diluw Son) petos,
kavaluus; harhaluulo;
hairaus ; luulottelu ;

Ss.

Ss.

delusive (diluwsiv) a. pe-
tollinen, eksyttava.
delve (delv) v. kaivaa, ko-

vertaa ;

Ss. haudankaivaja.
demagogue (de’magdg)

kansanyllyttaja ; kansan

Ss
De

mielistelija4; — dema-|;
gogy (de’magdgi) s. Kan-
sanyllytys; kansan mlie-|
listely.
demand (dimand’) v. vaa-|
ha; tantoa > tarvita.: vel-|
koa; — s. vaatimus; vel-|
komus;} kysyMmys; me- |

nekki.

demarcation (dimaarkei son)

— delver (del’vor) |

| | tion

kansanvalta; — democrat
(de-mokrat) Ais kansan-
vallan puolustaja ;
democratic (demokra tik)
a. Kansanvaltainen.
demolish (dimda’lis) V¥.. Te-
pia alas, hajottaa, havit-
f2 5, * demolition (di-
mdlv son) havitys.
demon (dii’mdn) s, suojelus-
henki; pahahenki, piru.
demonstrate (dimdn’streit)
selit-

Ss.

v. nayttaa toteen;

tai, osottaa; osottaa miel-
ti: — demonstration (d-

manstrev Son) s. todistami-

nen; selittaminen; mie-

lenosotus; — demonstra-
| tive (dimadn’strativ) a. o-

sottava, selitettava ; il-

meinen; mielenosoituksel-
linen.

demoralize (dimd’ralaiz) v.
turmella; demoraliza-

(dimaralizev gon)

tapainturmeleminen.

(dimor’?) v. epailla,

vastavaitteeli-

Ss.

|demur
hidastella;

| 14, wiivytella niidan. rat
| kaisemista; — s. arvele-
| vaisuus, epdileva'syys;
viivytys; — demurrer
(dimo’ror) s. arvelija, vit-
kastelija; vastavdaite.
demure (dimjuur’) a. toti-
nen, vakava; teeskenie-

levainen.

demy (dimai’) s. laji val-
koista paperia.

den (den) s. luola, pesa;

 

S. Yajavilya.

demean (dimiin’) v. kayt-
tia itsensa; — demeanor
(dimiin’6r) s. ka&ytdstapa. |

demerit (dime’rit) s. epa-
kunnollinen kayt6s; vir-
he, rikos.

demi- (de’mi) s. yhdyssa-
noissa: puoli. puoleksi.

demijohn (de’midzdan) Ss.
suuri kopsapullo.

demise (dimaiz’) s. kuole-

   

 

 

Vv. asua luolassa.
denial (dinai’al) gs. kielto;
valalla luopuminen.denizen

110

    

depose

denizen (de’nizn) Ss.
laistunut
vapaa kansalainen ; v.
ottaa kansalaisekKsi, an-
taa kKansalaisoikeuksia.

(dind’ mineit )
miuiarita ;

denominate
nim‘ttaa,
denomination
Son) nimittaminen ;
luokkaryhma ; maéara,
suuruus.

S.

denote (dinout’) v. merkita ;
osottaa: viitata merkil-
li: — denotation (dino-

tei’ Son) merkitseminen ;
tunnusmerkki ;

Ss.

osote.

denounce (dinauns’) v. uh-
kaavaisesti osottaa, uha-
Lo ; julkisesti syyttaa:
kaunata ; denounce-
ment (dinauns’ment ) Ss.
uhkaava julistaminen ;
syytos, kanne.

dense (dens) a. sakea, lapi-
kKuultamaton; density
(den’siti) s. sakeus, lapi-

kuultamattomuus.

dent (dent) s. hammas, py-
kala: lovi, uurros; - Ty
lovittaa;: pykaloida; -
dental (den’tal) a. ham-
mas-: — dentifrice (den’-
tifris) s. hampaanpuhdis-
te, hammasjauho;
dentist (den’tist) s. hain-
maslaakari.

denude (dinjuud’) v. pal-
jastaa.

denunciation (dinonSiei’son)

S. jisllistus ;

denunciatory

syytos;
(dinon’ sia

tori) a. uhkaileva, syyt-
tava.
deny (dinai’) v. ‘kieltaa,

evathi: luopua; vaittaa
vastaan ; kielta#ytya ;
denial (dinai’al) s. kielto.
depart (dipaart’) v. erota,
poistua; peraytya; kuol-
le lakdata; Kadota;

department (dipaart’ment) |

Ss. —

osasto; departure
(dipaart’jur) s. lAhntO; ero;

kansa-
muukalainen ; |

|
|
|
|

Ve

(dinamine?v - ||

depasture

kuolo; lakkaaminen; pois-
saolo.
(dipas’ tjur) V

syéttii; kiydda laitumel-

la.

depend (dipend’) v. riip-
pua; heilua, liehua; ol-
la horjuvalla kKannalla;

turvautua ; johtua ;
dependence (dipend’ens) s.
riippuminen ; toisistansa

rlippuyvaisuus; — depen-

dent (dipend’ent) a. riip-

puva; vallanalainen.
depict (dipikt) v. maaltata,

kuvaella.
(dipile i’? Son)
poisottaminen.

S

depilation
karvojen

depletion (dipliiv’8on) s. tyh-
jennys; huoltuminen.

deploration (diplorei’gon) s.
valittaminen; suruvirsi ;—
deplore (diplour’) v. valit-
taa, surra, itkea ; -
deplorable (diplow’rabl) a.
valitettava ; surkea, vi-
heliainen.

deploy (diploi’) v. levitta4
sotajoukkoja; levita.

deplume (dipluum’) v. repia
hoyhenet pois; Pp ijata.

deponent (dipouw nent ) Ss,
vannottu todistaja.

depopulate (dipa’pjuleit) v.
paljastaa asukkKaista; ha-

vittaa ; depopulation
(dipapjulev son) asuk-
kaiden poissaoleminen ;
havittaminen.

deport (dipoort’ ) Ve
maanpakolaisuuteen ;
deportation (diiportei’8on)

ajaminen.

Ss.

ajaa

s. maanpakoon

depose (dipouz’) v. laskea
alas; panna viralta; vah-
vistaa todistuksella to-
distaa ; deposit (dipd’-
eit) v. laskea alas; tal-
lettaa, uskoa haltuun ;

todistaa ;
vakuustava-
— depositor
tallettaja ;

jattaa pantiksi;
s. pantti,
ra; talletus;
(dipa@ zitor)

S.depot

wat

 

— depository (dipd’zitori) || derelict

Ss

sdilypaikkKa.

depot (dii’po) s. tarvevaras-

to; rautatieasema.
deprave (dipreiv’) v. huo-
nontaa, turmella; — de-
pravity (dipr@viti) s. ta-
pain turmelus, pahuus.
deprecate (de’prikeit) v. ru-||
koilemalla pyyt&#&; pyy-||

valittaa
(deprikev Son)

taa anteeksi;
deprication
anteeksianomus;}
lusrukous; — deprecative
(dep’rikativ) a.
anova;
depreciate
halventaa ;
sa eri arvossa;
ciation (dipriisiei son)
vahentaminen ;
nen, huononeminen.
depredate (de’prideit )
ryostaa, riistaa tyhjaksi ;
havittaa; — depredation
(depridev’ son) s. rydOstami-

S

(dipriv Sieit )
aleta

V.

nen; havittaminen.
depress (dipres’) v. painaa
alas; masentaa; — de-
pression (dipre’Son)s. alas-

painaminen ;
masentaminen,
Suus* unpumus;
hitaus;
(dipre’siv)

a. masentava.

deprive (dipraiv’) v. ryoOs-
tae. riistaa.
depth (depth) s. syvyys; |

tummuus; syvamielisyys.
depurate (dep’jureit) v.

distaa, kirkastaa.

deputation (depjutei’son)  s.
tehtiva: lahettilas; lahe-
tyskunta; — deputize ||
( dep’ jutaiz ) v. lahettdié |

edusmiehena; valtuuttaa
— deputy (dep’juti) s.
dusmies; jairjestysmies.
derange (direindz’) v. saat-
taa epajarjestykseen ;
saattaa sekamieliseksi :—
derangement (direindZ’
ment ) Ss. epajarjestys.
hammennys; hulluus.

r-

puol-|

anteeksi |!
puolesta rukoileva |

hinnas- |
— depre- |
3. |

vahenemi- |

Vil

syvanne; |
alakuloi- ||

liikkeen |
depressive ||

puh- ||

 

desecrate
(der’ilikt) a. hyl-
1) jatty; — s. hylky.
lderide (diraid’) v. nauraa,
| ivata; — derision (diri-
| Son) s. nauraminen, ivaa-
| minén: nauru, pilkka; ——
\| derisive (dirai’siv) a. pilk-
|| kaava, halveksiva.
derive (diraiv’) v. johtaa,

derivation
syntype-

johdattaa ;
(derivev son)
ra: alkupera.
derogate (der’ogeit) v. alen-
taa, vahentaa ; halven-
taa. huonontaa; dero-
gation (derogei’Son) s. va-
hennys; havaistys; _-
derogatory (dirou’gatori)
a. alentavainen; vahenta-
vi: vahingollinen; ha-
padiseva.
iderrick (der’ik)
ne, nostovipu.
|}deseant (des’kdnt)
4aninen laulu;
4ani, diskantti;
mdinen puhe; (des-
kdnt’?) v. luritella; pitaa
pitkapiimaista puhetta.
| descend (disend’) v. astua
alas; laskeutua, aleta;
johtua; descendant
(disend ant) Si jalkeen
tulevainen, jalkelainen;
|| -— descension (disen’son)
s. alasastuminen; alene-
minen ; perikato; —_—
descent (disent’?) s. alas
|} astuminen: kaltevuus;
alanne, alanko; luovutus;
rappeutuminen ‘syntypera.

Ss.

}]

nostoko-

Ss.
moni-

korkein
pitkapii-

Ss.

|

|

|| describe (diskraib’) v. ku-

|| vaella, kertoa: — _ de-
sciption (diskrip’&on) Ss.

| kuvailu, kertomusJ  laa-

by +f = 6) Kuve 79 2 966

| litteleva; — descriptive
(diskrip’tiv) a. kuvaava,

| selittava.

\|\desery (diskrai’) v. tiedus-

“| tella, tutkia: keksia.

| ac aoetae (de’sikreit) v. ha-
| viisti; pilata ;—desecra-
tion (desikrei’gon) s. py-desert

 

hyyden rikos,
nen. |

desert (de’zért) s. autio kor- |
pi, erdmaa; — 4a.
ASUINGALON 5 sv.
jattaa onnensa

karata polis; —

( dizor’ tor)

Ss

112

hipdisemi-

|
|

autio,

(disort’ )
nojaan; ||
desperate

deserter
karkurli.

deserve (dizérv’) v. ansaita ;

deserving (dizér’vin) a.
ansiokas.

Gesiceate (de’sikeit) v. kui-

Vata;
Vua.
desideratum

haihduttaa ;

kui-

(disidirei’ tom)

s. tarvekalu, tarve.
design (dizain’) v. suunni-
nitella; yritt#a; piirtaa
vehkeilla - S suun-
nitelma, kaava pohja-
pliirustus kuosi; — de-

  
 

  
 
  
   
  
 
  
 
  
   
  
  
  
  
  
   
  
  
 
  

signate (de signeit) V.
merkiti: miaarata; nimit-
titi: —— designer disain’-
or) s. kuosien piirustaja
piirustus: kuosl; -— de-
signing (disai’nin) a. vii
kas, juon‘kKas.

desire (dizair’) s. toivo; ha-
iti. micitymys, Dimo; >
v. toivoa haluta rukoil-
la; desirable (dizair’
abl) a. suotava, mielui-
nen, haluttava.

desist (disist’?) v. luopua,
lakata; — desistance (di-
sist’ans) s. luopuminen,

lakkaaminen.
desk (desk)
ta, pulpetti.
desolate (de’soleit)
tioittaa > ha
asumaton,
mielinen ;
(desolei’ son)
nen;
muus.
despair
TOLVD $
vossa;
(dispee’ringli)
tomasti.
despatch (dispiats)
ta44; suorittaa,

S.

vittaa
autio;
a hes

eramaa

(dispe ¢ yr?)
v. olla

adv.

V.

it

S.

( patoi-
despairingly
toivot-

lAhet-
toimittaa }

1

kirjotuspoy-

au-
m ie
SUrU-

desolation

Lmi-

lohdutto-

epa-

|| desperado

|

eee Sane a ee IS

teuras
CO

lopettaa ;
ruhtaa ;

nen:  julkinen
sahkoOsanoma ;
{ de Spo?

Ss.

hurjanrohkeilija
(des’ pore
voton, epatoivos
hurjanrohkea ;
ation (desporei’ so
toivo: Traivo, vin
keus.
despise
veksia ;
(des’pikapl)

tava.

(dispaiz’ )

‘

A
c

      

destroy

taat Bai-
imittami-
kirjotus ;

kiire.

‘ev’ do) Ss.
rosvo.

t) .a. tol
sa oleva;
- desper-
n) s. epa-
1ma roh-
hal-

lespicable
halveksit-

despite (dispait’?) s. vasten
mielisyys, viha, uhka, yn
seys; prep. huolimatta

despoil (dispoil’) ryos
tha; - s. ryostaminen

despond (dispand@) v. epal
la olla toivomatta

despondency (di:
Ss. uskaltams,
t pa
pondent

toivoton.

toivoisuus;

( dispai

spand’ensi)
LttTOMmUUS ,
cdles-

id ¢

despot (des’pat) s y Ksin-
valtias; sortaja des-
potism (des’patizm) s. ty)

rannivalta, yksinvalta.

desquamate (des’kwameit)
v. sarked pirstoiksi; 1lah-
tei suomuina.

dessert (dezort’) s. ilki-
ruoka.

destine (des’tin) v. maara-
ti: pyhittaa; - destina-
tion (destinei’Son) s. maa-
rays; kohtalo; miaéra-
paikka — destinies (des’-
tinis) spl, kohtalo, salli-
mus: — destiny (des’tini)
s, mikrityt elamanvaih-
Leet kohtalo sallimus.

destitute (des’titjuut) a. hyl-
jatty, avutta heitetty ;
vstiivid vailla; — desti-
tution (destitjuw son) S.
avuttomuus; puute; hata.

destroy (distroi’) v. repia
alas, havittaa ; pDilata;

tappaa.destruction 113 deviate
destruction (distrok’Son) ss. Son) s. maadrays; paatta-
havittaminen, havio; — minen; tarkotus; paatta-

(distrok’ tiw)
turmeleva,

destructive
a. havittava,
vahingollinen.
desuetude (des’witjuud)  s.
joutuminen pois kaytan-
nosta.
desultory
vakainen,
nen.
detach
taa,
pois;

(des’oltori) a. epa-
huikentelevai-

v7... .1IDroit-
vieroittaa, lahettaa
detachment (di-
tats’ment ) irroittami-
nen; komppania sotamie-
hia, osa laivastoa.
detail (diteil’?) v. tarkasti
kertoa, kuvailla; —  s.

(ditats’ )

ts

tarkka kertomus, Kuvai-
lu; — details (dv teils)
spl. erityisyydet; erityis-
seikat, yksityiskohdat.

(ditein’) v.
estai; viivyttaa ;
tainment (ditein’ment)
palkan pidattaminen ;
kavarikkoon pano;
kKeus.

detect
ilmi ;
tion
saattaminen,
nen; detective
tiv ) salapoliisi.

detention (diten’son) pi-
dattaminen, estaminen ;
vankeus; takavarikko.

pidattaa ;
de-

S.
ta-
van-

detain

saattaa

tavata; detec-
(ditek’son) ilmi-
paljastami-
(ditek’

(ditekr ). .¥.

S.
Ss.

Ss.

deter (ditér’) v. pelottaa.

deterge (ditdrdz’) v. puhdis-
taa.

deteriorate (ditii’rioreit) v.

huonontaa, vahingoittaa ;
huonota; — deterioration
( ditiiriorev son) huonon-
taminen; huononeminen.
determine (ditor’min) Vv.

Ss.

}

rajoittaa; maurata; paat-}

paattya;
(ditor’-

suunnata;
determinate

taa ;

minet) a. Mmaaratty ; rat-
kaistu;  variud, paatta-
vyainen, rohkea; -— de-

termination

(ditérminev -

|

(

vaisyys, rohkeus.
letersion (ditér’Son) s. puh-
distaminen.

detest (ditest’?) v. kammota,

inhota; — detestable (di-
test’abl) a. kammottava;
detestation  (detestei’-

Son) s. kammo, inho.
dethrone (dithroun’) v. sy-
siti valtaistuimelta, riis-
tia, hallitusvalta.
detonate (de’toneit) v. pau-
kahduttaa; — detonation

(detonei’Son) s. pauke, JjJy-
mina.

detort (ditort?’) v. vaaris-
taa.

detract (ditrdkt’?) v. vetaa
pois; vahentaa, halven-
taa: — detraction (dit-

develop

}
|

|

|

vihentaminen,
halventaminen ; panette-
Li; detractory (dit-
raik’tori) a. haipdaiseva, pa-
netteleva.

detriment (de’triment)
vahinko, hivi6, tappio0; —
detrimental (de’ trimen-
tal) a. vahingollinen, hai-
tallinen.

detrude (ditruud )
alas; hyljata.

rak’gon) s.

=
S-

v. sysata

detruncate (ditron’keit) Vv.
typistiad, hakata poikki.

deuce (duus) s. kakkonem
pelissa; piru.

devastate (de’vasteit) v.
tvkkinddn havittaa, teh-

autioksi.

(dive’lap) v. avata,
kehittaa; vau-
rastuttaa; kehittya; vau-
rastua, karttua; tulla 1l-
int; development (di-

da

paljastaa ;

ve’ lapment) s. Kehitys,
vaurastuminen; ilmitulo.
devest (divest’) v. riisua;
ottaa, riistaa;  kadotraa
oikeus.
deviate (dii’vieit) v. poike-
ta: hairahtua; — devi-device

114

    

 

 

ation (diiviei’Son) s. poik-
keeminen; hairaus. synti.
device (divais’) s. suunni-
telma, keksinto;
vertauskuva; mielilause. |

devil (devl) s. perkele, pi-
ru; — v. halstarilla pais-
taa kovin pippuroitua

ruokaa ; — deviltry
(devl’tri) s. pirullisuus.

devious (dii’vios) a. poik-
keava;: eksyva, vaara.
devise (divaiz’) i jalki-

sdannoksella
rittavaksl;
nitella; — S.

maarata pe-
keksia, suun-
jalkisaan-

nos, testamentti.

devoid (divoid’) a. tyhja,
paljas.

devolve (divdlv’) v. vierit-
tii alas; siirtaa omai-
suus: vierid alas; siirtya
omaksi.

devote (divout’) Vv. omis-

pyhittaa; heittaa
uhrata;: antau-
tua: — devoted (divow’-
ted) a. altis, uskollinen;
pyhitetty ; devotion
(divou’son) s. omistutta-
minen; HuUursKkaus; WVETis
alttiiksi heittaytymys;

tuttaa,
alttiiksi,

mieltymys; rakkaus; in-
to.

devour (divour’) Vv. ahma-
tae |  kuluttaa: tuhlata ;

heikontaa.
dew (djuu) v.
f. kaste.
dexter (deks’tér) s: oikea,
oikea puoli; dexterity
(dekste’riti) s. taito, nap-
PAryvVSs; — dexterous
(deks’toros) a. taitava,
napparad, vikkela.
diabetes (daiabiv tiz) Ss.
virtsanjuoksu; virtsaput-

kastella ;

ki; sokeritauti.

Giaboliec (daiabd’lik) a. pi-
rullinen.

diadem (dai’adem) gs. paa-
koriste.

diagnosis (daidiqnou’sis) s

taudin tunnusmerkki.

    

|

|| diction

diction

diagonal (daidg’onal) a. vi-
no: —s. kulmistaja.

diagram (dai’agradm) s. Ku-
vio.

dial (dai’al) s. aurinkoKkel-
lo; kellontaulu.

dialect (dai’alekt) s. kieli-
murre; kKieli.

dialogue (dai’aldg) s. Kah-
denpuhelu, vuorokeskus-
telu.

diameter (daid’mitor) s. la-

pimitta; halkasija ; —
diametrically (daidimet’-
rikali) adv. jyrkasti.

diamond (dai’amond). s.
mantti; ruutu.

diapason (daiapei’son) s. ok-
tavi; sopusointu.

diaper (dai’apor) s. Kuki-
tettu palttina; kdasiliina,
servietti; — v. neuloa
kukkia.

diaphragm
valikalvo,

ti-

(daiv’afram) s.
viliseina.

diarrhea (daiariiv’a) s. ulko-
taati, ripull

diary (dai’ari) s. paivakir-
1a: a. yksipdivainen.

diastyle (dai’astail) s. pyl-
vAsten vali.

dibble (dibl) Ss. istutus-

pulkka; kuokka; — Vv.

istuttaa.

dice (dais) s. pelikuutiot,
noppaset; noppapeli; —
v. olla noppasilla.

dickens (di’kenz) s. paholai-

nen? Wri

idictate (dik’teit) v. m&aara-
ta: kaskea; sanella; —
dictation (diktei’son) Ss.

kasky; kirjoi-
sanelma; -—
dictator (diktei’ tor) BS.
kaskija, diktaattori;
dicteterch'n (diktei’térsip)
s. diktaattorin valta; ra-
jaton valta: pOyvyhkKeys; —

dictature (dik’tatijuur) s. yk-
sinvaltius

(dik’S8on) s. kirjoi-
esitystapa; esi-

maarays,
tettavaksi

tus iFdictionary 115 diluvial
dictionary (dik’&oneri) s.|| — digging (di’gin) s. Kai-
sanakirja. vaminen.
did (did) do verbin imp. || digest (didzest’?) v. luokit-
didactic (didak’tik) a. opet- taa, jarjestaa ; miettia ;
tavainen kypsyttaa; sulattaa; ——
: Re
oy petecs UN (dav dzest ) Ss. sulatus ;
die (dai) v. kKuolla, heittéa|| y,oKoelma: — digestible
henkensa : surkastua. | ( didZes’ tibl) a. helposti
die (dai) s, peli- tai arpa-|| sulava; — digestion (did-
kuutio, noppanen; raha-||; Zegt’gon) s. luokittami-

leima.
diet (dai’et)
vintojarjestys;

ravinto; ra
muonara- ||

Ss.

ha: elitt&Aminen; valtio-
paivat: — v. elattaa.

differ (di’ for) Vv. poi-
keta: olla erimielinen; —
difference (di’forens) Ss.
erotus, erilaisuus; eri-
puraisuus; — v. eroittaa;
— different (di’forent) a.
erilainen; — differently
(d@’forent) adv. erl ta-
valla.

difficult (di’fikolt) a. vat-

hankala; itsepAdinen:
difficulty (di’fikolti)
vaikeus. vastus.
diffidence (di’fidens) epa
luulo, luottamattomuus;
arkuus ; diffident (di’
fident) a. epaluuloinen;
varovainen, arka.
difform (difoorm’)
muotoinen, erilainen ;
paséaannollinen.
diffraction (difrak’son)
heijastaminen: heijastu-

kea,

Ss.
Ss.

eri

Ss.

5.

minen.

diffuse (difjuuz) v. levit-
tHA: vuodattaa; saattaa
epdaselvaksi; — 4a. lavealle ||

pitkaipuheinen
(difjuw Zon) |
hajoitta-

levitetty ;
diffusion
levittaminen,
minen; leveneminen,
joaminen;

S.

— diffusive (difjuu’siv) a.|

hajoavainen; lavea, ava-
ra.

dig (dig) imp. ja pp. dug,
vy. Kaivaa, kaivamalla ha-
kea: — digger (digor) s.
kaivaja: kullankaiyaja ;

-|| dilemma

|
ha-|
laveaperdaisyys

  
   
 
 
  
 
 
   
 
  
  
   
  
 
   
   
  
 
  
 
 
   
  
  
  
  
  
  
  
 
  
   
 
   
  
  
 
  
  
 

nen; ruuansulatus.
digit (di dzit)

veys.
dignify (dig’nifai) v. koroit-
jalostaa;

Ss. SOrTImmeniec-

fas. ylentaa ;
ylistiit; — dignified (dig’-
nifaid) a. arvokas, jalo;

— dignitary (dig’niteri) s.

ylhainen ; dignity

(dig’niti) s. arvo, ylevyys.
digress (digres’) v. poiketa;
digression (digre’son)
aineesta pois poikkKea-
minen.

Ss.

dike (daitk) s. oja; pato;
suoni vuoressa; — V-
ympiréida ojalla, sulul- -
1a.

dilapidate (dild’ pideit) Vv.
joutua rappiolle; antaa
joutua rappiolle; havit-

(di-

tii: — dilapidation
lipidei’8on) s. havio, tur-
mio, rappiotila; tuhlaa-

minen.
dilate (dileit’?) v. venyttdaa.
laajentaa; laajeta. leven-
tyi:—a. venytetty, laaja;
dilatorily (dilato’rili) adv.
hitaasti; — dilatory (di-
| latori) a. hidastelevainen ;
myOodhastynyt.
(dile’ma) pula.
| dilettante (diletin’ti) s. tai-
teenihastelija. diletanttl.
diligence (di’lidzens) s. ah-
keruus, uutteruus ;

Ss.

|

 

diligent (di’lidZent) a, ah-
kera. uuttera. (
dill (dil) s. tillikasvi.
dilute (diluut’?) v. veteldit-
tii; lauhduttaa, miedon-
taa.
'\ diluvial (diluwvial) a. ve-

iedim 116 disadvantage
denpaisumuksen synnyt-|{ diploma (diplouw’ma) s. vir-
timi: — diluvium (di-|| kavahvistuskirja, diploo-
luu’viom) s. vedenpaisu-|| mi.
muksen tuottama maa-||/diplomacy (diplou’masi) Ss.
kerros. l| valtioviisaus ; lahettilas-

dim (dim) a. himmea, su-|| kunta; diplomatic
mea, epdselva tumma ; (diplomat?ik) s. valtiovii-
— Vv. himmentaa ; on sas.
dimly (dim’li) adv. him-||diradiation (direidievzon) s.
medasti, sumeasti, pi- valon sdateileminen.
meidsti. dire (dair) a. hirvea, jul-

dime (daim) s. hopearaha, ma: direful (dair’fol)
kymmenen  senttia. &. Julmsa,, hirveda.

dimension ( dimen’ son) s.!| direct (direkt’) a2. suora
laajuus, avaruus; ympa- selva; suoramielinen; va-
rys, koko, mitta, ulottu- lit6n ; — Vv. supnnnata.
vaisuus. jariestaa: ohjata,

diminish (dimi’nig) v. va-
hentaa, pienentaéa hal-
ventaa; viheti; — dimi-
nutive (dimin’ jutw ) a.
pienenlainen; — Ss. Va-
hennyssana.

dimple (dimpl) s. kuoppa-
nen; luomi.

din’ (din) s. hilinad, kilina
— v. kajahuttaa.

dine (dain) Vv. sy6Oda pai-
vallista kutsua paivalli-
selle; tarjota pdaivallinen:
— dining (dai’nin) s. pai-
vallisen syOminen;
diningroom § (dai’ninruum)
Ss ruokasali; — dinner

(di’nor) s. paivallinen.
;

dine (din) v. sivaltaa;: ka-

jahuttaa.
dingle (dirgl) s.

das laakso.
dingy (din’dzi) a.

ruskea, likainen.
dint (dint) s.

Meet LOU .

isku,

juomuttaa,

diocese (dai’osiis) s. hiippa-
kunta.

dip (dip) v. vajottaa; kas-
taa; pantata pois; sukel-
taa; tunkea; — dipper
(dv por) s. sukeltaja; am-
mennusastia, kKauha.

diphtheria (difthiv’rna) Ss

kurkkumata.
diphthong (dif’thdn) s.

soisaadntio, diftongi,

turman-

lyOnti;

kKak-

disabuse

disadvantage

lahetta
direction
Suunta
to, ohjaus; kadsky, obhje;
directly (direkt’li)
suoraan; selvdsti; heti;
directness (direkt’nes)
Ss. suora suunta

rata; =

 

SON) S.

suoruus:

rehellisyys; - director
direk’ tor ) Ss ylijohtaja,
ohjaaja johtokunnan
jAsen - directory (di-
reh Ort) 1 ohjaay LL, ==

ohjaaia; kasikirj

kirja

dirigent di’ridzent ) i on
tava, ohjaava; — sg jioh-
taja.

dirk (dork) S. eras laji
puukkoa, tikari y
pistha puukolla.

dirt (dort) a: lika: Vv.
liata; — dirty (dor’ti) a.
lika‘nen; halpamielinen.

disability (disabi’ liti) Ss.
heikkous, voimattomuus:;:

kykenemiattOmyys; ---
(diseibl ) Vv
hd

disable
kontaa: Lé
maksi; estAa tekemasta
saattaa epdakuntoon.
(disabjuuz’ ) Vv.
saattaa oikealle tielle,
ojentaa.
(disadvan tedz)
haitta, Lap
disadvantageous

s. vahinko.,
pio; —disaffeet

(disddvantei dZos)
tallinen.
disaffect (disafekt’) v. saat-
taa tyytymattomaksi:
moittia; saattaa epajar-|
jestyKseen.
disaffirm (disaform )
kieltaa, evata.
disaggregate (disdg’rigeit) v.
jakaa perusosiin.
disagree (disdgriv )
epasovussa; olla
nen; paheksia;
terveellista ; disagree-
able (disdgrivabl) a. vas-
tenmielinen, inhoittava ;
epimukainen ; dis-
agreement (disdgriv’ment)
erilaisuus; eripurai-

hs a
}

VV. Ola
toisenlai-
olla epa-

suus; epamukaisuus.

disallow (disdlaw’ ) Vv... olla
sallimatta, kieltaa.

disappear (disdpiir’) v. ka-
dota, hdaviti; — disap-
pearance (disdpii’rans) 3.
katoaminen.

disappoint (disdpoint’ ) v.
saattaa tyhjaksi; jattaa
pulaan; pett#a; — dis-

appointment (disipoint -

ment) s. tyhjaksi saatta-

minen;: tyhjaksi meno;

pettyminen.
disapprove (disdpruuv’)

paheksua, moittia ; —

disapproval (disdpruw’val)
paheksuminen, moitti-
minen.

i

S.

disarm (disaarm’) v. riisua
aseet: riisti#d ;—disarma-
ment (disaar’mament) Ss.
aseiden riisuminen.

disarrange (disdreind2’) Vv.
himmentaa.

disarray (disdrei’) v. saat- ||
taa epdajarjestykKseen; ha-
joittaa: — s. hammen-

nys, epajarjestys.
disassociate (disasow Ssieit)

v. erottaa toisistaan.
disaster (dizds’tor) s. onnet-
ftOnINUS, Taparturims 5 -—— Vv.)
saattaa onnettomaksi; |
loukata; disastrous |

  

 

rin

 

}
| gsiplin)
|

i]

dicolor

(dizas’tros) onneton ;

tuhoinen.

a.

| disavow (disavau’) v. olla
tunnustamatta ; kieltaa,
| hyljata.
|disband (disbdnd’) v. eroit-
| taa, paiisti&é palvelukses-
|| ta; erota palveluksesta;
| lopettaa toiminta.
| disbelief (disbiliif’?) s. epai-
lys, uskottomuus, epaus-
| ko; — disbelieve (disbi-
liiv?) v. epailla; olla us-
komatta.
disburden (disbordn ) Vv.
paastaa kuormasta, pura-
ta; keventaa, huojentaa.
disburse (disbors’) v. mak-
saa ulos; — disbursement

(disbors’ment) rahan-
anto; edeltamaksu.

discard (diskaard’) v. heit-
tia pois, hylata; eroittaa
palveluksesta.

discern (dizorn’) v. eroittaa
toisistansa; huomata, ka-
sitthi; —- discernible (di-
zOrn’ibl) a. nakyva; hel-

Ss.

posti ymmdarrettava; —
discernment (dizorn’ment)
s. tarkkandkOisyys, aly.
discharge (distsaardz’) Vv.
purkaa, tyhjentaa; va-
pauttaa; pdadastaa palve-
luksesta; lauaista; suorit-

— gs. purkaminen;
laukaise-
pal-

va-

Leben 5
puhkeaminen ;
minen; paastaminen
veluksesta; virkaero;
paaksi julistaminen.
disciple (disaipl’) s. opetus-
lapsi; discipline (di’-
Ss. * opetus: Kuri;
—v. opettaa; pitaa Kuris-
sa: kurittaa.
disclaim (diskleim’)
tunnustamatta ;
evata.
diselose (disklouz’) v. avata,
paljastaa ; osoi‘ttaa ;

vv. olla
kieltaa,

discolor (disko’lor) v. virtyt-

| disclosure (disklow’Zur) s.
paljastaminen; osoittami-
| nen; keksint6.

idiscomfit 118 discuss
tii; viriti toisenkarvai- || veto, vVahennys; =~ ¥. Ve;
seksi. 1 | tii pois, vahentaa; dis-

discomfit (diskom’fit) v. ha-
1o0ittaa ; ajaa pakooun ;
nolouttaa, lannistuttaa ; |
discomfiture (diskom’-

l

fitjur) s. tappio; vahin-
Ko; himmennys; paha
mieli.
discomfort (diskom’fort)  s.

mielipaha, alakuloisuus;
— vy. huolettaa, surettaa.
discommend (diskadmen/ )
v. moittia, paheksia.
discommodious (diskdmow -
dios) a. vaivaloinen, rasit-
tava; sopimaton.
discompose (diskdmpouz’) v.
himmentidé, saattaa epa-
jairjestykseen, sekaannut-
taa; —discomposure (dis-

kdmpow’ zur) s, epajarjes-

tys, sekasorto; mielipaha,
disconecert (diskdansort’ ) Vv.
tehdi tyhjaksi, kumota;

panna hamille.

disconformity (diskdanfor’

miti) s. erilaisuus; ris-
tiriitaisuus.

disconnect (diskdnek?t’ ) v.
irroittaa toisistansa, ha-

joittaa.
disconsolate (diskdw solet)
a. lohduton, alakuloinen:
disconsolation ( dis-

lohdutto-

kdnsoleiv’gon)  s.
muus.
discontent (diskdntent’ ) Ss.
tyytymattOmyys; — a.
tyytymaton; — v. saattaa
tyytymattomaksi.
discontinue (diskantiv ju)
v. katkaista, keskeyttaa;
lakkauttaa; jattéa teke-
mitti; lakata; — discon-
tinuance§ (diskdntin’juans)
katkonaisuus; Keskey-
tyminen, lakkaaminen.
discord (dis’koord) s. eripu-
raisuus; discordance
(diskoor’dans) s. erimieli-
ristiriitaisuus; epa-

Ss.

SYYS,
sointu.
discount

(dis’kaunt) s. pols-

 

| discountenance

vaihtaa.
(diskaun ti-
kylméakiskoi-
suus; halveksiminen ;
v. ylenkatsoa; paheksia.
discourage (disko’redz) Vv,

kontata,

nans) Ss.

nolouttaa, mMasentaa; pe-
loittaa.

disecourece (diskours’) s. kes-
kustelu: esitelma; kirjel-

— y. puhua, kKeskus-
selitella.

(diskor’tios) 42.
discour-

ma ;

tella ;
discourteous

epakohtelias; -—

tesy (diskdr’tisi) Ss. epa-
kohteliaisuus.

aiscover (disko’vor) v. osoit-
taa, saattaa ilmi; kKeksia,
lo6ytha, huomata; — dis-
coverer (disko’voror) Bi

discovery
ilmaisemi-

keksija;

(disko’vori) s.

nen; keksinto.

diseredit (diskre’dit) s. huo-
no maine, hapea; — v.
olja uskomatta; saattaa

epdilyksen alaiseksi; —
discreditable (diskre’ di-
tabl) a. hapedallinen.

disereet (diskriit?) a. varo-
vainen ; ajattelevainen ;
tarkka; vaitelias; dis-
cretion (diskre’Son) s. Vv
rovaisuus; vaiteliaisuus.

discrepance (diskre’pans) s.

a”

erimielisyys:; -- dis-

crepant (diskre’pant) a.

eridvai; ristiriitainen.
discrete (diskriit?) a. eroi-

tettu.

discriminate (diskri’mineit)
a. selvdsti eroittaa; pa-
heksua; loukata; dis-
crimination (diskriminev-

son) s. eroittaminen; pa-
heksuminen.

discursive (diskor’ siv) Be
sinne thinne meneva, epa-

padtteleva.
discus (dis’kos) kiekko.
discuss (diskos’) v. tarkas-

tella ; Keskustella;

vakainen }
Ss.disdain 119 disinfect

 

disgorge (disgoordz’) v. heit-
tag. ulos:  pnurskua:(ok-
sentaa.

diseussion (disko’gon) _ s. ||
|
|| disgrace (disgreis’) s.. ha-
|

tutkimus; keskustelu. |
disdain (disdein’) v. ylen-|
|

 

katsoa; — s. halveksimi-
nen: vastenmielisyys; —|]| pei; — v. havaista; —
disdainful (disdein’fol) a.j|| disgraceful (disgreis’ fol)
ylenkatseellinen, réyhkea. | a. hapadiseva, hapedallinen.
disease (diziiz’) s. sairaus ; || disguise (disgaig’)- v. pukea
— v. saattaa sairaaksi; || valepukuun ; muuttae
huolestuttaa. muotoa; peittad; — s.
disembark (disembaark’) v.|| valepuku.
menndi laivasta maalle:||disgust (disgost’) s. vasten-
— disembarkment (disem-|| mielisyys, inho; Vv.
baark’ment) s. maallelas- | inhota; ilettaa ; -~-
keminen. disgustful (disgost’fol) a.
disembarrass (disembii’ras) | eli disgusting (disgos’tin/
v. vapauttaaa esteesta. | ak, ditela, vastenmielinen.
disembody (disembd’ di) vy.|/'dish (dis) s. kulbbo; .vyatig
eroittaa’ ruumiista; pdaas- ruokalaji; allas malmeja
tii sotapalveluksesta. varten; — Vv. panna ruo-
disembogue (disemboug’) v. kaa poydalle.
vuodattaa ulos. purkaa:!'disharmonious (disharmou’-
purkautua; purjehtia u- nies) a. epasointuisa.
los. dishearten (dishaartr ) Vi
disembowel (disembaw’el) v. nolouttaa, lannistuttaa,
ottaa sisukset ulos. aristaa, masentaa.
disenchant (disentsant’) v.|| dishonest (disd’nest) a. epa-
padstaa lumouksesta. rehellinen, vilpillinen ;
disencumber (disenkom bor) hipedillinen; — dishones-
Vv. padastaa vapaaksi; — ty (disd’nesti) s. epare-
disencumbrance ( disen- hellisyys; — dishonor
kom’brans) s. vapautus. (disd’ nor ) =F kunniatto-
disengage (disengeidz’ ) Me muus, hapea; vekselin
vapauttaa; Vvapaniua;, -— lunastamattomuus; — Vv.
disengaged (disengev dzd) hivaista, solvaista; kiel-
a. vapaa, siteeton, oma- taytya toisen asettamaa
valtainen; tyOton. vekselia hyvaksymasta,
disenroll (disenrouv ) Wert lunastamasta; — dishon-
pyyhkid pois luettelosta. || orable (disd’nodrabl) a. ha-
disentangle (disentan’gl) v.\| pedallinen, kunniaton.
selvittii; pAdist’a pulas-||disillusion (disiluw’Zon) Vv.
ta. harhaluulon poistaminen
disfavor (disfei’vér) v. koh-|| tai poistuminen.
della episuosiolla; pitad || disineline (disinklain’ ) v.
halnpaarvoisena; — s. <-| taivuttaa pois: — dis-
pasuosio. || inelination ( disinklinev -
disfigure (disfig’jur) v. ru-|| son) s. vastenmielisyys,
mentaa; turmella, pilata; || nurjuus.

— disfiguration (disfigju- || disincorporate ( disinkoor’-
revkon) s. rumentaminen;|| poreit) v. ottaa pois yh-
pilaaminen; rumuus. | tidn oikeudet.
disfranchise (disfréin’tsiz) v.\|| disinfect (disinfekt’) v. puh-
ottaa pois yhteiskunnalli- | distaa tarttuvaisista xt-
set etuudet. neista; — disinfectiondisingenuous 120 disparate

{

(disinfek’Son) s. puhdista- ||

|

siikihdys, pelko; alaku-

minen tarttuvaisista ai- loisuus.
_neista. ete se eee dismember (dismem’bor) v.
disingenuous (disindZen’juos) repia palasiksi.

a. epirehellinen, vilpilli-

i dismiss (dismis’) v. lahet-
nen, kKatala.

tii pois; padstéa palve-

disinherit (disinhe’rit) vV. oe anes
tehdda perinnott6maksi. luks¢ as Sy “_ cane
disintegrate (disin’ tigrett ) REISS daplanentiiets ae
vy. saattaa rappiolle; - dismissal (dismi’sal) eli

* mmc ae 3 « : : cs se . < . / a «9 ¥ \ :
disintegration (disintigrei’- dismission dismi son) 5.
poislahettam!nen ; paas-

Son) s. hajaannustila ;
timinen; viralta-pano.

disinterest (disin’torest) Ss.
oman voiton pyytamiatté-||dismount (dismaunt’) v. as-
myys; — disinterested tua hevosen selasta.
(disin’térested) a. puotu-|| disobey (disobdei’) v. olla
eeton. tottelematon ; -- diso-
disinter (disintor’) v. Kaivaa bedience (disobii’diens) s.
vlds haudasta; saattaa tottelemattomuus; — dis-
piiviin valoon obedient (disobii’dient) a.
disjoin (disdZoin’) v. irroit- tottelematon.
taa toisistaan, erottaa. disoblige (disoblaidZ’ ) Vv.
disjoint (disdzoint’) v. vaan- olla epikohtelias, louka
ti sijaltansa, nyrjahtaa; ta.
menna hajalle. disorder (disoor’dor) s. epa-
disjunction (disdZonk’8on) s. jarjestys, sekaannus;:
erittaminen, irroittami- rappiotila ; levottomuus;
ne! pahoinvointi; — v. saat-
disk (disk) s. pyé6rea ja lit- taa epajarjestykseen; pi-
tea esine; kiekko, lata: — disorderly (dis-
dislike (dislaik’) s. vasten- oor’dorli) adv. jarjestyk
mielisyys; — v. inhota; set6én; hdiritseva; rajui-
olla suvaitsematta. nen; irstas; — adv. saan-
dislocate (dis’lokeit) v. nottomasti.
muuttaa paikalta; ajaa || disorganize ( disoor’ ganaiz)
asunnosta; nivellyttaa; v. saattaa epdajarjestyKk-
dislocation (dislokev’- seen: hajoittaa; — dis-
Son) s. paikaltansa saat- organization ( disoorgani-
taminen; nyrjahdys. 2e’ Son) s. hajoaminen;
dislodge (disldd2’) v. ajaa| jdrjestimattOmyys; ha-
pois; muuttaa. vitys.
disloyal (disloi’al) a. epa- || disown (disoun’ ) vy. dite
uskollinen, vilpillinen. | | omaksensa tunnustamat-
dismal (diz’mal) a. surulli-| tas olla mydntamatta,
nen; onneton; hirmuinen; kieltaa.
— gs. kauhu. disparage (dispd’redz) sf
dismantle (dismdntl’) vy. rii-| naittaa alhaisempaan

sua; paljastaa. sdiityyn; havadista; hal-

 

dismask (dismiisk’) v.  rii-|| veksia.
sua valepuku, paljastaa. ||disparate (dis’pdreit) a. ko-
dismast (dismast’) v. saat-| konaan erilainen; yhdis-
taa mastottomaksi. | tamia&ton; “= disparity
dismay (dismei’) v. sdikah- || (dispa’riti) s. erilalsuus,
dyttaa, pelistyttia; s.|| eri arvo.dispart 1

dispart (dispaart’) v. jakaa; |

halkaista;: jakautua.

dispassion (dispda’son) s. hi

bo

mottomuus, mielentyy- |
neys; — dispassionate
(dispa’Sonet) s. kylmave-

rinen: puolueeton.

dispatch (dispats’) s. sah-

k6sanoma;. kiire; Eve
ldjhettaa nopeasti; tap
pada.

dispel (dispel’) v. ajaa pois,
karkottaa; hajottaa.
dispense (dispens’) v. jaes-
kella.: hoitaa; sallia,; sie-
tii: antaa helpotusta; vul-
ia. ilman,; kieltaa itsel-
tinsi; — dispensary (dis-
pen’ sari) s. laboratoriumi;
matka-apteekki; koyhain

parannuslaitos ; — dispen-
sation (dispensei’Son) 8s.
aeskeleminen ; lahja;

sallimus; myOnnytys.

kaksisiemeninen.

disperse (dispors’) v. hajot-

dispermous (dispor’mos) a.

tana: hajota>; Bathinda; .—
dispersion (dispor’son)  s.
hajottaminen ; hajoaini-
nen; hajallisuus.

dispirit (dispvrit) v. masen-
faa, nolouttaa, saattaa

alakulo

displace (displeis’) v._ siir-
tii paikalta; panna vi-
ralta; — £displacement
(displeis°*ment) s. asetta-
minen toiseen paikkaan,
paikalta siirtaminen.

i Ieoi
Se€KSI.

displant (displéint’) v.  is-|

tuttaa toiseen paikkaan,
muuttaa.

display (displew’) v. levittaa
nahtavaksi ; esitella, il-
maista; vapaasti esitella

|

|

mielipa
LYS.

to.0.; ps
mittaa

taa;3
tehda
laa; pt

(dispow
ner y us
to; a
huoleny
(dispozi
toimeel!
to ; lu

pumus;

disposess
tag a
session
haltuul

disproot

raksina

disrelish

ha,  wiha, nu

irkas-

_||dispose (dispouz’) v. jarjes-

inna toimeen, toi-

-~ ohjata® «taivyut-

tehda sopivaksl ;
sopimus; luovut-
yistaa ; — disposal

sal) s. jarjestami-

yimittaminen ;
kayttovalta ;

wito..

joh-

ito; — disposition

’gon) Ss. jarjestys;

ipano, tolml;
onnonlahjat;

nastaa ,; ——<
(dispdze’&on

kayt
tai-

ruumiinlaatu.
( dispaze <7) ow.

riis-

dispo-
) Ss.

: otta > viralta. pa-

no; anastus.

(dispruuf’) s.
yttaminen,

moominen.
disproportion (dispropoor’-

son) Ss.
Saatltaa

disprove

Lad Va
dispute
ia. Vait
la; —
— disp

epasuhde ;

vaa-

ku-

——— a

epdsuhteiseksi.

(dispruuv’) v.

araksi, kumo

(dispjuut’?) v.

tha vastaan ;
s, rita...

Oosot=
ta.
riidel-

epail
ttely ;

utable (dis’pjutabl)

a. Yriidanalainen, ef}
vi: — disputation
nm) s. vaittely.

pjuterv s¢

disqualify

tehda
disqual
fikev so

yailta-
( dis-

(diskwa’lifat) Vv.

kelvottomaksi; —
ification (diskwdli-
1) s. Kelvottomak-

si tekeminen; Kelpa

tomuus
disquiet
vottom
tehda
lettaa.

|| disquisiti

ajatuksensa; — s. nahta-||
| disregard

vaksi levittaminen.
displease (displiiz’) s. mie-
lipaha,; suuttumus,. tyyty-
mattomyys; vastus; -—
y. tuottaa mielipahaa; —
displeasure (disple’Zur) s.

|

s. tiete

ylenkKatse ;

nen ;

(diskwav et)

wus. Luskas
levottomaksi,
on (diskwiz
ellinen tutki

(disrigaard

—- Vv. halv

amat-

Sa ues
— V

huo-

Son),

TYLUuS.

J Ss.
laiminlyOmi-

eksia,

ylenkatsoa; laiminly6da.

disrelish
maku;

(disre’lig) s.

paha

—— (Vs 1D note.riisua.
repia

Vv.
V-

(disroud’ )
(disruut’ )

disrobe
disroot

pois juuret; havittaa.
disrupt (disropt’) v. hajot-

taa, hadiriti; — disrup-

tion (disrop’so0n) s. vaki-

valtainen erittaminen; re-

peima; havitys; hajotus.
dissatisfy (dissd’tisfai) Vv.

olla tyytymatta; harmuit-
: dissatisfaction
(dissdtisfak’ son) tyyty-
maAttémyys; dissatis-
factory (dissdtisfak’ tori)
a. tyydyttamaton ;
tenmielinen.
(dissekt? )

ta2 $
S.

Vas
dissect v. palotel-
la, leikella; dissection
(dissek’ son) leikKkely ;
tal tutkimus.
disseize (distiz’) v.
sti

Ss.

kka

epalail-

lisg poista omalsuu-

desta, anasté

La.

dissemble (disem’bl) v. teh-
di toisen n&dkGiseksi; ru-
mentaa; tekeytya toisen-

laiseksi.

disseminate (disse’mineit) v.
varistella;: kylvaa, levit-
tia ; dissemination
disseminet80n) s. Kylva-
minen, levittaminen.
dissent (disent’) v. olla tois-
ta mielt&h*>: poiketa us-
kosta . s. erimielisyys;
~ dissension (disen’son) s
eripuraisuus, riita. ; —
dissenter (disen’tor) s. eri-

uskolainen :
den kylvaja.
dissertation
tutkielma; esitelma.
dissever (dise’vodr) v.
kappaleiksi, palotella;
hajottaa.

dissidence (dis’sidens) s. eri-
puraisuus, ri'ta.
dissimilar (diss? milor)

erikaltainen.

(disortei’son) s. |

jakaa ||

eripuraisuu- ||

a. |

 
 
  
   
   
   
  
  
  
  
  
   
  
  
  
 
 
 
 
 
   
   
 
  
   
  
    
 
   
  
 
 
 
   
   
   
   
 
 
  
   
   
  
 
  
 
 
  
  
   
   

 

 

disreputable 122 distend

disreputable  (disrep’jutabl) |;dissimulation — ( dissimjulev -
a. kehno, hapeallinen. son) s. teeskenteleminen.

disrespect (disrispekt’ ) vy. ||dissipate (dis’ipeit) v. ha-
kohdella epakunnioituk- jiottaa, ripotella; tuhla-
sella. ta: hajota; kadota;

(disipev on) s.
hajoami

dissipation
hajottaminen ;

nen: haihtuminen; tuh-
laus.

dissociate (dissouw’ Sieit) Ve
jakaa erillensa.

dissolute (di’soluut) a. Ke-
vytmielinen; hillitén; irs-

tainen; dissolution
(dissoluw son) hajotta-
minen; lopettaminen; su-
lattaminen, sulatus; ha-
irstaisuus.
dissolve (dizzdalv’)
taa. liuventaa;

S.

vitys;
Vv. sulat-
hajottaa ;

havittaa; lakkauttaa; su-

laa, liuveta; raueta.
dissonance (dis’onans) Ss.

epdsointu; epasopu.
dissuade (disweid’) v. neu-

voa jattadmiaan; varottaa.

distaff (dis’taf) s. kehrays-
puus; rubki.

distain (distein’) v. tahria;
| avalSta.

distanee (dis’tans) s. vali-
matka, matka, etdisyys;
Viliaika, ajanjakso; — V.

jattaa
edelle ;

luot
paasta

poistaa ansa;

jalkeensa,

-. distant (dis’tant) a.
kaukainen, et#inen; epa-
selva.

distaste (disteist’) s. inho,

vastenmielisyys: mieli-

paha; — v. loukata.
distemper (distem’ por) s.
synkkamielisyys; koh-
tuuttomuus; viinapai-
syys; hdiri0; — v. saat-
taa kipedksi, runnella;
saattaa levottomaksi, hai
rita saattaa alakuloi-

seksi.
distend (distend’) v. venyt-
ti, pullistuttaa, laajen-
tae; distension (dis-
ten’Son) venyttaminen,
laajentaminen: laveus.

S .distil 123 divide

 

distil (distil’?) v. tippua, 1o-! liikuttaa; — disturbance

rista; tiputtaa; juoksut-|| (distorb’ans) Ss. rauhan
taa; tislata; — distilla-| hairitseminen, epajarjes-
tion (distilei’son) s. tislaa- tys, meteli.
minen; viinan polttami-||disunite (disjunait’?) v. erot-
nen ;—distillery (disti’léri) || taa toisistansa; erota; —
s. tislaustaito; viinanpolt-|| disunion (disjuun’jon) s
timo. eroaminen, eripuraisuus;
distinct (distinkt’) a. ero-|| — disunity (disjuu’niti) s.

tettu ; erilainen ; selva,|| eripuraisuus.

merkitty ; distinction || disuse (disjuuz’) s. tavatto
(distink’ gon) s, erotus;|} muus; — v. olla kaytti-
kunnia, paremmuus; —|| mitt&; saattaa tavatto
distinctly (distink’ tli) | maksi.

 

adv. selvasti. || ditch (dit) s. laskuoja; —
distinguish (disting’wis) v. v. kaivaa ojaa; varustaea

erittaa, erottaa; kunnos-| ojalla.
tana; tehdadas erotus: olla!) ditto (dvto) adv: samaten.

etevai; — distinguished || diurnal (daidr’nal) a. joka-
(disting’wisd) a. merkilli- paivainen.
nen; eteva; arvokas. i\divan (divan’) ss. sohva;
aistort (distoort’) v. vaan-|| Turkin valtakunnan val-
nell4, vdaristell4@; vaan-| tioneuvosto.
tyi; — distortion (dis-||dive (daiv) v. sukeltaa; ku-
toor’ gon) Ss. vaaristely ; || martua; — s. sukellus;
nyrjaytys. || kyykistys; rosvopesa; —
distract (distradkt’) v. pois-|| diver (daiv’dr) s. sukel-
taa; erottaa; hairita, taja: — diving-bell (dai’-
huolettaa; — distraction vin-bel) s. sukeltajakello.
(distrak’Son) s. erottaimi-||diverge (divord2) v. lahtea
nen; hdiritys; hajamieli- erillensa; olla erilainen;
syys, tarkkaamattomuus; || eriti: — divergence (di-
hulluus, mielen kuohui-| vordzs’ ens ) s. erilaisuus;
suus; eripuraisuus. eriaminen.

distrain (distrein’) v. panna||diverse (dai’vors) a. erinai-

takavarikkoon: ryostaa. nen, toisenlainen ; mo-

distress (distres’) s. pula, | nenlainen; — _ diversify
ahdinko; onnettomuus; | (divor’sifai) v. tehda mo-

 

haaksirikko; — distress- nenkaltaiseksi, vaihtele-
ing (distres’ing) a, tus- vaiseksi; kaunistaa; —
kallinen, onneton, huolet-|| diversion (divor’g0n) s. es-
tava. te: virkistys; — diversity
distribute (distri’bjut) v. ja- (divor’sits) s, erilaisuus;
kaa: — distribution (dis- moninaisuus.
tribjuw son) s. jakelemi-||divert (divor?’?) v. kaantya,;
nen. vieroittaa; poiketa, kaan-
district (dis’trikt) s. piiri; tya.
maakunta; seutu. divest (divest?) s. riisuminen ;
distrust (distrost’) v. olla ——_ y. Yriisia pois; estad,.
uskomatta; — s. epdluu-||divide (divaid’) vs Jakaa.
lo. jaella; halkaista; erot-
disturb (distérb’) v. saattaa faa;  jaksautua; joutad
levottomaksi, hdiriti, || erimieliseksi; — dividend
saattaa epdajarjestykseen;]| (di’vidend) Ss. osuus;3divination

jakaja;
vai’ dor )
divination

ennustus,

vahvistet

S .

(

divider

pistoharppl.

divinev’ son)

ennustustaito;

tt

124

(di-\| dodge

|| jaytya,

||
Ss
||

donate

(dadz)
vaistya ;
1] tella; vaistyminen ;
juoni,

Ve

Ss.

vehke.

(dow neit)

   

donate

 

akkia

juoni-

Ve

lal

)
L

syr-

aavistus. doff (ddaf) v. riisua.
divine (divain’) a. jumalal-|| dog (dda) s. koira; — dog-
linen oivallinen; — S. days (ddg’deiz) spl, ma-
pappl - divinity (da tikuu
niti) Ss. Jumaluus dogged (dd ged) Area, ju-
division (divivs } jak ro, kovasydaminen Ltse-
minen ko erott ni Pp inel
nen eripuraisuu riita dogma (ddq’ma) s. oppisaan-
osa kautuminen Kah- t6. dogmi: — dogmatism
teen osaan ianestettae (daaq’matizm) Ss. mielipi-
sa divisibility (divizi- t n vakavuus; oikeaus-
bi ti S jakal livaisuu koisuus.
won Ciavisie cet ieibl a doing (duwin) s. toimi; te-
jakaut nel ko paus; kaytos
divoree (d Ss) vioero dole (doul) s eskelu ah-
er'purai l ero \ a almu suru — Vv.
jattaa ro po eskell: lahioittaa —e
divulge ] ) \ | dolesome (doul’som) a. su-
k 1 Ltt l ru en
divulsion (divol’son) doll dal s. nukke
dollar r) s. dollari
dizen ) ko dolphin daUfin) s. merisi-
ka \ kK fini
cizzy (d huin i] domain lomein’ ) val-
S , ae ul Iipain ta-alue ma tilus
lem \ hui-|}'dome (dow? S rakennus
pyOrry tuomiokirkko kK itorni.
do { \ Dp did, yp domestic domes’ tik) ko-
done, I l oine! pe rheellinen ke
toim | ( . sy; kotimainen 53. pal-
uverbi velija domestication
docile dd@’sil) a. oppivai- (domestikev Son) ss perhe-
nen taipuvainen elam
dock (ddk) yppyhant domicile (dd’misil) s. koto,
hat hil } okkKa inpaikka domicili-
ve . pist ate amisi’l ). Vv. ph
vahel L.kO n ISe KS] | 1
docket la’ ket) ote ly-||}dominate (dda’mineit) v. hal-
hennvyvs « yy. ottas ote; lita: — dominant (dda’-
merkitH nimilipuilla. minant) a. hallitseva, val-
doctor (da’ktor) s. tohtori, litsev: dominion (do-
laakKAari oppinut; V. min’jon) s. ylivalta; alus-
lHak doctrine kunta; maakunta.
(aagk trin) ss. oppi, tied domino (dd’mino) s. munk-
cdocument (dak’*jument) Ss kikaapu; dominopuku
asiakirja \ todis- naamiohuveissa domino-
taa asiakirJoilla neli
documentary dakjumen don (don) v. panna padalle,
tari) a. isiapaperell pukea pddalle.

joit-done 125 doze
taa: — donation (dounei’ — s. epidilys; arvelemi-
on) s. lahjoitus, lahja; nen. varominen :—doubt-
— donor (dow’nor) s. lah- ful (dout’fol).a. epailtiiv’
jan antaja, lahjottaja. — doubtless (dout’les) a.
done (don) a. valmis, toi- epiile: on
Mitettu, tehty; — int.||qoueh (dou) s. taikina
lili cay eKsi : doughnuts (dow not S
donkey (ddi’ki) s. urosaasi. Tae ee
dont (dount) — do not. oe
doom (duum) \ tuomita|| doughty (dawti) 4a. ni
syylliseksi ; tuomita Ka huullinen rohkKea
dotuks: en: salli . doughtily awit) adv.
a3 ; Ss. yYmio: salli- niehuullisesti, rohkKeas
mus: turmio. douse (dous isku: Vv
door (door) s. ovenaukko; syésta veter
i’ : dove dov) k 1en.
dormant (door’mant) a. ma
Kkaava, nukkuva; kayt- dowager (dau’ or) s ski.
timitin; — dormitory dowery (daw ) « lesken
(door’mitori) S. makuu- e] mM < huo-
huon menlahja.
dose (dous) s. annos, osu 1S down (daun) prep. 1. adv
ee Snnoksittah alas, alasp lhaalla,
oe Pe i . . su-
merkita pistel! - : rul inen ilakuloinen
dotage (dou’tedz) Ss m1e- — v. mennd alas; heittaa
eecxxous, : ETSTEteo- maahan; — downcast
myys; narrimaisuus. ~ (aaintikaat) a.. alae
dotal (dow’tal) a. mydta- nent =~ me alanine
ae = dotation (dotet- . downfall (daun’fool) s.
son) S. myota inet. putous; rappiotila; p e
Bape (dout) v. lapsestua; kato :—downfallen (daun’-
hupsutella. fooin) a. Pappeutumit: —
double (dobl) a. k uhdenker- downhill fdaun? hit) -
tainen ; kaksi lielinen - miitternelarii. rink: =o ao
adv. kahdenkertaisest! oftarth vii _ pioraten
maksittain; — toistaa (daun’rait) pystysuora
eee ae ogee ay ysydaminen, rehelli-
ey eLee ; Kahdistua; Juo- nen: — downrightness
nitella; — s. kaksi Kker- (daun’raitnes) s. ROTTS.
taa: kaksimielisyys olewrs -shellisvys Ancnateine
doubledealer (dobl’ditlor) (An atoers ) Ae er

;. juonittelija, pettaja ;—
doubleface (dobl’f ;
petollisuus ; double-
minded (dobl’mainded)
huikentelevainen; kavala.
doublemouthed (dobl’-
mauthed) a. kaksikielinen ;
doubly (dobd’li) adv.
kahdenkertaisesti, kaksi |
kertaa. ||
doubt (daut) v. epailla, olla ||
kahdella paalla;

SB.

=

S

ig }

a.

varoa; |!

downward (daun’word) a.

alaspiin meneva;Kalteva
~ downwards (daur -
wordz ) adv. 9] pain
alas my0odt irtaa

downy (dou ni) ‘. wntuy Vis
nen; penmed.

doze (douz) v. olla unis-

laiskotella; nukut-
tyhmistaa, veltos-
uinailu;

saan;
144 ;
LULA 5

smi ie126

dozen

 

 

 

dozy (dow zi) a. unelias ; '} draught (draft) s. taysin
hidas, laiska. voimin vetaminen;  nie-
dozen (dozn) s. tusina. laus, siemaus: tynnyri;
drabbie .(drabl) v. liata; piirustus, suunnitelma :
kastella. vetolaastari.
drachm (dram) s. 1% unssia|\qraw (droo) v. imp. drew
draft (draft) s.  osotettu pp. drawn, vetidi “perds-
vekseli; vaa’an Kallistu- sinsi; vetii puoleensa.
minen; — v. piirustaa ; miellyttaa; vietella, hou-
suunnitella. kutella: piirustaa; -—
drag (drdg) v. laahata, ve- drawer (droo’ér) s. veti-
taa peradssai ne vakisin ji: vetolaatikko: alus-
viens: @Bestaa, karhita; housut: E drawing
laahata maassa; riippua (droo’iti) g. vetimi-
perassa ; vedella jalko- nen; piirustus; — draw-
aonsa° kalastaa nuotal- ingroom (droo’iiruum) s.
la; vetaa uistinta; — s. vierashuone; — drawn
nuotta, hara ; uistin ; (droon) pp. verbisti draw,
kivireki ; karhi; jyra vedetty; ratkaisematon;
vankkurit ; laahustanui- paljastettu; piirustettu.
nen; — dragman (drdg’- : : See oe :
man ) &;. nuottamies;: se drawl (drool) v. Santad DPAt-
dragnet(driiq’net) s.nuotta. kaveteisesti, venyttaa _—
draggle (drtigl) v. laahae!l- Ss Sanain venytt Linen.
la, vedella; ryvettdéa. dray (drei) s. matalat ta-
dragon (dragon) s.  lohi- varavaunut, vankkurit ;—
kaarme., drayage (drei’edz) s. kul-
dragoon (draguun’) s. ra- jetus; kuljetusmaksu.
kuuna. dread (dred) s. pelko, kau-
drain (drein) v. suodattaa histus, auvoitus; — a.
Slivildida ; ojittamalla pelottava, kauhea; — y.
panna kKuiville, kuivata kauhistua, peljastya; —
kuFuttaa, kalvaa; — s. dreadful (dred’fol) a. pe-
laskuoja, viemari; —- lottava, kauhistawva; kun-
drainage (drein’ edz) Ss nioitettava.
kuivaus: ojitus. dream (driim) s. uni; tyh-
dram (dram) s. palanen; janperdiinen toivominen:
viinaryyppy; % 1. kuu-| — v. nahda unta, unek-
destoista osa unssia. || sia; haaveksia; — dream-
drama (draa’ma) s. draama. || er (drii’mor)- s. uneksija;
naytelma; — dramatiecal|| haaveilija; —- dreamery
(dram@ tikal) a. drama- || (driim’ori) s. haaveksimi-
tillinen ; a dramatize ||} nen.
(dra’mataiz) Vv. kuvata||drear (driir) a. surumieli-
naytelmassa. | nen; synkka, kolkko; —
drank (drink) imp. verbisti|| v. surra; peliti :—drear-
drink. l| imess (drii’rines) s. kolk-
drape (dreip) v. verhota ; |} kous, synkkyys.
vaatettaa: — drapery ||dredge (dredz) s. eris liet-
(drev pori) Ss. vaatetus 3 teenluomarin laji: pohja

|
verho; vaatetavara. | nuotta; mutauskone; se-
drastic (drds’tik) a. vah- || kavilja; — v. naarata,
vasti vaikuttava, voima. || harkkia.
kas; rdiked. || dreg (dreg) s. sakka, loka.drench

 

drench (drentS) v. juottaa;}
kostuttaa ihan méaraksi,
liottaa; uittaa, vajottua
veteen; juottaa juovuk-|

siin; — s. juoma,; nie- |
laus.

dress (dres) v. asettaa jar-
jestykseen; korjata; sli- |
vota: verhota, pukea; si-
toa kiiireella; pukea it-

sens’; — S.
dresscircle
hieno seura;

eoat (dres’kout) s.

(dres’sorkl)

S.

hannys

takki; —— dressmaker
(dres’meikor) s. naisvaat-
teen tekiji; — dresser
(dres’or) s. vaatettaja;
vaatekaappi; — dressing
(dres’in) s. valmistami-

nen; pukeminen ; ulko-
nainen loisto; puku;
dressing gown (dres’in-

gaun) s. aamupuku.
dribble (dribl) v. tippua;
kuolata.

@eutt (drift) s. tuulen aje-
lema; tuisku, pdlyryOp-
Dy: rankkasade; lumi-
kinos; halu, taipumus,
pyrinté; tarkotus, tarko-
tuspera ; vliyme;.—— —¥.-
ohjata virtaa tai tuulta
my6dten ; —— driftwood

(drift?’wud) s. ajopuut.
drill (dril) s. vintila, pora;

harjoitus; Vv. naver-

tid, porata; harjoittaa;

bo

~]

dress- |

verho; puku: ||

asettaa sotamiehia riviin; |

drillmaster (driv mdadstor)
s. voimistelun opettaja;
— drillplough (dril’plau)

s. kylvOaura.

drink (drink) v. imp. drank,
mp. drunk, juoda, ryy-
pata ; juominen,
juoma.

drip (drip) v. tiputtaa; ras-
voittaa ; tippua ; Ss.
tippuminen, tippa;
drippings (dri’pins)
paistirasva.

drive (draiv)
pp. driven, v.

Ss.

spl.
drove,
ajaa

imp.
ajaa;

 

drudge

karkoittaa; ajua
ahdistaa ; tyOs-
ajella, ajautua;
huviajelu;

takaa ;
sis&an ;
kennella ;
rientiéa ;

S.

ajo- tai ratsastustie:;
— «driver (drav vor) s.
aja7ja> ajuri.

drizzle (drizl) v. sataa vih-
maa; — s. vihma.

droll (droul) a. hullunkuri-
nen: — ¥. hullitela, x2
jeilla.

dromedary (dro’mideri) s.

drone

drop

| dross

vksiryhiinen kameli, dro-
medaari.
(droun) koirasine-
hilainen ; kuhnuri, lais-
kuri; v. kuhnustella,
laiskotella.
droop (druup)  v.
alas:. vailpua, sortua,;
kastua, surkastua;
riutuminen.
(drap)
Vv.

s.

riippua
la-

s. tippa, pisa-
Pai; tiputtaa, pirs-
koittaa; heittd&i; pudot-
taa; vajottaa; pdd&stda
suusta; hyljaté, jattaa;
dropstone (drdp’stoun)
tippukivi.

(drds)
ruoste;
takoessa

jatteet.

Ss.
kuona; Kars-
taihteet (me-
ja sulatta-

Ss.
Las
tallia

essa),

| dropsy (drdp’si) s. vesitauti.
|}drought (draut)

s. kulvuus;

pouta; jano.

drove (drouv) s. karjalau-
ma; joukko.

ldrown (draun) v. upottaa.,
hukuttaa; vaivuttaa; juo-
vuttaa;: hukkua, upota.

|drowse (drauz) v. olla unis-
saan, torkkua; nukuttaa;
drowsily (drawzili) adv.
uneliaasti; veltosti; —
drowsy (draw zi) a. uni-
nen: ikaivad; hidas; lais-
ka; tyhméa.

drub (drob) v. piest&, suo-
mia; —s. isku.

drudge (drodz) gs. raskaan
ty6n tekija; orja; kuor-

majuhta; — v. tehda ko-drug
Yaa tyoOta, ¥

viettaa
ikaa; — druc

. raska

ansad

Ort) s

vaivata

   
   
     
    
     
       
  
    
    
  
   
  
        
  
   
    
   

duly

dueat (do’kat)
duchess

tukaatti.
hert-

itse-! g,

vaivaloista (do’tses)

Ss.

lzgery (drod’- tuatar; — duchy (do’tst)
s ty0O; rasi- s herttuakunta.
duek (dok) s. ankka, sor-

drug drog) s. paranneaine s vahva, hieno purje-
ekk tavara huuma- kanegeas; v. sukeltaa
usaine: \ myrkyttaa ; Ve en kumartua va-
umata druggist yttaa nyokyttaa paa-
dro’gist) s. rohtokaupvpi- t - duckling (dok’-
ipteekKari; - drug- lin) sorsanpoika.
store (drog’ stow s. roh-|| duet dokt) s. putkhi, tom,
doskauppa, a eekki johto; kulku, suunta; —
drum (drom) ¢ rumpu duction (dok’zon) s. joh-
rykalvo korvassa; te- danto, ohdat
iratas: | rykoneen hih-|}|!dudgeon (dod’Zon s tika-
napy6i nyvllyn kah- rin rsi pieni tikari;
ne: paristaa rum mielikarvaus Llaviha.
pua: koput — drum-/|duds (dodz pl raasyt
mer aro rr? oe ruminun pesu\ te¢
lyGji; kauppamatkustaja.!|/due (djuu) tuleva vel-
drunk (dronk) pp. verbist vollinen kohtuullinen,
drink, juopunut, paihty- tarpeelliner oikea; tar-
nyt drunkard (dronk’- peenmukainen; alainen ;
Ord) s. juoppo; — drunk- maksettava; tarkka, mdaa-
enness (dronk’nes) s. jJuop- ratty tasmallinen;: — vy.
pous; vimma innostus. olla tuleva; olla odotetta-
ary (drai) a. kuiva; janol- vissa ~ adv. tarkkaan,
nen; perso: koruton oraan, oikein; — Ss. ve-
uton, vtimeton; kyl- ro; velka.
maékiskoinen, tyly ehdyk duel (djuwu’el) s. kaksin-
siss oleva - v. kuiva- taistelu; — v. olla miek-
panna kuivumaan; kasilla.
hjentaéa, oda poh-||}duet (djuet’) ‘ kaksin-
un kuivettu — dry laulu, duetto
roods (dra ids) s. rih- dug (dog) imp. ja pp. ver-
kama \ etavara bista dig; — s. nisé, nin-
dryly dra ) ady kui- ni: Hidinrinta.
. ae duke (djuuk) Ss. johtaja:
dryad dravad) s. mets&n- herttua.
neito. liduleify (dol’sifai) v. Ma-
dual (djuu’al) a. kaksilukua |} kKeuttaa, sulostuttaa.
osoittava kaksiaiheinen;|}dull (dol) a. tylsi kiillo-

— dualism /(

dualismi, kak
dub (dob) v. ly
si; nimitts&a
— s. ritarily
ko, tiirikka
dubb (dob) s. ]
ky paa,
dubious (djuw bir
varma ratk

epdileviinen.

heikko;:

uwalism) s. |} ton, himmea
siaiheisuus. || epadselvii mea lamas-
da ritarik- sa Lite mieto cyl-
vannehtia: samielinen, neroton, Aly-
nti; latak- ton, kKovasydéaminen, tun-
noton kOompelé6, saama-
m6, polk- | ton; - \ tylsy .vad :
huumata: tylsistya; —
sj) a. epa- dull season (dol’stizn) gs
caisematon; huono, laimea aika.
duly (djuwli) adv. kohtuu-dumb 129 dynasty
den mukaisesti, tarpeen||dusk (dosk) a. hamyinen,
mukaan; oikein, tarkasti. pimea; synkka, tumma;
dumb (dom) a. mykkd, Hi-|| ~~ &: hamara, pimeys.
netén: — v. saattaa my- | dust (dost) s. tomu, poly ;
kiksi, mykistia; dumb — Vv, polyttaa, tomuttaa ;
bells (dom belz) gs. voi- | ae dusty (dos’ tt) a. tomui-
mistelukuulat (kdsivarsia|| _. 2&”: polyinen.
varten). |duty (djuwti) s. velvolli-
c ve i etl © inj.
dumfound —(dom’faund) vs | prem Page? ca
allistyttaa, | lus; — duteous (djuu’-
dummy (do’mi) s. myk-||_ tios) a. kuuliainen, totte-
k& ihminen; vahakuva;||_ levainen;— dutiful (djuw’-
katyri; bulvaani. tifol) a. velvollisuutta
dump (domp) v. paiskata,!| noudattava; kuuliainen;
viskata; hyljité; —  s.|| suuresti kunnioitettava.
alakuloisuus, nolous, mie-||dwarf (dwoorf) s. kaapio;
lipaha. v. est’da Kasvamasta,
dumpling (domp’lin) s. kok- saattaa kéadapidbnmuotoi-
Keli. seksi; kayda kitukasvui-
dumpy (dom’pi) a. lyhyt ja|| seksi.
paksu; area. dwell (dwel) v. oleskella,
dun (don) a. tummanrus- asua; viipya; usein mai-
kea; tumma, sumea; —| nita; — dweller (dwe’lor)
s. velkoja; velkomus; — | s. asukas; — dwelling
v. velkoa. (dwe’lin) s. viipyminen ;
dune (djuun) s. hietasark-| asunto.
ka. ||dwindle (dwin’dl) v. kulua,
dung (don) s. sonta, lanta;|} huveta, riutua; turmelh
— V- lannoittaa, tua; vahentada, halven-
dungeon (dond’Zon) s. van- || faa.
kiluola, tyrma. lldye (dai) v. varjata; — 6.
dupe (djuup) v. pettéa; —j| vari; — dyer (davor) s.
s. petoksenalainen, herk- || vVarjari,
kiuskoinen ihminen, nar-|/dying (dai’in) pp. verbista
Tis | die, kKuolevainen, kuole-
duplicate (djuup’likeit) s. | Vas — s, kuoleminen,
jaljenn6s; — a. kahden- | kuolema.
kertainen: — vy. Kahdis-||\dynamo (dai’namo) s. sah-
taa: toistaa; — duplicity || k6voimakone; — dy-
(djupli’ siti) s. kahdenker-|;| namical (daind’mikal) a.

taisuus; kaksimielisyys,
petollisuus.

durable (djuu’rabl) a. kesta-

vi; — durance (djuw’rans)
s. kestdaminen, kestavai-
syys; vankeus; — dura-
tion (djurei’son) s. kesta-

minen, jatkuminen.
duress (djuu’res) s. kovuus,
ankaruus; vankeus; pak-
ko.
during (duw’rin) prep. kes-
tiessdi, kuluessa, aikana.

5

 

 

voimaa synnyttava; luon-

 

nonvoimainen; dy-
namite (dav’namast ) Ss.
dynamiitti, nitroglyse-
riinistd valmistettu) ra-

jahdysaine.

dysentery (di’senteri) s. pu-
natauti: ripuli.

dyspepsia (dispep sia)
huono ruuansulatus,
satauti.

dynasty (di’nasti) s.
sijasuku; herruus.

Ss.
vat-

hallit-E K.

each
a inoa,
kin,

(wi) kirjain
(its) a. & pron, joka
jokainen, itseku-
kukin; kumpikin;
xach other = (iitS ad-
hor) a. toinen toisensa,

toistansa; keskenaan.

tuima:
harras;
perso;
inno-
(Ww gorli)

ii’ gor)
tamaton ;
karkas,
toimelias ;
eagerly
innokka:
eagerness
into, Hale

eager a.
mal
halukas,
uuttera,
kas;

aay

eagle (iigl) Ss.
eaglet (vg’let)
k inpoika.
korva; kKuulo;

sanka.

ear (Ur) S.

rina,

ear (iir) v. viljella; tulla
tahalle poimia ; — Ss.
tahkapaa.

earl (orl) s. kreivi; —
earldom (orVdom) S

1

K

kre

+ xr
s

reivin Ss:

ivikunta ;

early (orli) a. varhainen
aikainen ; nopea, pikai-
nen; — adv. varhain;
earlines (0r’lines) vi
hainen pikaisuus.

earn v.
jata, KOOts ;
(Or?nin) s. ansio,
Ka.

| |
;

ansaita;: kor-||

earning |

1}

tyOpalk-

S. ir
aika;
(orn )

totinen,
harras;
innokas; tar-

earnest (or’nest)
vakaamielinen;

halukas;

a.

kei: — s. tosi; vakaa-
mielisvys; — earnestly
(or’nestli) adv. vaka-

vasti: hartaasti: —
earnestness (or’nestnes )
totisuus ; todenperai-
syys* hartaus.

(orth). si. maa, maa-

S,

earth

 

 

pallo, . maailmas multe;

v. peittaa
haudata ;

(orthny a.
ty:

,

savesta

ebriety

 

      
   

maahan,
earthen
teh-
sarthly (orth’li) a.

maallinen; — earthliness
(orth’lines) s... maailmal-
lisuus; —- sarthquake

 

(orth’kweik) s. maanja-
riStys.

ease (iiz) s. huolettomuus;
po; tyyneys; helpoitus;
helppous; —- 2aseless
iiz’ les ) a. levoton; —
easily (izili) adv. huo-
lettomasti; helposti, mu-
kavasti; — easiness (ii’-
vines) s. mukavuus; help-
pous; levollisuus; luonte-
vuus; — easy (iWei) a.
helppo, mukKava; vaiva-
ton, huoleton; levollinen;
— adv. helposti.

-masel (iizl) s. maalausteli-
ne.

east (iist) s. ita; — a. 1tai-
nen ;—eastern (tis’torn) a.
itdinen: — eastward
iist’word) adv. itaan-
pain.

Easter (iis’tor) s. paasidi-
nen,

eat (iit) v. imp. ate pp.
eaten, sy6d4a; kKalvaa, ku-
luttaa; — eatable (i’-

tabl) a. syd0tayva,
Kelpaava;
ruokatavarat.

(iive’dradp) v.

vaksi —_—

eavesdrop
laa kuunnella.

ebb (eb) vedenlasku,
de; huononeminen,
neminen; havid.
laskeutua, juosta

S.

Sy

ota-

spl.
sa-

luo-

vahe-

Vv.

taka-

musta

sin; huonota, joutua rap-
piolle.

ebony (eboni) Ss.
puu, ebenholtsi.

ebriety (ibrai’iti) s.

tymys, juopumus.

 

p

aih-epakeskKellinen; liioteltu,

rakennus; mielenylennys;

;

ebullience Lod effeminacy

ebullience (ibol’jens) s. kie- || edict (wdikt) s. kaskykir-
huminen, kuohuminen. | J2a,° Julistus;

eccentric (eksen trik) as 1 ation (edifikei’sSon)  s.

eriskummainen.

ecclesiastic (ekliizids’tik) a.
kirkollinen, hengellinen.

echo (e’ko) s. kaiku;: — v.
kKaikua. kajahtaa> mat-
kia.

eclat (iklaa’) s. loisto; nuo-
mio; suosionhuuto.

eclectic (eklek’tik) a. va-
likoiva; — s. valikoitsija.

eclipse (iklips’) s. pimen-
nys, synkistyminen. — v.
pimentéaa; pimeta, syn-

— ecliptie (iklip’-
auringonrata.

(iitkona’mik) a. ta-
saastavai-

kistya;
tik )
economic
loudellinen ;
nen 5
taloustaito; economist
(iikd’nomist ) talouden-
DLta Ja 3 kansantalouden-
tutkija;
(ika’nomaiz
saastaa ;

(ika’nom

Ss.

"Sis

Ss.

 

hoitaa
economy
talous,. ta-

}

V;

i). 8.

| — edifice (e’difis) s. ra-
Be se — edify (e’difai)
| entaa, kohottaa.
date (e dit) v. toimittaa -
julkaista * — edition
(idv Son) Ss. . palnos: —-
editor (e’ditor) s. toimitta-

 

taloudenhoito; |}

economize ||

loudenhoito ; saastavai-
SYYS; 1ltiotalous,

ecstasy (eks’tasi) s. innos-
tus, ylenmdéadrdinen hal-
tioituminen; — _ ecstatic
(eksta tik) a: haltioissa
oleva; hurmaava.

ecumenic (ekjume’ nik) a.
yleinen.

edacious (idei’s0s) a. syd-
las, ahnas.

eddish (e’di3) s. jalkinii-
tos.

eddy (e’di) s. pyorre; ku-

rimus;: — a. pyodriva;

vs pyoria.

Eden (ii’den) s. paratiisi.

edge (edz) s. tera; terava
syrja, sarma, kulma,
KArkK.. -reuna. —» Vv. te=-
rottaa; veistd’a syrjaa;
reunustaa; destaa; liik-
kua sivullepdin.

edible (e’dibl) a. sydtava.

 

ja ;—editorial (editow’rial)
s. toimituskirjoitus.
educate (ed’jukeit) v. kas-
vattaa, opettaa; — edu-
cation (edjukev’ son) Ss.
kKasvatus, opetus; — edu-
ecator (e’djukeitor ) Ss.

kasvattaja, opettaja.

 

educe (idjuus’) Vv. vetaa
esiin ; a eduction
| (idok’Son) s. esiinvetami-
nen.

\|eduleorate (edol’koreit)  v.
| liottaa puhtaaksi.

eel (iil) s. ankeriainen.
||efface (efeis’) v.. kuluttaa
[| pois, poistaa, hdavittia.
effect (efekt’?) s.  seuraus,

todellisuus; ai-

toimeenpano,
vai-
aikaan,
ef-
Vai-

raikutus;
Lomae
toimittaminen;
kuttaa; saada
| panna toimeen;
11 fective (efek’tiv) a.
kuttava, tehokas; p§ate-
va; todellinen; ef-
fectively (efek’tivli) adv.
vaikuttavasti; voimak-
kaasti, pontevasti; —_—
effectless (efeki’les) a.
tehoton; effectual
(efek’tjual) tehokas,
tepsiva ; effectuate
(efel’ tjueit ) Vv. toteut-
taa, panna taytantoon.
effeminacy (efe’minasi) a.
akkamaisuus, miehuutto-
muus, velttous; ef-
feminate. (efe’mineit) v.
veltostuttaa; veltostua ;
— a. miehuuton, veltto.

——i Ve

a.effervesce

132

     

 

 

 

effervesce (eforves’) Vv.
hautua, kuohua.
effete (efiit’) a. vaipunut ;
hedelmit6n, ahtera.
efficiency (efi’sensi) s.
kuttavaisuus ;
tehokkuus; tyOkyky; —
efficient (efi’sent) s. vai-
kutin, alkuunpanija, pe-
rustaJja;. =—— a. vaikutta-
tarmokas, toimelias.

vai-

Va;
efflation (eflei’son) s. ry 0k-
kiys, royhiminen.
effloresce (eflores’) Vv. ho-
mehtua, rapautua.
effluence (e’fluens) s. ulos-
juokseminen; — effluent

ulosjuokse-

(e’-fluent) a.
va: — efflux (e’floks) s.
mlOoSiuUOKSU, ——. V= juosta
uloOs.

effort (e’fdért) s. ponnistus,
yritys; ahkeroitseminen,
harrastus.

effront (efront’?) v. havais-
ti. loukata; — effrontery

(efron’tori) Ss. hipeimat-
t6myys, julkeus.

effulgence (efol dzens) Ss.
siteileminen, ioiste; -—
effulgent (efol’dzent) L.

siteilevi, kiiltava.
effuce (efjuuz’) Vv.
toe mannan, —— he
tetty; — effusion
juu’zon) s.

vuodat-
levi-

(ef-

minen;: vuoto; tuhlaami-
nen: — effusive (efjuu’-
giv) a. ulosvuodattava 5
tuhlaava.

eer (é¢) s§.* Muna, = Ve
kiihottaa.

egotism (ii’gotizm) s. itsek- |
kaisyys: itserakkaus; —
egotist (ii’gotist) s. itse-
kis. itserakas ihminen,;
— egotistic (iigotis’ tik )
a. itsekis, itserakas.

egregious (igriid’z0s) a. va-
littu: erinomainen, ete-
vi: perinpohjainen.

egress (ii’gres) s. ulosmeno.
egret (ii’gret) s. toyhto,;
haikara; timanttiterttu.

voima ; |

ulosvuodatta- |

 

    

elder

kuo-||Kgyptian (idzip’8an) s. egyp-
tildinen.

eider (ai’dor) S. hauho,
haahka.

eight (eit) a. kahdeksan,;

— eightfold (eit? fould)

re kahdeksankertainen ;

— eighteen (ei tiin) as

kahdeksantoista ;

eighty (ei’ti) s. kahdek-
sankymmenta,

either (ii’dhor) a. 1. pron.
joku; jompikumpi; jo-
kainen ; kumpikin ; —
either — or konj. joko
— tahi.

ejaculate (idzdk’juleit) Vv.
heitt#i ulos; huudahtaa;
— ejaculation (idzdkju-
lei’ Son) s. ulosheittami-
nen; huudahdus.

eject (idzekt’) a viskata
ulos; ajaa maanpakoon ;
haataa ; hylata ; ulos-
taa: — ejection (idzek’-
Son) s. ulosheittaminen ;
héaato.

eke (iik) v. enentéa, ison-
taa, pidentaa ; tiyttaa,
lisdt&#'; — s. lisdpala.

elaborate (ild’ boreit) v. huo-

valmistaa; —
tehty }
(ila’ boreitli)

lekkKaasti
a. huolellisesti
elaborately

adv. huolellisesti.
elapse (ildps’) v. kulua (ai-
ka).

(ilas’ tik ) a kiin-
joustavainen ;

elastic
moinen ;

mukautuva; — _ elasticity
(ilasti’ siti) Ss. kimmoi-
suus, joustavuus; mukau-
tuvaisuus.
\ielate (ileit’) v. paisuttaa,
| pdSyhisté&a; yilpeilla; — a.
| poyhkeai ; — elation
| (ilei’Son) s. ylpeys, poyh-

| keys.

[elbow (el’bo) s. kyynarpaa ;
mutKa, koukku, kulma,
polvi:; v. sysdta pois
tielt4 kyynarpaéalla, tun-

keutua,

lelder (el’dér) komp. sanas-elect igs _ else
in old, -vanhempi; — vated (e’liveited) a. kor-
spl. vanhemmat ; —|; kea; ylevaé; innostunut,
elderly (el’ddrli) a. ija-|| ilmassa oleva, ilma-;
kis: — _ eldest (eldest) | — elevation (elivev’son)
superl. sanasta old, van-| s. nostaminen, korotus;
hin. — elevator (elivei’tor)  s.

mer, (itekt ) Vv. valia>:— nostokone, hissi; vilja-
S Valittu. Mmaaracty ,  — sailis.
election (ilek’Son) s. vaa-|\eleven (ilevn’) a. y ksitois-
Mm [6valinta; vaalipaiva ; | ta:
— elective (ilek tiv) a.lielf (elf) s. keijukainen.
valittava ; —— elector! elicit (ili’sit) v- houkutel-
(ilek’toér) s. valitsija, va- la: vetad esiin; Synunyt-
litsijamies. tia,

electric (ilek’trik) a. sah-|| eligible (e’lidzibl) a. valitta-
k6inen ; — electrician vaksi kelpaava; sovelias:
(ilektrv San) s. s&hkoty6- — eligibility (elidzibi’ iti)
mies; — electricity s. valittavaisuus; vaali-
(ilektri?7siti) s. sahko; — kelpoisuus ; kelpaavai-
electrify (ilek’trifai) Ve suus.
shhkdéittiai; kiihottaa, in-|| eliminate (ili2mineit ) Fe
nostuttaa: — electroche- jattda lukuun ottamatta,
mical (ilektroke’mikal) aa, | karkoittaa ; polstaa; =—
sihkoéiskemiallinen: elimination (iliminev son)
electrocute (elek’trokjuut) | Ss. poistaminen; lukuun
— tappasd. sahk0lia = -—) ottamatta jattaminen.
electromagnetism (ilek-:|\elision (ili’80n) s. eritta-
tromag’netizm ) s. mag-|| minen, jakaminen.
neettisuus: — electro-||elite (eliit’?) s. valikoima,
meter (ilektra mitor ) S. valiojoukko.
sihkémittari; — electro- || elixir (ilik’sor) s. elaman
motor (ilektromowtor)  s. neste.
sihéntuottaja; — electro-|/ell (el) s. kyynara.
scope (ilek’ troskoup) s. |lelk (elk) s. hirvi.
sihkémittari; — electro- || ellipse (elips’ ) s. soikea
type (ilek’trotaip) s. ku-| ympyra; sanan_ poisheit-
valaatta. to.

elegance (e’ligans) s. sirous,|/elm (elm) s. jalava.
koreus; — elegant (e’li-||elocution (elokjuu’ son) Ss.
gant) a. siro, siisti, hieno. | a4antaminen ; esittelyta-

elegy (e’lidzi) s. murheru-| pa.
no. elongate (ildn’geit) v. pi-

element (e’liment) s. alku-| dentad, venyttaa; lykata
aine, elinaine; aineosa; | toistaiseksi.
mielitoimitus; — v. Muo- gl elope (iloup’ ) Vv. paeta,
dostaa alkuaineista ; menni karkuun; — e-
elementary (auuien tHe) lopement (iloup’ment)  S.
a. alkuaineellinen, alku- karkaaminen.
perdinen: alkeis-. eloquence (e’lokwens) S.

elephant (e’lifant) s. ele-|} kaunopuheisuus; — elo-
fantti, norsu. || quent (e’lokwent) a. kau-

elevate (e’liveit) v. nostaa, nopuheinen
korottaa, kohottaa; edis-|/else (els) pron. toinen,
thai; elahyttaa; — sie | muu: — adv. muualla,elucidate 134 embolism
-lle; —- konj. muutoin,!jembargo (embaar’go) s. lai-
muussa tapauksessa; -—|| van ryosto, takavarik-
elsewhere (els’hweer) adv. koon-otto; merikaupan
jossakin muualla, muu- sulku; — v. panna taka-
alle. varikkoon; sulkea meri-

elucidate (iluu’sideit) v. va-| kauppa.
laista. selitti#i': — eluci-||}embark (embaark’) v. las-
dation (iluusidei son) 5. kea laivaan; mennda lai-
valaiseminen, selitys; — vaan; —- embarkment
elucidative (iluw sidatiwv ) (embaark’ment) s. laivaan-
a. valaiseva, selittava; — meno.
elucidator (iluu’sideitor) s. || embarrass (emba’ras) v.

selittaia, valaisija.
elude (iluud’) ¥. wulttad,

kiertéa4; paast&a pakoon;
erehdyttaa ; tehda tyh-
jaksi; — elusion (iluv-
son) Ss valte; petos,;

elusive (iluw siv ) a.
kaihtava; petollinen, vie-
kas; — elusory (iluw’ sori)
a. viekas, petollinen.

emaciate (imev’ Sieit) v.
laihduttaa; laihtua,
kastua; — a. laihtunut,
lamaantunut.

Sur-

emanate (e’maneit) v. va-
lua; ilmautua; — ema-
nant (e’manant) a. ulus-

valuva, lahteva.
emancipate (imdn’sipeit) vy.
vapauttaa; julistaa taysi-
ika&iseksi; — a. vapaaksi
laskettu; — emancipation
(imansipev Son) s. vapaak-
silaskeminen,
emancipator
vapauttaja.
emasculate
kuohita ; lamauttaa ;
a... kuohittu : vel
emasculation
lew’son) s.

Lor) =6s.

+ .
LU «

embale (embeil’?) v. paka-
ta, kaaria.

embalm (embaam’) vy. pal-
samoida.

embank (embdnk’) v. pado-

ta, ymparoida
embankment
ment) s. patoaminen;
to; ranta-ayr
embar (embaar’
sisaiin.

sululla ;
(embank’-

LS.

) v. salvata

vapautus ;—
(iman’ svipei- |

(imas’kjuleit) v. |

(imiskju- |
kuohitseminen., |

llembody (embd’di)

 

a1]

pa- |

1
|
|
| liinpistaminen ;

 

hammastyttaa, saattaa
hamille arveluttaa ;
embarrassment (embdras-
hammennys; ah-

ment) s.

dinko, pula; rasitus ;
este.
embassade (embda’seid) S.

lahetyskunta; em-
bassador (embid’sadér)  s.
lahettilas ; — embassy
lahetyskunta,

(em’basi) s.
lahetysto.

embattle (embatl’’) v. aset-
taa tappeluasentoon; sei-
soa tappeluasennossa.

embellish (embe’lig) v. ko-
ristaa; — embellishment
embe’lisment) Ss. koris-
tus.
embers
tuhka.
embezzle (embezl’) v. Ka-
embezzlement

valtaa ;
(embezl’ment) s. Kavalta-

(em’ bors) kuu-

spl.

Mma

minen, vilppi; — em-
bezzler (embezlor) s. Ka-
valtaja.

emblaze (embleiz’) vi kir-
kastaa.

emblem (em’blem) S. ver-

tauskuva; tunnusmerkki;
— vy. vertauskuvilla esit-
tid

vv. Yue
yhdistaa ;
kuulua johon-

millistuttaa ;
yhdistya ;
KIN.
embolden
rohkaista.
embolism (em’bdlizm) s.
karkaus-

(emboul’ dn) v.
ri -

paiva.em boss 135 emporium
emboss (embds’) v. varus-!! maastaan; — emigration
taa kohoteoksilla; sulkea || (emigrev’Son) s. siirtolai-
sisiin; ajaa uuvuksiin. suus.
embottle (embdtl’) v. panna||eminence (e’minens) s. kor-
pulloihin. | keus, ylevyys; korkea
embow (embau’) v. kKaarit-|| paikka ;— eminent (e’mi-
taa. | nent) a. etevda, korkea,
embowel (embau’el) v. ottaa|} ylhdinen.
sisukset ulos. l|emit (imit’) v. lahettaa;
embrace (embreis’) v. sy-|| panna liikkeelle; —
leilla ;k4sittaa, sisiltdd, || emissary (e’miseri) s. 1a-
sulkea piiriinsa; halata || hetti, tiedustelija ; ——
toisiansa, syleillen yhdis- emission (imi’S8on) s. la-
tya; — embracement hettiminen, liikkeellepa-
(embreis’ment) s. lempea| no.
syleily. liemmet (e’met) s, muura-
embroider (embroi’dér)  v.| hainen.
ommella kuvioita, kirja-||cmolliate (imd’lieit) v. peh-
ella; embroidery (em-| mitt#a, veltostuttaa.
broi’déri) s. koruompelus. | emolument (imdljument) s.
embroil (embroil’) v. saat- hy6éty, voitto.
taa epajarjestykseen, emotion (imou’gon) s. kiih-
himmentida; kutoa yh- tymys, mielenliikutus.
teen ; — embroilment||empark (empaark’) v. ym-
(embroil’ment) s. epajar- piréidad aidalla, sulkea si-
jestys, sekaannus. saan.
embryo (em’brio) s. synty-||emperor (em’poror) s. Kei-
mat6n sikiO; a, itavil, ii sari; — empire (em’pair)
tekeilla oleva. s. keisarikunta, valtakun-
emend (imend’) v. korjata,||_ ta.
parantaa. \|emphasis (em’fazis) s. into;
emerald (e’mérald) s. sma-|| voima, pontevuus; pair
ragdi. || nokkuus puheessa; —
emerge (imordz’) v. pullah-|| emphasize (em’fazaiz) v.
} |

taa ylés; tulla nakyviin,
ilmestya yht’akkia;
emergency (imordz’ensi) s.
kohoaminen; odottamaton
tapaus; pakottava valtta-
mattomyys, hatatila;
ie odottamaton, akilli-
nen; pakottava.
emery (e’meri) s.
rautajauhot.
emetic (ime’tik) s. oksetus-
aine; — a. oksettava.
emication  (imikei’Son) Ss.
sdihkyminen, sdakendimi-
nen.
emiction (imik’ son) virt-
sa; virtsan heittaminen.
emigrant (e’migrant ) Ss.
siirtolainen; — emigrate
(emigreit) Vi muuttaa

mirkeli,

Ss.

 

painostaa, alleviivata ;

emphatic (emfatik) a.
voimakas, ponteva, pai-
nokas.

empiric (empi’rik) a. koke-
musperainen.

employ (emploiw’) v. kayt-
thd: pitaa tydssa; ottaa
palvelukseen; —~s. kayt-

timinen; toimi, ammatti;
tyGpaikka ; employee

 

 

(emplow ) S. ty6nte-
miss: — employer
(emplov’ér) s. tyé6nantaja,
isdnta; — employment
(emploi’?ment) s. toimitet-
tava asia; palvelus.

empoison (empoizn’) v. Myr-
kyttaa; kKatkeroittaa.
emporium (empou’riom)

 

 

Ss.empower 1

 

kauppapaikkKa, varasto-
paikKa.

empower
tuuttaa.

(empaw’or) v. val-

empress (em’pres) s. kKeisa-
rinna.
empty (emp’ti) a, tybja;

arvoton, mité&t6n;
=o we .tyhnientaa,
tyhjentya.

turha,
autio ;
paljastaa ;

emulate (em’juleit) v. kil-
voitella, otella, tavoitel-
la: — emulation (emju-
lei?Son) s. kateus; kilpali-
lu: — emulous (em’julos)
4. kilvoitteleva; uuttera.

emulsion (imol’gon) s. ravin-
toneste, vilvoke.

epable (eneibl’) v. saattaa

kykenevaksi.
enact (enakt )
tantdon ;

Vv. pannatay-
s4ataa; .naytel-

la: — enactment (endkt-
ment) s. lain vahvistami-
nen ; saados, paatos;

naytteleminen.

enamel (end’mel) s. emalji,
lasitus; raudus (hampais-
sa); kiilto; — v. emal-
joida ;— enameler (enam’-
elor) s. emaljoitsija.

enarmed (enaarmd’) a. va-
rustettu.

eneamp (enkdimp’) v. majoit-
taa; majoittua; — en-
campment (enkamp’ment)
Ss. majapaikka.

encase (enkeis’) V.
sisaan.

encave (enkeiv’) v.

sulkea

kitkea.

enchain (entiein’) v. yhdis-
taa vitjoilla.

enchant (entsant’?) v. lumo-
ta, tenhota, hurmata; -

enchanter (entsan’tér) s
lumooja; — enchantment
(entsant’ment) s..lumous.
encirele (ensérkl’) v. ympi-
roid, plirittiaé.
encloister (enklois’ tor) Vv.
sulkea sisaéan.
enclose (enklouz’) v.
sulkea sisdan; —

aidata,
enclos-

36 endamage

  
 
     
 
  
  
   
  
   
 
   
   
      
   
    
  
   
  
  
  
 
  
  
   
  
 
 
 
  
    
  
  
 
 
 
  
  
 
  
  
    
   
  
  
   
  
  
 
  
  
 
  
  
     

 

ure (enklowzuur ) Ss. ai-
taus !\piirt, alias

(enkonv pas ) V.
piirittaa,

encompass
ymparoida,
kiertaa.

(aankor’) v. vaatia,

niyteltavaksi.

encore
uudestaan
(enkauw tor) Si
yhteensattumus, yhtymi-
nen: ottelu; kiivas kes-
kustelu; — v. hydkata
padlle, taistella vastaan.
encourage (enko’redz) V..
rohkaista, kiihottaa; ela-
hyttaa ; suosia ; aut-
taa ; encouragement
(enko’redzment) s. rohkai-
su; suosio.
encroach (enkrouts’) v. su-
pistaa, vahent#4; vahin-
goittaa, sortaa, loukata;
encroachment ( enk-
routs’ment) s. epalaillinen
tunkeutuminen; anastus;
vahingoittaminen.
encumber (enkom’ bor) Vi
vaivata, rasittaa; estaa;
- encumbered (enkom’-
bord) a. rasitettu, vai-
vattu: -velkaantunut; -——
encumbrance (enkom-
kuorma, paino,

encounter

brans) s.

rasitus; este: kiinnitys-
laina.
encyclical (ensaik’likal) Ss.

kiertokirje.

encyclopedia (ensaiklopiv -

dia) Ss. tietosanakirja;
— encycklopedist (en-
saiklopiv dist) B: kaik-

ki oppinut.
end (end) s. loppu,
Sari, raja: havio;
tusperi, maérapéaa; pala-
nen, patk&; — v. lopet-
taa, padttédda; havittaa;
loppua, pkdattya;. kuolla;
ending (end’in) s
loppuminen, loppu; paa-
te ; — endless (end’ les)
a. loppumaton; ikuinen;
adreton.
endamage

paa;
tarko-

(endda’medz) v.endanger 137 engrave
saattaa vaaran-alaisek- | taa, vahvistaa ; panna
si: vahingoittaa. voimaan, ajaa perille,
endanger (endein’dZor) v: panna taytant6on; pa-
saattaa vaaranalaiseksi. koittaa; muistuttaa —
endeavor (ende’vor) s. koe- enforcement (enfoors’-
tus, yritys; DYDINLO, Uult- menty Ss. YWahvVistus; -pa-
teruus; - v. koettaa, y-| koittaminen; vakivalta.
rittd#ai; harrastaa; vavoit-|j\enfranchise (enfrdnt’Sis)  v.
tad. pyrkia, antaa kansalaisoikeus ;
endorse (endoors’) v. kuor- antaa erivapautus.
mata selalle; kirjoittaa|| engage (engeidz Vv. panna
seldille; hyvaksya& vekse-| pantiksi; velvoittaa, saat-
li; — endorsement (en-|| taa sitoutumaan; taivut-
doors’ment)  s. padllekir- || taa; ottaa palvelukseen ;
joitus; hyvaksyminen; || antaa tehtiviksi, valtuut-
siirto vekselissa. tag: toimittaa,:  yiebar-
endow (endau’) vy. lahjoit-|| taa; hydkata pdadalle, ru-
taa; varustaa;— endow- veta tappeluun; kaskea
ment (endawment) s. lah- luoksensa; kihnlata> si-
joitus; luonnonlahjat, a- toutua; ruveta; — en-
vut. zaged (engeidzd’) a. pois-
endurance (endjuwrans) «s. | luvattu; kihlattu; toimes-
kKestaminen, kirsiminen; || sa oleva; — engagement
kestiviisyys; —— endure|| (engeidi’ment) s. panttaus;
(endjuur’) v. kestaa, kar-!| sitoumus; lupaus; toimi;
sia, sietaa; pysyi; —| ottelu taistelu ; kutsu ;
enduring (endjuu’rin) a aviolupaus, kihlaus; —
kestava, pysyva; luja, engaging (engeid’ Zin) a.
vakava. miellyttava, puoleensa
endwise (en@waiz) adv. vetiva
pystyssé, suorana; taka-||engender (endzen’dor)  v.
perin, nurin. SIILPaAs: $ synnyttaa; vai-
enemy (enimi) s. viholli- kuttaa: “syntya.
nen, vastustaja. engine (en’dzin) s. kone;
energetic (endrdze’tik) a.|| — engineer (endziniir’) s.
voimakas, ponteva, tar- kKkoneenkayttaja; koneen-
mokas; toimelias ; — rakentaja; junan Kuljet-
energize (en0or’dzaiz) v. taja; — v. aikaansaada;
antaa voimaa, yllyttd4; vehkeillA; — engineering
toimia pontevuudella; — (endZiniv rin ) s. konetai-

energy (en ordzi) s. voima,

 

pontevuus, tarmo; toi-
meliaisuus.

enervate (inor’veit) v. her-
pauttaa, lamauttaa,: uu-
vuttaa ; a. herpautu-
nut.

enfeeble (enfiib’) v. vai-
vuttaa, heikontaa.

enfilade (enfileid’) s. suora
viiva; jakso; — v. men-

na suoraan: ampua  pit-
kin riveja.

enforce (enfoors’) v. voimis-

konerakennusammat-
toimittaminen ; veh-

Lo:
he ag
| keileminen.
jiengird (engord ) vy ottaa.
l\English (ing lis) Englan-
| nin; englantilainen; — s.

englanninkieli.
nares (engoordz’ )

|

V-
a.

 

v. niel-
14, sy6d&a suuhunsa; mas-
sata.
lengrasp (engrasp’) v. tart-
tua kiinni, siepata.
engrave (engreiv’) v. Kai-
vertaa; —- engraverengross

 

 

ta. Ssyottad, viehattaa.
engulf (engolf’) v.- tyontaa
syvanteeseen ; niella.
enhance (enhans’) v. korot-
taa, suurentaa, koota 5
nousta ; eneta ; en-
hancement (enhans’ment )

= korottaminuen; —- us
hancer (enhans’0r) Ss. hin-
nan nostaja.

arvoi-
enigmatic

enigma (inig’ma) Ss.
tus, pulma;
(inig’matik) a. arvoituk-
senkaltainen, hamara, ar
votuksellinen; — enigma-
tize (inig’mataiz) v. puhua
umpisanaisesti.

Ve. antaa
kiskea ;
‘ment

tal

enjoin (endzoin’)
tehtivaks!i ;
enjoinment

virallinen
kit lta

enjoy (endézov’ ) Vv.
huvitella ; nauttia,
kisthit itsensa;
huvi; enjoyment

*ment ) nautinto

os ndzoin
Ss kasky

iloita,

- ilo

Ss.

dzoi S.

kiihoittua.

enlarge (enlaard2’) v. ison
taa, laventaa,
venytthi; liioitella;
ta: enlargement
laard= ment ) suurte
nus: liiottelu; pitkave
teiSyYSs.
enlighten
laista,

(¢

».

(enlaitn’ )
valistaa ;

V. Va

taa: — enlightment (en

lait?ment) s. valistus.
enlist (enlist?) v. panna lu

etteloon: kirjottautua so

tavikeen, pestautua; —

       

(engreiw’or) s. kaivertaja, |
vasken-, puun- jne, piir-
tija: — engraving (eng-
reiv’in) s. kaiverrus, vas-
ki-, puu-, teras jne. piir-
ros.

engross (engrous’ ) Vv. pak-
suntaa, suurentaa; kasa-

vir-

(en-

enkindle (enkindl’) v. sytyt-
taa innostuttaa, yllyt-
taa sytty4a; innostua,

laajentaa,
1S0-
n-
n-

ilahut-

 

   
  
  
  
 
   
   
  
    
  
  
   
  
   
  
  
  
   
  
     
   
  
  
 
  
  
   
  
  
   
  
  
 
  
 
 
  
   
 
 
  
  
  
  
 
 
 
   
    

8 entail
enlistment (enlist’?ment)
Ss, pestaus; rupeaminen

johonkin.

enliven (enlaivn’) v. elvyt-
tid. innostuttaa, virvoit-
taa.

enmity (en’miti) Ss. Villas;
vihollisuus.

ennoble (enoubl’) v. aate-
loittaa, jalostaa; saat-

taa mainioksi.
ennui (aanwi’) s, ikavyys.
enormous (inoor’mos) Bi
suunnattoman suuri; hir-
vei: saannoton; —
normity (inoor’miti) S.

suunnattomuus;} vialli-

hirveys.

(inof’) adv. tar-
kyllin, kyllaksi,

jokseenkin,

enough
peeKksi
riittavasti }
tensakin.
enrage (enreidz’) v. vim-
mastuttaa, suututtaa.

1O

enravish (enrda’vig) v. vie-
hattasa, Burmata.
enregister (enred’Zistor) Vv.

1 luetteloon.
(enrits’?) v. rikastut-
vaurastuttaa ;
(enrits’ ment)
ri-

panni
enrich
taa;
enrichment
rikastuttaminen ;
astuminen.
(enroul’) v. panna lu-
loon 3 kirjoittautua
luetteloon 5 ruveta;
enrollment (enroul’ment)
luettelo, pOyt&akirja.
(enruut’?) v. juurrut-
istuttaa syvalle.
(engrain’) v.
sailyttaa.

S

kk
enroll
ette

enroot
Lada.
enshrine
kea sis&in;

sul-

ensign (en’sain) s. tunnus-
tihti: kunniamerkki; so-
talippu; upseerl; — _  V.

tunnusmerkilla.
v. tehda
enslavement

varusta
enslave

orjaksi .

a
(ensleiv’ )

(ensleiv’ment) s. orjuus.
ensue (ensuu’) v. seurata,
johtua; nakya.
entail (enteil’) s. sukukar-
tano; perintéoikeudenentangie 139 ephemeral
rajoitus; — vy. maarata | entomology (entomd’ lodzi)
perittavaksi. || s. hy@nteistiede.
entangle (entdigl’) v. se-|\entrance (en’trans) s._ si-
kKoittaa, saattaa hamille, | saankaynti, ovi; aukko.
kietoa; — entanglement ||\entrance (entrans’) v. vie-
(entang’ ment) Ss pula, | hattaa, ihastuttaa.
himmennys. eptrap (entrap’) v. johtaa
entente (daantaant’) s. sopi- paulaan eli ansaan; van-
mus, ito: gita.
enter (en’tor) v. tulla_ si-|\entreat (entriit’) Ve. Dy v-
saan; ruveta; panna kir-| tad, anoa; — s. pyyntd.
Joihin 3 ilmoittaa tullat- entry (en’tri) s. sisiinme-
tavaksi; —— entering (€n’-|| no ovi: vienti kirjoihin,
torin) S. Slsaanastunta;$ | sishinkirjoitus: poy tikir-
tM eed s ja: padsOmaksu; tulli-
enterprise (en torpraiz) S, iimoitus: haltuunotto:
hanke, yritys; — enter- entwine (entwain’) v. pal-
prising (en’torpraizin) a.|| mikoida, kietoa yhteen.
ee: tarmokas, \|entwist (entwist’?) v. palmi-
entertain (entortem') Vv. yl-| koida, sitoa yhteen.
es ayeeio pita || enumerate (injuuw’moreit) v.
luonansa ; huvittaa ; pitaa |! juyetella: —— enumeration
seuraa ; —— s. kestitys, hy- || (injuumorev Son) s. luette-
vanapito; — entertain- || lémiiner.
BIE | L ORbOF te {BORT) 5, Ba enunciate (inon’sieit) v. il-
pidot, kestit. : moittaa, kertoa, lausua:
enthrone (enthroun’ ) v. ko-| oi, Gitaneiation. . Cimon:
rottaa valtaistuimelle. gon) s. ilmoitus, lausumi-
enthuse (enthuuz’) v. innoS-i| |. wan. ‘keetoms.
tuttaa ; — enthusiasm : 2
(enthuwzidzm) s. innostus; envelop (enve’lap) v. kad-
kiihko; — enthusiast|| i4, verhota, panna si-
(enthuu’ziast) os. innokas|| S&&n; Kietoa, sekaannut-
ihminen, harrastaja ; .——]j Lag... = envelope (en’ve-
enthusiastie (enthuuziis’- || loup) o Bers Pe
tik) a innostunut. || Kirjekuori. :
entice (entais’) v. viehat- ||envenom __ (enve nom) V.
tia, houkutella; — en-|| myrkyttaa. ;
ticement (entais’ment) sg. ||emviable (en’viabl) a. _ka-
viehittiminen; mairitte- dehdittava; — envious
lu: viettely. (en’vios) a. Kateellinen.
entire (entair’) a. koko, environ (envavron) ME ympa-
kokonainen; t&ysi, tady- roida; — environment
dellinen: tiysivoimainen; (envavronment) s. ympa-
suoramielinen;— entirely rist0; olosuhde. ee
(entair’li) adv. kokonaan. ||emvoy (en’voi) Ss. valtiolli-
tvkkindin. nen asianvalvoja, ldahet-
entitle (entaitl’) v. nimit- tilas.
taa arvonimella; oikeut-|/envy (en’vi) v. kadehtia;
taa. —  s. kateus.
entomb (entuum’)  v./ hau-!||epaulette (e’poolet) s. ol-
data; — entombiment kalappu.
(entuum’ent) s. hautaus,||ephemeral (ife’méral) 2.

maahanpano.

  

 

 

 

ykKsipaivainen.140 eradicate

epic

oe

 

 

 

epic (e’pik) s. sankariruno, kaltaisuus ; — equali-
kertomaruno. zation (iikwalizev son) Ss.
epicure (e’pikjuur) Ss. herk- yhtélaiseksi saattami-
kusuu, hekumallinen. nen ; — g§,. tasa-arvol-
epidemy (epide’mi) s. tart- suus: — equally (ii’kwali)
tuva tauti; —— epidemic adv. yhtaélaisesti, samoin ;
(epide’mik) a. tarttuva. - equation (ikwev’ Son) Ss.
epigram (e’pigrim) s. ly- yhtilaiseksi saattaminen ;

tasapuolisuus ; yhtalo,

hyt pilkkaruno, komppa.
equanimity (iikwanv mitt) s.

epigraph (e’pigraf) s. paal-

lekirjoitus, motto. tasamielisyys, maltilli-
epilepsy (e’pilepsi) s. kaa- suus.

tumatauti ; — epileptic ||equator (ikwertor) s. pai-

(epilep’tik) s. kKaatuma- vantasaaja.

tautinen. equestrian (ikwes’trian) a.
epilogue (e’pildg) S. loppu- ratsastava.

lause;: jilkipuhe. equilibrium (iikwilib’riom)
episcopasy (epis’kopasi) Ss. s. tasapainoon asettami-

piispanvirka; — episco- nen: tasapaine; — equi-

pal (epis’kopal) 2. plis- librist (iikwilib’rist)  s.

pallinen. nuoranhyppija.

episode (e’pisoud) s. tapaus, equinoctial (vikwindk’sal) sg.
valikohtaus. paivantasaus.

epistle (ipisl’) S. epistola, equip (ikwip’) v. varustaa ;
kirje. miehittaa; vaatettaa; —

epitaph (e’pitaf) Ss. hauta- equipment (ikwip’ment) s.

kirjoitus. varustus; vaatetus.

epithet (e’pithet) Ss. lisini- || equiponderous (iikwip dw do-
it, ros) a. samanpainoinen,
epitome (ipitomi)  s&. yh- tasapainoinen.
teenveto, paadkohtien ker- equity (ek’witt) s. kohtuul-
tominen ; supistus ; -- lisuus, tasapuolisuus; Ol-
epitomize (ipi’tomaiz) v. keus; — equitable (ek’wi-
supistaa. tabl) a. tasapuolinen,
epoch (epdk) s. ajankaan- kohtuullinen.
ne, kidannekohta; aika- || equivalence (ikwv? valens)
kKausi. Ss. yhdenarvoisuus ; —
epos (@ pds) S. sankariruno equivalent (ikwv valent)
equable (iik’wabl) a. yhta- a. yhdenarvoinen; — 8:
lainen ; tasainen ; — vastine; korvaus.
equability (iikwabiliti) ||}equivocal (ikwi’vokal) Bi.
s. yhtdlaéisyys, yhdenmu- kaksimielinen ; epailta-
kaisuus; tasaisuus. va; — equivocate
equal (ii’kwal) a. yhtalai- (ikwi’vokeit) v. olla Kak-
nen, yht# suuri; yhden- simielinen, puhua kaksi-
vertainen, suhteellinen, mielisesti ; — equivo-
verrattava ; kykeneva ; cation (ikwivokev son) Ss.
tasapuolinen ; yhdenteke- kaksimielisyys.
vit: — v. verrata; vetaa |jera (ira) Ss. ajanluku ;
vertoja; pitaa yhdessa | aikakausi.
arvossa } tasoittaa; so-|jeradiate (irei’dieit) v. si-
pia; td#ysin korvata; -—| teilld, sd&akendida, lois-
equality (ikwd@ liti) ad taa.

|

yhdenvertaisuus ; saman-||eradicate (ira dikeit) Vv.erase

141

    

essence

 

JQUTIttaa > Turn

taa.

erase (ireis’) v. raapia pois;

havittaa ; —
(irev’ Son) s. poisraapil
nen, havittaminen.
ere (Gir) adv. 1; DYFED:
nenkuin ; ennen;
erelong (eir’lan) adv.
nen pitkaa:
(eerhwail) adv. -joku
ka sitten, Hiljakkoin.
erect (irek?’) v. pystytt:
rakentaa; ylentaa, a
taa, ylos: kohota,
pystyssa

— a.
suora ;
erection
pystyttaminen ;

— (irek’ son)

erasion

ni-

en

en-
erewhile

ai-

ia
ut-

nousta;
oleva;
jarkahtamatc

yn ;

De

rakennus;

havit- ||erudite

 

oppi-

Ss.

(e’rudait) a.
nut, tietorikas;
erudition (erudi’ son)
oppi; sivistys.
leruption (irop’son) s. puh-
keaminen; uloshyOkkays;
rohtuma, syhelma ; —
| eruptive (irop’ tiv) a;
| puhkeava; syhelmainen.
‘esealop (e’skaldp) s. ham-
mastettu reuna.
escape (eskeip’) v.
pakoon; paeta,
karkuun; kiertaa,

padsta
menna
kKaih-

taa; — s. pakoonpaasy ;
vilte, veruke; palopor-
taat,

escheat (estsiit’?) s. peray-

tyminen; perdaytymispii-

— erecktly (irekt’li) adv. ri: perdaytynyt tilus; ——
pystyssa, -yyn. v. perdantya.
eremite (e’rimait) s. erakko. ||eseort (es’koort) s. suoje-
ergo (0r’go) konj. siis: |} lus; saatto;— v. suojella:
niinmuodoin. saattaa.
Erm (wrm) s. iIrlantt. esoterik (esote’rik) a. si-
ermine (07min) s. karppa; | sdHinen; klikkikuntainen.
karpan-nahka. | espalier (espal’jor) s. sa-
erode (iroud’ ) Vv. syOoOvyt-| leristikko; — Vv. varus-
tii: — erosion (irou’Zon) | taa sdleristikolla.
Ss. sydOvytys ||especial (espe’sal) a. eri-
erotical (erow’tieal) a. lem-|| tyinen, erindinen; erin-
pi-, lemmen-, rakkau- || omainen; —_ especially
den: — eroties (erowtiks)|| (espe’Sali) adv. etupaads-
spl. lemmenseikkKailut. | sa, VWarsinkin, erittain-
err (ér) v. harhaella; ek-|| kin.
syi; erehtyd, hairahtua; || espionage (es’pionedz) Ss.
pettya; erehdyttaa; ek-|| vakoileminen.
sytthi; — errant (er’ant)||espousal (espowzal) s. kih-
a. kuljeksiva, harhaile-|} laus; haat.
va: erehtyva., vaira; |iespy (espav ) v. vakoilla,
—erratie (erd’tik) a. sAan- | tiedustaa, urkkia; huo-
nétédn; erehtyvdinen;|| mata.
harhaileva ; — er-||esquire (eskwair’) s. arvo-
roneus (erownios) a: 1) * Sule herrea.
kulkeva; eksyksissd k4é-|iessay (esei’?) v. koettaa; —
veleva, eksynyt; vatira : || (e’se) s. koe; kirJallinen
— errenously (erowniosli) || kyhays.
adv. vilrin; —_ error|jessence (es’ens) s. olemi-
(er’ér) gs. virhe, erehdys.|| nen, olemassa-oleminen ;
hairaus, vika. lt olemus: alkuaine; neste,
erstwhile (odrst?hwail) adv.|| mehu; — essential
ennen, kun. l| (esen’sal) a. oleellinen,
eructation (eroktei’ son) a: varsinainen; — essential-

royhays, oksennus.

 

AGQV. Var-

 

ly (esen’ sali)establish

142

event

 

 

  
   
 
 
  
  
 
  
  
  
  
   
  
  
 
  
  
   
  
  
 
  
 
 
 
  
  
  
   
 
 
 
 
  
  
  
 
  
   
 
  
 
 
 
 
 
 
  
   
  
   
  

esteem
arvossa, kunnioittaa ;
lcinia: — Ss. Barvossapl-
to, kunnioeitus;

mielipide.

arvoste-

lu,

estimate (es’timeit) v. ar-
vioida, arvostella, arva-
ta; — sS. arvioiminen,
arvosteleminen ; arvio-
lasku; hinta — esti-
mation (estimei’ Son) S.
mielipide, ajatus, arve-
lu: arvossapito.

estrade (estreid’) s. lava:
astuma, nousupaikKa.

estrange (estreindz’) v. vie-
roittaa.

etch (ets) v. syOvyttaa ;
syOvyttamalla piirtaa ;

—= ss, jelkiniltos; késanto.

eternal (itor’nal) a ijan-
kaikkinen, ikuinen ; —
eternity (itdr’niti) s. ijan-

kaikkisuus.

ether (ii’thor) s. eetteri.

ethie (ethik) a. siveysopll-
linen; ethies (e’thiks)
spl. siveysoppil.

ethnography (ethnd@ grafi)

s. kansantiede.

etiquette (etiket’) s. hovi-
LaVvVat, seuratavat.
etymology (etimd lod2i) S

johto-oppi; — etymo-
logical (etimdlod’zikal) a.
johto-opillinen.

eucharist (juu’ karist) S.

ruumiinluonne.

kiittdminen; Herran eh-
toollinen.
eucrasy (juwkrasi) s. terve

sinaisesti, pddasiallisesti. ;!eulogy (juwlodzi) s. kiitos,
establish (estab’ lis) v. ylistyspuhe; — _ eulogize

asettaa; vahvistaa; sdaa- (juw lodzaiz) ve Kkiittaa,

tii; perustaa; — estab-|| ylistaa.

lished (estéb’ligd) a. lail-|;}eunuch (juw’nok) Ss. eu-

linen: vallalla oleva, ta-|}| nukki; kuohilas.

vallinen ; — establish- ||European (juuropii’an) a,

ment (esta blisment) Ss. europalainen.

laitos. evacuate (ivdk’jueit) v. tyh-
estate (estett’?) ss. tila, ti- jentiaé’; poistaa; lakkaut-

lus ; asiantila ; saaty ; tas — evacuation

omaisuus; perint6O; — vV. (ivikjuev son) s. tyhjen-

siirtdaé omaksi. nyvs; poistaminen,

(estiim’ ) v. pitaéa ||levade (iveid’ ) YY. Valttaa,

kiertaa, vaistaa ; paasta
pakoon.

evangelism (ivav dzeligem)
s. evankeliumin julista-

evangelist

minen;

(ivaw dézelist) s. evanke-
lista; = evangelize
(iwan’dzelaieg) v. julistaa
kristinuskoa.

(iv@ poreit) Vv.

haihtud.;
haihduttaa.
valtta-

evaporate
hoyryta
hoyryyttaa,
(ivei’zZon) Ss.

pois,

evasion

minen ; tekosyy ——
evasive (ivei’siv) a. valt-
televa, kierteleva mut-
kainen.

eve (iiv) s. ilta; aatto.

tasainen,
yhtalainen ;
tasamielinen,

even § (itivn) a.
lakea, silea;

mukainen }

tyyni; tasapuolinen; --
adv. tismdlleen, taydel-
leen; suoraan ; aivan,
ihan, Juuri ; mydskin,
jopa, viela; samaten;
kylli; — v. tehda tasai-
seksi: suorittaa, kuitata;
sovittaa helpottaa; olla
yhtalainen, sopia; _—
evenly (tivn’li) adv. ta-
saisesti j.n.e. evenness
(iiv’nes) 5. tasaisuus;

suoruus; yhtalaisyys; ta-

sapuolisuus.
evening

(iiv’nin) s. ilta.

event (ivent’) 5. tapaus,
kohtaus; seuraus; lop-
pu; — eventful (ivent fol)

a. moniseikkKainen, ta-evict

evidence

evil (iil) a.

ever 143 examine
pauksista rikas; tadrked;|| evilminded (iivl’mainded)
— eventual (iven’tjual)|| a. pahasisuinen, ilkea-
a. Mahdollinen, ehdona-|| mielinen.
lainen ; lopullinen; —Jl\eyince (ivins’) v. selvisti
eventually (iven tjualt) | osottaa, nd&yttéa toteen;
adv. mahdollisesti; lo-|! gelviti.
ee eat: evitable (i’vitabl) a. vil-

ever (e'vor) adv. aina, yhta]|

alinomaa, yhéa,
herkea- |

mittaa,
milloin tahansa,
matta; (kysymyslauseis-
sa) koskaan, milloin-
Kaan: vaan, mits. vaan;
miiaan lailla, vahinta-
kaan, suinkin; — ever-
glade (e’vorglcid) s. nevai-

nen ruohomaa;
everlasting (evorlas’ tim)
a. loppumaton, alino-

mainen, lakkaamaton,
ikuinen; —- evermore
(evormoor ) adv. alino-

maa, yhtendnsa, lakkaa-
matta.
eversion (evdr’son) s. mul-

listus; havitys.

every (evori) a. jokainen,
joka, J0k’ainoa : —
everybody (e’voribddi) - sg.
jokainen, kukin, itseku-

everything
kaikki; —

(e’vorthweer )

kin ; —-
(evorithin) s.
everywhere
adv, kKaikkialla, joka pai-
kassa.

(Wwikt ) v. laillisesti
haataa pois omaisuudes-
ta; — eviction (ivik’son)

s. laillinen haataminen
omaisuudesta.

(e-videns) v. nayt-
taa toteen, todistaa; —
s. silminnaéhtavaisyys,
rarmuus, ilmeinen to-
CLUS, selvyys; todistus,
todistuskappale; — evi-
dent (evident) a. silmin-|
nahtava, ilmeinen, selva;
— evidently (e’videntli) |
adv. ilmeisesti.
paha, ilked, |
kehno; vahingollinen; —|
v. vahingoittaa; — s, pa-
he; epikohta; turmio;|

|
|

evolve

evulsion

ewe

os

exact

exaggerate

exalt

examine (egz@’min) vy.

tettava.

evoke (ivouk’) v. huutaa
esille; manata; — e-
vocation (evokei’ son) Ss

esillehuutaminen ; ma-
naus: vetoominen.
(ivalv’?) v. kehittya;
kehittaa ; — evolution
(evoluu’son) s. Kehitys.
(ivol’Son) s. ulos-
tempaaminen.

(juu) s. emalammas,
uuhi.

(eks) part. yhdistyk-
entinen, ollut, vi-
pantu; — esim.
ex-emperor (eks’emporor)
s. valtaistuimelta sysat-
ty keisari; — ex-mayor
(eks’meior ) S. entinen
pormestari.

(egzakt’) a. tarkka,
tismdllinen; oikea; luo-
tettava; — YyV. vaatia,
velkoa; ylenmaarin ra-
sittaa ; harjoittaa ; —
exactly (egzakt’ li) adv.
tarkoin, aivan, ihan, tdas-
malleen.

sissa:

ralta

(egzad’zoreit) v.
kasata; liioitel-
exaggeration
ison-

lajata,
las —
(egzadzorev son) Ss.
taminen; liiottelu.
(egzoolt’ ) Vi. TORtAS,

ylistaa ;
exaltion (egzooltei son)
nostaminen; ylistys; —
exalted (egzool ted) a.
ylhainen, korkea; yleva;
innostunut.

 

ylentaa ;

hi

tut-
kuulustella; — ex-
(egziminev’ gon)

kuulustelu,

kia,
amination
s. tutkinto,
tarkastus.example 144 excursion
example (egzdmpl) s. esi- || vaihtaa; —— ‘§ > *valtito,
merkki. vaihtokauppa ; vaihto-
exanimate (egzi’nimetit) v.{| kurssi; kauppavaihtola,
panna hengelti, kuolet-|}| podrssi; hinta.
taa: lannistuttaa; — a./\/exchequer (ekst&se’kor) Ss.
hengetén; lannistunut. valtiovarasto.
exarticulation (eksaartikju-|\execice (eksaiz’) s. myymis-
lev’son) gs. niveltyminen. vero.
exasperate (egzis’poreit) v.||excite (eksait’) v. liikuttaa,

suututtaa ; tehda viela
pahemmaksi; — 4. vi-
hastunut — exasperation
(egzasporev son) s. mieli-
karvaus, viha, suuttu-
mus.

excavate (eks’kaveit) v. ko-
vertaa, kaivaa exca-
vation (ekskavei7Son)  s.
kovertaminen, kaivami
nen; kuoppa, syvennys.

exceed (eksiid’)  v. astua
yli nousta korkeammal-
le kuin, menn maaran
Vit; olla voitolla; -
exceeding (ek siv’ din) 2.
vlenmaéarin, liika ; —-

exceedingly (eksiv’ dinli)
adv. ylenmaédarin, suures-

ti; erinomaisesti.

exel (eksel’) Vv. olla ete-
vampi, voittaa; kunnos-
taa itsensa; excellency
(ek’selensi) S. etevy ys,
oivallisuus, ylevyys; yl
hiisyys; excellent
(ele’selent) an. eter Ol-
vallinen ; vihainen
excellently (ek’selentli)

dy rinoma’sesti

except (eksept’) v. sulkea
pois, hylata tehd: Vas-
tavaitoksia. prep.
paitsi, mutta « konj.
jollen, ellen; exception
(eksep’ son) s. poikkeus;
vastavait6s.

excerpt (eqzort’) s. ote

excess” (ekses’) s. liika-

yle

maara, npalttisuus }
vallattomuus; irstaisuus;
excessive (ekse’siv) a.
ylenmaédardainen, liiallinen;
raivoisa.
exchange

(ekst&Seind2’ ) Vv

arsyttaa ;
(eksait’ment)

kiihottaa,
excitement
s. kiihdytys, kiihotus.
exclaim (ekskleim’) v. huu-
dantaa: - exclamation

(eksklamev son) a, huu-
dahdus.

exclude (ekskluud’) v. sul-
kea pois; — exclusion

pois-sul-

hylkaéaminen ;
(ekskluu’siv) a.
yksinomai-
exclu-

adv.
y ksinomai-

(ekskluw son)
keminen;
exclusive
poissulkeva ;

n, verraton;
sively (eksluwsivli)

Ss.

né inci
vksinansa,
sesti.
excommunicate (ekskam-
juu nikeit) v. sulkea seu-
rakunnan yhteydesta;
lrakunnan yhtey-
sulettu ; ex-
communication (ekskam-
LI poissulke-

Ds No:

desta acon

Us? cei’ son) S.
minen.

excortiate (eksk

nvlkea, kuoria.

excrement (eks’kriment) s.
ruumiin ulostus; — V.
ulostaa.

excrete (ekskriit’) v. erot-
{ itsestaain, ulostaa; —
excretion (ekskrii’ son) S.
erottaminen, ulostus.

(ekskruw sieit) v.
KK raakata ;
excruciation (ekskruu-
kiduttaminen ;
vaiva.
(ekskov peit)

puolustella ;
(ekskolpew’ Son)
puhdista-

excruciate

auttaa

Sten SON). Ss.

tiyal 2a.
Ve

exculpate
puhdistaa,
exculpation
s. syytoksesta
minen.

excursion

(ekskor’ son) S.excuse 145 exile
poikkeaminen, tavallis- || miinharjoitus; kirjallinen
ten rajojen yli kaymi- || harjoitus; — v. harjoit-
nen: huvimatka; — ex-|| taa; totuttaa; toimittaa;
cursive (ekskor’ siv) a.|| ahkeroida.
poikkeavainen. ||exert (egzort’?) v. ojentaa;

excuse (ekskjuuz’) v. anoa|| kKurottaa, ilmaista; kayt-
anteeksi; puolustella; an-|| taa; ponnisieag; <r. et
taa anteeksi; vapauttaa; | ertion (egzor’son) s. pon-
oo Ss. anteeksipyynto; nistus, koetus; uutteruus.
puolustelu; tekosyy; an- \\exfoliate (eksfow lieit) Vv.
teeksiantamus. liuskottua; kesia.

execrate (ek’sikreit) v. ki-|\exhale (eksheil’) v. padstaa
rota: inhota; — execra-|| hodyryna haihtumaan,
tion (eksikrei’gon) s. ki- || héyryttaa; hoyryta, haih-

|

|
inhoaminen. | |

}

|

roaminen.
execute (ek’sikjuut) v. pan-||
na toimeen, saattaa tiy-||
tintéon, suorittaa; mes-||
tata: hoitaa; vaikuttaa;
— execution (eksikjuw-|
son) s. toimeenpano, suo-}|
ritus; rydst6ékasky; teloi-||
tus: — executioner (eksi- ||
kjuw Sonor) Ss. toimeenpa- ||
niia: teloittajaj; —= exe-|

cutive (egzek’jutiv) s. toi-
meenpaneva virkamies ;
a. toimeenpaneva; |
excutor (egzek’jutor)
toimeenpanija, tekija;
jalkiséaannon toimeenpa-
mestaaja.

S.

nija ;

exegete (ek’sidziit) s. raa-
matunselittaja.

exemplar  (egzem’plor) S. |
kanva.- esikiva; — es")

a,

emplary (egzem’pleri)
ex-|

mallikelpoinen ;
emplarily (egzempla’rili)
adv. mallikelpoisesti ;
exemplification (egzempli- |
fikei’ gon) esimerkeilla |
selittaminen 5
fy (egzem’plifai) v. valais- |
ta esimerkeilla.
exempt (egzemt’) v. vapaut-
a. VADAULeETU ,;
verosta vapaa, |

Ss.

lads
saastetty ;
lukuunottamaton ;
etuoikeus ; exemp-
tion (egzemp’Son) s. va-|
pautus, verottomuus ;

 

poikkeus. }
|

exercise (ek’sdérsaiz) s, ruu-

 

|
|

— exempili- ||

Ss. ||

henkensa.

(egzoost? ) VV, mi
tyhjaksi; kulut-

uuvuttaa ;

tua; heittaa
exhaust
mentaa
taa loppuun ;
—= §, HOyTyleoDpa. ex-
hausted (egzoo0s’ ted} a
loppuun kulutettu; uupu-
nut.: exhaustion (¢g9-
zoost’son) tyhjentami-
nen; uupumus.
hibit (ekshi’bit) v.
taa katseltavaksi ;
taa, osoittaa; tuoda
kyviin, esittaa; — Ss.
seltavaksi asetettu nay-
te: oikeuteen jatetty 4a-
siakirja ; exhibition
(ekshibi’Son) s. nakyviin
asettaminen, ndyttely.
exhilarate (egzi lareit) vs
ilahuttaa, virkistytta4 ;
— exhilaration (egzilarei’-

Ss.

aset-
ilmoit-
na-
kat-

ex

Son) 3; ilahuttaminen,
iloisuus.
llexhort (egzoort’?) v. kehot-
| taa. varottaa; — exhor-
tation (ekshdrtei’ son) s.
kehoitus, verotus; neu-

kehotuspuhe.
'exhumation (ekshjuume?r -
| gon) s. haudatun ruumiin

maasta kaivaminen.
|exigency (ek’sidzensi) — s.
vaatimus; tarve; pakko;
hatitila, pula.

VO5

llexile (ek’sail) s. maanpa-
koon ajaminen; Maanpa-
ko: maanpakolainen; ——

ave ajaa maanpakoon, Far-
| koittaa,.exist 146 expire
exist (egzist’) v. olla ole- (ekspektei’son) s. odotus,
massa; elaa; oleskella; toive.
kestii, pysyi; — _ exist-|| expectorate (ekspek toreit)
ence (egzist’ens) ss. ole- v. rykia; sylkia.
massa-olo; eliminen; py-|/expedient (ekspii’ dient) a.
syminen. nopsa; sopiva, asianmu-

exit (¢k’ sit) s. meno, lah-|{|
t6; ovi, uloskaytava ;: kuo- ||
lema. |

exodus (ek’sodos) s. pois-||
liht6; Mooseksen toinen
kirja.

ex-officio (eks afi’Siou) adv.
viran puolesta.

exonerate (eged’ noreit) v.
paastaa, vapauttaa; -

exoneration egzdnorev zon)
S. vapautus,
exorbitant («
rajaton, ylenmaara
excorbitancy
tansi)
suunnatton
exotic (egzea tk) 25
kalainen, ulkomaal

paastaminen.
zoor bitant) a.
inen;
(egz20o) Di -

Ss. r< attomuus,

ainen;

troopillinen.

exoteric (eksote’rik) ju
kinen.

expand (ekspdnd’) v. laa-
jentaa, Ve nyttaa, valic n-
taa, paisuttaa; laajeta,
venya, paisua ; - ex-
pansible (ekspdn’sibl) a.
venyvainen; — expansion
(ekspan’son) s. laajennus,
venytys; laajuus, ava-
ruus; — expansive (eks-
pan’ siv) a. venyttava,
venyvainen; lavea, ava-
ra.

expatiate (ekspei’Sieit) Vv.

kuleskella;
hua.
expatriate

laveasti

pu-

(ekspevtrieit) v.

karkoittaa isinmaasta, a-
jaa maanpakoon; —— s.
maanpakolainen.

expect (ekspekt’) v. odot-
taa, vartoa; toivoa; -

expectancy (ekspek’tansi)

Ss. odotus; toivo; — ex-
pectant (ekspek’tant) a. o-
dottava; toivova;: — s. o-
dottaja; — expectation

hyddyllinen;
(ekspiv diensi)

kainen ;
expediency

napparyys, nopea suc-
ritus; sopivaisuus, tar-
lcoituksenmukaisuus; hy&-
dyllisy¥s; keino, neuvo:

— expedite (eks’pidait) v.

jouduttaa, kiiruhtaa; toi-
mittaa; — a. nopea; tai-
tava; — expedition ‘(eks-
pidi’ son) 5. joutuisuus;3
taitavuus; toimeenpano;
retki, matka; sotaretki.

expel (ekspel’) v. ajaa ulos,
sulkea pois, erottaa; hyl-
jata, poistaa.

expend (ekspend’) v. antaa
ulos; maksaa; kuluttaa;
— expenditure (ekspen’-
ditjur) s. makso; kulun-
sit; — expense (ekspens’ )
s. makso; kustannus, kKu-
lungit; - expensive (eks-
pen’siv) a. kallis; aulis;
tuhlaavainen.

experience (ekspii’riens) 3s.
kokemus, tottumus; koe;
— v. kokea; tietaa koke-
muksesta; koettaa; kar-
sia — experiment (eks-
periment) s. koetus, koe;
— experimental (eksperi-

men tal)

rH.

a. kokemuspe-
kokeellinen ;
expert (eksport’) a.

har-

Lantunut taitava; —
(eks’port) s. asiantuntija.
expiate (eks’pieit) v. sovit-

— expiable
sovitettava ;
(ekspiev Son)

taa, lepyttda;
(eks’piabl) a.
expiation

s. sovittaminen, sovitus-
uhri.

expire (ekspair’?) v. hengit-
t#a ulos; huokua; paat-
tid, lopettaa ; kuolla;
sammua; loppua; lange-
ta maksettavaksi; — ex-explain 147 expurgate
piration (ekspirevson) s. (eksportei’son) s. vienti;
henkensa heittaminen ; vientikauppa; — exporter
loppu; kKuluminen; mak- (ekspoor’ tor) S. vienti-
settavaksi lankeaminen. kauppias.

explain (eksplein’) v. seivit-
tai, valaista, antaa seli-
tyksia ; explanation
(eksplanev son) selitys,
selitthminen; — explana-
tory (ekspla’natori) a. se-
litettava, valaiseva.

Ss.

expletive (eks’plitiv ) a.
tiyttava.
explicate (eks’ plikeit) v.|

levittaa ;
selvaksi;
(eks’plikabl) a.
va; selkeneva;
ration  (eksplikei’ son)
selittely ; explicatory
(eks’plikatort) a.
vi; — explicit (ekspli’ sit)
4. ihan selva, selvilla sa-
noilla sanottu; yksityis-
kohtainen.

explicable

selitetta-
expli-
Ss.

explode (eksploud’ ) VV, Fa-
jahtaa ; laueta; — ex-
plosion (eksplow’ Zon) SF

rajihdys; — _ explosive
(eksplowsiv) a. rajahta-
va; raijahdysaine.

exploit (eksploit’) s. tiedus-
feluretki: urotyo; Vv.
riistaa ; exploitation
(eksploitev Son) sg. riistami-

Ss.

nen; tiedustelu ;—exploi-
ter (eksploivtor) gs. tutki-
jes ristaja.

explore (eksploor’)v. tiedus-
tella, tutkia; — explora-
tion (eksplorevson) s. tie-
dustelemiren, urkkirii-
nen; — explorer (eks-
ploo’ror) s.  tiedustelija,
tutkija.

expoliate (ekspo’lieit) v. ha-
Vittaa;. ryostaa; ex-
poliation (ekspoliei’son) s.
havittaminen, ryvostami-
en.

export (ekspoort’) v. vieda
ulkomaille; —(eks’poort)
s.- vientitavara; vienti-

kauppa; exportation

selitella, saattaa |

expose (ekspouz’) v. asettaa

nuhtivaksi, esittda; saat-
taa vaaranalaiseksi, pan-

alttiiksi: moittia; —
(ekspozv son)
naytte-
(ekspow -
aset-
alt-
alai-
3

na
exposition
ulosasettaminen ;
bya: exposure
ur) s. nahtavaksi
taminen, esiinpano,;
tiiksipano, vahingon
seksi saattaminen.

S.

(ekspdst’juleit )
yaatia tilia;
muistuttaa ;
expostulation

expostulate
vo riidella ;
ankarasti
Cite ;

 

selitta-|

 

 

 

riite-
nuhteet.

(ekspdstjulev Son)  s.
leminen, riita;

moite; syytos.

lexpound (ekspaund’) v. seli-
tella.

express (ekspres’) v. puser-
taa ulos; sanoa, esittaa,

— a. nimeno-

osottava; kii-
-—_g§, lahetysliike ;
(ekspre’ Son)
ilmaus;}

ilmoittaa ;
mainen ;
reellinen
— expression

s. lausetapa,
expressive (ekspre’siv) a.
ilmaiseva, osottava; pon-

expressively
adv. sel-

teva;
(ekspre *sivli)
vasti, jyrkasti.
expropriate (eksprow’prieit)
Via luovuttaa omistusoi-
kKeudesta; luopua omis-
tuksesta; — expropriation
(eksproupriev son) omis-
tuksesta luovuttaminen.
expulse (ekspols’) v. ajaa
pois, karkoittaa; — ex-
pulsion (ekspol’son) S.
poisajaminen, karkoitta-
minen;—expulsive (eks-
pol siv) a. Karkottava.
expurgate (ekspor’geit)
puhdistaa ; oikaista;

Ss.

Vi

 

expurgation (eksporgev -
Son) s. puhdistus; oikai-
su; — expurgatory (eks-exquisite

 

por’gatori) a. puhdistava ;
kiirastuli.

(eks’ kwizit ) a
oivallinen; pe-
erinomaisen

cha

exquisite
valikoitu,
rinjuurinen,
tarkka;
(eks’kwizitnes )
suus.

extemporaneous
pore i’nios) a.
matta,
oleva;

si:  Olvalti

valmistel
suorasta paastaan
extemporize
vv.  pDuUhuda,
laulaa almistelematta.
extend (ekstend’) v. venyt-
ta laajentaa, pidentaa
Ly  tarjota:;
ensibility (ekstensi-
venyvaisyys;

(ekstem porare)

ojenta suoda;
ex

oy litt)

t

laajentuvaisuus; ex-
tension (eksten’son)
laveus, avaruus; laajen-

extensive (eks

nus ; — =
ten’siv) a la yea le ye
laaja, avVara., suurl
extent (ekstent’) S la-
veus, leve suuruus
ala maar

extenuate (eksten’jueit) \
ohentaa
exterior (el
konainen; —
exterminate (eksto6i
havitt

Vv. sukupuuttoon 43
— extermination (ekstor-
minev’Son) sg havittami-
nen; h itys
external (ekstor’nal) a. ul-
kopuoline} s. ulkoop-
pilas.
kstink?) a sam-

extinct (eks
MIUuUtettta ; sammunut;
loppunut; —

n ( ¢ h

kuollut
extinctio ‘stink

"sOn) 8.

sammuminen: havitys
perikato; kuolen
extinguish (ekstin’qwis) ,
jJuurinensa havittaa
sammuttaa.
extirpate (ekstoér’ veit ) Vv

havittaa juurinensa

extol (ekstdl’) v. ylistii,

kiitella.
extort

(elcstoort? )

   

exquisiteness |

(ekstem-|

|

e-|]

   

extrinsic
nylkea ; pakot-
taa extortion (eks-
toor’son) kiskominen:;:
vakivaltaisuus.
extra (eks’tra) a.
noissa: y li-,
rainen, yvlen, ¢
sanomalehden

riistaa,

Ss.

yhdyssa-

ylimaa-
rinomaisen ;
eri-

lisa-,

koisnumero,
extract (ekstrak? )

ulos,

V4

ottaa
pois; _

vetada —
eks’ trakt) liuve, kei-
extraction (eks-
ulosvetami-
sukupera.

(ekstradv son)
luovut-
maasta

S
tos: ‘
son) Ss.
nen ;
extradition S.
ulosanto:;:
taminen
toiseen.
extraneous (ekstri
kuulumaton.
extraordinarily (ekstroor’-

adv. eri

vangin

tolsesta

inios) a.
iSlaan

dinerili) nomaises-

ti; — extraordinary (ek-
troor’dineri) a. erinomai-
nen, tavaton eriskum-
mallinen

kstr@’vagans)

extravagance (¢
: ey jar-

nnollisyys;

TY) 1a

]

nyys; iuoOnnotto-
muus eriskummaisuus;
irril is turhamai-

suus: liiallisuus: — ex-
travagant (ektra’vagant)
a, -eDpa innollinen: kum-
mallinen: turhamainen.
extreme (ekstriim’) a. 4d4a-

viimeinen ;
lii-

rimmain¢
suurin; erinomainen;
viimeinen

nh,

allinen ; oo §,
raja idri:; suurin madara;
liiallisuus; extremely
(ekstriim’ li) Ldv erin-
omaisesti: extremity
ekstri’ miti) S aarim-
isyys, suurin madara;
reuna; loppu;: — ex-
tremeties (ekstrv’ mitis )
sol. vla- ja slarsaide

lextriecate (eks’trikeit) v. kir-

|

v. kiskoa, ||

voittaa selvittaa paas-
i suoritta:

ta ;
ekstrin’ sik )

extrinsic
ulkonainen.

a.extrude 149 faddle
extrude (ekstruud’ ) v. sy-|| ilakoitseva; — exultation
sata ulos, karkoittaa; — (egzoltev’gon)  s. riemah-
extrusion (ekstruu’Zon) Ss. | dus, ilo.
ulos sysdaminen. lleye (ai) s. silmd, Katsan-
extuberance (ekstjuu’borans) || .to; — V. silmatéd, katsel-
s. pahka, paisuma. | la; — eyebrows (ai’braus)
exuberancy (eksjuw boran- spl. kulmakarvat ; —
si) s. ylellisyys, runsaus. eyeglass (ai’glas) s. silma-
exuberant (eksjuw borant) | lasit; — eyelash (ai’las)
a. reheva, poOyhkea; ylel- S, silmakarvat, fipset; —
linen. eyelid (ai’lid) s. silméaluo-
exude (eksjuud’) v. hixkoil- mi; — eyesight (ai’sait)
re. ga, nuk63 -slimat: nako-
exult (egzolt’?) v. riemahtaa, ala; — eyewitness (dai’-
ilakoida; — exultant (eg- witnes) — s. silminnaki-
zolt?ant) a. riemahtava, ja.
F (ef) kirjain F. (fdsilitis) spl. helpotuk-
fable (fei’bl) s. satu, taru, set; etuisat tilaisuudet;
juttu ; —- VY. tarinoida, edut.
sepittada. ifacing (feivsin) s. paiilys-
fabric (fdb’rik) s. raken- timinen; pdadllystys.
nus; kutoelma, kangas, || facsimile (fiksiv mili) Bi,
vaate: tehdas; — fabric-|| tarkka jaljennd6s.
ate (fdib’rikeit) v. raken- lfact (faikt) s. teko; tapah-

fia; tenda, VvValmistaa;, -—
fabrication  (fdbrikei son)
s. rakentaminen, valmis-

taminen.

fabulous (fi’bjulos) a. satu-|

mainen.

facade (fasaad’) s.
nuksen etupuoli, otsikko.

face (feis) s. pinta; ulko-
puoli, etupuoli; kasvot,
katsanto; ulkomuoto;
v. padllystaa, kattaa, ver-
hota; katsoa silmiin, olla
vastapaata ; rohkeastfi
vastustella.

raken-

facet (fi set) s. pieni pin-
ta; timantin hiottu pin-
ta,

facile (fa’sil) a. helppo teh-
di; ystavallinen, konteli-
as; herkkaluuloinen ;
facilitate (fisiliteit)  v.
helpottaa, edist’ia’a; — fa-
cility (fdsi’liti) s. help-
pous; taitavuus; herkka-
luuloisuus; facilities

 

 

 

 

tuma’: tosiasia; asiannaa-
rat.
faction (fak’son) puolue-

ryhma; eripuraisuus;

Ss.

factionist (fdk’sonist) Ss.
puoluelainen; — factious
(fik’S0s) a. puoluemieli-
nen, lahkomielinen; Ka-
pinallinen.

factitious (fdktv’8os) a. ja-

litelty; keinotekoinen.
factor (fdk’tor) s. toimitus-

mies, asiamies; vaikutta-
va asianhaara.

factory (fdk’tori) s. tavara-
paikka; tehdas.

facture (fdkt’juur) s. val-
mistaminen, valmistus ;
teko.

faculty (fd’kolti) s. voima;

kunto; taito; hengenlah-
ja; ominaisuus; mielen-
IAAatIL: vaikutus; tiecde-
kunta.

faddle (fidl) v. hullutella;

hemmotella.fade

150

      

false

 

fade (feid) v. havita, hal-
veta; kuihtua, surkastua;
virttya ; uupua; havit-
tad; Surkastuttaa.

fag (fdg) v. tehda kovaa
tvOta ; Dupua; piesia: pe-
koittaa halpaan tyonon
raakata ; Ss tyooria.:
raakatty ihminen.

fagot
TOVULY ;
fal. (ffeil) v. ere
onnistumatta,
tyhjaan ;

eras

taa tekematta; rifutua;
loppua ; jattaa pulaan;
Ss. puuttuminen, . va-
Jaus::vika: laiminlyomi-
nen; tyhjaanmeno; lop-
pu;—failure (feil’jur)

tyhjaanmeno,
matts
jattiminen:
kastuminen;
kauppahavi0o.
fain

nyys,

hi

(fein) a.

(fa’got) S,

puuttua ;

vajaus;

kimppu,

torvisoitin.

htya; olla
menna

75 +
JALs

menesty-

tekematt
sur-
iviamineu;:

haluisa; tai-

puisa; — adv. mieluises-
ti. beluiia,

faint (feint) Vv. pyortya,
menna tainnoksiin; naan-
tya, uupua; — a. heik-
ko, voimaton; himmea;

vaillinainen; —
(feint’nes ) S;
voimattomuus.
fair (feer) a. virl
rea, kaunis;
vaaleaverinen;
suotuisa; muk
tuullinen ;

nen ; ——— S.
markkinat;
(feer’li) adv.

sopivasti;
kaan,
raan;$
hyvin;
mes) s.
kirkkaus;
kohtuullisuus;:
toisuus,
fairy (feer’i) s.
faith (feith) s.

konto;

todellises

tarpeen
kohtuulli

fairness
kauneus;

ystavallisyys;

uskollisuus,

- faintness

heikkous,

1eeton:
mieluisa:
kirkas;

ava;

Sso-

kaunotar;
fairly

koh-
asianmukKai-

kokonaan : |

mu- }

sesti; suo-
ti; oikein:
( feer’-

puhtaus,

hyvantah-

+

haltijatar.
usko,
rehel-

rehellisyys ; |

us~|

fake

faleation

faleon

false

 

lisyys, uskottavaisuus; —
faithful (fetth’ fol) a. us-
kovainen; uskollinen; vel-
vollisuuden mukainen ;
vakava; todenmukainen;
faithless (feith’les) a.
uskoton ; epiuskollinen,
vilpillinen.

(feik) s. petos, hum-
faker (fevkor)
kuttaja; suunsoitta-
i; katukaupustelija.
(falke ison) s.
pinmuotoisuus, kayryys;
faleiform (fa’lsifoorm)
a. sirpinmuotoinen.

(fookn) s. metsastys-

puuki; —
Ss. pet
li
sir-

haukka; --- faleconer
(fook’nor) -s. haukkamies,
fall (jool) .v. imp. Te oe:
fallen, pudota, langeta,
kaatua ; kukistua; hei-
kontua, riutua: _sorcua,
masentua; lakata; luo-
pua; — s. putous, kKaatu-
minen, lankeemus, Ku-
kistus; alennus; vihene-
minen; luopuminen; ve-
denputous; syKsy.
fallacious (fidlei’sSos) a. pet-
tava, erehdyttava; ae
fallacy (fd’lasi) s. harha-
paatelma&; petos; petty-
mys; — fallibility (fali-
bv liti) s. erehtyvaisyys;
pettavaisyys; - fallible

(f@libl) a erehtyvainen.
(fools) a. viara: yval-
heellinen, peraton; vir-
heellinen; vilpillinen; —

falsehood /(fools’hud) S.
Vaaryys; vale; petolli-
suus, kavaluus; — fal-
setto (foolse’to) s. falset-
to, pilipitysdani: ——- fal-

sification (foolsifikei’Son)
S. viirennys; petos;

 

falsifier (fool’sifaiér) Ss.
vaarentaja:; valehtelija;
— falsify (fool’sifai) Vv.
vadrentéaé; nadytth#i vai-
raksi; valhetella;
falsity (fool’siti)  s. pe-
tos, valhe.falter 151 farrier

falter (fool’’tér) v. ankyt-|| fanfare (fdn’feir) s. toryen-
tad, sopertaa; horjua, 1 toitotus, fanfaari.
hairahtua;: — faltering || fang (fan) s.. pedon tora-
(fool torin) gi erehdys3|| hampaat ; petolinnun
heikkous. | kynnet.

fame (feim) s. maine, kun-|| famner (fa’nor) Ss... Jyvien
nia: — v. kertoa, levit-]| viskaaja. — :
tii: saattaa mainioksi;|| fantasy (fdn’tazt) s. haa-
— famous (fei’mos) a. | veksima ; — fantasm
mainio, kuuluisa; erino-| (fin’tdzm) s. mielikuvitus,
ma inet. | houre; — fantastic

(fintaés’tik) a. haaveelli-

(famil’jor) 2. , Der
tutunomainen ;
harjaantu-

familiar
heellinen ;
perehtynyt,

 

:

 

|
}
nut; tavallinen; — s. li-|
keinen tuttava:— famili-|

|
S. }

(familj@’ riti) tut- ||
teeskentelemat- ||
luonnollisuus ; ||
kohteli pe rehty-||
mys; familiarize (fa-||
mil’ jéraiz) v. perehdyttaa; |\
saattaa tuttavuuteen ,;
family (fa@mili) perhe;|
talonvaki: suku, Jaji.

arity
Lavuus ;
tomyys,
aisuus;

-

Ss.

: ae x se
famine (fa@’min) Ss. ndlanha-|
|

fa. malka.

famish (fd’mi8&) v. ndan-
nytthHd nalkaéan; naantya,
karsia nalkaa.

fan (fin) s. viuhka; asi-
anharrastaja; — v. viuh-
kutella, puhallella; har-
rastaa.

fanatic (fand’tik) a. yltid-
pdinen, vimmainen; —S.
yitidpiai; — fanaticism
(fana@’tisizm) s. yltidpai-
SYYS.

faney (fin’si) s. mielikuvi-
tus; haave; ajatus; oik-
Ku: miiell,. hatu, taipu-
mus; aisti: koristus; —
4. korea, kaunis; — Vv.
mieless#in kuvaella, ar-
vella, ajatella; mielia ;—
fancied (fdn’sid) a. luul-

tu; hyvin valittu, kuvitel-
tu: — fanciful (fdn’sifol)
a. haaveksivainen; kum-
mallinen; fanciless

 

 

(fin siles) a. mauton,

eris-

nen, houreellinen ;
kummallinen; — s. haa-
vellija.

fantom (fidin’tom) s. luulo-
kuvaus, haave, houre.

far (faar) a. kaukainen,
loittoinen, etadinen ;—adv.
kaukana, kauas, etaalle;

osaksi, suuresti:
— farmost
kaukaisin,

suureksi
sZivan, sangen;
(faar’moust) a.

etiisin; — farness (faar’-
nes) s. kaukaisuus, etai-
syys: — farther (faar’-

thor) a. kaukaisempi, etai-
sempi; lisiksi tuleva;
adv. kauempana, kauem-
mas; vielda, lisaksi;
farthest (faar’dhost)
kaukaisin, etaisin ;
adv. kauimpana, kauim-
Dias.

farce (faars) tiyttaa ;

s. tayte (ruuassa) ;
sekasotku; pilandytelma.

fare (feer) v. matkKustaa,
mennii: voida; elella;

kulkumaksu; ruoka; —
farewell (feerwel’) s. jaa-
hyviiset, hyvastijatto.

farina (farii’na) s. siitepd-
ly; mannaryynit.

farm (faarm) s. maatila;
=. wo willela ©miaatay;
farmer (faarm’ or) Ss.
maanviljelija ; farm-
ing (faarm’in) maan-
viljelys.

farrier (fda’ridr) s. hevosen-
kengittaja ; hevoslaakari ;

v. parantaa hevosia;

puoskaroida.

a.

Vv.

 

 

Ss.

Ss.farrow 152 feasible
farrow (fid’ro) s. pesakun-| dhorlind) s. syntymamaa ;
ta porsaita; porsas. — fatherhood (fad dhor-

Ss.

farthing (faar’thin)
vaskiraha, (%4 penny).

fascinate (fi’sineit) v. lu-
mota, tenhota; — fasci-
nation (fdsinei’son)  s. lu-
mous.

fashion (fd’Son) s. muoto,

kaytostapa ;
tehda

tapa, kuosi;
v. muodostaa;
kuosinmukaiseksi ;
jestaa, asettaa kuntoon,;
fashionable (fda sonabl)
a, sHadyllinen ; hieno;
muodinmukainen.
fast (fast) v. paastota;
s. paastoominen ;
aika.

fast (fast) a. kiintea vah-
va, jairkahtamaton ; us-
kollinen; nopea; — adv.

alvan, ihan,
nopeasti ;
kiinnit-
fastness
lu-

kiinteasti;
suuresti;
fasten (fasn) v.
taa: tarttua; —
(fast’nes) kiinteys,
juus, vahvuus;
fastidious
kullinen ;

.
nopeus
(fasti dios) a Oi-

royhkKea

jar-|

paasto-|

engl. ||

|| faucet

fat (fét) a. Hhava, paksu,
— gs. ihra, silava, rasva;
— vy. lihoittaa, syottaa.
fatten (fdtn) v. lihoittaa, ||
syott#a; lannoittaa; liho-|
ta.

fatal (feivtal) a. vaaralli-
nen, kuolettava ; onne-|
ton: ratkaiseva, kohtauk-
sia taynnéda. — . fatalism

( fei’ talizm) sallimus-

Ss.

oppi, fatalismi; — fatali-
ty (fata liti) s. sallimus;
kova onni, onnettomuus;
turmiollisuus.

fate (feit) s. sallimus, koh-
rio: =tuho:; - fateful
(feit?fol) a. kohtaukselli-

nen, ratkaiseva; turmio-
kas.

father (faa’dhor)
sukuisa; — father-in-law
(faa dhor-in-loo) appi-

fatherland (faa’-

Ss.

S.

isi; —

hud) s. isyys; — ftather-
less (faa’dhorles) ss. isa-
ton, O@rpo; —_— fatherly
(fa@dhorli) ady. isallinen,
hella, lempea.

\fathom (fd’thom) s. kasi-
tys, ymmarrys, aly; —

v. syletd, syleilla; tutkia ;
ymmartaa, alyta ; Ss.
sylimitta.
fatigue (fatiig’) s. vasymys;
— vy, vasyttaa;

rasitus. ~
rasittaa.

fatuity (fatjuw iti) narri-
maisuus, typeryys;
fatuous (fat’juos) a.
rimainen, typera.

Ss.

nafr-

(foo’set) s. hana :
henkitappi.

fault (foolt) Ss. Vika, ase

raus; syy; — v. moittia,

faultfinder
moittija,
faultless
2s virheet6n,
syyton.
fauni,

syytti#i: —
( foolt’ faindor)
laittaja ;
(foolt’les)
moitteeton,
faun (foon)
jiumala.
favor (feivor)
lempeys, ystavyyden osoi-
tus; suosittelu; armon-
anto; — v. suosia, suosi-
tella; puolustaa; edistaa;
favorable (fei’vorabl)
a. suosiollinen, lempea ;
suotuisa, sopiva; — favor-
ite (fei’vorit) suosikki.
fawn (foon), sievistely ;
noyristely; — v. sievis-

Ss.

Ss. metsa-

s. suosio;

} .
Ss

tell4; nodyristella.

fay (fei) s. tenhotar; Kei-
jukainen.

fear (ftir) s. pelko; kKun-
nioitus; huoli; pelatys;

-v, pelata; kunnioittaa ;

peloittaa olla huolis-
saan; fearful (fiir fol)
a. pelkadva; peloittava;
— fearless (fiir’les) a.
pelka&éamaton.

feasible (fii’zibl) a. tehta-

va; mahdollinen.feast

153 female

 

feast (fiist) s. juhla, pidot;||

i. Vv. kemuella. huvitella, |

feat... (fat) os. .teko;
vuus;: tehtava asia;
tyo.

feather (fe’dhor) s. hoyhen;}

— Vv. hoyhentaa ;
featherless (fe dhorle
hoéyhenet6n, paljas.

feature’ (fiv tjur) Ss: pllrre,
muoto: esitys :—v. esittaa.

febrile (fiib’ril) a.
meinen.

February (feb’rueri) s.

mikuu.

fecund (fe’kond) v. saattaa

taita-|
uros-

|
ae oh. |
|
1
|
Kuu-
hel-

|
|
|

 

hedelmalliseksi; ae iy
hedelmdllinen; — fecun-
dation (fekondev son) a
hedelmidlliseksi saattarni-}|
nen.
fed (fed) imp. 1. Dp. ver-
bista feed.
federal (fe’doral) a. liitto-|
vallan-; liittolainen: —|
federalism (fe’doralizm) s.
liittovaltaisuus; — feder-
alist (fe’ddralist) s. liiton}|
puclustaja; — federate ||
(fe’déret) a. liitossa ole-||
va, liittoutunut ; — V.
liittoutua ; liittaa ;: —a
federation (fedorei’son) s.}
LIFELO. |
fee (fii) s. palkkio,.- pal-||
kinto: makso; — v. mak-
saa; palkita.
feeble (fiibl) a. heikko,
voimaton; — feeble-
minded (fiibl’mainded) a.

heikkomielinen.

feed (fiid) v. imp. fed p. D.

fed, ravita, syottaa,

kia: elattaa; pitaa vi-
reelli; sy6da; kayda lai-
tumella; ela#a; — Ss. ruo-

Ka, ape.

fee] (fiil) v. imp. felt p. p.

felt, tuntea; koskea
nustella; huomata,;
Lu.) =. g.. EMRE
koskeminen; tunto,
ne: — feeling (fiil’
herkkdtuntoinen ;

ruok-

; tun-
tun-
linen;
tun- |
it) a.|
tuntu-||

 

 

Vaz; liikuttava. —- S:
THN CO, EME,

feet (fiit) spl. sanasta foot.

feign (fein) v. kKeksid; se-
pittad;. olla olevinansa,
teeskennella.

feint (feint) s. teeskente-
leminen; viekkaus; — a.
keksitty, valheellinen ;
v. teeskennella.

felicitate (fili’siteit) v. saat-
taa onnelliseksi, onnitel-
la; — felicitation (filisi-
tei’ Son) s. onnentoivotus;
— felicity (fili’siti) — s.
onni, onnellisuus.

feline (fii’lain) a. kissan-

 

tapainen.
fell (fel) imp. verbista fall.
fell: Gel): s& nabka;. —
kaataa, . kumota.
fellow (fe’lo) S. toveri,

kumppani; vertainen; —
v. parittaa; ruveta kump-
paniksi; — fellow citizen
( fe’ lositizn) s. kansalai-
nen; — fellow country-
man (felokont’riman) _ Ss.
maanmies; — fellow
creature (fe’lokriitjur) s.
kanssaihminen, lahimai-
nen; —. fellow worker
(fe’lowérker) s. tyOtoveri;
— fellowlike (fe’lolaik) a.
ystivdllinen, veljellinen;
— fellowship (fe’losip) s.
toveruus; yhdistys, tove-
rikunta, seura ; osalli-
suus; vieraanvaraisuus.

felon (fe’lon) s. pahanteki-
jai; — a. julma, petolli-
nen; — felonious (filow’-
nios) a. rikoksellinen; —
felony (fe’loni) s. rikos.

felt .(fert) intp.l. pp. -VeEr-
bista feel.

felé (felt) 5; nueps y= ve
vanuttaa.

female _ (fii’meil) Ss. wuais-

inminen; — a. nadaras-
puolinen; — feminality
(fiimina’liti) s. naiselli-
suus; — feminine (fe’mi-

nin) a. naisellinen.,154 fiddle

fen

 

 

fen (fen) S.: - Alo, neva, | nen; — festivity (festi’-

rime. viti) s. juhlallisuus, rie-

fence (fens) s. aitaus, INuu-j; mu.
: 2 || . . ©
ri; varustus; — v. aida- festoon (festuun’) s. kukKa-
kiehkura; — v. Kkoris-

m |

ta; varustaa; suojella; | |

: . . . | : .
Wile RAL |. | taa kukkakiehkuroilla.

(fens’in) Ss. miekkail 1, || fetch (fets) v. noutaa, tuo-

miekkailutaito 5 nigake | da, hakea, hankkKia; ot-
set. |. Tae 5 ojentaa; tuottaa ;
fend (fend) v. turvata | saavuttaa.
fennel (fe’nel) s. saksan-||fete (fiit) s. pidot.
kumina. ‘ lfetid (fetid) a. pahalta
ferment (fér’ment) gs. nou- haiseva, loyhkaava ; “=
seminen; kayminen, kuo-}}| fetidness (fe’tidnes) s. pa-
huminen; hapatin, kay-| ha haju.
te: — (forment’) v. nos- fetter (fe’tor) v. kahlehtia ;
Tattaa.:  saattaa kuohu kiinnittaa; viehattaa; —
maan; nousta, kayda. s. kahle; — _  fetterless
fern (férn) s. sananjalka. (fe’torles) a. kahleeton,
ferocious (firow’gos) a. jul vapaa.
ma. raatelias: — ferocity ||fettle (fetl) Vv. haesrie,
(fird’siti) s. julmuus. puuhata
ferret (fe’ret) s. portimor fetus (fii’tos) s. sikio.
laji: vanusilkki; — v.||feud (fjuud) s. viha, riita;
ajaa ulos portimolla; ajaa verikosto ; -- feudal
ulos piilopaikasta; pei- (fiuu’dal) a. feodaal line i.
jata. feudalism (fjuwdalizm) s.
ferrule (fe’ril) s. kisko, he- Aainityslaitos, asintt eae
la, vanne. jirjestys, feodalismi.
ferry (fe’ri) s. lautta; laut-|| fever (fiv’ vor) Ss. kuume-
tapaikka;: — v. lautata; tauti; -— v. vaikuttaa
lautalla menna. kuumetta ; = feverish
fertile (fdr’til) a. Viljava. fivvérig) a. kuumeinen,
hedelmAdllinen; — fertili- kuumeentapainen.
ty (fortvliti) s. viljavuus few (fjuu) a. muutama,
hedelmAllisyys; — fertil- harvat; — fewness (fjuw’-
ize (for tilaiz) v. tehda nes). S. vihiiinen luku ;
viljavaksi, hedelmdittaa. lyhykKaisyyYs.
ferule (ferrul) Ss vitsa, pa-|ifib (fe) 8. pieni valhe,
tukka; — v. kKurittaa. koukku; — v. valehdel-
fervency (fér’vensi) s. kuu- la, koukkuella.
muus, hehku: into; —||fibre (fai’boér) s. syy Ili-
fervent (for’vent) a. kuu- hassa, kuitu; — fibrous
ma, hehkuva; kiivas, har- || (fai’bros) a. syinen, kui-
ras; — fervid (for’vid) a.|| tuinen.
kuuma, palava; tulinen, ‘idsieg (fikl) a. huikentele-
kiivas, raju; — fervor 1inen, kevytmielinen.

 

(for’vor) s. kuumuus;|

fiction ( fik’ Son) s. mieles-

harras into, palava har- || sia kuvaileminen; mie-

taus; hehkuva rakkKaus. || iienvaobiin: romaani;
fester (fes’tér) v. markia;|| valhe.

—  s. paise. fiddle (fidl) s. viulu; —

festival (fes’tival) s. juhla-!|| a. vahdipdatdéinen, mitaton;

paiva ; — a. juhlalli trl aan meluava.lapseksiotto; yhtyminen.
(fi libostor )
V. roesvota,;
lainsiadantso-

|
filibuster Si.
merirosvo;

fidelity 155 final
fidelity (fide’liti) s. uskol- || muodostuvainen; lasket-
lisuus, luotettavaisuus, | tavissa eli arvattavissa
vakaisuus, rehellisyys. oleva: — figural (fig’ju-
fidget (fid’Zet) v. olla levo- ral) a. kuvannollinen; -——
ton; — s. levottomuus. figurative (fig’jurativ) a.
fiducial (fidjuw’Sal) a. luot- esikuvallinen; kuvannol-
tavainen; uskottu. linen.
fie (fai) interj. hyi! filament (fi’?lament) s. kui-
field (fiild) s. keto, kentta, | tu, hapsi, syy; — filatory
tanner, vainio; — field- (fi’latort ) s. kehruukone.
marshall (fiild’maarsal) s.|\fileh (filt3) v. napistella,
sotamarsalkka; — field-|| varastaa.
sports (fiild’spoorts) ss.||file (fail) s. nidos paperi-
ulkohuvitukset ; kentta-|| vihkoja: ~rivi:s.. luettelo;
urheilut. | villa: ——=i v5 DiVitrea. on
fiend (fiind)  s. vihollinen ; || toa: ojentaa; panna” ar-
perkele; — fiendish || kistoon; antaa valituskir-
(fiin’ dis) s. julma; pi-|]| ja oikeudelle; viilata; ri-
rullinen., || vittiin astuskella ohitse;
fierce (fiirs) a. julma, ra. || — filings (fai’lins) spl.
ju, ankara; <—~ s. | viilauslastut.
muus, rajuus; — fiercely || filial (filial) a lapselli-
(firs’' ti) adv. julmasti, || nen, lapsen; — filiation
rajusti. || (filiev’ Son) Ss. lapseus,
fiery (favori) a. tulinen, ||
hehkuva: kKkilvas, tuittu-||
padinen.
fife (faif) s. huilu; — v.||
puhaltaa huilua.
fifteen (fif’tiin) s. vlisi-
toista; — fifteenth (fif’-
tuinth) a. viidestoista; —
fttihm Cifth) a. vides; ——|
fifty (fifti) s. viisikym-|
menta: — fiftieth (fif’-
tieth) a. viideskymmenes.
fie (7ig).s. Vilkuna: ——. V:
niyttdd pitkid nenda.
fiz (fait) imp: & pp.
fought, v. taistella, ta-
nelia.- -vastustad. > . ms. 8-
taistelu; — fighter (favr-
for) .s. tappelija, taiste-
ja.
figment (fig’ment) Ss: Kr

koonpantu juttu, juoni.

figure (fig’jur) s. muoto,
niky, haamu, ulkomuo-
fo? -kive : kaava; ver-
fouskiuva.: NUMeroG —...V-
muodostaa; kuvata; nu-
meroittaa: ennustaa, ar
vella; nayttaita ; —-
figurable (fig’jurabl) a.

jarruttaa

tyota.

\|filigree (fi’ligrit) kulta-

\| ja hopealankateokset.

fill (fil) v. tayttaa, sulloa
tiyteen; kaataa lasiin ;
—— s, kyllyys;, runsaus:

fillet (fi’let) s. reisipaisti.

fillip (fi’lip) v. napaista;
-—. 'S. Navpays-

filly (fl) ss. Warsa,
tas nainen.

film (film) s. kapea levy;
liikkuvien kuvien kuva-

nauha: valokuvauslevy.

filter (fil’tor) siivila ;
v. Ssiivildida.

filth (filth) s.
kottomuus; turmelus;
filthy (fil thi) a. likai-
nen, saastainen, ruoko-
ton: epdsiveellinen.

fin (fin) s. eva.

final (fai’nal) a. lopullinen,
viimeinen; ratkaiseva ;
finale (finaa’li) s. loppu-
soitto; — finally (fai’nali)

Ss.

irs-

|

Se

Saasta, TUO=-finance

adv. lopulisesti; ratkai-||
sevasti.

finance (faindnz’) v. varus-}||
taa rahavaroilla, kustan-
taa; — finances (fainan’-
wie) spl. reaha-asiat, ——

(faindn’ sal) a.
koskeva;

(findnsitr’ ) Ss

financial
raha-asioita
financier
rahamies.

finch (fints) s. varpunen.

find (faind) v. imp. found
pp. found, l6ytaa; tava-||
ta. kohdata; keksia ; |

huomata.
hento;

S1IToO,

saada selville;
fine (fain) a. hieno,
teriva; hienostunut,

kaunis; hyvdé, oivallinen:
-- 8. lOppDUu; SaKEO, ran-
gaistus; - YY. SEEOLTAG.;

- finesse ( fines’ ) Ss
viekkaus ;—v. vitkastella.

finger (fi’’gér) s. sormi;
v. sormitella, kasitella ;—
fingerboard (fin’gdrboord)

S. koskettimet, sormi-
lauta.

finish (fi’nis) v. lopettaa
paattaa ; tehda val-
miiksi; kuolettaa; Kkiil-
loirtaa.., (oppua ; a 1G:
pettaminen; viimeistely
loppu; finished (fv
nigsd) a. lopetettu; huo-
lella valmistettu; taydel-
linen, perinpohjainen ;
finite (fai’nait) a. rajotet-

tus tarkoin maaratty ;
finitely (fai’naitli) adv.
miiirattyja rajoja nou-
dattaen.
Finland (fin’ldnd) s. Suomi;
— Finlander (fin’ldndor)
a. suomalainen ; Finn

(fin) s. suomalainen:;:
Finnish (fi’nis) a. suo-
malainen; — s. suomen-
kieli.

mr (for) s. petaja, manty ;
kuusi.

mee (fair) s. valkea, tull;
tulipalo; kuumuus; lois-

te. hehku, into;
rakKaus; — Vv.

palava
sytyttaa ;

    
  
     
   
   
    
  
  
  
  
   
  
  
   
   
  
    
  
  
 
   
  
   
   
  
  
  
  
 
  
  
  
 
   
   
  
  
  
 
 
  
 
   
 
 
  
  
 
  
 
  
  
     

lammitta#i; yllyttaa; lau-
kaista; syttya; innostua ,;
firebug (fair’bog)  s.
murhapolttaja; — fire-
engine (fair’indzin) s. pa-
loruisku; — fire-escape
(fair’eskeip) s. pelastus-

tikapuut ; ~ fire-
insurance (fairingsuwrans)
s. palovakuutus; — fire-
lock (fair’lak) s. pyssyn-
lukko; — fireman (fdair’-
min) s. koneenlammitta-
ji; palosotilas; — firepan

hiilipannu ;
(fair’pleis) s.

fireproof
(fair’pruuf) a. tulenkesta-
firescreen (fair’-
tulenvarjostin ;
(fair’ said) S.

(fair’pan) s.
— fireplace
tulisija ;

Vas —_
skriin) §s.
— fireside

takka, tulisija; kotiliesl.
firm (férm) a. luja, kiin-
tee: tukeva, Vaaiveas>  ——
s, toiminimi; - v. vah-
vistaa, voimistaa ; —
firmness (for’>mness ) Ss.
lujuus; pysyvaisyys; uSs-

varmuus.
(for’mament)  s.

kollisuus ;

firmament
taivaanKkansi.

firman (for’man) Ss.
sijan kaskykirja
Sa.

first (foret) a,
paras; — adv.
ensi alussa;

hallit-
itamais-

ensimainen:

ensiksi;
etupaéassa ;

first-rate (forst’reit) a.
parasta lajia; luo-
kan, erinomainen ; —_
firstling (fdrst’lin) s.

ko.

ensi

esik-

fiscal (fis’kal) s. valtio-va-
rasto: rahastonhoitaja.

fish {Tts) s kals : ow,
kalastaa ; ~~ fishbate
(fi beit) s. tiky; — fish-
bone (fis’boun) 5s. ruoto.<
— fishhook (fis’huk) s.
onkikoukku; — fish-
monger (fis’mangor) Ss.
kKalakauppias ; - fish-
pond (fis’pdnd) s. Kala-
lammikko; — fisherboatfisk Los flat
(fiX’ orbout ) s. kalavene;|| flagellate (fla dzZeleit) v.
— fisherman (fis’0rmdan) || ruoskia,
gs. kalastaja; — fishery |flagitious (fladzi’sos) a, ha-
(fi’sdri) s. kalanpyynt6-|| pedllinen, konnamainen.
taito; kalastuspaikka; —|/flagon (flda’gon) S, pullo,
fishing (fis’in) s. Kalas-| kivipottu.
taminen; — fishing line||flagrance (fleig’rans) s. pa-
(fis’inlain) s. ongensiima ; laminen ; julkeus ;
— fishing rood (fi sinrud) flagrant (fleig’rant) a
s. onkivapa. palava; julKea.
fisk (fisk) v. horjua, hei-||flail (fleil) s. puimavarsta,
lua; juoksennella. flake (fleik) s. hetale, sa-
fissile (fi’sil) a. halkeava, kene; levy, liuske, hiu-
lohkeileva. ve; — v. muodostaa hiu-
fisG (fist) Ss. DyrEKERIS —— Vv. teiksi; eroittaa liuskoi-«
nyrkilla lydda. hin; muodostua hiuteik-
fit (fit) s. Akkindinen koh- si; — flaky (flei’ki) a.
Baus, plupska; -—- a. So- hiuteinen; kerroksissa ov-
piva, kKelvollinen; — v.|| leva; liuskoihin eriava.
tehdd soveliaaksi; panna||flam (fldm) s. oikku; val-
kuntoon, jarjestaa ; va- he; — v. pettéa.
rustaa.;. sopia, soveltua,||flame (fleim) s. liekki, tu-
kelvata; — fitmess (fil’- li; loiste; kuumuus; in-
nes) s. sopivaisuus, Kel-|| to, hehku; — v. sytyttaa;
vollisuus ; — fitter (fit’6r)|| innostuttaa; leimuta, heh.
s. valmistaja. kua; — flamy _  (flei’mi)
five (faiv) s. viisi; — five- a. leimuava.
fold (faiv’fould) a. viiden-||flank (flank) s. sivu, kuve;

kertainen.
kiinnittaa ;

|

fix (fils). VY.
maarata, asettaa; vah-|
vistaa ; jariestaa; aset-

taa paikoillensa ;
asettua; paattaa;
(fiksd) a. kiinnitetty ;
madaratty ; lnija;
fixture (fiks’tjur) s. lu-
juus, kiinteys; kiintea
kappale; tarvekalut.
‘fizzle (fizl) s. viima;
vihelta#da, sdahista.
flabby (fla bi) a.
holla, veltto.
flaceid (flak’ sid)
nut: veltto.
flag (flig) v. olla loyha,
lerkkua; veltostua, hei-
kontua; h6llittaa; veltos-
tuttaa ; s. lippu; —
flagstone (fldg’stoun) s.
liuskio; spl. ka&yméa&akivet
kadun vieress4; — flaggy
(fla’gi) a. léyhaé, holla,
veltto.

wi Oe
loyha,

a. lakastu-

Koriatas4
— fixed |

 

kylkKipala ; v. hatyyt-
taa vihollisen kylkea, am-
olla sivulle

pua Sivulia;

asetettuna.
flannel (fld’nel) s. flanelli.
flap (flap) s. liuska; lap-

pi; korvalehti; lajahdys
v. rapsyttaa siipiansa
lyé6da; riippua hollana.

 

«
‘
«
3

flare (fleer) Ve roihuta;
valkkya, huihkaista.

flash (flas) s. tulenlei-
maus, valahdys; «——_ wv.
leimahtaa, valahtaad ;
purskahtaa; leimahuttaa,
valahyttaéa.

flask (flask) s. pullo.

flat (flat) a. litted, levea,
lakea; tasainen; maanta-
salla oleva; nolo; suoraan
sanottu;—s, pinta; alan-
ko; asuntokerros; Vv
tehda littedaksi, tasoittaa
litistya, tasoittua; tylsen-
tya; — flatness (fldt’nes)
s. pinta, tasapinta; type;

*
.
’flatter 158 flint

5

ryys; — flatten (flétn)|| tely; — v. pilkata, irvis-

vy. litistda; mnolostuttaa, tella.

— flattinghammer (fld’-|| tleet (flit) s. laivasto.

tinhdmor) s. silitysvasara ;

levyvasara.
flatter (fla’tér) v. imarrel-

la :—flatterer (fld’térér)s. ||

fleet (flit) a. nopea, Ker-
kei; pinnalla oleva; Ke-
vei: —y. sivutse Kiltaa,

elaa.

j
imartelija; — flattery || :
(fla tori) S; mairittele- flegm katso phlegm.
minen, mairittelu. flesh (fles) s. jJihaj— v. Tra-
flaunt (flaant) v. péyhistel-|| vita, lihoittaa; — fleshi-

lH, kopeilla ness (fles’nes) s. lihavuus;

flavor (flei’vor) s. hyva4 || fleshliness (fles’lines) s.
Maku, tyva naja; — v. || irstaisuus ; — fleshy
tehdi makuisaksi; hoys- (fle#?i) a. lihakas, liha-
tii: — flavorless (flei’- va.
yérles) a. mauton, haju-||flew (fluu) imp. verbista
ton. fly. :

flaw (floo) s. halkeama; flex (fleks) Vv. notkistaa,
vika, virhe; puute; miels- taivuttaa : — flexibility
ke: — v. sarkea, rikkoa, fleksibv litt) s. notkeus,
halkaista ; — flawless joustavuus; taipuvaisuus.,
(floo’les) a. halkeamaton, | tottelevaisuus; — flexible
viaton. | (fick’sibl) a. notkea, tai-

puvainen ; —- flexion
(flek’Son) s. notkistami-

flax (flaks}) s. pellava; -——|
flaxbreak (flaks’brek) s. |

pellavaloukku, hakila ; nen, notkistus.

— flaxseed (flik’siid) s.||flick (flik) v. kevyé sti si-
pellavan siemen;—flaxen valtaa, lydoda.

(fliksn) a. pellavankal-||flicker (fli’kor) v. liipatel-
tainen. la: rothuta: vailkkya;

7

flay (flei) v. nylkea, kuo- flier flai’o6r) S. lentaj2:
.kolainen; pikajuna.

ria: p:
flea (flii) s. kirppu, t&di;||flight (flait) s. pako; len-
sian munuaisrasva. to ; pesakunta; portaat;
fleak (fliik) s. suortuva. - flightiness (flait’ines)
fleam (fliim) s. suonirauta;}} s. huikentelevaisuus; ha-
lansetti, pistin. | jamielisyys.
flection (flek’Son) s. notkis-||/flimsy (flim’si) a. hatara;
taminen, notkistus, tai-|} heikko; mit&it6n ; —

vutus. flimsiness (flim’sines) s.

flea (fied) imp. Il. pp. ver- hataruus; heikkous; tur-
bista flee. hanpaivaisyys.

fledge (fledz) a. lentoon|/flinch (flint8) v. peraytya,

|
|
| |
j
|

kykenevi, siivellinen. —}| viistyi; luopua; laimin-
v. peittéa hodyhenilla. lv6déa; vaitella,
flee (flii) v. imp. fled pp.||fling (flim) v. imp. flung
fled, paeta, karata; pp.flung, heittka, viskata,
Irarttaa, valttaa. paiskata; lydéda; kukis-
fleece (fliis) s. villatupsu;|| taa; soimata; hypahtaa

— v. leikata, kerita; —|| yl6s; pikastua; — s. helit-
fleecy (flii’si) a. villai-|| to, paiskaus; potkaisu;
nen, pehmea. ||} lyénti; pilkkapuhe.

fleer (fliir) s. ilkku, irvis-||flint (flint)  s. piikivi; —flip

£50

flurry

 

flinthearted (flint’haarited)
a. kovasydaminen.

flip (flip) v.
tella; —

viskata; kieli-

flippaney (fli’-
pansi) s. kielevyys;: ke-
vytmielisyys; — flippant
(flv’pant) a. kieleva; suk-
kela; vallaton.

flirt (flort) v. keikailla, kie-
mailla, leperrella; — s.
keikailija; kiemailu; kKu-
hertelu; nappays; =
flirtation
keikailu,

fit. ( fut) vy.
kiitaa.

flitter (fli’tor) s.
pale.

kKeimailu.

paeta; rientaa,

re-

riepu,

fioat (flout) v. uida, Kellua ;]|

ajelehtia ; Dittaa ;
na liikkKeelle; — s.
esine; lautta.

flock (fldk) s. lauma, par-
Vi; villahahtuva; —
parveutua, kokoontua
joukottain ; flocky
(fl@’ki) a. hahtuvainen.

flog (fldg) v. ruoskia, pies-
ta; — floger (fldg’or) s.
ruoskija, ruoska.

flood (flod) s. virta;

<

 

tulva:

vedenpaisumus, nousuve-
Bis runsaus; kuukauti-
set; — v. tulvata; panna

tulvan valtaan.
floor (flour) s. lattia, per-
manto; huonekerros; pu-
heenvuoro; —.v. laudoit-
taa; — flooring (flowrin)
s. lattia; lattia-ainekset.
flora (flow’ra) s. kasvisto;
florescence (floures’ens)
s. kukoistusaika.

 

floret (flowret) s. miekka.
florid (flid’rid) a. kukoista-|
va. kaunis: koristeltu:;

(flow’rist) Ss.
kuk-

—— . florist
kukkien. rakastaja;
kakauppias.
flotilla (fidtvla) s.
nen laivasto.
flounce (flauns) v.
laikahtaa sinne

vAihii-

loiski2,
tanne;

 

(flortev son) S71

 

 

reunustaa;—s. loiskinta;

reunus.; CUPS.

flounder (fluun’dor) s. kam-
pela; — v. rehkid. pon-
nistaa.

flour (flaur) s. jauho; —v.

jauhaa hienoksi, jauhat-

tag.
kukois-

flourish (flo’ris) v.

taa, viheridida; menes-
tyai;: kerskaella; . kukit-
tana; kaunistella=* nelut-
taa; — s. kukoistus, kau-
neus; korulause;  kKers-
kailu.

fiout (flaut) v. pilkata; —
Ss. Dilkka.

flow (flow) v. juosta, vuo-
taa, virrata ; MoUusta, pai-
sua; — gs. juoksu, tulva,
virta: nousuvesi; —

(flowin) a. juokse-
harjaantu-

flowing
Va) -“SUJibva.

nut; runsas.
flower (flawor) s. kukka;
koriste, kauniste; paras

osa; — v. kukkia, kukois-
taa; kukittaa.

fluctuate (flokt’jueit) v. aal-
toella; horjua, olla epa-
vakainen; — fluctuation

(floktjuev’Son) s. aaltoile-
minen; horjuminen, epa-
vakaisuus.
flue (fluu) s. savutorvi,
lammitystorvi; untuva.
fluent (fluw’ent) a. juokse-

va, vetela ; sujuva; —
fluency (fluw’ensi) s. suju-
vaisuus; runsaus} =

fluid (fluw’id) a. juokse-
va, vetela; — s. sula ai-
ne, neste.

flume (fljuum) s. myllyn-
kouru.

flung (flon) imp; lespp;

verbistd fling.
fluor (fljuwdr) s.
talli; sulatin.

sula me-

flurry (flo’ri) Ss. tuulen
puuska; lumipyry; .mic-
lenliikutus, hammastys,

levottomuus; kiire; — v.flush 1

      

60 foment

 

 

 

 

kiihkedsti, liikuttaa, ham-

mastyttaa.
flush -(7108): a.

Vai: tarmokas;,

terve, rehe-
poyhkea ;
Hkillinen juoksu;
innostus; tar-
mo, voima; jakso yhden-
karvaisia kortteja; Vv.
akkia nousta; rientaa;

Ss.

punastus;

akkia esiintya ; punas-
tua: tulistua; punastut-
taa: saattaa ilosta satei-

esittaa:
kaivan-

akkia

tasaiseksi

lemaéan;

kaivaa

LO.
fluster (flos’tor) v. juovuttaa ;

himmentéi; olla kiihty-
neenid: olla juovuksissa ;
—— 5 imnostus; raivo.

flute (fluut) s. huilu; — v
puhaltaa huilua.

flutter (flo’tor) v. lentaa
ympiri, liehua; huiken-
nella; liehuttaa; huolet-
taa, hdirita; — s. liehu-
minen; huikentelu; levot-

tomuus; epajarjestys.

flux (floks) s. juoksu, vuo-
to: luode, nousuvesi; me-
no ja tulo; muuttelemi-
nen: sula metalli; — v.
sulattaa, pettaa ; =
fluxible (flok’sibl) a. su-
lava; muuttelevainen; —
fluxion (flok’So0n) s. juok-
seminen, juoksu, vuoto;
nuha.

Tiv (flat) v. imp. flew: pp. |
flown, lentia; rient&a;
kimmahtaa; liehua; — s.
kairpinen; — flyer (flai-

or) s. lent&ja ;—flywheel
(flav’hwiil) s. vauhtipyo-
ra.

foal (foul) s. varsa; — Vv.
varsoa.,

foam (foum) s. vaahto; —
Vi vaahdota, kuohua ; ||
kuoria.

fob (fdb) s. pieni tasku;
kellonvitjan koriste; —
Vv. Ivata.

focus (fou’kos)
te.

s. polttopis-

'' fodder: (fd’dér) s. rehu; —
| v. apattaa, ruokkia.

|| foe (fou) s. vihamies, vas-
tustaja, vihollinen.

 

|
| |
|

fog (fdg) s. paksu sumu;
savupilvi; — v. peittaa
|} sumuun > —,20REy (fd gt)
|| a. sumuinen, pilvinen.

| foil (foil) v. tehda mitat-
tomiksi; tylsyttaa; ma-
|| sentaa; paallystaa; — s.

vahinko, hAavio.
foist (foist) Vv.
asiakirjoja; peijata;
rastaa.
fold (fould)
lammaslauma;

viiirentaa
Va-

karsina;
seurakun-

Ss.

ta: poimu, lasku; »padi-
lys; — a. ja adv. yhdys-
sanoissa: kertainen, Ker-
taisesti; — v. panna poi-

muthin: taitteaa; uurtaa ;
liittaa yhteen ; kaaria ;
tarhoittaa; sopia yhteen;
kiydéA umpeen; — folding
(foul@in) poimu, las-

kos; uurros.

\|\foliage (fou’liedz) s. lehdet,

| lehdist6; lehtikoristeet ;

s.

| -—— v. varustaa lehtikoris-

| teilla; — foliate (fouw’li-

. 96) Vv. takoa lehdiksi,
levyiksi; — a. lehtinen;
— foliated (fow’lieited) a.
lehtinen, liuskanen; —
folio (fou’lio) s. kokoleh-

| tinen Kirja; sivua’ kirjac-

\ | sa.

\|folk (fouk) s. vaki, kansa,
ihmiset ; — folklore

kansanta-
tavat.

Ss.

i}
}
}
|
1]
| |
|

(fouk’ lour )
|| rut: Kansan
| follow (fd’lo) v. seurata;
| ajaa takaa; noudattaa,
| totella; tavotella; harras-

|| taa; jaljitell4; olla seu-

| rauksena, johtua ; ne
follower (fd’lo-6r) s. seu-

|| raaja, jalkel’inen; puo-

luelainen.

ifolly (fd’li) s. mieletté-

| myys, hullutus.
\|foment (foment’) v. hautoa;
yllyttai ; fomentationfont

foot (fut) s.

fond 161 forecast
(fomentev son) s. hauto-||forbade (fdrbdd@’) imp. ver-
minen; kehoitus, kiihvi-| bista forbid.
LuSs.; { ° la ‘

: orbear. (fdrbeer’).- v.. imp,
fond (fdnd) a. pehmea,; forbore pp. forborne, la-
mieltynyt ; hella ; — || : ai eons es
e 4 a (fand lin) 2 48s | kata; malttaa mielensa;
sae gs ' ia in € tH karttaa ; olla tekematta ;

x Kl, SUOSIKKI, karsia ; — forbearance

fondness (fdnd’nes) s. hel-

lyys, rakkaus; mielihalu, ||
taipumus.
(fant) s. kKastemalja; || fo

lajitelma

fontanel (fon’tanel) s. vis-
vanvetiaja.
food (fuud) s. ruoka, ra-|
vinto; elake.
fool (fuwul) s. heikkomieli-|
nen, houkkio, Harri: ——
v. hullutella.; pitaa.. nar-

rina, uskotella, pettaa ;
foolhardy (fuulhaardi) a.
huimapainen, tyhman
rohkea:—foolish (fuw’lis)
a. narrimainen, typera.

jalkew; jalrusta 5;

alapuoli, tyvipaa, alusta,
pohja, juuri, kanta; lop-
pu; — v. menna jalka-
sin. astua: Saada jalan-
sijaa; tydéntaa pois ja-
lalla; — football (fut’-

bool) s. jalkapallopeli;
— foothold (fut’hould) s.
jalansija ; footman
(fut?’mdan) Ss. palvelija,
lakeija; — footnote (fut’-
nout) s. nuotti kirjassa;
footpath (fut’path) s. pol-
ku, jalkatie;— footstall
(fut’stool) s. jalusta;
footing (fu’tin) s. askel;
astuminen ; jalansija ;

 

pohja.

fop (fdép) s. narri, houk-
kio; keikari.

for (foor) prep. tahden ;
varten; hyvaksi; puoles-||
tar; kohden ; kuluessa }
ksi, lle; sta, sta; — kos-|
ka, silia:

forage (fidredz) s. muona, |
rehu; — v. hankkia muo-|

naa.

  

|
|
}
|

kirjasimia.

|

| fore

force

ford (foord) v.

forebode

 

(farbeer’ans) Ss. laimin-
lyOminen; maltteliaisuus;
karsivaisyys.
rbid (fdrbid’) v. imp. for-
bade pp. forbidden, kiel-
taa, evata; estaa; —
forbidding (fdrbid’in) a.
peloittava, inhottava, vas-
tenmielinen.
(fours) s. voima, tar-
vakevyys; sotavoi-
patevyys, pontevuus,
pakko; — Vv.
vakivallalla tehda, pa-
Koittaa : volttaa, -valloc
taa; lannistaa; ajaa pe-
rille, saada aikaan; pon-
nistaga;: tyrkyttaa<?: mur-
tamalla tunkea lapi;
forced (foursd) a. tees-
kennelty, epaluonnolli-
nen; vakisin saavutettu;
foreeful (fours’fol) a.
voimakas, valtava, vake-
va forcible (four’sibl)
a. vakeva, voimakas; te-

mo,
iS. |
tarkeys;

hokas: raju; pakoittava,;
~ forcibly (four’sibli)
adv. vakisin; pontevasti.

forceps (foor’seps) s. pih-
ait.

kahiata ;
s. kahluupaikKa.
(foor) a. etumainen;
adv. edessa-, sta, e-
teen, edella,- 1ta, lle; etu-
puolella,- lta,- lle; edelta-
pain, ennen.

\forearm (foor’aarm) v. edel-

tApiin varustaa aseilla;
—~ s, KASIVATrSI.
(foorboud’) v.
aavistaa.

ell-
nustaa,

forecast (foorkast) s. suun-

(foorkast’) v.
edel-

nitelma;
edeltapédin nihda;forecastle

 

tipHin suunnitella;
la.
forecastle (foor’kdsl) s. keu-

lakansi.

forechose (foor’tSuuz) v. e-
deltipiin valita.

forecited (foor’saited) a. en-
nen mainittu.

foreclose (foor’klous) v. sul-
kea pois; julistaa mene-
tetyksi; ottaa takavarik-

kkoon.
foredeck (f°
kansi.

forefathers

or’ dek) Ss, 6LuU-

(foo *faadhors }

sp esi-isat

forego foorgow ) imp
forewent pp foregone,
kieltaa itselt#éan, olla
nau lImatta YY ne
hylati

foreground (foorgraund)
et la edusta

forehead fi7red) s. otsa

foreland foor’lind) s. nit
mi.

foreman (foor’min) s. paal-
lyvsmies};} tyOnjohtaja.

forementioned (foor’men-
Xond) a. ennen mainittu.

foremost | (foor’moust) a.
etumaisin } - foremostly

TOO moustly) Lay aye

p Spal ensixss! ns ]
em; inna.

forenoon (foornuun) s
mupdiiva, aamupuoll

forepossessed (foor’posesda)
a. ennakkoluulojen hal
lussa

juosta

forerun (foorron’) v.
edella 3 forerunner

(foorro’nor) s. edell ka-
vija.

foresaid (foor’sed) a. ennen
mainittu

foresee (foorsii’) v. imp.

foresaw foreseen, nah-
da edi Vat
varustaita; — foresight
(foorsait) s. ed Ith nake-
minen ;} Alykkyys; huo-
lenpito; varovaisuus.

forestall (foorstool ) V.

arvala

e-

arvel-||
iforetaste (foorteist’) v.

  
    
  
   
 
   
  
  
 
   
 
    
  
   
   
   
 
 
  
  
   
 
    
  
  
 
  
  
  
   
 
     
    
   
  
  
 
    

 

from

 

siepata.
edel-

deltikiten ottaa;

ta. tuntea, aavistada?, ——

(foorteist) s. esimaku.
foretell (foortel’’) v. imp.

ia pp. foretold, ennustaa.
forethought (foor’thoot) e

edeltapain miettiminen ;

huolenpito.

forever (fdare’vor) adv. ijak-
si

foreign (fd’rin) a.) vieras,
muukalainen, ulkomaalai-
nen: - foreigner (fd@ri-
nor) s. ulkomaalainen.

forensic (foren’sik) a. lailli-
nen.

forest (fd’rest) s. metsa; -—

a. metsdinen; — fo-

rester (fd’restor) s. met-
sinvarti]

forfeit (foor’fit) s. menetta-
minen; sakko kaupan-
purkajaiset ; Panter. =—
\ nenetthéa; rikkoa.

forgave (fdrgeiv’?) imp. ver-
bist forgive.

forge (foordz) s. pajajy su-
latusuuni; rautatehdas;
thjo: takominen; — V.:
takoa sepittaa panna
kokoon jiljentaa, vaa-
rel forger (foord2-
Or) s. seppi; vadrentaja

forgery (foordz2’ori) s
idArentaminen.
forget (fdrget’) imp. for-

rot pp. forgotten, unhoit-
taa:; laiminlyoda

forgive (fdrgiv’) imp. for-
gave pp. forgiven, antaa
anteekKsi; vapauttaa —
forgiveness (fdrgiv’nes) s
anteeksi antamus; vapau-
tus: sovinnollisuus.

forgot fargat’ ) imp. ver-
bisth forget.

fork (foork) s. hanko; haa-
rukka, kahveli; — v. naa-

hangota.
hukas-

raantua; erota

forlorn (fdrloorn’) a.

sa oleva; hyljatty, avu-
ton; kurja; yksindinen.
form (foorm) s. muoto,former

 

163

foster

 

ulkonaky; tapa;]|
kaava, Kwosi;

haamu,
kunto*

|

v. muodostaa, tehd&; jar-|| forth

muodostua, jar-|
— formal (foorm’-
muodollinen; saan-
tarkKa ;
varsinai-

jestaa ;
jestya ;
Gi} a.
nonmukainen ;
Kennelty ;

Lees!

nen; — formalism (foor’-
malizm) s. muotojen nou-
dattaminen; turha tark-||
kuus; — formality (fdr-||

mia liti) . muodollisuus;
ulkonainen kayt6s; ole-|
musperdisyys; for-
malize (foor’malaiz) V.
tarkoin noudattaa ulko-
muotoja; formless
( joorm tes) muodoton,
epamuotoinen.

S

2.

former (foor’mor) a. edelli-
nen, varhaisempl, ennen
mainittu, entinen, mui-
nainen ;—formerly (foor’-

morli) idv. ennenmui-
noin.

formidable (foor’midabl) a.
pelattava, hirvea.

formula (foor’mjula) s. Kaa-|
va.

fornicate (foor’ nikeit) v.|

huoruutta ;
( foornikev son)

harjoittaa

fornication

huoruus.

forray (forei’) ryostaa,
rosvota; havittaa;
ryOstOretki; maahankar-
kaus.

Ss

De

—
Vs

S.

forswear (fdrsweer’) v. imp.
forsworn,
valalla luo-

forsake (fdrseik’) v. imp
forsook pp. forsaken, jit-|
faa pulaan; byijatia; 1uo-|
pua.

forsooth (farsuuth’ ) adv. |
tosiaan, todentotta, toti-|
sesti, varmaankin.

forswore pp.
vannoa pois,
pua.
fort (fourt) s. linnoitus, va-
rustus; fortification
(foortifikev gon) s. linnoi-
tus; — fortify (foor tifa)

= a

v. linnoittaa;: fortress
(foor'tres) s. linnoitus.

(foorth) adv. eteen-
pain; edelleen ; esiin,
esille, nakyviin; ulkona;
pois, poissa; tykkanaan,
perinpohjin; forth-

coming (foorth’komin) a.
kasilla oleva, valmis; —
S: ilmestyminen, esille
tulo ; — forthright
(foorth’rait) adv. suoraan ;
kohdastansa; — forth-
with (foorth’with) adv.
heti, viipymatta, pai-
Kalla.

fortieth (foor’tieth) a. nel-

jaskymmenes.

fortitude ( foor’ titjuud) S.
urhoollisuus, miehuus;
voima.

fortnight (foort’nait) Ss.
kaksi viikkoa.
fortuitous (fdrtjuwitos) a.

innainen ; umpimah-
kainen.

fortunate

sat

(foor’tjunet) a.
onnellinen: fortunately
(foor’tjunetli) adv. on-
nellisesti, onnellista kKyl-
la; — fortune (foor’tjun)
s. onni, mydtakayminen ;
kohtalo; rikkaus, varalli-
suus, varat; V. Sat-

tua, tapahtua.
\forty (foor’ti) a. neljakym-
menta.
| forum (fowrom)
mispaikka.
iforward (foor’word)
teenpain ; a.
nen; edellinen; valmis;
innokas, kiivas, pikai-
nen; Vi jouduttaa ;
hyodyttaa, auttaa; lahet-
ta.

ifossil (fd’sil) a. maasta kai-

vettu; kivettynyt; van-

hentunut; fossilize

gs. esitta-

adv. e-
etumai-

 

(fa’silaiz) v. kivettaa; ki-
vettya.

foster (fds’tor) v.
ravita; hoitaa,

elattaa,
suojella;fought 164 fratricide
—  fosterchild (fas’tor-||fragile (fra’dzil) a. hau-
Fatd) Ss. Kasvattl; “OLLO- ras, sdarkyvainen, murea;
lapsi. — fragility (fradziv’litt) s.

fought (foot) imp. 1. PDP-|| hauraisuus, sarkyvaisyys,
verbisti fight. || mureus.

foul (faul) a. likainen, ruo-|| fragment (friig’ment) a
koton: vaarallinen ; vaa-|| lohko., katkelma, kap-
ri; huono; rietas, hai-|| pale; jiann6s.
see vilpillinen, kavala, || fragrancy (frev grinsi) a:
torkei; — v. tahrata, tuoksu, lemu; — fragrant
liata; pettad; — foul-|| (freigrint) a. hyvahajui-
mouthed (faul’mauted) a. |} nen, tuoksuava.
ilkedsuinen; —— foulness | frail (fretl) a. hauras, wu
(faul’nes) s. lika; slivot- a’ melee
tomuus; turmelus; vilpil-||, — :
lisyys: ilkeys. || frame (frevm) v. muodos-

found (faund) imp. ja pp. || tad; rakentaa; sovittaa
verbisti find. sisdan, panna puitteisiin;

found (faund) v. perustaa,; suunnitella; — S. raken-
rakentaa; panna toimeen; nus; keha, runko; puit-
valaa ; — foundation teet; asu, asento;, Suun-
(faundei’Son) s. perusta-| itelma ; —  frame-uD

perustus ; —
(faund or)
valuri;
(faund ori) S.

sulatuspaja,

minen ;5

founder
rustaja;
foundery

S.

valaminen ;
sulimo.

foundling (faund’ lin) a:
lo6vtSlapsi.

fount (faunt) s. lahde, ve-
sisuoni; ae fountain

vesisuihku }
fountain-pen
itsestadan

(faun’ tin)
lahde:

( foun’ tin-pen)
tiyttyva kyna.

Ss.

Ss.

nelja;

four (four) 2. -—
fourteen ( four’ tiin) a.
neljatoista; — fourteenth
(four’tiinth) a. neljastois-

pe-|

| |
|

}
|
|

(freim’op) s. suunniteltu

yE TOS
I if :

ifranchise (frdn’tsiz) s. va-
pautus; etuoikeus.. —— ¥v-
vapauttaa; mydntaa etu-
oikeuksia.

frangible (frav dzibl) a.

Luras, sarkyvainen.
frank (frdnk) a. ujostele-
maton, avosydamminen;
vilpit6n ; frankly
(frank’li) adv. suoraan,
peittelematta, ujostele-
matta ; frankness

(frank’nes) s. vapaus, U-
jostelemattomuus.
frank (frank) v. frankeera-
ta, ennalta maksaa Dpos-
| tirahe; == franco (frdan’-
| ko) s. maksettu postira-
1a;
\\frantic (frdn’tik) a. hullu,
raju, hurja; — frantic-
| ally (frdn’tikali) adv. ra-
| justi, innokkaasti.
frap (friip) v. kéOyttéa, koy-
| silla vahvistaa.
ifraternal (fratér’nal) a. vel-
| jellinen; — _ fraternity
| (fratér’niti) Ss. veljelli-
syys; veljeskunta.
fratricide (frat’risaid) a.

ta: — fourth (fourth) a.
neljis; — s. neljas osa,
neljannes.

fowl (faul) s. lintu, siipi-
karja; — v. linnustaa.

mae V7oKe) 8. Kettu;, — 4a.
foxy (fdk’si) a. kettumai- |
nen, viekas.

fraction (frdk’Son) s. mur-
faminen: murto, MuUrto-|
luku, murto-osa; ——
fracture (frak’tjur) Ss.
murto; — v. murtaa, sar-
kea.fraud 165 friend

 

veljesmurha; veljesmur-||frenzy (fren’zi) s. vimmaus.

 

haaja. | mielensekaannus, raivo;
fraud  (frood) Ss petos, |; — frenzied (fren’zid) a.
vilppi; — v. pett#a; —|| mielipuoli, hullu.
fraudulence (frood’julens) ||frequent (frii’kwent) a. suu-
s. petollisuus, petos; — rilukuinen; vaekd4s; usein
fraudulent (frood julent ) tapahtuva; — (frikwent )
a. petollinen, vilpillinen. || VY. us@in kayda; fre-
fraught (froot) a. imp. jJa!|| quently (frii’kwentli) adv.
pp. verbista freight, vuok- | usein.
rattu; palkattu; lastattu.||freseo (fres’ko) Ss. seind-
fray (frei) s. taistelu, ot-|| maalaus.
telu; meteli; — v. kKu-||fresh (fres) a. tuore, rai-
luttaa; hieroa pois. |} tis; uusi; suolaton, rieva;
freak (friik) s. mielijoh-|| vilpas; nenaikas; —-
de, oikku; — _ freakish — freshness (fres’nes) s.
(frw kis) a. oikullinen, | viileys; suolaton vesi; —
kummallinen. freshman (fres’mdn) Se
freckled (frekld) a. kesak- || uusi tulokas, keltanokka;
koinen, pilkkuinen; Kir-!| — freshen (fregn) v.  vir-
java;—freckles (frekls)|| voittaa, virkistaa; rai-
spl. kKesakot; pilkut. | tistua, viilistya ; yltya
free (frit) a. vapaa; oma-|/ (tuuli.)
valtainen ; esteet6n; lu-||fret (fret) s. syovyttami-
vallinen, sallittu; tees-|/ men, kuluttaminen; kie-
kKentelematon, ujostele- | huminen, kuohuminen;
maton; vapaehtoinen;} | viha, vimma, suuttumus;
syyt6n; ilmaiseksi saata-| — v. kuluttaa, kalvaa;
va; amntelias; etuoikeu- syovyttaa; naannyttaa;

vahvistaa; vihoittaa, suu-
Lutiaa ; kulua, PMLA

tettu; vapautettu; ennak-
koluuloton; vailla oleva;

— vy. vapauttaa; a syOpya sisaan; kuohua:
freemason (frii’meisn)  s.|| suuttua, rajuta; — fretful
vapaamuurari (salaseura) | (frevfot}) a. Area, Jur,
— freethinker (frii’thin-|| kiukkuinen.

kor) s. vapaa-ajattelija;:||friar (frai’or) Si. munkiki:
—freetrade (friitreid) sg. | friary (fraivori) s. munk-
vapaakauppa; — freedom | kikunta; munkkiluostari.
(fri’vdom) s. vapaus; es-||fribble (fribl) Vv. laskea
teettOmyys; etuoikeus; —| leikkia, pilkkaella; hor-
1
|
i

 

freely (friv’li) adv. va-| jua; — s. hullutus, leik-

paasti; runsaasti; mielel- ki; — fribbler  (frib’lér)

a; balulla. Ss. hulluttelija, koiran-
freeze (friiz) v. imp. froze leuka.

|
pp. frozen, palella; jaa- || fricassee (frikasiv ) s.. mui-
iva, Jahnmettya; jadayt-|| hennos.
t44, palelluttaa. | ecieeion (frik’Son) s.  hie-
freight (freit) imp. & pp.|| rc ronta; kahnaus; ristirii-
frought, v. palkata laiva !
s. kuorma, lasti, kuljetet- ||
tava tavara. tai.
French (frent3) a. ranska-||fried pp. verbista fry.
lainen, Ranskan; — s. || fziend (frend) ~si- ystava:
ranskankieli. | suojelija; — friendliness

Weidiiy (frav’de) s. perjan-

}
|
|frieze 166 frugal
(frend’lines)  s. ystivalli-|| huvit; talkoo; — 4. iloi-

syys; — friendly (frend li) nen. kujeellinen;, =~ ¥.-

|
a. ystavallinen, suo-|

|  iloita.
pea; — adv. ystavalli-||from (frdm) prep. -sta, -lta
sesti;—friendship (frend -|| (osoittaa: paikkaa ; al-
sip) s. ystavyys. ‘kee alkua; synty4;
frieze (friiz) s. korureunus, syyti; suhdetta).
friisi, front (front) s. etupuoli; ar-
frigate (fri’get) s. fregattl- meijan rintama; — Y-
laiva. hydkatéa etupuolesta vi-
fright (frait) s.  pelastys, hollisen péaédalle; vastus-
siikihdys, pelko; _pelo- tan. wubmata; olla eta
tin; — frighten (fraitn) pilissi ; — frontier (frdn’-
v. pelastyttaa; — fright- tiir) s. rajamaa; ee
ful (frait’fol) a. pelastyt- frontispiece (frdn’tispiis)
tava ; hirvea. . Ss. piity, etupuoli.
frigid (frv dzid) a. kylma, Prost (frdat) s. pakkanen,
viluing n; kylmakiskoinen halla: vilu; harmd; os
frill (fril) v. viristi vilus- ve riputella jauhosokeria
Pera paalle ; , frostbitten
- eee poimuiksi, roy (frast’bitn) 5. . hallance:
Lee nema; — frosted (/rdas-
fringe (frinde) Ss: peite, ver od .. jHHIK peitetty
oe Sere fee frostiness (frds’tines)
fripper (frvpor) s. romu- boy : i
. is ; ; S ryIMyys,, DakkKanen ;.—
kauppias, vanhain Vaat- frosty (frds’ti) a. jiikyl-
teiden Kauppias. : a .
oe oe mi: kylmakiskoinen.
friseur (frisor’) s. hiuska : _@
hertiii. froth (frdth) s. vaahto; tur-
frisk (frisk) v. hyppii Fax huus ; - Vv. saattaa vaah-
kastaa taskuja friski- 0am n; vaahdota
ness’ (fris’Icines) s. jloj-||frounce (frauns) v. kaher-
suus: — frisky (fris’ki) a. t tukkaa ; koristaa
iloinen, pirted, hilped. heltuilla; rypistaa kul-
frit. (frit) s. lasiaine. miansa.
frith (frith) s. salmi, Frau froward (frow word) a. itse-
ma, lahti, joensuu; Ka- paiinen, uppiniskanen, uh-
laverkon laji. kamielinen.
fritter (fri’tér) s. palanen;||frown (fraun) v. rypistaa
lihaviipal kakku. otsaansa: nayttaa vihai-
frivolity (friva’lit) s. ar- selta, karsaasti katsella;
vottomuus, turhuus; ha- — s. otsan rypistaminen,
peimatt6émyys; — frivo- kurttu: vihainen katsan-
lous (frv volos) a arvo- to.
ton; hapeamaton. frozen (frouzn) prep. ver-
friz (friz) v. kahertaa hiuk- bista freeze, jaakylma ;
sla. kylmakiskoinen.
fro (frou) adv. to and fro||fructify (frok’tifat) v. siit-
sinne t&nne. tia ; — fructification

frock (frdk) s. lyhyt takki,|| (froktifikevson) s. siitta-
nuttu; padllysnuttu nai- || minen; hedelméallisyys.
sille; hame. frugal (fruwu’gal) a. koh-

frog (frdg) s. sammakko. || tuullinen; sHistelids; —

frolic (frd’lik) s. kansan-!! frugality (fruuga@’liti) sfrugiferous

167

funk

 

kohtuullisuus ;

Hisyys.
frugiferous (frudzi’foros) a.

hedelmia kantava.
fruit. (fruut) s. hedelma;
siki6; saalis, sato; — v.
kantaa hedelmaa ;
fruitgrove (fruutgrouv)
hedelmdpuisto ; fruit-
ful (fruut’fol) a. hedel-
mallinen, viljava ;
linen ; — fruitless (fruut’-
les) a, hedelmaton; tur-
nec
‘ustrate (fros’treit) v.
da tyhjaksi, kumota;
pettaa ; lakkauttaa ;
a. turha, hyodyton,
voton ;
(frostrev Son)
tekeminen.

Ss.

f

Ss

De

 

teh-|

tyhjaksi-|

saasteli- |

edul-|

Kel-||
frustration ||

|

| |
| |}

fry ‘(frai) S. kalanmati;:
joukko; paistos; Vv.
paistaa ; paistua, kaéaris-
tya.

fudge (fodz) s. mieletto-
myys, loru, kKerskaus; |

sokerikeitos; — v. naplis-
tella; pettaa.

fuel (fjuwel) s.
— Vv.
la; lammittaa:

fugacity (fjugd’siti) s. haih-
tuvaisuus, epavakaisuus;

fugacious (fjugei sos)
a. haihtuvainen;
ton; —fugitive
tiv) a. katoavainen ;
keneva.

fulfill (folfil’) v.

polttoaine:

(fiuw dzi-

toteuttaa,

ajaa perille, tayttaa; —
fulfiliment (folfil’ment) s.
tayttaminen.
fulgent (fol’dZent) a. lois-||
tava, kiiltava.
fulginous (fol’dzinos) a. no-

kinen, savunharmaa.
full (fol) a. taysi; runsas;

ravittu, kyllainen ; —
fullblood (fol’blod) a. puh-
dasverinen; fullgrown
(fol’groun) a.
nen; — fullness (fol’nes)
s. kyllyys, runsaus;

 

pa-|

varustaa poltoksil- |

dellisyys: kokonaisuus ;—

| fully (fol) — adv. tiy-
dellisesti, kokonaan, oOi-
kein, tarkoin, suoraan.

fulminate
jyrista,

(fol mineit) Vv.
paukata, pauha-

ta; — fulmination (fol-
miner son) . Ss: jyrina.
fulsome (fol’som) a. iletté-
va, ilkea; rietas, silvo-
| ton.
ifumble (fombl) v. koOmpe-
loida, hapuilla, taitamat-

EOmAaSsti taritua.; ankata,

| tayoittaa; kiételld kém-
| peldsti.

ifume (fjuuwm) s. savu, hdoy-
| -ry>.— Vi sSavustaa; SuIt-

suttaa: savuta® hoyryta:
fumiferous (fjumiforos) a.

hoyryava;

}
|
|

 

savuava,

| fumigate (fiuwu’migeit) v.
| savuttaa; suitsuttaa.
fun (fon) s. huvittelu; ajan-

| viete; pila; — funny (fo’-

| mi) s. naurettava, huvit-

tava.

lifunetion (fonk’Son) ss. toi-

| mi, toimitus; ammatti,
virka, kutsumus; tehta-
vd, askare; — v. toimia,
hoitaa tointa; — funce-
tional (fork sonal) a. vi-

pysyma-'|

|
|

|

taysikasvui- ||

tiy-!lfunk (fork)

functionary
virkamies,

rallinen; —
(fon ke’ Sonert)
toimitusmies.

fund (fond) pohjarahas-
LO, kantaraha; paaoma,
rahavarat, rikkaus.

fundament (fon’dament)
perusta, pohja; funda-
mental (fondamer’tal) a.
asiallinen, olemusperdainen,
perusteellinen ; funda-
mentally (fondamewn tali)
adv. alkuperdisesti, oike-
astaan; pddasiallisesti.

funeral (fjuu’noral) s. hau-
tajaiset.

fungi (fon dzai)
sienikasvit;
(for gos) a

| hohkainen.

S.

Ss.

Ss.

spl. sieni:
fungous
sienimdainen,

s. paha haju.kulmaa).
furlough (fdr’lo) s.
pa; loma.
furnace (for’nes) Ss.
kattila.

ryppy : 012° =—" ¥.

uurtaa.

G (dzii)
gab (gib) gs. loru,
v. loruilla, valehdella.
gabble (gdbl) v.
raakittaa; sopottaa;
potella; — s.

kirjain G

paasolu- /.

uuni;

yvaota;

valhe ;—|
kotkottaa.

lorpotys.

funnel 168 gad

funnel (fo’nel) s. suppilo;), CELLU 5 salainen ; —
savutorvi; tulisija; valin- furtively (for’tivi) adv.
reika. varkain: salassa, salaa.

fur (for) Ss: tala 5 turkin- || fu ry (fiuwri) Ss: Falvo, ra-
nahka, turkki; nahkareu- juus, vimma, hurjuus.
nustus; kattilakivi; — V-||fuseation  (foskei’Son) S.
piiillystiaé, peittaa nah- tummennus, pimennys.

calla; — ier (for’ior ; :

k ie . 1 ic] furrie r (fo mid fuse (fjuuz) s. sytytin, tuli-

> “K1iSK¢é as. 4 “4
f a ‘ “4 te tah : kiilloit lanka; sahkdéjohdon var-
fe eee, ee muuslaite; —  fusehole

pe pes eed : (fiuuz’houl) s. sytytinrei-
furious (fjuwrios) a. ralvo- ; a a

ee ‘ . ka pommissa.

kas, rajuava, vimmapal- : ae Gey

nen, tuima fusible (fjuwzibl) a. sula-
‘ ak es Shoe ra.? .—= 1 ee Ffuu’etl)
furl (férl) v. kaaria kiinni; “7s fusil (fjuwzil) a.

koota sulava, sula, vetela; — S.

> ; E ; “ ~ 7 road r* * >
furlong (fér’ldn) s. pituus- tuliputki, DYSS) ;—fusileer

mitta (1/8 engl. penin- (fiuuctiie) 8. DYSEROM

ri.
fusion (fjuu’Zon) s. sula-
minen: yhdistyminen, yh-
tyminen.
meteli:

fuss (fos) s. halina,

halista.

furnish (fdr’nis) v. varus- — Vv.
taa; toimittaa ; antaa,.||fust (fost) s. pylvaanvarsi;
tarjota; sisustaa; koris- — ¥. ummebtua: beaista
taa; — furniture (for’nit- ummehtuneelta; — fusty
jur) s. huonekalut; tar- (fos’ ti) a. ummehtunut,
vekalut. homehtunut.

furrow (for’ro) BR. vako:|\fustian (fost’San) s. park-

sanapOyhkeys;
tehty.

kumi 5
a. parkkKumista

further (f6r’dhor) a. kau-|\|fustie (fos’tik) Ss. kelta
kaisempi, eta&isempi; 44a- puu.
rimmiinen: lisiksi tute-||fustigate (fo’stigeit) v. pies-
va* enempi: Wkempil; — ti, suomia; — fustigation
adv. vielakin, paitsi sita, (fostigei’Son) s. pieksemi-

padlliseksi ; ethisempaéna ; nen.
— vy. edentii; kartuttaa,||futile (fjuw til) a. mitaton,
auttaa; — furthermore joutava, turha; laverte-
(for?dhérmour) adv. viela- lias: —futility (fjuti’liti)
kin; — furthest (for’- s. mititt6émyys, turhuus.
dhest) a. kaukaisin, etii-||future (fjuu’tjur) a. tuleva.
sin; viimeinen. — gs. tulevaisuaus.
furtive (fdr’tiv) a. varas-||fy (fai) interj. hyi.
~ TZ "G q

gabel (gabel’) s. vero.

gabion (gei’bion) s. valli-

|| koppa.

\\gable (gei’bl) s. paaty.
lér-||gad (gad) s. taltta; piirus-

| tin; nuija; — vy. Eules-gaff 169 garbage

kella, maleksia; — gadfly||gallows (gd’loz) spl. hirsi-
(gad’flai) s. paarma. puu.

gaff (gaf) s. koukku, vaka;||galvanie (giilvd’nik) a. gal-

haarukka.
gag (gag) s. suukapula; —
Vv. panna suukapula suu-

 

nu: saattaa vaikene- |
maan.

gage (geidz) s. pantti, ta-|
kaus, vakuus; riidan Ju-}||
listus; V. panna pan-||
tiksi.

gain (gein) s.. voitto, etu;|!
— vy. voittaa, ansaita; ||
saavuttaa; hydtyd; edis-||
tya — gainless (gein’les) ||
a. hydodyton, tuloton. ||

gainsay (gein’sei) a. vaittaa
vastaan; vastustaa.

gait (geit) s. kaynti; ryhti;
— v. pukea séarystimiin ;
gaiter (geitor) s. saarys-|
Ein.

gala
prameus.

}

|

ee |

gale (geil) s. tuuli, myrsky. |

(gevla) s.

galena (galii’na) s. lyijyki-
vi.
galimatias (galimevSias) s.

 

sekasotku.
gall (gool) s. sappi; viha;|
hieroa haavaksi;
pois; kiusata,

Trasittaa.: -Vie|

—- Ve
kahnata
suututtaa,
hastua.
gallant (gd’lant) a. jalo, ul-!|
jas: kohtelias; gal-|
Jantry (gd’lantri) 8
|

 

S:
lous, urhoollisuus; kKoh-
teliaisuus.

gallery (g94d’lori)
parveke.

galley (ga’li) s.
tid; kaleerilaiva ;
(latomossa).

a. pari, |

laivankeit-|
Vanya’?

Gallic (g@lik) a. gallialai-|
nen, ranskalainen.

gallon (g@ion) ss.  mitta|
(noin 4,35 litraa), ka-|
luuna.

galloon (gdluun’) ss. koru-|
nauha.

gallop (qda’lop) v. laukata: |

laukkaus.

 

—— oe

vaninen, sahkoinen;
yalvanize (gdl’vanaiz)
sahkomenettelylla
rautatavaroita.

gamble (gdmbl)
uhkapelia ;
i rambler (gamb’lor)
S. pelaaja:. petturi.

gambol (gdm’bdl) s.
las s. hyppays;
ponen.

gambrel (gdm/’brel) s. hevo-

Vv.
tinata

Vv. pelata
s. uhkape-

hypel-
kep-

sen takakinttu.

game (geim) s. leikki, pe-
li, pila: . nbanke.? yerke:
metsastys; otus; — a.
uskalias, rohkea ;—game-
ness (geim’nes) s. roh-
keus.

gamut (gi’mot) s. savelikk6é
ganch (gants) v. pistaa sei-

padseen; raadella pala-
siksi.

gander (gin’dér) s. koiras-
hanhi.

gang (gin) s. joukko; —v.
muodostaa joukko,

ganglion (gdn’lion) s. her-
mosolmu; luun kaltainen
kasvannainen.

|'gangrene (gan’riin) v. ma-

| dantaai; ruveta mat&ne-
miin; — s. matahaava.

gangway (gdn’wei) s. Ka-
pea kaytava; laskupor-
Laat.

gantlet (gdant’let) s. rauta-
kinnas; kKujajuoksu.

gaol (dzeil) s. vankila.

gap (gdp) s. repeama, hal-
keama; aukko; vajaus.

gape (gaap) v. avata suun-
sa, haukottaa; ammotel-
la; td6llistaa; haljeta; ol-
la ammollansa;— s. hau-
kotus;: auk ko:

garb (gaarb) s. vaatetus,
puku; kuosi; ulkonaky.

garbage (gaar’bedz) s. hyl-
kytavara; — v. korjata

roskia.garble b70 geese
garble (gaar’bl) v. seuloa ; | hengittad, l4ahattaa; ta-
puhdistaa, perata. voittaa ; puhaltaa ulos;
garden (gaardn) Ss. puu-| — gg, Traskas. Hensitys;
torhna Kasvitarna., —— 4: ladhatys, huohotus; sy-
viljella puutarhaa ; — vi huokaus.
gardener (gaar’dnor) Ss. gastric (gas trik) a. yvatsaa

puutarhuri.
garderobe (gaard’roudb) Ss.
pukuvarasto.
gargle (gaargl) Vv.
taa kurkkuansa;
—— s, kKurkkKu,
garland (gaar’land) s.
kaseppele, kruunu.
garlic (gaarlik) s. kynsi-
laukka, valkosipuli.

kurlut-
lorista ;

kuk-

garment (gaar’ment) s. vaa-
tekappale, vaatteet.

garner (gaar’nor) s. jyva-
aitta: — v. koota ait-

taan.
garnish
Laws Le
risteet
garniture

reunusj;

v. koris-
unustaa; — s. ko-
reunustus ; —~
(gaar’nitjur) 8.

koristus.

(gaar’ nis )

garret (gd’ret) s. ullakko-
kamari.

garrison (gayrisn) Ss lin-
nan vartioviki; talvima-
16 * - vy. varustaa vartio-
vaella.

garrulous (gd’rulos) a. kie-
leva, lavertelias; gar-
rulity (garuwliti) s. kiele-
vyys, laverteliaisuus.
rarter (gaar’tor)  s.
nauha; — v. sitoa
kKanauhalla

(gas) S&S.

sukkKa-

suk-

kaasu; tyhja
gasoline
kKaasuOl-
bensiini; oie gasify
muuttaa kaa-
gasometer
kaasusai-

yas
innostus; —
(gas’oliin) Ss.
a.
(ga sifai yo
suksi ; —

(gazea’mitor)  s.

lio: kaasumittari.
gasconade’§ (gdskdneid’ ) 5.
kerskailu; — v. Kerskail-
la.
gash (gd8) v. syvasti haa-

vottaa 5 ammottava
haava.

gasp (gasp) Vv.

meres fhe

raskaasti

koskeva.
gastronomy (gdstrd’nomi) s.
herkuttelevaisuus.
gate (geit) s. katu, kayta-
vai, tie:  veraja, POrtt,
gateway (geit’wei) s.
verajakaytava.
rather (ga’dhor) ¥. koota,
kerata poimia; oppia;
kokoontua; lisdantya.
gaudily (goo’dili) adv.
paisesti; prameasti;
gaudy (goo’di) a. prarmea,
korea, mauttomasti kKo-
ristettu; hupainen.
gauge (geidz) s. ojennus-
mitta kaava.
gaunt (gaant) a.
kuihtunut.
rauntlet (gaant
gantlet.
gauze (gooz) s.

hu-

laiha,

let) s. katso

harsokKan-
Cue

gave (geiv) imp. sanasta
give.
gavelock

(geiv’ldk) s. kouk-

ku; rautakanki,.tuura.

gay (gei) a. koristettu; kir-
java, loistava; iloinen;
— gayety (geviti) s. ilo,
hauskuus.

gaze (geiz) v. tarkoin Kat-
sella, tuijottaa; — s. tui-
jotus, katseleminen; kum-

mastus.
gazelle
gazette

kaselli.
Sanoma-

(qazeV’) s.

(gazget’) s.

lehti.

gear (giir) s. Kangas; pu-
ku: aseet;: kalut, Kapi-
neet, tarpeet valjaat ;
hammasrattaat; — v. pu-
kea paalle; varustaa; —
gearing (giir’in) s. val-
120.1 hammasrattaat, ra-
taslaitos, ratasvaihto.

geese (giis) spl. goose-sa-
nan monikko.gelatine 171 genuine
gelatine (dze’latin) s. hyy-||genesis (dze’nisis) s. synty-

tel6, gelatiini. minen; ensimdinen Moo-
geld (geld) v. kuohita, sal- seksen kirja.

vaa; typistaa; — gelding

(geld’in) s. ruuna, kKuohi-
las.

gelid (dze’lid) a. kylmd.

gem (dzgem) s.; kalliskivyi;
silmatera; — vy. koristaa
kalliilla kivilla.

geminate ( dze’mineit ) v.
kahdistaa, parittaa; —
gemini (dze’minati) spl.
kaksoset.

gendarme (dzendaarm’ ) S.

europalainen poliisi.
gender (dzen’dor) - s.
puoli; laatw, tai.
genealogical (dzenidlad zi-
kal) a. sukutiedollinen; —
genealogy (dzenid’lodzi) s.
sukutieto; sukutaulu.
general (dzZe’noral) a.

suku-

ylei-|

nen, yhteinen, tavallinen; |

julkinen ;
raali;

(dzenora liti) Ss.
kokonaisuus; kKenraali-
kunta: generalization
(dzenordlizev gon) s. yleis-
taminen; generalize
(dze’neralaiz) Vv. .Sdattad
yleisemmaksi, yleistaa ;
generally (dze’nerali)

— s. yliken-
generality
yleisyys,

adv. ylipaansa, ylimal-
kaan, yleiseen; enimmi-
ten, tavallisesti.

generate (dZe’noreit) v. syn-
nyttad.:. tuottaa,. saattaa
ibm O1nIn* | VaikuLttaa,:
generation (dZenorev Son)

 

s. synnyttaminen; mat-
kaansaattaminen, tuot-
taminen; BYnty;: ,suku-

a.
hedelmallinen;

kunta, sukupolvi;
generative (dze’nerativ)
sliittava,

— generator (dze’noreitor) |

s. Matkaansaattaja: syn-
nyttaja; hoyrykattila.

generous (dze’noros) a.
lomielinen; antelias;
vantahtoinen; voimakas;
runsas.

ja- |
hy-|

genial (déii’nial) a. hedel-
mallinen; iloinen; virkis-
tava; alykas, nerokas;
geniality (dziini@liti)  s.
ilomielisyys; luonnonlah-
ja, nero.

genital (dze’nital) a. siitos-;

| =~ Spl. Slttinict,

genitive (dze’nitiv) sg.
CuSmMmuUoOtO.

omis-

|genius (dzii’nios) s. suoje-
lushenki; nerokas ihmi-
nen * Omituisuus; luon-

nonlahja, nero.
genre (dzaanr) s. laatu;: tai-
desuunta.

lgenteel (dzentiil’) a. sivis-
tynyt, saadyllinen, kohte-
lias.

gent (djent) s. gentleman-
sanan lyhennys, mies,

gentian (dzen’San) s. katke-
ro kasvi.

gentile (dzen’tail) s. paka-

na; — pakanallinen.
gentle (dzentl) a. korkea-
saatyinen ; Sivistynyt,
kohtelias, saadyllinen ;
suopea; lauhkea, sdvyi-
nen, siivo; gentleman
(dzentV’mdn) s. korkeasii-
tyinen mies; _ sivistynyt
mies; kunnon mies;
gentlemanlike (dzentl -
manlaik) a. yihainen; séaa-
dyllinen, kohtelias;

As

gentleness (dZentl’nes) s.
lempeys; hyvantekevai-
SYYS, suopeus; — gent-

(dzentV’wuman)
sivis-

gently

lewoman
Ss. saatylaisnainen ;
tynyt nainen;
(dzent’li) adv. hiljaises-
ti, hellasti, lempeasti.

gentry (dzen’tri) s. ylhai-
nen sadaty; alhaisempi aa-
teli.

genuine (dZen’juin) a. alku-
peradinen, tositekoinen ;
vadarentamaton, oikea,
tosi.(a

gepus
Se
genus (dzii’nos) S, SUK;

lati.

geodesy (dziid’ disi) s. Maan-
mittaustaito.

geography (dzid’ grafi) S.|
maantiede.

geology (dzid@’lodzi) s, maan-
muodostumisoppi.

geometry (dziad’metri) s. ge-
ometria, mittausoppi.

germ (dzorm) S. itu*  mik-
roobi, basilli; alkuaine.

german (dzor’man) a. sukua
nieve: — #8. likemeéen su:
kulainen.

German (dzor’mdn) s sak-
salainen: saksankieli; —
a. saksalainen.

germinate (dz6r’>mineit) Vv.
ithe, taimia, vesoa,; syn-
tye: — germination
(dzorminev s0n) Ss; itami-
nen, taimiminen ; ita-
misaika; synty.

gestation (dzestevson) Ss. tii-

neys.
gesticulate ( dzestik’juleit) v.
tehda ij {

kdsiliikkeita ; —
gesticulation (dzestikjulev -
ton) s. kiisien liikuttami-

nen.
gesture

(dZes’tjur) s. asen-

liikunto.

to, ruumiin

get (get) imp. got, pp
gotten, saada, hankkia
saavuttaa, ansaita, ottaa
kiinni, tarttua ; joutua,
tulla, saapua, paasta,

saavuttaa, padsté perille.
ghastly (gast’li) a. kalman-

kalpea; kKuolettava; kau-
hea.
gherkin (gér’kin)  s. pieni

shilykekurkku.

ghost (goust) s. henki, aa
ve, kummitus; — ghost-
like (goust’laik) a. “wa-

veenkaltainen, aaveenta-

painen.

giant (dézai’ant) s. jattilai-
nen.

gibber (d2i’ bor) v. soper-
taa: — s., sekasotku, si-

ansaksa; — a. sekava.

gibbet

gibe

giddiness (gi’dines) s.

 
  
  
 
   
  
  
  
 
  
  
 
  
 
 
   
  
   
  
   
  
  
 
     
  
 
  
  
  
  
  
 
 
 
  
 
 
   
 
   
 
 
   
    
 
 
   
 
  
 
  
  
   
  
  
 
 
  
   

gird

 

 

hirsipuu ;
Wiens: —. V.
hirttdi; ripustaa; riip-
pua ; gibbous (gi’bos)
a. kaaritettu.
(dzaib) v.
pilkKa,

(dzi’bet) s.
poikkipuu,

ilkkua, iva-
ta; — S. iva.

giblets (dzib’lets) spl. linnun

kivipiira.

py or-
epivakaisuus, ke-
giddy

CYMYS:;
rytmielisyys;
(gi dt) a. pyorryttava,
huikaiseva ; huikentele-
vainen, ajattelematon,;

v. pyorryttéa; horjut-

Ld.
(gift) s. lahja, annin;
kyky ;
gifted

or
gift
luonnonlahja,
Vv. lahjoittaa,

(gif’ted) s. luonnonlah-
joilla varustettu.

gig (gig) s. kiekko, hyr-
ra: ajorattaat.

gigantic (dzigdin’ tik) a.
ttildissuuri.
iggle (gigl) s.
v. hihittaa.
gigmill (gig’mil)
tusmylly.
gild (gild) Vv:
gilder (gil’ddr) s. kKultaa-
j giltedged (gilt’-
kultareunainen;

hihitys;

se

3. Vani
kullata; -—
ja; —

edzea ) 3.

varakas.

gill (gil) s. kidus.

gimlet (gim’let) S. pora,
naveri.

gimerack (dzim’krak) 4S,
kiiltokoreus.

gin (dzin) Ss. rataslaitos,

.

konelaitos} vipukone:
paula, ansa; katajaviina;
v. pauloittaa.

ginger (dzin’dgor) s. inki-
vaari.
gingham (gin’am) s. erds

puuvillakankaan laji.
gip (dzip) v. perata.
gipsy (dzip’si) s. mustalai-
nen.
giraffe
gird (gord) s.
ti: iva. Molte.:

kirahvi.
ly6n-
ly6-

(dziraf’) s.
pistos;
— Vv.girl 173

glitter

 

da; pistaa; pilkata; vydt-|
ta4a; pukea;
(gordl) Ss.
vyottaa.

girl (gdrl) s. tytt6; — girl-
ish (gorli8) a. tyttOmai-
nen, nuorekas.

girth (gorth) s.
ymparys, piiri.

 

vy90; — vv.

satulavy6;

gist (dzist) Ss. syytoksen
paakohta, padasia.
give (giv) imp. gave, pp.

aniaa; peraytya,
taipua; — given (givn)
a. antautunut, mieltynyt,
taipuisa; — giver (gi’vor)
s, antaja; — giving (gv-

given,

vin) -s. antaminen.
gizzard (gizord) s. linnun
kupu.
glacial (gleivSal) a. jainen.

jaatynyt ; — glacier
(glev sor) s. vuorijaatikko.

glacis (glei’sis) s. vieru.
giad (gidd) 2. iloinen, tyy-

tyvainen; ilahuttava; —

gladden (glddn) v. huvit-
taa, ilahuttaa; — gladly
(gla@li) adv. mielellaan,
ilolla.

glade (gleid) s. metsanau-
kio ; metsaniltty, aho;
metsdtie.

gladiator (gla’ dieitor) Ss.

miekkKailija.
glair (gleer) s.
ainen; — V.
navalkuaisella.
glance (glans) 3?
valke, valahdys; silmays,
vilkaisu, katsaus, viit-
Las 5 oy, 2 wale lige,
valkkya; vilkaista.

munavalku-
sivellA mu-

hohde,

gland (gldnd) s. risa.
glanders (gldnd’ordz) sp.
kurkkutauti (hevosilla).

glare (gleer) v. hohtaa, lois-|
tuimasti

baa. valkky4a ;

| tava,
girdle ||

1u0omiota

va, ilmeinen.

|glass (glas) s. lasi; juoma-
lasi; — glasses (glas’es)
spl. silmalasit; — glass-
blower (glas’bloudr) s. la-
sinpuhaltaja; — glass-
grinder (glas’graindoér) s.
lasinhioja ; —- glassy
(gia st) a. Jasinen: lasin-—
Kaltainen, lasimainen ;
lapikuultava.

giaucoma (glookowma) Ss.
eras silmatauti.

heratta-

glaze (gleiz) s. lasitus; —
We lasittaa, laseerata,
kiillottaa.

gleam (gliim) V. poimta:
koota, kokoilla.

glebe (gliib) s. maa; turve;
metallinkappale.

glee (glii) s. soitto; moni-
aaninen laulanto; vuoro-
VEISUU: 110. racLo,: —--
gleeclub (gliv’klob) s. lau-
luseura; — gleeful (glii’-

fol) a. iloinen, rattoisa.

gleed (qgliid) s. hehkuva
iii.

gleet (glut) s. visva; tip-
puri; — v. visvata; tip-
pua.

glen (glen) s. vuorensola,

rotko.
zlene (gliin) s.
pa, silmatera.
glib (glib) a.
kas, dinkass
Jeva.
glide

silmakuop-

nilja-
kie-

siled,

vilkas;

(glaid) v. hil-
jaa luke.

glim (glim) s. valo; tuli;
— glimmer (gli’mor) Vv.
kimallella, valkkya; — s.
kimallus, valke; kissan-
uta.

glimpse
tia.
silmata; — Ss.

solua,

(glims) v. valah-
vilahtaa, valkky4a;
valahdys,

|
katsoa ympdrilleen, wate vilahdus, leimaus;  vil-
soa tuijottaa; — S. lois- || kaisu, silmays.
to. valke; tuima katsah-|| glist (glist) s. kissankulta.
dus: — glaring (glee’rii) || glitter (gli’tor) v. kiiltda,

a. sdateileva; silmiinpis-

 

‘| loistaa, hohtaa,

valkkya ;vilke,
ha-

kiilto, hohto,

gleaming (glou’min) a.
mara.

gloat (glout) v.
tuijottaa.

globe (gloub) s. pallo, Kup-
pelo; maapallo; — Vv.
muodostaa pallomaiseksi,
pyorentaa.

glomerate
kaaria
tukkoon; —
(glamore taon) . &.
keriminen.

gloom (gluum) s.
pimeys; kolkkous;

mielisyys; — v. hamar-

—s.

mulkoilla.

(gla’moreit) V.
kerdlle, panna
glomeration
kokoon-

synkeys,

SuUrPru-

tii: olla synkk4a, olla pa-
hoilla mielin; synkistyt-
tii: — gloomily (gluw’-
mili) adv. synkeadsti, kol-
kosti: — gloomy (glw-

synkea, pimé
surumielinen, a

glory (glow’ri) s. kunnia,
maine kiitos, ylistys; oi-
vallisuus: uljuus; — V.
riemahtaa; ylistaa; iso
tella;: -- glorification
(glourifikev son) s vylist:

— glorify
ylistaa,
iittaa; —

"I Ps
(aglow Trios) Ps

minen, ylistys;

(glow rifai) Y.
kunnioittaa, k
glorious

kunniakas kuuluisa; oi-

vallinen, yleva; glori-
ously (alow riosli) adyv.
kKunniallisesti, urhoollises-
ti. mainiosti.

gloss (galas) s. ulkokiilto;

kijillottaa; varustaa
kirjoittaa
glossary

— V.
muistutuksilla;
selity Ksi i
(qla’sari) s Sans
ir) 3.,

glove

sikas.

sanaluettelo

(glov) s. k&sine, han-

glow (glou) v. hehkua, pa-
laa; — s. hehku, tuli;
into.

gloze (glouz) v. hyvailla;

imarrella; — S.
imartelu.

hyviily ;

174

     
   
  
  
  
  
  
 
  
   
  
  
   
   
  
  
 
 
  
 
  
 
   
   
    
   
  
  
   
   
   
   
   
  
   
  
 
  
 
  
  
 
  
   
  
  
  
 
    

goggle

glue (gluu) s. liima; —
liimata.
(glot) Vv.

———=

niella; kyl-
‘ kyllyys;
(glotn) s. sy6-
miassari.

glut
lastyttaa ;
- glutton
mari, ahmatti,
eluten (gluu’ten) s. kasvi-
liima; — glutinate (gluw’-
tineit) v. liimata yhteen;
— glutinous (gluu’tinos) a.
tahmea, sitked.
genash (nds) Vi
hampaita.

kiristau
genat (nat) Ss. hyttynen,
iskl.

Sa

enaw (noo) v. jarsia, na-
kertaa.
genome (nowm) s. maahal-
L118.

(gou) v. imp. went pp.

kulkea, kayda, k4a-

£0

gone,

vella astua, astuskella;
I in lahteaH;: matkus-
taa, olla liikkeella.

goad (goud) s. pistinsauva;:

v. ajaa pistinsauvalla ;
1 ; } +t.
kiihottaa.
goaf (gouf) s. kokonaan tai
osittain tyhjennetty vuo-

rikaivos.
goul) s. rajapatsas;

irkoit

goal (

paamadra, uspera,

irkotus.
roat (gout) s. vuohi, kuttu.

gob (gdb) s. suupala.

gobler (qdb’lér) s. ahmatti;
kalkkunakukko

roblet (agdb’let) s. pikari.

eoblin (gdb’lin) s. haltija,
aave.

God (gad) s. jumala; —
rodspeed ( gad’ sptid ) Ss.
menestys; onnellinen
matka; - goddess (gd-
aes) s. jumatlatar; —
godliness (gdad’ lines) Ss.
jumalisuus, hurskaus.

goz (qdag) Ss. Into: Biire.

hoppu.

goggle (adgl) v. mulkoel-

la silmiinsd’, katsoa tui-
jottaa; — s. mulkoilemi-
nen, tuijotus; — gogglesgold ib grade
(gag’ls) spl. lasisilmat;|| got (gdt) imp. ja pp. sa-
kaihtimet hevosilla. nasta get.

gold (gould) s. kulta; kul- | Goth (gath) s. gotilainen;
farana. kuitavari: — a. — Gothic (gd’thik) a. go-
kullasta tehty, kultai- tilainen.

nen; Kullankarvainen; oi-
vallinen.

gondola (gdn’dola) s. gon-
dola (vene Venetsiassa).
gong (gdn) s. kasirumpu.
gonorrhoea (gdnarw a) Ss.
siemenvuoto, tippuri.,
good (gud) a. byva;s hyo-
dyllinen, edullinen; tai-
tava, eteva rehellinen ;
terveellinen; oikea; mak-
sukuntoinen; kaypa; tay-

dellinen; suur!; makuisa;
— goodliness (gud’lines) s.

kauneus, suloisuus; Oival-
lisuus; — goodly (gud’li)
a. kaunis, suloinen; oival-
linen; — goodness (gud’-
nes) s. hyvyys, hyvan-
luontoisuus.

goose (guus) s. pl. geese
(gtis) hanhi; — goose-
berry (guuz’beri) s. Kar-

vamarja.
gordian (goordian) a. gor-

dion-, selkkainen.

SGre (four) y. Kaira; — Vv.
lavistada, puhkaista.

gorge (goordz) s. kurkku,
nielu: vuorensola; — v.
nielliAi, ahmata; — gorg-
eous (goor’dzos) a. loista-
va, komea; kallisarvoi-
nen.

gory (gou’ri) a. verinen.

goshawk (gds’hook) s. kyyh-
kyhaukkKa.

gosling (gdz’lin) s. hanhi-

nen, hanhenpoika.
gospel (gds’pel) s. evanke-
liumi; uskonoppi; — 4a.

evankelinen.
gossamer (gds’amor) s. ha-
maéahakin siimat; hieno
kangas.
gossip (gi’sip) s. juoru, lo-
ru: kielikello; — v. lo-
ruilla, kielitella, juoruta.

 

gotten (gdtn) pp. sanasta
get.

gouge (guudz) Ss; talitas
pettaja; — v. taltalla ko-
vertaa; peijata.

gourd (gord) s. kKurpitsi.

gourdiness (goor’dines) Ss.

saaripaisuma.

gourmand (guur’maand) S,
syOmari, herkuttelija.

gout (gaut) s. luuvalo, ja-
lanpoltto; — gouty (gaw’-
ti) a. luuvalollinen.

govern (go’vorn) v. ohjata,
johdattaa, jarjestaa, joh-
taa; hallita, pitaa vallas-
saan; — governable (go’-
vornabl) a. helposti  oh-
jattava, talpuvainen; —
government (go’vornment)
s. hallitseminen, hallitus;
hallitusmuoto, valtiolai-

tos; mielenmaltti; — go-
vernor (go’vornor) s. joh-
taja. ohjaaja; hallitsija,

isa.
naisen puku,
pukea paal-

kuvernoori;
gown (gdaun) s.

viitta; — v.

lensa.
kaapata, ak-
temmaista; tavottaa;
haparoida ;
tempaus.,
suosio, lem-
laupeus; an-
suosiono-

Sil

grab (grab) v.
kia
koperoida,
s, kaappaus,

grace (greis) s.
peys; armo,
teeksiantamus ;

sievi kiytos,

lous: poytarukous; —— 3

kaunistaa; kunnioittaa, y-

listia ; — graceful (greis’-

 

soitus;

fol) a. suloinen, viehatta-
vi, kaunis; — gracious
(grev $08) a. armollinen,

laupias ; suosiollinen ;
hurskas; suloinen.
grackle (grikl) s. harakka.
grade (greid) s. aste, askel ;
kaltevuus, nouseminen ;
arvoluokka; — v. tasoit-176

    

grass

 

graft
taa teiti: tarkoin maa-||
rita: — gradation (gra-
dei’ son) 5. asteettainen

nouseminen; asteettainen
viheneminen ; asteettai-
jakso, aste; gra-
(grev'din) s. tasoi-
tus:—gradual (grdd’jual)
qa. asteettain tapahtuva,
vihitthinen; — gradually

suus;

ding

(grid’juali) adv. asteet-
tain, vihitellen; — grad-
uate (grdd’jueit) v. jakaa
asteisiin; suorittaa oppi-
kurssi: karaista; jalos-
taa ; inkaantua; astect-
tain muuttua; — s. ylli-

arvon saanul.

oksastaa,
ottaa  lah-
lahjominen,

opistollisen
graft (graft) v.
silmikoittaa ;
joja; o— Bs
lahjus.
grain (grein) s.
ii. Dinner
juovittaa ;
antaa

siemen; hi-
SlliGys; — V:-
murentaa ra-
hedelma ;
(grevni) a. ra-

keiksi:

grainy
keinen: jyvarikas

gram gramma
(painomitta).

(gram) Ss.

grammar (grd’moér) s. kieli-
oppi; sdanndllinen lausu-
ma: — grammar school
(aqr@’mor skuul) ss. oppi-

koulu ; =
(grdma’tikal) a.

grammatical
kieliopil-

linen, kieliopin mukainen
granary (gri’nari) s. jJyva-
aitta.
granate (grid’neit) s. kra-

ranaattiomena
grand (grdnd) a. suuri;
ylhaiinen, ylevdé, kKorkea;
oivallinen; — grandious
(oriin@ios) a. suurenmoi-
nen :—grandchild (grdand’-
tsaild) gs. lapsenlapsi ;
granddaughter (grand’-
dootor) s. lapsentytar ;
grandduke (gridnd’-djuuk)
s. suuriherttua; ruhtinas;
grandfather (grdnd’-
faadhor ) S. iso-isaj -—
»}randmaster (grdnd’-

naatti; k

iso,

    

mistér) s. salaseuran paéa-

mies; a grandmother
(grind’modhor) s. iso-aiti;
— grand piano (grand
pia’ no) Ss. flyygeli; —

n

grandsire (grdnd’ sor )
iso-isi ;—grandson(grdnd-
lapsenpoika ;

(grand jur) S,
korkeus, ylhai-
komeus;

son) Si
grandeur
suuruus,
syys; ylevyys;
grandness (grdnd’nes)
gs. suurius, Vievyys,, 22
mahtavuus.
(greindz) s. karja-
maanviljelijain

lous;

grange
tarha ;
vhdistys.

granite (grd@’nit) s. graniitti

grant antaa, lah-
joittaa suoda, suvaita,
myé6ntééa; hyvaksya, suos-
tua; — s. lahjoitus;, iu-
pa; armonosoitus; myOn-
nytys, suostumus.

granular (grdn’julor) a. ra-
keinen, jyvanen ;—grantu-
late (grdn’juleit) v. mu-
rentaa rakeiksi ; —_—
granule (grdn’jul)
vanen, pit

granulous

1. rakeinen, jyvainen.

grape (greip) s. viinimar-
jan rypdale; viinimarja ;—
grape fruit (greip’fruut)
s. sitrus-puun hedelma;

grape juice (greip’-

viinimarjan me-
hu, alkoholiton viini.

graphie (gra’fik) a. Kuvan-
nollinen, selvaisti kuvaile-
Va.

graphite (gra’fait) s.
tuslyijy.

grapple (grdpl) s. ottelu,
paini, kisikaihma; tartos;

(arant) v.

8.3"

ni rae;
(grin julos)

dzuus) s

piirus-

— vy. pitd#d lujasti klinnl;
otella.
grasp (grasp) v, tarttua

kiinni;: anastaa; tavoit-
taa: kisitt# :—s. kouris-
tus, kaappaus; valta; ka-

sityspiiri.

grass (gras) s. ruoho, rehu-grate 1

~]
=~l

gregarious

 

kasvit; —
(gras’*hadpor) s. heinidsirk-
ka; — grasswidow (gras’-
widou) s. ’’elAavan miehen
feski.**

grate (greit) Ss.
rautaristikko tulisijan
pohjana; — v. varustaa
ristikolla; hieroa; hivut-

ristikko;

tae, musertaa;: narista.
grateful (greit’fol) a. kii-
tollinen; mieluisa, terve-
tullut.
erater (grevtor) s. raastin;

 

grating (grei’tin) s
ristikko.

gratification (grdtifikei’ Son)

s. tyydyttaminen: huvi-
tus, hauskuus, ilo; palk-
kio; armolahja; — grati-
iy (gra tijat) v. noudat-
taa jonkun mielta, tyy-
dyttaa: ilahuttaa; palki-
34. gratis (grev tis)
a0Vv. jimaiseksi, .maksut-
ta; — gratitude (gr@tit-
juud) s. kiitollisuus; —
gratuitous (grdtjuuw’itos) a

maksuton ; vapaaehtoi-
nen; ansaitsematon; mie
livaltainen ; gratuity
(gratjuwiti) s. kunnialah-
ja; palkinto; kiitollisuus:

— gratulate (grda’tjuleit)
v. onnitella; — gratul-
ation (grdtjulev son) a.
onnittelu.

grave (greiv) S. hauta,

kuoppa: — gravedigger
(greiv’ digor) s. haudan-
kaivaja; gravestone
(greiv’stoun) s. hautakivi;
— graveyard (greiv’jaard)
s. hautausmaa, kalmisto.
grave (greiv) a, paimava,
tirkea, arvokas; totinen,
vakaamielinen ; koruton,
suora>; matala (aani) ;

— pravely (grevvli) adv.
painavasti.

gravel (grdvl) s. hiekka, so-
ra; — v. hiekoittaa.

gravid (grd’vid) a. raskas;
vakava; ankara ;

grasshopper ||

gravitate
pyrkia
painaa;

(gra’viteit) Vie
painokohtaan;
— gravity (grd’-

vitt) s. painovoima; pai-
no, painavuus; tarkeys.
gravy (grevvi) s. paistiu-
kastike.
gray (gre) a. harmaad: har-
maapainen; hamara.
praze (greie) Vv. ajaa laitu-

laitumetla,
rasva.. 31o-
— v. rasvata,
greasiness
(grizines) s. rasvaisuus ;
greasy (grivzi) a. ras-
ruokoton.

(Oretr). a.
Drckea +
mahtava;

melle; kayda
grease (griis) s.
ra; voide;
rasvoittaa; -——

vainen ;
great
korkea ;

painava,

Sutures
tarkea,
yleva,

iso,

Oivallinen; ylhainen; —
greaten (greitn) v. suu-
rentaa, isontaa; tulla
suureksi; — greatly
(greit’ li) 20V,. SUMrESE
suuressa ma&arassa, san-

fen, varsin, aivan, kovin:;
— greatness (greit’nes) s.
arvokKaisuus;

ylevamieli-

suuruus;
mahtavuus;
voima.

SYVS,;

greaves (griivz) spl. saarys-
timet.
Greece (griis) s. KreikKa;

—~ a.
kreikan-.
ahneus;
(griv dines)

kreikkalainen ;

kreikkKalainen,
greed (griid) Ss.

— greediness

>: ahneus; — greedily
(oriv’dili) adv. ahneesti;
greedy (grii’di) a. ahne;
syOlas, himokKas.

green (griin) a. vihred;

kypsymaton, kokematon:

greengrocer (griiv-

grousor) s. kasvikauppi-

greenhorn (griin’-
hoorn) s. keltanokka; vas-
ta. Miagita. tullut.

greet (griit) v. tervehtia,
tervehtien puhutella; on-
nitella: — greeting (griv-
tin) s. tervehdys; onnen-
toivotus,

ss seegrenade i

———_—————————————

gregarious (grigei’rios) a.
laumoissa elayaé, joukot-
tain lenteleva.

grenade (grineid’)
Naw; —
(grenadiir’ )

grew (gruu)
grow.

greyhound (grev haund)
vinttikoira. ||

griddle (gridl) s. leipdlevy ||
paistamista varten.

kra-
grenadier

krenatoori
pp. verbista

Ss.

Se

Ss.

gridiron (grid’aiorn) s, pais- |}
tinristikko, halstari.

grief (griif) s. tuska; suru,
huoli; - grievance (griv-
wines) s neta, variva, .va-
litus: suru; tuska; louk-

huoli; grieve

kaus;

(arti) \ loukata Sor -
taa pahoittaa, surettaa,
huolettaa: surra; surku-
tella huolestua

griffin rv fin) s. egriipi
(tarunomainen hirmulin-
tu) isken maahan tul
lut, kokematon ihminen. }||

grill (gril) s. halstari, pais

tinristikko ;

halstarilla ;

-Vv. paahtaa
vaivata.
julma, hir-

grim (grim) a.
veH, kauhea; yrmea —||
grimness (grim’nes) s. jul-||
muus, kauhu. ||

grimace rimeis’) s. kas-
vojen vadntely, irvistys

\ irvistella.

grime (graim)  v. ryvett
liata.

grin (grin) v. irvistella; —}|
s. irvisteleminen.

grind (graind) V. imp.

ground pp. ground, Lu-
haa hieroa rouhentaa,
musertaa ; hivuttaa, fra-
sittaa, vaivata; — grind-
stone (graind’stoun) 5.
myllynkivi ; grindmill
(oraind’mil) s jauhinki-
vi, tahkomylly

grip (grip) s. kasilaukku.

gripe (ograip) VY, kaeapata,
tarttua nipistaaé; — Ss.

tarttuminen; kourallinen

      

8

   
    
 
  
  
   
  
  
   
   
  
 
   
   
   
  
  
  
 
 
  
 
     
  
 
  
  
 
  
 
  
 
  
 
 
 
  
  
  
    
    
   
 
  
 
  
 
  
 
 
   

grout

 

grisliness (gris’lines) s. kau-
heus, hirmuisuus.

gristle (grisl) s. rusto,

grit (grit) s. hiekka; me-
tallihieta ; mielenlujuus,
,,.kova sisu’’ — gritstone

hiekkakivi.
a. harmaa;
iz li) a. har-

(grit’?stoun) Ss.
(grizl)
(gr

grizzle
—— STIZZILY
mahtava.

groan (groun) Vv. parkua,
paastaa hatihuute; ah-
kyi: — s. &hkyna, voih-
kaus.

grocer (grow sor) S. ruoka-
tavarain kauppias ; —
grocery (grou’sori) s. ruo-
katavarakauppa.

grog (grdg) s. groggi (rom-
mista ja. vedesta tehty
juoma).

groin (groin) s. kuve; Kaa-
rikaton kaarenselka; —
v. koristaa kKaarilla.

ruum) s. poika;

groom ( ¢
ly

palveluspoika nuorukai-
nen: sulhanen; — v. pal-
vella hoitaa, ruokota.
igroove = (gruuv) Ss. koru,
uurre: vuorikaivos; —— V.
uurtaa.
igrope (group) v. hapuilla
pimeiissi; tunnustella.
gross (grous) a. paksu, li-
hava; torkea raaka, jis
hallinen suunnaton; -—
: koko kokonaisuus }
erossi (kaksitoista tusi-
naa).
grotesque (grotesk’) a. eris-
kummainen, luonnoton.
grotto (ord’to) s. luola.
ground (graund) s. pohja,
perusta, Maa, alue; pe-
rusopi SV} pohjavari ;
v. imp. ja pp. verbista

grind.
group (gruup)

7 rv ae
parvil, Vs

ryhma,
ryhmittaa.

teerenhei-
(teerl, .DYY,

Se
i
grouse (graus) S.
moinen lintu
metsakana).
grout karkeat

(agraut) S.grove 17 gully
jauhot ; metsadomenan la- (gaar@’jansip) s. suojelus,
Ji. holhous.
grove (grouv) s. lehto, puis-||}gudgeon (go’déZon) a Peras
tonen, viidakko. Kala; houkkio, holmo;
grovel (grdvl) v. madella, sy otti.
ryomia. guess (ges) Vv. arvata:
Zrow (grou) v. imp. yrew luulla; — s. arvaaminen;
UD. frown, itaa: kasvaa: arvelu, luulo.
vaurastua, menestya. guest (gest) s. vieras.
growl (graul) v. murista,|/guggle (gogl) v. kaakottaa,
napista; ulvoa; — s. mu- kotkottaa.
rina, napina; ulvonta. guide (gaid) ¥. Opastad.
grown (groun) v. pp. ver- saattaa, taluttaa; opet-
bista grow. taa, ohjata; — s. opas-
growth (grouth) S. (Fasvu. taja; ohjaaja, jJobtarya.:
kasvaminen; edistymi- guidance (gavdans)  s.
nen, vaurastus. johto; — guidebook
grub (grob) s. ruoka. (gaid’buk) s. opas (kir-
grub (grob) v. kKaivaa ylos; ja); — guidestar (gaid-
HaVvittaa : kaivaa. s1aar) Ss. . jobtotant:
grudge (grodz) v. kadeh-}| guild (gild) s. ammattiyh-
tia; vastahakoisesti teh-|| distvs.
aad.: valittaa, nurista ; || guillotine (gv lotiin) Si
vastustella; — s. kateus;}; mestauskone (gillotini) ;
vastahakoisuus; vihamie- — v. mestata.
lisyys: --- grudgingly || guilt (gilt) s. syy, syylli-
(grodzinli) adv. vastaha- SYYS; rikos, rikollisuus:
koisesti; vihamielisesti. — guiltily (giltili) adv.
gruel (gruwel) s. kauralie- syyllisesti; —— guiltiness
i, puuro. (gil tines) Ss. syyllisyys;
eritt (orof) a. area, juro. rikollisuus ; — guiltless
erum (grom) a. area. (outtes) a. syyton, wa-
grumble (grombl) v. mieli- ton; kokematon; —
Dahasta nurista, napista; onilty (giv). a. syyli-
— grumbler (gromb’ lor) nen, rikollinen.

Ss juropaa, nurisija Puinea (gin’ni) s. englanti-
grunt (gront) Ss. rohkia ; lainen kultaraha (kaksi-
vaikeroida; nurista; —- kymmenta yksi shil.)

s. rOohkiminen; nurina. guise (gaiz) s. tapa, muo-
guano (gwaano) s. linnun to; tottumus; puku; te-

lanta. kosyy.
guarantee (giridntii’) s. ta-|| guitar (gitaar’) s. kitara.
kaajia:— v. taata, menni||gulf (golf) s. merenlahti;
takuuseen; — guaranty kuilu.
(q@’rdnti) s. takaus, ta-||gull (gol) v. yllattaa, voit-
kuu. taa viekkaudella; pitaa
guard (gaard) v. varjella, pilkkana; peijata; — Ss.
suojella; kavahtaa; sai- petos; houkkio ; kala-
Lyi aa. > s. suojelus, lokki.
varjelus, hoito, holhous;||gullet (go’let) s. nielu, ki-
varovaisuus; kaarti; —|| ta; kurkku.
guardian (gaar@jan)  s.|| gullibility (golibi’ liti) Si
suojelija, vartija, holhoo-|| herkkdauskoisuus,
as — guardianship || gully (go’li) v. kaivaa on-gulp 180 hack

 

a

toksi; kovertaa alta; va-|;gutter (go’tdr) s. vesikou-

rustaa laskukouruilla ; ru: katuoja; — v. ko-
kohisten juosta; — s. vertaa, uurtaa; olla Kko-
veden tekemd ura; vie- verrettu.
miri, katuoja. guttural (go’toral) a. kurk-

gulp (golp) v. ahneesti nie- ku-;: — gutturals (go’to-
lasta; — s. nielaus, Ku- rals) spl. kurkkudanet 1.
lahdus; oksennus. || kirjaimet.

gum (gom) s. kumm!, Kas- || nw Font) sas Vuvatue:
vipihka, kautsu; ikeneet; ‘th ar tlicies rity ; ~'y,” pias
— vy. kastaa liuenneella }| : eae oe ay ;
Pincnihikeling:. Mel) “ee eee
kummilla. || guzzle (gozl) v. massata.

gun (gon) s. tykki, pyssy; ||gymnasium (dzimnev’ziom)
—  gunbarrel (gon’bdrel) || s. oppikoulu; — gymnast
Ss. pyssynplippu; — guno-| (dzim’nast) s. voimistelu;
boat (gon’bout) v. tykki- — gymnastics (dzimnds’-
vene; — gunmetal (gon’-| tiks) spl. voimistelutaito
metal) s. tykkimalmi; —| consnm (dite’som) 5. kine
gunpowder (gon’paudor) |\** ” o — oe ae PEt
s ruuti. gypsy (dzip’st) s. ja a. Mus-

talainen.

gurgle (gdrgl) s. lorina. ha i
vuo-||gyral (dzavral) a. kehan-

gush (gos) Ss. Virte;

to; — v. juosta, virtael- muotoisesti kiertava; -——
la gyration (dzZairei’son) 2.
gust (gost) s. maku, mais- kiertoliikunto; — gyrous
(dzaiv’ros) s. kehanmuo-

ti: naoautinto: buvi. ‘
toinen.

ot, (Jot) S..SU01L4 > v.00
taa sisilmykset ulos;:||gyve (dZaiv v. kahlehtia;
tyhjentéa; rydstaa, lumota.

H (eits) kirjain H. 1) habitually (habit’juali)

habeas corpus (hei’ bidis || ady. tottumuksesta ; ta-
koor’pos) s. ,,nabeas kor-|!| vallisesti.
pus’’-laki, laki, joka mii-||habitate (hd’bitett) v. asut-
rij, ettH ketiiin ei pideta taa: asua; — habitable
vankina ilman laillista (ha’ bitabl) a. asuttava ;
tutkintoa. — habitant (ha’bitant) s.

haberdash (hda’ bordas) S. asukas, asujain; — ha-
rihkama: — haberdasher bitation (hiaibitei’?son)  s.
(ha’ bordasor) 8s. rihka-| | asuinpaikKa.
moitsija, vihittiiskaup-||habnab (hab’nab) adv. um-
pias. || pimu&hkiin.

habit (ha’ bit) Ss. laatu; || hack (hak) v. hakatas ty-

luonto; tottumus, tapa;| pistiit; yskiaé; heittaytya
|

vVeetteenparsi; — Vv. to-| jokaiselle alttiiksi; —  s.
tuttaa ; vaatettaa, pu-|| kuokKa ; juurikirves

kea: — habitual (habdit’-|| seimihaikki; katkaisu pu-
jual) a. tavaksi tullut, heessa; vuokravaunut ;
totuttu, juurtunut; luon- aaa} héyhen; — hackney

(hak’ni) a. vuokrattava;

toperiinen; tavallinen;hackle

18]

    

 

yhteinen; tavallinen; hal-|
pa ; s. vuokravaunut;
palkkalainen ; yhteinen
nainen; vaunujen vuok-

raaja; — v. paljon kayt-
faa, totuttaa.
hackle (hdadkl) v. hakil6dida, |
silputa; — s. hakila.
had (hdd) imp. l. pp. ver-|
bista have.
haddock (hd’dok) s. isoturs- |
ka. |
haft (haft) s. kiddensija, |

kahva, ripa; — v. varus-
taa kdadensijalla.

hag (hig) s. taikuri; noita-
akka: turve; hede; V

raaikata; — haggard l’~

(hi

gord) a. kesyt6on; ruma,
fkea; laiha; menehtynyt;
=— s. metsahaukka; hui-

mapaii; noita-akKa ; --

hagged (hdgd) a. noidan-
nakdinen, ruma; laiha.
haggle (hdgl) Vv, hatata
rikki, silputa; hierovoa
kauppaa, tinkia.
hail (heil) a. terve, raitis;

tervehdyshuuto ;—v.
tervehtéada; onnitella; pu-
hutella laivaa: ilmoittaa
kotipaikka; — int. terve!

hail (heil) s. rakeet; hauli;
— y. sataa rakeita.

hair (heer) hiuskarva.
hapset, hiukset, harjak-
set, karva; hair-
breadth (heer’bredth)
hiuskarvanleveys;
tapdarimmallansa oleva;
— hairdresser (heer’dre-
sor) s. tukankihertaja.
parturi; — hairpin (/heer’-
pin) s. hiusneula; — hair-

5.

Ss.

a.

splitting (heer’splitin)  s.
hiustenhalkominen; —
hairless (heer’les) a. kKar-

vaton; — hairy (hee’ri) a.
Karvainen.
halberd (hdl’bérd) s. partus-

ka, tapparakeihas.
haleyon (hdl’sidn) s. jaa-
lintu; — a. levollinen,

tyyni.

 

ae

halt
|; half (haaf) s. puoli, puolis-
| ko; — adv. puoleksi:
|} melkein; — half and half
1 | (haaf dnd haaf) s. puo-
| leKsi olutta, puoleksi
|| portteria sisaltava juo-
| ma; — halfblood (haaf’-
| plod) g vel. 4al * c1-

sarpuoli; puoliverinen ;
halfbred (haaf’bred) a.
kasukuinen ; Vaillinaista
kasvatusta saanut;
halfbreed (haaf’briid) a
erivarisista ihmislajeista
syntynyt, sekarotuinen ;
halfbrother (haaf’ brod-
hor) velipuoli; half-
deck (haaf’dek) puoli-
kansi; halfhearted
(haaf’ haarted) vastaha-
koinen; halfsister
(haaf’sis sisarpuoli;
halfway (haaf’wei)
puolitie, puolivali;
puolivalinen ;
uoli-, keskitiessa,
lilla-, ssa; — half-
(haaf’witted) a.
hupsu ;
(haaf’ jiirli)
adv.

se-

Ss. —
S.

a.

tor)

— S.
keski-,

adv.
puoliv
witted
mielipuoli,
halfyearly
a, puolivuotinen ;
puolivuosittain.
halibut (ha libot)
ankala
hall (hool)
kokoushuone, sali.
halloo (hdluw) vy.
halloo; kiljua,

I
a

 

maari-

S.

eteishuone;

Ss.

huutaa
huutaa;

1} huutaen ajaa takaa; —
|} s. huuto; — interj. hal-
loo! terve!

(ha’to) v. pyhittaa,

pitada pyhana; —

halloween (hdloviin’) _ s.

aatto ennen pyhdainmies-

ten paiva, kekri.

ilhalo (hev’lo) s. auringon
kehi; sddekiehkura;
v. sateilla.

halt (hoolt)

hallow
vihkia ;

|
| ph
v. seisahtua,
pysahtya ; ontua ; olla
kahdella p#d4lla; hairah-
tua: seisahduttaa, pidat-
tii: — s. seisahdus; liik-halve

esac eee een

 

kaaminen; — a. ontuva,
rampa; — int. seis; —

halter (hool’tor) v. sitoa,
kietoa.
halwe (haav) v. puolittaa,

jakaa tasan.
ham (ham) s.
savustettu

reisi, lonkka;

liikkio.

hame (heim) s. langet.

hamlet (hdm’let) s. kyla.

hammer (hd’mor) s. vasa-
ra, nuija; — v. vasaroi-
da, takoa; sepittaa; ko-
puttaa; pauhata ; ankyt-
tii: ehtimiseen moittia.

hammock (ii’mdk) s. riip-
pumatto.

hamper (hiim’por) v. Kan-

kietoa ansaan ;

lehtia,
i himmentaa; es-

vietella;

tad.

hamster (hdm’stor) s. elo-
Hiri.

hand (hind) s. kasi; tyOn-
tekija; apu; — Vv. antaa,

pidella,
tarttua kiinni;
(hand’ bil) s. il-
— handcuff

ojentaa, tarjota;
kasitella ;
—handbill
moituslappu ;
(hindkof) s. k&asiraudat;
—» ¥, panna Kasirantol-
hin: — handful (hdnd’ fol)
s. kourallinen; — hand-
stroke (hind strouk) Ss.
kadenlyOdnti; handi-

eraft (hdnd@ikraft) s. ka-
sity) ; — handiness
(hadnd’ines) s. katevyys,
taitavuus; — handiwork
(handiwork) s. kasityo;

handkKer-

taideteos;

chief (hdn’kortsif) s. ne-
niliina, huivi; — handle
(handl) v. kadella tart-
Lua, kajota; kasitella;
hoitaa; kohdella; toimit-
tana: — s. kaédensija, kah-
va, varsi; — handsome
(han’som) a. soreamuo-
toinen, kaunis; — handy

(hdan’di) a. kdateva, taita-
va: kasilla oleva.

handicap (hdan@ikap) s. etu-

    
    
  
  
    
        
   
  
  
  
  
   
 
    
    
   
 
   
     
  
  
   
 
 
  
   
 
  
 
  
  
  
 
 
 
 
   
 
  
   
 
 
 
 
   

hard

oikeuden

antaminen kil-
pajuoksussa ; 7

Stuy, —=— v-

estaa, vaikeuttaa.

hang (han) lim. . Ja
hung, v. ripustaa,; oir.
tae 3} riippua, heilua ;
vetelehtid; — hanging
(han’in) a. ripustettava ;
hirtettava; — s. ripusta-
minen; hirttaminen.

hank (hank) s. kera; tai-
pumus, halu; — v. ke-
ria.

hansom (hdn’som) s. laji Ke-
vyita vuokravaunuja,

hap (hip) s. sattuma, ylla-
tys; haphazard (hdap’-

Sacttuia.,
sattua,

hazord) Ss.
happen (hapn) v.
tapahtua.

happy (ha’pi) a. onnelli-
iloi-

nen ; tyytyvainen ;
nen; — happily (ha pili)
adv. hyvaksi onneksi; on-

happiness
onnellisuus,

nellisesti 5
(ha’pines) sS.

ilo.
harangue (hardn’) s. saar-
na: loru; puhuttelu; —

v. loruilla, puhua lorua.
harass (hd’ras) v. vaivata,
vasyttaa;

(h@rasment)

vaiva, kiu-

harassment
Ss. rasitus,
saus.
harbinger
edellAkavija;

(haar’ bindZor ) =f
ennustaja;

v. kaiydi jnkn. edella.
harbor (haar bor) s. sata-
ma; turvapaikka; — Vv.
majailla; majottaa; tur-
vata

(haard) a. kova;. an-
kara; karkea; vaivaloi-
nen, tukala, vastainen;
huono; —- hardfisted
haard fisted) a. itara, sai-

hard

ta; — hardihood (haar’-
dihud ) s. vastoinkaynti;
kova kokemus; — hardly
(haard@’li) adv. vaivalla,
tuskin, vaivoin; — hard-
ness (haard’ nes) ey kKo-
vuus; lujuus. = Vanvuus 5hare

183

    

haunt

 

vaikeus, vaivaloisuus; ty-
lyys; — hardship (haard-
Sip) s. vaiva, rasitus, Kiu-
sa; vastoinkayminen;sor-
to; pula; — hardy (haar’-
di} 4. Kova. vanovea, luja;
rohkea; uppiniskainen.

hare (heer) janis.

hardware (haard’ weer ) S,
rautatavara,

hark (haark) eli harken
(haar’ken) v. kuunnella;
— interj. kuulkaa.

harl (haarl) si pellavan,
hampun, yms. kiiteet,
syyt, kuidut.

harlequin (haar likin) Ss,
harleikki, ilveilija.

harlot (haar’ldt) s. portto:

a. halpa; irstas; — Vv.
irstailla, harjoittaa huo-
TUUELA.

harm (haarm) Ss. Hane :
vaaryys; kiusa; vahinko;

v. tehda jkle. pahaa,

loukata, vahingoittaa,

turmella; harmful

(haarm’fol) a. vahingolli-

Ss.

 

nen; — harmless (haarm’- |

viaton, vaaraton.
(haar’moni) s.
ykKsimielisyys:

les) a.
harmony
pusointu;

>O-

Ge
monious
sopusointuinen,
nen; — harmonize (haar’-
monaiz) v. soinnuttaa;so-
vittaa ; sopia; sointua.

(haarmouwnios) a.

harness (haar’nes) s. val-
jaat: haarniska;—v. pu-
kea haarniskaan; valjas-
tae

harp (haarp) Ss. harppu,

kannel; — v. soittaa kan-
teletta.
harpoon
kakeihas,
harrow (hd’ro) s.
hi; — v. daestda,
harsh (haars) a.
katkera;: .karkea ;
torkea; ankara;
harshness (haars’nes)  s.

(haarpuun’) s. va-
heittokeihas.

aes, kar-
karhita.
karvas,
tyly,

 

  

harmonic (haarmd’nik) |
sopusointuinen ; — har- |

yksimieli- |

 

ankaruus;
(haars’?li)

harshly

ady. ankarasti.

hart (haart) s. saksanhir-
vi, peura.

harvest (haar’vest) s. elon-
teko,. villankorinuu: ilon-
Aion filo. asaglia> ——
leikata, niittaa, korjata.

hash (hds) v. hakata, pa-
loitella; — s. lihamuhen-
nos.

hasp (hdsp) s. telki, salpa.
sappi; — v. panna sap-
pi oveen.

hassock (hd’sdk) s. kaisla-
Ia CLo.

haste (heist) s. kiire, hata;
into, kiivaus; — v. _ kii-
rehtia, rientaa;— hastily

(heis’ tili)
nopeasti;

adv. joutuun,
pikamielisesti;
— hastiness (heis’ tines)
kiire; maltta-
r mattomuus: Kinki:

|. hasty (heisit) a: noped:
hatainen, malttamaton ;
kiivas.

|| hat (Hal) ss

 

Ss. nopeus,

 

kypara; hattu;

hatter (hdator) s. ha-

tuntekija.

llhateh (hats) v. hautoa po-

| jiksi; ajatella, keksia;
hautoutua; kKehittya;— s.
poikue, pesadkunta.

|;}hatehel (hdt’sel) s. rohka,
|| hakila; — v. hakiloida,
\\hatehet (hat’Set) s. kirves,

|| tappara.

} nae (heit) v. vihata, kam-
| moksua, inhota; — s.
it wins, inho; — hatred
| (heit’red) s. viha, inho.

ihaughty (hoo’ti) a. uhka-

aun
mielinen ;

|| haughtiness

vlpea }
(hoo’tines) s.

| ylpeys, kKopeus; ynseys.

haul (hool) v. vetéada, hina-
fa: — s, hinaus, vetami-
nen; nuotanvedos.

haunch (haants) s. lanne,
lonkka, reisi.

haunt (fhaant) v.. rasittaa,

VALV aL: S kummitella’

juoksennella.have 1
have (hav) v. imp. ja pp.|
had, omata; olla jlkla:
piti’; apuverbina: olla.

haven (heivn) s,. satama;
turvapaikKa.
havoe (hd’vdk) s. havitys;

vy. havitta#da, kukistaa ;

surmata.

hawk (hook) s. haukka;
rykiminen; muurarin las |
LA.

hay (het) s. helnat, — Vv.
kuivata heiniia; — hay-
fever (hei’fevor) s. nuha.

hazard (hd’zérd) s. sattu-|
mus: vaarallinen yritys,
uhkapeli; — v. uskaltaa,
panna alttiiksi, heittay-
tyi vaaranalaiseksi; kot t-|
taa onneansa; — hazar-|
dous (hi’zérdos) a. uhka-|
rohkea; vaarallinen.

haze (heiz) s. sumu, usva; |
—y. sumuta;—hazy (hev-
21) a. sumuinen, usvai-
nen, samea; himmea ;
kolkko.

hazel (heizl) s. pahkina-
puu; pahkina; — a. vaa-|
leanruskea.

he (hii) pron, hin, se
(miessukuisista); — a

miespuolinen.

head (hed) s. pa&; ymmar- |
rys: huippu, latva; etu-
puoli; pd&d&osa; luku kir-
jassa } otsikkokirjoitus ;
piimies, johtaja; henki-
16: — a. ensimdinen, etu-, |
naa-; — v. Olla jnk. e-
tunendass#, johtaa; men-||
ni jnkn. edelli; pyrkia; |}

kulkunsa; vas-

headache
paankolotus;
( hed-

suunnata
tustaa ;

(hed eik)
headforemost

Ss.

foor’moust) adv. pdaistik-
kaa; dAkillisesti, ajattele-
mattomasti; — headlight
(hed’lait) s. veturin lyh-
ty; — headline (hed’lain)
s. otsikko; — headlong
(hed@’ladn) a. pitkinpainen ;
jyrkka; — adv. suin

   

heart

84

| pin; — headquarters
| (hed’kwoortorz) Ss. paa-
| ma ia: — hedshake (ned’-
Seik) s. paanpudistus; —

Ss. e-
kaynti,

headway (hed’wei)
teenpainmeno,

kulku
l}heal (hiil) Vv. parantaa ;
| puhdistaa; lepyttéa.
lhealth (helth) ss. terveys,

puhtaus;
(hel thi-

raittius; mielen
healthiness

nes) s. terveys; raittius;
- healthy (helth’i) a.
terve: raitis; terveelli-
neé7z.

lheap (hiip) v. Kasata, pan-
na kokoon; — s. Kasa,
lajij; joukko.

lhear (hiir) v. imp. ja pp.
heard, kuulla, kuunnella;
oppia tuntemaan; pdaas-
ti puheille; totella, nou-
dattaa; suostua; kuulus-
tella; — hearer (hiir’or)
S. kuulija; — hearing

kuulo; kuu-
kuulustelu ;
hearsay (hiir’sei) kor-
vakuulo; huhu.
hearken (haarkn)
nella: suostua, myOntya.
l|hearse (hors) ruumisvau-
nut; ruumiinkantirnet ;
ruumi‘sarkkKu } Vv. panna
ruumiinkantimille tai
ruumisarkkuun.,
heart (haart) sydan; si-
sus; ydin; paras osa; Voi-
mast mielis Halas oza-
tunto: rohkeus: — heart-
blood (haart blod) sy-
dinveri; heartbreak
(haart breik) sydam-
men sirky, murhe,
heartbreaking (haart’brei-
sarkeva;

(hiir’in)
leminen ;

Ss.
Ss.

v7. MUD

Ss.

1]

A

Ss.

Ss.
Ss.

kin) a. sydanta
— heartfelt (haart’felt)
a. harras: sydamellinen;

= heartrending (haar -

| trendin) a. sydinta leik-
| Kaave j— hearten (haart’-
| en) v. rohkaista, vahvis-
| taa; kehoittaa; — heart-heat 185 help
ily (haar’tili) adv. syda-||heector (hek’tor) s. kersku-
mellisesti, syda&amen poh- ri; hurjailija; — v. Kers-
jasta ;— heartiness (haar’- kailla; whata.
tines ) s. syddamellisyys,||hedge (hedZ) a. halpa, al-
hellyys; —~ heartless hainen, kurja; — v. aiji-
(haart’?les) a. syd&ameton, Gata, Sulkeart turvata }
tunnoton; arka; — hiipia; piilla.
hearty (haarti) a. syda-|| heed (hiid) Veo tarkisaan
mellinen, hella; vilpiton ; pitaa silmalla, ottaa vaa-
kelpo, oivallinen. ri: huomata;: —— s. Hne-
heat (hiit) s. Kuumuus; tu- lenpito, tarkkaavaisuus ;
lisuus, kiivaus ; into: varovaisuus; — heedless
kuohu; — VW. lammit- (hudtesy a. waromaton:
toa: kiihoittaa; elahyt-| huolimaton; ajattelema-
tai: ° kuumentua,; vihas-| ton.
tua. l;heel (hiil) Ss. kantapdaa,
heathen (hiidhn) s. pakana ; | korko; nysterma, kuhmu;
— a. pakanallinen. kavio, sorkat; — v. kor-
heather (he’dhor) s. kKaner-| koittaa kenkéaa.
va. heft (heft) v. nostella, pun-
heave (hiiv) v. imp. hove, | nita nostamalla.
pp. hoven, nostaa, kohot-||heifer (he’for) s. hieho.
taa; viskata; paisuttaa;||/height (hait) s. korkeus;
nousta; paisua ; okset- | kumpu, kukkula; leveys-
tag; — s. nostaminen ; | aste; vahvuus; korkein
kohotus; paisuminen ; | maara ; — heighten
huokaus: laahatys; okse-| (haitn) v. nostaa korke-
tus: — heaver (hiiv’ér)!| ammalle, kohottaa; suu-
Ss. nostaja; purkaja; rentaa.
kanki. heinous (hei’nos) a. inhot-
heaven (hevn) s. taivas; — tava, torkea.
heavenly (hevn' li) a.||heir (eer) s. perillinen; —
taivaallinen; — adv. tai- v. peria; — heiress (eer’-
vaallisesti. es) s. perijitar; — heir-
heavy (he’vi) a. painava, ship (eer’sip) s. perinto-
raskas; kyormattu;s ra- oikeus.
sittava, tukala; vaike-|| held (held) imp. 1. pp. ver-
asti sulava; ankara; suu- bista hold.
ri: lihava: kankea; ras-||hell (hel) s. manala, hel-
kasmielinen; — heavily vetti; — hellish (he’li8)
(hevili) adv. raskaasti; a. helvetillinen.
— heaviness (he’vines) s.||Hellenic (hel’enik) a. helle-
raskaus; vaikeus, hanka- nildiinen, kreikkKalainen.
luus:; rasitus; raskasmie-||helm (helm) s. rautakypa-
lisyys. ras perasin, ruori; —

hebrew (hii’bruu) a. hebrea-
lainen ; a. hebreankie-
li.

heck (hek) s.
mihaéakki;
by heck (bai hek)
hitto viek66n!

hectic (hek’tik) a. hivutau-

tinen; — s. hivutauti.

 

lohipato; sei-

interj.

ovensalpa; —

 

 

helmet (hel’met) s. kypa-
ri; — helmsman (helmz’-
min) s. peramies.

help (help) v. auttaa; kor-
jatai 3 edistaa; tarjota;
—— -§& AD: Sanulaiuen | ——
helper (help’or) s. autta-
ja; — helpless (help’les)
an avuton ; saamaton ;helve 186 hero
hyljitty; — helplessness paikoin, niailla tienoilla,;
(help’lesnes) s. avutto- — hereafter (hiira ftor)
muus. adv. tistaélahin, vast’-
helve (helv) s. kirvesvarsi. || edes: — here-at (hiirat’)
hem (hem) s. palle; hel-| adv. tissi, tasta; taman
ma: reuna, Bari; kehai;|| tahden; — hereby ( hiir-
v. pallettaa ; reunoit- || hai) adv« timin kautta.:
taa: kehdta. sen ohessa, lisaksi, pait-
hemisphere (he’misfiir) ee siti; myOdtaseuraten :
puolipallo. titen; — herefrom (htir-
hemlock (hem’ldk) s. .kat-|} from’) adv. tasta;: slita
ko. isojuuri. 1] syysti; — herein (hiirin’)
hemorrhage (he’mdaredz) s adv. siin#d, tassh, naissa;
verenvuoto; — hemorr- hereinto (hiiriv tuu)
hoids (he’mdroidz) spl. ve- adv. siihen, tanan; —
renjuoksu perdasuolessa, hereon (hiiron’) ady. ta-
hemp (hemp) s. hamppu. min paalla,- lle; taalla;
hen (hen) s. naaraslintu; taman jailkeen; taman
kana ; - henhearted tihden: tamidn lisaksi;—
(hen’haarted) a. arka, pel hereout (hiir’aut) adv.
kurimainen ;— henpecked tasti tHAlti: — hereto
(hen’pekd) a. akKay il] Ln || (hiirtuw)adv.thhin saak-
alainen ka; - heretofore (hiir-
hence (hens) adv. tasta tufoor’) adv. tata ennen,
taHlti: siis; - hence- |} muinoin ; — herewith
forth (hens’foorth) adv. (hiirwith ) adv. taalla;
tastalahtien, vasteces timin avulla.
ber hor) (she sanan gen. hereditary (hire’ ditari) a.
dat. ja akk.); hanen-, perittiva; — _ heritable
nsa; héanelle, sille; ha- he’ritabl) a. perimiéan oi-
net, hint&: sen, sita,}| keutettu; peritthva; —
(naissukuisista) heritage (he’ritedz) s. pe-
herald (he’rald) Ss. sota- rinto.
airut; sanansaattaja; —j||heresy (he’risi) s. vadara-
v. julistaa; — heraldic|| uskoisuus, harhaoppisuus,;
(hiradl’dik) a. vaakunatie- — heretic (he’ritik ) Ss.
dollinen ; oo heraldry || viirduskolainen, harha-
(he’raldri) s. vaakunatie- oppinen.
to. hermaphrodite (horma@ fro-
herb (orb) Ss. kasvi; — dait) a. kaksineuvoinen.
herbage (édr’bed2) s. kas-||hermetical (hdrme’tikal) a.
vit; ruoho; laidun; — henkipitoinen.
herbary (6r’beiri) s. kas-||hermit (hdr’mit) s. erakko;
vitarha; kasvikokoelma. || — hermitage (hdr’mited2)
herculean (horkjuu’lian) a.|| s. erakon maja.
jattilaisvoimainen. hernia (hdr’nia) s. kohju;
herd (hérd) s. lauma, par-|| — hernious (hor’nios) a.
vi .joukko: — v. koota kohjuinen.
laumaksi; paimentaa;!|hero (hii’ro) s. urho, san-
elaa laumoissa; yhtyd,|| kari; — heroic (hirow’ik)
liittyd. a. urhoollinen, sankari-
here (hiir) adv. tH&lld, tas-|} mainen; — heroine (he’-
si; tanne; — hereabout || roin) 5. sankaritar; —

(hiir’?abaut ) adv. nailla t} heroism (he’roizm) s. ur-heron 187

high

 

hoollisuus, uljuus, mie-[|
huus. |
heron (he’ron) s. haikara; ||
—herony (he’roni) s. hai-||
karanmaja, haikaran pe-||
hers (horz) pron. hanen
(naisen) ; — herself (hor-
self?) pron. han (nainen)
itse, itsensa, itsellensa,
itseansa.
hesitate (he’ziteit) v.
la, epdréida; puhua hi-|
taasti, sammaltaa; py-
sahtya, viivytella ; —
hesitation (hezitei’son) s.
kahdenvaiheisuus, epi- |
neuvoisuus, epadileminen ;
hitaus.
hessian (he’sdn) s.
nen; palkkasoturi.
heterodoxy (he’tdroddaksi) s.|
harhaoppisuus, harhaop-}
pi. | |
heterogeneral (hetorodziv -
noral) a. erilaatuinen, e-|
riluontoinen.
hew (hjuu) v. hakata; veis- ||

 

arvel-|

}
||
1]
i]
|
|
|
|
|
|
}

hessilai-

tad.
hexagon (hek’sagdn) s. kuu-|
sikulmio.
hexameter (heksa’mitor)  s.
kuusimittavarsy

hey (hei) interj. hei! hih!
hiatus (haiei’tos) s. aukko,
rako: kahden vokaalin
vhteensattuminen ; va-

jaus kisikirjoituksessa.

hibernal (hai’bornal) a. tal-|}
vinen: — hibernate (hai’- |
borneit) v. talvehtia, pl-
tii talvea; — hibernian ||

T

(haibor’nian) a. alvinen ;
irlantilainen.
hiceough (hik’op) s. |
Nikotus.; —
hickory (hi’kori) s.
nen pahkinapuu |
|

wm tele
niKkKa,

nikotella.

hide (haid) v. imp. hid pp. |

hidden, kitked, bint |
tda, peittad; piileilla; —
Ss furvapaikka ;— hiding |
(haiv’din) s. katkeminen;
selkasauna.

 

   

hierarchy
hieroglyph

hig gle

hide (haid) s. vuota, talja;

iho; — ov. ruoskia.

hideous (hi’dios) a. kauhea,

hirved, ruma, ilkea.

(hai draarki) Si.
pappisvalta.

(hav oroglif) S.
hieroglyfi.

pitaa rep-
kitsastella

kuvakirjain,
(hagt). v:
pukauppaa ;
tinkia

1

ri8..
high (hai) a. korkea, ylhai-

nen; yleva; vaikea kasit-
thd: hankala;. poyhkea;
kKiivas;} voimakas> -1S0;
t oivallinen; lois-

leveysas-

arkea ;
Et .; korkealla
teella oleva; — highborn
(hav boorn) a. korkeasu-

kuinen; — higheolored
(hai’kolord) a. heleanvari-
nen: — highhanded (haiv-

vakivaltainen ;
(hav haar-

handed) a.
— highhearted

ted) a. ylevamielinen; —
highland (hav land) Si
vlankomaa; — highlander

(hai’lindoér) s. vuoristolai-
nen, ylinkélainen; skot-
lantilainen; — high life
(hai’laif) s. ylhaiselama ;
ylhiiset sa#adyt; — high-
minded (hai’mainded) a.
fed) a. ylevamichnen: —.
highpressure (haipresur)
g. ylapainoiskone ; —
highpriest (haipriist) Ss.
vylimmiainen pappi ;—high
school (hai’skuul) s. Op-
pikoulu; — _ highspirited
(hai’spirited) a. uljas; yl-
pei;— hightide (hai’taid)
Ss. nousuvesi; — high-
water (hai’wotor) s. kor-
keimmillaan oleva nou-
suvesi; — highway (hai’-
wei) s. maantie; — high-
wayman (hai’weimdn) s.
maantierosvo; — highly
(hav li) adv. korkealle;
lovin... varsin, Ssangen: ——

highness (hai’nes) s. kor-
keus, ylhiisyys; oivalli-

suus.hilarity 188 hoar

hilarity (hild@’riti) s. iloi- vainen, villainen, porrdi-
suus, pirteys; — hilarious nen; sivistymaton.
(hilei’rios) a. iloinen, ||his (hiz) pron. hanen (mie-
pirtea. hen) -nsa.

hill (hil) s. miki, kumpu;||hiss (his). v. kihista, sihis-
i Wo legal: kasailla; || ti: viheltaa; viheltaa u-
hillside (hil’said) s. mi || los: — s: kihina, sthina.
enrinne. l|hist (hist) interj. st! vaiti?

hilt (hilt) s. miekan kah- || 1iljaa!
va. || history (his’tori) s. .histo-

him (him) pron. (he sanan|| ria; kertomus; — historic
dat. ja akk). hanelle, sil-| (histdr’ik) a. historialli-
le hanet, hanta, sen, | nen.
siti: — himself (himself’) ||hit (hit) v. imp. ja pp. hit,
pron. hin (se) itse; itsel- ly6da, sivaltaa; tavata,
lensa, itseansa, itsensa osata; sattua, tapahtua;
(miessukuis.a)., — gs. lyénti, sivallus; sat-

hind (haind) s. palvelija; tuma; onnenkohtaus; on-

maalainen ;
takana oleva, takai-
nen, taka-, pera-; -
hindmost (haind’moust) ¢
takimmainen, perimmai-

paivalainen ;
oe ihe

nen, viimeinen.
hinder (hin’dor) v vetaa
taapdin ; pidattaa, vii-
vyttaa;: hadirita, olla: es-

teeksi; -

Ss. este, Vastus, |

— hindrance (haind’rans) |

piddatin, viivyke, este;

haitta.

Ss.
vahinko,
(hin’ duu)

hindu- |

hindoo Ss.
lainen.
hinge (hind2) s. koukku.
sappi sarana ; — Y.

riippua.
hint (hint) v. viitata;
gata: - viittaus;

kehotin.
hip (hip) lanne,
Vv. nilkauttaa ;

taa, masentaa.

hippodrome
hevosrata ;

tiih-
Ss. oh-
NaAUS °
lonkka;

nolout-

S.

Ss. sirkus.

saranoillaan; |

hippopotamus (hipopd’tamos) |

s. virtahepo.
hire (hair) v. ‘wuokrata;:
palkata, pestata; antaa
vuokralle; — s. vuok-

— hireling
palkkamies;
pestattu.

(horsjuut? )

ras; yvuokra::
(hair? lin)
a.
hirsute

Ss.

a. Kar-

| |

}

(hip’podroum) ||

}

|
1
|
|

  

nellinen

keksintoO.

hitch (hits) v. liikahdella;
tarttua, puuttua ; riip-
pua koukussaan; lauka-
ta olla vyksimielisina ;
panna koukKuun riippu-
maan; ottaa kiinni, tart-
1a kiinnittaa; — s

7

CO

koukku;
itin;

paula; este, pi-

akkinaéinen sei-

sahdus.

hither

né

tannepain; - a.

maimnen,

tan-
puolelle,
tannim-
tallapuolella ole-
(hi’ dhor-

(hi? dhor) adv.
tahin, talle

va :—hithermost
mowust ) a liheisin ; —
hitherto (hi’dhortuu) adv.
inné asti, tahan saak-
ka; — hitherwards (hv-
dhorwords ) adv. tanne-
pain.

hive (haiv) s. mehildispe-
si; mehilaisparvi; — v.

koota
sulkea

sisaltaa ;

tyva

7

|hoar

mehilaéiset pesaan;
sis&an ; koota;

yhtya, liittay-
vhteen; oleskKella yh-

qaessda.

(hour) a valkoinen;

vaaleanharmaa; huurtei-
nen; — s, harmda, kuura;
harmaus; —_  hoariness
(how rines ) gs, Rharmaus:

home .

hoary (how’ri)
valakka ;

valkoinen:hoard

189

    

home

 

hopeahiuksinen ;
nen.

hoard (hourd)s. Kasa;aarre;
aitaus rakennuspaikoil-

la; — v. kKasata, kerata,

koota; panna sddstd66n.
hoarse (hours) ac kahea,

sortunut, karea.

hoax (houks) s. Kepponen,
vehke, kuje; petos; —
vy. ivata, pilkata; uskot-
Lava.

hob (hab) s. talonpoika,
tolvana.

hobble (hdbl) v. hypella,
hoiperrella ; nilkuttaa ;
saattaa hamille; —  s.
liikkaaminen; vaikeus,
pula.

hobby (hd’bi) s. mieliteko.

hock (hak) s. kinttu; Kin-

nerkoukku.
hockey (hd’ki) ss.
eras pallopeli.
(howkos) s.
pettaa; —
pocus (howkos pouw’kos)
ilveet, kujeet.
hod (hdd) iS.
muurisaviastia ; hod-
carrier (hdd’kdarior) s. tii-
lenkantaja; ruukinkanta-

elojuh-

petturi;
hocus
Ss.

hocus
— Vv.

savipontto,

Adis
hoe (how) s. kuokka; — Vv.
kuokkia.

hog (hdg) s. sika; kuohit-
tu karja; yksivuotias ol-
nas; — hogfish (hdg’fi8)
s. merisika; — hogpen
(hdg’pen) s. sikalatti; —
hoggish (hd’gis) a. sika-
mainen, ruokoton; rivo,
havyton; — hogshead

(hdgz7hed) s. harkatyn-

nyri, sulan tavaran mit-
ta ~(110-120 gallons):
hoist (hoist) v. kohottaa,
nostaa; a hoist-up
(hoistop) s. kohottami-

nen, nostaminen; vipu-
sin.

hold (hould) v. imp ja pp.

held, pitaa& kiinni; sisal-

tii; pitaa hallussansa,

 

  

huurtei |

 

pidattaa,
pysayttaa ;
pitaa ome
pitaa v

omata;
estaa,
tia ;
noudattaa ;
\ .arvella:
kate: olla ke yoar;
puoltansa ; kKestaa
kua; pysya
pidos; Oe -n01a.
hallussa pitamine
maaminen; turvap
sdilytyspaikKa ;
back (hould bak)
holder
omaaja, hallussa
hHaltiia? vuokraaj
holding
vuokratilus; —
(houl@’op) v. rosvo
s. rosvoaminen.
hole (houl) s. reika
aukko; loukko;
Vv. kovertaa:;
kaan; katkeytya
laan.
holiday (ho’lidei) s.
paiva; lupapdiva.
hollander (hd’landor)
lantilainen.
hollow (ha’lo)
tyhja; kolea;
pas kolo,
kovertaa;
puvaksi;

(hd’loplein)

Sa

 

a.
ee

muodost

Ss.

 

lisuuden
noyryyden osoitus,
nioitus; — vv
taa uskollisuuden
home (houm) s.
to; kotipaikka, ko
a. kotoperainen,
nen; adv.

 

 

hereta,

kiinni :

Ss.

(hould’ or)

(hould’ in)

pula;
panna rei-

syvennys,

kotiin,

hillita,
sailyt-
Anaan ;
oimas-
la-

pitaa
eat
Si.

CUKI }
n, O-
aikkKa ;
hold-
eStcte.;
S;
pitaja.
ais

holdup
ta
o akeepl,

luo-
juhla-

s. hol-
ontto;
kuop-
— y.

aa ku-

hollowplane
korohoyla.
holly (ha’li) s. rautatammi.

holm (houm) s. saari joes-
Sa; kvumipu:

holocaust (hd’lokoost) Ss.
polttouhri: veriloyly.

holster (houls’tor) s. tuppi.

holy (how li) a. pyha, hurs-
kas; — v.pitaa pyhana;

holiness (houw’lines). s.

pyhyys.

homage (hd’medz) s. uskol-

vannominen;

Kun-
annot-

Va:a.

kotl;

asul-
timaa ;
kotoi-
ko-homicide

 

tia; oikealle paikalie; —||
home department (/foum- ||

sishasiain

|
dipaart’ment) s.
homelike’
|

ministerist6; —
(houm’laik) 4a.
tainen, Kodikas;

kodinka|l
— home-

made (houm’meid) a. ko-

tona tehty ; - home ||

office (houm’dfis) s. sisa- |
inisteristOn kans-

asiain m
lia; -

ruul) S.
homesick

kotiin

homerule (howm-
itsehallinto;
(houm sik) =:

24

LiKe

homestead
asuinpaikka; valtion luo-
Vul ma Mma O 1.kKa
eli s omakseen vill
jel n S n
LJan , homeless (howm
homely (houn ee wea oP
| = oO} Ll li \
DK r 11] I ?
homeliness houm?’ lis
r nuu vkKsinl isuu |
homeward 1) (
ad . kotiinp @
homicide (hd’n ;
po, i irha; app . mn
ha 1a.
hominy (hd’mini) s. 1 ‘
puuro
homoepathy hour-monathi
s. homoijopatinen para

nN stapa

homogeneous

nios hd 1isukuinen
yhdenlaatuin¢

homologous (howmd’logos) s. |
yhdenkaltaine!

hone (houn) s. siera kova-|
sin; - ¥. MID tahota

honest (da’nest) a. rehelli-|}
nen ilpiton ikea; us-
kollinen; siivo; — honest-
ly (d’nestli) adv. rehelli
sesti vilpitt6masti; toti-
sacti*® suoraan inoen;
honesty (da’nesti) Ss. 1e-

hellisyys,
oikeamielisyys.
honey (ho’ni) s.
v. makeuttaa;

hunaja;

a EEE

vilpitt6myys, |

imarrel- |}

   

hope

 

 

la. mairitella; — honey-
moon (ho’nimuun ) Ss.
kuherruskuukausi ;
honeytongued (ho’nitdngd)
a. liukaskielinen.
honor (anor) s.
rehellisyysS; arvo;

kunnia ;
maine;

urvonimi; kunnioitus; si-
veys: — v. osoittaa kun-
niaa tha arvossa ylis-

hyviksya, maksaa;
honorable (dnorabl) a.

ylhiinen, arvossa pidetty °
lo ylevi; arvossa pi-
dettaiva, kunniallinen.,
kunnianarvoinen ; —
honorar (d@norar) s. palk-
kio.
hood (hud) s. paahine;
kaapu; peite; katto ;
kansi; — hoodwink
(hud wink ) v. sitoa sil-
nit npeen; salata; pet-

huuf) s. kavio, sork-

ka; - vy. Wayda. hitagst.
hook huk) s. koukku; Ka-
lakoukku; temppu, juoni.

) = Ve koukuta }
onkia: kietoa, viekotella

koukistaa ae:

- koukistua ;
hooked (hukd) a. kouk-
kuinen, kK: aareva.

hoop (huup) s. astian van-
I . renZs —_— Vie Van-

nehtia astioita.

yra, K
be

hooping-cough (huup’in-

y

koof) s. hinkuyskéa.
hoot (huut) v. huutaa, huu-
hutar; — sg huuto, ki!-
lhop (hdp) v. hypaté, hyp-
pid: ontuat Humatloitiag;:

hyppays, harppaus;

hyppy; humala; — hop-
yard (hdp’jaard) s. huma-
listo; -- hop-picker
(hdap’ pikor) s. humalan-
polmM1)

10pe (houp) s. toivo, toive,
toivomus;3 V. ‘tolvoa,
odottaa ; hopeful
(houp’fol) a. toivoisa, toi-
vorikas; hopelesshopper

 

DE

house

 

toivoton; va-

turha.

(houp’les) a.
hasen lupaava,
hopper (hd’por) s. hyppaa-
jat- Jwustomato*. “suppiloe
myllyssa; kKylvovakka.
hopple (hdpl) v. panna Kah-
leisiin.

horal (howral) a. tuntinen,
tunnittainen.
horde (hourd) s. joukkio,

lauma, parvir

horizon (horai’zon) s. tai-
vaanranta; — horizontal
(harizan’ tal) ai. vaaka-
suora.

horn (hoorn) s. sarvi; torvi;
— hoorned (hoor’nd) a.

sarvellinen, Kayra ;

 

horny (hoorni) a. sarvi-
ne sarvenkaltainen.

Y)
Ii,

horoscope (hdr’dskoup) S.
ennustus.
horrible (hd’ribl) a. pelat-

tava. ‘kauwhistava: kama-
1; — horrid (hd@rid) “a.
kauhea, kammottava, hir-

vei; — horrify (hd rifai)
pelattaa, hirvittaa; —
horror: (ha@’ror) s..'pyha.

kova pel-
kamaluus.
hevonen ;
sel-

kammo: inho;

ko, kauhistus;
horse (hoors) 5.
v. nousta hevosen
kadin. ratsastaa ;
horseback (hoors’bdk)  s.
hevosenselka; horse
eollar (hoors’kdlor) S;
horsedealer
hevosen

Pat

icLil ia
(hoors’ diilor )
kauppias; horsedoctor
(hoors’ddaktor) hevosen
parantaja; puoskari;
horsenail (hoors’neil)
hevosnaula ;— horsepower
(hoors’pauor) gs. hevosvoi-
ma; — horsethief (hoors’-
thiif ) hevosvaras.
horticulture (hoor’tikoltjur)
kasvitarhanviljelys,
puutarhanhoito; — horti-
eulturist (hoortikol tjurist)
kasvitarhuri.
hosanna (hozda’na)
sianna.

Ss.

S.

S.

Ss.

Ss

s. hoo-

  

I

10Sse (houzg) polvihousut ;
saarykset; sukat; letku:
— hosier (houw’Zdr) s. suk-
katavarankauppias; su-
kankutoja; hosiery
(how zori) s. sukkKatava-
rat; sukkatehdas.

Ss.

hospitality (hdspita@liti)  s.
vieraanvaraisuus;
hospitable (hds’pitabl) a.
vieraanvarainen; viehat-
tava.

hospital (hds’pital) s. hos-
pitaali, sairashuone.
host (houst) s. isanta; vie-

ras; — v. koota sotajouk-
majoittaa;:
(hds’ tes)

Kon —
hostess
emanta.

hostage (hdas’tedz)
tivauk1.

hostile (hads’til) a. vihamie-
linen, vihollinen ;
hostility (hdsti7liti)
ha, vihamielisyys;
listen toimi.

hostler (has’lor) Ss.
renki, tallirenki.

hot (fidt) a. kuumay; pala-
Vas; palanut; innokas;}
kiivas, tuittupainen, tui-
ma: hotbed (hdat’bed)
Ss. taimilava ; hot-
blooded (hat bloded) a
kuumaverinen, tulinen 3

hothouse (hdt’hauz) s.
ansari; hotly (hat’li)
adv. kuumasti; — hotness
(hat’nes) kKuumuus.

hotel (hotel’) majatalo,
hotelli, ravintola.

hound (haund) s. ajokoira,
hurtta.: Vv. HSUuttaa
koiraa; ajaa takaa.

hour (aur) s. tunti; hetki;

hourly ‘(aur7li) a. jo-
katuntinen, jokahetki-
nen; adqV.° Joka (tui,
joka hetki; usein.

house (hauz) s. talo,
kennus; huone; suku;
lous; kauppahuone;

Ss.

Sy “pant-

Ss. vi-
vihol-

talon-

Ss.
Ss.

Tra-

ta-
ala-

 

 

\

huone parlamentissa ;
v. tuoda kotosalle, ottaahovel

huoneeseensa, majoittaa,
oleksia, mayaiiia:

houseboat (haus’bout) s.
kattovene; —— house-
breaker (haus’breikor)  s.
murtovaras; — household
(haus’hould) s. talous; ta-
lonviki: — householder
(haus’ houldor ) s. talou-

denisanta, perheenmies ;
housekeeper (haus’kii-
por) s. isinnoditsija, eman-
noitsija, taloudenhoitaja;
— housekeeping (haus’kii-
pin) taloudenpito;
housemaid (haus’meid)
sisdpiika ; houserent
huoneen-

Ss. oa
Ss.

(haus’rent) S;
vuokra; — housewife |
(haus’waif) s. perheene-

housing
s. majoittaminen.
(ha’vel) katos,

manta ;
sin)

hovel Ss.
oleksia.

how (hau) adv. kuinka, mi-
tenkéd, milla tavoin, mil-
14 keinoin, mista syysta,
minkitihden; — however
(haue’ vor) adv. kuinka
tahansa, vaikka
kuitenkin; joka tapauk-

missi tapauksessa

sessa ,;

tahansa ; ainakin, edes;
siith huolimatta.
howitzer (haw itzor) s. suu-
ri kanuuna.,
howl (haul) v. ulvoa, vin-
kua, ulista, parkua, ar-
jyi; — s. ulvonta, jne.
hub (hob) s. pyOran napa;

vaarna seindissi; Bostonin

kaupunki.

hubbub (ho’bob) a. sekai- ||
sin, huisWKinhaiskin; —
s. hdlind, meteli.

huckle (hokl) Ss. lanne,
lonkkKa.

huckleberry (hokl’beri) s
mustikka.

huckster (hoks’tér)s. muna-

rihkamakaup-
kaupitella.
v. Kasata

kauppias;
pias; Vv.
huddle (hodl)

ko-

192

a

(haw |

va- ||
ja; hdkkeli; — v. horjua,; ||

kKkuinka ; |

  
 
 

humble

 

 

kaaria ; verhota;
keridntya ko-

koon }
kasaantua,

koon: — s. melu, halina.

hue (hjuu) s. kKarva, vari;
iho; ulkonako.

l}hue (hjuu) Ss. huuto; hata-
huuto.

huff (hof) & pikastumi-
minen, raivo; kerskailu;
kerskailija; — a. pikas-
tunut: kerskaileva; — V-.-

paisuttaa; korskua; suu-
tuttaa; paisua; kerskata;
pauhata.

jhug (hog) v.

 

syleilla, likis-
thd, hyvailla, painaa sy-
dimellensi; asua yhdes-
4. olla yhtyneena ; Ss.
syleily, likistys.

ihuge (hjuudz) a. suunnat-
| toman suuri, suunnaton.
llhulk (holk) s. vanha riisut-

 

Ss

tu laiva, laivahylky; ai-
nejoukko; — v. ottaa si-
sukset ulos.

hull (hol) s. verho, kuori;
laivan runko;—v. kuoria;
.jelehtia vedessa; —
hully (ho’li) a. kuorinen,
kaunainen.

hum (hom) v. surista, hy-
riilld, humista; pettaa;
_._ gs, surina, bhyraily ; 2e-
lina.

human (hjuwman) a. ih-
mis-, ihmisellinen ; —
humane (ihjumein’) a. ih-

misrakas, inhimillinen:

ystivdllinen; — humanist
(juuwmanist) s. ihmistun-
tija, humanisti; —-

(hiumd@ niti)
ihmiskunta ;
ihmisrakkaus; human-
ize (hiuwmanaiz) Vv. ih-
mistyttaa ; sivist#a; —
humankind (hjuwman-
ihmiskunta.
(hom’ bord)
kolibri.

5.

humanity
11 ihmisyys;

|
| .
| | kaind) s.

humbird s. me-
1} silintu,

| |

‘|humble (hombl) a. alhai-
| nen, vihdinen, noyra, a-
] lamainen; — vy. alentaa,
| halventaa, noyryyttaa,humblebee 193 hurry
masentaa; . saattaa val- koukistaa; — hunchback
lanalaiseksi; —— humble- (hontS’bak) s. kyttyrisel-
ness (hombd’lines) s. al- ka.
haisuus, nodyryys have-||hundred (hon’dred) s. sata;
liaisyys; vaatimattomuus. — hundredweight (hond’-
humblebee (hombl biti) Ss. redweit) s. sentr ri (1!
horriadinen. 120 naulaa) ; — hundredth
humbug (hom’bog) s. petos, (hond’redth) a. sadas, sa-
puijaus; mielettOmyys ;— dannes.
V. Duijata. hung (hon) imp. 1. pp. ver-
humdrum (hom’drom) a. ty- bista hang.
pera; laiska; — s. nah-|| Hungarian (hongevrian) sg,
Jus: unkarilainen.
humid (hjuu’mid) a. kostea, | hunger (hon’gor) s. nalka;
marka,, vetinen; — hu- || himo; — v. olla ndalis-
midity (hjum?v diti) S: saan; kovasti himota;
kosteus, markyys; neste. naannvttaa AlkAan; —
humiliate (hjuumi’lieit) v. || hungrily (hon’grili) adv.
kovasti alentaa, noy-!; ahneésti; nd&lkdisesti; —
ryyttda ; nen eee hungry (hon’gri) a. nal-
(hjuumv lieitin) a. Bee eet] kainen; perso, karkas.
|

 

va, noyryyttava ; || hunt (hont) v. ajaa koiril-
humiliation (hjuumilier - | la; metsaistaa: ajaa -ta-
son) s. alentaminen; nody-{| kaa, vainota; masentaa,
ryyttaminen ; ruumiinku-|| kukistaa ; pyrkia saa-
ritus; — humility (hjwu-| maan; — s. ajo koirilla;
mV iti) S. noyryys, al-|| metsastys: vainoaminen;
haisuus; haveliaisyys. ae hunter (hont’or) s
humor (hjuu’mor) s. ruu-| metsastéaja; — hunting
miin neste; paha veri; (hon’ tin) Ss. ajaminen,
luonnonlaatu, mieli, mie-| vainoaminen; metsdstys;
liala; iloisuus ; sukKe- |} — huntsman (honts’mdn)
luus:: BOTEuDIUS, taba: aoe || s. metsastaja.
v. noudattaa mielta; tyy- | hurdle (hordl)  s. risuaita,
dyttaa; miellyttaa, hu-|| aidake.
vittaa; taivuttaa; —J//hurl (hérl) v. viskata, na-
humorist (hjuuwmorist) S. || kata: heittaa: rientaa;
huvikas ihminen, humo- || — gs. viskaaminen me-
risti : humorous (hjuw-||_ teli.
moros) a. muuttuvainen, | hurly-burly (hor’liborli) - s.
oikullinen ; hullunkuri-|} sekamelska
nen; leikillinen, hauska. | burrah (huraa’) interj. hur-
hump (homp) ss. kyttyra, raa! elak66n; — v. hur-
ryud: — humpback rata.
(homp’ bak) s. kyttyra- ||hurricane (ho’rikein) s. ra-
selka; — humpty (homp’- jutuuli, hirmumyrsky; —
ti) a. kyssdinen hurricane deck (ho’ri-
humph (homf) interj. hm! keindek) s. ylimmdinen

hum! ha!
humpty-dumpty

(homp ti-
t6llerGi-

domptt) a, jas,
nen. :
hunch (honts) s. t6ykkays

kyttyra;

—— owe

toykata ;

laivan kansi.
hurry (ho’ri) v. jouduttaa,
kiiruhtaa; kiiruusti vieda

 

 

pois; jJoutua: “Kljrentia.
rientéa; — s. kiire, hop-
pu; hata; puuha; —hurt
hurriedly
kiireesti.

hurt (hort) v. imp.
hurt, tehda pahaa,

&

pp.

vahin-

(ho’ridlt) ady |
|
i
|

|
|
|
|

husband

mies, puollso,

goittaa, loukata, satut-
taa: surettaa; pilata; — ||
a loukKaus, vamma |
haitta, vahinko. ]
hurtle (hortl) \ kimmal -|
taa vastaan; hj kata h |
teen: taistella. ||
(hoz’band) s vio-||

miehel- ||

naittaa intaa
é hoitaa huolella ja
Si stavaisyydella ; saas-
aa —. husbandry (hoz-
band L)} cS. Yn inviljelys:
loudenpito sHHstavi
hush (hos } ranett }
O i 11

ainen ;

attaa

 

rauhoittaa lannist

husk (hosk) Ss Kuoril, KO
fol * k oria -
husky (hos’ki) kuore!l
linen’: kKarea, karke

hussy (ho 2t) S omsu
irstas nainen.

hustings (/ios fin GC a
hall’in oikeusto Lontoos-
32 parlamenttijasenten
valintapaik!

hustle (hosl) v. tyontaa
vhteen; tunkeutua ien-
taa; hommat: —
hustler (hos’lér) s. hom
maaja; toimelias hmi-

42
Ls

  
  

j

 

hystery

hydraulic haidroo’ lik) a.
hydraulinen; vedenvoli-
malla kulkeva

hydrogen hav’ drodzen)
vety.
hydrography

,
oS. mel!

haidrd’ graffi)

oppl.

hydrometer dra’ mito
veadaenl ttarl.

hydropathy haidra’ pathi

S. iparal istaito.
hydrophobia haidrdfow bia)
hyena hai a). 8s. Bysua
hygiene hai’dzi-in) s, ter-

vevde hoito-oppl

S avion

impikal-

hymen (haimen)

hymn hin 3. listysvirsi

1)

irsilla ylis-

hyp h . saattaa ra
KasmiellSeKSI.
hyperbole (haipor’ boli)

tt hyperbolize

liioitel-

LIOILL!

hyphen ha
tYSVl1lVa.
hypnotic

hypochondria (haipdkon’ dria)
ti

5S. per) itl: raskasmic-

AA
hypoc isi)
kopy kultaisuus >
hypocrite (hi’pokrait)

3. tekopyha, ulkokullat-

risy hi s. te

hyys, u

nen. © ble ’
hut (hot) Ss, maj rT Okki |hypothee ha patth } S vas
— Vv. Majoittaa kkelei- || tikes hy poteekKki loinal
nin 5 majailla héokKe- antajan oikeus vastiketa-
leissa. varan suhteen.
huteh (hotS) s. arkku; tai-||/ hypothesis haipd’thesis) s.
kinakaukalo; kanahakki; arvioima, olettaminen; —
— v. panna talteen ark | hyvothetieal (haipathe’thi-
kuun. || kal) a. ehdonomainen,
hybrid (hai’brid) s. sek usi-|}/ oletettu.
kid. || hystery (his’tori) s. hyste-
hydrant (hai’drant) s. ve- | risyys; oikullisuus ; ~s
sijohto-laitos. | hysteric (histe’rik) a. koh
hydrate (haidret) s etty | tutautinen oikullinen

ma.

hvysterillin¢I a) kirjain I; — pron.|
mina.
ibis (ai’bis) Ss. iibislintu,

egyptinhaikara.
ice (ais) jaa ; Vv. peit-
taa jaalla; jadadyttaa; —}|

iceberg (ais’bdrg) s. ajeleh-

Ss.

 

 

iva jaavuori; ice-
cream (dais’kriim) s. Ker-
majaatel6o, jaakerma; —
fceland (ais’land) s. Is-
lannin saari; — iceland
moss (ais’landmds) s. po-

ojakila; — icely (ais’li)|

|

 

\idiocrasy (i’diokrasi) s.

ignoble

den’ titi) s. yhtioleminen,

yhtapitavaisyys.

ruu-

omituisuus.

*diosi) s. heikko-

tyhmyys;
idiot > didt) heikko-
mielinen, hélm6lainen ; —
a. heikkomielinen, yk-
sinkertainen, tyhmd.

idiom (i’diom) s. kielimur-
re; kielenomituisuus, pu-
heparsi.

idiosyncrasy

miin
idiocy
paisy

(4%
ys

( Ss.

?
L
I

(idiosin’krasi)

adv jaakylmasti; kyl-|| Ss. mielenomituisuus, tun-
nakiskoisesti; — iecicle}} teenomituisuus.

as’ tkl) Si jAApuik-||/idle (aidl) a. ty6dt6n, jouti-
TO; — iey (asi) a. Jai-|| las, toimeton; tyShon
nen, jadasta tehty; jaaty-|| haluton; huoleton; huk-

VU

IVE: kylmisyddiminen, |
tunnoton.
ichthyology (iktid@lodzi) s
kKalaoppl.
icon (ai’?kan) s. kuva, maa-|
aus; — iconoclast (daika’-|
oklast) s. kuvien sarki-|}
a. uudistusmieli-

nen.
idea (aidii’a) s aate, aja-
tus kasite, mielikuva;
tarkoitus; — ideal (ai-|
dial) s, thanne; —— a.
ihanteinen, ihanteelli- |
nen; — idealism (aidii’a-|
lizm ) Ss. aatteellisuus,

idealismi; — idealist (ai-|

aatteellikko,

liv’ alist) Ss.
idealisti; —- ideality (a-|
dia’ liti) s. aatteellisuus;

— idealize (aidii’alaiz) v.
ihannoittaa, aatteellistaa.
idem (ai’dem) adj. sama.
identic (aiden’tik) a. iden-
tinen, yhtapitava ; —
identification (aidentifiker’-
yhtdolevaksi tule-

gon) s.

minen; oikeaksi tunnus-
taminen; — identify (ai-
den’tifai) v. saattaa yh-

taolevaksi eli samaksi;
todentaa; — identity (ai-

 

 

|

 

kaan menevda; joutava,
mitaton ;—v. kayda jouti-
laana, laiskotella;

idleness (aidl’nes) s. tydt-
tomyys, joutilaisuus, toi-

mettomuus; laiskottele-
minen; idler (aid’lér)
tyhjantoimittaja; lais-
kottelija; — idly (aid’li)
aady. .veltosti, -laimeasti,
huolimattomasti; jouta-
vasti.
idol (ai’ddl)
key as:

Se

Ss

- epajumalan-
lemmikki;

idolize (ai’ddlaiz) v. ju-
maloida; Kunnioittaa; —
idolatry (aida latri) Ss.
epajumalan palvelus.
idyl (ai’dil) s. idylli, runol]
linen lemmen seikkailu.
if (if) koni,. jos; Veikka:

josko; joskin.

ignite (ignait’) v. panna

palamaan, sytyttaa; syt-
tya4; —— igneous (ig’nios)
a. tulinen, hehkuva; —
ignition (igni’ son) S
hehkuminen, palaminen;
syttyminen.

ignoble (ignow’bl) a. alhais-
sukuinen: alhaisarvoinen:
kelino, ignobly (ig-

—ignominious ‘

    

196 illustrate

 

now’ bli) .adv.
halpamaisesti.

kehnosti, ||

|

ignominious (ignomi’nios) a.
hipedllinen, kunnoton.
ignoramus (ignorei’mos) S|

julistaminen
langettavan todistuksen |
puutteessa; tiedoton ih-|
minen, polkkypda.
ignorance (ig’norans) s. tie-|
dottomuus, tietamatto-

syyttomaksi

myys; — ignorant (ig’-|
norant) a. tiedoton, oppi-|
maton, taitamaton; — s. |
tiedoton ihminen; — ig-|
nore (ignoor’) v. olla tie-|
timatti; olla tietamatta |
olevinansa ; jattaa huo-|
mioon ottamatta.
Fu (ail) iyh. I will; 1.}
I shall.
ai (ti) 6 a. paha, huono;
sairas, pahoinvoipa; —
adv. pahasti, pahoin;
vaivoin, tuskin; — Ss. pa-
huus; vahinko; pahoin-
vointi; illness (il’nes) |
s. pahoinvointi, sairaus.

(ilad’vaied) a.
ajattelema-

illadvised
varomaton,

ton: harhaanjohdettu

illaffected (ilafek’ ted) a.
pahansuopa.

illboding (ilbow’din) a. pa-
haa ennustava.

illbred (ilbred’) a. huonosti

kasvatettu;

nen.
illdisposed (ildispow’sd) a.

alakuloinen; pahoinvoipa.

pahankuri-

‘illegitimate

!

ilidoings (ilduuwi’nis) spl. pa-
hanteot, ilkeydet.

illfated (ilfei’?ted) a. onne-
ton, pahaonninen.

illgotten (il’gdtn) a. Vaa-
ryydella hankittu.

illtempered (il’tempérd) a.||
pahamielinen, area, juro.

illwill (il’wil) s. viha, pa-|
hansuopumus., |

illation (ilei’%on) Ss. pad-||
telméa, johtopiatoés; —
illative (i’ldtiv) a, p&aAit-||

|
|
|

televainen, paatoksilla
ratkal

illegal (ilii’gal) a. lalton,
vilHri; — illegality (ili-

ga litt) laittomuus.

Ss.

illegible (ile’dzibl) a. mah-
doton lukea; — illegibly
(ile’dzibli) adv. niin ettei
voi lukea.

(ilidzi’ timeit)
vaira; avioton, 4
virheellinen;
laittomaksi.
(ilivviabl) a. mah-

laiton,

piri;

julistaa
illeviable

doton nostaa.
illiberal (ili’boral) a. ah-
dasmielinen; kitsas.
illicit (ili’sit) a. luvaton,
laiton.
illiteracy (ili’torasi) s. lu-
kutaidottomuus; — il-
literate (ili toret) a.

oppimaton, sivistymat6n.

illogical (ild’dzZikal) a. epa-
jiohdonmukainen,

illude (iluud’) v. erehdyt-
tad, pettaa; ivata.

(iluw mineit) Vv.
valaista, kirkastaa; maa-
lata kirjavaksi; valistaa;
a. valaistu; valistunut ;—
illumination (iluumine? -

illuminate

Son) s. valaistus, valis-
tus; kirkkaus; ilotulitus.
illusion (iluw Zon) s. harha-
niky, harhaluulo, mielen-

illusive
erehdyttava,
héaikaiseva;
(iluw siv-

kuvitelma ;
(iluwu’siv) a.
pettavainen;
- illusiveness

nes) a. harhaluulo; pet-
tymys.

illustrate (ilos’treit) v. se-
littaa kuvilla tai esimer-
keillA; varustaa kuvilla;
saattaa mainioksi, ylis-
tai: — illustration (ilost-

rev’ son)

s. valaiseminen,
selittaminen, selitys; Ku-
villa varustaminen; ylis-

illustrative
a. valaiseva,
ylistava ;
(ilos’ trios)

taminen;
(ilos’trativ )
selittava ;
illustrious

a.Im

19

     

 

kuului-
korkea-ar- |

loistava; mainio,
sa, Oivallinen;
voinen.

I’m (aim) lyh. I am.

image (i’medz) s. kuva;:
pajumalan kuva; mieli-
kuyva:; ulkonak6O ; Vv.
kuvata; mielessé kuvata;
keksia; miettia; im-
aginable (imd’dzinabl) a.
mielessa kuvailtava, kek-
sittayas.: imaginary
(ima dzineri) Qs luultu,
mielessa kuvailtu ;
imagination (imadzinev - |
Son) s. mielikuvitus; mie-|
likuva; imaginative |
(ima’dzinativ) a. keksivdai-

e-

 

 

|

|

nen; mielessaé kuvailtu;
eriskummallinen ; im- |
agine (ima dzin) v. ku-]
vailla mielessaan; luulla, |
ajatella; kasittaéaé; kek-|
sid. |
imbecil (im’bisil) a. heik-|
ko, voimaton; heikkomie-

linen; kKelvoton; — Vv.
heikontaa, lamauttaa.
imbibe (imbaib’) v. imed it-
seensa; juoda; omaksua.
imbitter (imbitor) v. tehda
katKeraksi, kKatkeroittaa;
vihoittaa.
imbody (imbd’di) v.
yhteen, yhdistaa;
toa.
imbow
toa.
bawment) s.
Kkatto, Rolvi.
imbricate (im brikeit) v. ko-
vertaa.
imbrue (imbruw’) v. kostut-
faa; tahria, saastuttaa.
imbrute (imbruut’) v. muut-
taa elaimekKsi; muuttua
elaimeksi; tyhmentdad.
imbue (imbjuw) v. tummak-
varjata; lioittaa méa-
raksi; teroittaa mieleen.
imitate (i’miteit) v. mu-
kailla, jaljentaa, matkia;
imitation (imitev gon)

liittaa
sisal-
(imbaw’?) v. kaarit-

imbowment (im-
Kaari, Kaari-

si

 

 

|

 

‘immeasurable

iT imminence
ly, matkiminen:; —‘,im-
itative (i’miteitiv) a. mu-

kailevainen; mukailtu ;—
imitator (7 miteitér ) Ss.
mukailija, matkija.

immaculate (imdk’juleit) a.
tahraamaton, puhdas;
moitteeton.

immanent (i’manent) a. si-
sassa asuva,  sisdllinen;
pysyvainen.

immaterial (imatii’rial) a.
aineeton ; vahapatoinen ;
asiaan kKuulumaton.

immature (imatjuur’ ) a
kypsymaton, valmistuma-
ton, raaka; varhainen.

(ime’Zurabl)
a. mittaamaton, suunna-
ton.

immediate
valiton ;
tapahtuva ;
koittava;

(imiv’ dieit )
viipymaton,
pikainen; pa-
lahin ; im-
mediately (imiv dietli)
adv. valittomdsti*® neti,
paikalla, viipymatta.
immemorial (imimow rial)
a. ikivanha.
immense (imens’) a.
taamaton, aareton,
vattoman  suuri; im-
mensity (imen’ siti) 3.
mittaamattomuus, 4dret-
tomyys.
immerse
taa,
peittaa,

Bs
heti

mit-
ta-

(imors’) v. upot-

vajottaa:, Kastaa-
katkea; sydsta,
vaivuttaa; —— immersion
(imor’Son) ss. upottami-
nen; katkeminen; vaivut-
taminen.

immigrant (imigrant) a
maahanmuuttaja, siirto-
lainen ; — immigrate
(i migreit) V. muuttaa,
siirtva maahan: im-
migration (imigrei’§on) s.
maahanmuuttaminen, siir
tolaisuus.

imminence (i’minens) s. uh-
kaava .vaara; immi-

 

s. mukaileminen, jaljitte-

 

nent (i’minent) a. heti ta-immix
taa.
immo

iil
L1llWwK

  
     
 
  
  
 
 
    
 
    
   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  
  
 
 
  
  
     

TLE

+

nm?

ef

« y

Sal

taa.

\ Bpceee
ser

2 ¢
a

immode

kohtuut

Ss

A

imad
tomuus.
immodest ma’ de
dyton t
telias
unmolate

immu

Ss. Trl 1

 

pahtuva,

Kaava.
immingle

koittaa.

(

+Y)

immoral!

immortal

{

>
ow

r
UV!

rad

atior

immingle

(i?ming

mikes)

bility (imo

]

LaAttoOmMmuUs

rate (umd

on, i11a

immoderateness

i
Ce

immolation ”

tT)

— immorality

KUOLE ] {
: :

LN KaAIKK I
tality me
talize (
i] | = 7’

h ’ tij\y
ton I no )
immune mjuu
Da

Leill vas I
— immunity

us f Lt

desv {1 ta

SVasluu
immutability (im)

, t

tan

impacable (im’ pi
leppymaton
impact
likemmaksi y

"I y ln#
(ampakt’ )

7
kokoon

laheinen

adore

llin

imp (imp r. oksas

V

sé

t Ti
ll,
(t7a

[Ol]!

a

aii

é immoderation

immor-

immor

-

‘

y

impair

impalpable
impanel

imp

impark (im
imparlance

impart npaar

impartil

kays, Sysays

koonpuristettu.

umpeer /

laa, pahentaa,

taa; vahenta
pairment
huononnus;

vVieno, ri LG.
oittaa, panna
ardonnable

MLaLOU an

OT

i Lnpa 71

(

imparity impa’ri

; epatas:

 

{ } suodaa,

impartial (impa

() enyTl, —p

1 ;
i I

Karslimattomys

t ,

enalaiseksi

ahdistaa;
impeachment

ment) . ag

‘
\

(~7pa

L)

V

(vnpeer
vahe
1

t

impeach

 

   
  
    
  
   
 

- a. ko-

huonon
ahingoit-
— im-
ment) Ss.
nnys.
pabl)

Vs dkit-

luetteloon
(impaar’ do-
eeksi ant

1a .
eeton.

yle y) paar’ tibl)

imparti

bility mpaartiby litt -
Ka LT! | yuu
impassable (impa’sabl)
ok ) sem O! manh-
loton kKulk«e
impassible mpa’sib
} I I 1 \ paa Va
ton, loukkKaantu Lto
impassion mpd’ son) S
vattaa ntohimoo1 k
hoittaa, innostaa , -
impassionate (impd’Sonet
intohimoinen, kiihois-
saan oleva, innostunut.
impatience (impei sens)

maltt

levottomuus

l omuu
kiihl S impatient
? nt carsima-
impeach (impiits’) v. esta
saattaa virkamies Kan-

moittia ; - =

(impiits’-
julkinimpeccable

   

implicate

 

syyt6s, kanne; virkamie-|] nens) s. pysymattOmyys,
hen kanteenalaiseksisaat-|| muuttuvaisuus, vaihette-
minen ja erottaminen. || levaisuus.

impeccable (impe’kabl) a.|)impermeable (impodr’miabl
synniton, virheeton. \ | 2. iapitunkematon;, ve-

 

 

impede (impiid’) v. estaa, | denpitava.
hkiista: vaikeuttaa; —||impersonal (impor’sonal) a
impediment (impe’diment)|| personaton; — imperso-
s. este, vastus, vaikeus. nality (impérsonw litt) Ss
impel (impel) v.-.ajaa eé- persoonattomuus; — im-
eenpdin; pakoittaa; Ke- personate (impor’soneit) v.
hottaa. personoida, henkildittaa.
impend (impend’) v. riippua||impertinent (impor tinent )
litse: alla tulOssa’; una-|! 4a. Beate kuulumaton, so-
La haheadout (im- pil fon: mitaton<: wa4-
end’ ent ) a lahestyva ; || qbRBH | havyton, padalle- a
inkaava tunkeutuva. i i \
impen 1e trable (impe’nitrabl) || imperturbable (importor’- ae,
ipitunkematon; selit- babl) a. jarkahtamaton,
imaton; tunteeton. tasamielinen; -— imper-
impenitence (impe’nitens) s. turbation (impdrtorbev gon)
ratumiatiomuus, -—— im- s jarkaihtamattomyys, ta-
penitent (impe’nitent) a. samielisyys.
tumaton, paatunut. impetrate (impet’reit) 4
npel rative (impe’rati ) oe rukoil ee pyytamalla
iskeva, kaskevainen ; saada eli saavuttaa.
pakoittava; imperato ee (im upet *ju08 ) a.
mperceptible (impérsep’tibl) kiihkea, hi irja, Tau:
t <in havaittava, vi-||impetus (im’pitos) s. tyOn-
ns t6, sysays; putousnopeus ;
(impor fekt) A pyrinto, halt
yuuttuvainen, vaillinai-||impiety (impai’iti) s. uskot-
nen ; virheellinen ; — || tomuus, jumalattomuus:‘
imperfection (imporfek’- ilkeys; — impious (im’p1-
on) Ss. puuttuvaisuus ; os) a. uskoton, jumala-
puute, heikkous; virhe. fon. Hayy
imperial (impivrial) a. Kei- implacable (impleiv’kabl) 4a.
a linen, kuninkaalll- leppymatén, kova, tyly,
en; yksi1 1inen; val-|} armoton.
ikunnan; komea, erin implant (implant’) v. istut-
1inen; — bain aviatict taa:; mieleen teroittaa.
(impiv rialist ) s. keisari-|!implausible (implaw’sibl) 4.
vallan puolustaja. epailtava.
imperil (impe’ril) v. saat- implement (im’pliment) S.
taa vaaranal Lis eksl. apukeino; tarvekalu, ase;
imperious (impwrios ) a. || huonekalu.
kiskevainen ; vallanhi-|| impletion (impli gon) 3
moinen; ylpedamielinen ; || tiyttaminen; kyllyys, run-
voimakas; pakoittava ; saus. k
keisarillinen. implex (im’pleks) a. ham-
imper risneyte (impe’rigsabl) a. || mentynyt, sekaantunut

-urmelematon, hdviima-||implicate (in’plikeit) v. se-
koittaa, kietoa ; lukea

in
implication

impermanence (impor’ma-|| kuuluvaksi ;—(imploor’) v. har-

impotent

implore 200 imprint
(implikei’8on) s. sekoitus,|| s. pettaja, petturi; —
sekaannus; Sey imposture (impds’tjur) s.
johtopaatos; — im-|| petos, vilppi.
plicit (impli’sit) a. siihen || impotency (im’ potenst) Ss.
kuuluva, siitd johtuva; | kykenemiattémyys, heik-
vilillinen; ehdoton. | kous, voimattomuus; saa-
|
|

implore
taasti
rukoilla.

pyytaa, hartaasti

imply (implai’) v. kaaria,
peittéaé; sulkea sisaan, si-
siltd#H, kdsittd#&’; edellyt-
taa.

impolite (impolait’) a. epa-

kohtelias,
imponderable

a. kevyt;
qmport (impoort ) Vv.

maahan ;
tuonti;

sivistymaton.
(impdn’ dorabl)
vahapatoinen.
tuoda
(im’ poort)
tuontita- |
importable
a. maahan

S.
varat ; .
(impoor’tabl)
tuotava ; importance
(impoor’ tans ) tarkeys, |
merkitys, arvo;— import-

Ss.

ant (impoor’tant) a. tar-
keaé, painava, melkoinen,
suuriarvoinen ; — im-
porter (impoor’tor) s. ta-
varantuottaja, tuonti-
kauppias.

importune (impoortjuun’) v.
vaivata, .rasittaa, kiusa-
ta; vaatia; — importu-
mate (impoortjunet) a
vaivaloinen, tukala, ra-
sittava; Kiivas; pakoit-
tava.

impose (impouz’) v. panna'|
paalle ; maééarata; antaa
tehtivaksi; tyrkyttaa ;
vaittada jnk. syyksi; pe-
tollisesti taivuttaa, pet-
taa; — imposing (impouw’-
gin) a. vaikuttava; suu-
remmoinen, upea.

impossible (impd’ sibl) a. |
mahdoton; — impossibil-
ity (impdsib’liti) s. mah-
dottomuus.

impost (im’poust) s. mak-|
su, ulosteko ; pylvaan-
pia jolla kKaari makaa:
— impostor (impds’tér) |

     

ky kenema-
voimaton,

(im’potent) a.
ton, heikko,
raihnas.

mattomuus,

impound (impaund’) v. sul-
kea siséan.

‘\impoverish (impd’voris)  v.
kéyhdyttia.

impower (impau’or) v. val-

tuuttaa.
impracticable (imprak ti-
kabl) a. mahdoton teh-
di; epakaytannollinen.
imprecate (im’ prikeit) V.
| kirota, sadatella; im-
precation (imprikev Son)
kiroominen, sadattelu;
kirous.
\impregnate
raskauttaa,
kyllastyttaa,
a. raskautettu;
tetty, tdHytetty ; im-
pregnable (impreg’ nabl)
a voittamaton; jarkah-
tamaton.
impress (impres’) v. painaa
sishin; piirté#a, leimata;
painaa kirjoja; teroit-
taa mieleen, vaikuttaa;
s. sisdainpainama, pai-
kuva, merkki; vai-
mieleen ; im-
(impres’ibl) a.
vaiku-

S.

(impreg’neit) v.

hedelmdittaa ;
imeyttéa ;—
kyllasty-

no,
kutus
pressible
sisdanpainettava ;

tuksia vastaanottavainen,
helposti liikutettava; —
impression (impre’son)  s.
| sishHinpainaminen; jalki,
| merkki, painokuva; pai-
| nos; vaikutus; — im-
| pressive (impre’siv) a.
painava, tehoKas, vai-

kuttava,
mprint (imprint’)

mieleen painuva.
v. pai-

naa sishan; leimata; pai-
naa kirjoja; — s. paino-

paikka.imprison

bo
=

inactive

 

imprison (imprizn’) v. pan-
na vankilaan, vangita;
—imprisonment (imprizn’-

ment ) S: vankeuteen-
paneminen; vankila, tyr-
ma,

improbable (imprd’babl) a.
epailtava, tuskin luulta-
va; — improbability (im-
prababi7liti) s. epatoden-
nakoOisyys.

improbity (imprd biti) s. e-
parehellisyys, vilpillisyys.

impromptu (impromp’ tju)
adv. suorasta padastadan,
valmistelematta ; Si
suorasta pidistaan pidetty
puhe.

improper

 

(imprad’por) a. a-
siaan kuulumaton; kel-
voton; saadyt6n, sopima-
ton; erheellinen; im-
propriety (improprav iti)
z, sopimattomuus, epa-
mukaisuus; saadytto-

impropriate (imprap’rieit)
Vv. antaa omaksi; _—-
imropriation (imprapiev -
son) s. yksinomainen o0-
maaminen.

improsperous
a. menestymaton,
,istunut.

improve (impruuv’?) v. pa-
rantaa, taydellistaa; kas-
vattaa; laajentaa; kehit-
tan, jJalostuttaa, sivistaa ;
parantua, taydellistya, e-
distyai; menestya; im-
provement (impruuv’ment)
s. parantaminen; paran-
nus; edistys; apukeino;
hy Ooty.

improvidence (imprd’videns)
Ss. varomattomuus;
improvident (imprd’vident)
a. varomaton.

improvise (imprdavaiz’) v.las-
kea suorasta paastaan;
— improvisator (imprdvi-
eev tor) s. suorasta pdadas-
tiin puhuja.

imprudent (impruu’dent) a.

(impros’peros)
epaon-

 

 

|

|

alytén, typerad, ajattele-

maton.

impudence (im’pjudens) 3.

impugn

impulse (im’pols) s.

 

 

|
|

  

impure

havytt6myys ;— impudent
(im pjudent) a. havyton.
(impjuun’) v. vas-
tustaa, riidella vastaan;
evata.
paino,
tyOnt6; vaikutin, syy, ai-
he; — impulsive (impol-
siv) a. tyoOntava, pakoit-
tava; vaikuttava.
impunity (impjuwniti) Ss.
rankaisemattomuus.
(impjuur? ) a. epa-
likainen; irstas;
impurity
papuh-
irstai-

puhdas,

svntinen;

(impjuur’iti) Ss.

taus, likaisuus;

suus.

impute (impjuut’?) v. lukea
syykKsi; pitaa seuraukse-
na; saattaa syynalaisuu-
teen; syyttaa, moittia; —
imputable (impjuu’tabl) a.
svyyksi luettava; seurauk-
sena pidettava; syynalai-
suuteen saattava ; vas-
tuunalainen; imputa-
tion (impjutev Son) Ss.
syyKsi lukeminen; syy-
t6s, moite, nuhde.

(in) alkutavuna kielto-
partikkeli. — prep. osoit-
taa paikkaa; aikaa; —
adv. sisdssa:> Kotona: ‘sie
saan; siina; toimessa,
tyOssa, virassa; likella;
perilla.
inability (inadb’liti) s. ky-

kenemattOmyys, kunnot-

tomuus, taitamattomuus.
inaccessible (indkse’sibl) a.
luoksepéadasemat6n; mah-
doton saavuttaa.
inaccuracy (indk’jurasi)  s.
epatarkkuus; virheelli-

SYYS; inaccurate

(indk’juret) a. epadtark-

ka; virheellinen.
inactive (indk’tiv) a. vai-

kuttamaton; toimeton;
joutilas; inactivity

 

a
ny

—bo

inadequate

  
 

incase

bo

 

 

———————_—_—————————

hitaisuus, |

 

Ss.
toimettomuus. |
(ind’ dikwet) a. |
suhdaton ;

(indktv viti)
laiskuus;
inadequate
vastaamaton,
sopimaton ; riittamaton,
vaillinainen ; inade- ||
quateness (ind’dikwetnes)
riittdmattOmyys.
(inddmis’ibl)
mahdoton hy-|

|

(inddvor’ tens) |
e-

Se
inadmissible
luvaton;

Le

a.

vaksy:
inadvertence
huomaamattomuus ;
varomattomuus,

S.

rehdys;

huolimattomuus.

inalienable (ineil’jenabl) a.
poisannettamaton, luovu-
tettamaton.

inalterable (inool’torabl) 4.|
muuttumaton.

inane (inein’) a. mitdaton,
turha, arvoton, tyhja;
inanity (ind’niti) s. tyh-
jyys, mitattoOmyys, tur-
huus.

inanimated (ind’nimeited) a.
eloton, laimea hidas.

inappetence (ind’pitens) Ss.
haluttomuus; ruuanhalut-
tomuus.

inapplicable (inip’likabl) a.

kelpaamaton, soveltuma-
ton.

inappreciable — ( indpriv siabl)
a aryasmaton 5; VeErracro-
man arvokas

inapprehensive (iniprihen’-|
siv) i tarkkaamaton,
huolimaton, valinpitama-
ton.

inapproachable (indprouts’-
abl) a. luoksepaasema-
ton.

inappropriate (indprow’prieit)

a. tarvetta vastaamaton,
sopimaton.
inapt (indpt’) a. sopimaton,

inaptitude
sopimat-
kykenematto-

kelvoton ;
(inap’ titjuud)

tomuus;}

S.

MvVYSs.
inasmuch (indzmots’) adv
niin paljon; sen verran

kuin; mikali, koska.

inattentive (indten’tiv) a.
tarkkaamaton, huolima-
ton.

inaudible (inoo’dibl) a. kuu-
lumaton, hiljainen.
inaugural (inoo’gjural)
vihkijais-, alkajais;
inaugurate (inoo’gjureit) v.
vihkid, asettaa virkaan;
inauguration (inoogju-
rei’son) s. virkaan vihki-
minen, vihkidiset.

a.

—_—

inauspicious (inoospi’so0s) a.
pahaa ennustava; onne-

ton; vahingollinen.

|inboards n’ bourds ) 1d

ial Nn Sj iSS<

inborn (in’boorn) 5. syn-

nynniinen, luontainen.
(inkadVkjulabl)
laskKea, r

ulable

mahdoton
aamaton.

inecandescence

incale

a. ail-

(inkdnde’ sens)

Ss. valkoiseksi kuumen-
nus: tulikuumuus; sain-
muttamattomuus.

incantation (inkdntei’son) s.
lumous, manaus; loihtu-
sanat.

incapable (inkev pabl) a.
lian ahdas; kykKenema-
ton, kelvoton.

incapacious (inkapei’Sos) a.
ei tilava, ahdas; ahdas-

| mielinen; — incapacitate
(inkapd’siteit) v. tehda
kykenematt6omaksi, kKel-
vottomaksi; — incapacity
(inkapda’ siti) Ss. ky kene-
mattOmyys.

inearcerate (inkaar’é@oreit )
\ vangita; — inearce-
ration (inkaarsorei’son) s.
vangitseminen.

incarnate (inkaar’neit) Vv.

+

ruumiillis-

aineellistaa,
tuttaa: — 3a. lihaksi tul-
lut, ihmistynyt; — in-

|
|
|

(inkaarnev son)
C1116. Fue

carnation
ihmiseksi
mistuminen.
incase (inkeis’) v.
panna koteloon.

Ss.

peittaa ;
|
|incautious 203 include
ineautious (inkoo’8os) a: satunnainen, tilapainen;
_ varomaton. incidentals (insiden’ tals }
incavation (inkavei’ Son) Ss. spl. sekal. kustannukset;
koverrus; — inecavated — incidently (insident’li)
(inkavevted) a. koverret- adv. satunnaisesti.
tu, kovero. incinerate (insi’noreit ) Vi
incendiary (insen’dieri)  s. polttaa tuhaksi; —
murhapolttaja; kapinan- incineration (insindrei’ gon)
nostaja, kansanyllytta- s. tuhaksi polttaminen ;
ja; — a. Sytyttava. kii- — incinerator (insinérei’-
hottava. tor) s. polttamislaitos.
incense (in’sens) v. suitsut-||inecipient (insi’pient) a. al-
taa pyhalla savulla; sy- kava; alkuunpaneva; —
tyttaa ; kiihoittaa; — incipiently (ins? pientli)
incension (insen’Son) - s. adv. aluksi, ensiksi, en-
sytytys? palo; kiihotus; sin.
—incensive (insen’siv) a.|l|inecite (insait’) v. kehot-

 

 

sytyttava ; kiihoittava,
yllyttava; — incensor
(msen Sor) ss sytyttaia:
yllyttaja; — incentive
(insen’ tiv ) 2. Sytyitava;
yllyttava ; s. sytyke;|
kiihotin, yllytys; vaiku-
tin.

incensurable (insen’ Surabl)
a moitteeton, nuhtee-}
ton.

inception (insep’Son) s. al-|
tei: raskaaksi tulemi-|
nen; — inceptive (insep’-
10) 2.. aloittava.

incertitude (insdr’titjuud) s.

epavarmuus.

incessant (inse’sant) a. lak-
kaamaton; — incessancy
(inse’sansi) s. lakkaamat-
tomuus; —  incessably
(inse’sabli) adv. lakkKaa-
matta.

incest (in’sest) s. sukurut-
saus.

inch (ints) s. peukalomit-
ta, tuuma.

inchastity (int&as’titi) s. si-
veellinen epdapuhtaus, irs-
taisuus.

inchoative (inkow’ativ) a.
a 1kaVva..

incident (in’sident) a5). sae
tunnainen; kuuluva; ta-
vallinen; — s. sattuma,

tapaus;

asianhaara;
incidental (insiden’tal) a.

 

 

 

taa; .kiihottaa, ylytraa:

panna liikkeelle; — in-
citement (insait’ment) s.
Kehoitus; kiihoitus, ylly-
tys; vaikutin.

incivility (insiwv liti) s.
epakohteliaisuus.

inclemency (inkle’mensi) s.
tylyys, armottomuus.

incline (inklain’) v. kKallis-
tua, .kumartua, taipua ;
olla loppumaisillaan; ol-

la taipuvainen, kiintynyt;
kallistaa, taivuttaa:
kéaannyttaa ; suunnata,
ohjata; s. kKalteva
pinta; — inclination (ink-
linev Son) Ss. kKallistus;
taipumus,,. bali; mielty-
mys; luonnonlahja, luon-
nonlaatu, mieliala; lop-
pu.
incloud

(inklaud’) v. peit-
taa pilviin, pimentda.
inclose (inklouz’) v. sulkea:
aidata; — ineclosure (ink-
lou’ Zur ) AILS: Aldatiu

DPaAlkko.. ALLA
include (inkluud’) v. sulkea

Se

sisaa4n, ymparoida; si-
saltaa; ottaa lukuun; —
including (inkluudin) a.
sisdltava, kasittava, lu-
kuunotettu; — adv. lu-

kuun ottaen; — inclusion
(inkluwZon) s. sisdansul-
keminen; lukuun ottami-incoercible 204 incongruity
ee a rere
nen; — inclusive (ink- erinomanen; — incompa-
luu’siv) a. sisdd&’nsulkeva; rably (inkdm’parabli) adv.
sisiltdvi; lukuun otettu- verrattomasti; verratto-
na: — inelusively (ink- man hyvin.
luu’sivli) adv. lukuunotta-| incompatibility (inkdmpdati-
malla, siihen luettuna. | bi’ litt) s. yhdistamatto-
incoercible (inkoor’sibl) a. || myys, epasopuisuus; —
mahdoton pidattaa. | incompatible (inkdmpa’-
inecogitant (inkd’dzitant) a.| tibl) a. yhteen sopima-
ajattelematon, varoma- || ton ; sietamaton ; riita-
ton. mielinen.
incognito (inkdg’nito) adv. ‘incompensable (inkdm’ pen-
tuntematonna, nimensa sabl) a. mahdoton kor-
ilmoittamatta, toisnimi- vata.
senda. — s. tuntematto- incompetent (inkdm’ pitent)
muus, toisnimisyys; — a. kykenematén; voima-
incognizable (inkdg’ni- ton; incompetency
zabl) a. tuntematon, mah- (inkdm’pitensi) s. kykene-
doton tuntea. mitt6myys; kelpaamatto-
incoherency (inko hii’rensi) muus} voimattomuus ;
s, koossapysymattomyys; riitthmatt6myys; varatto-
ristiriitaisuus } — in- muus.
coherent (inkohii’rent) a. ||incomplete (inkdmplii?’?) a.
koossapysymaton ; risti- vaillinainen, vajanainen.
riitainen, johdonvastal- incompliance (inkdmplav ans)
nen. s. mydntymittémyys, tai-
incombustible (inkombos’- pumattomuus.
tibl) a. palamaton. incomposite (inkdm’posit) a.
income (in’kom) s. tulo, tu- yhdenkertainen.
lot: —— ineoming (in’ko- incomprehensible (inkdmpri-
min) a. sisd#antuleva; to- hen’sibl) a. kasittAmaton;
dellinen; — s. sisaantu- HarettOman laaja; —
leminen. incomprehension (inkdmp-
incommensurable (inkd- rihen’ son) s. kisittamat-
men’surabl) a. yhteismita- tomyys, Slytt6myys; —
ton, erimittainen. incomprehensive (inkdmp-
incommode (inkdmoud’) v. rihen’siv) a. kisittama-
hiirit#, rasittaa, vaivata ; t6n; ahdas, rajoitettu.
— incommodious (inkd- | incomputable (inkdmpjuw’
mow’ dios) B. hadiritseva, tabl) a. arvaamaton, 1u-
hankala, epamukava. kematon.
incommunicable (inkdmjuu’- ||inconceivable (inkdnsiv vabl)
nikabl) a. mahdoton an- a. kisittaAmaton.
taa ilmoitettavaksi, jul-||/incondensable (inkdnden’-
kaistavaksi sopimaton ; sabl) a. tiivistymaton.
umpimielinen; — incom- incongenial (inkdndZiv nial)
municative (inkdmjuw’ ni- a. toisenkaltainen; sovel-
kativ) a. harvapuheinen, tumaton.
umpimielinen, incongruity (inkdngruw iti)
incommutable (inkdmjuw’ - Ss. epamukaisuus, erin-
tabl) a muuttumaton, | kaltaisuus ; sopimatto-
pysyvainen || muus: — incongruous
incomparable (inkdm’parabl) (inkdi’gruos) a. epamu-
a. verraton; oivallinen,|| kainen, soveltumaton.inconsequence

205

inculpable

 

(inkdn’ si-
epajohdonmu-
kaisuus; inconsequent
(inkdn’sikwent) a. johdon-
vastainen, ristiriitainen.
inconsiderable (inkdnsv’ d6-

inconsequence
KiGens } =) Ss:

rabl) a. vahapatoinen ;—
inconsiderate (inkdnsi’do-
ret) a. ajattelematon,

huolimaton, varomaton
valinpitamaton ; in-
consideration (inkonsido-
rev’sSon) s. ajattelematto-
muus, huolimattomuus.
inconsistent (inkdnsis’ tent)
a. yhdistamat6n, soveltu-
maton; ristiriitainen, joh-
donvastainen; huikentele-
vainen; inconsistency
(inkdnsis’tensi) s. yhteen-

sopimattomuus, ristiriitai-|

suus.

inconsolable (inkdnsou’labl)
a. lohduton:

inconsonaney (inkdn’sounan-
si) s: epasointu; ristirii-
taisuus.

inconspicuous (inkdnspik’-
juos) a, nakymdaton, tus-
kin huomattava; vahapa-

toinen.
ineconstaney (inkdn’stansi) s.

pysymatt6myys, muuttu-
vaisuus; —  inconstant
(inkdn’stant) a. pysyma-

ton, muuttuvainen, vai-
hettelevainen.
incontestable (inkdntes’tabl)
a. vastustamaton.
incontinent (inkdn’tinent) a.
hillit6n, kohtuuton, mal-
titon, irstas, rietasg:
incontrovertible (inkdntro-
vortibl) a. vastustama-
ton; kieltamaton.
inconveniency (inkdnviin’-
jensi) s. sopimattomuus,
vastus; inconvenience
(inkdnviin’ jens) Vv, | Tasit-
taa, vaivata, haitata;, —
s. epdamukavuus; in-
convenient (inkdnviin’jent)
4;  sopimaton; rasittava,
hankala, vahingollinen.

   

 

 

 

inconvertible (inkdnvor’tibl)
a. kaantymaton, muuttu-
maton, vaihtelematon.

incorporate (inkoor’poreit) v.

ruumistaa; yhdistaa -yh-
deksi, liittaa yhteen;
laillistuttaa ; liittya yh-

teen ;—a. liittoon otettu ;—
incorporation (inkoorporev-
Son) s. yhdeksi yhdista-
minen; laillistuttaminen.

incorrect (inkdrekt’) a. e-
pitarkka; vadard, virheel-
linen.

incorresponding (inkdres-
pon’din) a. vastaamaton.

incorrigible (inkd’ridzibl) a.
mahdoton korjata:. pa-
rantumaton.

incorruptive (inkdrop’tiv) a.
lahjomaton.

increase (inkriis’) v. kart-
tua, lisdintya, kasvaa;
kiihtya; - kartuttaa,. suu-
rentaa; — s. eneneminen,
kartuttaminen; kiihtymi-
nen‘ lishys:: Voltto,

incredible (inkre’dibl) a.
uskomaton, sanomaton;

inecredibility (inkredi-
bi7liti) s. uskomattomuus,

incredulity (inkridjuw liti)
s. uskottomuus, epdilemi-
nen; — incredulous (ink-
red’julos) a. uskoton, e-
pailevainen.

increment (in’kriment) _ s.
karttuminen, kasvami-
nen; enennys, lis&éys; sa-
to, tulo; voitto.

incriminate (inkri’mineit) v.
syyttaa rikoksesta ;
incriminating (inkriminev’
Hin) a, raskauttava.

incubate (in’kjubeit) v. hau-
toa munia; incu-
bation (inkjubei’ son) s.
hautominen; inkubator
(inkjubev tor) s. hautomis-
kone.

incubus (in’kjubos) s. pai-
najainen. 5;

ineculpable (inkol’pabl) a

nuhteeton, syyt6n, viaton.(indi sensi)
muus, rivous.

indecisive (indisav’ siv )
ratkaisematon, horjuva.

indeclinable (indiklai’nabl)
a. muuttumaton, pysy-
vainen.

indecorous (indikou’ros) a. ||
sopimaton, séaadyton; -
indecorum (indikow rom)

S.

|
Ki. |
indebted (inde’ted) a. vel-||
kaantunut; ki tollisuuden ||
velassa oleva; — indebt-||
ness (indet’nes) s. velan-|
alaisuus, velka.
indecent (indii’sent) a. sopi-||
maton, saadyton; rie-||
tas, rivo; -— indecency ||

sopimatto-}

indifii’zibl) a

peruuttaa

indefeasible (
mahdot
kieltAamAton.

on

teeksiantamaton.

indefective (indefek’tiv) a
virheetén, tadydellinen.
indefensible (indifen’sibl) a |
mahdoton puolustaa, an-|
{

a
| °

s. sopimattomuus.

indeed (indiid’) adv. todel-|
lakin, totisesti; todella, ||
tosiaan; varmaan, epdile-|
matta, tietysti, kaiketi;|
kylla, tosin; — int. todel-}|
lako! vai niin! no kKaik-|
kia!

indefatigable (indifdtigabdl)
a. vasymaton, taukoama-
ton.

incumbent 206 index
incumbent (inkom’bent) a.||indefensive (indifen’siv) a.

paalla makaava; teht4va- turvaton, suojaton.

nai oleva;—s. viran halti-||indeficient (indefi’Sent)  s.

ja;—inecumbency (inkom’- puutteeton, taydellinen.

bensi) s. kuorma; velvOl-|lindefinite (inde’finit) a. e-
__ lisuus, tehtava. ; pimdirdinen;  rajaton;
incumber (inkom’bor) s. Kat- indefinitely (inde’ finitli)

so encumber. adv. epimiirdisesti; lop-
imcur (inkor’ ) V. saattaa it- pumattomiin.

sellens< saattaé sensa}}. ° : sae

ge vi ee oe indelicate (inde’liket) a. e-

alaiseksi. | e :
rai ei ae vAhieno torkea ; sopi-
incurable (inkjuu’rabl) a. eae ee ' : P

yaranematon, parantama-}}, ; oe : ae

“peal jjindemnify (indem’nifai)  v.
incursion (inkor’gon) s. maa-|| korvata, hyvittaad; pitaa

han hyOkkays; partioret- vahingosta vapaana;, -

 

indemnity (indem’niti)  s.
vahingon korvaus;} ta-
kaus rangaistusta vas-
taan; rankaisematto-
muus.

indent (indent’) i. ham-
mastaa; tarttua toisiinsa
hammasten tavalla; teh-
da valipuhe; gs. Jovi,

pykaéla; indented (in-
den’ted) a. hammastettu,
aallonmuotoinen ; in-
denture (inden’tjur) s. so-
pimuskirja, valikirja.
independence (indipen’dens)
riippumattomuus, itse-
naisyys, omavaltaisuus;
independent (indipen’-
dent) riippumaton, it-
senadinen, omavaltainen,
vapaa.
indescribable
a. sanoilla
sanomaton.
indestructible (indistrok’tibl)
mahdoton havittaa,
| kest&vé, luja.
indeterminate (inditér’minet)
a. epamaaradinen; epdrdi-
va * ratkaisematon;
indetermination (inditor-
minev’son) ss. epamaardai-
Syys; péaattamattomyys.
index (in’deks) osoittaja;
etusormi; luettelo, sisal-
lysluettelo; vaa’ankiell;
— v. varustaa sisdllyslu-
ettelolla; luetella.

S.

che

(indiskrav babl)
selittamaton,

Ss.India 207 individual
India (in’dia) s. (ita) In- dignity (indig’niti) s. saa-
dia. dyttOomyys, sopimatto-
indian (in’dian) s. indiaani. muus; ilkeys; havdaistys,
indicate (in’dikeit) v. osoit- loukkaus.
taa, nayttaa; nayttaa tar-||indigo (in’digou) s. indigo-
peelliseksi; —— indication kasvi; indigovari.
(indikev gon) s. osoitus, |/indirect (indirekt’) a. epa-
ilmoitus; ilmaus; — in- suora, vdalillinen; kiero;
dicative (ind#v kativ ) a. — indirectness (indirekt’-
osoittava, ilmoittava, nes) S. Waeara suunta,
viittaava; — £indicator mutka; vilppi.
(in-dikeitér) s. osoittaja.||indiscernible (indizor’nibl)
osoitin. ae mahdoton eroittaa,
indict (indait’?) v. haastaa, tuskin huomattava.
kantaa pddlle, vetéa oi-|!indiscretion (indiskre’gon) s.
keuteen; paattaa oikeu- varomattomuus; uteliai-
teen vedettavaksi; —_ suus; —  Iimdiscreet (im-
indictment (indait’ment) diskriit’ ) a. ajattelema-
s. valamiehistOon paatos, ton.
etti syytéksessa on perdd.||indiscriminate (indiskri’mi-
indifference (indiforens) s. net ) a ilman erotusta
valinpitamatt6émyys, huo- oleva: sekava.
limattomuus; yhdenteke-||indispensable (indispen’sabl)
vaisyys; — indifferent | 7, Valttamaion.
(indi’férent) a. valinpita-||indisposition (indispozi’son)
maton, huolimaton; puo- s. vastenmielisyys, vasta-
lueeton, tasapuolinen; yh- hakoisuus, haluttomuus;
dentekeva; keskinkertai- pahoinvointi.
nen; —  indifferentism ||indisputable (indis’pjutabl)
(indi’forentizm) s. valinpi- a kieltamaton, epaile-
timatt6émyys; — indiffer- maton.
ently (indi’férentli) adv.||indissoluble (indi’solubl) a.
ilman eroituksetta, yhta- sulaamaton.
ldisesti: auttavaisesti, jo-||indissolvable (indizadl vabl)
tensakin; valinpitamatto-|| a. erottamaton.
miAsti. \indistinct (indistinkt ) 2.
indigence (in’didZens) s. va- epdselva, hamara; —
havaraisuus, koéyhyys; -—— indistiction (indistink-
indigent (in’ didzent ) a gon) s. sekavuus, ham-
vahavarainen, koyha, mennys.
puutteenalainen. indite (indait’) v. sepittaa,

indigestible (indidzZes’ tibl)
a. sulamaton; — indigest-
ion (indidzest’8on) s. su-
lamattomuus, huono ruu-
ansulatus.

indignant (indig’nant ) Bis

pahastunut, suuttunut, vi-
hastunut; — indignantiy
(indignant) ady. pahas-
tuneena. mielikarvaudei-
la; — indignation (indig-
nev on) Ss. mielipaha, |
suuttumus, viha; in- |

 

 

panna kokoon.

individual (individ’jual) rhe
yksityinen ; yksinomai-
nen: persoonallinen, — Ss.

yksil6; — individualism
(individ jualizm) s. yksi-
léllisyys; itsekkaisyys; —
individuality (individjua-
liti) s. omituisuus; yksi-
loisyys; individualize

 

(individ jualaiz) Vv,  Vikesi-
loistia, yksil6na kuvata;
— individually (individ’-indivisibie 208 inequality

 

juali) adv. yksittain, yk-
sityisesti, OPeesnee etl,

|
yksin, itsekseen katsottu- |

llia ; — indulgency
‘indold? ensi) Ss, myodta-

ie Pe one orjana; suvaita,
| mielisyys, pehmeys; tyy-

na.

indivisible (indivi? zibl) a. dyttaminen (himojen) ;
jakaumaton; — indivisib- 1 antautumus; suosiminen,
ility (indivizibi’liti) s. ja-|| suvaitseminen; — indul-

indocile (indd’sil) a. oppi- timielinen, suvaitseva.
maton; taipumaton. indurate (in’djureit) v. ko-

|
kaumattomuus. [| gent (indoldz’ent) a. my6-
indolent (in’dolent) a. tus-|| vyeta; koventaa; paadut-

katon, huoleton; tunno-|| taa; — induration (indju-
ton; huolimaton; veltto,|| rei’3on) s. koventaminen;
toimeton. || koventuminen ; paatu-
indomitable (indd’mitabl) a.|| mus.
_ kesyttomaton. industrial (indos’trial) a.
indoor (in’door) adv. koto- ahkera, toimelias; teolli-
es kotosalla. | guuteen kuuluva, teolli-
indorse _(indoors 2. ee _varus- suuden, teollisuus-; — in-
taa nimellaan, hyvaksya ; | dustrious (indos’trios) .
varmentaa; — indorse-|| ahkera, uuttera, toime-
ment (indoors’ment) s. hy-|| jjas; harras; neuvokas
vaksy min n: siirtaminen ;} — industry (in’dostri) s.
’ oe aa : uutteruus, ahkeruus; te-
induce (indjuus’) v. tehd4|| ojjisuus: — industrialism
tavaksi; panna alkuun; (indost’rializm) s. tydlais-

fetuuttes. kehoittaa ; || ten teollisuuksittain 4ir-
matkaansaattaa, vaikut-||

' lett tntens | jestyminen eli sita har-
aa; nayttaa oteen; ==

, ee ; rastaminen.

inducement (indjuus’ment) ineffable (ine’fabl) a. sano
: able e b a. BE -

s. aihe, syy, vaikutin, kKe- n

‘ maton.
hotus, houkutteleminen;|}, a a
— inducible (indjuu’sibdl) ineffective (inefek’ tiv) a.
a. matkaansaatettava;|| Vaikuttamaton, hydody-

johdettava. t6n, tehoton.

induct (indokt’) v. tuoda|jinefficiency (inefi’Sensi)  s.

sishin; — induction (in- || voimattomuus, tehotto-
dok’Son) s. johdatus; al-|| muus; riittamatt6myys;
kajaiset, Sikunaytoinsn:i: = inefficient (inefi’sent)
— inductive (indok’tiv) a. | a. voimaton; riittamaton.
taivuttava, tehtdva, joh-||ineligibility (inelidzib? liti)
televa ; — inductively || s. valittavaksi kelpaarnat-
(indok’tivli) adv. johtele-|| tomuus; — ineligible
malla, johtamalla; — || (ine’lidzibl) a. valittavak-
inductor (indok’tér) s. si-|| si kelpaamaton.
shHansaattaja, sahkéjoh-||inept (inept?) a. kelvoton,
taja; virkaanasettaja. || sopimaton ; mahdoton;
indue (indjuwu’) Vv. pannn]| narrimainen; — inepti-
padlle, pukea; varustaa. {| tude (inep’titjuud) s. kel-
indulge (indold?’?) v. hem-|| vottomuus.
peydella kohdella, suosia, ||i inequality (inikwd’liti) s. e-
hemmotella; tyydyttaa ; | rilaisuus, eroitus, epata-
padstaa valloillensa; an-| saisuus, epdasuhteisuus;

tautua valtaan; olla hi-|| riittamattémyys.inequitable 209 infield

inequitable (inek’witabl) a. kunniallisuus, haped; il-
kohtuuton, vaara. kity6.

inert (indrt’?) a. tehoton,||infancy (in’fansi) s._ lap-
toimeton, laiska: — in- suus; — infant (in’fant)
ertness (indrt’nes) s. hi- s. lapsi, alaikainen; —
taisuus, toimettomuus; — infantile (in’fantail) a.
inertion (indr’gon) s. toi- lapsimainen, lapsellinen.
mettomuus; ruumiin her-||infantry (in’fantri) s. jal-

vakkuus.
inestimable (ines’timabl) a.
arvaamaton, verraton.
inevitable (ine’vitabl)
vaistamaton, valttama-
ton; — inevitability (ine-
vitabr iti) valttamat-
tomyys.
inexact (inegzikt’)
tarkka, virheellinen.
inexcusable (ineksjuwzabl)
a. anteeksi antamaton,
puolustamaton. :
inexhausted (inegzoos’ ted)
a. tyhjenematoén, loppu-
maton; vasymaton.
inexpedient (inekspiv dient )
a. sopimaton, kelvoton.
inexpensive (inekspen’siv) a.
vahamaksuinen.

a.

Ss.

a. epa-

inexperience (inekspii’riens)
s. kokemattomuus.
inexpiable (ineks’piabl) a.

korvaamaton; sovittama-

ton, leppymdaton.
inexplicable (ineks’plikabl)

a. selittamaton.
inexplicit (ineks’plisit) Bs

epaselva.
inexplorable (ineks’plourabdl)

a. tutkimaton.
inexpressible (inekspre’sibl)
2. sanomaton; — imnex-

pressive (inekspre’siv) a.
sanomaton.
inextirpable (inekstorp’abl)
a. mahdoton havittaa.
infallibility (infalibi’liti) s.
erehtymattOmyys; — in-

fallible (inf@libl) a. ereh-
tymaton, varma.
infamous (in’famos) a. kun-

niaton, hapedllinen; ha-
vyton, ilkeaé, t6Orkea; —
infamy (in’fami) s. epa-

 

 

Kavaki.

infatuate (infdt’jueit) v. so-
kaista; hurmata, viehat-
tac « infatuation (in-
fatjuev on) Ss. Hurmaus,
vimma, hulluus.

infect (infekt’) v. saastut-
taa, myrkyttaa; turmel-
la; — infection (infek’gon)
cs myrkytys, saastutus;
saastutusaine; turmelus;
tarttumus; — infective
(infek’ tiv) a. saastutta-
vainen, turmelevainen.

infecund (infe’kond) a.
delmaton.

infelicity (infeli’siti) s.
nettomuus, kurjuus.

infer (infdr’) Vi Daadttaas
todistaa; edellyttaa; vai-
kuttaa; — inferable (in-
for’abl) a. johdettava ;
johtuva; inference
(in’forens) s.paattaminen ;
padtelma, johtopaéatos.

inferior (infii’ridr) a. alem-
pi; alhainen, vahdinen;
halvempi, vahaarvoisem-
pi, huonompi; Ss. val-
lanalainen, alamainen ;—
inferiority (infiiri@riti) s.

he-

on~

huonommuus; alempi ar-
VO.

infernal (infdr’nal) a. hor-
namainen, helvetillinen ;
inhoittava. kamala.

infertile (infor’til) a. he-
delmaton.

infest (infest’) v. hdairita,
vaivata; havittad.

infidel (in’fidel) a.
jumalankieltaja;
fidelity (infide’liti)
epdauskoisuus.

infield (in’fiild) s. palloken-

uskoton ;
in-
Ss;

 

tan nelio.infinite 210 ingenuous

infinite (in’finit) %
maton, adreton;
finitive (infV nitiv) a. ahh linflux (in’floks) s. sisiiin
maddrdinen; — s. verbin| juoksu; mieleen johda-
perusmuoto; -—— infinity tus, vaikutus; voima, val-
(infiniti) s. loppumatto- ta.
muus, ddrettO6myys; 44Fre-||jnform (infoorm’) v. muo-
ton luku. Aoataa, opettaa; antaa

infirm (inférm’) a. heik- tiettiviksi, ilmoittaa; —
ko, voimaton; epavarma ; informal (infoor’mal) a.

pidetty.

bite | kuttava; tarkead; arvossa
n-|

    

infirmity (infor’mitt) ‘|| epdvirallinen; sdannoton,;
heikkous, voimattomuus. |} tuttavallinen; — infor-
inflame (infleim’) v. sytyt-|| mally (infoor*mali) adv.
tai: kiihottaa, arsyttaa ; || epdavirallisesti ; tuttaval-
innostuttaa ; tulehtua }| lisesti:—information (in-
artyi; — infl: umma bility || formei’son) s. tieto, ilmo-
(inflimabi?liti) s. sytyt- || tus, opetus; tiedonanto.
tavaiSyyS;  @rcLylsyys;, -— linfraction (infrak’ Son) S.
inflammable (infld’mabl)|| rikkominen, rikos, louk-
a, syttyvainen, palavai- kaaminen; — infractor
nen; pikainen ;— inflam- (infrdk’tér) s. rikkoja
mation (inflamev’son) S-\/infrequent (infriiv’kwent) 4.
syttyminen, palaminen , tavaton. beeen
kiihtymys ; tuleh (uaiinen 3 infringe (infrind®’ e.. Wi
ae inflammatory (inflv’- “ie. Iuketa. hla
matori) a. sytyttavda, kiih- aie ce
a ee ee taa; vaarentaa , —* ee
: dyttiva’; kapinallinen, fringement (infrindz’ment)
inflate (infleit’) Vv. pullis- a rikkominen, loukkaa-
tuttaa, paisuttaa; ——~ Im- minen, sortaminen; vaéaa-
flated (inflev’ ted) a. pul- rentiminen.
distunut, PALSUNEEs et | infuriate (infjiuwrieit) a. rai-
kei: — inflation (injiev- , es ae :
Zon) s. paisutus, paisu- vokas, vimmapainen ; ae
v. vimmastuttaa, saattaa

minen; poOyhkeys.

ralvoon.
inflect ( inflekt’ ) Ve kou- infuse ( infjuuz’) Vv. valaa
kistaa, notkistaa, talivut- sisiiin: pithin tyrkyt-
taa. tii, opettaa; innostut-
inflexibility (infleksib?’ litt) taa.
s. notkistumattomuus, it-||jnfusoria (infjusowria) spl.
sepintaisuus ; — inflexible vesiiiset.
(inflek’sibl) a. notkistu-||ingathering (ingd’dhérin) s.
maton, taipumaton, Jjar- koriuu., elonkorjuu.
kaihtamaton. ingeminate (indZe’mineit) v.
inflict. (inflikt’?) v. panna toistaa, watntd
piille; aiheuttaa; ran-||ingenious (indzii’nios) a.
gaista; — infliction (in-|| nerokas, dalykdas; luonte-
flik’Son) s. rangaistuksen|| va; — ingenuity (indZen-
madarays, rangaistus. || iu-iti) s. nerokkuus, ne-
influence (in’fluens) s. vai-|| ro.

kutus, vaikutusvalta ; —||ingenuous (indZen’juos) a.
Vv. vaikuttaa, taivuttaa;| rohkeamielinen, ujostele-
ohjata, johtaa; — influ- maton; avosydaminen; y-
ential (influen’Sal) a. vai-|| levainglorious 211

injustice

 

(inglow’rios ) a.
kunniaton;

inglorious
maineeton,
havyton.

ingrain (in’grein) a. syvdas-
ti mieleen juurtunut; —
v. mieleen juurruttaa.

ingrate (in’greit) a. kiittaé-
maton ; vastenmielinen ;
— ingratitude (ingra’ti-
tjuud ) Ss. kiittamatto-
myys.

ingredient (ingrii’dient) s.
perusosa; aine, aines.

ingress (in’gres) s. sisdan-
meno, sisdankaytava,
aukko.

ingulf (ingolf’?) v. nielais-

ta.
inhabit (inha’bit) v. asua,
oleskella; — inhabitable

(inh@ bitabl) a. asuttava,
asuttavaksi sopiva; os
inhabitant (inhw bitant)
Ss. asukas.

inhale (inheil’?) v. hengit-

taa sisaan.

inharmonious (inhaarmow -
nos ) a. epasointuinen,
ristiriitainen.

inherent (inhii’rent) a. asi-
assa riippuva: synnvnnal-
nen, luontoperdainen,
iuonnonomainen.

inherit (inhe’rit) v. peria;
saada omaksensa; — in-
heritable (inhe’ritabl) a.
perittava ; perimaan oi-
keutettu; — inheritance

(inhe’ritans) Ss. perinto;
perintotila.

inherse (inhors’) v. panna
ruumisarkkKuun, haudata.

inhibit (inhibit) v. estaa,
pidattaa, kieltaa ; --—
inhibition (inhibi’ son) Ss.
estaminen, kielto.

inhospitable (inhds’pitabl) a.
vieraanvaraton, epakoh-
telias; asumaton; — in-
hospitality (inhdspita@’liti)
Ss. vieraanvaratomuus,
tylsyys; asumattomuus,.

inhuman (inhjuw man) a:

 

 

 

epdaihmisellinen,
tunnoton.
inhume (inhjuum’) y. panna
maahan, haudata.
inimical (ini’mikal) a. vi-
hamielinen; haitallinen.
inimitable (ini’mitabl) a. jia-
littelemat6n; verraton.
iniquitous (inik’witos) a.
kohtuuton; vaéara; paha;

Kova,

— iniquity (inik’witi) s.
kohtuuttomuus; rikos;
pahe,

initiate (ini’Sicit) v. panna

alkuun; perehdyttia; las-
kea osalliseksi; jaisenek-

si ottaa; — a. harjaantu-
maton, tottumaton; aloi-
tettu; — initial (invéal)
a. alku; — s. alkukir-
jain; — initiation (inisi-
ev Son) Ss. opettaminen,

opetus; jaseneksi ottami-
nen, sisadaankirjoitus; —
initiative (inv Siativ ) a.
alkava: — s. alkuunpano

alkutoimi; aloteoikeus,

linject (indzekt’?) v. viskata
sisaAan; juohdattaa mie-
leen; ruiskuttaa sisaan};
— injection (indzek’&on)
Ss. sisd#an viskaaminen;
ruiske.

injudicious (indZudi’Sos) a.
oikeudeton, vaara; varo-
maton.

injunction (indzonk’gon)  s.
jyrkka kasky, saanto ;
valituomio toisen riita-
puolen suojelukseksi, es-
tetuomio.

injure (in’dzZuur) v. tehda
Vaaryytta, loukata, va-
hingoittaa, turmella, ha-

injured (in’-
dzurd) a. vahingoittunut,
pilantunut, viallinen; —
injurious (indZuw’rios) a.
vaard, vadrintekeva, va-
hingollinen, loukkaava;
— injury (in’dzuri) s. vaa-
ryys; vahinko, loukkaus.
injustice (indZos’tis) s. vaa-

 

vaista ;rinteko, vaaryys; koh-
tuuttomuus.

ink (Win) BB. muBtey =. Val
mustata ; — inkstand |
(ink’ stand) Ss. kirjoitus-|
neuvot.

inkle (inkl) s. karkea val-|
kaisematon lanka; Ker-|
rattu pellavanauha.

inkling (ink’lin) s. epaselva
tieto: tyhja melu, pera-
t6n puhe, huhu; mielite-
ko: viittaus, vihi.

inknit (i7’knit) v. kutoa si-
saan.

inland (in’ldind) s. sisimaa;
— a. sisAmainen, koti-
mainen; — adv. sisamaa-
han.

inlay (in’lei) v. imp. ja pp.
inlaid, levytella, paallys-
taa: — s. levytelty teos.

inlet (in’let) «ss. sisdanpaas-

laivakululle kKelpaama-

ton.

inner (in’dr) a. sisimmiai-
nen, sisdllinen, sisapuo-
linen; salainen; —
innermost (in’drmoust) a.
katso inmost.

inning (in’in) s. viljankor-
juu, elonteko; vuoro pal-
lopelissa.

innocence (in’osens) s. viat-
tomuus; ykKsinkertaisuus;
— innocent (in’osent) a.
syyt6n, viaton; yksinker-

.

tainen; — innocently (in’-
osentli) adv. vahinkea t
kematta, viattomasti.

>=

t> aukko: tie; lapikay-
tivi: lahdelma, salmi.
inmate (in’meit) s. asuinto-
veri; vuokramies; — 4a.
vuokramieheksi otettu.
inmost (in’moust) a. sisalli-
sin, sisimmdainen, sisin.
inn (in) s. majatalo, ra-
vintola;—innkeeper (in’-
kiipor) s. ravintolan isan-
th
innate (in’eit) a. syntype-|
riinen, luonnollinen.
innavigable (ind’vigabl) a.

insane

innovate (in’oveit) v feb

di uudistuksia, uudistaa;
— innovation (inovev gon)
s. uudistus; uutuus.
linnoxious (indk’So0s) a. va-
hingoittamaton, viaton.
linnuendo (injuen’do) s. tah-
tiiminen, osoitus,  viit-

}
|
| taus: ilmoitus; letkKaus.
innumerable (injuw’morabl)

a. lukematon.

innutritive (injut’ritw) 2.
ravitsematon.
innoffensive (indfen’siv) a.

loukkaamaton ; haittaa-
maton; vilpit6n.
innofficial (indfvsal) a.
virallinen.
inopportune
sopimaton,

epa-

(indpartjuur )

a. epdaikali-
nen.

inordinate (inoor’dineit)
sainnoton.,.

inorganized

a.

(inoor’ ganaizd )

a. elimet6n; jarjestyma-
i 20m,
inquest (ink’west) s. tut-
kiminen, tutkinto; \tutki-

jakunta.
inquietude (inkwavetjuud)
levottomuus.
inquire (inkwair’) v.
tiedustella; hakea;
lustella; inquiry (inx-
1} wairt) kysyminen, ky-
| seleminen, tiedustelemi-
| nen; kuulusteleminen,
tutkinto.

S.

kysya,
kuu-

Ss.

(inkwizi’Son)  s.
tutkisteleminen, tiedus-
teleminen, urkiskelemi-

nen; uskonoikeus, inkvi-

sitioni; = inquisitive
| (inkwi’zitiv) a. tiedonha-
1! lukas, kyselids, utelias.
‘iinrail (inreil’) Vv. aldata;
| varustaa ristikolla.
|| inroad (in’roud) s. viholli-
|

sen maahan hydkkays; a-
nastus; vaaryys.
insalubrity (insaluw’ briti)
epadterveellisyys.
insane (insein’) s.
li. hullu,.. huria:

c

we

 

 

mielipuo-
in-213

inspect

 

insatiate
sanity (insd@niti) s. mei-
lettOmyys, mielisairaus.
insatiate (inseiSiet) a. tayt-

tymaton, kyllastymaton,
ahne.
iuseribe (inskraib’)
Joittad,. pirtas ;
paallekirjoituksella ;
roittaa mieleen ;
seciption (inskrip’son)
paallekirjoitus.
insect (in’sekt)
nen.
insecure (insikjuur’?) a. epa-
varma, epdluotettava ;
insecurity (insikjuw riti)
Ss. epavarmuus, evdaluotet-
tavaisuus.
insensibility (insensib? liti)
tunnottomuus, kylma4a-
kiskoisuus;} tylsamieli-
SYYS; insensible (in-
sen’ sibl) ar tunroton ;
tylsamielinen ; in-
sensibly (insen’sibli) adv
tunnottomasti; havaitse-
matta; vahitellen.

vo krcir-
varustaa
te-
in-
Ss.

s. hydntei-

S.

inseparable (inse’parabl) a.
luopumaton, eroittama-
ton.

insert ‘(insor?) v. panna
sisdan, liittaa valiin; —
s. valiin pantu esine.

inside (in’said) s. sisdHpuo-
li, Sistista, Sisus: — a.
sisapuolinen, sisa-.

insidious (insi’dios) a. sa-

laisesti vaijyva, salaka-
vala, vilpillinen, petolli-
nen.

insight (in’sait) s. tarkka

asiantunteminen.
(imsig’nia) s. tun-
kunniamerkki.
(insignv fikant)
vahaarvoinen,
mitaton,

tieto,
insignia
nus;
insignificant
a. ALVOLOn,
vahapatoinen,
halpa.
insincere (insinsiir’) a. epia-
suora, vilpillinen; epf-
luotettava; — insincerity
(insinse’riti)s. vilpillysyys.
insinuate (insin’ jueit ) V.

|
|

\imsipid

linsist

 

 

juohdattaa mieleen, vin-

jata, saattaa huomioon;
tarkoittaa : luikerrella;
insinuation (insinjuei’-
Son) s. viittaus, tahtays;
umpisana,

(insipid) a. pana-
mauton; lai-
valjahtanyt,

makuinen,
mistunut,
laimea.
(insist?) v. kiivaasti
vaittaa, kiistaa ; pysya
kiinni; jyrkasti tahtoa ;—
insistence (insist’ens) &.
vaittaminen, vaatiminen;

itsepintaisuus; — insist-
ent (insis’tent) itsepin-
tainen; — insistently

(insis’tentli) adv. itsepin-
taisesti.
bisnare (insneer’) pauls,

ansa; v. takerruttaa,

S
De

saada pauloihinsa; vie-
koitella.
iinsobriety (insobrai’iti) — s.

kohtuuttomuus; juoppous.

ieatt peal (insow Sabl) a epa-
seurallinen, seuraa Kart-
Pee:

insolate (in’soleit) v. aset
taa paivanpaisteeseen }
paivanpaisteessa kuivat-
taa.

linsolence (in’solens) s. ha-
vytt6myys; — insolent

(in’ solent) a. havyten
julkea, royhkKea.

insoluble (insdl’jubl) a. liu-
kenematon, sulamaton.

insolvable (insdl’vabl) a. sel-
vidamaton; insolvency
(insdl’vensi) s. maksuvoi-
mattomuus; insolvent
(insal vent) maksuvoi-
maton.

a.

 

insomnious (insom’nios) a.
uncton.

insomuch (insomot3’) adv.
sill4 tavoin, siihen mdad-
raan.

inspect (inspekt’) v. pitaa
hoitonsa alla; valvoa;
tarkastaa; — inspection
(inspek’gson) s. huoienpi-
tO: tarkastus, katsel-inspiration 214 insult
mus: — inspector (ins- (institjuuw’son) s. perusta-
pek’ tor) s. pdadllysmies, minen ; laitos; asetus,
tarkastaja, hoitaja. nto; — institutionai
inspiration (inspirev’son) s&s. CinétitinwSonal) a. maa-
sishinhengittaminen; in-|| ratty, saadetty.
nostus; — inspire frag) taateace (instrokt’) v. neu-
pair?) v. hengittéaa; ela | voa, ohjata; — in-
hyttaa, innostuttaa ; || struction (instrok’gon) _ s.
juohduttaa aoe | ohje, neuvo; — in-
spirit (inspi’rit) v. elahyt- \| structive (instrok’tiv) a.
thd, kiihoittaa, eee ut- || opettava ; — instructor
taa. | (instrok’tér) s. opettaja.
instability instabi’ liti) Ss. ||instrument (ins’trument)  s.
pee a epdva-|| tydase, Kalu, valikappale;
Kai Ss | soittokalu; asiakirja; —
Petal (inatool’) v. asettaa instrumental (instrumen’-
virkaan; — installation tal) a. valikappaleena
(instdlev’Son) s. virkaan- oleva, vdlillinen; myota-
vihkimys; — installment vaikuttava, tehoisa; -—
(instool’ ment) Ss. virka- instrumentality (instrumen-
paikka; maksuera. ta’ litt) s. mydtavaikutus ;
instance (in’stans) Ss. ano- instrumentally (instru-
mus, hakemus, pyynto; men’tali) adv. vdalillisesti;
syy, vaikutin, aihe; nay- tehokkKaasti.
te; tapaus, seikka; ajan- tv beeleed ie (insoboor’ di-
kohta, tilaisuus; esimerk-|| met) a. _ tottelematom, vas-
ers - instant (in’sta | takohtainen ; — in-
a. harras, kiivas; nykyi- subordination (insoboor-
nen, k&asissa oleva, vii- dineiv’ fon) s. tottelematto-
pymi&t6n, heti tapahtuva,; muus, Kurittomuus; epa-
— §. silmanrapays, tuo-|| jarjestys.
kio, tilaisuus; — instant- | insufferable (inso’forabl) a.
ly (in’stantli) adv. heti mahdoton esta.
paikalla, viipymatta. insufficient (insofi’Sent) a.
instead (insted’) adv. si-|| riittamaton, vaillinai-
jassa, sijasta, sijaan,|| nen; kykKenemat6n, pate-
asemasta. mitén; — insufficiency
instigate (in’stigeit) v. ke-|| (insofi’Sensi) s. riittamat-
hoittaa, arsyttaa, yllyt- | tOmyys; kelpaamatto-
tii: — instigation (insti-,| muus.
gev Son) s. kehoitus, ylly-|jinsula (in’sula) s. saari;
tys. insular (in’sulor) a. saa-
instill (instil’) v. tiputtaa ri-,saaren; saarelainen.
sisiin: teroittaa mieleen.||insulate (in’suleit) v. eroit-
instinct (ins’tinkt) s. aisti, taa, sulkea erilleen, eris-
vaisto in a5: - insulation (insu-
stinctive (instink’ tiv) a. | lei’ Son) s. eroittaminen,
vaistomainen ; — in-|| erilleensulkeminen,  eris-
stinktively (instink’tivli) || tys; — insulator (insu-

adv. eee sti. || lei’tér) s. eristaja.
institute (in’stitjuut) v. pe- Ni nsult (in’solt) s. loukkaus,

rustaa, ast ttaa, jarjestaa $ || heriaus: ——  (imseett). vv.

saaitaa; — s. laki, saan-| loukata, hiviistH, herja-
td, asetus; — institution|| ta; kiytthid& réyhkeisti;insuperable 2

15 intent

 

-- insultingly (insol’-
tingli) adv. ivaten, hal-
veksittavasti, loukkaa-
vaisesti.

insuperable (insuu’porabl) a.
ylipaasematon, voittama-

Tor.

insupportable (insopoor’-
tabl) a. mahdoton Kes-
taa.

insuppressible (insopres’ibl)
a. salassa pitamaton.

insure (insuur’) v. saattaa
varmaksi, . turvata; va-
kuuttaa; tanta. — in-
surance (insuw rans) S.
vakuutus.

insurgent (insodr’dzent) a.
kapinallinen; — s. Kapi-
noitsija.

insurrection (insdrek’gon) s.
kapina.

insusceptible (insosep’tibl)
a. vastaanottamaton, ta-
Iuamaton.

|
|
|
|
|

intact (intakt’?) a. koskKeina- |

ton ; pilaantumaton ;
ehei; — intactible (in-
tak’ Hol) a... jonon el kay
kajoaminen.

intangible (intdn’dzZibl) a.
johon ei kay kKoskeminen,
koskematon.

integer (in’tidzor) s. koko-

nainen luku; — integral
(in’tigral) a. kKokonainen,
taysinainen, ehea; —

integrate (in’tigreit) Vv.
taydentéa, muodostaa ko-
konaiseksi; — integrity
(inte’griti) s. eheys, tay-
dellisyys, loukkaamatto-
muus; rehellisyys, vilpit-
tomyys; virheettOmyys.,
intellect (in’telekt) s. ym-

mdrrys, aly; — intel-
lective (intelek’ tiv) a.
alyava, alyllinen ; =

intellectual (intelek’tjual)
a. ymmartavainen; Alyl-
linen ; henkinen ; —
intellectualism (intelekt’-
jualizm) s. aatteellisuus;
intellektualismi.

iitelligence (inte’lidzZens) s.,
ymmartaminen, aly, ym-
martavaisyys; tieto, uu-
tinen, tiedonanto, ilmoi-
tus; — intelligencer (in-
te’lidzensor) s. tiedusteli-
ja; sanansaattaja; —
intelligent (inte’lidzent) a.
alykas, ymmartavainen,
tiedokas, taitava ; oe
intelligible (inte’lidzibl)
a. ymmarrettava, kasi-
tettava, selva.

intemperance (intem’porans)

s. hillittOmyys; juoppous;

— intemperate (intem’-

poret) a. hillitén, malti-

ton; kohtuuton; viinaan
| meneva,; irstas.

intend (intend’) v. pingoit-

| taa; ojentaa; ponnistaa;

|. tarkoittaa ; alkoa, ftahtoa.
ajatella; —  intendant
(intend’ant) s. ylihoitaja,
| paallysmies.

lintense (intens’) a. janni-

Le sLeLLy 5 ankara;: ikilvas,

it tuimea ; —  intenseness

(intens’nes) s. pingoitus;

| ponnistus; volma; .. har-

}. taus3. -— intensify (inten’-

| sifai) v. jannittaéa; pon-

| nistaa. ; vahvistaa, koroit-
| taa; — intension (inten’-
|

'

 

gon) s. ankaruus; kiih-
tymys; — intensity (in-
ten’siti) s. jannitys; voi-
mallisuus, ankaruus; kor-

keimmillaan olo —
intensive (inten’siv) 2.
jainnitetty; uuttera; voi-
mallinen; — _ intensively

(inten’sivli) adv. voimak-
kaasti, hartaasti.

intent (intent’) a. ahkera,
uuttera ; tarkkaavainen,
huolellinen; harras; kar-
kas. halukas; — Ss... tar-
koitus, aikomus; —_—
intention (inten’Son) Ss.
tarkoitus, aikomus; han-
ke, pyrint6; — intention-
al (inten’gonal) a. aijot-
tu, pdadtetty; tahallinen.inter

inter (intér’) v. panna maa-|
han, haudata.
inter (in’tor) part. vali-,|
keskindisesti.
interaction (intorak’son) s.|t
valitoiminta.
(intorstid’) v.

intercede ol-|

la valissa; tulla valiin ;
sovittaa, valittaa.
intercept (intorsept’) v. ot-
taa kiinni tiella, kaapata
pois; pidattaa, seisaut-
taa, esta kulkemasta; —

interception (intodrsep’son)

Kkiinnioctto; 1%
keskeyttaminen.

intercession (intdrse’son)
viliintulo, valitys; puo-
lestapuhuminen.
interchange (intdrtseind2z’ )

7

Staminen,

Si

Ss.

v. vaihdella, vuorotella ;
(in’tort&eindz) s vaihto;
vaihtokauppa; valiliike
vaihte le alsuus, vuorotte
lu:—interchangeable (im-
tortgseind’Zzabl) a. vaihdet-
tava: vaihteleva, vuorot-
televa.

intercommunicate (intor-
kdmiuw nikeit) Vv. antaa
tietiA toisilleen; pitaa yh-
teytta toistensa kanssa.

intercourse (in’torkoors) S,
keskindinen yhteys, kan3-
sakayminen }; kauppayh-
teys.

(intorko’rens )

tapaus,

intereccurrence

valiintulo}
kohtaus.

interdict (intordikt’) v. kiel
134 3 julistaa kirkon ki-
roukseen :—(in’tordikt)  s
kielto; kirkonkirous;
interdiction (intodrdik’son)

estint6, kielto; kirous

S.

Ss.

interest (in’torest) v. kos-
kea;: miellyttaa; taivut-
taa: nostaa huomio; ha-

mielta liikuttaa;

osaa ,;

luttaa ;
ottaa

Ss.

etu; pyrint6, mielihalu;
osa, osallisuus; mielty-
mys, viehatys; korko,

voitto; — interested

   

216

interfere

hydt Via |

    

indermediate

osallinen,
harras-
in-
a.

torested) a.
osaaottavainen ;
tava, mieltynyt;
teresting (in’tdrestin)
miellyttava, huvittava.
(intorfir’) “Vv. s&=
kaantua, astua valiin ;
ottaa osaa; olla haitaksi,
hairita, vastustaa ;
interference (intorfii’rens)
sekaantuminen, valiin-
tulo; hairitseminen; es-
te.
interfoliate

Ss.

(intorfow’ lieit )
kirja valileh-

v. varustaa

dilla.

interim (in’torim) s. vali-
aika: valisaanto.

interistic (intodris’ tik) va-
liaikainen.

interior (intii’ridr) a. sisalli-

nen, sisipuolinen; syd4an-
mainen; — s. sisu, sisa-
osat.

interject (intérdzek?)v.aset-
taa valiin; joutua valiin;

— interjection (intordzek’-
valiinasettami-
interjektioni, huu-

S

son) Ss.
nen ,;
dahdus.
interlocation (intorlokev’-
valiinasettaminen.
(intorldk’) v. tart-
toinen toiseensa, Ssy-
yhteen, kiertaa
interlocking
(intorld’ kin
eri yhti-

son)
interloc

Se
k
Lud
kertya
yhteen ;
directorate
dairek’toureit) s.

Sitten johtokunnat, jotka
riippuvat toisistaan siten,

ett& niissa on samoja

henkiléit&a jasenina.

interlocution (intérlokjuu’

| Son) s. keskustelu, kah-
denpuhelu; — interlocu-
tor intorlak’jutor ) s

kanssapuhuja.
intermarriage (intdérmd’ridz)
ristinaiminen.

intermeddle (intdrmedl’) v.
| tarpeettomasti sekaantua

: geo: :
| toisten asioihin; sekoit-

| Ss.

i 6 ta8:
i]
(in’-||intermediate

(intormiv dieit)interment 217 intervene
v...tiulla: waliin:s a. va- sition (intorpozv gon) s.
linen; — intermediation valiss4 oleminen; valiin
(intormiidie’v on) s. valiin- joutuminen, vdaliin tulo;

tulo, ._valitys:.

interment (intor’ment ) Ss.
maahan pano, hautaus.

interminable (intor’>minadbl)
eli interminate (intérmi-
net) a, .Pajaton. SBareton.

intermingle (intoérming!?) v.
sekoittaa, panna sekaan;
sekaantua.

intermission
= toistaiseksi
nen; pysahdys, valiaika;
— intermissive (intor-
mis’w ) a. keskeytetty ;
vuorotteleva, jaksottai-
nen, tuon tuostakin ta-
pahtuva; — intermit (in-
tormit’) v. katkaista, kes-
keyttaa, seisauttaa, jat-
taa toistaiseksi; tauota,
hereta.

intermix (intérmiks’) v. se-
koittaa, panna sekaan;
sekoittua,

internal (intor’nal) a. sisda-
puolinen, sisdéllinen; ko-
timainen, sisdmainen; to-
dellinen ;: henkinen ; —
internally (intor’nali) adv
sisillisesti.

international (intornd’gonal)
a. kKansainvalinen.

interpellation (intorpelev’
Son) s. keskeyttaminen,
katkaiseminen; vastalau-
se: selityKsenpyynto, va-
likysymys.

interpenetrate (intorpe’nit-
reit) Vv. tunkeutua vali.

interplead (intorpliid’ ) Vv.
tutkia sivuasia ennenkuin
padaasia on ratkaistu.

interpledge (intdrpledz’)  v.
keskindisesti panna va-
kuudeksi.

interpolation (intdérpolei’ gon)
s. sisdanpistetty lisdys.

interpose (intorpouz’ ) Vv.
panna vdaliin; tulla avul
lansa valiin; sekaantua
puheeseen; — _ interpo-

(intormyv son)

jattami- ||
||interrogate

 

 

i]

| |is-terscribe

valittaminen.
interpret (intér’pret) v. se-
littea.a: tulkita,-kadntaa -
— interpretation  (intor-
pritev son) s. selitys; tul-
kitseminen, ka#antaminen:
— interpreter (intdr’pre-
tor) s. selittaja: tulkkt,
kielenkaantaja.
interregnum (intoreg’nom)
s. valihallinto.
(inte’rogeit) v.
kysella, kKuulustella, tut-
kia; — interrogation (in-
torogey son) s. kysyminen,
| kysymys, kuulustelu; —
| interrogative (intérd’ga-
| tiv) a. kysyva, kyseleva;
| —s. kyvsvmvssana.
interrupt (intdropt’?) v. kes-
keyttaéa, katkaista, sei-
sauttaa; estaa; sekaan-
tua puheeseen; eroittaa;

 

— a. keskeytetty;
| interruption (intdrop’son)
oS. katkaiseminen, kes-

keyttaminen; hairi6, este.
(intorskraib’) v.

kirjoittaa valiin.
intersect (intorsekt’?) v. lei-
| kata livitse, halkaista;
|

 

— intersection (intor-
sek’Son) gs. lapileikkaus.
interspace (in’torspeis)  s.
vali, valipaikka.

(intorspors’)  v.

|intersperse
ripoittaa.
‘interstexture (intorteks’tjur)
, §. Sisaan-, sekaankutomi-
| nen; Kutoelma, sommi-
f . bela.
intertie (in’tortai) s. yh-
distyspiena, poikkipuu;
— v. solmia eli liittaa
yhteen.
interval (in’torval) s. vali-
aika; savelten vali; py-
sahdys; loma, lepoaika.
intervene (intorviin’) v. ol-
la, valissa: tulla valiin-:
astua valittajaksi, se-kaantu
kohdat
(intorve

interwiev
teentul

neuvotl

imp.
woven,
koittas

VOTO!

intestina

T

inthrall

OT

,
1110
Tr) }
el
Tin }
{
ié I
Cla
l
1
;
? f

peloit

Son ) S

mist

intolera

myyYs.
intomb

intestable

intimacy (17

OSO us

intimidate

into {in

interwiew

eet a
4 asiaan;
a3."

+” \
nv SON)

vy (in
Oo:

telu

interweaave
interwove,

1

) j

intestine

ble

intimidation

lo. valittamin

Y

'torjiuu)

keskus

ha

asta

(intorwi

intestacy

: ‘
mt

~t t

ey

+
\

11)

pp

a

Cé

Lé
*
|

ce

ry)

yh
lu

1}

auttaa ;
intervention ||
valiintu-
ns; apu.

y.

inter-

- | jintranquillity

= —_<<$<—$—

intolerance

lintonate
rista °

introduce

 

(in’toneit) V. jy-

idnnah

laulamaa
(intonev
dy )
intort (47
kierta:
intoxicate
nNAihnd.
{
{ Fy g f
{ rail

intransm
. } s ;

-olrn9
rely

toxicant

iss

nN

tad, ruveta
intonation

Onyr: = aannah-
ort?) v. vaantaa
ntdk’sikeit) v
juovuttaa
intoxieation
"s0n) S&S. paih-
paihtymys
m := in-
intdk’sikant) s
1loma,
r (intrinkwi liti
ymuus.

.

intrant im

ui Vv
intrench
|

ible

Ad

trenchment

intrepid

intrepidity

intricacy
intrica

intrigue

intrinsical

introduc

te

4

T

e

ille luovutet-
{ x le
li¢t \ ins
;
1 siSHalr
n ’ uur

trents’ me?
y x 7
] LDl1-
da
L? ast) S.
kavuus; —
n’triket) a
sekava
ikea ——- Vv.
ppi vehkKeli-
+1-1 fins «
in fossa, ~
vehkeilla
rin’ sikal)
ca inen Oi-
nen itse-
Te: UUs’ ) \
i”) SsqAAatta
ttaa tutta
1] irae
f 1 saatta

indroduction (intro-

da maahan;,
¢introspect

he, johdanto; — intro-|
ductive (introdok’ tiv) a. |
johdattava, sisaansaatta-|
ra, suositteleva.

introspect (introspekt’ ) VI
silmata, tutkia,
taa; — introspection (in-|
trospek’son) s. katselmus,

tarkastaminen.

introv ersion (introvor gon)

sisaanpain kaantami-

ne - introvert (intro-
OTT) © keaanitaa Sisaan.
intrude (intruud ) tun-
{ua Sisa#an: rasittaa.

Lirita — intruder (1-

sisaantunkeu-
iton vieras
tunkeilija; —
intrusion (intruu
saantunkeutun
rantuminen

€ pala

ja, Kutstim:

Son) Ss.
inen; se-
toisten asi-
llinen hal-
intrusive

 

ntruu:

 

 

 

 

sil paalletun-
intrust (introst’) \ uskoa,
1ottaa
n tuition (intjui’?Son) s. aa-
stus haltioitus: tar&-
nakoisyys intuitive
juw itiv ) ] rainnol-
y i ¢ io +
itwist (intwist’) nathart!
id kietoa yhteen; ol-
kietoontuneena.
nundant inon’dant) a. yli-
ilva vs — inundate
non dei , Yo. CUIVata.
inure pea Tv. TOCUtioa..
araista*: tulla. tavaksi;
lla voimassa; hyddyttaa
invade (inveid’). v. hyokata.
‘kare paalle; ahdistaa
iirita; anastaa itsellen-
si; tulvia aahan.
invalid (invda’lid) 4, ‘ol!
maton, tydhon kykenemi-|
t6n, raajarikkoinen, pal-||

elukseen Kel
patematon; — Ss.
rikko; entin« en sotilas;
invalidate
eikontaa: tehda

paamaton:|

|

mitit-|

|
|
|

raaja-|!

(inva’lideit) v.||

219

tarkas- ||

|
|

raajarikkoisuus; pate-

matt6myys
invaluable (invdl’juabl) a.

adarettOman arvoisa, ver-

Faconu.
invariable (inveiriabl) a.

1ihtelematon ,

linvasion (invei’zZon) s. maa-

va, ivaava, SOlmaa Va.
es igh (invei’) v. hillitt6-
1asti sattia panetella,
moittia
inveigle (inviigl’) v. hou-

| inveiled eas a, hun-
nulla peitetty, .unnutet-

P) : 24%,

linvendible (inven’dibl) a.

| myytavaksi kaéymaton.

j\invent (invent?) v. keksia
sepitella, sepustaa; —
invention (inven gon) Ss.

linventory

|
j
}
i
}
}

|
|
|
}

invective

linverse (

invertebral

invest

     
    
   
  
    
       
 
   
   
  
   
    
  
    
 
 
 
   
   
   
  
    
 
 
 
   
  
  
 
 
  
 
  
  
   
      
   

invest

kumota; —
(invali ditt) § s.

voimattomuus,

tomiaksi
invalidity
heikkous,

hanryntays; loukkaami-
nen, vahingoittaminen ;
- invasive (inveisiv) a.
padllehyokkaava.
(anvek’ tiv) s.
ukkaava lause,
loukkKaa-

pis-
Easana,. 10

soimaus; — a.

kutella, vietell

nen; keksint0; se-
inventive (in-

kKeksivainen,
inventor
keksija

keksimi
pitys; —
ven’ tiv ) a.
kekselias }

(inven’tor) s.
pittelija

SE€-

4

ventori) s. ta-
pesankirjoi-

(in’
varaluettelo;
Luss.
invors’ ) a. pain

vastainen, vastakkKainen;

— inversion (invor’gon) s.
nuritr kaantaminen. siir-
tadminen toiseen jarjes-
tykseen; — invert (in-
port) vv. .kaantaa yisin

toiseer

muuttaa
mull

pain,
jarjestykseen,
hammentéaa.
(invor’tebral) a
selkarangaton.
(invest? ) Vv.

istaa

pukezinvestigate 220

 

 

invoice (in’vois) s. tavara-
lasku; — (invois’ ) vy

verhota: koristaa; aset-
taa virkaan; antaa toi-

+
*

 

1 |
||
meksi; sijoittaa rahaa || kirjoittaa tavaralasku.
liikeyritykseen; —_ in-||invoke (invouk’) v. huutaa
vestor (inves’tor) s. raho- || avuksensa, rukoilla.
jen sijoittaja ; — in-|\involuntary (invd’lonteri) s.
vestment (invest’ment) s.| vastentahtoinen, vakindai-
rahojen sijoitus liikeyri- | nen, pakotettu; a in-
ty kKseen. voluntarily (invd’lonterili)
investigate (inves’tigeit) v. adv. vastoin tahtoaan.
tutkistella, tiedustella; —||involve (invdlv’) v. kaaria
investigation (investigev - sishiin: sulkea  sis&ansa,
son) s. tutkisteleminen, kisitth#aé, sisaltaa; vaikut-
tiedusteleminen; — in- taa; kiertaa toisiinsa; —
vestigator (inves’tigeitor) involution (involuw on) s.
s. tutkija, tiedustelija. sishinkiadriminen; se-
investiture (inves’titjur) s. kKaannus; kaédare.
virkaanasettaminen; 1l4&4-/||invulnerable (invol’norabl)
nitys; viranvahvistusoi- a. loukkKaantumaton.
keus. inward (in’word) a. sisalli-
inveterate (inve torett) a nen; kotimainen; — s.
juurtunut, kiintynyt; sisus; — adv. sisdssd, si-
paatunut; — v. juurtua, sdanpain ; — inwardly
kiintya. (in’wordli) adv. Sisaisi-
invidious (invi’dios) a. vVi- sesti.
hattava, vihattu, inhot-||inweave (inwiiv’) vy. imp,
tava. inwove, pp. inwoven, Ku-
invigorate (invv goreit) Vv. | toa yhteen.
vahvistaa, voimistaa;||inwrap (inrdp’) v. kaaria
elihyttiit ; — invigoration sishfn; kietoa.
(invigorev son) s. voimis-||inwrought (inroot’) a. kir-
tus. vahvistus, elahytys. javaksi neulottu, koris-
invincible (invin’ sibl) a. tettu, koreakuosinen.
voittamaton, kKukistuma-|liodate (ai’ddeit) s. jodihap-
ton. poinen suola; — iodic
inviolable (invav’olabl) a. (av’adik ) jodihappoinen ;
loukKaamaton, rikkoma- iodine (aivodin) s. jodi
ton; pyha. ire (air) s. viha, raivo; —
invirility (invirvliti) s. mie- irate (aireit’) a. vihastu-
huuttomuus. nut.
invisible (invi’zibl) a. na&aky-||iridescence (cairide’sens) S.
maton; = invisibility taivaankaaren viriseltii
(invizibvliti) s. nakymat- navttAaminen
tOmyys. iris (ai’ris) s. taivaankaa-
invite (invait’?) v. pyytii;]]} ri; taivaankaaren virit;
kutsua, kehottaa ; — || terdskehi silmissé; ku-
invitation (invitewson)  s. 1 renmiekKalilja.
kutsu; houkutus, viette-||Irish (ai’rig) a. irlantilai-
lys; — inviting (invui’|; nen; — s. Irlannin kieli;
tin) a. kutsuva; puo- || Irishman  (ai’risman)
leensa vetava, viehattava. || s. irlantilainen; — Ire-
invocation (invokei’ son) 3. land (air’land) s. Irlanti.
avuksihuutaminen; pu- |lirk (odrk) v. suututtaa, vi-

huttelu; rukous. hoittaa; vasyttaa ; -—-iron

oot

   

irresistance

 

irksome (0drk’som) a. suu-
tuttava; kiusallinen, va-
syttava.

iron (avérn) s. rauta;: — v.
silittaa vaatteita ; rau-
doilla kahlehtia; — irons |
(av’orns) spl. raudat, kah-

— ironbar (ai’drn-
baar) s. rautakanki;
ironfurnace (ai’drnférnes)
valmistuskiuas;
ironhanded (ai’drnhdnded)

leet;

Ss.

a. kovakdasinen, armoton;
—ironhearted (ai’érnhaar-
ted) a. kovasydaminen;

ironmonger (ai’érnmongor )

s. rautakauppias.

irony (ai’roni) Ss. pilkka,
iva; — ironical (dairdni-
kal) a. pilkallinen, ivalli-
Her,

irradiance (irei’dians) s. sa-
teileminen, sdadeloisto ; —
irradiate (irei’dieit) v. si-
teillansa valaista;

kKaunistaa; —
sateileva;: koristettu;

irradiation (ireidiev gon)
sAteileminen,

taas

a.

loisto.

irrational (ird’Sonal) a. jar-
jetOn, jarjenvastainen; e-
pasuhteinen; — s. jarje-
ton olento; — irrational-
ity (irasona liti) s. jariet-
tomyys,

irrecognizable (irekdnai’zabl)
a. tuntematon.

irreconcilable (irekdnsai’labl)
a. leppymatoén; irre-
conciliation (irekdnsiliei’-
fon) s. leppymatt6myys;
vhdistymattomyys.

irrecoverable (iriko’vorabl)
a. kKorvaamaton; hukassa
oleva; parantumaton.

irredeemable (iridii’?mabl) a.
lunastumaton; parantu-
maton.

irreducible (iridjuw’sibl) a.
jalleensaatettamaton,
muuttumaton; vahenema-
ton.

elihyt- ||

s. |
valaistus, ||

i
|| paranematon,

1]
| irrepetance

 

 

lirreflective (iriflek tiv) ai;
heijastamaton.

irrefutable (iref’jutabl) a,

|} vastustamaton, Kumoama-

i ton,

irregular (ireg’julor) d.

saannoton, vaara; epamu-
kainen; irregulars
| (treg’julors) spl. epasdan-
nolliset sotajoukot;
irregularity (ireguld’riti)

a2: ,SLAnRNOLLOMY YS, Ssub-
teettomuus.
irretalive (ire’lativ) a. suh-

 

teeton.
irrelevant (ire’livant) a. asi-

/} aan kuulumaton; — ir-
| Yrelevaney (ire’livansi) _ s.
kelpaamattomuus, epda-

1 kaytettavaisyys.
lirreligious (irili’dzZos) a. us-
| koton, jumalaton.
lirremediable (iremiv diabl)
| a. mahdoton korjata, pa-
ranematon.
irremissible
| anteekKsiantamaton;
tamaton.
llirremovable (iremuwvabl) a.
liikkumaton, jarkahta-
maton, muuttumaton; vi-
| ralta pantamaton.
\|irremunerable  (iremjuu’ndo-
|| rabl) a. mahdoton palki-
| ta.
irreparable

 

(iremi’sibl) a.
valt-

(ire’parabl) a.
korvaama-
auttamaton.

(ire’pitans)
paatu-

[ - EOg.

S.

| katumattomuus,

| Mus.

lirreprehensible
sibl) a. nuhteeton,
teeton,

iirrepresentable (ireprizen’-
tabl) a. mahdoton esittaa.

irrepressible (iripres’ibl) a.
kukistumaton, masentu-
maton.

irreproachable (iriprowtsabl)

(ireprihen’-
moit-

a. moitteeton
irresistance (irizis’ tans )
Ss. vastustamattomuus,

irre-

myontyvaisyys;irresolute

 

  
 

 

its

 

sistible (irizis’tibl) a. eee (av land) S. Saari,
tustamaton, jota ei kay|| luoto.
minen. ljisle (ail) s. pieni saari.

vastusta
irresolute
kahdella
pardiva, |
irrespective (irespek’tiv) 4a.|}
valiapitama irres-

in;
pectively f irespek’ tivl
luk. a, Sil<!

+

Lt —

}
‘ :

Lay, 1a natta,

pita

+ +

huolima
irresponsible
vastuuna!

la oleva
irrestrainable irestrevnabdbl) ||

+9
La
f Path?
{ SLOL)

a, |
7 |
ires LN j

pe |

+
\

a. pidattamé it

irretrievable (iritriv’vabl) a.
mahdoton korvata pa-
‘eo NTU? 1t0ONn muu uma-
ton.

irreturnable itorn’a
takaisin al nato

irreverence iri’ voren
kunnioitukss puute hal-
veksumin: irreverent
(iri? vorent) kunnioitta-|
naton, halveksiva, yns

irreversible (irivor’sibl)
peruutettamaton
umMmaton

irrevocable é abl)
peruuttamaton.

irrigate Vrigett) v 10-
tekoisesti kastaa, kostut-|]|
aa irrigation (irigev-
Son) s. keinotekoinen Ka
taminen, kostuttaminen

irritate vriterit ) v. Arsyt-||
taa suututta kilhoit-
aa vllyttaa; tulehdut-
taa irritability (irita-||
bliti) s. artyvaisyys; —}]|
irritable tabl) rty-||
vainen ; - irritant (1° i- ||
tant) a. kiihoittava, kiih-||
dyttava; — irritation (iri-||
tei’Son) s. Artyisyys suut-||
tumus; tulehdus |

irruptive (irop’tiv) a. paal-||
le hydkkaavi sisifin ||
syOksyva, inkeutuva |

is (iz) to be verbin pres |
ind, sing. kolmas persoo-]|
na — Or }|

il «
a.|| isolate

| itinera

sulkea e-
eristaa ;

i’soleit j

V.

rikseen, erottaa,

- jsolation (isolei’gon) s.
rillansa oleminen, eri-
tys
issue Ysuu esiin tulo
meno lAhnto: toimittam!
nen: paino seuraus, vai-
.U - kustannukset; rii-
1 riitalkohta; tosiasia;
tapahtuma; — v. lahtea
nakyvill johtua, saada
lkuns ldhettaa, toimit-
ella: panna Iiik-
keelle.,
isthmus st?mos) s. Kan-
iem)
it t) pron. se (jaapi usein
uomentamatta)
Italian (ital’jan) a. italia
nen, Italian; — s. itali-

L tall

kiell; Italy

italic t ik} 8s kursivi,
-vinok oitu — italics
s) spl. vinoxkirjat

itch 5. syhelm syhy-

hi-

ea halu,

no syyhy: kovast
haluta, himota.
item ai’ tem) Ld Vv niin
k imaten, niin myOs-
in, edelleen - gs. jakso;
ittaus kohta; uutinen
iterate (i#toreit) v. toistaa
ker! uudistaa ;— iter-

+<
La

ation (itdrei’son) s. tois -
mi n

nt
uleKsi
ineranc

T ré
ti?norant )
matkustava

(aiti’noransi)

fai

K Va
it a.

Vv
er

kuljeskeleminen, matkKus-

1minen; — itinerary

(aitiv’nérerit) s, matkKakir-
itka: a. kuljek-

si — itinerate (aiti’-

noreit) v. kuljeksia, mat-

kusta:

its [Ss ra) sen: “nsit’s . ae Jaw
it’s (its) lyh. it is: se on. |jivory (avvort) Ss. mnorsun-
itself (itself?) pron, se itse;| luu; — a. norsunluinen.
itse; itseaan. llivy (ai’vi) s. muurinvih-
i've (aiv) lyh. I have. || rea, muratti.
}. (deew) kkirjain: J- [Jane (dzein) s. Johanna;
l laji.\parkkumikangasta.

jabber (dzd’bér) vy. lérpdtel-|
lér-||jamgle (dzdngl) v.

a jaaritella; — s.
potteleminen, loru.

jack (dzék) s. mies; meri-]|
mies; telineet, pukki; —

jackass (dzak’as) s. hol-

|
j
|
|

loruilla,
riidella; pitaa
pahaa adanta;: Saattad Fra-
misemaéan; — s, loru, lor-
DOtYS * ruta: rami,

jaaritella;

nd; uros-aasi;—jackflag!|janitor (dzda’nitor) s. oven-

dzak’fldag) s.
—jackknife
inkkuveitsi; —
dzak’soo) s.
— jackscrew
kieridvipusin,
— jacktar (dzak’taar)
merimies.
jackal (dzdk’kool)
li, keltasusi.
jacket (dza’ket) Ss.
akki,
jacobine
kobiini,
nies.
iculate
ia. Viskata.
jade (dzeid) s.

(dzak’natf )
jacksaw

(dzak’skruu)

WY
I
0
how
y

en
$9
i

(dza’kabaim) s. ja-

linkoa.

iin, vasyttaa,
vasya; nolostua.,
ag (dzdag) v.
istaad. leikata

k pykala,

seksi; — Ss.

lovi,

hammas; — jaggy (dzda’-|

gi) a. pykalainen, harin-
painen, epdtasainen.
jaguar (dzd’guar) s. jagu-
ari.

jail (dZeil) s. tyrma, van-
kila; — v. panna vankeu-
teen: — jailbird (dZeil’-
bord) s. vanki; hirtehi-

nen; — jailer (dzei’lor) s.
vanginvartija.

jam (dzim) s. hedelmakei-
tos, hillo; -— v. puser-

taa yhteen, likistia#; ki-

ristad, ahdistaa.

keulalippu ; |

nuttu, |

(dzd’ kjuleit)v. heit-|

4
|
1]
|

s.||jant (dant) v.

halkosaha:;||

|

|

vallankumous-|| jar (dzaar) v.

hevoskoni, || Jar
. so |
luuska; — v. ajaa vasyK-||

rasittaa ;/|| jargon

 

vartija, talonmies.

kuljeskella,
jantily

hilpeasti,

maleksia ; ~
(dzanr’ tilt) a.
hupaisesti.

nostoruu-||January (dzdn’juari) s. tam-

mikuu,

Japan (dzdpin’) s. Jaapani
—japanned (dézd@’pand) s
lakeerattu; ——- Japanese
(dzapantiz’) s. jaapanilai-
nen; jaapaninkieli; — a
jaapanilainen.

pitaa pahaa

narista ;

ravistel-

aanta, vinkua,
olla epasovussa ;
la, jarkyttaa.
(dzaar). s.
ruukku.
(dzZaar’gin) s. mur-
re; juutalaisten puhekie-
li.
jasmine (djds’main) s, jas-
minikukkKa.

kiviastia,

jasper (dzds’pér) s. jaspi-
kivi.
jaundice (dzaan’dis) s. Kkel-

 

tatauti ; v. saattaa Kel-
tatautiseksi.

jaunt (dzaant) s.
——~ VW YTéetkeilia;
Sid.

Javanese (dzavdaniiz’) s. jaa-
valainen; jaavankieli; —
a. jaavalainen.

javelin (dzd’velin) s. heitto-
keihas.

jaw (dzZo00) s.
suu; — V.

retkeily ;
malek-

leviicas?. Kita;

soimata.jealous 224 job
jealous (dée’los) a. kadeh-(| li; valinreik&a; — v. ulo-
tiva, kateellinen; musta-||} ta, pistaita esiin.
sukkainen ; |jetty (dze’ti) s. laituri, aal-
|

harras; epdluuloinen; —
jealousy (dZe’losi) s.
teus; luulevaisuus;

Ka-

|

huolellinen, |
|

|

muSs-}

tasukkaisuus ; varovai- |
suus.
jeer (dziir) v. ivata, pilka-|
ta, pistelli; — s. pilkka, |

pisteleminen.
jelly (dze’li)
delmamehu;

hyytelé, he-|
— jellyfish |
maneti.

».

 

(dge lifts) s.
jenny (dze ni) s. kehruu-
kone; Jenny nimi.
jeopard (dze’pord) v. panna

vaaranalaiseksi ; uskal-
taa: — jeopardous (dZe’-
pordos) a. vaaranalainen,
vaarallinen, rohkeutta Ky-

syvi; — jeopardy (dze’-
pordi) s. vaara, rohkea
yritys.

jerk (dzodrk) v. lyéda, sur-
vaista; nytkyttaa, tem-|
mata; sinkauttaa, naka-

ta: — gs. lyénti, majab-
dys; nytkKaéys, SYS4YS;
Akkindinen likahdus, hy-
pahdys

jerkin (d2z06r’kin) s. nuttu,

ihopaita; koirashaukKa.

jerry (dz0’ri) s. sumu; yo-
astia.

jersey (dZér’si) s. hieno vil-||
laJlanka.: raasittu villa

jest (dzest) v. laskea pilaa, |
ivata; toimittaa rooli pi-
lanaytelmassa ; s. pila; |

iva; jester (dzest’or) |
pilkkakirves, hullutte-||
lija; harleikki; — jest-
ful (dzest’fol) a. huvikas, ||
leikillinen ; -

Ss.

jestingly

 

(dzes’tinli) adv. pilanpait- ||
ten, suotta.
jesuit (dzez’juit) s. jesuiit-|
ta ;:—a, viekas, kavala;
jesuitism (d2ez’jutizm) |
jesuiittain oppi, jesuiitta- ||
maisuus. |
jet (dzet) s. musta meren-|}|
kulta, gagati; sula metal-||

|| jimmy

| jingo

lonmurtaja.

ljew (dzuu) s. juutalainen;
— jewish (dzuw’is) a, juu-
talainen } na jewsharp
(dzuus’haarp) s. huulikan-
nel,

jewel (dZuw’el) s. jalokivi;
v. koristaa jalokivilla;
— jeweler (dzuu’elor)  s.
kultaseppa’4; —  £jewelry
(dzuw elri) Ss. jalokivet,

koruKalut.

jib (dzib) s. halkasijapur-
je; v. kiantya toisel-
le laidalle; pelastyda, sai-
kihtiit :— jibboom (dzib’-

buum) s. halkasijan tan-
ko, kliivaripuomi.,

jiffy (dzi’fi) s. silmanra-
pays.

jig (dzig) s. eras tanssi;
kuje, kepponen ; — Vv.
tanssia; seulata metalli-
kivea; peijata.

jiggle (dzigl) v. heiskua,
hyppia.

jilt (dzilt) Ss. mielistele-
viinen nainen; — v. mie-
listelemisella pettaa.

jim (dzim) a. sieva, soma,

| siro; Jim,- James-ni-
men lyhennys.

(dziv’mi) murto-
lehmadnsorkKa.

(dzingl) v. helista,
helisytta&a, rati-
kilina, he-

Ss
kanki,
jingle
ratista ;
syttaa ;
lind, ratina.
(dzin’ gou)
isdnmaallinen;
(dzin’ gdizm )
ishnmaallisuus.
job (dzdb) ty,
toimi; palkkaty6,
lus; pieni virka;
palvella; kaupustella ar-
vopapereita; kiskoa lii-
kakorkoa; tehdaé ty6ta u-
rakalla; — jobber (dzZdb’-
or) paivalainen, satun-

Ss.

kiihko-
jingoism
kiihko-

a.

S.

askare;
palve-
Vv.

Ss.

Ss.jockey

naisen ty6n tekija; vaAli-
kauppias.

jockey (déd@’ki) s. ratsupoi-
ka; — v. kilpajuoksussa
ratsastaa.

jocose (dzokous’) a. pilapu-

heinen, iloinen; — jocu-
lar (dzZok’julor) a. hu-
painen, huvikas, hilped;

jJocund (dzo’kond) ai,

hupainen, huvittava,
hauska, iloinen ; —
jocundity (dzokon’ diti)

Ss

hupaisuus.

jog (dzdg) v. nyhjaista; ly-
kata; isysata: hiljag as-
tuskella; — s. nyhjays;
lykkiys; — jogtrot
(dzdg’trat) rs hitainen

juoksu,

jJoggle (dzdgl) v.
pudistella,
rista.

join (dzoin) v. yhdista4; si-
toa yhteen; yhdistyd, yh-
tya; joiner (dzZoi’n6ér)

puuseppa,

joint (dZoint) s. liite, sau-
maj; nivel, j4asen, polyi;
sarana; yhteinen seurus-
telupaikka; a. yhty-
nyt, yuodistetty, luittynyt;
vhteinen; — v. yhdistya,
littva; yodaistad, liittaa:
soveltua; -— jointing-rule
(dZoint’inruul) s. kulma-
mitta: ojennuspuu;
jointly (dzoint’?li) adv. yh-
dessd, yhteisesti.

joist (dZoist) s. poikkihirsi,
piitta; — v. varustaa pii-
toilla,

joke (dZouk) s. pilapuhe;
peijaus; — v. laskea pi-
laa, kujeilla; pilkata, iva-
phe joker (dzowkor)
s. pilkkakirves; harhaan-
johtavasti laadittu pyk4a-
la lakiesitykKsessa.

jolly (dzd’li) a,
hauska, hilpea; kukois-
tava; soma; jollifica-
tion (dézdlifikei’8on) s. ilos-
telu; juominki; — jollily

8

lykkailla ;
huiskua; ta-

S

iloinen,

 

 

 

225

  
    
  
 
  
   
 
 
 
    
   
  
   
    
   
    
  
   
     
   
  
  
  
   
   
   
 
 
  
    
  
     

judge

(dza@’lili) adv. iloisesti; —
jolliness (dzZd’lines) sg. iloi-

suus, hauskuus, hupai-
suus.

jolt (dZoult) v. ravistaa, pu-
distaa, taristéad, huiskut-

taa; tarista; — s. pudis-
tus, tarays,

Jota (dZow ta) s. hiuke.

journal (dzdr’nal) s. pdiva-
kirja; sanomalehti, aika-
kausilehti; — journalism
(dzér’nalizgm) s. sanoma-
kirjallisuus; sanomalehti-

en kirjOittaminen; . —
journalist (dzér’nalist) s.
sanomalehtimies, toimit-

taja.

journey (dzér’ni) s. matka,
tie, meno; — v. matkus-
laa, menna, kuljelksia. ——
journeyman (dz6r’nimin)
S. paivalainen, salli.

joust (dzost) s. turnaus; —
v. pitad turnajaisia.

Jove (dZouv) s. Jupiteri.

jovial (dZou’vial) a. iloinen,
ilomielinen; vilkas, elo-

 

kas; -hyvaluontoinens: .——
jJoviality (dzZouvid’liti) §s.
iloisuus; eloisuus; hyvda-
luontoisuus.

joy (dzoi) Ss.
mielihyva ; huvi; onnt
autuus; — v. iloita, rie-
muita; olla hyvilla mie-
lin; ilahuttaa, tloittaa:
ilostua; — joyful (dZoi’-
fol) @ iloa tayunna,: rie-
muisa; — joyless (dZoi’-
les) a. iloton, kolkko; —
joyous (dZoi’o0s) a. iloinen,
ilomielinen,

jubilant (dzu’bilant) a.
mahtava, ilakoitseva;
jubilate (dzu’bileit) v. rie-
muita; viettaa riemujuh-
laa; — jubilee (dzZubilii’ )
s. riemuvuosi; riemujuh-
la.

judge (dZodz) s. tuomari;
arvostelija, ymmartaja;

v. langettaa tuomio,

ilo; riemu

rie-

 

tuomita; arvostella; ar-jug 226 just
i NER SEP a nr
vyella® Tulle; judge- paus; onnellinen sattu-
ment (dzodz’ment) s. ar- mus: — jumper (dzomp’-
vostelemiskyky, ymmar- ér) s. hyppaaja; hihhu-
rys; arvosteleminen ; li; pusero.
mielipide, arvelu, lausun- junction (dzZonk’gon) s. yh-
to: tuomio, paates; -—— tyminen ; yhtymispiste,

judicable (dzZuu’dikabl) a.

 

yhdyspaikka; — juncture

arvosteleva, tuomitseva ; (dzonk tjur) s. yhdistys;
— judicial (dzudi’sal) a. liite, sauma; nivel.
ymmiartavainen, pidtta- || jungle (dZongl) s. viidak-
miskyvylla varustettu ; ko.
laillinen, tuomionmukai- | junior (dZuun’jor) a. nuo-
nen, oikeuden paaittama;|| rempi.
— judicially (dzudv Sali) || juniper (dZuu’nipor) s. Ka-
adv. oikeudellisesti, vi-|| taja.
keudenmukaisesti; —|\junk (dzZonk) s. hylkytava-
judicious (dzZudi’ Sos) a. | ra, romu.
ymmartavainen, jarki- | junket (dzonket) s. herkku-
mielinen, asiantunteva, pala; salainen herkuttele-
harkitsevainen, viisas. minen; —— VY. Salaieose:
jug (dzog) s. kupuva_=  as- herkutella.
tia: ruukku, pullo, Kan- _jurat (dzwrat) s. valamies;
nu. vanhin; lautamies; -—
jugglery (dZog’lori) s. sil-|| juration (dzZurei’gon) s. va-
mink#déantaminen ; — || lanteko, :
juggler (dzog’lor) s.||juridical (dZuri’dikal) a. lail-
veijari; — juggling ||__linen, oikeudellinen; -—
(dZog’lin) a. silmia kAin- || jurisdiction (dZuurisdik’-
tive: petollinen; -— S. | Son) s. tuomiovalta, oi-
temppuilu, veijaus. keuspiiri; — jurispru-
jugular (dzu’ gjular ) a dence (dzuurispruu’dens) s.
Ekvrkiu-, KurKUn=; — &.! lainoppi, lakitiede ; —
kaulasuoni. || jurisprudent (dZuurispruu’-
juice (dZuus) s. neste, me-|| dent) a. lainoppinut; —
hu: — v. kostuttaa, kas-|| juror (dZuw’rér) s. vala-
tella: — juiceless (dZuus’-|| mies; — jury (dzuu’ri) s.
les) a. nesteetén, mehu-|| valamiehist6, jury; —
ton, kuiva; —- juicy |) jurybox (déuw’ribdks) gs.
(dZuu’si) a. mehukas, Mme-|| valamiehistén istuntohuo-
heva. | ne; — juryman (déuw’ri-
julep (déZo’lip) s juoma min) s. valamies.
mintusta, viinasta, sit-||just (dZost) a. oikeutta nou-

ruunasta ja jaasta.
July (dzulai’) s. heinakuu.
jumble (dzombl) v. maAttiéa
sekasin, viskata mullin
mallin, sekoittaa yhteen;
sekaantua yhteen; Ss.
sekaannus, sekasotku.
jump (dzomp) vy. hy pata,
hypahtéda, harpata,; jat-
tid huomaamatta; rien-
tid: tarttua asiaan; pa-
eta: —s. hypdhdys, harp-

 

|

dattava, kohtuudenmu-
kainen, rehellinen; oikea;
tarkka; todenmukainen }
sdanndllinen ; varsinai-
nen} adv. aivan tar-
koin, juuri, ihan; mel-
kein, tuskin; — justice
(dZos’tis) s. oikeus, koh-
tuus, rehellisyys, kohtuul-
lisuus; tuomari:; — jus-
ticiary (dZosti Ziari) Ss.
tuomionhaltija ; ylituo-Zat ketch
mari;— justifiable (dZos’-,|,justle (dZosl) v. sattua;
tifaiabl) a. puolustetta- sysata, télmat4; taistel-
va, oikeudenmukainen ;— la; — s. sysdys.

justification
80n) s. oikeaksi niytti-
minen, puhdistaminen,
syyttomaksi julistami-
nen; — justify (dZos’tifai)
v. puolustaa, puhdistaa;
julistaa syytt6miaksi; oi-
kaista; — justly (dzZost’li)
adv. Oikealla syylla, oi-
keutta mydten; tarkoin;
justness (dzZost’nes) s.
oikeaperdisyys, kohtuu-
denmukaisuus; tarkkuus.

( dZostifikei’-

 

 

jut (dZot) v. ulota, pistai-
ta; — s. ulkoneminen;
ulkonema; — jutty (dZo’-

ti) s, ulkonema; lakka;
parvi.

jute (diuut) gs. itiindial.
hamppu.

(dZuu’venil) a. nuori, nuo-

rukainen ; — juvenile
(dZuu’venil a. nuori, nuo-
renlainen; — juvenility
(dZuuveni7liti) s. nuoruu-

den aika.

K

K. (ket) kirjain K.

kangaroo (kangaruw’ ) Ss.
kenguru.

kecks (keks) spl. kuivat
varvat; — kecky (ke’ki)
a. varpamainen; Katkon-
tapainen.

kecksy (kek’si) s. katko,
isojuuri.,

kedge (kedz) a. hilpea, vil-
kas; isovatsainen; varp-
paysankkuri; var-
pata; purjehtia virtaa
vastaan.

keel (kiil) s. tavarasdail6-
paikka; iso yksimastoi-
nen Kannellinen alus; lai-
van koli.

keen (kiin) a. terava, pista-
va, pistelias; teravapai-
nen; hieno; tarkka; kii-
vas, innollinen, harras;
halukas, perso; — keen-
eyed (kiin’eid) a. terava-
silmdinen; keen-
sighted (kuin saited) a.
tarkkandkdinen ;— keenly
(kiin7lt) adv. teravasti;
tarkasti; hartaasti.

keep (kiip) v. imp. & pp.
kept, pitaa; pitaa hallus-
saan, omata; hoitaa, pi-
tha 36 tallella; varjella;

—— ys

 

 

peittad, salata; pidattaa;
tayttada, noudattaa; eladt-
taa, pitaa voimassa; va-
rustaa; ——- s. vankeus;
linnantorni; hoito, huo-
lenpito.

keeve (kiiv) s. hapatusam-
mio, oluttynnyri.

keg (keg) s. pieni tynnyri.

Ken (ken) v. tuntea, huo-
mata; katsastella; — s.
nakoOpiiri,

kennel (kKe’nel) s. koiran-
koppi; Kahlekunta  koi-
ria; — v. pitaa koiran-
kopissa.

kerchief (kér’t3if) s. paa-
hine; liina.

kerf (korf) s. uurre, pyka-
a, lovi.

kern (korn) s. myllynkivi;

irlantilainen jalkasoturi.

kernel (kér’nel) s.  hedel-
man syd4in; siemen, jyva;
ydin.

kerosene (ke’rosiin) ss.
looljy.

kersey (kor’zi) s. laji kar-
keata villakangasta,

ketch (ket&) s. kaksimas-
toinen haaksi.

pa-kittish

 

ketchup 228

ketchup (ket’8op) s. katso || lisyys; luonnollinen laa-
catchup. tu; — kindly (kaind li)

kettle (ketl) s. kattila. | a. yhtéi sukua oleva; S0-

key (kit) s. avain; pianon piva, hyddyllinen ; hyva,
kosketin; huilun lappa; hella, hyvantahtoinen ,
sivelikk6; laituri; pato; — adv. hyvantahtoisestl ;
selitys: — vy. sulkea kiin- —kindness (kaind’nes) s.
ni, lukita; — Keynote hyvyys, hellyys.
(kii?nout)  s. pohja-aani. | kindergarten (kin’ dorgaar-

| 2
kick (kik) v7, Set ten) s. lastentarha; las-

tyontéa pois; polkea; kKa-
pystyyn;vastustella,

 

spl.

kidgloves (kid’glouz)
kasi- |

kaurjinnahkaiset
neet, kiiltohanskat.
kidnap (kid’nap) v.
ihmisia.
(kid? ni)
munasku ;

rata

morkata; — s. potkKaus.
kid (kid) s. pieni kauris; |
kauriinnahka; lapsi; -—|

varas-

ada

kidney
nen,

munuali-
laji; mie-

Ss.

virranvayla.
surmata, tap-
masen-

T “
Lad,

Vi

teurastaa ;

lopettaa, peruut

kiln (kil)
kuivausuuni.

kilt (kilt) lyhyt
(vuoristolaisilla).

polttouunl,

S.
5.
bou) a

koukeroinen.
u

kimbow (kin
koukistettu,
kin (kin)
suku ; sukulainen ;
1aa.tu 5 a. Bukua
va: mukainen,
kinship
sukulaisuus ;
(kine’man)
kinswoman
naissukulainen,

s sukulaisuus;

= ole-

5

— (kin Sip)
kinsman
sukulainen ;

(kinz’?wuman)

Ss

Ss.
kind (kaind) s. laji; heimo,
eicu: laatu, tapa; = &.]

luontoperdinen; hyva, hy-
viluontoinen, syd&ammel-
linen, ystivdllinen, koh-
telias; kindhearted
(kaind’haarted) a. hyvasy-
diminen; kindliness
(kaind’ lines) s. hyvyyYs,
hyvantahtoisuus, ystaval-

mekko |

7 es |
Kayra,

inti.

tapainen; |

tenkoulu.
[kindle (kindl) v. sytyttaa,

viritth#a; tulistuttaa, in-
| nostuttaa; syttyda, leimu-
| ta; hehkua, innostua;
| kiivastua; —  kindlings
| (kind’liis) spl, tulitikut.
lkindred (kind’red) s. su-
| kulaisuus, heimolaisuus;
|| suku, heimokunta; yh-
denlaisuus; — a. sukua
oleva; yhedenlainen.
\|\kine (kain) s. lehméat.
king (kin) s. kuningas, hal-

kingdom
kuningas-

litsija ;

(kung? dom) Ss.

 

kunta, valtakunta; —
kingly (kin’li) a. kunin-
kaantapainen, kuninkaal-
linen,
kink (kink) s. oikku, mie-
|} lijohde; — V. kajota, sy-
kertya.
\\kip (kip) s. kaksivuotisen
mullikan yuota.
kipe (kaip) s. kalarysa.
Les
a (kértl) s. mytty pel-
lavaa (noin sata lb).
|kiss (kis) v. suudella; —
|| s. suudelma; laji sokeri-
leivoksia.
kit (kit) s. iso pullo, as-
tia: kissanpoika.
|kitchen (kit’Sen) s. keitti6,
|| kite (kait) s. saaski; pa-
perileija.
| kitten (kitn) s. kissanpoi-
|} ka; — v. poikia.
|| kittish (ki’tis) a. kutiavail
| nen; helposti suuttuva,kliek 229 kue
oikullinen; — v. kutit- s. kutoma, neuloma; ku-
taa,, tous; — knitting (ni’tin)
Klick (klik) v. temmata s. kKutominen, neulomi-
pois; — s. ly6nti, hui- nen; — a. kutoma-,
maus, nappdys. knob (ndb) s. ‘nuppi, mu-
knack (nik) s. temppu, kula; hammas (rattaas-
mutka, juoni; taito; le- sa); kanki.
lu; turhuus. knock (ndk) v. koputtaa,
Kknag (ndg) S. nysterma, kolkuttaa; ly6d4; sysata;
kuhmu; oksa. morkata; kujeskella; —
knap (ndp) s. kumpu, Kun- s. kolahdus, ly6nti, ko-
nas, kukkula putus; morkkaaminen.
knapsack (niip’sék) s. lauk-||knoll (noul) s. kumpu, Kun-
ku, reppu. nas, maki; — v. soittaa
knave (neiv) s, aseenkan- kelloja.
taja; konna, roisto; so-|;|knop (ndp) ss. _ silmikko,
tamies korttipelissa; — nuppi; maki.
knavery (nevvort) s. Ku-||knot (ndt) s. solmu: nys-
JEEU; konnanty6 ; en termd, kuhmu; mitta-
knavish _(nei’vis) a. ku- nuoran solmu, solmuvili,
jeellinen, vallaton; pe- meripenikulma; vaikeus,
tollinen, konnamainen. vastus: side, liitto; —
knead (niid) v. sotkKea tai- v, solmia, kiertaa yhteen,
kinaa. Hunoa,  lilttaa,, yodistaa:
knee (nii) Ss, polvi; — kasvaa silmukoita, puh-
kneel (niil) v. imp. & pp. jeta; — knotted (nd’ted)
knelt, langeta polvillensa, a. solmuinen; mukurai-
polvistua; olla polvillan- nen; selkkaantunut.
sa, knout (nout) s. solmuruos-
knell (nel) s. kellonlyéma4; ka; — v. piesta solmu-
pardhdys; ruumiinkellot. ruoskalla.
knew (njuu) imp. verbista||know (nou) v. imp. knew,
know. pp. known, tietaa, tuntea;

knicker (ni’kor) s. napsays,
knickerbocker (ni’kor-b@’-
kor) s. New Yorkin sliir-
tokunta-aikaisten asukas-
ten (hollantilaisten) pilk-

kanimi; — spl, polvihou-
sut,
knife (naif) Ss. puukko,

veitsi.
knight (nait) s. ritari, 2a-
telismies ; taistelija ;
juoksija shakkipelissa ; —

knightly (nait’li) a. ri-
tarillinen; — adv. rita-
rillisesti.

init (it) ov. Amp. & Bp:

knit, kutoa sukkaa, verk-
koa; solmia, sitoa; yhdis-
tha, liittada yhteen;

 

       

 

olla tottunut; ymmdartada ;
saada tietaa, oppia tunte-
maan; havaita’;
knowing (now%in) a. tieta-
va, tunteva, taitava;
knowingly (now inli) adv.
tiedolla; tieten taiten, ta-
hallansa; taitavasti 5
knowledge (nd’ledz) s. tie-
tadminen, tunteminen, ym-

mirtaminen, tieto; tie-
de, oppi; kokemus; tut-
tavuus.

knuckle (nokl) Ss. nivel:
ryst6t; — v. notkistua,
kumartaa.

kruller (kro’lor) s._ laji
leivoksia.

kue (kjuu) s, katso cue.L

E (el) kirjain LL. hytpuheinen, vahasanai-
labefaction (leibifak’gon) s. Bhs Se Ole eae ae
kukistaminen ; uuvutta- a (lad) s. poika, nuo

minen; kukistus; uupu- Sainen. |.
ladder (ld’dér) s. tikapuut,

pumus.
label (lei’bel) s. lippu, se-
teli; leimalippu; hinta-

kéysiportaat; — ladder-
ropes (la’dorroups) spl.
laskuk6dydet.

i - —~ YY. Varustaa. ii- 2

ar lade (leid) v. lastata; pur-

ee iat nuuli.|| E2% tyhjentéd; luoda;
labial ( lev’ bial) va uuli- | - gs. suu: kaalamo; —

nen; — labiated (leibiei’-|

lading (lei’din) s. laivata-
ted) s. huulilla varustet- vara. kuorma.
tu, huulenmuotoinen. ladle (leidl) a. lusikka,
laboratory (la@’borators) s.|| Kauha; — v. kauhata,
kemiantutkijan tyShuone, ammentaa.
laboratoriumi; tyOhuone.||\jaqy (lei’di) s. vaimo, rouva;
labor (lei’bér) s. ty6, tyén-|| ladybug (lei’dibog) s. lep-

teko; ponnistus, vaiva ; || pakerttu ; — ladylike
tuska; — v. tehda, tySs-|| (lei? dilaik) a. sivistynyt;
kennelli; ahkeroida, raa-|| naisellinen; — ladysmaid
taa; vaivata itsednsd;|| (lei’dismeid) s.kamarinei-
kirsia ; — laboriously|; ti, palvelija.
(labour’josli) adv. uutte-||lag (lig) a. hidas; myé6-
rasti; — Jaboriousmess'| hiinen;: viimeinen; oo
(labour’josnes) s. uutte-|| adv. mydh#an; — s. pe-
ruus; — laborer (lew’bo-|| rimmiainen osa, huonoin
for) 8. tyoGntekija. osa; k6yden paa; mR *
labyrinth (ld’birinth) s. la-| liikkkua hitaasti; viipy4,
byrintti, sokkelo. jaiidé jilkeen; — laggard
lace (leis) s. pitsi; rihma,|| (lié’gaard) a. hidas, kKuh-
nauha; paula, ansa; —|| nusteleva; — lagger (la’-
v. nuorittaa kiinni, nau-|; gér) s. vitkastelija, kuh-
hoittaa; pitsittad, koris- || nustelija.
taa. || laid imp. & pp. verbista
lacerate (la’soreit) v. repia || lay.
rikki, silpoa; — lacer-| | lair (leer) s. eld’inten pesa;
ation (ldsorei’son) s. rik-||
|

tvyssija; laidun; kKarja-
kirepiminen. li «pina.
lack (ldk) v. olla vailla, olla||laird (leerd) s. kartanon-
puutteessa, karsia puutet- || haltija.

ta; puuttua; — s. puute,||laity (lei’iti) s. maallissaaty,
tarve. maallikot.
lacker (lda’kor) Ss. lakka,||lake (leik) s. jirvi, lampi.
lakkavernissa; — v. kiil-||lamb (lim) s. vuona, Ka-
loittaa lakKavernissalla, ritsa,
lakeerata, lambent (ldm’bent) a. nuo-
lackey (la’ki) s. palvelija, leksiva; tuikkiva.,
lakeija; — v. palvella. lame (leim) a. hervoton, ram-

laconical (lakou’nikal) a. ly- pa; ontuva; virheellinen ;lamella Zot large
innoton, eloton; — _ v. \|lane (lein) s. kuja, polku,
rammata, typistad, hei- sola.
kontaa; — lameness ||language (ldfig’wedz) s. kie-
(leim’ nes ) Ss: hervotto- li, (kirjoitettuna ja pu-
muus., huttuna); sanat, lauseet,
lamella (lame’la) s. ohut puhe; lausumistapa,
laakanen lehti. languid (ldng’wid) a. rau-
lament (lament’?) v. vaike- kea, uupunut, voimaton;
roida, valittaa ; surku- hidas, haluton, veltto; —
tella, saalia ; Ss. vaike- languish (ldn’wis) v. uu-
roiminen, Vallitus'; — pua, heikota; surkastua,
lamentable (lamentabl) a. laimistua; isota, ikav6i-
vaikeroiva; valitettava ; da; — s, uupumus; riu-
surullinen; surkea, vihe- tuminen ; ikavoiminen,
lidinen; — lamentably | hehkuva haluaminen; —
(lamen’tabli) adv. valitet-| languishment (lang’ wis-
tavasti; — lamentation ment)-s.- uupumus; ~ voi-
(lamentev’ Son) s. voivotte- mattomuus, naantymys;
leminen; — lamented ikivoiminen; languor
(lamen’ted) a. surkuteltu, (lang’ wor) s. uupumus,
Surti; vainaja: voimattomuus;} halutto-
lamp (lamp) Ss. lamppu, muus, velttous; nolous.
lyhty; — lamppost (ldm’-||lank (lank) a. hoikka, lai-
poust) s. lyhtypylvas. ha; ohut; wuapunwe,
lance (ldns) s. heittokeihas,|!lantern (lan’torn) s. lyhty;

peitsi; peitsimies; —
keihaélla pisté#, lavistaa:
— lancer (ldn’sor) s. Kei-
haismies; erds sotilaslaji;
— lancet (ldn’set) s. 1a4-
karin leikkausveitsi, veit-
lansetti.
land (land) s, maa, valta-
kunta; maakunta; maati-

7

si,

la; seutu; — v. menna
maihin, nousta maalle:
saavuttaa; — landforces
(land’foorsis) spl. maa-
sotavoima; — land-

lady (land’leidi) s. eman-
25 landlord (land@-
loord) s. tilanhaltija, ta-
lonisanta ; landmark
(land’maark) s. rajakivi,
raja; maamerkki; tun-
nusmerkki; landslide
maanvierem4; — landing
(land’in) s. maallenousu ;
maallenousupaikka, lai-
vasilta; a landscape
(land’skeip) s. maisema,
maisemakuva ; lands-
man (ldands’man) maa-
mies.

Ss

}

 

 

—  v. varustaa lyhdylla.
lap (lap) s. helma, syli, po-

vi; — v. kaaria; poimu-
ta: keeria.? ¢ panna. san
lyyn; latkia,. nuoleskella.

lapidate (la@pideit) v. kivit-
ta4a; — lapidation (ldpi-
dei’son) s. kivittaminen ;

lapidescence (ldpide’-
sens) s. kivettyminen, ki-
vettyma.

lapse (laps) s. juoksu; pu-
tous, laskeutuminen; lui-
suminen; kuluminen; lan-
keemus; erehdys; luopu-
mus; Vv. laskeutua,
luisua ; kulua; langeta,
vaipua; pahentua; ereh-
ty, hairahtua; paastaa
puikahtamaan  kasistan-
s4; laiminlyoda,

larceny (laar’sini)
kaus.

larch (laarts) s.

lard (laard) s.
ra, rasva 7:
da; lihoittaa:

large (laardz) a. iso, suuri,
melkoinen, laaja, lavea,

Ss. var-
lehtikuusi.
silava, -ih-
v. silavoi-bo

largeness

   

laugh

bo

 

 

avara; lukuisa, runsas,;

— largely (laardz#li) adv.

suuresti, laveasti; run-

saasti; juurta jaksain.
largess (luarda’es) s. lah-

ja.

lark (laark) s. leivonen.

larva (laar’va) s. toukka.
lascivious (ldsi’vios) a. val-
laton: hekumallinen, irs-

lasciviousness
vallatto-

tas; —
(lasi’ viosnes )
muus; irstaisuus,
lash (1a) s. ruoskansiima,
paula; lyoma, huimaus;
vitsaus; pilkka; arpi; sil-

Ss.

mikarvat: — v. ruoskia,
piesta ; koyttaa, sitoa
kiinni: JAiskihtaa; hillit-

tomisti huimia ymparil
leen.

lass (lds)

lassitude
symys,
tomuus

lasso (lda’so)
ka; — eV.
heittosilmukalla.

(ldst)) a. late sanan

tytto
(ld? sitiuud)
uupumus;

va-
hervot-

 F

heittosilmuk-
kiinni

Ss

ottaa

last
superl. viimeinen, vil-
me, viimeksi kulunut;
perimmainen ; — adv.
viimeiseksi, viimeksi, vii-

me kerran; viimein, vih-
doinkin ; v. kestaa,
pysyd, riittaa; silyttaa
lestille ; lesti; kuor-
ma; lasting (lds’tin)
a. kestav pysyvainen,
sdilyva ; lakkaamaton,
alinomainen, - pysy-
minen, pysyvaisyys;

—s
a,
— §s.

lastly (ldst?li) adv. vih-
doin.
latch (lats) s. sappi, lipa-
sin, linkku; — v. panna
sippiin, sulkea kiinni.
late (leit) a. komp. latter,
supl. last, mydhiinen, |

entinen,
vli-

myohastynyt;
edellinen, viimeinen;

me, dHskenollut, Aaskenta-
pahtunut ; vainaja; —
adv. mydhain, viimein;

    

|
i

— lately (leit’li) adv. 4s-

kettdin: — later (leit’or)
a. mydhidisempi; jalkim-
miinen; — adv. myo6-
hemmin,
latency (lei’tensi) s. salai-
| ~suus: — latent (lei’tent)

| a. peitetty, salainen; pi-

| mei; kehittymaton.

llateral (ld’téral) a. sivulli-

| nen, sivulla oleva.

lath (ldth) s. sale; ruode;

vaja; — v. peittaa saleil-
14: — lathwork (lath’-
work) s. ruoderistikko,
ristikkoalta; — ¥.,440-
dehtia, sdlehtia.

lathe (leidh) s. sorvaus-
penkki.

lather (ld’dhor) s. vaahto,;

v. vaahdota;
Latin (latin)

saipuoittaa.

a. latinalai-

nen, latinan-; — s. lati-
nankieli.
latitude (ld titjuud) s. le-

laajuuUs,
aSte ;

laveus,
midara,
omavaltaisuus
latter (ld’tér) a. late sanan
komp. mydhempi, jalki-
maéinen ; viimemainittu;
viimeinen; uudempi, uu-
denaikainen ; latterly
(la’torli) adv. viimeksi,
aikoina; loppupuo-
Latter Day Saints
seints) spl. ,, Vii-
paivien pyhat’’,

it

Vc
veys,

avaruus ;

viime
leen:
(la’
meisten
Mormoonit,
luttice (ld’tis) s.

é - :
to? dei

ristikko,
ristikolla.

— VY, Varustada

laud (lood) s. ylistaminen,
kiitos, vlistys; — v. kiit-
tii, vlistiatt; — laudable

(lood’ abl) a. kiitettava ;
laudably (loo’dabli)
adv. kiitettavalla tavalla ;
— laudation (loodei’Son) s.
| vylistiminen, kunniano-
soitus.
laudanum
|| unijuoma.
laugh (laaf) v.

(loo’danom)

|
|
}
|
|
Ss.

nauraa, hy-launch

 

myilla;
laughable

s. nauru; —
(laaf’abl) a
naurettava, naurunalai-
nen; laughing-steck
(laa’ finstak) Ss. nauriun,
pilkan aine; —  laugh-
ingly (laa fingli) adv.
lauraen ; naurettavasti;
laughter (laaf’tor)
nauru, naurahdus.
launch (laantS) v. heittaa;
laskea valloillensa ; kKo-

 

 

kKeillen panna liikkKeelle;
laskea vesille; sydkKsya;
joutua; — s. laivanlyk-
kays; vene.

launder (loon’dor) v. pesta;

(loon’ dres) Ss.
laundry

laundress
pesuvaimo;

 

 

a]

 

|

(loon’ dri) s. pesulaitos;
pesu.

laureate (loo’rieit) v. sep-
pel6ida laakereilla; a.
laakereilla seppelodity ;
laurel (lo’rel) s. laakeri-
puu.

lava (laa’va) s. laava, tu-|
livuorenkuona.

lave (leiv) v. pesta, virut-|
taa, kylvettaa; peseyty4a,

lavatory (ld’-

kylpea; —
vatori)
suastia.

lavender
vendeli.

lavish (ld@vis)
va, antelias;
mielinen ;
antaa
lavishly

(la’vendor) ss, la-
a. tuhlaa-

hillit6n; yli-
Vv. tublata,

ylellisesti ;

(la’vislidadv.tuh-
laavaisesti; hillitt6masti;:
— lavishness (1a’vis-
nes ) S. tuhlaaminen }
hillittOmyys, omavaltai-
suus.

law (loo) s. ohje, sdaanto,
sHidés, laki, asetus; oi-
keudenkiynti, karajoimi-
nen; lakitiede; law-
breaker (loo’breikor) Ss;
lainrikkoja } lawful
(loo’fol) a. laillinen,. lain-
mukainen; — lawfulness
(loo’folnes) Ss laihisuus 3

 

|
|

pesupaikka; pe-|

lead
— lawless’ (loo’les) a.
lainvastainen, laiton,
omavaltainen; — law-
lessly (loo’lesli) adv. lait-
tomasti, omavaltaisesti ;

— lawlessness (loo’lesnes)
s. laittomuus, omavaltai-
suus; — lawsuit (loo’suut)
s. oikeusjuttu; — lawyer
(loo’jor) s. lakimies, asi-
anajaja.

lawn (loon) Ss’ nurmikko:

lawn tennis (loon tenis)

eras pallopeli.

(laks) az holla, hata-
ponneton, veltto;
laxation (liksei’son)s. loy-
hennys; veltostuttami-
nen; l6yhyys, velttous; —
laxative (lak’sativ) ae
ulostava, huolluttava; —
s. ulostuskeino; laxi-
ty (lak’siti) s. loyhyys,
hollyys, velttous ; epa-
tarkkuus,

lay (lei) v. imp. laid pp.
lain, asettaa; laskea,
panna alas; padllystaa;
panna eteen, levittaa,
panna nahtavaksi; lait-
faa, toimittaa ; hillita,
viihdyttada; haudata; pa-
neutua;? munia; layer
(lei’?or) s. kerros, Kerros-
tuma.

layman
likko.

lazy (lei’zi) a. laiska;
tilas:; hidas;
(lev zili) adv.
laiskasti;
(lei’zines) s. laiskuus.

lea (li) s. niitty, Keto.

lead (led) ss. lyijy; vi
lyijyta,; tayttad. eli *peit-
tase, lyijyllag leaden
(ledn) a. lyijynen, lyljy-
raskas; harmaa ; kom-
pelo.

lead (liid) imp. & pp. led,
taluttaa, johdattaa, joh-
taa, ohjata; kulkea edel-
lA; viettaa elamaa;
Ss. johtaminen, johto,

 

Ss
lax
rea.

 

(lei?madn) s. maal-
jou-
lazily
laiskotellen,
lazinessleaf 234 ledger
paadllikkyys; edellakay-| vaita, Hlyti; — learned
minen; — leader (lit? dor) | (lor-nd) a. oppinut, tai-
s. johtaja, ohjaaja, Opas, | tava, kokenut; — learn-
edellakavija ; paallikké ; || edly (ldr’nedli) adv. op-
— leadership (lii’dorsip) || pineitten tavalla, taita-
s. johto; — leading (li’-|| vasti; — learning (l0ér’-
din) s. taluttaminen, joh-}| nin) s. oppiminen; tiede,
taminen; — a. johtava,||  tiedot.
ohjaava; ensimmiinen;|/lease (liis)  S. vuokraami-
— leading lady (liv din || nen: vuokra; vuokraso-
ledi) leading man (lii’din|| pimus; vuokrakausi; —
min) s. paddroolien nayt-|| v. antaa vuokralle.
telija. llleash (liiS) s. kahlehihna,
leaf (liif) s. lehti, lehtinen, || side; — v. kahlehtia.
vy. tehdd lehtid, tulla||least (list) a. vihin, pie-
lehdelle; —leafless (litf’- nin: — at least (dtliist’)
les) a. lehdet6n; — adv. vahintain.
leaflet (liif’let) v. lehti- leather (le’dhor).s. nahka;
nen, lentolehti. — a. nahkainen ; ——
league (liig) v. liittya, 3 h- || leathern (le’dhorn) 2.
ty liittoon, yhdistya; —|| nahkainen.
s. liitto, yhdistys, yhtid;||leave (liv) v. imp, & DD.
pituusmitta (3 miles). || left, jattaa, heittaa
leak (liik) s. repeimda, rei-|| luopua, jatt#é jalkeensa ;
ki: vuoto; — v. laskea lihtei; — s. lupa, mydn-
vetth sisdan, yvuotaa; tip- nytys; virkaloma; jaa-
11a: ; tulla ilmi; — hvviiset: — leavings (lii’-
leakage (lii’kedz) s. vuo- ving) spl. jaannds, tah-
dolle joutuminen; vyvuoto,; teet, rippeet.

— leaky (lii’ki) a. vuo-||leaven (levn) s. hapatus,
tava. || hiiva; — v. hapattaa.
lean (liin) v. nojautua, no-|| lecher (let’8or) s. irstaili-
jata; © olla asetettuna;|| ja; — v. irstailla; —
turvata, luottaa; Kallis-|| lecherous (let’s0ros) a.
tua, taipua; kallistaa, tal- irstainen, siivoton ; —_-
vuttaa, painaa alas; no-| lechery (let’Zori) s. hau-

jauttaa; — leaning (lii’- || reus, irstaisuus.
nin) S. kallistuminen;||lection (lek’Son) s. luku;
taipumus ;—a. kallistuva ;|| lukeminen ; — lector
huoleton. | (lek’tor) s, julkilukija, lu-
lean (liin) a. kKuiva, laiha ; || ennoitsija;: ee lecture
hedelmat6n; koyha; me-|| (lek’tjur) s. luento, ' esi-
Burton: suri: - lean-|}| telmi: nuhde; — v. lu-
ness (lii’nes) s. laihuus. ennoida; neuvoa; moit-
leap (liip) v. imp. & pp tia; —- lecturer (lek’tju-
lept, hyppid, sydksahtaa|| ror) Ss. luennonpitaja,
esiin; juosta; panna || opettaja.
juoksemaan, panna hyp-||led (led) imp, & pp. sanas-
pimiin; — s. hyppays,|| ta lead.

harppaus; sydksyminen;||ledge (ledz) s. kerta, pa-
— leapyear (liip’jiir) s.|| nos; ulkoneva kiarki, nie-
karkausvuosi. || meke; reuna.
learn (lérn) v. oppia, ko-||ledger (led’Z0r) s. paakirja,
kea; saada kuulla, ha-|| tavarakirja.lee

23

~

5 lenient

 

lee (lit) s.
tinto,
puoli;
WOTE)> ax
-lle.

leech (lit8) Ss.
elainlaakari;
toroida,

yhteismaa; nau-
ilo; tuulen suoja-
— leeward (lii’-
suojanpuolella,

iilimato;
— vv. toh-
parantaa.
leek (liik) s. kynsilaukka.
leer (liir) Ss: kKasvot, kat-
santo; katsahdus; sil-
manisku: == 4a, tylia,
mitaton; — iskea silmaéa;
houkutella; leeringly
(lwrinkt) adv. hymysuin,
tirkistellen.

left (left) a. vasen, — Ss.
vasen puoli; — imp. &
pp. verbista leave.

leg (leg) Si -saari,.. koipi,
jalka, reisi; — leggings
(le’-gins) spl. pitkia sada-
rystimia.

legacy (le’gasi) s. jalkisaa-
doksell4 midarattyv lahja.

legal (lii’gal) a. laillinen,
lainmukainen ; lakivoi-
mainen; — legality (li-
ga liti) s. laillisuus; —
legalization (ligdlizei’§on)

s. laillistus; laillinen vah-

vistus eli todistaminen ;
— legalize (lii’galaiz)  v.
laillistaa, laillisesti vah-
vistaa; — legally (li’’-
gali) adv. laillisesti.
legate (le’get) s. lahettilas,
edusmies; — legation

(ligev Son) Ss. lahetysto,
lahettilaskunta.
legend (lii’dzend) s.
mystaru; tarina; kerto-

mus; legendary (lii’-
dzenderi) a. satumainen,
tarullinen.

legerdemain
s. silmankaantaminen,
ve, kuje.

legible (le’dzibl) a. helposti
luettava, selva;
legibility (ledzibiliti) 3.
luettavaisuus, selvyys; —
legibly (le’dzibli) adv. sel-

py hi-

(ledzérdimein )
il-

legion (lii’dZon) s. legiona;
suuri maara, paljous.

legislate (le’dzisleit) v. laa-
tia lakia; — legislation
(ledzislevSon) s. lainlaa-
dintas —- legislative
(le’dzisletiv) a. lainlaati-

va; — legislator (le’dzis-
leitor) s. lainlaatija; —
legislature (le’dzisleitjur)

s. lainlaadintavalta; lain-
laatijakunta.

legitimacy (lidzi’timasi) 8.
laillisuus; aviollinen syn-
ty; legitimate (lidzi’-
timeit) v; julistaa lailli-
seksi; a a. laillinen,
lainmukainen; oikeutettu,
oikea; aviollinen ;
legitimation (ledzitimev -
Son) gs. laillistuttaminen.

legume (ligjuum’) s. palko-
kasvi; leguminous
(ligjuum’inos) a. palkoja
kantava.

leisure (liv’Zur) s. joutoai-
ka; loma; sopiva aika ;—
a. joutilas, vapaa toimi-
tuksista ; leisurely
(liv Zurli) a. Valvattar :
kiiruutta tehty; hidas;
— adv. kiiretta pitamat-
ta, mukavasti.

lemon (le’mon) s. sitruuna,
lemoni; — lemonade (le’-
moneid) s. limonadi.

lend (lend) v. imp. da pp.
lent, lainata, antaa; o-
soittaa (huomiota); —
lender (len’dor) s. lainaa-
Ja3 lending (len’din)
s. lainaaminen, laina.

length (lenth) s. pituus; la-

veus, avaruus; matkKa,
vali; aikamaara; —
lengthwise (lenth’waiz)

adv. pituutta mydten; —

 

 

vasti.

lengthen (lenthn) v. pi-
dentad, venyttada, pitkit-
t#4; pidentyad, venya; —
lengthy (len’thi) a. pit-
kainlainen; ikava.

lenient (lii’nient) a. lievit-
tava; rauhoittava, loh-lens 23

    

6

libel

 

 

lauhkea; -—— 8.|
lievitysaine ; lenitive |
(lenitiv) a. lievittava ;—|
lievike, helpoitusneuvo; |

duttava ;

|
|
|

S.
— jenity (leniti) s. lie-|
veys; lauhkeus. |

lens (lens) s. linssi, kupera|
lasi. ||

lent (lent) s. paasto, laski-
ainen; — v. imp. ja PppP.||
verbista lend. ||
leopard (le’pord) s. .leopar-}|
di, pantteri.
leper (te’por) S. spitaali-
nen: — leprosy (lep’rost)
s. spitaalitauti; — leprous
(lep’ros) a. spitaalinen.
less (les) a. Komp. sanasta
little, pienempi, vahem-

pi;—adv. vahemmin, va-
hemmin; — lessen (lesn)
Vv. vihentaa, halventaa ;
lievitthi; vaheta; heike-
ta.

lesson (lesn) s. oppituntl;
laksy ; oppi, opetus
nuhteet — vy. opettaa;
nuhdella, neuyvoa.

lest (lest) konj. ett’ei, jott’-
el; pelkoa t. epdailysta
lausuvien verbien jalkeen
etta,

let (let) v. imp. ja pp. let,
antaa; suvaita, sallia ;

laskea; vuokrata.

lethal (lii’thal) a.
tava, kuolema-;
hargic (lithaar uni-
tautinen; unelias, hidas;
— lethargy (le’thardzi)
unitauti; uneliaisuus.

kuolet-
— let-

, Ay Pe |
dzik)a

Ss.

letter (le’tor) a. ‘kirjain :
kirje, kirjoitus; — v. Kir-
jaimilla varustaa ; —-
lettered (le’térd) a. oppi-

nut, tieteellinen; nimikir-
joituksella varustettu,
lettuce (le’tis) salaatti. |
Levant (livdnt’) itiinen, |

Ss

a.

itidmainen; — s, itamaat. |
levee (levii’) s, nousemi-|

nen; aamuinen terveh-||

dys; rantapato; -— _ VY.

kiyddi kunniaterveisilla.

a. tasainen ;
siled, lakea; suora; sSuo-
raluontoinen ; tasaarvoi-
nen, yhdenvertainen ;
s. tasapinta; luotilauta;
ojennuspuu ; vesivaaka ;
tasailukone; ohje, saan-
tasoit-

level (level)

tO: tarkoitus. —— Vv.
taa, tasata; tehda yhden-
vertaiseksi; sovittaa, Mu-
kailla;: ojentaa; tahdata.
lever (liv vor) S. vi-
pu, vipusin, nostokanki;
— leverdrill (lii’vdrdril)
s. vipukaira; — leverage

(liv véredz) s. nostovoima.
leviathan (livai’athan) s. is9
merihirvio.
levy (le’vi) v. Kantaa, koo-
ta: nostaa; pestata (so-
tavikei); — s. Kanto;
nosto: pestaus ;— leviable

kKannettava ;
— levity (le’-

(le’viabl) a.

1ostettava ;
viti) s. keveys, k6ykai-
syys; kevytmielisyys, hui-

kentelevaisuus.

levite (lii’?vait) s. leviitta.

lewd (liuud) a. irstas; ha-
vyt6n; kehno; — lewd-
ness (ljuud’nes) s. irstai-
suus; kehnous.

lewis (ljuwiz) s. rautal-
nen vipukone isojen ki-
vien nostamiseksi; mie-
hen nimi,

lexicon (lek’sikdn) s. sana-

 jeirda.

| liable (lai’abl) a. alainen,

alttiiksi annettu; taipu-
vainen;: velvollinen, vas-
tuunalainen; — liability
(laiabv liti) Ss. alaisuus}
taipumus velvollisuus,

vastuunalaisuus.,
liar (lai’dr) s. valehtelija.
libation (laibei’Son) s. juo-
mauhri
l\libel (lai’bel) Ss. herjaus-
kirjoitus, herjaus; — Vv.
kirjallisesti herjata, par-
jata, hivdisti; levittaa

herjauskirjoituksia ;

libelous (lai’belos) a. her-liberal Zot ligament
jaava, soimaava, kunnia-)'lichen (lai’ken) s. lehtisam-
ta_ loukkaava ; — libel mal jakala:
suit (lav’belsuut) s. kunni-||licit (li?sit) a. luvallinen,

anloukkKausjuttu.

liberal (li’béral) a. aulis,
antelias; runsas; vapaa-
mielinen, ennakkoluulois-
ta vapaa;: liberalism
(l’boralizm) -s. anteliai-
SUUS; runsas -lahja: . va-
paamielisyys ;— liberalize
(lW boralaiz) v. auliisti an-
taa; tehda vapaamieli-
seksi; — liberally (li’-
borau) adv: auliisti:. va-
paasti; vapaamielisesti.
liberate (li’boreit) v. va-
pauttaa, laskea vapaaksi;
s.vapautettu ;— liberation
(liboret’son) s. vapautta-
minen; liberator (li’-
boreitor) s. vapauttaja ;—
liberty (li’borti) Ss. va
paus; oikeus.

libertine (li’bortin) s. irstai-
lija, ilkivaltainen ihmi-
nen; — a. irstas;
libertinism (lv bortinizm )
s. iIrstaisuus; omavaltatl-
suus, vallattomuus; sda-
dyttomyys.

libidionous (libi’dinos) a. hi-
mollinen, irstas.

library (lawbrari) s.

kirjas-

to; — librarian (laibrei’-
rian) s. kirjastonhoitaja.
librate (lavbreit) v. pitaata-
sapainossa, punnita; olla

tasapainossa;— libration
(laibrev’son) s. vaakaami-
nen, tasapainoisuus,

lice (lais) spk sanasta
louse.

license (lai’sens) s. myO6dn-
nytys,: lupa; lupakirja;
hillittomyys; — v. luva-
ta; oikeuttaa, valtuut-
taa ;— licensee (laisensw )
s. lupakirjan omaaja; —

licenser (lai’sensor) s. lu-
pakirjan antaja.; —
licentious (laisen’sos) a.
hilliton, irstas.

laillinen.

lick (lik) v. latkia, nuoles-
Kella; lyd6da, piesta;
s. latkiminen, nuoleskelu;
lyo6ma, sivallus ;— licking

(li?kin) s, selk&sauna.

licorice (li’koris) s. lakrit-
sijuuri.

lid (lid) s. kansi.

lie (lai) s. valhe; — v. va-
lehdella.

lie. (let). v. inrap. , lay, pp:
lain, maata, olla pitka-

nansa; sijaita, olla; oles-
kella,

liege (liidzZ) a. laanitysvel-
vollinen, vallanalainen.

lien (lai’en) s. oikeus, lail-
linen vaatimus; pidatta-
misoikeus.

lieu (ljuu) s. sijassa,- jaan,

asemasta.
lieutenent (ljute’nant)  s.
luutnantti; — a. sijais-.

life (laif) s. elama; henki,

elinvoima; elaminen, e-
lantotapa, elinlaatu; e-
lidmikerta; eloisuus, ela-

lifeblood (la#f’-
elinvoima ;

VYYS;

blod) ss,

lifeboat (laif’?bout) s. pe-
lastusvene; — _  lifebuoy
(laif’? boi) s. pelastusren-

gas; — lifeguard (laif’-
gaord) s, Henkivartio; --—
lifeinsurance (laifinguw -

rans) s. henkivakuutus ;—
lifelong (laif’lan)a. elinai-

kainen; — _  lifepreserver
(laif’prisorvor) s. hengen-
pelastuslaite; — lifeless

(laif?les) a. henget6n, elo-
ton veltto, voimaton;
toimeton.

lift (lift) Vi
nostaa, kohottaa, korot-
taa; ‘ kannattaa;. varas-
taa:—s. nostaminen, ko-
hottaminen ; lykkays;
nostinkone, vipusin.

ylentéa,

 

 

\ligament (li’gament) s. ni-light 238 limit
veljanne; kuitu, syy; ikdain; — likelihood
side; — ligation (ligev- (luik’lihud) s. ulkonakd;
gon) s. sitominen; side, todennikdisyys, luultavai-
yhteys. suus; — likely (laik’li) a.

light (lait) v. imp. lighted, mieluisa ; taitava, ym-
pp. lit, pitd& valoa, va- martavainen ; — adv. to-
laista; sytyttad; vaale- dennak6isesti ; —— liken
ta: — s. valo, valkeus; (laikn) v. verrata, vertai-
kvnttila: tulitorni; sel- sena pitada; olla yhtalai-
VVYS, valistus; vymmir-- nei. = likeness (laik’nes)
rys; selitys; — a. valoi- s. yhtaldisyys, yhdenna-
sa, Kirkas; kiiltHva; sel- kOoisyys; kuva ; vertaus-
vi; vaalea; vaaleaveri- kuva; — liking (lavkin)
nen: — lighten (laitn) s. suvaitseminen; tahto,
v. valaista, kirkastaa; mieli, taipumus, halu.
salamoida, leimahtaa; —||lilac (lavlak) s. syreeni;
lightning (lait’nin) s. sa- syreenin vari;—a, syre-
lama, ukonnuoli; — ninvarinen.
lightsome (lait’som) a.||lily (lvli) s. lilja.
valoisa, kirkas, vaalea. |limation (limev’Son) ss. vii-

light (lait) a. kevyt, Koy- || laaminen ; jauhoiksi hie-
kdinen; helppo; vikkeli, || _ Tomine. a
vilkas; helposti sulavea: || Um” (lim) s. jasen; oksa;

joutava; pintapuolinen,
huikentelevainen;—lightly
(lait?li) adv. kKevedsti ke-
vyesti:—lightarmed (Iait’-

aarmd) a. kevytaseinen ;—
— lighter (lai’tor) s. ke-
ventaja; proomu, pur-
kausvene; — _ lightness
(lait’nes) s. keveys, kOy-
kdisyys.

ligneous (lig’nios) a. pui-
nen; puunkaltainen; met-
sdinen; —  ligniferous

(ligni’foros) a.
vava.
like (laik)
tainen,

puita Kas-

a. nakodinen, ver-
laatuinen, tapai-
sena pit&#a; olla yhtaélai-
nen; todenndakdOinen, luul-
tava; adv. samaten,
kuten, aivan, kuin; luul-
tavasti, silminnahtavasti ;

verrata, pitaa yh-

Vv.
denvertaisena; —— like

 

(lasik) v. suvaita, mielia,
rakastaa; mielellaan tah-
toa; suoda; miellyttaa,

— likewise
adv. samalla
samaten, niin-

olla mieleen;
(laik’ waiz)
tavalla,

      

v. varustaa jasenilla;
paloitella,

llimber (lim’boér) a. nuortea,

notkea, taipuisa ; mu-

| kaantuvainen.

lime (laim) s. liima; kalk-

ki; viinikivi; limoni; —

limeburner (laim’bornor)
s. kalkinpolttaja ;— lime-
juice (laim’dzuuz) s. 1i-
monimehu; — limekiln
(laim’kil) s. kalkkiuuni;

| limepit (laim’pit) s. kalk-

| kiseos;—limy (laiv’mi) a.
tahmea, limainen; Kal-
kinsekKainen.,

limit (li’?mit) s. raja, aari;

Hirimmiaisyys; ala; koh-
tuullinen madara, kohtuus;
maidrdiaika; kovin royh-
kei teko;: — v. rajoittaa ;
vihentid, supistaa; mada-

riti: — limitation (li-
mitei’ Son) s. rajoittami-
nen, rajoitus; ehto; poik-

keus; maéaariaikas —_—
limited (li’mited) a. m&a-
ratty, madrdiaikainen; ra-
joitettu; rajoitetulla H-
simaksuvelvollisuudella

 

jarjestetty; erikoinen.limp

239

    

lithe

 

limp (limp) v. nilkutus; —
a. voimatons; rampa; ——
v. ontua, liikata.

limpid (lim’pid) a. selkea,
kirkas; lapikuultava.

linament (li’nement) s. lii-
nannohtédinen haavantuk-
ko, side.

lind (laind) s:
nipuu.

line (lain) s.
rivi, jJ0n04
nuora, koysi:
{2° toOlmil, Haara, ammac-
ti; kaytostapa; Vv. ym-
pardidé, reunustaa; va-
rustaa; suunnitella; aset-
taa rintama-asentoon ;
liner (lai’nor) s. postilai-
Va; Dudlivystys= reunus—
tus; sisustus.

linen (li’nen) Ss,
liinavaatteet.

linger (lin’godr) v.
la, ¥vitkastella :
viivytella; odottaa,
rota; epdilla, empia, ol-
la kahden vaiheella; ika-
voOidi: viivyttaa, lykata
toistaiseksi; viettaa.
linguist (lin’gwist)  s.

lehmus, nii-
linga, Vilva;
jakso, sarja;
pituusmit-

 

palttina ;
hidastel-

viipya ;
var-

kie-

limies,  kielentuntija; ~ —
linguistics (lingwis’ tiks )
spl. kielitiede.

liniment (li’niment)  s. voi-
dedliy.

link (lnk) s. vitjarengas;
vitjat, kahle; kentta; —
v.. yhdistaa; olla yhdis-
tettyna; liittya.

linn (lin) s. vuorensola;

akkijyrkanne.

liquefy (lik’wifai) v. sulat-
taa; sulaa ;— liquefaction
(iikwifdk’son) s. sulaami-
nen, sulattaminen ;
liquefier (lik’wifaidr)  s.
sulatin.

liquid (lik’wid) a. sula, ve-
tela, juokseva; sujuva;
suloinen; —  s. neste;
liquidate (lik’wideit)  v.
tehda vetelaksi; saattaa
selville, selvittaa; suorit-
taa, maksaa; liquida-
tion (likwidei’son) s. sel-
vitthminen; maksaminen,
tilinsuoritus, lopputili; —
liquidator (lik’wideitor) s.
tiliselvittaja, tarkastaja;
suorittaja; — liquor (li’-

 

 

kor) s.° sula-aine, Neste,
meh: Vanijuoma 5 —— N-
kostuttaa, kastaa.

lisp (lisp) v. sopottaa; mai-
ritella; — s. sopottami-
nen.

list (list) s. luettelo; laita,
reuna, syrja, parras;
kaistale, sale; — v. pan-
na luetteloon ; varustaa

pienoilla.

listen (lisn) v. kuunnella;
tarkata, huomata; kuul-
la.

listless (list’les) a. huolima-

ton, tarkkaamaton; pen-
sea.
lit (lt) imp: i.” pyr sa

nasta light.
litany (li’tani) s.
litusvirsi.

litania, va-

literal (li’toéral) a. kirjai-
men mukainen, tarkka;
— literary (li’toreri) | a.

kirjallinen : oppinut ;
literate (li’téreit) a. oppi-

 

linseed (lin’stid) s. pella-
vansiemen ; — linseed
oil (lin’siid-oil) s. pella-
vaoljy.

lintel (lin’tel) s. ovenpaid'-
lys.

lion (lai’on) s. leijona, ja-
lopeura; — lionhearted
(lai’onhaarted) a. uljas-
sydaminen.

lip (lip) s. huvli:. sou;

laita, reuna.

 

 

nut: — literatim (lito-
rev tim ) adv.  kirjaimen
mukaan; — literature
(li’tératjur) a. kirjatii-
suus? Oppl, tietcet.

lith (lidh) s. jasen.

litharge (li’thaardz) s. lyi-
jynkuona.

lithe (laidh) a. nuortea,lithograph 240 lobby
notkea, taipuvainen; mu- (l’vvin) a. elava, eloisa;

kautuva.

lithograph (li’thdgraf) s. ki-
vipainos; — lithographer
(lithd’grafor) s. kivenpiir-
taj: kivipainaja ;
lithography (lith@ grafi)
s. kivipaino, kivipainotai-

to

litigate (li’tigeit) v. oikeu-
dessa vaittia; karajoida,
riidella; — litigant (lv-
tigant) a. karajoitseva ;—

riitapuka-
(litigev’-
rii-

s kare joitsila,
RLS litigation
gon) s. karajoiminen,
tajuttu.

litter (li’toér) s. pahnat; ol-
kimatto; poikiminen,

kantaminen; poikue, pe-
sakunta; hajalla olevat
kapineet, romut; epdajar-
jestys; — v. peittaa ol-

jilla; poikia, penikoida;
hajoittaa
Seer.
little
superl.
hainen,

(itl) a, komp. less
least, pieni, va-

pikku; lyhyt;

vaihdpdtéinen, halpa, jou-||loaf
isen 5 }

tava; — adv. vaha

—s. mititén kappale, mi-|

 

epajarjestyk- |

 

|

||

|| load

|
|

|
|

|

|

i]

|

|

|

elihdyttava,
dellinen ;

liver
livery
seksi

tuun-antokirja ;

lizard

loaf

tehokas; to-

— gs, elaminen;

oleskeleminen, olinpaik-
ka; elintapa.
(lv vor) s. niaksa.,
(li’véri) s. taysi-ikai-

julistaminen; hal-
elattami-
virkapukKu;
(li voristeibl)

nen,
liverystable

s. vuokratalii.
livid
vainen,

(li’?vid) a. lyijynkar-
tuhkanharmaa;
virtynyt.
sisilisko.

mustelmainen;
(liv’zord) s.

(lou) interj. katso!. Kat-
sokaa! katsoppas!
(loud) Ss. kuormd,

taakka:;: rasitus; malmi-

suoni; — vy. kuormata,
kuormittaa; agate; _ra-
sittaa; — loader (low’dor)
Ss. kuormittaja; laivan-
vuokraaja, tavaranlahet-
taja; — loading /(lou’-
dan) s. kuormaaminen;
kuormallinen ; kuorma,
taakka.

(louf) s. pala; leipa-

kyrsa.
kuljeskella

kakku, leipa,

(louf) y;

tattOmyys; vahdinen tila | joutilaana, laiskotella;
liturgy (li’tordzi) s kirkon-|| loafer (low’for) s. Jou-

menon jarjestys, messu. | tilas, tyhjantoimittaja.
live (liv) v. elaa; asua, o-|/loam (loum) s. savi, savi-

leskella:; menestya; py-|} seos; — Vv. saveta.

sya, sdilya; saada ela-jiloan (loun) s, laina; — Vv.

tuksensa; — live (laiv) lainata.

a. elava, eloisa; tarmo-
kas; — _ livewire
wair) s. toimelias mies;
livelihood (laiv’lihud)
s. elatus, elake; elinkei-
no; eloisuus; — liveliness
(laiv’lines) .s. elavyys, e-
loisuus; —livelong (laiv’-

lan) a. kKauan kest&vd,
pysyvainen; — lively
(laiv’li) a. eliva, eloisa;:
vilkas; iloinen; — adv.

elavasti, vilkkaasti; iloi-
sesti; — liver (li’vor) s.
elaja, asukas; — living

    

(laiv’- |

1
|

 

|\loath

(louth) .a.
koinen; inhoittava ;
loathe (loudh) v. inhota,
kammota, vihata;

vastaha-

 

loathful (louth’fol) a. in-
hoittava,. ilettava, daite-
14; — loathing (louth’in)
s. vastenmielisyys, inho;
— loathness (louth’nes) s.
vastenmielisyys, inho; —
loathsome (loudh’som) a.
aitela, tympea, inhoitta-
va.

lobby (ld’bi) s. etehinen,

etuhuone; — y. vehkeillalobe 241 loiter
kongressin etuhuoneissa; nen; — s. junanveturi.
— lobbyist (ld’bi-ist) s.}|locust (lou’kost) s. heina-
kongressimiehiin vaikut- sirkKa.
tamaan yrittava asia-||locution (lokju’Son) s. lau-
mies. suntotapa, puheenparsi.
lobe (loub) s. liuska; tilk-||lodge (lddz%) v. panna tal-
ka; kKorvalehti. teen, sdilyttaa; asettaa;
lobster (ldbs’tor) s. meri- majoittaa; teroittaa mue-
ayriainen, hummeri; kei- leen; asua, oOleskella, ma-
Kari. jailla; olla tallella; — sg,
local (low kal) a. paikalli- mokki, kKammio; vapaa-
nen;—s. paikallisosasto; muurarien loshi;
— localism (louw’kalizm) s. lodger (lddz’0r) s. vuok-
paikkakunnallisuus, paik- ralainen; — lodgement
kakunnallinen omituisuus: (lddz’ ment) Ss. asema,
— locality (loukd’liti) § sg. asento, sija; kokoilemi-
paikka, paikkakunta; -— nen; saily ; asuminen;}
localities (louka’litis) spl. asunto ;:—lodging (ldadzin)
paikkakunnalliset suh- Ss asunto, majapaik-
teet; — localize (lou’ka- ka; — lodging house
aig). V.. -Sijoittaa, . sovit- (iddz’im haus) 8s.’ Maja-
taa paikkakunnan olojen talo.
mukaan; locally (louw’-|\loft (ldft) s. ylikerros, par-
kali) adv. paikkakunnan vi, ullakko; — loftily
olojen mukaan, paikalli- (laf’ tili) adv. ylhaalla,
sesti; — locate (lowkeit) korkealla.: ‘ylevasti;: “yl=
v. asettaa olemaan, si- peadsti; loftiness (ldf’-
joittaa ; asettua, sijoit- tines) s. korkeus; jalous;
tua; loytaa; — location ylimielisyys; — lofty
(loukev on) s. asettami- (iaf' tt) a. korkea > yleva-
nen; .asema, paikka:. si- jalo; ylpea.
jaitseminen; asettumi-|/log (ldg) s. runko, podlkky,
nen; asutus. tukki; laivan logi; —
loch. (ick) 5S, jarvi,..lampi. logbook (ldg’buk)  s. lai-
lock (ldk) s. lukko; sdappi, van pdivakirja; — log-
haka: +: solkis . puserrus; eabin (ldg’kdbin) s. raa-
mutka, temppu; aitaus; tamattomista puista teh-
— v. lukita, salvata, tel- ty puurakennus; — log-
jeta; ympdéardida; puser- line (ldg’lain) s. mittaus-
taa; katked, salata; sul- nuora; — logger (ld’gor)
keutua, menna  kiinni; s. tukkipoika.

soveltua yhteen ;— locker
(la°kor) ss. sailykalu:. pilt-
ronki, arkku, sailytyslo-
kero; — locket (ld’ket) s.
lukkonen; rannerengas;
metaljonki, koriste;
locksmith (lIdk’smith)  s.
lukkoseppa.
locomotion (loukomow’ gon)
s. liikkuminen; liikkumis-
voima; locomotive
(lou’komoutiv) a. olopaik-
kaa muuttava, liikkuvai-

 

 

 

 

logie (lda’dzik) s. ajatusop-
pi, logiskka.: logical
(ld’dzikal) a. jarkeisopil-
linen, johdonmukainen,
loogillinen.

loin (loin) s.
lonkKa, reisi.

loiter (loi’tér) v.
tella, aikailla,
tella, laiskotella, veteleh-
tid ; loiteringly (loi’-
torinli) adv. kuhnustellen,
hitaasti.

 

lanne, Kuve,

kuhnus-
vitkas-lord

 

 

 

 

loll 242
loll (ldl) v. venya laiska- | gaspuitten laittaja; —
na, maata, loikoa, vete- looming (luum’in) s. na-
lehtii; — lollop (ld’ldp) kyviin tulo, kKuvautuml-
v. laiskotella, vetelehtia. nen; maan 1laheisyys.
lone (loun) a. ykKsinadinen,; loon (luun) s. mieliala.
ainoa: yksininsd elaiva;||loop (luup) s. nuora, paula,
lonely (loun’li) adv. silmukka; rengas; 1lapi,
yvksin: i; ee yksindi- reiki :—v. punoa, pauloit-
nen: kaikkien hylkéima; taa; kulkea ympyrassa;
wa loneliness (loun’- — loophole (luup’houl) s.
lines) s. yksinaéisyys; tai- puikahduslapi; veruke ;—
pumus yksinaisyyteen ;— looping the loop (luw pin
loneness (loun’nes) s. yK- dhi luup) s. ,,kuoleman
sindisyys; — lonesome pyoraé’’; ilmakoneen lento
(loun’som) a. yksindinen ; rengasmuotoista rataa
ikavoiva, myoten. ieee
long (ldn) a. pitki; kau- loose (luus) v. hellittaa, ir-
an kest&iva; hidas; myo- roittaa ,; —— a. loyha, loy-
hiinen: — adv. kauan;{| 5 holla, vals ; tee
kaukana, kauas; — v.|| Me™ erillensa paassyt,
ikivéidé, haluta; — long- veltto ; kevytmielinen,

ing (ldn’in) s. ikavdimi-
nen, haluaminen, halu 5;—
longingly (ldn’inli) adv.
ikivdiden, haluavaisesti;
— longitude (ldn’ dzit-
juud) s. pituus; pituusas-
te: longshore-man
(lan’Soormdn) s. satama-
tyOmies

longe (ldndz) s. pistes;
hydokkays.

loo (luu) interj. ota kiin-
ni! halloo!

looby (luw bi) s. tomppeli,
hé6lmo6,

loof (luuf) s. tuulilaita, vi-
nopurjeen tuulipuoli; —
v. kidntd#da laivaa likem-
malle tuulta.

look (luk) v. katsoa, Kat-
sella, silmaill4; tutkis-
tella ; nakya, nayttaa ;
hakea, etsia; — int. Kat-
so! katsokaa! — ss. sil-
miys, katsahdus; n&k6;
kasvot, silmdit: — look-
ing glass (lu’kinglds) sg.
peili, kuvastin.

loom (luum) ss. Kangas-
puut; — v. tulla naky-
viin; kangastaa; — loom
fixer (luum’fiksdr) s. kan-

 

 

irstainen ; — s. vapaus,
pakottomuus} loosely
(luu’ silt) adv. loyhAasti,

hollasti, valjasti ;

loosen (luusn) v. kirvoit-
taa, irroittaa, eroittaa
toisistansa } avata; va-
pauttaa, pdasté4a irti; ir-
roittua, hellita, aueta,
piista irti; — looseness
(luus’nes) s. léyhyys, ho6l-
lyys; kevytmielisyys, irs-
taisuus.

loot (luut) s. saalis; -— _ V.
ryésta& paljaaksi, havit-
taa.

lop (ldp) v. leikata, typis-
thi; roikkua; — loppings
(ld’pins) spl. poisleikatut
oksat, haarat, lastut; —
lopper (ld’pér)  s, puun-
Karsija.

loquacious (lokwei’Sos) a.
puhelias, lavertelias; —
loquacity (lokwd’siti) 8s.
puheliaisuus,

lord (loord) s. herra, hallit-
sija, ylivaltias; lordi; —
VY. Keita: herrastella:

kohoittaa lordiksi; —_
lordship (loord’sip) s. val-
ta, herruus; teidan ylh§ai-
syytenne, armonne.43 lozenge

 

lore 2
lore (ioor) 's. taito,  tieto,
oppi.

lericate (ld’rikeit) v. varus-
taa rautapaallystyksella.

loriot (lo’ridt) s. kuhan-
keittaja (lintu).

lose (luuz) v. imp. & pp.
lost, kadottaa, menettaa;
hukata, havittaa, tuhlata,
kuluttaa; vahingoittaa;
jaada jaljelle; kadota,
havita; — loser (luw zor)
s. kadottaja, havinnyt; —
losing (luwzin) a. tanpi-
ontuottava; — loss (lds)
s. tappio, vahinko, havi6o,
perikato; tuhlaaminen ;
kadotus; epavarmuus,
neuvottomuus.

lot (ldt) s. arpa: kobtalo:
osa, osinko; VUOrO;
maankappale, rakennus-

paikka ; madara ; joukko ;—
v. osoittaa, osingoida, ar-
valla jakaa; — lottery
(la Ort) Ss. arpajaiset:

lotion (low Son) s. puhtaak-
si peseminen, huuhtomi-
nen, kylpy.

loud (laud) a: Weallicuva,
kuuluva, aanekas, me-
luava; — loudly (laud’li)
adv. kaikuvaisesti, 44a-
nekkdAasti.

lounge (laundz) v.  laisko-
tella, venyd laiskana; —
s. joutilaana venyminen,
laiskotteleminen; huvitus-
paikka; leposija, nojais-
tuin.

louse (laus) spl.

lout (lout). s.° lorjus,
mo.

love (lov) v. rakastaa, lem-

lise, tai.
nol-

pia > pitasd paljon; ‘mie-
lelldA tahtoa; — s. rak-
kaus, lempi; lemmenliit-
to; mieltymys; lemmit-
ty, mielitietty; -—— love-
lorn (lov’loorn) a, arma-

haisen hylkaama ; —
lovesuit (lov’suut) s. ko-
siminen; — loveliness
(lov’lines) s. rakastetta-

 

 

vaisuus, herttaisuus; —

lovely (lov’li) adv: ra-

kastettava, armas, suloi-

nen, herttainen; —

lover (lo’vor) s. rakasta-

ja, kosija; rakastunuce

loving (lo’vin) a. rakas-
tava, Takastunut: ~hyva.
lemped, ystavallinen; —
lovingly (lo’vinli) adv.
rakastavaisesti.

low (lou) v. ammua; — s.
ammunta.

low (low) a. alhainen; sy-
Vas Matala:s Iyvayves va

hainen, niukka; halpa,
huono; — lowmindead
(low mainded ) a. halpa-
mielinen; — lowborn
(low boorn) a. halpasukui-
nen; — lowbred (louw’-
bred) a sivistymaton,
torkea; — lower (low’or)
v. laskea alas, vierittaa

alas, alentaa; halventaa;
noyryyttaa, masentaa;
vahentaa ; miedontaa 3
huonontaa; laskeutua,

alentua, vahentya; huo-
nontua; — lowland (low’-
land) s. alankomaa, vesi-
jatts; — lowliness (lou’-
lines) s. noOyryys; alhai-
suus, halpuus; — lowly
(lowli) a. alhainen;. ma-

tala; syvda; noyra, vaati-
maton; — s. alaluokka,
orjaluokka; — _  lowlily
(lowlili) adv. alhaisesti;
lowness (low’nes) s. alhai-
suus;} niukkuus, riitta-
mattomyys; noyryys;
alakuloisuus; halpuus; —

lowspirited (lou’ spirited)
a. alakuloinen; — lowspi-
rits (low’spirits) spl. ala-
kuloisuus;} —  lowtide

(low taid) s. matalavesi,
luode.

loyal (loi’al) a. uskollinen,
lainkuuliainen; — loyal-
ty (loi’alti) s. uskollisuus,
kuuliaisuus.

lozenge (ld’zendz) s. vinone-44 lunacy

 

 

lubber 2
1i6; ruutu; eras makeis-
laji.

lubber (lo’bor) s. retkale,
lurjus.

lubricate (luw’ brikeit) Vv.
tehda liukkKaaksi; rasva-
ta, voidella; — Iubrica-
tion (luubrikev son) Ss.
rasvaaminen ; — lubri-
cator (luubrikev tor) s
6ljytyslaite koneessa.

lucern (luw’sorn) Ss. vena-
jin ilves; ajokoiranlaji; |
alfalfa heina.

lucid (luw’sid) a. valoisa,
heled, kirkas, selkea; sei-|
vYipainen, alykas, mnero-
kas; —  lueidity (luusv
ditt) s. heleys, kirkkKaus,
loisto; Alykkyys ;—lucid-
ness (luu’sidnes) s. Kirk-
kaus; alykKyys.

lucifer (luwu’sifor) s. koin-

tahti; paholainen.
luck filokt) s, onni;
kohtaus, sattumus;
mus; — luckily (lo’kili)
ady. onnellisesti, onneksi;
lueckiness (lo’kines) s.
hyva onni, onnellinen sat-
tumus; — luckless (lok’-
les) a. onneton, pahaon-
ninen; — lucky (lo’ki) a.
onnellinen.
lucrative (luwkrativ) a
etuisa, kKarttuisa, tuloisa;
lucre (luw’kor) s.
to; voitonpyynto.
Jucubrate (luwkjubreit) Vv.
lampun 4aaressa
nella; opiskella; — lucu-
bration (luukjubrev son)
s. yOty6, lukeminen.,

onnen-

lueculent (luw’kjulent) a. va-||
loisa, selva, kirkas.
ludicrous (luw’ dikros ) 2.

hullunkurinen.
(luudifikev’ son)
iva; petollinen

hupainen,
ludification

s. pilkKa,

kaytos.

lues (ljus) s. rutto; kup-
patauti.

luff (lof) s. lumousvalkea;
kaimmen,

salli- ||

Voit- ||

ty6sken- |

llug (log) v. vetéaa, laahata,
hinata; hitaasti liikkua
eteenpdain; — s. kannus,

taakka; kahva, sanka; —

}

| luggage (lo’gedz) s. mat-

| kakapineet; romu; jou-
tava asia.

|lugubrious (ljuguub’rios) a.
surullinen, valitettava.

luke (luuk) a. haalea; pen-

sei: — lukewarm (luuk’-
woorm ) a. haalea; lai-

|. mea, mieto; kylmakiskoi-

il sen,

llull (lol) v. tuuditella, nu-
kutella;: hereta; viihtya,

| Jauhtua; — s. tuudittelu,

| mnukuttavaisuus; tuutilau-
lu; tyven; huono 1itike-

| | aika.

‘lumbago (lombei’go) s,. lan-
netauti.

llumber (lom’bor) s. raken-

nuspuut, puutavara; — Vv.
hakata rakennuspuita; —
lumberman (lom’ bormdn)
l| gs, tukkimies; — lumberer
|| (lom’boror) s. puutavara-
| asioitsija, tukinhakkaa-
i ae eos lumbering (lom’-
|| borin) s. puunhakkKaami-
||} nen, puukauppa,
lluminary (luu’mineri) s. va-
lo: valaiseva kappale;
valaisija, selittaja;
luminiferous (luumini’ fo-
ros) a. valoa antava;
| luminous

——

(luu’minos) tM.
| valoisa, loistava, selkea,
| kirkas.
ijtump (lomp) s. modhkdle,
|| iso kappale; iso joukko;
} — v. yhdista&é modhkalei-
| siin, panna yhteen; ot-
|| taa tukkunansa; myyda
|| tukkuna; kokoontua
1 | mohkaleeseen,
llluna (luu’na)  s. kuu; —
| lunar (luu’nor) a. Buus
| kuunmuotoinen.,
| tunacy (luu’nasi) Ss. hul-
luus, vimma; — lunatic

 

(luu’natik) s.

mielipuoli,
| .nulin,lunch

bo
-e~

   

ol

lyrical

 

lunch (lonts) s. aamiainen;!

—  v. sydda valipala.

lune (luun) s. kuu,

lung (lon) s. keuhko; —
lungsick (lon’ sik) a.
kKeuhkotautinen.

lupine (luu’pin) a. suden-
nakOinen, susimainen.

lureh (lodrts) S. VWalivymys;:

akkKinainen sysaéys; — v.
pettaa; juonitella; siepa-
ta pois; jattaa pulaans
akisti painua; olla véai-
jy ksissa ;

lure (luur) s, sy6tti, taky,

viehatys; — v. houkutel-
la, viehattaéa, vietella.

(luwrid) «2a. tuhkan-
Kalman vaa-

lurid
kKarvainen,
lea; synkka.

lurk (lork) v. olla vaijyk-
sissa, lymyilla, hiiviskel-
la; kuunnella.

luscious (lo’sos) a. liian

makea, imela, daitela; vie-

hattava; rietas.

lush (los) a. meheva, re-
heva.

lust (lost) s, himo; :halu,

taipumus, tahto; iloisuus,
hilpeys; — v. himota, ha-
luta, ika’voida; — Iustful
(lost’ fol) a. hekumalli-
nen, himokas; viehatta-
va; —  Iustily (los’tili)
adv. iloisesti; — lustiness
(los’ tines) Ss. iloisuus,
reippaus; — lusty (los’ti)
a. iloinen, hilpea; terve,
voimakas; reipas; sulol-
nen,

lustrate
distaa ;
taa;
rev Son) Se
nen, puhdistus;
tusuhri.

lustre (los’tor) S, loisto,
hohto, kiilto; maine, Kun-
nia; kynttilakruunu ;
Vv. svalaista: lustrous

(los’treit) v. pub-
katsastaa, tarkas-
lustration (lost-
puhdistami-
puhdis-

 

 

 

 

(los’*tros) a. kiiltave, hon-
tava, loistava, sd&teileva.
iute (luut) s, luuttu, kan-
nel; — v. soittaa Tuuttua.
Lutheran (luu’thoran) s. lu-
terilainen ; Lutheran-
ism (luu’thdranizm) s. lut-
herin usko, luterilaisuus.

fuxate (lok’seit) v. vadin-
taa.:  sigaltaan, nivellyt-
£4.

luxe (loks) ss. ylellisyys,
loisto; —— luxuriate (lok-
suwrieit) v. kasvaa rehe-
vasti, rehoittaa ; elaa
ylellisesti; — luxurious

(loksuwrios) a. ylellinen,

liiallinen, ylen runsas;
loistonhaluinen, loistelias,
upea; — luxuriously

(loksuwriosl) adv.
sesti, loistavasti ;
luxuriousness (loksuwu’rios-
nes) s. ylellisyys, loisto;
— luxury (lok’suri) s.
ylellisyys, loisto, komeus,
upeus; tuhlaavaisuus.

lyceum (laisii’?om) s. oppi-
kurssi, luentokurssi.

lye (lai) s. lipea,

lyer (lav’or) s. makaaja.

lying (lai’in) s. valehtelemi-
nen; makaaminen; — a.
valehteleva; makaava;
— lyingly (lai’inli) adv.
valheellisesti.

lymph (limf) s. vesimainen
neste kasveissa; — lym-
phatie (limfa’ltik) a. mic-

ylelli-

leton, hullu.
Iynch (lintS) v. omavaltai-
sesti rangaista; — lynch-

ing (lintsin) s. omaval-
tainen rankaiseminen; —
lynchlaw (lints’loo;) — s.

omavaltainen rangaistus-
oikeus.

lynx (links) s. ilves,

lyre: (lair) <8. lyyry,; “eras
kanteleenlaji.

lyrical (li’rikal) a. lauluru-
nontapainen, lyyrillinen.magnet

 

M (em) kirjain M.

ma (maa) §s. Aaiti (lasten
kielessa).

ma’am (maam 1. mdm) s.
rouva.

Mae (mdk) s. (skotl. ja irl.)
poika.,

macadamize (mdkda’damaiz)
v. makadamoida, kivet-
taa tieta.

macaroni (maikdrou’ni) Ss.
makaroni.

mace (meis) s. nuija; val-
tikka, virkasauva.

macerate (md’soreit) v.peb-
mitta#a; lioittaa, vetyt-
taa; heikontaa, lamaut-
taa, masentaa; kurittaa.

machiavelian (mdkiaviil’jan)

 

BS 7

hulluinhuo-
(madn) vi
tehda hul-
madly (mdad’li)
hullusti, mielett6-
misti; — madman (mdad’-
man) hullu, mielipuoli;
madness (mdadnes) 5s.
hulluus, mielettOmyys;
j

(mad haus )
madden
hulluksi,

Ss.

tulla
luksi;
ady.

Ss.

raivo, vimma.
madam (mda’dam) s. rouva-
seni! neitiseni!
|made (meid) limp, lh. DP:
| verbista make.
l'madeira (madii’ra) s, ma-

eiraviini.
(migaziin’) s. ta-
sdilyhuone;

a
magazine
vara-aitta,

a. salaviekas, Kavala. 1 kuulasailié pyssyssa; ai-
machine (maégiin’) s. kone, | kakauskirja.

rataslaitos: tydase; juo-||maggot (ma’ got) mato,

ni: — v. juonitella; —| toukka; oikku; mieli-

machinate (md’kineit) v. juohde,

hankkia, miettiad; juoni-||magie (mdad’zik) a, taikai-

tella; — machination|} nen, loihtuinen; — ma-

(mikinei’Son) s. vilppien|| gician (madzi’gan) s, tai-

viritthminen, salaveh- || kurt, lothtija.

keet: — machinery (ma-||magistrate (ma’dzistret)  s.

siv’nori) s. koneisto, ko- || hallitusmies, virkamies;

machinist
koneenra-

nelaitos;
(masiv nist)
kentaja;

Ss.

mackerel (md’korel) s. mak-
rilli.

mackintosh (ma’kinto8$) Ss:
vedenpitava paéaallystakki.

macrocosm (miak’rokdzm)
Ss. maailman rakennus,
maailman kokonaisuus.

maculate (mak’juleit) v.

tahrata; a. tahrattu;
pilkkuinen; — maculation
(makjulev’son)s: tahraami-

nen; — maculature
(mak’julatjuur) s. roska-
paperi.

mad (mdd) a.
vimmapdéainen,
raivoisa ;
Karkds;

mielipuoll,
mielet6n;
innostunut;
madhouse

koneenkayttaja. |

i}
i}

|
|
|

esivalt - hallita,
hoitaa.

magna charta (mag’na
kaar’ta)s. Englannin (,,Ju-
hana Maattoman’”’ anta-
ma) vapauskirja; perus-
tuslaki.

imagnanimity (mdgnani’miti)

jalomielisyys; ylevyys;

| -——- magnanimous (mdagnd’-

nimos) a. jalomielinen,

| uljas, urhoollinen.

|

|

a; - V.

Ss.

magnate (mdgq’neit) yli-
pohatta.

(miagnii’ zia)

s,
mys,
magnesia

Ss.
|} magnesia.
lmagnet (mdg’net) s. mag-
| neetti; magnetical
|

(magne’tikal) a. magnee-
tilliinen; luoksensa vetad-
vi; — magnetism (mdg’-magnific

24

     

i maladministration

 

netizm) s. magneettivoi-
ma; vetovoima.
magnifie (mdkni’fik) a. ko-
mea, upea, uhkea;
magnificence (magnv fi-
sens) s. komeus, upeus,
uhkeus; magnificent |
(magni fisent) a. komea, |
loistava ; Oivallinen ;
magnify (mag nifai) Vi.
suurentaa; ylistaa.
magniloquence (maknv lok-
wens) s. kerskaileminen ;
poyhkeapuheisuus;}
magniloquent (mdgni’lok-
went) a. kerskaileva.

 

magnitude (mdg’nitjuud) s.
suuruus, laajuus= jalous ;
tarkeys.

magpie (mig’pai) s. harak-
ka; kieleva nainen.

mahogany (mahd’gani) 3.
mahonki; — a. mahonki-
Hei.

mahometan (mahd’metan)

s. muhamettilainen; —
mahometanism (mahd’me-
tanizm) s, muhamettilai-
Suus.

maid (meid) impi, neito,
tytto; palvelustyttod ;
maiden (meidn) s. neito;

a. neitseellinen, nai-
maton; puhdas; ensiker-
ran tapahtuva, esikko- ;—
maiden name (meidn’-
neim) s. syntymanimi; —
maidenhood (meidw hud)
s. neito-ika; immen puh-
taus; impeys.

mail (meil) s.
postilaukku ;
postinkuljettaja.
panna postiin,
lahettaa.

maim (meim) v. rammata,
typistaa; heikontaa; héa-
vaista ; — s, rampaus,
typistys; heikonnus; va-
hinko, loukkKaus.

main (mein) a. suurin, tar-
kein, etevin, paras; paa-
asiallinen ; mahtava ;

kirjelaukku,

kirjeposti;
Vv.
postittaa,

 

suuri; tarkea; vallitseva,

 

 

yleinen— s. pad&osa, paa-
joukko; kokonaisuus;
mainiand (mein’ldand)
mannermaa.
maintain (mentein’) v. pi-
taa voimassa, yllapitad;
elattaa; sailyttaa; vait-
taa oikeaksi, puolustaa
mielipidettaan ; pysya,
kestaa ; maintainable
(mein’tenabl) a. voimassa
pidettava; puolustettavis-
sa oleva; — maintenance
(mein’tenans} s. voimas-
| sa pitaminen; Kannatta-
* minen; elattaminen; suo-
jelus; elatus; avunanto;
Oikeaksi vaittaminen.
|\maize (meiz) s. maissi.
majestic (madzes’tik) a, ma-

Ss.

 

jesteetillinen, jalo, yle-
vi ;—majesty (md dZestt)
Ss: majesteetti; loista-
vuus; ylevyys.

major (mei’dzor) a. isompi,

suurempi, tarkeampi, kor-
keampi;—majority (mad-
20’riti) Ss. enemmist6,
suurin osa } taysi-ikai-
syys;majurinvirka;isom-
muus, suuremmuus.
make (meik) imp. & pp.
made, tehda, luoda, val-
mistaa, muodostaa, lait-
taa, laatia; :asettad, jee
rustaa; panna toimeen,
toimittaa, toimia, puuha-
ta¢ fuottad, saada_ ai-
kaan; ‘saattaa, pakoit-
taa; ansaita; — s. teke-
minen, valmistaminen ;
kyhaelma: teko; muoto;
— makeshift (meik’3ift)
s. hdatdkeino, hatavara;
— maker (meikor) s. te-
kija, luoja; making
(meik’in) s, tekeminen,
valmistaminen ; teko,
teos; muoto.
maladjustment (mdaldadZost’-
ment) s. huono toimeen-
pano, huono toimitus.
|maladministration (mdlad-malady

man

 

 

    
   
   
  
   
  
  
 
 
 
   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
   
  
  
 
  
  
  
  
  
  
  
 
   
  
  
  
   
 
  
 
 
 
 
 
 
 
  
  
  
   

ministre son) Ss. huono
hoito.
malady (ma’ladi) s.

kipu.

sairaus,

malaga (md’laga) s. mala-
gaviini.

malapert (mda’laport) a. pa-
hantapainen, saadyton.

malaria (maleiria) s. ma-

lariakuume,
malconformation
farmev gon) Ss.

Suus,

(malkon-
epamuotoi-

(malidik’gon) s.
elu,

malediction
kirous, sadatt

malefactor (mdalifak’tor) ss.
pahantekija ; male-
ficence (mdle’fisens )
pahantekeminen: pahan-
tapaisuus; maleficent
(madle’fisent) a. pahante-
keva, vahingollinen.

malevolence (mdle’volens) s.
ilkeys; malevolent
(mdle’volent) a. ilkea.

malexecution (maleksikjuw’-
son) huono toimittami-
nen.

malinformation (mialinfor-
mew son) vaara tiedon-
anto;:—malinformed (m
linfoormd )
johdettu.

malice (mda’lis)
suisuus, pahuus, haijyys;
viha; paha tarkoitus;
malicious (mali? Sos)
haijy, ilkea, k:
hansuopa;

Ss

Ss.

S.

5.

Ss.

pahasi-

a
ivala, pa-
malicious-

ness (mdli’Sosnes) s. hidi-
JyYSs.
malign! (malain’) a. paha,

pahansuopa, pahantapai-
nen; vahingollinen.
vw vVinata:s Vabhineolttaa:
loukata ; panetella;
malignancy (malig’nansi)

s, pahanluontoisuus; il-
keys; — malignant (ma-
lig’nant) a. ilkea, vihat-
tava; s. pahasisulnen
| ihminen; maligner
| (malaiv nor) salavihaa-
salainen vihamies;
herjaaja;
(malig’niti) Ss.
pahuus, haijyys; viha-
| mielisyys; syntisyys.
i'malinger (malin’gor) v.

S.
16.
panettelija,
malignity

te-

 

maleontent (mdl’kdntent) a.
tyytymitén; — malcon-|
tented (mdl’kdntented) a.
tyytymaton.

male (meil) s. mies, wuros,
koiras:—a. urospuolinen,
mies-, uros-.

harhaan |

| keytya kipedksi.
mall (mool) s. nuija, kurik-
ka :—v. nuija; — mallet
1! (mé’let) s. nuija, puuva-
i; sara,
I!malleable (md’liabl) a, ta-
ottava: venyvainen; so-
|| veltuva, mukaantuvainen
mallows (mda’louz) s. mal-
va, katinjuusto.
'malodor (mdalddor) s. pa-
ha haju.

imalposition (mdlpozi’Son) s.
huono asema,
malpractice (mdlprak’tis)
epalaillinen menettely ;
epdsived kaytos; kehno
laakarinhoito; v. huo-
nosti hoitaa.
malt (moolt)
—v. imellyttad; imeltyda.
maltreat (mdaltriit’) vV.
hoin pidellaé, raakata;
maltreatment (maltriit’-
ment ) pahoinpitely,

S.

maltaat ;

S

Ss

raakkays.

malversation (malvdérsei’Son)
s, huono hallinto, virka-
vallan petollinen kaytta-
minen; kavaluus, vilppi.
mamma (mamaa’) Ss. aiti
(lasten kielessa).
[|\mammal (md’mal) s. & 4.
|| imettivdinen, nisaka&s.
|}mammon (ma’mon) s. Mam-
| mona, rikkaus.
imammoth (ma’mdth) S

mammuth-elain; HiTVgio :
a. Harett6man iso.

(man) mies; ihmi-
henkil6; ihmiset, ih-
palvelija; mie-

|
| —
|man
nen,

missuku;

S.

|
|
|manhole 249 manner
hist6, vaki, — v. miehit-}|mane (mein) Ss. hevosen
ta4, varustaa; puolustaa; harja.
— manful (mdn’fol) a.||Manege (maneiz’?) s. ratsas-
miehuullinen, urhoolli- tus; ratsastustaito; rat-
nen; — manfully (manr- sastuskoulu; — v. Trat-
foli) adv. miehuullisesti; sastuttaa,
— manfulness (man fol-||mange (meindz) s. syyhy
nes) s. miehuullisuus; — elaimilla.
manhole (mdn’houl) s.h6y-||manger (mein’dzor) s. sei-
ryKattilan puhdistusrei- mi; kaukalo; vesikansi.
ka; manhood (mdn’hud)|;mangle (mdangl) v. manke-
s. miehuus; miehen ika; loida, kaulata; runnella,
ihmiskunta; — mankind turmella; — s. mankeli.
(mdn’kaind) s. ihmiskun- | mango (man’go) s. mango-

mankiller (mdn’-
murhamies;

(mdan’ lines)
miechuus, warhooklisuus;
manly (mdan’li) a. miehe-
urhoollinen ; adv
miehekkadasti, urhoolli-
sesti; manslaughter
(man’slootér) s. miestap-
po; — manslayer (mdn’-

ta; —
ktlor) -s.
manliness

s.

kas,

sleiér) s. miestappaja.
manacle (mda’nakl) s. kasi-
raudat, kahleet; — Vv.

panna kasirautoihin, kah-
lehtia.
manage
tag, baliiea.
taa, hankkia;
opettaa; pidella, kasitel-
ld; tehdd, toimia, mene-
tella ; management
(mia’nedzment ) Ss. hoito,
hallinto, ohjaus, huolen-
pito, valvonta; kaytanto ;
taitavuus; ymmartavai-
SYYS; manager (mdé’-
nedzor) s. johtaja, ohjaa-
ja, katsastaja, talouden-
hoitaia.
mandamus
korkeamman
kasky.
mandate (min’det) s.
ky, ohje;: vaituus,
mandatory (min’datori) a.
kiskeva; valtuuttava.
mandible (mdn’dibl) s.
kaluu, poskiluu;

(md’nedz) v. hoi-
TOMtaa s, lal t—
harjoittaa,

(mdindei?mos)  s.
oikeuden

kas-

leu-
a.

puun hedelma.,
mangrove (mdn’grouv) s. ri-

soforapuu,

mania (meinia) s. mielet-
tomyys. hulluus, raivo.
— maniac (meiniak) a.
mieletén, hullu, vimmat-
Ti.

manifest (mda’nifest) a. 1l-
meinen, silminnahtava,

selvi; — s. julistus, jul-
kinen kuulutus; — v. il-
maista, osoittaa ; il-
moittaa, “kuulutiaa; .——
manifestation (manifes-
tei’?Son) s. ilmaiseminen,
ilmoitus; — manifestly
(ma@nifestli) adv. ilmei-
sesti.

manifold (mda’nifould) a.

moninainen, monenkaltai-

nen, monipuolinen ;

adv. monenkertaisesti,
moninaisesti} Vi jal-
jennéskoneella jaljentaa ;
—manifoldly (ma nifouldli)
adv. moninaisesti, monin-
kertaisesti.

manipulate (midnip’juleit) v.
kdsitella, pidella, kayt-
ta. : manipulation
(minipjule’ Son) s. kasit-
tely, pitely; menettelyta-
pa, valmistustapa.

manna (md’na) s: manna.

manner (méd’nor) s. laatu,
muoto, tapa, laji; esiin-
tymistapa, kaytos;
manners (md’nors)

 

 

—_—

spl.

 

 

syOtava.

 

tavat, elintavat; luonne,manikin

250

  

marine

 

mielenlaatu; kayt6s; hie-
notapaisuus, kohteliai-
suus; — mannered (md’-
nord) a. yhteen tapaan
tottunut ; hienotapainen,
sivistynyt; — mannerism
(ma’norizm ) opitun ta-
van alaisuus, kaavamai-
suus; — mannerly (md
norli) a. hienotapainen,
sdadyllinen, kohtelias;
adv. hienotapaisesti,
dyllisesti.
manikin (mda’nikin)
ke; kaéapis,
manometer (mdnomii’tor) s.
héyrypannupajnemittari.
manor (manor) s. hovi;
rintotilus.
manse (mdns)
ne; pappila;
— mansion
asunto,
kartano,

Ss.

nuk-

Ss.

pe-

asuinhuo-

vuokratalo;
(man’son)
asuinpaikka;
herrastalo; — v.

Ss.

Ss.

asua, oleskella.
mantle (mdntl) os. vaippa,
verho; kaasulampun

“sukka’’ verhota,
peittaa.

manual (mdn’jual)
tehty ;

—_— ¥.

a, kasin
omakateinen; kau-
poiksi kaypa; kir-
kollinen k&ésikirja; urku-
jen nappdimisto.
manufacture (mdnjufak’tjur )
tavaran valmistaminen,
kadsiteollisuus ; v. teh-
da, valmistaa, muodos-
taa; harjoittaa
liiketta; — manufacturer
(manjufak tjuror ) s. val-
mistaja: tehtaan isdénta;
tehtailija.
manure (manjuur’ )
noittaa, tehda

Ss.

S.

v. lan-
hedel-

malliseksi; — _ ss. lanta,
sonta.

manuscript (ma’njuskript)
S, kasikirjoitus; — a.
kasin kirjoitettu.

many (me’ni) a. moni, mo-
net, monta, paljon, usea, ||
useat; — s. suuri jouk-||

saa- |

 

tehdas-|

|
|

ko, paljous, suuri maéara.

map (map) s. kartta, ase-
mapiirros; — v. kKuvata,
piirustaa, kaavailla ;
suunnitella.

maple (meipl) s. vaahtera.

mar (maar) s. tahra; — vy.

vahingoittaa ;
rumentda,

turmella,
hairita ;
|

lmaraud (marood’) v. kul-
| jeksia rosvoilemassa; —
| gs, sotarosvoileminen; —
| marauder (marood or) s.
| sotarosvoilija, ryOstoret-
| keilijidi; — marauding
| (marood in) s. rosvoile-
minen (jalelle jaaneiden
| sotamiesten).
| marble (maar’bl) s. mar-
mori; kivikuula; — a.
marmorinen; — vy. _ kir-
jailla marmorinkarvais-
| seksi; — marbly (maar’b-
| BD a. marmorinkaltai-
nen.
March (maarts) s. maalis-
kuu,
march (maarts) s. meno,
kulku, astunta; kulkue;

mars!
marssia,
astua ;
antaa

eteenpédin! — v.
kulkea,
panna kulkemaan,
kulkea; johtaa.
marecid (mdr’sid)
kuihtunut,

menna,

a. iis.

i
marssi; int.
| riutunut.

mare (meer) s. tamma.
margin (maar’dzin) s. laita,
reuna, syrji: reunamuis-
tutus; liikkumisentila:
| jaannos; hyOdty ; — v.
| varustaa reunalla, ympa-
: .roida : kirjoittaa reu-
naan; — marginal
| (maar’dzinal) a. reunaan
merkitty; — s, reuna; —
| marginate (maar’ dzineit )
| vw. reunustaa, raruslua
| reunalla.
| marinate (ma’rineit) v. eti-
koittaa, sdilyttaa etikas-
| sa,
marine (mariin’) a. mereen
kuuluva, meriktulkuamarital 251 martyr
koskeva, meri-; — 3. jattaa autiolle merenran-
meriliike ; sotalaivasto; nalle Oman onnensa no-
merisotamies; — mariner jaan; joutua tulvaveden
(ma@’rinor) s. merimies ; — ymparoimaksi; joutua
maritime (mdritim) a: pulaan.
meri-, meriasiain-, marquis (maar’ kwis ) Ss.
marital (md’rital) a. avio- markiisi.
miehen, aviollinen, avio-.||marrow (md’ro) ss. ydin;
marjoram (maar’dzoram) s. paras osa, sydan, mehu;
meirami., — v. tayttaa&a ytimella,
mark (maark) s. merkki, syottaa, lihottaa; —
nimimerkk1, Kauppa- marrowless (md’roles) a.
merkki, tunnusmerkKki; ytimet6n, voimaton, me-
pilkku, naarmu, luomi; huton; — marrowy (mda’-
jalki; havainto, muis- ro-i) a. ytimellinen, voi-
tiinpano; merkitys, tar- | makas, mehukas.
koitus, mieli; tarkoitus-||marry (md@’ri) v. ottaa puo-
pera, silmamaaéra; — v.| lisoksi, avioksi; naida;
osoittaa, merkita, leima-| naittaa; vihkia; yhdiis-
ta; havaita, huomata, ot-}| tad, liittaa; menna nai-
taa vaarin; kirjoittaa | misiin; — marriage (md@’-
muistoon; tehda muis- ridz) s. avioliitto; haat;
tiinpanoja; kirjoittaa ; — married (md’rid) a.
— markedly (maar’kedli) naimisissa oleva, nainut,
adv. osoittamalla, osoit- naitu.
taen, merkiten; — mark-||marsh (maars) s. suo, ne-
ing (maar’kin) Ss. osoit- va, rdme; — marshland
taminen, merkitseminen; (maar?land) s. suomaa.
— marksman (maarks’-||marshal (maar’saal) s. mar-
man) Ss, tarkka-ainpu- salkka, juhlamenojen toi-

marksmanship
ampu-

ja; —
(maarks’mansip) s.
mataito.

market (maar’ket) s. turku,
tori; kauppala, Kauppa-
paikka ; kauppaliike ;
myynti, menekki; kulku-
hinta ; — Vic kulkea
markkinoilla, kKaupustel-
la, kayda kauppaa, ostel-
la ja myyskennella;
marketable (maar’ketabl)
a. kaupaksi kaypa4; hin-
tansaveroinen ; mar-
keting (maar’ketin) s. to-
rilla kaiynti; kaupustelu;
kauppatavarat; kaupan-
teko.

marline (maar’lin) s. maar-
linki, kaksisaéinen nuora.

marmalade (maar’maleid) s.
marmeladi, hedelma@hillo.

maroon (maruun’) a. Kas-

mittaja; piirikunnan si-
viilivirkamies; — v. jar-
jestaa, johtaa, ohjata.

mart (maart) s. turku,
ri; kauppapaikKa ;
simarkkinat.

marten (maar’ten) s.
ta.

martial (maar’gal) 2. MIr=
hoollinen, sotaisa; sota-:
— martial law (maar’sal
loo) s. sotatila; sotalaki.

martinate (maartineit)  v.
lahettaa maanpakolai-
suuteen merentakaiseen
siirtomaahan.

martinet (maar’tinet) s. an-
karan sotakurin pitaja.

martingal (maar’tingal) - s.
hyppdyshihna (joka es-
tia hevosen pystyyn Kar-
kaamasta).

martyr (maar’tor) s.

to-
yvuo-

naa-

mart-
aS

 

 

tanjankarvainen ; — Vv.

tyyri, veritodistaja,marvel

bo

bo

mastic

 

 
 
  
  
   
 
 
 
  
  
 
 
 
 
 
  
 
 
  
 
  
  
   
  
   
 
 
 
   
    
  
  
  
  
 
   
  
 
  
 
   
   
 
  
  
 
  
   
     
     
    

ma,

ihm

telti

a.

nen.
mash

voa
mask
vale
kosy
kea

heel

mass

 

mass
nejo
jous

marvel

sotku;

keutua
kennella.
maslin
tettu; —
mason
vapaamuurari
(masda’nik )
vapaamuurarin-:
sonry (meisn’ri) s.
raustaito;
matti.
masquerade
naamiaiset,
teeskentely,

vV.
book
kirj:

ihme;

iva.

masculate
voimistuttaa,
— masculine (mds’kjulin)

uros-,

(mas)

;

kummastua,
etella;

(maar’velos)
linen,

(maar’vel) s.

kontodistaja; — v. teh-
da marttyyriksi; teloit-
taa, kiduttaa; — martyr-
dom (maar’tordom) Ss.
marttyyrius, marttyyri-
kKuolema.

kum-

kummastus,

ihmetteleminen 3

nee V.

himmastya,

ihmeellinen,

marvelous
a. kummal-|

ihme-

(mas’kjuleit)  v.
vahvistaa |

miespuolinen,
urhoolli-

miehuullinen,

s.

rikki,

roksi; —
a. sekoitettu,

seos,

maski; —

ehda

mashy
survottu.
s. naamari,

(mask )

puku;

Vv

seka-
Vv. sur-
puu-
(ma’ si)

alemuoto; te-

ry, teeskenteleminen ;

verhota,

lisesti

naamiohuvit;
valepukuun ;

— v. pu-
peittaa, |

katkea ; val-

syyttaa; pu- ||

Ss.

(meisn)

(mas)

ti
(mas)
ukko;

a,

(mas’lin) a

S.. Ti)

valepukuun, tees-

sekoi-

sekavilja.

lurari;

— masonic
muurarin-;

~——e IR

muu-

muurarinam-

(maskoreid’) s
maskeraati;:

Ss.

S.

messu; —||
messuta; — mMmass- ||

(mas’buk) s.

joukko,

; Vv.

 

ajaa

messu-

mo6hkile, ai-
pal-|
yvhteen, ||
kasata; joukottaa, mitd-||

|
i

tai kokoon, koota ;—mass-
meeting (mds’miitin) - s.
iso kansankokous; —
massive (mds’iv) a. tih-
kKeiHaineinen; modhkéleen-
muotoinen, taytelainen ;
vahva, raskas; — mas-
siveness (md’sivnes) Ss.
tihkeys, modhkalemdaisyys,
vahvuus.

massacre (md’sakor) s. ve-

renvuodatus, murhaami-
nen, veril6dyly; — v. sur-
mata, tappaa, teurastada.

mast (mast) s. masto, Mas-

topuu; tanko;: — vy. va-
rustaa mastoilla.

master (mds’tor) s. mestari,

taituri; herra; pdaamies;
nuori herra; — v. mes-
taroida; hillitéa, pitaa ku-
rissa; lannistaa, kukis-

taa; hallita; perinjuu-
rin oppia; Mmyvin* esata;
taitavasti tehda; olla
erittain taitava’ -——

masterpiece (mds’toérpiis)
s. mestariteos, mestari-
nayte; — masterstroke
(mdas’torstrouk) s. onnis-
tunut kepponen; mestari-

teos: -- masterwork
(mis’torwork) s. mestari-
teos; — masterless (mds’-

torles) a. herraton, isan-
nat6n; hillit6n, vallaton;

masterliness (mas’ torli-
mes) s. erinomainen tai-
tavuus, mestarillisuus,
mestaruus; — masterly
(mas’torli) adv. erinomai-
sen taitava, taidokas,
mestarillinen; kaskevdi-
nen; — mastership (mdas’-
torsip ) Ss. erinomainen

taitavuus, mestarillisuus;
— mastery. (mds’tori)> s.
tarkka oppiminen; tai-
tavuus, mestarillisuus}
etevammyys; ylivalta.

masticate (mas’ tikeit) v.

pureksia, pureskella.

mastic (mds’tik) s. mastik-

kipihka, kiviliima.mastiff

   

mattock

 

mastiff (mds’tif)  s.

masturbation

matadore

match

material

kKahle-
verikoira.
(mastorbev-
son) s, itsesaastutus, ona-
Nid.

koira,

mat (mat) s. matto; peit-
to, verho; — v. peittaa,
matoilla; kutoa, palmi-

koida yhteen.

(ma’tadoor) Ss.
harkataistelija.

(mats) Ss sytytin,
tulitikku ; peliottelu;
vertainen, veroinen; puo-
liso; naimiskauppa; —
v.. tulikivilla savustaa ;
varustaa sytyttimella;
olla vertainen, veroinen,
kuntoinen, arvoinen, ve-
tan vertoja; ruveta kil-
pailemaan; voitella;” ver-
tailla, verrata; paritella;
sovittaa; sopivasti. vali-
koida;: naittaa, antaa a-
vioksi; olla sopiva, so-
veltna, olla mukainen ;

liittya; yhdistya.; men-
ni naimisiin; — match-
less (mat&les) a. verra-
ton.

mate (meit) s. kumppani,
toveri, seuralainen; puo-

liso: apumies; peramies;
sakkimatti, voitettu
shakkipelissa; —- v. pa-
rittaa, yhdist4aa; naittaa ;
olla vertainen, vetdaa ver-
toja.

(mativ rial) 2.
aineellinen ;
oloperainen ;

ruumiillinen,
todellinen,

tuiki tarpeellinen; — s.
aines: — materials (ma-
tiv’rials) spl. tarvekalut,
kalusto; tarveaineet; ai-
heet; —- materialism

(matii’rializm) s. materia-
lismi, aineellisuusoppi;
aineellismielisyys ; —
materialist (matii’rialist)
s. materialisti, aineelli-
suuden opettaja, aineel-
lismielinen; _— materi-
alize (matii’rialaiz) v.

mathematic

matrice

matricide

matriculate

matron

matter

 

 

ruumiillistaa, aineellistut-
taa, pukea aistin kasitet-
tavaan muotoon; muo-
dostaa; — materially
(matw riali) adv. ruu-
miillisesti, aineellisesti ;
padasiallisesti, oleelli-
sesti.

maternal (mator’nal) a. 4di-

dillinen, aidin-; — ma-
ternity (matoér’niti) s. di-
dillisyys, aitiys.
(mathim@ tik)
a. matemaatillinen, suu-
retieteellinen; — mathe-
maties (mdthimda’tiks) Ss:
matematiikka, suuretie-
de.

matrass (m@trés) s. patja,

matrassi.

(mevtris) s. kaa-
va, valinkaava, matriisi.
(mw trisaid) Ss.
aidinmurha; aidinmur-
haaja.,

(matrik’juleit )
a. nimiluetteloon  kirjoi-
tettu; — v. merkita lu-
etteloon; — matricu-
lation (matrikjulei’Son)  s.
kirjoittaminen  nimiluet-
teloon.

matrimonial (mdtrimow nial)

a. aviollinen, avio-; —
matrimony (ma trimoni)
S. avio, aviolileto:
(mev’tron) s. vat-
mo, rouva, eukko; hot
tajatar, naiskaitsija.
(ma tor) Ss. (aine;
perusaine; aihe, asia,
seikka; SYY, alku,
synty : ~rilfakohta;. taxr-
keys; marka, visva; —
Vv. plitata, buolia;: vai-
kuttaa; toimittaa, tehda;
— matterless (md’torles)
a. aineeton, tyhja, pinta-
puolinen.

mattings (md’tifigs) spl. ol-

kipalmikoimat, matot,

peitot.

mattock (md@a’tdk) s. kuok-mavis
tas.
maw

lu.

kypsyys;
taysi-ikaisyys;

(moo) s.
vipiira,
mawkish

hoittava,
laimistunut.

vapunpaiva ;

ran vari,
(me? vis) s.

kupu;

ditela,

maha;
mieli,

(moo’kis) a.
tympea;

      

tiydellisyys; |
maksuai-

lauluras-

ki-

ha-

in-

johde,

korkein

toukokuu;

maxim (mdk’sim) s
periaate, oppilause.
maximum (mdk’simom) Ss.
korkein aste,
maéara;
May (mei) S,
— Mayday (mei’dei) Ss.

mayf-

 

 

 

 

mattress 254 mean
ka* — v. kkuokkimalla lower (mei’flauér) s. kie-
kéaantaa. lo.

mattress (mdé’tres) s. patja,||mai (mei) v. imp. might,
matrassi, saattaa, mahtaa, voi,

maturate (mat’jureit) Vv. saa, (vastaa usein suo-
kypsentéaa, valmistuttaa ; menkielen konditionalia,
kypsy4a, joutua } mar- konsessivia, potentialia,
kia ; ~— maturation optativia tahi imperati-
(matjurei’ son) s. kypsy- via); — maybe (mei bi)
minen ; jouduttaminen: ehka.
kypsyys; mairkiminen; —||mayor (mevor) s. Kaupun-
mature (matjuur’) a. val- gin pdd&dmies, pormestari,
mis, valmistunut; tark-|]| majuri.
ka; - Vv. kypsentaa, ||maze (meiz) s. sokkelo, la-
jouduttaa, valmistuttaa ; || byrintti, mutkatie; héai-
edistyttaa, kehittaa:|| rid, haémmennys; -—— ¥.
kypsya, joutua, valmis-|| saattaa hamille; -——
tus : kehittya; langeta!| mazily (mevzili) adv. se-
maksettavaksi; — ma- | kaisesti, hammentynees-
turity (matjuw riti) s. | ti: —- mazy (mei’z2i) a.

sokkeloinen; selkkainen;

haimmastynyt.

ka. \i'me (mii) pron. I sanan
maud (mood) s. skottilai-|| dat. ja akk. minulle, mi-

nen raitainen vaippa. | nut, minun, Mminua,
maudlin (mood’ lin) a.||\mead (miid) s. mesijuoma,

huumaantunut, puoleksi|| sinua.

juopunut, paihtynyt. ‘'meadow (me’dou) s. niitty,
maul (mool) s. nuija, Ku- nurmi, heinikko.

rikka, vasara;: — v. lyé-!|meager (mii’gér) a. laiha;

aa nuijalla, suomia, sur- kuiva, hedelmat6n; niuk-

voa rikki. {| ka.
maund (moond) s. kasivasu,|}meal (miil) s, jauhot; ate-

koppa. || ria; ape, ruoka, muona.
mausoleum (moosolii’om) || mean (miin) a. halpa, hal-

s. komea hautakammio. veksittava, kurja, kehno,
mauve (mouv) s. purppu- hivyt6n; keskimaéardinen,

keskinkertainen ; keski-,
vili-; — s. keskinkertai-
suus, kohtalaisuus; vdali-
aika; keskimaara; kes-
kipaikka ; meanness
(miin’nes) s. alhaisuus,
halpuus, kehnous; ha-
vyttOmyys.
mean (miin) v.
meant, 4 miettia, ar-
vella; aikoa, pita& mie-
lessa, tarkoittaa; ae
meaning (miin’in) s. mie-
li, mielipide, luulo, arve-
lu, ajatus; tarkoitus;
aikomus, tahto; merki-
tys; meaningless

imp. ja pp.meander 2

meander

measle (miizl) s.

measure (me’Zur) s.

(miinrinles) a.

set6n: jarjeton.
(miadn’dor) s. kie-
murainen tie; monimut-
kaisuus; — kiertaa,
kiemuroittaa; kaarmeil-
la, koukerrella, kiemu-
roida.

merkityk-

V.

tuhkarok-
ko.

mitta,
maara; suuruus, koko;
paljous, arviokanta; suh-
de; maaratty osa, osin-
ko; kohtuus, kohtuulli-
suus; menettely, toimi-
tusohje; toimenpide;
VV. Mmitata, maarata,
vostella, sovitella,
nitella; asettaa;

myyskennella ;
kasittaa; olla
sisaltaa; —

(me’surabl) a.
arvosteltava, maaratta-
va; kohtuullinen; kKohta-
lainen ; measurably
(me’Zurabli) adv. kohtuul-
lisesti, kohtalaisesti;
measures (me’Zurs) spl.
keinot, toimet;—v. eras
vanhanaikainen tanssi;
— measured (me’zZurd) a.
mitattu, tarkKa ;
measureless (me’Zurles)
a. madraton, adreton,
suunnaton ; measure-
ment (me’Zurment) s. mit-

ar-
suun-
jakaa;
ajatella,
mittainen,
measurable
mitattava,

taaminen; — measuring
(me’surin) s. mittaami-
nen.

meat (miit) s. liha; piira-
kan sisus; ravinto.

mechanic (mik@nik) s. kasi-

me-

ty6lainen; koneseppa ;
a. koneellinen ;
chanics (mikda’niks) spl.
koneoppi, taito; me-
chanical (mikda’nikal) a.
kdAsityS6tapainen; koneo-
pillinen; koneellinen ;
mechanically (mikda@’nikali)
adv. koneellisesti ;
mechanician (mikdni’San)

55

 

 

medal (me’dal) s.

meddle

mediaeval

  

medical

s. koneseppé, mekanikko’;
koneenkayttaja; me-
chanism (me’kanizm) Ss.
konelaitos, koneisto.

muisto-

mitalli.

(medl) v. sekaan-
tua; ryhtya, kayda. ks-
siksi; sekaantua  toisen
asioihin, mennd& valiin ;
vaivata, hairita ;
meddler (med’lér) s.
kaantuja, kutsumaton
valiinmenija, tunkeilija;
meddlesome (medl’
som) a. toisten asioihin
sekaantuvainen, tunkeile-
Wal.

rains,

Se-

(miidi-iv val)
kKeskiaikainen,

a.

medial (mii’dial) a. Kkeski-,

Keskimaardainen; valilli-
nen; — median (mii’dian)
a. kKeski-, keskivalinen,
-kohtainen ; mediate
(mivdieit) v. valittaa, va-

litella, sovittaa; asettaa
valiin; olla valissa; olla
puolueeton; — a. vali-

nen, valissé, keskella ole-
va; valittava; vdalillinen;
mediately (mii dietli)
adv. valillisesti; me-
diation (miidiev Son) af
valittaminen, valitys;
apu, puolustus, puoltosa-
na; — mediator (mii’di-
eitor) s. valittaja, vali-
mies, sovittaja.

 

medical (me’dikal) a. paran-

nustaidollinen, 1aaketie-
teellinen; parantava;
medicament (me’ dika-
ment) s, laake, parannus-
aine; medicamental
(medikamen’tal) a. paran-
tava, terveellinen ;
medicate (me dikeit)v. pa-
rantaa, laakita; — me-
dicinal (midv sinal) a:
parannus-, l4aake-, paran-
tava; — medicine (me’-
disin) Ss. laakitystiede,
ldakeoppi; parannusaine,mediocre 256 member
liike: — v. parantaa, meeting (miit’im) s. ta-
1aakita. paaminen, kohtaaminen ;
mediocre (miv’ diouk6r) a. oe istunto, ko-
keskinkertainen; — medl- LOUS. :
ocrity (miididk’ riti) s.|;melancholy (me’ldnkdli)  s.
keskinkertaisuus, kohta- surumielisyys; — melan-
laisuus. cholic (me’linkdlik) a.
meditate (me’diteit) v. aja- surumielinen, alakuloi-
tella, miettia, punnita; nen, kolkko, jloton Nabis e
mielidi, aikoa; — medi- melancholily (me’lénkdlilt)
“vp “ : , ios : : .
tation (meditevSon) 8s. adv, surumielisesti.

mielenylen-
medi-

a
as

miettiminen ;
nys, hartaus;
tative (me’ ditetiw)
miettivdinen; syvamieli-

nen.

mediterranean (mediterev -
nian) a. maiden valilla
oleva, sSsisamainen; -— &.
Valimeri.

medium (mii’diom) s. vAali-

tys; johtaja; valikappa-
le: vdalityskeino ; keski- |}
midra, kohtuus.

medlar (med’lér) s. tuhkKa-|!
puun marja; koiranpuu.

medley (med’li) s. sekasot-
ku, sekoitus; kasikan-
mi: — a. sekoitettu, Se-
Kava, kirjava.,

medullar (mido’lér) a. yti-
mekas,

meek (miik) a. pehmeamie-
linen, arka; hella; lauh-
fron. Sav¥isa: noyra; —
v. noOyryyttaa, alentaa; —
meeken (miikn) v. lepyt-
tad, hellyttaa, lauhdut-
taa: — meekness (miik’-
nes) s. lempeys, lempea-

mielisyys.
meerschaum

merenvaha;

nen piippu.

(miir’ S00m) S

merenvahai-

meet (miit) v. imp. & pp.
met, mennidvastaan; koh-
data, tavata; saavuttaa;

koota, kutsua
kokoon; kokoontua:
tavata toisensa; karsia,
kokea; a. yhteen so-
piva, asianmukainen;

tyydyttaa;

i'meliorate (mii’ljoreit) v. pa-
rantaa: jalostaa; paran-
tua, jalostua; melio-

ration (miiljorev Son) a;
| | parannus, jalostus,
i} . “+ ae
melliferous (meli’foros) a.

 

simainen }
mellification (melifikev’-
medenteKo; ma-
keuttaminen, sulostami-
nen,
mellow

mesinen,

son) s.

(me’lo) a. pehmea,

|| mehevi; kypsa; hieno,
| herkkuinen } — vy. peh-
nentiii, muhentaa, kyp-
sytthda, jouduttaa; peh-

metd, muheta, kypsya,
joutua.
melodious

sulosointuinen,

(melow’ dios) a.
sointuva ;

— melody (me’lodi) Ss.
sivel, sivellys, nuotti.
melodrama (melodraa’ma) s.

melodrama, sdestdlausel-
melodramatical
(melodraam@’tikal) a: me-
lodraamallinen, siest6-
lausunnollinen.

ma ,

 

imelon (me’lon) s. meloni.
lmelrose (mel’rouz) s. ruusu-
hunaja.

\imelt (melt) v. sulattaa,
| liuventaa;: liikuttaa, tai-
| vuttaa; sulaa, liuveta ;
| .taipua, -BReltya.>.—- 3. .7-
| latusuuni; — melting-pot
| (mel’tin-pdt) s. sulatus-
| kauha, sulatin.

l|\member (mem’boér) s. ja-
| sen, nivel: osa, pala; —
| v. lukea jasenekseen ;bo

membrane

 
  

 

membership (mem bor- |
Sip) s. jasenyys. |
membrane (mem/brein) Ss. |
kalvo.
memento (mimen’ to) s. |
muistutus; muisto. |
memoir (mem’wdr) s. muis- |
tokirjoitus; muistiinpa- |
no: luettelios: “———"~ kir-|

joittaa muistelmia.
memorable (me’morabdbl)
a. muistettava, mieleen
pantava; merkillinen; —
memorial (memou’rial) a.
muistoa sdailyttava, muis-
toksi tehty; Ss. pyyn-
tokirja, asiakirja ;
memorialize (memow’ ria-
img) oc. Kirjoittaa miis-
tlin? oppia ulkoa: jJattaa
anomuskirjoitus; —
memory (me’mori)
muisti, muisto, muistele-
minen; Memorandum
(memordn dom ) Ss. muis-
tettava, muistiinpano.
men (men) pl. sanasta
man, miehet; miehisto,
vaki, ihmiset.
menace (menes)
uhkaava vaara;
hata, ubikailla ;
acious (mene’sos)
rallinen, uhkaava.
menage (menedz’) s. elain-
tarha; taloudenhoito;
v. Noitaa.
mend (mend) v. parantaa,
oikaista, paikata, parsia;
korvata, hyvittaa; aut-
faa; - vahvistaa,.,;kartut-
taa ; parata, parantua ;
varttua, edistya.
mendacious (mendei’sos) a.
valheellinen, petollinen ;
mendacity (mendd’siti) s.
valheellisuus, petollisuus;
valhe.
mendicancy (men’ dikansi)
s. kerjiiminen;— mendi-
eant (mendikant) a. kKer-
jaaiva; — s. kerjalainen;

 

S

uhkaus,
Me
men-

vaa-

a.

|

 

— mendicate (men dikeit)
9

|

‘| mental
s. (

 

mercy
v. kerjata, kayda mierol-
la.
menial (mii’nial) a. palve-
lusvakeen kuuluva, pal-
kollinen; — sg. palvelija.
menstrual (men’strual) a.
kuukautinen ; kuukau-
den kestava; — men-
struous (men struos ) a.

kuukautisissa oleva; kuu-
Kautis-.

mensurability (menguradbv -

litt) s: mitattavaisuus ; —
mensurable (men’Surabl)
a. mitattava; — mensural

(men’sgural) a. mitta-; —
mensurate (men’sgureit) v.
mitata; — mensuration
(mengureiv’ Son) s. mittaa-
minen; mensure
(men’ sur ) mitta:
(mental) a.
sisallinen.

(men’son) s. mai-
lausumus;
mai-
il-

Ss.

henki-
Ter.

mention
nitseminen;
ilmoittaminen; — y.
nita, lausua, sanoa;
mMmoittada 7 Tawistuttaa
mentionable (men Sonabl)
a. Malnittava, lausutta-
va.

mentor (men’tor)
vonantaja.

mephitice (mefi’tik) a. rut-
toilmainen; tukehdutta-
va; epaterveellinen ;
mephitis (mefai’tis) s. tu-
kKehduttava, saastutettu
ilma; rikinsekainen nuu--
ru; loyhkio.

mereantile (mdorkantil) a.
kauppa-, kauppaa kKay-
va.

mercenary

Ss: Lev-

 

(mor’ sineri) a.
kaupanalainen, rahalla.
saatava; — s. palkkalai-~
nen, palkkamies.

merchandise (mor’tsdndaiz)
v. kayda kKauppaa, kau-
pita; s. kauppatava-
Tats merchant (mor’-
tank) Ss; kauppias.

merey (mor’si) s. armolli-
suus, laupeus, hyvyys;mercury

258

   

metaphysical

 

 

armahdus;

(mor’sifol) a.
laupias, saialiviinen ;
merciless (mor’siles) a,

armoton, lemmet6n, sda-
limato6n.

mereury (mdr’kjuri) s. elo-
hopea eloisuus, vilk-
kaus,

mere (miir) a. paljas, pelk-
ki, sekoittamaton; tay-
dellinen, kokonainen; -
merely (miir’li) adv. yk-

sin, ainoastaan; aivan,
tiydellisesti, kokonaan ;
vksinkertaisesti.
meretricious (meritri’sos) a.
haureellinen, mie-
petollinen.,
merge (mordz) v. vajottaa,
upottaa; yhdistada, sulat-
taa vhteen; vajota,
upota; sekaantua ; vhdls
tya; - merger (mord’zor)
s, vhdistyminen.
meridian (miri’dian) s. puo-
lipiivin piiri, meridiani.
merit (merit) s tii;
rvo: kelvollisuus, kunto;
voit-

irstas;

listeleva;

} ~
S-

ansio, e

etevvvs

\ palkinto ;
oO. I

hy Ooty ; v. ansaita

merited (me’rited) a.
llinen,

pouta-

ansiokas, kKunnol
merlin (mo?
haukkKa,
mermaid
lotar, merennelto.

*lin) 5S,

(mor’meid) s. aal-
merry (mert) a. iloinen,
ilomielinen, hilpea ; ~--
merrily (me’rili) adv iloi-
sti: —- merriment
ilomielisyys,

(mer’-

ine nt) s,
i huvitus.

iloisuus;

meseems (mistimz’)  V. mi-
nusta niyttaa, minun
mielestani.

mesh (mes) s. silmukkKa,
silmus}; verkko, verkon
silmai: — v. kietoa verk-
koihin

mesmerical (mezmo’rikal) a
liimellista magnetilli-

© ls
suutta koskeva: mes-
merism (mez’morizm) s,

   

merciful | |
armollinen, ||

eldimellinen
lisuus.
mess (mes) s. ruokalagi
annos; sekasotku, sekoi-
tus; saasta, sotku; ruoka-
kumppanit; joukkio; up-

magneetil-

seerikunta; — v. aterioi-
da, syoda#; olla yhdessa
ruoassa; ruokkia, sy0t-
tad.
message (me’sedz) s. sano-
me. sana, tieco; ilmoi-
tus; terveiset; — mes-
senger (me sendzor) Ss.

sanansaattaja, lahetti-

las.
Messiah

(mesai’a) s. Messi-

as, vapahtaja.
messieurs (mes’jorz) ss. pl.
herrat; hyvat herrat

Messrs).

(mestiv’z0o) s. Mes=
europalaisen ja in-
jailkelainen.
pp. ver-

(lyh.
mestizo
titsi,
dianivaimon
met. (met) imp. L.
bisti meet.

metal (me’tal) s, metalig

metalliseos; — metallical
(mita’ likal) a. metalli-,
metallinen } — metal-

(mitdalv foros) a.
oinen; — metal-
lurgic ’talordzik ) a
metallurginen, metallio-
pilliinen; — metallurgist

liferous
metallipit
( mE

(me’talordzist ) Ss. metal-
lintuntija, metallurgi, me-
tallitieteiliji; — metal-

(me’talordzi) s. me-
tallurgia, metallioppi,
metallinvalmistusoppi.

metamorphose (metamoor’-
fos) v. muuntaa toisen-
muotoiseksi; — s. Mmuun-

metamorphosis
muodon

nos; ==
(metamoor’ fosis) s.,
muuttaminen, MmMuunnos.

metaphor (me’tafor) s. ver-
taussana; — metaphori-
cal (metafd’rikal) a. ver-
taussanallinen, verrannol-
linen.

metaphysical (metafi’sikal)
a. metafyysillinen, maare-mete 959

middle

 

ypillinen, yliluonnolinen; || mezzanine (me’zanain ) S

Y.

—metaphysics (metafi - | valikerros; matala akku-
siks) spl. metafysiikka. || na.

mete (miit) v. mitata, mii-||Miasma (maiiiz’ma) gs. saas-
rata; — s. madara, mitta,|| tutus, tarttumus: rutto:

meteor (mii’tidr) s. meteo-|| Saastutettu ilma; — mi-
ri; — meteorie (miitid@rik) || aSmatic _(maidem@ tik) a.
a. meteorin tavalla ilmes- || tarttuvainen, ruttoainei-

‘eh ae? hae Wie nen
tyvai ja katoava;— mete-|| eres
orolite (miitid rolait) Ss. ae a ka) s. kiille, kis-
mre ys ape sankulta
meteorikivi; — mete- ee be
orological (miitiordlon si. Paice (mais) s. pl. sanasta
mouse.

kal) a. meteorologinen ;— | ;
meteorology (miitiord’lod-||™Mickle (mikl) a. iso, mel-
koinen.

2) s. ilmaoppi, ilmatieto.
meter silat Be SS. WLtari:
metri (39°50 tinimaay)
runomitta, Se Oe —
metrical (met’rikal) a.
runomitallinen,

fs
i;microcosm (mai’krokdzm) s.
| pienoismaailma.
micrometer (mdaikro’miitér)
| Ss. pienoismittari.
| microphone (mai’krofoun) s.,
: : K nis 3 i kaiun, 4anen kartutin.
eee ee v. Kat- || microscope (mai’kroskoup) s.
; Pe ..- || SUurennuslasi; ——- micros-
method (me’thod) s. jar-|| eopical (maikroskd’ pikal)
Jestys; suunnitelma; me-|| 4  suurennuslasillinen

nettelytapa, laatu, ik) a || mid (mid) s. keskipaikka,
— methodic (mithd dik)

  
 
   
 

 

pees eae keski, keskus; a. Kes-
saannollinen, siintdpe- || Rep aides (mid eer)
ainen, jarjestyksenmu- || adv. keskelli ilmaa: —
k isis Es Oe methodism | midday (mid’ei) s. puoli-
(me’thodizm) s. metodisti- | paiva keskipiiva: oS
ie = ; ; 7 - = y . :
en oppi; -— methodist|| midlana (mid’lind) a. sisi-

methodist) s. metodisti;
saantojen noudattaja.

|

‘| mainen, maalla ympa-
metropolis (mitrd polis) 7

j

roity; — midmost (mid’-
moust ) a. keskimd@inen;
— adv. aivan keskella; —
midship (midsip) s. kes-

 

paakaupunki; metro-
politan (metrdapo’litan) a.

|
padakaupunki-, padakau- | 1 kilaiva; — midshipman
pungin., (mid Sipman) s. merika-
mettle (metl) s. aine; mie-} detti; — midships (mid’-
li, mielenlaatu; voima; gins) ‘adve ckeskella lai-
rohkeus; into; — mettled vaa; — midsummer (mid

(metld) a. rohkea; kiih-
koinen, tulinen.
|

somor) s. sydankesa; ——
midwife (mid’waif) s. ki-

mew (mjuu) s. aitaus; sul-}| tilo; — v. pdéaast4a lap-
jettu sdilypaikka, lintu- : 2 /
Virlkaia,: — midwinter

| (midwintor) s. Keskitalvi.
imiddle (midl) s. keskipaik-
ka, keskus, keski; vadali-

sisdin; katkea; heittaa, |
jattaa; olla siipisadolla;

|
|
|
|
|
|
sesta, toimittaa katil6n
muuttua, uudistua; nau- ||

hakki, talli; — v. cules
|
|
|

lkua i paikka;. valiaika:y:—— a.

mewl (mjuul) Vv. porata, || keskimainen, — keskivali-

parkua; — s. poru, pees nen; keskinkertainen,
I

ku kohtalainen; valillinen ;—midst 260 milliner

   

 

meripeninkulma (2025 |
yards).
milfoil (mil’foil) s. pydorta- |

keski-ikdinen ; — mid- |
|
| nokarséamo.
|
|
|
|

dleclass (midl’klas) s. kes-
kisdity, keskiluokKa; |
middledeck (midl’dek) s.|
keskikansi; — middleman |

middleaged (midl’eidzd) a.
|

militant (mi’litant) a. talis-
televa, sotiva, kapinalli-=

(midUmdn) s. valilla ole-| nen; — military (mi’lite-

va: vilittdji; keskisd#4-|| ri) a. sotamiehen tapai-

dyn mies; — middlesized|| nen, sotavaen; — s. sota-

(midVsaizd) a. keskisuu- || viki; — militate (mi7li-

ruinen ; — middling || teit ) v. taistella, sotia ;

(midVin) a. keskinkertai-| vastustella ; — militia
}

nen, keskimadardainen, koh-| (mila) s. suojelusvaki,
talainen; tavallinen, mu-| varavaki, nostovaki; —
kiin meneva, militiaman (mili’Samdn) s.
midst (midst) s. keskipaik- varavaestélaiinen; asevel-

| :
ka, -kohta; — adv. kes- | vollinen.
kelld, -lle; — a. Keski-| | eee (milk) s. mailto, —= ae
miinen \| lypsaai; imei; — milker |

(milk’ or) s. lypsaja; —
| milky (mil’ki) a. maitoi-
| nen: maitoa antava.
mill (mil) s. mylly; ratas-

mien (miin) s. katsanto, ul-|
konako.
miff (mif) s. paha mieli;
jupakka; — v. loukata,

; _ Seen laitos: tehdas; — v. jau- |
kiusata; — miffy (m@’jv/ haa: — milleog (mil’kdg)
a. pahalla tuulella oleva,|| .  rattaanhammas; — |
sa il miller (mi’lér) s. myllari;

might (mait) imp. verbista millhand (miVhand) s
may. tehdastyéliinen; — mill-

might (mait) Ss. voima, stone (mil’stoun) s. myl-
valta: — mightily (mai’-|| lynkivi;— millwork (mil-
tili) adv. voimakkaasti, work) s rataslaitos, ko-
vikevisti; kovin, vallan,|| neisto; oo. millwright
suuresti; — mighty (mai’- (mil’rait) s. transmisioni-
ti) a. vahva, voimakas, || en korjaaja, kunnossapi-
viikevi, mahtava; kova,|| tiji. |
suuri, tarkea. millenarian (milinei’rian)

migrate (mai’greit) v. muut-|| tuhatvuotinen;:— millen-
taa, siirtya; vaeltaa, kul-|| nial (mile’nial) a. tuhat-
kea: — migration (mai-| vuotinen ; tuhatvuotista
grevson) s. seen tI ltakuntaa koskeva; —
vaellus; — migratory || millenium (mile’niom)  s.
(mai’gratori) a. muutta-|} vuosituhannes, tuhatvuo-
va; kuljeksiva. | tinen valtakunta.

mild (maild) a. lauhkea, lie-|| millet (mi’let) s. hirsi; eras
vii: vieno, lempea, svdii-| kala,

mellinen, ystiviallinen ; || milliard (mil’jaard) s, mil-

hiljainen. | jardi, tuhannen miljoo- |

mildew (mild’juu) s. ruoste| naa. )
kasveissa, jy vissi; home; ||milliner (milinor) s. koru-
—vy, homehtua; ruostua. kauppias, muotikauppias;

mile (mail) s. pe ninkulma| — millinery (mi? linort)
(1760 yards) ;—nautical- } korutavara, rihkama; ko-
mile (noo’tikal-mail) s.{| rukauppa,million

261

     

 

minster

 

lion (miljon) s.
na; millionaire
oneer’?) s. miljoneeri.

milt (milt) s. perna; Kalo-
en: mail:

mimie (mi’mik) s. miimilli-
nen nayttelija, matkija;

matkia, jalitella.
inatory (minatori) a.
TaaVAa,

minee (mins) v.

isiksi, paloitella; hal-

rentaa, alentaa; kertoa
eltetyilla. Sanoillla > tees-
ennella; — s. eras piira-
kan tayte: lihaa, rasvaa,
hedelmiéa, mausteita ¥:

_— mincingknife (min’-|
sinnaif) s. hakkuurauta ;
mincingly (min sinli)

miljoo-|
(mil- |

x7
Ve

uh-

hakata pa-

 

|
k
i
|

dv. palottain;  teesken-
televiisesti.
nind (maind) s. mieli, sie-
lu, tajunta, aly, siimar-

 

 

rys; tahto, taipumus, ha-
lu: ajatus; mielipide ;
nielenlaatu ; aikomus,
tarkoitus; Must; —— Vv:
muistaa; huomata, ottaa
huomioconsa, tarkata ;huo-
lia‘: “noudattaa, totella ;
ijatella, aikoa; muistut-

tga; qoh@atiaa  lireleen ;
— mindful (maind’fol) a.
huolta pitava, tarkka,
huolellinen ; mindfully
(maind foli) tarkasti.,
huolella.

ine (main) pron. minun.
ine (main) s. vuorikaivos ;
—_. y, kaivaa alta; kaivaa
kaivoksia; miinata;
mining (mainin)  s.
vosteollisuus ;
tojen kaivaminen ; vuori-
kaivos; minecaptain
(main? kaptin) s. kaivos-
Vaal ekOe minepit
(main pit) s. malmikai-
vos: miner (main’or)
kaivosmies.

ineral (mi’noral) s. kiven-
nainen, kiviaine; a.
kivennidis-; — mineralize

 

adv.

i

kai-

 

S:

 

 

ruutihau- |

 

|

Ve Muuttaa
kivetyttaa ;

kivenndisopillinen
retkelma, tutkia kiven-
naisia ; mineralogical
(minorilo@zikal) a, kiven-
nadisopillinen ; miner-
alogy (minora’lodzi) s. ki-
vennaisoppi,

mingle (mingl) v. sekottaa,
hammentéaa& yhteen; yh-
disti it; sekoittamalla vaa-
rentada; hairita; sekaan-
tua: sekoittua; hammen-
tyai; yhtya, pitaa yhteyt-

(mvnoralaiz )
malmiksi;
tehda

 

ta; — s. sekoitus; —
mingled (minglid) a. se-
kotettu, sekanainen, se-
kava. HAamMmentvnyt.. oo
mingledly (ming lidlijady.
sekaisin, mullin mallin.

miniature (mi’niatjur) s. pie-
noiskoko, pienoiskuva:

a. pieno‘skokoa oleva.

minimize (mi’nimaiz) v. va-
hentaa, vaheksya ;
minimum (mi’nimom)
vahin madara; a.
hin.

minister (mi’nistér) s. mi-
nisteri, ladhettilas; pappl;
7 ata, on eca toi-
mittaa;: sSAatad, mMAaarata ;
palvella; olla hyodyksi,
auttaa, hyddyttaa ; saada
aikaan ; ministerial
(ministivrial) a. palvele-
Va, virkaad tekeva; kas-
kynalainen ; valillinen ;
Vira linen ; papillinen,
kirkollinen; ministerin-;
— ministry (ministri) s.
palvelus, toimitus; papin-
virka; ministeristo, hal-
linto.

minor (mai’nor) a. pienem-
pi, vahempi, halvempi;
vihiinen, mitat6n; ala-
ikiinen; nuorempi; — S.
alaikainen henkilo ;
minority (mind’riti) — Ss.
pienuus, vahyys; alaikai-
syys; vihemmisto.

 

Ss.
vVa-

paa-

 

minster (mins’tor) Ss.minstrel 262 misbelief

mirthless (morth’les) a.

iloton, kolkko,

minstrel (mins’trel) Ss. lem-|'!misadventure (misaddvent jur )
menlaulaJja ; koorilaula-|| ° s. onnettomuus, vastoin-

ja; soittaja. || kayminen.

kirkko; luostari; hengel- |
linen veljeskunta., ||

mint (mint) s. minttu ; ra-|| misadvise (misidvav’) i
hapaja; —— Vv: lyoda ra || neuvoa vidrin, johtaa
haa keksia, sepittaa ; —|\ harhaan.
pase sf mint’ ede) a ra-|)\ misaffirm (misdform’) VY.
hanly6nti; lyotys raha, ko- viirin vaittad
ara, PALS 3 oo minter (mii - : : ie
407) Ss rahanlyOoja. misallege | (misalede —
: oe a valheellisestl mainita,

minuend (min juend) Ss. Va- vaittaa vaarin.
hennettava. 4 J a
: es ; misalliance (misdlavans) S&.

minuet (min juet) §. minuet- sopimaton liitto.
ee -y ’ . |\misanthrope (mien
minus (ma 08} aay. Va- a ‘hmi isvihaaja; ice
ee veil misanthropy (misdw thro-
minute (minjuut’?) a. plenen pi) . thmisviha;- arene
picn’ vahipatoinen; yien mielisyYSs
tarkka, seikkaperain® : misappli cation (misdapliker-
— minutely (minjuur' Xon) s. Vaiira kayttamie
adv. ylen tarkastl. en Wi wrinkiytos.
minute minh) S-\|\misapprehend (m isiprehend )
oe wns EEL) vy vairin ymmartaa; =
SE Os suUmMADr ADS, Rs misapprehension (misapre-
poy takirja ; —— y. lyoyes hen’son) Ss Hirin ymmar-
ti kirjoittaa, panna Mmuls tiiminen, epahuomio,

A Ty; Lt ovtal ad) ° . .
toon; Ottaa poy! Kil misappropriate (misiprow-

minx (mifks) s. vallaton prieit) v. viiryydella o-
tytt6, hempukka ; ilotyt mistaa, anastaa, vaarin-,
O nuori naaraskoira ; kivttaai; — misappropri-
sjkko ation (misiiproupriev son)
miracle mvrakt) s. ihme ‘ri. omistus, Vaarine
ihmetyd6, ihmeé linen ta kAaytto.
paus; - mirac ulou s (mi-|\\misbecome (misbikom’) Y.
*7Uulo 1. ihnmeellinen, pahoin sopia, arvoa hal-
ihmeteltava, yliluonnolli ventaa; — misbecoming
nen. misbikom’in) a. sopima-
mirage (miraaz’) s kangas- ton, sididyton, hipealli-
tus nen; _ misbecomingly
mire (mair) s. loka, muta, misbikom’inli) adv. sopi-
li = LK \ helt mattomasti,
ti lokaat vettii loal-||misbehave (misbiheiv’ ) Vv.
la: hivdista; vajota lo- pahoin kayt tiytya; —_
kaan; miry mavri misbehavio r ‘enisbihen vior)
lokainen, mutain¢ s, paha kaytos, pahanta-
mirror (mir’er) s. Pi ili, ku- naisuus, siidyttomyys.
vastin; v. kuvastaa. misbelief (mis’biliif) Ss. vaa-
mirth (mort! s, ilo, ilomie- ri usko, harhausko; —
lisyys, riemu; — mirth- misbelieve (misbiliiv’?) Y¥.
ful (morth fol) a. iloisa uskoa vaarin, pettya, hai-
-— rahtua: — misbeligge

jlomielinen, riemuinen ,

 

  
    

Imiscalculate 263 misgovern
(misbiliv’vér)  s. harhaus-||misdemeanor (misdemii’nér)

koinen.

miscaleulate (miskdlV’kjuleit) |

V. Vaarin laskea- ereh-
tya, pettya; — mis- | |

(miskilkjulei’- |
virheellinen
pettymys.
(miskdr’idz) sg.
hairaus, onnistumatto-
muus; keskenmeno,
miscellaneous (miselei’nios)
sekainen, monenlainen.
mischanece (mis’ tsans )
vastoinkayminen, tapa-
turmsa, vahinko: (mis-
tSans? ) VV. Ollila, -onnistu-
Latta. |
mischief (mis’tsif) s. ehdoin
ehty vahinko; epakoh-
a4; ibkivaltaisuus, vallat-
tomuus, epajarjestys;
vahingoittaa, haitata.
loukata; tehda kepposia:|

calculation

son )

keminen,
niscarriage

S.

S.

1S) a; baitallinen, va-

+ . . . . |
hingollinen ; pahanilki-|
vallaton, ilkivaltai-|

nen
n. |

nen,

mises

ynception (miskansep’- ||
On) Ss. VWaarin ymmarta-||
minen, vadara kasitys, e-|

|
rehdys.
misconeeive (miskdnsiiv’) v. |

arin, kasittaa, erehtya, ||
olla vadardassé luulossa; —

(miskdan-|
kasitet-

misconceived
siivud) a:. vaarin
misconduct (miskdn’dokt) s.|
kelvoton menettely ;
no hoito; — (miskdndokv? )
v. huonosti hcitaa; kayt-|
taytya
misconstrue

v. vadrin selittaa. |
miscount (miskaunt’) vy. 1as-|
kea vaarin.
miscreant (mis’kriant ) s. |
harhauskocinen ; luopio:||
konna, |

misdeed (misdiid’) s.
teko. |

 

 

las- ||

mischievous (mis’tii-||

|
|
|
|/misform

| misfortunate

| |
huo-|
|

 

s. huono kayt6s; paha te-
ko, kavallus, lainrikko.
| misdirect (misdirekt’)  v.

huonosti johdattaa, vieda
| eksyksiin, erehdyttaa ;
misdirection (misdi-

| rek’Son) s. eksytys; vad-
ra, nimi,

misdo (misduw ) Vv. imp.

|| misdid pp. misdone,

|

tehda vaarin,
hairahtua.

erehtya,

misemploy (misemplov ) Vv.
vaarin kayttaa; — mis-

employment (misemplov-

ment) s. vaarinkayttami-
nen, vadarinkaytos,
miser (mai’zor) s. onneton

raukka; kehno ihminen;
saituri; — miserable (mi’-
zorabl) a. onneton; vihe-
lid#inen, kelvoton, karja:
surkean koyha ; saita,
lara s miserableness
(mi zorablnes ) viheli-
aisyys, surkeus; — miser-

Ss,

ably (mi’zorabli) adv. vi-
heliaisesti, surkeasti; —
misery (mizori) s. onnet-

tomuus; viheliadisyys,
kurjuus;:tuska, hata: ifa-
TUUS, Sailltuus.

(misfoorm ) ru-
— misformation
epamuo-

Wig
mentaa’
(misformev son) s.
dostus.

(misfoor tju-

neit ) 2. -onneton;: ==
misfortune (misfoor’tjun)
s. vahinko, onnettomuus,

(misgv’vin) s. pa-
epadluulo,

misgiving
ha aavistus,
epailys.

misgotten (misgo’tn) a. vaa-
ryydella saatu.

misgovern (misgo’vorn)
huonosti hallita ;
misgoverned (misgo’vornd)
a, -weallaton, .hlliton:. si-
vistymaton ; — mis-
government (misgo’vorn-
ment) s. huono hallitus,
huono hoito; laiminly6on-

Viamisguidance 264 miss

 

ti: epaJarjestys; kelvo-| nedzément) s. huono johto;
ton kaéytoOs. huono kaytos.

misguidance (misoaiv’ dans) || misname (misneim’) v. ni-

s, eksyttiminen, erehdyt-]| mitth viairaélla nimella.

timinen; — misguide||misogynist (misodzinist) s

(misgaid’) v. vieda harha- naisvihaaja.

tielle, eksyttii, vietella.|| misplace (mispleis’) v. vaa-
vy 2s Lan paikkaan siirtaa,

mishap (mishdp’) s, ikay

Qi
kohtaus, tapaturma, vas- tyoOntai paikaltaan; kayt-
, ’ {

43 vaaraan tarkoituk-

toinkiyminen; — mis- :

.- + . Cc ‘ : = . « (e on
happen (mishipn’) v. kay- seen, ~— misplacement
di onnettomasti, menna (mispleis’ment) s. asetta-

nin¢e vaaraa yaikkaé :
myttyyn. minen \ rian paikkaan ;

: vis vaarinkaytos
mish-mash (mis’mds) Ss. Sé A : ta ;
; misprint (misprint’?) v. pal-
kasotku, sekull. : . a
oe eae : naa virheellisesti; — ® S8.
misimprove (MIUSUMPLrUUD: ) nainovirhe
v. huonosti parantaa;||mispronounce (mispronauns’!
huonontaa; kayttaa vaa- ; lausua  WHErin® oe
wins eo misimprovement mispronunciation fontdi
(misimpruuv’ment) s. huo- nronaunsie’’ son) s. virheel-
no kayttaminen, vaarin linen iintiminen; huono
kaytos. nuheenlaatu.
misinform (misinfoorm’) v.|\misproportion (mispropoor’-
vaarin kertoa, pettaa, Son) s. episuhde; — Vv.
antaa vaaria tietoja; iakaa epadsuhteisesti.
misinformation (misin-|\misquotation (miskwotei’son)
formev’ son) Ss vaara il S vaara maininta;  =—
moitus. misquote (miskwout?) .
misinterpret (misintor’ pret) vViirin mainita toisen sa-
Vv VWaarin selittaa, vaa- noja
ristéa; - misinterpreta-||misrate (misreit’?) v. vaarin
tion (misintorpretev’son) s irvostella.
vadira selitys, vaaristys misreckon (misrekn’ ) v.
misjudge (misdzodz’ ) Vv laskea vilirin, erehtya lu-
vVirin tuomita, erehtya; vunlaskussa.
— misjudgement (mis- || misreport (misripoort’?)  s.
dZodz’ment) s. vaara tuo- viirai ilmoitus, kertomus;
mio, erehtyva arvostelu v. ilmoittaa vaarin.
mislay (mislei’?) v. imp. &||misrepresent (misreprizent’)
pp. mislain, panna vaa- v. vairin esittaa, vaaris-
raan paikkaan, viiirin tella, vaannella ; pane-
asettaa, hukata tella; — misrepresen-
misle (mizl) v7. vihmata, tation (misreprizentev son)
vihmailla. s vaara esittaminen,
mislead (misliid’ ) v. imp erehdyttava tieto, panet-
& pp. misled, vieda har-]| telu
hatielle, vietell eksyt-|| miss (mis) s. neiti.
tia. ||miss (mis) s tappio, vahin-
mismanage (misma’ned2) v.|| ko: puute; erehdys, hai-
sopimattomasti jiohtaa, raus: — v. Kaivata; ka-
huonosti hoitaa: kiyttiy-|| dottaa, menettaa; olla
tya sopimattomasti: —]] saamatta ; jattaa teke-

mismanagement (mismd’-|| mitti, laiminly6da, jat-missay 265 mite

 

taa pois, unhoittaa; am-}) haluulo, vaara mielipide,

pua S!viultse) puuttua, Ol- || virhe, epahuomio; “—
la vailla; olla onnistumat-!| mistaken (misteikyv’) a.
ta, erehtya; — missing|| vaidrin kidsitetty: — mis-
(mv sin) so poissa olo; | takingly (mistev’ kinli)
L1ukKaan meno; poissa|| adv. epda&huomiossa, va-
olija; — a. poissa oleva, | hingossa, virheellisesti.
puuttuva; — missingly ||misteach (mistiit%’) v. opet-
(mvsinlti) adv. sattumalta, | taa virin.

silloin tallein. : gt
mister (mis’tor) s. herra.

ot av ,ee@np?? Xr ‘ <J}<

Le mistle ( mizl) v. sataa tih-
Wwiiidery tne (anisesriay a. kua, vihmata.
viliraé lausumus; panette-| mistletoe (mizl’tou) s. mis-
lu. telipuu.

missend (missend’) v. lihet-||™mistreate (mistriit’?) v. pa-
35 ash Bie: hoin kohdella, raakata.

riuisshape (misseip’?) v. muo- | mistress (mis tres) Ss. naitu
dostaa epimuotoiseksi,|| Vvaimo, rouva; emanta,
umentaa; — s. epimuo-|| emannoditsija ; jalkavai-
toisuus, ums 5 —/; mo.

|
|
misshaped (misseipd’) a.||mistrust (mistrost’) s. epa-
epadmuotoinen, ruma, il- || luottamus, epdilys, epa-
kea, | luulo; — v. olla luotta-
|

|

missile (mi’sil) a. heitetty; matta, epdailla; — mis-
— s. heittoase. trustful (mistrost’fol) a.
mission (misSo0n) s. lahetys;||} luottamaton, epadileva,

lahettaminen ; tehtava,!{ epaluuloinen.
kutsumus; lahetyskunta;||mistune (mistjuun’) v. vaa-
lahetystoimi: lahetysseu-!; rin virittaa; saattaa epa-
Ta, ; —— wv. lahettaa: — |} sointuiseksi.
missionary (mi’Soneri) a.|\\misunderstand (misondors-
lahetystointa koskeva ;—| tind’) v. imp. ja pp. mis-
s. ladhetyssaarnaaja. || wnderstood, viadrin ym-
missive (mis’iv) Ss. lihe-|| midartid, erehty# arvostel-
tys, kiertokirje; — a. l4-|| lessaan;— misunderstand-
hetetty, lahetys-. | ing (misondorstand in) cS
misspell (misspel’) v. tava-|| vaarin ymmartaminen,
ta vaarin, kirjoittaa via- || vadrinkdasitys, erehdys; e-
rin. |} rimielisyys.
misspend (misspenwW ) v.|jmisuse (misjuus’?) v. vaarin
vadrin kayttaa; tuhlata. | kayttaa ; pahoinpidella,

raakata ; — misusage
(misjuu’sed2) s. vaarin-
kiytd6s; pahoin pitelemi-
nen, raakkays.

miswrite (misrait’?) v. imp.
miswrote, pp. miswritten,

misstate (missteit’?) v. vaa-|
rin esitella, vaarin tiedot- |
tas; —— misstatement
(missteit’ment) Ss. vwaara
esittely, vaara kertomus.

mist (mist) s. sumu, huu-|

ru, usva, pilvi; — v. peit- kirjoittaa vadarin, erehtya
tia sumulla, pimentaa. || kirjoittaessaan,

mistake (misteik’) v. tuntea ||miswroeught (misroot? ) ae
viadrin, luulla_ toiseksi; | huonosti tehty.
erehtyd, hairahtua; -— s.||mite (mait) s. juustomato;

erehdys, hairahdus, har-|| jyvamato; juustokauppi-mitigate 266 moderate

as: ropo,. &yrl; .mitatto- || settaminen ; sotaan va-

myys. rustautuminen ‘ —— mo-

mitigate (mi’tigeit) v. lie- bilize (mow ’bilaiz) v. pan-
« , .

vittia,
huojentaa,
mitigation
lievitys,
litseminen,
mitten (mitn)
rukkanen.
mittimus
gitsemiskasky

asettaa,

(mitigev son)
huojennus,

(mv timos)

na liikkeelle; asettaa so-
takannalle.

moccasin (md’kasin) s. Ame-
rikan indiaanien hir-
ven-| puhvelinnahkai-

jalkineet.

lepyttaa,
hillita ;

S.

hil-

set

Ss. kivinas, : :
mock (mdk) s. pilkka, iva,
nauru; ivan esine; mat-
Ss re 1l- = ess es
gard is kinta, jaljittely; -— «a.

jaljitelty, mukailtu; —

mix (miks) _ Vv. sekoittaa, v. pilkata, ivata, nauraa,
hammentaa, sulattaa yh- pitia pilkkana; jaljitel-
Leen ; yvhdistaa, liittaa ; li. matkia: pettaa ;
— a. sekoittua, sekaan- mockery (mdk’éri) s. pilk-
tua, haimmentya; yhdis- ka, ilkastelu; turha. d2-
tya ; - mixed (miksd) littely ; kepposet, peijaus;
a. sekoitettu, sekainen ; valekuva: ee mocking
himmentynyt;— mixedly (mak’in) s. pilkkaaminen,
(miks’dli) adv. mye fat matkiminen; — mock-
— mixture (miks'tju ingly (mdk’inli) adv. pil-
s. rohto, sekotus. katen, ivaten.

mizzle (mizl) v, sataa tih-||modal (mou’dal) a. muoto-
kua; salaa pujahtaa tie- periinen, muodollinen;

hensa. satunnainen; — modality
mnemonical (nimad’nikal) a. (moudi liti) s. muotope-
muistia vahvistava. riiisyys; satunnainen
moan (moun) v. voivottaa, eroitus.
vinkua, ulista, valittaa:||mode (moud) s. tapa, kay-
surkutella, vaikeroida, tos; laatu, laji; aste,
valitella; — s. voivotus, miara: muoto, Kuosi,
ulina: surkuttelu, itku. model (md’del) gs. kaava.
moat (mout) s. hauta, oja: esikuva, malli; — Vv.
ae Vv. ymparoidaé haudal- muodostaa kaavan mu-

la,
mob (mab) s.

misjoukko, 1

“oskavaki;

ka
ra.
moderate

an, kuvata; suunnitel-

meluava ih-

- (mad’ doreit)

a.

Vv liittaantya kapinaan, kohtuullinen, tarpeenmu-
nostaa meteli, meteldida; kainen; maltillinen; vaa-
yllyttaa roistokansa vas- timaton ; keskinkertai-
taan;: julkisesti h&avdais- nen: keskikokoinen; —
ta; meluamalla saattaa v. saattaa kohtuullisek-
vaikenemaan; - mobb- si: lauhduttaa, vilhdyt-
ing (md’bin) a, roistomai- tia, hillita ; rajoittaa:
nen; — s. raakkays. kelpoittaa pidittéa it-
mobile (mou’bil) a. liikku- sensi, malttaa mielensa;
vainen; — mobility (mo- olla kohtuuilinen;: lauh
bi liti) s. liikkuvaisuus, tua? — addy, kohtuul!l:-
siirtyvaisyys: muuttuvai- sesti: — moderateness
suus, epaivakaisuus; (mdad’doreitnes) s. kohtuul-
mobilization (mobilizei’- lisuus; lauhkeus; kohta-

Son) S.

liike

kannalle a- laisuus; — moderationbo
a
~]

modern moment

 

(mddorev’Son) s. rajoitta-||moil (moil) v. liata, ryvet-

 

minen; hillitseminen ; | taa; vasyttaa, vaivata,

kohtuullisuus; mielen- | puuhata uuvuksiin; vai-

maltti; — moderator | vata itseaan.

(mda doreitor) s. lievitta-||moist (moist) a. kostea ;

ja} vaelittaja. marka; sumuinen;
modern (md’dorn) a. uuden- moisten (moistn) vy. kos-

tuttaa, kastaa.
molary (mow’lori) a. mu-

aikainen, nykyaikainen ;
modernism (ma dornizm )

Ss, uuden ajan mukaisuus,|} ruiksi jauhava, muserta-
uusaikaisuus; — modern-||_ va.
ize (md’dérnaiz) v. muut-||molasses (mdla’sez) spl. so-
taa uuden ajan_ tapojen| Kerisiirappi.
mukaiseksi, uudistaa. |;mold (mould) s. multa, ai-
modest (md’dest) a. koh-|} ne; malli, muoto; home;
tuullinen, vaatimaton;|| — v. muodostaa; homeh-
sopiva; sd&adyllinen, kKai-| tua.
no, siivo; — modestly ||mole (moul) s. myyra; luo-
(m@destli) adv. kohtuul-|| ma; — moleskin (moul’s-
lisesti, siivosti: — mod-| kin) s. eras kKankaanlaji.
esty (md’desti) s. maltti,||molecule (ma? likjuul) Ss.
kohtuullisuus, siveys. || hiukkanen, atoomi, mo-
modicum (md’dikom) s. va-| lekyyil.
hiinen osuus, palanen. ||\molest (molest?) v. vaivata,
modifieate (md difikeit) v | rasittaa, kiusata; vahin-
muodostella, sovitella, || goittaa; — molestation
muutella, mé&aritella; oi- || (molestei’son) 8s. vaivaa-
kaista; vihentaai: 1. pinen, rasitus, hairio,
modification (mddifikeiv’-|| kiusa; vahingoittaminen ;
Son) Ss. muodostelu: — molestful (molest fol)
madrittely, rajoittelu; — a. vaivaloinen, rasittava.
modify (md’difai) v. muo-||mollification (mdlifikei’ son)
dostella; rajoittaa, va-|| s. pehmentaminen, peh-
hentaa, lievittaa; viin-|| mennys; viihdyKe; =
dyttaa, mollifier (md lifaior) Ss.
modish (mou’ dis) a. uusi-|| pehmentaja; lieventaja;
muotinen, muodikas. || pehmennyskeino, lievike;
modulate (ma@ juleit) v.|| sovinnonrakentaja ; =
siirtya toisesta sivellajis-|| mollify (md’lifai) v. peh-
ta toiseen, vaihetella; —|| mitt##, pehmentda; lie-

Vittaa, aSsecttaa; lohdut-
taa, tyynnyttéaa; taivut-

modulation (mddjulei son)
s. suhteenmukainen muut-

telu, vaihtelu; varelly | taa.

laulussa tahi  soitossa;||mollusea (mdlos’ka) s. nil-
— module (mdd@jul)  s. vidiset.

kaava, malli, mitta. molt (moult) v./olla_ siipi-

modus (md dos) s. tapa. sadolla: luoda karvan ;
mohair (mow heer) s. Kame- olla kesiheitolla.
linkarva; kamelikangas. ||moment (mou’ment) ss. sil-
mohawk (mowhook) s. mo- minrapiys, tuokio; tar-
haukki, Pohjois-Ameri- keys; pykaéla, luku, koh-
kan intiaani. ta 5 —_— momentarily
moiety (moviti) s.  puoli, (mouwmenterili) adv. joka
osa, osuus, osinko. silminrapadys, joka hetki;monad

— momentary (mou’men- {|
tert) tuokiossa tapah-
tuva, Akillinen; silmanra-
piyksen kKestava, katoa-
vainen ; — momently
(mow mentli) adv. heti,
paikalla, tassa silmanra-
payksessé, silmanrapayk-

Ss

sen kKuluessa.

monad (md’ndd) s. yksio,
atoomi,

monarch (md’nark) s. yk-

sinvaltias, hallitsija; —
a. yksinvaltainen, kunin-
kaallinen; - monarchist
(md@’narkist) s. itsevallan

monarchy
yksinvalta,

puolustaja; —
(ma’narki)  s.
ykKsinvaltaisuus.
monastery
luostari.
Monday (monde) Ss.
nantai.

(ma’°ndastori)

monde (mond) s. maapallo,
maailma.

monetary (mo’niteri) a. ra-
haa koskeva

money (mo’ni) s. raha, ra-
hat varallisuus; -——

(mo’nikoorn) s.

moneycorn
ilja; money-

sekavi

making

mo->nimeitkin ) a
rahaa ansaitseva — Ss.
raha-ansio, saalis —-
money order (mo’ni-oor-
gor) s. rahaosoitus, osoi-
tus; — moneyed (mo’nid)
a. rahakas, rahaksi muu-
tettu

monger (mong’dr) s. Kaup-
pias, kaupitsija; valmis-
taja; — v. kKaupitella

mongrel (morg’rel) a. kak-
sirotuinen, sekasukuinen;

— s. sekasikio.,

monition (moni’Son) s. neu-
vO, muistutus, varoitus,
nuhteet; tieto, sanoma:;

— monitive (md’-

selitys;

nitiv) a. varottava, ke-
hottava; — monitor (md’-
nitor).s. muistuttaja, va-
roittaja, opettaja torni-
laiva; — monitory (md’-

268

    

 

monster
nitort) s. muistutus, va-
roitus, varoituskirja,
monk (monk) munkki.
monkey (mon’ki) apina;
v. kKujeilla.
monogamist

S.

Ss.

(mdno’gamist)

ai vyksiavioinen ; —
monogamy (mdno’gami) s.
vksiavioisuus.

monogram (md nogram)
nimikuva, yhteenpiirre-

tyt nimikirjaimet.

Ss.

monograph (md’nograf) 3.
ykKsiaineinen kirjelma,
monologue (ma’nolog) _ Ss.

yksinpuhelu.
monomany (md’nomdni) s
mielipuolisuus yhden ai-
noan kohdan suhteen.
monopoly (mond poli) s. yK-

noikeuvus>; =

monopolize
mond’ polaiz) v. saattaa

vksinoikeudeksensa, saat-
1a wvkKsinomaiseen hal-
unsa, anastaa itselleen;
monopolizer (mond’po-
laizér) s. yKsinkaupan pi-
yksinoikeuden hal-
Cl ,
monosylabical (mdnosili’ -
bikal) a. yksitavuinen; —
monosyllable (md nosi-
labl s. yksitavuinen sa-
na.
monotheist (md’nothi-ist) s.
vh n ainoan jumalan
palvelija
monotone (ma’notoun) s,
yksitoikkoisuus; — mon-
otonous (mona tonos) a.
vkKsitoikkoinen; — mon-
oteny (mond’toni) s. yksi-
toikkoisuus.
monster (mdns’tor) s._ hir-
vid, epasikio; — a. suun-
n om ti iso: —-

(madnstrd’ siti)
tomuus, hir-
monstrous

monstrosity

Ss. luonnot

(VWLGTIS rOS]

a. luonnoton,
eriskummainen ; hirve:

inen; suunnaton; —
monstrously (mdns’trosli)
epaluonnollisesti.

adv.month 269 more

 

month (month) s. Kuukau-||mop (mdp) s.  pesuriepu;

 

 

 

si; — monthly (month’li) || luuta; Vv. pesta  puh-
a. kuukautinen, kuukau-| taaksi, pyyhkia pois.
den kestéva; — adv.||mope (moup) v. tehda tyh-
kuukausittain, — s. kKuu- maksi, tylsyttaa, nolos-
kauslehti. | tuttaa; huumata; kuh-
monument (mdn’jument) s.|| nustella; — s. houkkio;
muistopatsas; — mouwu- | | uneksija, kuhnustelija ;
mental (mdnjumen’tal) a.|| —m mopish (mow pis) a.
muistopatsaana oleva: uneksiva; tylsa, valinpi-
upea; — monumentally tamaton, toimeton.
(manjumewv tali) adv. ||moral (md’ral) a.siveysvpil-
muistoksi; upeasti, linen, siveellinen, sivea;
mood (muud) s. muoto, ta- sisallinen, henkw@en. ——
pa; savellaji; mieli, s, tapa; opetus, “nm trkitys,
mieliala ; ~—- moodily tarkoitus ; siveys‘ppi, mo-
(muwdilt) adv. Hreisti;|| raali; — moralist (mda’-
surullisesti; — moodiness ralist) s. siveystpin saar-
(muu’dines) s. dareys; ala- naaja; siveellineén ihmi-
kuloisuus ;—moody (muv- nen; — moratty (mdra’-
01) a. Brea, jure, itsepar- litt) s. siveellisyys, hyva-
nen; vihamielinen,- vim-| tapaisuus; ‘~veysoppi; —
"mainen: alakuloinen: su-|| moralizationa (maralizev -
rullinen, ikava. | gon) s. Siveellinen opetus.
moon (muun) v. vetelehtia, varoittS: siveellinen mie-
kuleksia; lorpodtella. tiskely ; — moralize (md’-
moon (muun) s. kuu; kuu- ral@iz) v. siveellisesti se-
kKausi; — moonbeam tta4a, varustaa opettavil-
(muunr biim) s. kuunsdide;|)P la esimerkeilla; totuttaa
— moonlight (muun’lav}e; hyviin tapoihin; nuhdel-
s. kuuxrt-¥6, Kuytemo "— || la; saarnata siveytta.
moonshine (muui8ain) s.||morass (mords’) s. suo, ra-
kuuvalo; pettava valo:}|| me, neva; lam.
salaperaisyys; salainen!|morbid (moor’bid) a i
viinan polttaminen ; — | vulloinen; — morbidity
moonshiner (muun’Sainor) || (moorbi’diti) s. kivulloi-
s. salapolttaja; — moon-| suus.
struck (muun’strok) a.|\mordacious (moordeiv sos) a. is
kuuhoureinen; — moony purevainen, syovyttava ; one
(muwni) a. kuunmuotoi-|| kirpea; pistelias ; — _.
nen: kuuvaloinen; sala- mordacity (moordd’siti) s.
kavala, pahanilkinen. syOvytt4vaisyys; kir-
moor (muur) s. suo, rame, peys; pisteliadisyys ; —
neva; nummi; yhteis- mordant (moor’dant) a. f
maa: mauriainen, nee- | pureva, syOvyttava; kir-
keri: — moorland (muur’-|| pea; pistava.
ldnd) s. nummi, |;more (moor ) Many ja
moose (muus) s. hirvi. || much sanojen komp.
moot (muut) T Wattelia, | useampi, enempi; enem-
keskustella, puolustella,|| man, endaan; vielakin, li-
vastustella ; — sg, vai- saa: -taaskin, edelleen ;
toskirjoitus, viittelemi-|!| — moreover (moorow vor)
nen: — a. ‘yaiteltava, || adv. viela lisiksi, paitsi

: 1 | oy pe
viitoksenalainen, | sita.morganatic

9
“

 

70

moth

 

 
  
  
  
   
 
  
  
  
   
    
   
  
  
   
     
  
  
  
     
 
  
    
 
 
 
  
 
  
 
  
 
  
 
  
   
 
 
 
  
  
   
  
 
  
 
  
  
        

morganatic
a. tapoja

moribund
kuoleva,

morion
kypari;
kristalii:
mormon
mooni,

‘%
mm vx ;
sav vo
moans
ee

2am.

Kine

aamy

Li \

nen ; \q 1
morni8!4

land )
moroceco-
ledhor )

» .

fini,

morrow
paiva.

morsel
ea

mortal
vainen,
pymaton,
Eu 5 ——
ta’ lits)

ten
tuho;
tali)
kovin,
mortar
i.

adv.

mortgage
kuudeksi

kirja;
alaisuus;

taa,
gagee

sairastava.
(moo’ridn)

(moorn)

aamupaiva; -
mn;

‘eather

morphine (mor’fin) s
uniaine
(marTro) s.

(moo?
palanen,
(moor’tal) 4a.
kuolettava ;

ver
mortality
S.
kuolonalaisuus;
lukuméara;
mortally

(77007 to? j
huhmari;
muurisavi.
( moor’ ge dz)
pantu
vakuudeksi
vakuudeksi
kiinnitys,
taaminen ;
pantata;
(moorgedéiv’ )
vakuutuslainan

(moorgana tik ) |}
vastaan oleva.
(ma@ribond) a.

kuolintautia

kiinnityksen omistaja; —
mortgager (moor’ gedzor)
vakuutuslainan ottaja;
antaja.

5

vakuuden

\}mortiferous (moorti’foros) a.

Ss, rauta-
tumma vuori-
(moor’mon) s., 1mnor-

aamu;
(moornin) s.

Ss

e.
aamupaivai-

arhainen; -
nd
itamaat.

( moor nin-

(mora ko-

morokkonnah-

ka, sahv iani.

morose (mgqA%?/ & area
nyreimielin’™: kolkko-
mielinen : o) Kullinen ;
moroseness (,.2TOUs Nes}
c Arevs.

mor-

Sa.

opiumi
huomis-
*zel)
hiukKanen
kuole -
lep
vimmat-
( mar-

s. suupa-

i-;

kuolevaisuus,

kuolleit-
kuolema ;
(moor-
kuolettavasti;

AaarettOman.

5S. Morccte-

morssari;

Ss. va-
maatila ;
pano,
panon-

pant-
kiinnit-
mort-

— V.

S.

pantti-}

antaja, ||

kuolettava; turmiollinen ;

mortification (moortifi-
kev’ son) lihansa kuolet-
taminen ; noyryyttami-

Ss.

nen, loukkaaminen; =
mortify (moor’ tifai) Vv.
kuolettaa;: kurittaa, ma-

noyryyttaa, kukis-
kuoleentua, turtua;
surkastua, lannistua;
kuolettaa lihansa;
mortuary (moort’jueri)
ruumisrahat; testamentti
kirkolle; hautausmaa.
a. hautajais-, ruumiin-.

sentaa,

taa

Ss.

mosaic (mozei’ik)

telty

s. levy-

mosaikiteos.

teos,

Moslem (mdaz’lem) muha-

Ss.
mettilainen.

mosque (mask) Ss. moskea
(mahometilaisten temp-
peli).

mosquito (mdskii’to) s. hyt-
tynen, saaski.

mAs (mds) Af sammal;
sahna@erii kao, ranasuo;
- y. peitt#a sammaleil-
la; — mossed (mdsd) a.
sammaltunut; — mos-
siness (md’sines) s. sam-
maltumus; sammalpeite;
— mossy (md’st) a. sam-

maltunut, sammaleinen.

most (moust ) many 14
much sanan_ superl. e-
nin; suurin ; enimmat,
useimmat; — adv. enim-
man, enimmiksi osaksi,
parhaasta pad&sté&; kovin,
sangen; — s. enin osa,
useimmat — mostly
(moustli) adv. useimmi-
ten, enimmakseen.

mote (mout) s. hiukkKanen,
atomi, hitu.

motet (md’tet) s. hengelli-
nen laulukappale.

moth (mdth) s. ydperho,mother ak mount
koi;— moth-eaten (mdth’- =] (mow torman) s. sahko-
itn) a. kom syomas viu- | vaunun kuljettaja.
tunut. motto (mdt’o) s. mielilause,

mother (mo’dhor) s. aiti, e- j osoituslause; mietelma,
nO. 5 = 3 eee hoi- || mould (mould) Ss. kaava.
taa, hemmotell: =| kuosi, malli; keha, muo-
mother-churech nae dhor- | to: ruumiinrakennus;3

|]

tsorts ) emakirkkKo ;
mother-country (mo dhor-
kontri) emamaa, isan-
maa; mother-in-law |
(mo’dhor-in-loo) - s.
pi; mother of
(mo’dhor-dv-porl) s.,
mutti; nakinkengan
kuori; mother-spot
(mo’dhorspot) luomi,
itymamerkki: mot-
her-tongue (mo’dhorton) s.
aidinkieli;
(mo’dhorhud )
aidillisyys,
lisuus;
(mo’dhorles) he aiditon,
orpo; motherly (mv’-
dhorli) a. adidillinen, hel-
14, lempea.
motion (mou son)
keella olo,
kaynti, asunto, kulku;
liikutus ; 1ipumus, halu;
ehdotus; kirjalli-
ilmoitus; v. liikut-
selittaa; ehdottaa;
viitata kéadellaan ; .
motioner (mow Sonor)
ehdotuksen tekija;
motionless (mow sonles) a.
liikkumaton, liikahtama-
ton: jarkahtamaton ;
motive (mowtiv) a. liikut-

S.

Ss.

pearl

sis4-
Ss.

aitiys;
velvol-

SF
aidin

s. hik-
liikunto;

esitySs,
nen

+aQ°¢
Ldc

Ss.

tava, likkeelle paneva;
likkuvainen; vaikuttava ;
—- g vailkattava syy; ai-
he: vaikutin, kKehoitin.

motley (mdt’li) a. taplikas,
kirjava; =— S. kirjava
narrinkagpus. nari. ——
mottled (mdtld) a. tapli-
kas, kirjava.

motor (mowtér) s. liikutta-

panija ;
ajovoima;
motorman

nich liikkeelle
moottorikone ;
sysays;

anop-||

— motherhood

 

pDerla- ||

mothertless | |

 

luonto, laatu; pdadakallon
sauma: valinmulta; alne;
homepilkku palttinassa,
tabhra; Vv. muodosiaa,
kaavata,  wicgdas valaca,
homehduttaa; homehtua ;
lahota; ruostua; — moul-
der (mouldor) s. muodos-
telija; valaja; -‘kaavante-
US Bie v. Murentua, ra-
vistua, rapautua, lahota
tomuksi; riutua; pruren-
taa rikki, muuttaa to-
muksi; havittaa ; —
moulding (mould in) a.
muodosteleva, muodosta-
Van) .valukaa vas Ss.
valama: kohoteos; Kaa-
ren aluskivi; tiilen lyon-
Eis mouldingplane
(moul@inplein) s. uurrin-
hoyla reunushoyla;
mouldy (mould’i)  s.
mehtunut, homeinen.

moult (moult) s. hoyhensa-
to, karvanilwuominen 7-—— Vv:
olla sulkasadolla, luoda
nahkansa, karvansa, sar-
vensa: luoda,

heittaa.
mound (maund)

ho-

Ss. Vvallitus:
varustuspenger ; pato,
sulku; toyras; Vv. val-
littaa, ympdaroida varus-
tuksella; padottaa.

mount (maunt) s. vuori,
vuorenkukkula, kumpu,
WAIL varustuspenger ;
ratsastus; ratsu; alusta;

—y, kayda ylos, nNouseEa,
kiiveta, kKohota, kohot-
taa, ylentaéa ; koristaa,

kiskoittaa, raudoittaa, lau-
doittaa, reunustaa, pdadal-
lystaa ; VAalMistaa 7 7
mountain (maun’tin) _ Ss.
vuoriharjanne, vuori; —
4. ‘vuorinen, vuori-;mountebank

muck

 

 
   
  
    
    
  
    
   
   
    
   
  
    
  
 
 
  
  
    
    
     
  
 
 
 
    
  
  
   
   
    
   
  
  
    

tainous

nen;
Suri 3

mourn (

suru,
ri? kx

( W1¢ ur? ne

surija

nen’,

rahista
suupala
muutta

hettaa

esittaa,

liikkua,
lahtea

FOL) ° a78

mountaineer
mur} Ss:

vuoren

vuorinen ;

vuoristolainen ;

(maunti- |)

asukas,
moun-
(maun’ tinos)

a

vuorenkorkui-

vuoris

(maun tin )

= 3, . OURS

2.
-mi

hela, kisko.
mountebank

s. kerskuri,

V.

ton,
mounting
nouseva

he

l

Ls

vuo

kori

ri-;

Ste,

(maun’ tibank )

puoskari,

Ve

puoskaroida

hu

ita,

irehtia surku-
ta.2 5 Ss. Su-
murehtiminen:;

valitus:

murhe

)

a
le, tyontdi,

SUTUDUKU ;

SJ

\

bs

(mau fol)

k

ai

move (Muu )

1A

mournft
mj

l¢

|

un
il (mou

,
i

mouthful

]

)

)

ireht

oT

mourner

ij
Lai

n, Mmure-

s Ssuunt
Vv siiz
panna liikk

kulettaa
ehoittaa, yl
1, liikut

taa, taivutta
viehattaa,

ehdot

,
i

mi

}
{
i

Ti¢é

7
r\

Tr)

his

vaikuttaa ;
ottaa
puheeksi, panna alkuun:

+
A

t

1

a.

an,

heellinen: surullinen, hai
kea, surkea mourning
(mour’nin) a. surev su-
rumielinen; - s. surem|l-
nen.

mouse (maus s. pl. mice
hiiri moO pyytaa hii
ria Vvaijy repia haj
lensa runnella

moustache muustaas Ss
viik |

mouth (mauth) suu: kuo
no; nokka;: aukko, reikd
sis: nmeno Vv ott i
suuhunsa pureksi‘a, syo-
aa suulla muodostella
puhua lavealta itti

lyt-

; ‘
lis

tea pois, siirtya, muut-

taa: s. liikahdus, siir-
timinen, muutos; mat-
kalle 14ht60; — movable
(muwvabl) G.)° Hikkive.:

siirtyvainen, muutettava,
liikkuvainen ; —_ move-
less (muuv’les) a. liikku-
maton, liikahtamaton;
iarkahtamaton; — move-
ment (muurv’ment) s. liik-
kuminen, ltikunto: lilke :
mielenliikutus; rataslai-

tos ; mover (muUuv’ or )

Ss liikkuja liikkeellepa-
nija, ehdoittaja : . vaiku-
tin, yllyke; — moving
(muUuuUv’?in) 1 liikkeelle
paneva; liikkuva; — s.
likkuminen vaikutin
kehoitir

mow (mou) s. viljalato, ait-
ta; — v. lajittaa, ka-

a3; nilttaa,. KOrjata, “ol-
heinassa tai elonkor-
is mower (mowor)

< iitt leikkaaja,

ymi - mowing
(mow iti) s nilittaminen,
leikkaaminen, elonkor-

i: - mowing machine
(mou’in maSsiin’?) s. niitto-,

leik! i1kone
Mr. (mis’toér) s. lyh. mister,
herra.

Mrs. (mi’sis) s. TIyvyh. mis-
tress, Trouva

much (mots) a. paljo, pal-

jon: — adv. paljon, pal-
joa, suuresti, sangen,
ko j kovin varsin
sein kauvan aikaa
] lkein milt’ei —  s
paljous suuri maara ;
liiks

mucilage (miuw siled2) Ss.
kasviliima, kumiliuos: —
mucilaginous (mjuusild -

dzinos) a. limainen, nal-
jainen
}muck (mok) s. sonta, lan-
| ta, loka hylkyasia; —
v. lannoittaa ; —
| muckrake (mok’reik) s.mud

mumble

 

 

tadikko; — v. kohentaa|
lantad ? --- muckraker
(mok’reikor) s. lannan ko-|
hottaja; rdikeita paljas-|
tuksia tekeva § kirjailija|

tahi puhuja.
mud (mod) Ss. Kura, ‘lika;
muta; savi; —  v. heit-
ta4a mutaan, peittaa mu-|

mutaisek-
muddiness |

aalia, saatraa

siv: Hota? >>

|

(mo’ dines) So aNWLaaswus, |
likaisuus; —  v. synkis-
tvttaa; hammentaa, hai-

rita: tyhmistyttaa; —
muddy (mo’di) a. mutai-

   

nen, kurainen, likainen;
sekainen: tumma, him-
mea, hamara.: sekava;:
visi, tyhma>; juro; area.
muddle (modl) s. seos; se-
kaannus, HaiIvio ; — Vv.

sekoittaa ; tonkia; vel-
loa; hammentaa.

muff (mof) s. muhvi, puuh-
ka,

muffin (mo’fin) s.

muffle (mofl) vV.
sitoa umpeen; vaijentaa;
soperoida,
muffler (mof’lor) s.

sampyla.

peite,

verho, side; huntu; vai-
jentaja.

mug (mog) s. pikari, haa-
rikko.

mulatto (mjuld’to) s, rmu-

(mustan ja valko-
jJAalkeladinen. )
mulberry (molberi) s.
kKinis™aria.
muleh (molts) §s.
madantynyt
jet.
mulct
rangaistus;

latti
sen

silk-

puoleksi
sonta “t:. Ol-

(molkt) S: sakko.
hipeapilkku ;
vika; ~- Vv ‘salkottaa,
rangaista.
mule (mjuul) s.
muuli; --
(miuuldraivor)  s.

hevosaasi,
muledriver
hevos-

aasin ajuri; — mulish int. Yaiti.

(mjuw lis ) a. itsepintai-|| mumble (mombl) v. jupis-

nen, uppiniskainen. ta mutista, Kkuiskata; —=>
mull (mol) s. tomu, multa; mumblingly (mombl’inli)

    

peittad, |

mutista ; |

mie-
vel-

— v. makeuttaa;
dontaa, heikontaa;
tostuttaa.
|\mulligatawny
| s. h6dysteliemi,
| cae
lmulticolor (moltikolor) a.
monikarvainen, kirjava.
|maultifarious (moltifeirios)
a. monenlainen,
multifold (mol tifould) a.
moninkertainen, monen-
kaltainen.
i\multiferm (mol tifoorm) a:

(moligatoo’ni)
‘““mojak-

|} monenmuctoinen ; =
| muitiformity (moltifoor-
|} mitt) Ss. monenmuotoi-
1} suus.

|} multiloquous (mol tilokwos)
| a. monisanainen, puhe-
| lias, jaarittelevainen.
imultiple (moltipl) a. mo-
ninkertainen; — s. ker-
tomaluku; — v. monis-
multiplex (mol-
| tipleks) a. monikertainen ;
multiplicate (mol tiplikeit)
monikertainen; Kerrot-
tu: — yv. monistad; —
multiplication (moltipli-
monistaminen,
kertomalasku:
(mol -
kertoja:

taa; —

|
1
| |
||
1]
fee

|| kev’Son) s.
monistus;
— multiplicator
tiplikeitor ) S.

monistaja; — multiply
(mol tiplat) Vs kertoa,
monistaa; isontaa, enen-
ti, kartuttaa; monistua,

karttua; Kasvaa.
multitude (mol titjuud) S.
| paljous, suuri luku, jouk-

ka? — multitudinous
(moltitjuwdinos) a, suuri-
lukuinen, lukuisa, luke-

maton, summattoman
SUuUrl.

mum (mom) s. Adnetti-
myys, vaitiolo; ruskea

Olute —] a. aancion;mumm 274 musk
Se ee
adv. jupisten, kuiskutel-|| ta, surmata, havittaa; —
len. || murderer (mordoror) s.
mumm (mom) v, pukea va- | murhaaja; — murdering
lepukuun. (mor’dorin) a. Mmurhaava;
mummy (mo’mi) Ss. muu- tappava; — s. murhaa-
mio, palsamoitu ruumis: minen ; — murderous
— mummification (momi- (mor’doéros) a. murhaava,
fikev Son) s. muuttami- surmaa tuottava; mur-
nen muumioksl, palsa- hamielinen; — murder-
moiminen; — mummify ously (mor’dorosli) adv.

y: muuttaa
muumioksi, palsamoida.

mump (momp) v. jupista,
mutista; nakertaa,

(mom ifai)

jyr-

sia: kerjata.

mumps (momps) spl. korva-
risain ajetus; kurkunaje-
tus; sylkirauhasten tu-

lehdus.

muneh (monts) v. hotKais-
ta, niella, syoda mais-
kuttaa.

mundane (mon’ dein) a

maailmallinen ; maalli-
nen.
mundifiecation

puhdistus;

(mondifikev’-

son)

De
mundificative (mondifikev -
tiv) a. puhdistava; Ss.
puhdistuskeino
municipal (mjuni’sipal) Q.
kunnallis-, kunnan-, kun-
ta-, kaupungin; mu

(mjunisip@ litt)
kaupunginpiiri;
vaesto ; kuunal-
kaupungin-

nicipality
kunta,
kunnan
lishallitus;
huone.
munificence
anteliuisuus;:
munificent (mjunv fi-
anteli aulis.
(miuwniment) s.}}
varustus; ‘apu,
turva;
(mjunv son)
—munition- ||

».

(mjunv fisens )
Ss. laupeus:

sent) a.
muniment
linnoitus,
puolustus,
munition
tarvetavara ;

LS

Ss.

ship (mjuni’Sonsip) s. so-
tavaralaiva.
mural (mjuwral) a. muuri-,}|

seina-: muurilla Kasvava;|
muurintapainen,
murder (mor’dor)

na. surma;

||
mur- ||

murha- |}

S.

¥.

 

julmalla tavalla, kauhe-

asti, verisesti.
(mjuwriet)
suola.

muriate s. suo-

lahappoinen

murky (mor’ki) a. synkka.

murmur (mormor) s., mMu-
rina, lorina, lirina; — v.
lorista, porista, murista;

valittaa murmuring
(mor?morin) a. loriseva;
loriseminen.
(nvor’in) elain-
elainruttoon

murrain a.
rutto; a.
airastunut.
museat (mos’kat)

kottiviinimarja ;

Ss. mus-

muskot-

tiviini.

muscle (mosl) s. lihas; voi-
ma; — muscular (mosk’-
julor) a. lihaksinen; jan-
tevi, vahva, roteva.

muse (mjuuz) s.. runotar ;
runonlahja; — vy. olla
syvissi ajatuksissa, unek-
sia, mietiskella ; oo
musing (mjuw zin) S.
miettiminen, mietiskely.

museum (mjuzii’om) s. Mu-
seo, kokoelmahuone, ko-
koelma.,

mush (mos) s. puuro, velli;

mushroom (mos’ruum)

sieni.

se

music (mjuu’zik) s. savel-
taide, musiikki; sAavel-
teos; soitanto, soitto, lau-

musiikki-, soi-
musician

soittoniek-

lu; — a.
tannollinen ;
(mjuzv san)
ka, soittaja.

musk  (mosk)
juaine, myski; myskie-
lain : muskrat (mosk’-
rat) myskimajava.

Ss

eris ha-

<

Ssmusket

mysterious

 

musket (mos’ket)
musketti;

S; DYSSY,

musketeer

|
|
|

(moskettir’?) s. pyssymies.
muslin (mos’lin) Ss. mus-]|
lini, nokkoispalttina ; an
a. muslininen.
muss (mos) s. epajarjes-|
tys; melu, ottelu, kiista ; |

—v. hammennyttaéa, hai-
rita.
mussel (mosl) s. simpukKa.
mussulman (mo’solman)
muhamettilainen,
metinuskolainen.

|
|
|

S

|
|

|
dS. |
|

must (most) v. taytyy, pi-|
taa, tulee,
must (most) v. ummehtua, |

homehtua; ummehdut-}
taa, homehdtrttaa; o
neste, mehu; — mustiness
(mos’ tines) home,
tunkkeisuus; musty
a. ummehtunut;

S.

(mos ti)

1]

muha-|

laimistunut; typera, tyl-
samielinen.

mustache (mostas’) s. huu-
liparta.

mustang (mos’tdn) s. kesy-
ton hevonen.

mustard (mos’tord) S52 Sls
nappi.

muster (mos’tor) s. kKatsel-|}
mus, Tarkastus. — Vv

katsastella, tarkastaa ;
nayttaa; kokoontua.
mutability (mjuutabirliti) s.

muuttuvaisuus ; epava-
kaisuus; — mutable
(mjuu’tabl) a. muuttuvai-

nen; epavakainen, hui-
kentelevainen ; -— mu-
tation (mjuutei’ son) S
muuttuminen, muutos,
vaihe.

mute (mjuut) a. puhuma-
ton, 4aneton, mykkai; —
s. mykka ihminen.

mutilate (mjuuwtileit) v. ty-
pistiad, silpoa; — muti-

lated (mjuwtileited) a. ty-
pistetty, turmeltu; sur-
kastunut ; mutilation
(mjuutilev Son) s. typista-
minen, typistys.

 

  

 

|
|
|
|

|
|
|
|
|
|
|

| mutineer

(mjuutiniir’ ) Ss.
kKapinoitsija; — mutinous

 

(mjuwtinos) a. kapinoit-
seva, Kapinallinen; mels-
keinen, raju; —- muti-
nously (mjuwtinosli) adv.
kKapinoiden, kKapinallises-
ti: rajusti; mutiny
(mjuwtini) s. kapina; —
v. kapinoida, niskotella.
imutter (mo’tér) Vv. muris-
i ta, napista> kuiskata >: ==
S. murina y Kuiske,
mutton (motn) s. laminas;
lampaanliha.
mutual (mjuwtjual) a. kes-
kinaéinen, molemminpuo-
linen, vastavuoroinen; —
mutuality (mjuutjum@ litt)
s. keskinaisyys, molem-

 

minpuolisuus, kKeskinai-
nen vaihto.
muzzle (mozl)
KVLOeno + “Siw;
v. varustaa
la; peittaa,
muzzy (moi)
siin vaipunut,
hajamielinen.
my (mai) a. (substantiivin
edella) minun, -ni,
myopy (mavopi)
nakdGisyys.
myriad (mi’riad) s. lukema-
ton joukko, 4areton luku.

turpa,
aukko;

turkakopsal-

verhota.

a, ajatuk-
uneksiva,

Ss.

 

s. lyhyt-

myrmidon (mdor’midon) Ss.
sivistymaton ihminen,
torkio, renttu.

myrrh (mor) gs. mirhami,
myrha.

myrtle (mortl) s. myrtti-
puu.

myself (maiself? ) pron.
subst. jJalkeen, mina itse,
itseni, itseani.

mysterious (mistii’rios) a.
salainen, selittamaton,
kisittdmato6n; salamieli-
nen; — mysteriousness
(mistiv riosnes ) Ss: salai-

SsuUS,  Salaperaisyys; 1-—
mystery (mis’tori) s. ka-
sittdmadaton salaisuus, se-N

 
   
   
   
 
 
  
 
 
  
  
   
    
 
  
   
   
   
 
 
 
  
 
    
    
 
  
 
   
  
  
  
 
 
 
 
  
  
   
   
 
 
   
  
   
 
  
  
 
 
   

 

narrow

 

 

littimdt6n asia; salaop-|| teleminen; — mystify
pi; hengellinen oe (mis tifat) Vv. uskotella,
mi: — mystic (mis’ tk) johtaa harhaan, ihmetyt-
a. salamenoinen, nya tii: — mystified (mis’ti-
linen, salaperainen; — faid) ‘a uskoteltu, ha-
mysticism (mis’tisizm) s. milla oleva.
mietiskeleminen, mysti-||myth (mith) s. jumalais-
sismi; — maystification taru; luulo; — mythology
(mistifikev Son) Ss. har- (mitha’lodzi) s. jumalais-
ha johtaminen; uskot- tarusto: mytoioeia,
IN

NS Cen) Kirjain: N. virhe, olla huolimaton ;

nab (nib) s. vuorenhuippu ; —napwarp (ndap’worp) v.
hattu ak] - v. akkia nukkia, harjata karvai-
siepata. Ksi, porrottaa --=

nabob (nei’bdb) s. itaindia-|| napless (ndap’les) a. nuka-
lainen ruhtinas, pohatta. || ton; silea kalju ; —

nag (nig) s. pieni hevonen, nappiness (na’ pines ) 5.
ViIPikkit 5 v. nalkutella torkkuminen uneliai-
harnata naggy (nd’gi) suus; : napping (nd-
a. riitelias pin) a nukahtava, tork-

naiad (nei jad) ‘ veden- ku i.dv. odottamut-
neito, aallotar. t akisti

nail (neil) s.. k) 1aul nape (neip) niska, niska-
- Vy. naulata nitt luu

naive (na’iiv) a Teese Lt naphtha (naf’ tha) s. natta,
lemat6On, viaton. kividljy.

naked (nei’ked) a. alaston napkin (ndp’kin)  ‘s. ruoka-
paljas, paljastettu; pel liina, lautasvaate.
thimaton suojaton; Kau-||nareosis (naar’kdsis) s. hor-
nistelematon; suora, il- roksissa olo; — narcotic
meinen; - nakedly (nev’- (naarka’ tik ) a huumaa-
kedli) adv. paljaasti, pal- va, unettava, tuskan aset-
jaana, ainoastaan ; - tava; — s. huumaava
nakedness (nei’kednes) s. aine.
paljaus, alastomut narrate narett’?) v. kertoa,

name (neim) s. nimi, nimi- jutella ; narration (nda-
tys* naine, meee —— rev’ son) s. kertominen,
Vv. nimitt mainita ; kertomus, TULL S —
maarata - iawielodi narrative (nar’ativ) 2.
(neim’ les) 2. nimeton, kertova, jutteleva, puhe-
tuntematon; kKielin sano- lias: — s. kertomus; —
maton; - namely (neim’- narrator (ndrev tor) Ss.
li) ad nimittain, erit- kertoja.
tainkin —- namesake ||narrow (ndr’o) a. ahaas;
(neim’seik) s. kKaima kaita, kapea, soukka; ly-

nankeen (nidnkiin’) s hanici-| hyt aika: likeinen, la-
ni (erds kiinal. kKangas.) } heinen; tarkka; ahdas-

nap (ndp) Ss. nuk: ae | mielinen; - v. tehda ah-
rOrkeRU. nukka, karv: | taaksi; kaventaa, sou-
nyppy; nena; — v. shell kentaa, lyhentaa, kutis-

' kahtaa, torkkua; tenaa I taa, sulloa yhteen; tullanarwhal 21 nausea
ahtaammaksi, souketa: | perdinen, synnynndainen,
— gs. ahdas paikka; su- | alkuperdainen ; kotimai-
kan kKavennus; —|| nen; — s. syntyperdinen
arrowly (nar’oli) adv.|!| asukas; kotimaan tuote;
ahtaasti; -melkein, milt’-|| — nativity (nativiti) s.
ei, vahaa wvailla, hadin|| syntyminen; syntyisyys;
tuskin ; — narrowness|| synnyinpaikka. ‘ Pr
(narrones) s. ahtaus; Ka-|inatron (ndt’ron) s. kiven-
peus; vahaisyys ahdas- naiskaali, sooda.
mielisyys. linatty (nati) a. hieno.
narwhal naar*hwool) s.||matural (na@’tjural) a. luon-
sarvivalas. |} nollinen, luontoperdinen,
nasal (nei’7zal) a. nend-da-|| luonnonmukainen ; tees-
ninen ; nena-; — Ss. ne né-|| kentelemat6On, suora; —
ini; — masalize (nei’za-|| s. luonnollinen ihminen,
laiz) v. puhua nenadansa, luonnonlapsi; oppimaton;

1]
|

honotella. | |
isceney (nds’ensi) Ss. sii-||
t syntyminen; synty,
johto; nascent (nds’-
ent) a. syntyva, kasva-|
Mi SOntuva. |
tily (nas’tili) adv. lias-}|
likaisesti ;— nastiness |
(nas tings) s.2 lika,
nasty (nasti)
inen, siivoton;
side tance
(nev tal) a. synty-||
mista koskeva, syntyma.
natant (nei’tant) a. wuiva,
vedenpinnalla pysyva ;—

ne
|
S,

nas
ca |

sae Ls- |

ri-|

|
|
a. ||
}
|

asts

al

natatory (neitatori) a. a
mis-, ulma-. | |
natch nats) Ss. naudan|
ristiluut.
nation (nei’son) s. kansa,||

: \|
kansakunta; — eer

(n@gonal) a. kansallinen |
yleinen; — nationalism ||
(n@’Sonaliem) Ss. kansal-||
lismielisyys ; kansallis- ||
kiihko ; — nationality ||

(nasone
sus: kansallisiienue ;——
nationalization (ndsondli-|
reson) s. kansallistami-|
nen, Kansallistuminen ; |
nationalize (na@’Sonalaiz) |
|

|
|
|
ae
iti) Ss. kansalli-|

v. kansallistaa ;— nation- |
less (nd’Sonles) a. ei mi-|]|
hinkiin kansaan kuulu- |
va, kansallisuutta vailla. ||
native (nertiv) a. synty-||

lizm)

natu

ral

Ss.

turalismii.

Suus,

ESS

Vv.

dyttaa ;
alaan ;
seksi;

tjurali)

sesti,

luony

naturalization

ralizel

U

°son)

perehtymys;
laisoikeuksien anta
kansala
—naturalize
kotiinnuttaa,
totuttaa

ot

a

luonnoltaan;

luonnontila;:

iseksi

naturally

(n@ tjura-
na-
luonnonmukKai-

ism

10llinen usko ;
(natju-

Ss. kansallis-
; kansa-

minen ;

tuleminen ;
(nav tjuralaiz)
pereh-
ilman-
kKansalai-
(N@ -
luonnolli-

taa

dv.

nature (neit’?jur) s. luon-
to; koko luotu maailma ;
luonnon jarjestys; laa-

Lu,

mielenlaatu.
naught
mitaton ;

ei

kan,
(noo’t
NAST?

tomasti;

(noo’ tines)

muus,

huonous;

luonto, ominaisuus,
(noot) a. kelvoton,
huono; adv.

yhthan: — s. ei mi-
nolla; — naughtily
ili) adv. hyddytto-
huonosti; vallat-

— naughtiness

Ss. arvotto-

vallat-

tomuus;— naughty (n0o’-

Hi) «a. hyodyton; huone;
hajy, paha, pahankuri-
nen,

nausea (noo’3ia) s. okse-
tus; meritauti; —- nause-
ate (noo’seit) v. okset-
Laa:; potea meritautia ;nautical 278 neck
died p aier eens ee chaste sy el ies neonate A
ilettaa, inholla hyljata ; 1) prep. lihella, -lle; vie-
— mpnauseous (7007808) a. || ressi, -reen; — v. lahe-
ilettivd, tymped, inhoit-|| ta. Jlahestya; —— nearly
tava. (niir? li) adv. likeisesti;
nautical (noo’tikal) a. me- 1 a ; ee ae
renkulkuun kuuluva; sein; —- nearness (Ur
meri- nes) s. likeisyys, likel-
nen tuttavuus; tarkkuus;

laivaan
lai-

(nei’val) 4a.
merivaki-,

naval
kuuluva ;

vasto-: — naval expedi-
tion (nei’val ekspidi’son)
s. meri-retki; — naval
officer (nevval dad’fisor)
s, meriupseeri.

nave (neiv) s. keskipaik-
ka: napa; kirkon keski-
osa; “— navel (nev vl)
s. keskipaikka; napa.

navigable (na’vigabl) a.

vVilja, aukea, kulkukun-
toinen; — navigate (nda’-
vigeit) v. kulkea, purjeh-
tian,: ohjata laivaa; Har-
joittaa merenkulkua; —
navigation (nidviget’son) s
merenkulku, laivaliike ;—
navigator (nid’vigeitor) s.

merenkulkija, purjehtija,

laivuri.

navvy (nd’vi) s. kanava-
tai rautatietydOlainen.

navy (nei’vi) s. laivasto;
merisotavaki; -— navy-
board (nei’viboord) s. me-
ripaallikkoviraston toi-
mituskunta.

may (nei) v. kieltaa, eva-
fo’ =~ 8 Kielto: kisltava
vastaus, epays; — adv.
en, et; padinvastoin, oike-

astaan, jopa, myoskin,

vielakin.

Nazarene (nizariin’) s. nat-
sarealainen.

neap (niip) a. matala, -las-
keutuva; — s. matalan
veden aika.

near (niir) a. lahella ole-
va: likelt# koskeva; —
adv. likelld, -lle, lahella,
-lle, liheisyydessi; mel-

kein, milt’ei, lahes; —

kitsaus; niukkuus ;
nearsightness (niir’ sait-
likinakOisyys.

mE8B ) S.

neat (niit) a. puhdas, siis-
ti: sievi; nadpparda, suk-
Kela ; puhdas (voitto) ;
— Vv. antaa puhtaana
voittona ; — neatness
{niit?nes) s. puhtaus, sie-
VyYYS.

neb (neb) s. nend, nokka;
kuono; karki; torvi, Suu.

nebula (neb’jula) s. tahti-
sumu; —- nebulosity
(nebjuld@ siti) Ss. sumui-
suus, usva, utu; — neb-
ulous (neb’julos) a. su-
muinen, usvainen, pil-
vinen.

necessaries (ne’seseriz) spl.
elidmiin tarpeet, tarveka-
lut: —— necessarily (ne’-

adv. valttamat-
ehdottomasti,

seserili)
t6omAsti,

kaikin mokomin; — ne-
cessary (ne’seseri) a, tar-
peellinen; — necessitate
(nese’siteit) v. valttamat-
tOmasti vaatia ; tehda
vialttamattomaksi ; valt-
tHamstts tarvita; —— Bae

cessitation (nesesitev son)

s. pakoitus, pakko; tar-
ve: — necessitous (nese’-
sitos) a. tarpeellinen ;
tarpeessa oleva, puut-
teenalainen; — mnecessi-
tude (nese’sitjuud) s. tar-
peellisuus ; puute, koy-
hyys; — necessity (nese’-
siti) s. valttamattomyys,
valttamaton asia ; tar-
ve; pakko; kova puute,
koyhyys.

neck (nek) s. kaula; nis-
ka: — necklace (nek’-necrology 279

neighbor

 

leis) s. kaulanauha, hel-|!
mirihma; — necktie |
(nek’ tai) ~s. kaulanauha, |
kravatti.
|
necrology (nekrd’lodzi) — s.|
kuolleitten luettelo; vai-|
najan elamédkerta. ||
necromancy (nek’romansi) |
s. loihtutaito, velhoomi-|
nen.
necrosis (nekrow zis) s. luu-
mata.
nectar (nek’tor) s. nektari, |
mainio juoma.
need (niid) v. tarvita, olla
tarpeessa > taytya;3: olla

 

tarpeellinen; — s, tar-|
ve; puute, koyhyys, hi-|
ti; — needless (niid-
les) a. tarpeeton, turha, |
joutava; — needlessly |
(nuidlesli) adv. tarpeet-|
tomasti; needlessness |
(niid’lesnes) s. tarpeetto-|
muus; — needs (niidz) |
adv: kaikin mokomin, |
kaikella muotoa, ehdotto-}
masti, vilttimattémias-|
ti: kohdastansa ;— needy |

(nv di) a. tarpeellinen ; |
puutteenalainen.
|

needle (niidl) s. neula;|
needlework (niidl work)

ne’er (neer) lyh. never.

nefarious (nifei’rios) a. ju-
malaton, hajy, katala,
kauhea.

negation (nigei’Son) s. kiel-
taminen, kielitoesana 5 ——
negative (ne? gatiw ) Vv.
evatad, kieltf#ai; kumota;
4. kielteinen,-(epaa-
viinen: kumoova, hylkaa-

|
s. neulateos, neulom.us. |
|

minlyéoda, jyattaa teke-
matta, heittaa  “hunnin-
zolle; huolimattomasti
kohdella; — s. laimin-
lvOnti, huomaamatta jat-
taminen ; huolimatto-
muus, levaperadisyys; huo-
no hoito, kohtelu; rap-

piotila ; —- neglectful
(neglekt’ fol) a. laimin-
lyOva, huolimaton, leva-
perdinen; — neglectingly

(neglek’tinli) adv. huoli-
mattomasti, levaperdaises-
GE:

negligee (neglizev’) s. huo-

limaton pukeminen; nai-
sen yo- eli aamupuku ;—
negligence (neg’lidZens) s.
laiminlyénti, huolimatto-
muus, levaperaisyys; —
negligent (neg’lidzent) a.
huolimaton, ajattelema-
ton, levaperdinen.

negotiate (nigow Sieit ) v.

toimittaa kauppa-asioita,
kiyddH kauppaa; toimit-
taa kaupaksi; myyda;
hieroa sopimusta, olla
valittajana ; neg otia-
bility (nigousiabi’liti) — s.
kaupaksi kaypaisyys; —
negotiable (nigow Siabl) a.
kaupaksi kaypa, hyva;
negotiation (nigousier son)
s. kaupankaynti, kaupan
hieronta; kaupaksi toi-
mittaminen; asioiminen,
valitys; — negotiator
(nigow Sieitér) s. sopimuk-
sen hieroja, valittaja.

 

negro (nii’gro) s. neekeri;

negress (nii’gres) s. nee-
Kerinainen.

vi: —  s. epdys, kielti-||meigh (nei) v. hirnua; —

minen; kieltosana; kiel-
tava vastaus ; nega-
tiivilevy valokuvaamises-
sa: — negatively (ne’-
gativl) adv. kieltavai-
sesti, kielteisesti, kiel-
taen.

neglect (neglekt’) v. lai-

 

 

 

gs Hirnunta.

neighbor (nei’bor) s. naa-

puri; naapurikansa; 1a-
himmiinen, kanssa-ihmi-
nen; A. plahelInen : —
v. rajaantua, olla likel-
14:— neighborhood (nei’-
borhud) s. naapuruus, 1a-neither
ge er ek ee
liki-

naapuristo,
naapurimaa ;
( 1¢ borin) a.
ole-

(nev -

heisyys}
seutu ;
neighboring
liheinen, naapurina
neighborly

VoL, ——

borli) adv. naapurilli-

nen; ystavallinen.
neither (niv’ dhor) konj.

enki, eikij; —- pron. ei|

kumpikaan, ei yksikaan ;

— neither — or

(niv’ dhor

——a JOT): ODI. CL — eika.,

nemesis (ne’misis) s. kos-
ton jumalatar.

neophyte (nii’ofait) Ss. as-
ken kidntynyt; vast’al
7495.

nephew (nef’ju) s. velj
t. sisaren poik

nephritis (nifrav’tis) s. Mu-

nuaispoite,
nepotism (ne’potizm) s, su-
k

kulaissuosinta, suosikki-
valta.

Neptune (nep’tjuun) s. Nep-
tunus; meren imala
Ahti

Nereid (nii’ri-id) s. V« L-
mon neito Aallotal

nerve (norv) s. herm< Voi-
ma, tarmo; uskallus
hAaAikailemattomyys - \
voimistaa, vahvistaa -
nervosity (norvou’siti) s

hermo-

1us

nervous

h ~y ~+ ) ;
nermostunels

tauti ~ (nor’-
os) i hermorakennus-
ta koskeva vahvaher-
moinen, janteva, luja
tarmokas; heik] he!
moinen, Artyvdinen, her-
mostunut; — nervousness
(nor’vosnes) Ss vahvanher-
moisuus; heikkohermoi-

suus: — nervy (norvt)
1 vahvahermoinen, jan-
teva, ponteva,; haikaile-
maton.

nest (nest) s. pesd, pesa-
paikkKa, loukko; piilo-
baskka.: . asunto;. — vi
tehda& pesansa, pesia; —
nestle (nesl) v. asettua,

sijoittua; oleskella;

 

 

hoi- |

  
   

never

tana: — nestling (nest-
lin): s. asken, munasta
tullut,

Inet (net) s. verkko; pau-
la, ansa; — network
(net?work) s. verkkoveos,
VETKKO 3. “=. oe pyytaa
verkolla; kutoa verkkoa,

netting (ne?r-

punca, “=
in verkko-

in) S. verkko,
mainen teos; —— dad. Ver
konmuotoinen.

net (net) V. painaa  pal-
jaana (MeTLO) tuottaa
puhdasta voittoa.

nether (ne’dhor) a. alem-
pana oleva, alempi, alim-
mainen; — nethermost
(ne’dhormoust) a. alim-
mainen, alhaisin; syvin.

nettle (netl) s, nokkonen,;
— wo polttaa nokkosiiia;
suututtaa, arsyttda.

neurology (njuurd’lodzi) _ s.
hermo oppi.

neuter (njuu’tér) a. suku-
pnuoleton; puolueeton, ta-
sapuolinen ; — neutral
(niuwtral) a. valia pita-
mit6n; puolueeton; su-
vuton ; vaikuttamaton ;
— neutrality (njuutr@li-
ti) s, lukua pitamatto-
\VYS puolueettomuus;

— neutralization (njuutra-
puolueetto-

Lizev sO) Ss.

maksi eli vaikuttamatto-
maksi saattaminen; —
neutralize (njuw tralaiz)
Vv. saattaa puolueetto-
maksi, saattaa vaikutta-

laimistaa.
adv. ei kos-
milloinkaan; el
muotoa, ei suin-
- neverceasing

mattomaksi;
never (né
kaan, ej
millaan

por)

‘vorstisin) a. lakkaa-
maton, loppumaton:;. ——
(ne’vor duu

never-do-well
kelvoton, heittio ;
neverdying (ne’vor-
dai-in ) a. sammumaton,
kuolematon; never-
fading (ne’vdrfeidin) a.

Wet) ~new 281 nigh
lakastumaton, kKuihtuma-|]_ ensi; adv. likinna, 14-
ton; — neverfailing (ne’- hinna, aivan vieressa ;
vorfeilin) a. pettamaton;|| pian, heti sen jalkeen.
varma; — neverheard of ||nib (nib) s. linnun nokka;
(ne’vor hord ov) a. ei en- || pada, karki; — v. teroit-
nen kuultu, tuntematon ; || taa, karjentaa; hammas-
suunnaton; — ee. || tella; — nibble (nibl) v.
less (nevortheles’ ) adv. | nakerrella, pureskella,
kum minkin, kKuitenkin, } kalvaa; — s. nyppays.
siita huolimatta. || nice (nais) a. soma, sieva,

new (njuu) a. uusi; nuori,|| kaunis, siisti, hauska,
tuore; tottumaton, koke-|| miellyttava, hyva, puh-
maton ; uudenaikainen: || das; — nicely (nais’li)
outo; — adv. uudestaan;|| adv. hellasti, oikein sie-
hiljakkoin, asken, vasta;]| vasti, kauniisti,

newborn (njuw boorn) ||niche (nits) s. seinadkomero;

s. Hsken syntynyt; — || sopukkKa.
newcomer (njuwkomor) s.|\niek (nik) s. pykala, lovi;
vastatullut; — new-| sopiva ajankohta; kor-
fangled (njuwfidfgld) a.| kein heitto kuutiopelissa ;

vasta uudistus-

tehty ;

mielinen ; — new-
fashioned (njuufa’Sond) a.
uusitapainen, uuden muo-

Lon

mukainen ; — newlaid |

(niuwleid) a. Asken mu-|

NILtg,

veres: ——
(njuwmuUun ) uusikuu ;
newmown (njuwmoun)
asken n‘itetty ;
Year (njuwjiir)
vuosi; newish |
uusimainen, |
tuore; newly (njuw’li) |
adv. isken, vasta, hiljak- |
koin; uudella tavalla, toi-
— newness (njuw nes)
uutuus, uutukaisuus; |
tuoreus: outous; uudis-|
kokemattomuus ;
news (njuuz) spl. uutinen,
uutuus; tieto; Sanoma-
lehti; — newsboy pote |

NS)

Ss.

New
uUusi
(niuw is) Ss.

Siti;

tus

|
|
sua
|

boi) sanomalehtipoika ;
newspaper (n juuz’ per- |
sanomalehti;
(njuuz’raitor )
kKiriottaJa,
toimittaja. |

S .

por) — |

newswriter

Ss. uutisten

sanomalehden
newt (njuut) s. vesilisko.
nexible (nek’sibl) yhdis-

tryviinen, liittyvainen.
next (nekst) a. likin, liki-|
miinen, lahin; seuraava ; |

Ss

Ss.

 

newmoun? ||

| nidification

Iniece (niis) Ss.

 

v. pykaloida, lovittaa,
uurtaa; sommitella yh-
teen: olla kaltainen.

Iniekel (nvkl) Ss. snikkeli?
viiden sentin raha.

ijnickname (nik’?neim) Ss.
pilkkanimi; -— v. antaa
pilkkanimi.

\\nieotine (ni’kotin) s. niko-

tini,

Inictitate (nik’titeit) v. rip-

suttaa, vilkutella_ silmi-
ansa.

(nidifikev Son)
s. pesiminen.

veljen t. si-

sarentytar.

Iniggard (nig’érd) s. saituri;

nigger
\|niggle (nigl) v.

kitsas, saita ;
(nv gordis)
kitsasmai-

4 itara,
— niggardish
siadstelias,

a.

nen; — niggardliness
(nv gordlines ) Ss. * itaruus;
saituruus; — niggardly

(ni’gordli) adv. itarasti.

(ni’g6r) s. neekeri.

pitaa pilk-
kana; pettaa; hullutella ;
— s, hulluttelu.

nigh (nai) a. laheinen;
likeist&# sukua oleva; saa-

vutettavissa oleva: vVal-
mis auttamaan; =— adv.
likella. tahella<: ——= *y- la-night

 

ldhestya; ahdistaa ;
(nav li) adv.
lahes, milt’ei ;
likella, lahella.
ilta, yo; —
(nait’dres) Ss.
nightfall
illastus,
nightgown
uttu; —

heta,
nighly
melkein,
Drep.

(nait) s.

night
1ightdress
yoOopuku ; aa
(nait’ fool) Ss.
illansuu; —
(nait’gaun) Ss.
nightmare
painajainen ;

(nait’rest

we
(nait’meer) Ss.

- nightrest
) s. yolepo; -
nightwateh (nait
yovahtl; yovartija 5 -

nightwork

"wats

1”

(nait?work ) c

{ nait’li)

yotyo; nightly
a. oinen, yOllinen; —
adv. yolla, 6isin; joka yo.
rightingale (nai tingeil) Ss
satakieli.

nihilism (nai’hilizm) s. mi-
tattomyy tyhjyys; nihi
iism]1

nill (nil) \ olla tahto-
matta

nill (n S m nin sake-
net sulat essa

nimble (nimbl) a. elokas
hilpeai; ketterd, vikkela;
ripea, reipas nimble-
footed (nimbl futed) a
ketterajalkainen; -
nimblewitted (nimbl’wited

sukkela; h linen;

nimbleness (nimbl’nes) s
eloisuus;: hilpeys:; kiir
- nimbly (nim’bli) aalv.
elokKaastl, reippaasti
kiireesti

nine (nain) a. yvhdeksan;
nineteen (nain tii L. yh-
deksintoista nine-
teenth (nain’tiinth) a. yh-
deksistoista ninetieth
(nain’ tieth) a. yvyhdeksas-
kymmenes;: ninety
(nain’ ti) vyhdeksan-
kymmenta ; - ninth
(nainth) a. yvhdeksas

nip (nip) v. nipist likis-

130° ahdistaa,
vahingoittaa, vaivata
s. nipistys; pinnistys;

pinnistaa;:

ah-

    

   

nobility

 

distus;
mi; vahinko
nipper (ni
pistin ;
ves; tasku
nipping

va, leikkaav
pistava, piste
pureminen, lei
nipistaminen.

nipple (nipl) s.

nit (nit) s. sal
nitrate (naitret

irihappoinen

purema;

kynsi;

(nip?in) a.

leikel-
: pistosana.;
ROT) Ss mis
pilkkakir-
varas; —
Dure-
terava,
— Ss.

a,
dias:
kkeleminen,
nainni, nisa.
var.
) gs. salpie-

suola; —

nitre (nav tor) s. salpie-
tari; — nitric (naitrik)
a. salpietarinsekainen; —
nitrify (nait’rifai) v. sal-
pietaroittaa —-- nitrite
nai’trait) s. salpietarin-
sekaishappoinen suola ;
— nitrogen (nait’rodzen)
s. typpi; — a. salpietaria
iottava nitrous
nai’ tros) 1. salpietarin-

é inen salpietarimai-
nen

nix liks) s. ei mitdaan.

no 10u) a. ei mika&an, ei
vksik I ei, kielta-
Val n vastaus, kielto -
i en, et, ei (vastauk-

sa); el thHain, ei suin-

kaan.

nob (ndb) s pada; allio
p6ll6; korkea herra, aa-
telismies;: - nobby (ndad’-
bi) a. hieno, siistikds.

nobility (nobiliti) s. aate-
lisuus: alous, ylevyys;
vilhiis6 noble (noubl)

a. aatelinen ;

vylhainen:

ilo, yvilevi jalomielinen:
mainehikas; — nobleman
(noubl’ man) Ss. aatelis-
mies; nobleminded
(noubl’ mainded) a. jalo-
mielinen:; — nobleness

f noubl’ ne a) Ss,
lisuus;
noblesse (nou
teli:
(noub’ li)

jalous;

jalous;

adv.

aateli, aate-
maine; —
blea’). Sy Ba-
nobly
jalosti.nobody 283 nonconformity
:obody (now’dddi) s. ei ku-|| mellinen; muodollinen ;
kaan, — nominally (nd’minali)
nocent (nou’sent) a. vahin-|| adv. nimelta ; nimit-
gollinen, haitallinen. thin; —- nominate (nd’-
nock (ndk) s. nokkKa. mineit) v. nimittaa; maa-
noctambulation (naktamb- riti; ehdottaa; — nomi-
julei’Son) s, unessakaymi- nately (nd@mineith) adv.
nen. nimenomaan, erittdinkin,
nocturnal (naktor’nal) a. nimelti; — nomination
yOllinen, yO-. (naminev son) s. nimitta-
nod (ndd) Wi, nyOkyttaa minen, nimitys, maéaraa-
paiitinsé; nuokkua, tork- minen; valmistava valin-
kun: viltata, vyinja12 ; ta: —- nominator (nd’mi-
Ss nytkays, nyOkkays; neitor) s. nimittaja, maa-
torkaunta $ viittaus, vih- riiji; — nominee (ndmi-
jaus, vit) Ss. Nimitetty, maa-
noddle (nddl) s. takap4aa, ritty; ehdotettu, ehdo-
kallo. kas.
noddy (nd’di) a. h6lmo,!\/non (ndn)  erottamaton
allio. part. jolla on kieltava
node (noud) s. solmu;3 luu- merkitys; epi-, -ton,
solmu, nikama; hammin- -ttomuus yms.
ki, pulma; — nodular || nonability (ndnadi’liti) — s.
(na@’julor) a, solmuinen, kyvyttémyys, kelpaamat-
mukulainen; — nodule tomuus:

solmunen;
kuhmu.

(nad juul) S.

pieni mukula,

noise (noiz) s. kolina, suhi-|
na, jyrind, tomin4a, .pau-|
hina, jyske, kajahdaus;

huuto, meteli; —
_hadlista; melu-
pauhata, huutaa;
(noie’les) a. aa-
— noise-
S.

rahina,
v. kolista
ta;
noiseless
neto6n, hiljainen ;
lessness (noiz’lesnes)
HinettOmyys, hiljaisuus;
noisily (novzili) adv.
hilisten, halinalla, a4 -
nekkaisti; noisiness
(nov zines) hélina, me-
lu, huuto; — noisy (nov’-
zi) a. pauhaava, melua-
va, Aadanekas.
nomad (nda’mad)
tolainen ;
(na madaiz)
mentolainen 5
mentolaiselamaa ;
sia.
nomenclature
jur) nimiluettelo;
nakirja; nimitys, nimi.
nominal (nd’minal) a;

S.

s. paimen-
— nomadize |
v. olla pai-|
viettaa
kuljek- |

(now menkleit-

Ss; Sa-

pai-||

ni- ||

nonacceptance (naniksep’ -
tans) s. vastaanottamat-
tomuus, hyvaksymatto-
myyYs.
nonadmission
luokseen
myys.

(nanddmv son)

Bi paidstamatto-

nonagenarian (ndnddziner -
rian) 2a. yhdeksankym-
menvuotias.

nonappearance (nanapiv -
rans) s. saapumattomuus,
poissa olo.

nonattendance (nandtend@ -

ans) s. poissa olo, tule-
mattomuus.
nonchalant (ndngalaan’) a.

huolimaton, vilinpitama-
ton, ylenkatseellinen.
nonecommittal (ndnkdmi tal)
| 2. puhumacron, itseensa
| sulkeutunut.
noncompliance
lav’ans)  S.
muus, kielto.
nenconformity
miti) s. erilaisuus ;
uskolaisuus.

(ndnkamp-
suostumatto-

(nankdnfoor’-
eri-noncontent

noncontent (nankantent’ ) a.

tyytymaton,

none (non) a. ei mikaan,
ei kukaan, ei kenkaan,
ei mitaan

nonentity (ndnen’titi) s. ole-
mattomuus ; olematon
asia; mahdottomuus.
(ndanesen’sal) a.
asiaan
tarkea.

ist *¢ nS)

nonessential
syrjakohtainen ;
kuulumaton; ei
(nanege
olem
nonexsistent
tla

nonexistence

S, olemassa atto-

mwus: =
(naneaqzist’ent)
ton,

| Ca
Olf¢

a.
sa olema
nonobedience (ndnobii diens)
tottelemattomuus

nonpareil

Ss.
(nan’parel) a

rrato!

VeTreacton.. “~~ Ss: VOri |
asia; pienet painokirjal-
met, nonparelji.

nonpayment (nanpev ment)
s maksamattomuus.

nonperformance (nanpor-
foor’mans) Ss toimeenpa
nemattomuus, tayttl n -
tOmyys.

nonresistance (ndnrizist’ans
5. vastustamattomuu
kuuliaisuus

nonsense (ndn’sens) s. mile-

olkuttomuus,

lettOmyys, t
sekasotku.

nonsuch (non’sots) a. ver-
raton, erinomainen

noodle (nuudl) s. kokKaré
piikoppa; Allis, tolvana

nook (nuk) s. kulma, svup-
pi, nurkka; niska

noon (nuun) s. puolipal
paivallisaika.

noose (nuwuiz) s. vetosolmu
surmansolmu; YY vy
taa ansalla

nor (noor) konj. ei, eik
ei myoOskaan.

norm (noorm) s. ohje, saan-
td, kaava normal
(noor mal) a. saannon-

sHannollinen,
normality
tavalli-

mukainen,
tavallinen ;
(noorma liti)

Ss

    

SUUS ;

mali) aqy.
Norse (noors)
nen; muin.
north (noorth
nen,

northeast
koillinen }

)

(noorthwest? )

northerly
pohjoin¢s fis
nen; =
pohjaan
ern

joinen

(7007

northerner
e poh
iysvaltojen
oitten
ward

pohjoinen,

isuk:
(noorth

pohjois-,

normally

notch

(noor’-

tavallisesti.

Ss

S.

adv.
pain;

‘dhorn)
pohjoismainen ;

a.

pohjan-, pohjois-;
(noorthiist’ )

northwest
luode;
(noor’dhorli)

islantilai-
islannin

kieli
pohjoi-

a,

pohjoismai-
pohjoisesti,

<

a.

north-
poh-

(noor’dhornor)

oisasukas,

Yh-

poh joisvalti-

1c *

word)

north-

Os
poh-
north-

    

oispuolinen;:
wards noorth’words) ady.
poh yiseenpain

nose nouz) s. nokka, ne-
na ; oY haistella, vai-
nua, nuuskia, urkkia.

nostril as’tril) s. sierain.

nostrum (nds’trom) s. sala-

not (ndt) adv. en, et, el

notable nou’ tabl) a. huo-
mattava, mieleen panta-
\ nerkillinen; mainit-
ta 1 kei; etevd, ol-
va en: ilmeinen; ylhai-
ni arvokas; - notably
(nouwtabli) adv. mainitta-
yasti. 1 rkillisesti, tar-
keisti, painavasti; ilmei-
sesti notation (nou-
tei’Son) s muistiin-, kir-
Lanpano merkitys,
TY ie ll

notarial tei’rial). a. no-

tariuksen-

notariuksen

kirjoittama todistettu,
todistuskappaleilla vah
vistett notary (now
fare). Ss. 0 irius, poyta
kirjuri

noteh (ndts) s. lovi, pyka
la, uurre ; leikkKaus ;

vuoriaukko

vs

pykanote 285 noway
16id4, lovittaa, hammas-|| (now’gonal) a. aateperai-
taa, uurtaa. nen, luuloperdinen, Ku-

note (nout) Ss: merkki; viteltu.
nuotti: muistutus, lyhyt/|notoriety (noutoraiiti) Ss.
SellEVS*.. 1160; « 1emvitus ¢ julkisuus, surullisen kuu-
kirje, kirjelippu; muisto- luisuus ; = notorious
lista + velkakirja; sum- (noutowrios) a. surullisen
mittainen ote; — v. pan- kuuluisa; tunnettu.,

huomata; —
(nout?wordhi)

mieleen-

na muistiin,
noteworthy

x -huomattava:

 

pantava; — v. merkita;
merkilla varustaa; kir-
joittaa muistoon; panna
nuotille; huomata, tar-
kata, panna mieleen, ot-
ta4 Vaart, noted (now’-
ted) a. mainio, kunnian-
arvoisa, kuuluisa; mer-

kitty, selva; — notedness
(now tednes) 5. maine,
kuuluisuus ; noteless
(nout?les) a. huomaamat-
ta, jJaanye tuntematon ;
vahdarvoinen.,

nothing (no’thin) s. ei mi-
kidn, ei vahinkéan maa-
ri: olemattomuus, mitat-
tomyys; — adv. ei yh-
taan, ei ollenkaan, ej
milldin muotoa, ei suin-
kaan ; — nothingness
(no’thinnes) s. olematto-|
muus, mitattomyys, ty0-|
jyys.

notice (now tis) s.

tieto, sanoma, ilmoitus, |
tiedonanto; muistutus,
yaroitus: — v. huomata,

Alyta, havaita, ottaa huo-

mioon; huomauttaa, |
muistuttaa; — noticeable |
(now tisabl) a. huomatta- |
Va.

notify (nouw’tifai) v. antaa
tieto, ilmoittaa, kertoa;
qTWlistad, kuuluttaa ; —
notification (noutifiker -
gon) s. tiedonanto, ilmoi-
Tus.

kdsite;
kasitys,
luulo;
notional

notion (now son) s.
aate: mielikuva;
mieli, mielipide,
sekatavara ;

huomio; |

1} novelli;

notwithstanding (ndt-widh-
stin’din) prep. huolimat-
tas konj. siita huoli-
matta, kuitenkin, kum-
minkin $. mutta,

nought (noot) ei mikaan,
tyhivys; nolla; adv.
ei yhtdin, ei ollenkaan,
ei suinkaan, ei millaan
muotoa.

noun (naun) nimisana,

nourish (no’ris) V. Yavita.
syOttad, elattaa, kasvat-
taa: pitad vireilla; Ke-
hoittaa, yllytt#a; hoitaa,
varjella; olla ravitsevai-

— nourishingly (no’-

SS} -

Ss.

nen;
risingli) adv. ravitsevai-
sesti; — nourishment

ravinto,
kiihdyke.
uusi; Ou-
uutelo,
novelty (nd’-
velti) uutuus, uutukai-
| suus: outous; — novelties
|
|

(no’risment ) Ss.
elatus; virike,
iInovel (nd’vel) a.
to: tavaton: —= a:
Ss.
(nv veltis ) spl. uutiska-
pineet, Aasken tulleet ta-
Vara.
November (novem’ bor)
marraskuu.

Ss.

novice (nd’vis) s. vast’al-
| ‘kaja, alottelija, tulokas;
| a. kokematon, tottuma-
ton.

now (nau) adv. nyt, ny-

{Ahan aikaan, —-
kon... mutta. nyt, Ss.

| ky#an,
nykyhetki; — nowadays

(nawadeiz) adv. tahan ai-
nvykyaikana.
inoway adv. él
| millain laflla, ei milldan
muotoa, ei suinkaan, ei
| ollenkaan ; nowhere

kaan,
(now wei)noxious 286 nymph
(now hweer) adv. ei mis-{| Kaan ;— numerate (njuw’-
shan. moreit) v. laskea; nume-
noxious (ndk’Sos) a. vahin- roida ;— numerous (njuw-
gollinen, haitallinen, tur- méros) a. lukuisa, moni-

miollinen. lukuinen.
numismatics (njuumismd@’ -

nozzle (ndzl) s. turpa, kuo-
no, neni, nokka; torvi.

nuciferous (njusi’ foros) 2,
pahkinédita kantava.

nucleus (njuu’klios) s. Sy-

din, keskus; perusaine.

tikes) spli  tahatiste; - -—
numismatist (njuumisme@ -
tist) s. rahatiedon tunti-
ja.
nun (non) s. nunna.
nuptial (nop’sal) a. vihki-

nude (njuud) a. paljas, a-
Hise, haa MoOrslius- avio,

laston;: — nudation (”ju-

dew’ son) S, paljastami-||nurse (nors) s. imettaja;

nen: — nudity (njuw ditt) sairaanhoitajatar ; Kaitsi-

s. alastomuus, ja, vaalija, suciellia: —
nugatory (njuw gatort) a. \ imettéaa; kasvattaa ;

lapsimainen ; joutava, ruokkia; hoitaa, holhoa;

- nursery (nor’sort) s.
lasten kamari; pienten
lasten koulu; taimitarha ;

turha, tehoton.
nugget (no’get) s. mobhkale,

palanen.

nuisance (njuu’sans) s. vai- — nursing (nors’in) Ss.
va, vaikeus, rasitus, vas- hoito.
tT11s ° yi inen pahe nnus, nut (not) s. pahkina ; hnas-
hapea, haitanteko sahtava ihminen; — V.
nul (nol) a. ei mikaéan, poimia pahkinoita ; —
null (nol) Vv. iulistaa mi- nutty (no°ti) a, pahkina-
tatt6miaksi, kumota; . miinen; hupsu; — nut-
a. paitematon, voimaton, meg (not’meg) Ss. mus-
mitaiton: — s. nolla; jou- kottipahkina.
tava asia; nullification | nutant (njuw tant) a.
(nolifikev son) s. kumoa- nuokkKuva:; — nutation
minen; — nullify (nol’- (njiutev Son) s. heilumi-
ifai) v. tehda tyhjaksi, nen, horjuminen; Kasvi-
kumota; nullity (nol- en kKallistuminen aurin-
iti) Ss. olemattomuus; koon pain.
voimattomuus. nutrient (niuut’rient ) a.
numb (nom) a, jahmea, ravitseva, elatt&va; — Ss.
jahmettynyt; homehtu elatus, ravinto; — nutri-
nut: — numbness (nom’- ment (njiuutriment) s. e-
nes) Ss. jahmetys, jay- latus, ravinto, ruoka; —
kistys, puuduksissa olo nutrimental (njuutrimen’-
number (nom’bor) s. luku, tal) a. ravitsevainen; —
maura, paljous; joukko; nutrition (njutri’ son) Ss.
numero; — v. lukea, las- elAttaminen, ravitsemi-
kea: varustaa numeroil- nen; ravinto; ruoansula-
la: olla luvultaan, sisdl- tustoimi; — nutritious
tii:— numberless (nom’- (niutri’Sos) a. ravitsevai-
borles) a. lukematon. nen; — nutritive (njuw’-
numerable (njuuwmorabl) a. tritiv) a. elatus-; ruoan-
luettava, laskettava; - sulatustoimeen kuuluva.
numerally (njuwmorali) ||\nymph (nimf) s. nymfi, ve-
adv. luvultaan, yhteen- den neito, luonnotar;

laskettuna; laskun mu- nuori kaunotar, tytt6.obligate

 

O

O (ou) kirjain es —'|obey (obei’) v. kuulla, to-
int: “oh? vor! tella.
Oo’ (irl) poika; esim.||obfuseate (dabfos’keit) v. pi-
O’Neil Neilin poika. mentéa, tummentaa, aset-
pat (ouf) S: vaihdokas; taa varjoon,
hdolmo6. obit (ow bit) s. kuolema.;
oak (ouk) s. tammipuu. | hautajaiset; sielunmessu:
oakum (ou kom) s. rohti-|| — obitual (obtt’jual) a.
met. tappura. hautajais-; — obituary
oar (oor) s.' airo: — Vv. (obit’juart) a. Kuoleman-;
soutaa;— oarsman (0o0re’- — s. kuolemanluettelo;
man) s. soutaja, vainajan elamakerta.
oasis (ow asis) s. oasi, Kei-||object (ab’dzekt) s. esine,
dos. kappale, aine; paamaara,
ont (Out)  s.- Kaura. kau tarkoituspera, tarkoitus;

rat; — oatmeal (out’miil) kohde, objekti; — (db-

Ss: kaurajaunot; Kkaura- dzekt’)v. estaa, panna vas-
puuro. || taan; vdaitella vastaan,
oath (outh) s. vala, valan-|| tehd& muistutuksia, vas-
teko, vannomus; kirous. tustaa, moittia; — ob-
obduracy (ab’djurast) s.|| jection (abdzek’ son) <

paatumus, katumatto-;| vastaan vaittaminen, vas-
muus; itsepintaisuus, up-|| talause: moite, nuhde,
piniskaisuus; — obdurate syytés; — objectionable
(ab’djuret ) a. paatunut, (abdzek’sSonabl) a. vastaan-
itsepintainen ; kankea, sanottava, moitittava ;
vaikea: karkea; — obdu- luvaton: es objective

 

rately (ab’djuretlt) adv.|| (dbd%ek’tiv) a. asiallinen ;
paatuneen tavalla, itse- — objectiveness (dbdzek’-
pintaisesti; — obdura- tivnes) os. asiallisuus; —
teness (dab’djuretnes) Ss. objectless (dbdzekt’les) a,
paatumus. tarkotusperaa vailla;
obedience (obiv’ diens ) S. objector (dbdzek’ tor) Ss.
tottelevaisuus, kuuliai- vastaanvaittaja, vastus-
suus: — obedient (obii’- taja-
dient) a. totteleva, kuuli-||objurgate (abdzor’geit) v.
ainen ; — obediently || nuhdella, moittia,
(obiivdientli) adv. tottele-||oblate (db’lett) a. navoil-
vaisesti; noyrasti, ala- taan litistetty, litteanpal-
maisesti; — obeisance lomainen; — oblation
(obii’sans) s. tottelevai- (ablev’son) s. alttiiksipa-
suus: kunnioitus; kKumar-|| no, uhraaminen; uhri.
rus. obligate (dab’ligeit) v. sitoa,
obelisk (d’belisk) ss. neli-|| velvoittaa; — obligation

(abligev Son) s. velvoitus,
velvollisuus; lupaus, Sl-
tomus: tehtava; hyvan-

kulmanen huippupatsas,
obeliski.

obese (obiis’) a. lihava, ras-

vainen ; — obeseness teko; velkakirja; or
(obiis’nes ) eli obesity obligatorily (ab’ligatorsli )
(obe’siti) s. lihavuus, ras- adv. sitovaisestl ; pakos-
vaisuus; turpeus. \| ta; — obligatory (ab’li-oblige 288 observe

 

 

 

gatori) a. sitova, velvoit-|| pimentolainen, valistuk-
tava; vilttamaton, pakol- sen vihaaja; —  obscu-
linen, rantism (dbskjuwrantizm)
oblige (oblaidz’)v. sitoa, vel- s. pimentolaisuus, valis-
voittaa ; vaatia ; panna tuksen kamam.o § eit
vakuudeksi; osoittaa koh- obscuration (dbskjurei’ son)
teliaisuutta, saattaa kili- s. himmennys, pimennys;
tollisuuden velkaan; — pimeys; — obscure (absk-
obliged (oblaidid’) a. vel- juur’) a, himmea, pimea,
voitettu, sitoumuksenalai- synkka ; tuntematon, mai-
nen, kiitollisuuden velassa neeton; salainen ; — vVv.
oleva; — obliging (oblai’- himmentaa, pimentaa,
dzin) a. kKohtelias, ysta- synkeyttaa ; halventaa,
villinen, hyvantahtoinen ; alentaa ; katkea ; —
— obligingness (oblav - obscurity (dbskjuwriti) $s.
dzingnes ) Ss. kohteliaisuus. himmeys; maineetto-
oblique (dbliik’) A. .vino, muus, alhainen saaty,
vaari, sivulle poikkeeva; halpa tila; yksinaisyys.
petollinen, vilpillinen ; || obsecrate (ab’sikreit) Vv.
umpisanainen, salainen ; hartaasti pyytada, Mmana-
— obliquity (dblik’witt) s. ta; — obscecration (db-
vinous: epdsianndollisyys ; sikrev son) = kiihkea
huonous, kehnous, pyynt6, harras rukous.
obliterate (dbli’téreit) v. ku-||obsequies (db’sikwis) spl,
luttaa pois, havittaa, juhlallinen ruumissaatto,
haihduttaa; — a. pois- hautajaismenot.
pyhitty, haihtunut: —/|obsequious (dbsii’kwios) a.
obliteration (dablitdrei’ son) myOoOntyvainen, taipuvai-
s. poispyhkiminen, havit- nen, tottelevainen; mate-
taminen. levainen.
oblivion (dbli’vion) s. unho-|| observe (dbz0rv’) Vii Tare
tus; yleinen anteeksian- kailla, tarkastaa, kuun-
to; — oblivious (dbli’vios) nella, tihystad; ottaa
a. muistamaton, unhotta- huomioonsa, huomata,
va, havaita; muistuttaa; nou-
oblong (db’lon) a. pitkulai- dattaa, totella; viettaa,
nen, soikea. harjoittaa; — observance
obloquy (db’lokwi) s. moi- (abzorv’ans) gs. vaarinotto,
te, parjaus, panettelu, tarkkaileminen;} taytta-
havaistys. minen ; kunniassapito,
obnoxious (abndak’ Sos) a. kunnianosoitus;} kuuliai-
alainen, alttiiksi annettu; suus; siint6, ohje; —
rangaistuksen alainen ; observant (dbzorv’ant) a.
loukkKaava ; pahamainei- vaarinottava, huomaavai-
nen; vahingollinen ;—ob- nen, tarkka; noudattava:
noxiousness (dbndk’Sosnes) kunniassapitava ; kuuli-
s. moitittavaisuus, inhoit- ainen, noOyra; — S. vaa-
tavaisuus, rinottaja, noudattaja: —
obscene (dabsiin’) a. likai- observation (dbzdrvei son)
nen, rivo, irstas; — s. vaarinottaminen, tark-
obscenity (abse’niti) s.|| kaileminen, huomaami-
riettaus, rivous, irstai-|| nen; tarkkaavaisuus,
suus. | huolellisuus; vanha tapa;

obsecurant (dbskjuw’ rant) a. || velvollisuus; huomautus,obsolescence 289 occlude
muistutus; — observator | kyttéaa, pakoitella otta-

(abzorvertor) s. vaarinot-|
taja, tarkkanijac —
observatory (dabz0dr’vatori) |
s. tahti-, tahystorni; —|
observing (dbzorv’in) a.|
huomaavainen, tarkkaa-
vainen, tarkkKa,

huolelli- ||

|
|

|

r1en:
obsolescence (dbsole’sens) sg. ||
vanhentuminen; — obso-|
lescent (dbsole’ sent) ai
vanhentuva.
Obsolete (dab’soliit) a. van-

hentunut, kayttamaton,
kelvottomaksi kulunut;
epaselva, kehittymdato6n.

obstacle (dbs’takl) s. este,
haivio.

obstinacy (dbs’tinasi) s. up-
piniskaisuus, itsepintai-
suus, niskoitteleminen;; |
taipumattomuus, jarkah-
tamattomyys,
obstinate
uppiniskainen,
maton.

obstipation
ummetus,

obstreperous
ai: meluava,
pauhaava.

obstruct (dbstrokt’?) v. tuk-|
kia.» sulkkea, salvata, tel-
jeta; estaa, vastustaa;
viivyttaa; — obstruction
(adbstrok’ gon) s. sulkuti-

este, vastus, hanka-

pidatys; — ob-
structive (dbstrok’tiv) a4.|
tukkiva, sulkeva, esta-
va; — obstruent (db’stru-
ent) a. estava; ummeile
paneva.

obtain (dbtein’) Vv. ‘saada
haltuunsa, hankkia itsel-
leen; pitaa omanaan; py-'|
syd, olla voimassa; —|
obtainable (dbtein’abl) a.
saatavissa oleva, saavu-|
tettava; — obtainment
(abtein’ment) s. saaminen,
saavutus.

obtrude (dbtruud) vy.

10

(abs’ tinet ) a.
jarkahta-

(dbstipei’son) s.

umpitauti.

(abstre’poros )
heliseva, |

la
7

1uuUuS,

Lyr=

lujuus; —||

maan vastaan; tunkKeu-
tua, tungetella esille, olla
tunkeutuvainen; — ob-
trusion (abtruw son) S.
tyrkyttaminen, tungette-
levaisuus; — _ obtrusive
(dbtruu’siv) a. tyrkytti-
va, pakoittava, tungette-
levainen,

obtuse (obtjuus’) - s.
kumiseva; —
(obtjuw son) s. tylsytta-
minen; tylsyys; kumise-
vaisuus; tyhmentdaminen;
tyhmyys.

obverse (dbvors’) v.
nyttaad, suunnata.

obviate (db’vieit) v. menni
vastaan ; vastustaa, es-
taa; poistaa; — obvious
(ab’vios) a. vastassa ole-
va; ilmeinen, selva, sil-
minnahtava, selvasti yvm-
marrettava; — obviously
(ab’viosli) adv. ilmeises-
ti,, selvasti, ‘silminnahta-
vasti; — obviousness (ab’-

tylsa :
obtusion

kaan-

viosnes ) s. silminnahta-
vaisyys, selvyys, ilmei-
SVYS.

occasion (dkei’Son) s. tilai-
suus, aslanhaarat; “asian-
laita, ajankohta.: koh-
taus,;, ftapaus: aihe; syy:

— v. antaa aihetta; saat-
taa Matkaan, panna al
kKkuun, wvwaikuttaa, saada
aikaan; saattaa, taivut-
taa; — oceasional (dkei’-
Sonal) a. tilap&inen, sa-
tunnainen, siella@ taéalla
oleva; — occasionally
(dkei’ Sonali) adv. satun-
naisesti, sattumalta, sil-

loin tdlloin, siella taalla
Occident (dk’sident) s. lan-
si; lansimaa; — occi-

(aksiden’ tal) a.
lansimainen.

dental
lantinen:;

occlude (dkluud’) v. sulkea
sishin;: — occlusion (dk-
luw’ Son ) s. sisd&ansulke-
minen.occult

eceult (dkolt’) a, Salattu,
kaitketty, tuntematon ;
occultation (akoltei’ son)
salaaminen, katkemi-
ner.

S.

occupancy (dk? jupanst) Ss.
haltuunsa otto; — occu-
pant (dak’jupant) s. hal-

ottaja; haltija,
occupation
haltuunsa
anastaminen;
omistaminen; askare, tyoO,
toimi, ammaiti, kauppa
toimi, elinkeino ;

tuunsa
omaaja;
(dkjupe ison)
ottaminen,

Ss

occupier (ak? jupator ) Ss
anastaja, omistaja, hal-
tija, kayttaja oceupy
(ak? jupat) v. ottaa hal-
tuunsa, anastaa; valloit-
taa; pitaa hallussaan,
LyOSsa, antaa tyota ; toi-
mittaa, tehdi, harjoittaa,
olla asioissa ; kayda
kauppaa,

occur (dkor’?) v. sattua yh-
teen; tapahtua, sattua ;
tulla nakyvilin, astua
esiin; l6ytyda, olla; juo-
lahtaa mieleen; — oc-
currence (dko’rens) s. ta-

sattuma ;
seikKa,

occurrent

naus, Kohtaus,
esiintyminen;
kahta,. tila;
(akor’ent) a. tapahtuva,
kohtaava, sattuva.

(ow san) valtame-

ocean S;
ri,

ochre (owkdr) s. okra, m=-
tallimulta.

octagon (dk’tagan) s. kah-
deksankulmio; octago-
nal (dkta’gonal) a, Kah-
deksankulmainen.

octangular (daktan’julor) a.

kahdeksankulmainen.
octave (dk’tev) s. okKtavi;
octavo (daktei’vo) okta-

Ss.

VO," kahdeksantaitteinen
kirjan-koko,

October (dktouw bor) s. loka-
kuu.,

ocular (dk’julédr) a. silma-;

Kana, kauas; hukassa,

  

silminnaihtava, selva;
ocularly (dk’juloru) adv.
nahtavasti; oculist
(ak? julist) silmanparan-
taia, silmalaakari.

odalisk (a’ddlisk)
lainen orjatytto.

odd (ad) a. epatasainen:
pariton; erimielinen; lii
ka; jalella oleva, ylimaéi-
rHinen; erityinen, kun i-
mallinen, eriskummalli-
ne outo; sopimaton:
huono; odd fellows

eras

5.

s. turkki-

n,

sala-
("1a =
kummallisen
nikédinen ; == oddity
(ad itt) kummallisuus,
cutous; Kummaltiset
kut oddly (dd’li) adv.
epatasaisesti (luvuista)
kummallisesti, eriskum-
mallisella tavalla; huo-
rumasti; — oddness
(ad’nes) epatasaisuus;
parittomuus; eripural-
kummallisuus;
odds (ddz) spl. erilaisuus;
eroitus: liika, jaanno6s;
epatasaisuus; epatasainen
rumero; epdatasainen kil-
pa; voittopuoli, etevam-
myys; eripuraisuus.
ode (oud) laulurunoelma.
odious (ow’dios) a. vihatta-
va, inhoittava, ilkea, vas-
tenmielinen; — odi-
ousness (ow diosnes) 5.
inhoittavaisuus ; — odium
(ou’diom ) viha, ilkeys.
odontology (oudantd@ lodZi)
hammasoppi.
odor (ou’dor)
mu; — odors
spl. hajuaineet;
tusaineet; -——- odorous
(ow doros) a. hyvalle ha-
juava, lemuava.,
o’er (our) prep. .lyh. over,
of (dv) prep. eri genetiivi-
lajien osoitteena.
off (df) adv.~ 1. prep.
| tiehens&; poispdin;

(dd’-fe los) spl.
ura: oddlooking
lulcin ) a;

Se

S.

Oi-

nostl,

Ss

SUUS ,;

S.

5

Ss.

5.
haju, le-
(ou’dors)

suitsu-

S.

|
pois,
kKau-offday

offhanded

offence (dfens’) S.

  

 

  
 
      
      
   
     
   
   
     
     
   
   
   
     
    
  
   
   
   
   
    
   
   
   
   
    
 
  
   
   
  
  
  
   
   
     
  
  
  
   
   
   
   
   
  
    

hukkaan; — prep. josta-|

kin’ pois: t2 Woes: jonkun
matkan péadass& jostakin
paikasta; — a. kaukaisin,
etaisin; etaammalla. ole-
Va.

offday (df’dei) s.
va.

lomapai-

(af? handed) a.
suora, teeskentelemato6n:;
— adv. suoraan; valmis-
telematta, paikalla, koh-
dastansa.

offal (df’al) s. tihteet, jat-

teet, rikat.

hy6k-
kays; loukkaus, solvaus;
pahennus; SuUuttumus ;
rikos; a offenceless
(afens’les) a. loukkauarna-
ton, Vlaton, “Svutonu.. ——
offend (dafend’) v. loukata,
vahingoittaa, rasittaa,
solvaista,. tuottada. © mieli-
pahaa; hairdhtua.> “suut-
tua; — offender (dafend’-
or) Ss. loukkaaja >: rikko-
ja, pabiantekiia: «of

fensive (dfen’siv) a. hydk-|

kaava, ryntaava; louk-

aa va, vahingoittava ;
vastenmielinen, kiusalli-
nen, sopimaton; — ss.

hyo0kkays, ryntays; —
offensively (afen’sivli)
adv. hyokkaamalla, ryn-
taamalla ;
sesti; ——
(afen’sivnes)  s.
vaisuus; vastenmielisyys.

offer (da’for) v. tuoda esiin;

uhrata, panna _ alttiiksi;
Tariotas] antaa. ehdoit-
taa, GSittaa* tarjota myy-
tavaksi; tarjoutua; pyy-
taa saadaksensa; tahtoa
tehda; yrittaa, ruveta;
— s. tarjous,

uhri; kosinta;
koetus; — offerable
(a’forabl) a. tarjottavaksi

kelpaava; oe offerer
(a’foror) Ss: tarjooja, |
uhraaja; — offering |

 

loukkaavai- |
offensiveness |
loukkaa- |

ehdotus;; |
yritys, |

  

office (d’fis) _ s.

offset

offspring

 

(a forin) -s. tarjoominen;
uhraaminen, uhri.

tehtava,
velvollisuus; virka, am-
Matti; yiranhoito: toini,
palvelus, apu; hartau-
denharjoitus; virkakun-
las LOLIMIStO, konttor! «:_—

v. tehda, toimiia., mene-
tella; — officer (d’fisdr)
S. virkailija,. virkamies:

upseeri; — yv. varustaa
virkailijoilla; johdattaa;
— office holder § (d’fis-
houl dor) Ss. virkamies:
— official (dfi’gal) a. vi-
rassa oleya: virallinen,
viran puolesta tehty; jul-

kinen; — s, virkamies;
a officially (afv ali)
adv. virallisesti, viran
puolesta; — officiate
(afv 8ieit ) Vv. toimit-
taa viran puolesta: olla
toimitusmiehena, pitaa

vVirkaa, toimittaa virkaa:
toimittaa jumalanpalve-
lus; — officious (dfi’Sos)
a. avulias, palvelias; ra-
sittava; —  officiousness
(afv Sosnes) Ss. avuliai-
suus; liikanainen palve-
liaisuus.

officinal (dfi’sinal) a. pa-

ranteiksi kelpaava, pa-
rannus-; — s. paranne,
laake.

offing (afin) s. aava: mer,

ulappa.,

offscouring (df’skaurin) - s.

hylKeet, rikat.

offscum (df’skom) s. roisto-

vaki; — a. huono, kurja.

offshoot (daf’Suut) s. vesa,

haara.,

(af’set) s. vesa,
verso; penger; ulkone-
ma; vastavaatimus; vas-
tine; — v. olla vastinee-
na; vastalaskulla_ suorit-
taa, tehda vastapalvelus.

offspring (df’sprin) s. sikia-

minen; sikiO, jalkelai-

nen; tuote.offward

     

on

 

 

offward (af’>word) adv.
poispain, kauas.

often (ofn) adv. usein, Mmo-
nasti; oftentimes
(ofr taimz) useasti.

ady.

ogre (ow gor) S. ihmissyOja
jattildinen, ihmissusi.

sh foul inter), obbo! ol:
voi! ah!

oil (oil) s. Sliy; — v. Ol-
jyta, rasvata; — _ oiler
(o%«’ lor) Ss. Oljyaja; —
oilery (oi’léri) s. Sljiyteh-
das: — ouy (orl) a. Ol-
jyinen, rasvainen; nilja-
kas, liukas; liehisteleva,

imarteleva.

ointment (oint’ment) s. voi-
de, salva.

old (ould) a. vanha, ijakas;
muinainen; vanhentunut

(ouldn) a. entis-
vanha; — Vv.
— oldfashioned

olden
aikainen,
vanheta;

(ouldfa@ sond) a. vanhan-
tapainen; — old maid
(ould’meid) s. vanhapii-
ka; — oldtimer (ould’tai-

mor) s. vanhastaan mu-
kana ollut.

oleander (oulidin’dor) ss. ol-
janderi, laakeriruusu.

oligarch (d’ligaark) s, har-
vainvaltaisuuden puolus-
taja, oligarkki; — oli-
garchal (dligaar’ kal) a.

a
harvainvaltainen, oligark-
kinen; — oligarchy (4d’li-
gaarki) s. harvainvalta,
oligarkia.

olive (a’liv) s, S6ljymarja,
olivi; — olivegreen (d’liv-
griin) s. ruskeanvihread ;
oliveoil (d’livoil) s. ruoKa-
Oljy.

oliver (d’livér) s. poljinva-
sara,

olympiade (olim’ pieid) S.
olympikausi (nelivuotinen
aikakausi kreikkalaisilla )

olympian (olim’ pian)

a. olympinen; mainio, yl-
hainen.
omega (omii’ga) S. kirj. !

(kreik. aapiston
kirjain).

omega
viimeinen

omelet (am’let) S. muna-
kakku,

omen (ou’men) s. enne, en-
nuste; — ominous (d’mi-
nos) a. ennustava; onnet-
tomuutta tietava, paha-

enteinen, hyvaenteinen ;
— ominousness (d’minos-
nes) = ennustavaisuus,
pahaenteisyys.

omission (omi’son) s. teke-
matta jattaminen, lai-
minlyOminen; huomaa-
matta jattaminen; hai-
raus, erhetys; — omit
(omit?) v. jattaa tekemat-
ta. laiminlyoda ; olla
huolimatta; jattaa mal-

huomaamat-
muistamatta.
(am’nibos) Ss.
vuokravaunuja,
omnifarious (dmnifevrios)
a. kaikellainen, kaikki-
nainen.
omniferous
kaikkea
tuottava.
omnifie (dmni’fik) a.
kitekeva, kKaikkiluova.
omniform (dm’nifoorm) a.
kaikenmuotoinen ; om-
niformity (dmnifoor’miti)
s. kaikenmuotoisuus,
omnipotence (dmnv potens)
Ss. kaikkivaltaisuus ;
omnipotent (dmni’ potent)
a. kaikkivaltias.
omnipresence (dmnipre’zens)
s. kaikkialla oleminen}; —
omnipresent (dmnipre’zent)
s. kaikkialla lasnd&oleva.
omnivorous (dmni’voros) a.
kaikkia (sek eldin etta
kasvikunnasta) sy6va,
(dn) prep. 1. adv. osoit-
taa koskemista jnkn. esi-
neen pintaan t. likeisyyt-
ta (olemista ja Uikun-

nitsematta,

ta: olla
omnibus

isoja

laji

(dmni’foros) a.
kantava, kaikki

kaik-

on

toa) paalla, paalle;
padsséa, paahan; — prep.
osoittaa likeisyytt&a, kos-onania

 

293

operate

 

kemista (jnkn.
pintapuoleen).

onania (o’ndnia) s, itsesaas-
tutus; onanist (0’nd-
nist) gs. itsesaastuttaja.

once (wons) adv. yksi
ta, kerran; ennen mui-
noin; joskus, jolloinkul-
loin; yorvakkia;. kerral-
lansa, kaikki yhdessa, yh-
ta haavaa.

one. (won): a. yksi> .joku,
eras, muutama;..—— Ss.

yksi; ykk6nen; joku ih-
minen ; --: onehanded
(wonhand’ed) a. kasipuoli,
yksikatinen; — _ oneself
Cwonselie)--a.- itsensa,.‘it-
seansa ; — onesided

(wonsav ded) a. yksipuoli-
nen.
onerous (d’noros) a. paina-

va, raskas, rasittava; vel-
voittava.
onion (0on’jon) s. sipuli.
onlook (dm’luk) v. Katsella;
onlooker (dn’lukor) s.
katselija; onlooking
(dvlukin) a. katseleva.

only (our) a. ainoa: —
adv. ainoastadu;, YKSisS-
Laan, vain:

onomatopoetic (dnomitopo’-
éetik) s. aanta mukaileva,
aanenmukainen.

onset (dn’set) s. asiaanryh-
tyminen, alku, Vritys §

hyo6kkays, ryntays; — v.
SlOtgtaa:. yrittaa: “kayda
kasiksi, hyokata kimp-

puun,

onslaught (dn’sloot) s. hy6k-
kays.

onto (dn’tuu) prep.
kin pain.

jonne-

onward (dn word) adv. edel-|

le,
Sis

eteenpdin; edemmak-

lahemméaksi;
eteenpdin menevd, etene-
va; edelle joutunut; e-
dempana oleva;
nut, edistynyt.

ker- |

a. }

karttu- |

esineen ||

   

onyx (ouwniks) s: jalokivi,

onyksi,
ooze (uuz) s. tihkuminen;

tihkuva vesi; v. hil-
jaisesti juosta, valua, tih-
kua, juosta, pois: OOZY
(uw) a. mutainen: te-
juinen, vetela.

 

opacity (opa siti) s. varjo;
pimeys; lapikuultamatto-
muus.

opal (ow pal) s. jalokivi, o-

paali,
opaque (opeik’) s. eras jJalo-

kivi; — a. lapinakyma-
ton.

open (oupn) a. aukea, aussi,
avonainen; paljas; julki-

nen, ilmeinen, selva, sil-
minnahtava; avosydami-
nen, suoramielinen ; ‘
avata, aukaista; saattaa
nahtaviksi, ilmaista,
nayttaa:: selvittaa : aloit-
taa;5; auveta, avautua ;
tua, .nakyvviin: alkaa
opener (oup’nor) s. auka-
Sijais Selittiaia: open-
ing (oup’nin) s. aukaise-
minen; aloittaminen ;
aukko, reika; ikkunan ]a-
pi; lapikaytava; metsan-
aukio ; naikyviinastumi-
nen: toivon aihe;
openly (oupn’li) adv. avo-
naisesti; julkisesti, ilmei-
sesti; avosydamisesti, suo
raan, ujostelematta, roh-
keasti;— openness (o0up’-
nes) s. avonaisuus; ayo-=
sydamisyys, suoruus; sel-
VYYS: althliks! antamius.

opera (d’pora) s. ooppera;
— operaglass (d’poraglas)
Ss. teattéerifcrkart 3 ope-
rahouse (d’porahaus) s. te-
atterihuone.

operate (d’poreit) v. vaikut-
ta2.; ailttaa, edistyttaa:
matkaansaattaa; toimit-
tag; . leikata, t.. sahata
pois jasenia ; — operation
(aporevgon) s. vaikutus;
toiminta, toimi; tyd6sken-

aoe «|

as-operetta 294 opulence

teleminen; menettely; so- tustaja ; — opposition
tatoimi ; kauppatoimi; (apozi’son) s. vastaisuus,
kemiallinen toimitus; vastapaisyys; vastusta-
leikkaus (jasenien) ; minen, estaminen, vas-
operative (a’ porativ) a. tus, vastahakoisuus; vas-
vaikuttavainen, tehokas; tustuspuolue ; ristiriita;
tyo6taitekeva; tydOmies; vastavadités; — oppositive
operator (da poreitor) Ss. (apo zitiv) a. vastaan
vaikuttaja, toimija, li1k- asettava.
keellepanija, toimittaja, oppress («apres’) Vv. painos-
hoitaja; leikkaaja twa. ahdistaa, sortaa
operetta (aporet’a) s. ope- masentaa ; rasittaa ; —
retti, oppression (dapre’son) Ss.

opiate (ouw’piet) a. unettava, painostaminen, ahdista-
s. opiati, unilaake. minen, rasittaminen, sor-
opinion (opin’jon) A aye to: ahdinko, hata? mua-
ajatus; hyva& maine; lau- sennus, lannistus; tappio,
sunto, mietinto; nile li-

havio; - oppressive (d-
juohde, mielipide ; ¥ pre’ siv) a. painostava ;
luulla, arvella julma, sortovaltainen; —

epium (ow piom) s. opiumi. oppressor (apre’sor) Ss.
opossum (opa som) s. pesu sortaia.

ka rhu. a opprobrious (dprou’brios) a.
oppidan (d’pidiin) s. kau- hiiviiseva solvaiseva ;
punkilainen. hipedllinen :; —— oppro-
opponent (adpou'nent) a. vas- brium (adprow briom) Ss.

taan oleva, vastakkKainen ; hiipei, hiviistys.

kilpaileva; — s, vastusta- ; : ;
ce : . oppugn (apjuun’) vy. vastus-
jay vastaanvalttaja. = on se
. ; taa, ahdistella, estaa; —
opportune (apartjuun’ ) a

oppugnancy (dpjuu’nansi)
Ss vastustaminen, vasta-
rinta; ristiriitaisuus.

tilaisuudelle sopiva, sove-
lias, mukava, otollinen;
— v. sovitella, sommitel-

la: opportunism (d- optative (ap’tativ) a, toivo-
partjuu’nizm ) Ss olosuhtei- mista osolttava.
siin mukautuminen, op-||optie (ap’tik) a. nak6a kos-
portunismi ; - oOpportu- keva.
nity (dpdrtjuwniti) s. so-| optician (dpti’San) s. valo-
piva tilaisuus; kelvolli- opillisten esineiden kKaup-
suus, soveliaisuus. pias.

oppose (dadpouz’) Vv. panna) optimist (dp’timist) s. opti-
vastaan, vastustaa; es- misti.
taa, haitata; vaittaa vas-||option (dp’son) Ss. toivo,
taan ; opposed (dapouzd’ ) pyynto6, tahto; vapaa va-

a. vastaan oleva; - op- linta, valintaoikeus; oi-
posing (dpouz’in) s. vas- keus miadratylla ajalla
tustaminen, vastustus; — tulevaisuudessa myyda ja
a. vastustava ;— opposite ostaa tavaraa maéarattyyn
(d’pozit)a. vastaanasetet- hintaan,
tu, vastapaata oleva, vas-||opulence (d’pjulens) s. ave-
tassa oleva, vastakkaij- ridisyys, varallisuus, rik-
nen; ristiriidassa oleva: Kaus; runsaus; — opu-

vastusteleva; — s. vasta- lent (d’pjulent) a. Averias,

puoli, vastakohta, vas-|i rikas; upea, runsas.orangery (ad rendzori) s.
orang-outang

oration

orb

orchard (oor tsord) s.

orchestra

ordain (oordein’ )

or 295 ordinal

or. (oor) kKkonj. eli; tahi,||)ordeal (oor'dial) s. koetus-
taikkhae vai. tuomio; koetus.

oracel -rakl s. ennustel- Peyncon ee
acle (d Po : S order (oor’dor) s. jarjestys;
ma; ennustaja; viisas

neuvoja; — v. ennustaa;
— oracular (drak’julor) a.
ennustava; salapuheinen,

oral (ow’ral) a. suullinen,
suusanallinen.

orange (d’rendz) s. appel-
slini; — a. punaisenKel-
lertava ; — orangeade
(a rendzeid ) s. appelsii-
ninmehu,

kas-
ansari.
(oran’uutan )
s. orangutangi.
(orei’ son) - s.

vihuone,

puhe; |

— orator (drator) s. pu-
huja; — oratorieal (dra-
ta’rikal) a. kaunopuhei-
nen; — oratorio (dratouw’-
rio) s. hengellinen savel-
teos; — oratory (drateri)
s. puhetaito, Kaunopuhe-

liaisuus.

(oorb) s. keha, ympyra,
pliiri; kulkurata; ympyra-
mainen kKappale; taivaan-

kappale; maanpiiri; — Vv.
pyorentéa ;—orbed (oorbd)
a. pyoreda, kehanmuotoi-

nen, pallomainen.

hedel- |}
matarha  yvrttitarhbas
orcharding (oor tgsdrdin) s. |

hedelm§aviljelys; hedel- |
matarha - — orchardist |
(oor’tsordist)  s.

viljelija.
(oor’kestra) s.
kesteri, soittokunta;
tokunnan paikkKa.,
v. maéadri-|
ta, saastaa, kaskead; aset-
taa virkaan; vihkia pa-
piksi;— ordainer (oordev- ||
nor) s. maaraidja; or- |
dainment (oordein’ment) ||
s. mdadrddiminen, mia ||
||
\

or- |
solt- |

rays, paatos; papinvihki-
mys.

|

hedelma-|)

saannollisyys, saéanno6n-
mukaisuus; asetus, saan-
LO: Maarays: Ohje; kasky >

rahanosoitus; keino, neu-
vo; tarkoituspera; luok-
ka. Jahko. Janse. sania.
JarjJEstys, . VUOroO: Saaty,
aryvo:. Ditarikunta? ritari-
kunnan merkki <a,
kunto,;. tilaus: -—. ¥% jJar-

kuntoon;
jarjes-
saa-

asettaa
johdattaa; pitaa
tyKsessa ; maarata,
taa, kaskea; asettaa vir-
kaan, Vibkia papikst,. u-
lata: antaa toimitetta-
vaksi; kaskea; — orderer
(oor’ doror ) s. jarjestaja,
kaskija ; orderless
(oor’dorles) a, epajarjes-
tyksessH oleva, saanno-
ton ; orderliness (0vr’-
dorlines) s. sadannodllisyys,
saadyllisyys, jarjestys,

jestaa,

laadullisuus; — orderly
(oor’ dorli) adv. sdannol-
linen, saadyllinen; taipu-
vainen, tottelevainen, sii-
vo; — s&s. kaskylainen,
palvelija.

ordinal (oor’dinal) s. jarjes-
tys; jarjestysluku; saan-

tokirja; kirkonmenot; —
ordinance (oor’dinans) - s.
kasky, ohjeséanto, asetus,
maaravs: alaki: ordi-
nant (oor’dinant) a, saata-
va, maaraava, kaskeva:
hallussaan pitava;
saa taja ; a ordinary
(oor’ dineri) a. sdannolli-
nen, varsinainen, tavalli-
nen; kohtalainen, kKeskin-
kertainen; S: tavalli-
suus; saantdo; tavallinen
madara; — ordinate (oor’-
dinet ) a. jarjestetty,
séannollinen, sé&anndnmu-
kainen; ordination
(oordinew’Son) s. maadridys,

Ss.ore 296 orthographer

 

siaint6, asetus; papiksi | (daridzind’ litt) s. alkupe-
vihkiminen. raisyys, omintakeisuus,
ore (our) s metallikivi, omituisuus; — originally
malmi. (dri?dzinali) adv. alkuan-
organ (oor’gan) s. elin; ase, sa, alusta pitaen, oike-
tydOkalu; valikappale; toi- astaan; — originate (orv-
meenpanija ; aanenkan- dzineit ) V. synnyttaa,
nattaja:; urut; — organic saattaa ilmoihin, tuottaa;
(oorgw’nik) eli organical syntya, lahtea, saada al-
(oorgd’nikal) a. organilli- kunsa, johtua; — origi-
nen, elimellinen; oleelli- nation (oridzinev son) S.
nen: — organism (o0r’- synnyttaminen,. johtumi-
ganizm) s. organismi, eli- nen, alku, synty; —
mist6; — organist (vor’- originator (orv’ dzineitor )
ganist) s. urkujen soitta- s. synnyttaja, perustaja.
43; organization (0oor-|| oriole ou’ rsoul) s. kuhan-
ganizev son) S. sopusuh- keittaja (lintu).
tainen rakennus, jarjes-||orlop (oor lap) Si laivan
tvs: jarjesteleminen, alakansi.
muodosteleminen; jarjes-|| ornament (oor’-nament ) Ss.
to; — organize (oor ga- kaunistus, koriste; — v.
naizg) v. varustaa elimil- kaunistaa, koristaa; —
lA; jairjestaa, muodostel- ornamental (oornamen’tal)
la: organiser (oor ganai- a. kaunistava, koristava ;
ror) s. jarjestaja., kaunis; — ornamentally
orgasm (oor’gizm) s. veren- oornamen’tali) adv, Kau-
kuohahdus, erinomainen nistavalla tavalla ; ---
vltymys ornamented (oor namented)
orgies (oor’dziz) spl. hurjat a. kKaunistettu; — ornate
juomingit, kemut, irstai- (oorneit? ) vV. kaunistaa,
lu. koristaa; — a. kKaunistet-
oriel (owu’riel) s. ulkoneva tu, koristettu, kaunis; —
akkuna ornateness (oorneit’nes) s.
orient (ow’rient) a. itainen; kauneus, koreus.
itdmainen; s. itamaat;)|| ornithology (oornithd’lod2i)
— oriental (ouwrien’tal) a. s. lintu-oppi
itimaalainen, ithinen; —!\orology (ord’lodzi) s. yvuori-
orientalism (ouwrien’talizm) oppi, vuoritieto.
s. itadamaalaisuus; itamaa-||orphan or’fan) s. orpolap-
lainen kieliomituisuus; — si, orpo; — v. jattaa or-
orientalist (ourien’ talist) voksi
s. ithHmaalainen; itamai-||orthodox (oor’thoddks) a.
den kielten tuntija, oikeaoppinen; — _  ortho-
orifice (dad rifis) s. suu, auk- doxy (oor’thoddksi) s. ovi-
xO, 1Lap1, keaoppisuus.
origin (d’ridzin) s. alku, ul-|\orthogon (oor’thogdn) s. suo-
kuperad, syntypera, lahde, rakulmio: — orthogonal
syy ;— original (dri’dzinal) (oorthoga’ nal) ai suora-
2: alkuperainen, tosipe- kulmainen.
riinen; ensimdinen; omi-|\orthographer (oortho’grafor)
tuinen, erityinen, ominta-|| gs oikokirjoittaja; —
keinen; — s. alkuperai- orthographical (oortho-
nen teos; eriskummalli-|! grd’fikal) a. oikokirjoitus-

nen olento; — originality ta koskeva: oikein kirjoi-orthopedical 297 outcry

 

 

tettu; — orthography|| tavoin; muissa kohden;

(oortho’grafi) s. oikokir-|| muista syista; muuten,

joitus. 1 muutoin. z
orthopedical (oorthope’dikal) llotter (d’tér) s. saukko. :

a. ruumiinkasvua oikai- | ottoman (ad’tomdn) a. otto-

seva; — orthopedy (oor-|| mainen, turkkilainen.

tho’ pedi) s. ruumiinkas-

ought (oot) v.onvelvollinen ;

vun oikaiseminen yvoimis-|| yjits4
1 all | | pitaa.
telemisella. || ; :
i Pe oe |;ounce (auns) s. unssi (pai-
ortive (oortiv) a. nouseva.| nomiiri: 1/16 pound).

oscillate (d’sileit) v. terk-|
kua, heilua, varahdella.
osculate (ds’kjuleit) v. suu-

our (aur) a. meidan, -mme;
| -—— ours (aurz) (ilman
seuraavata substantivia)

 

della. od :

: ioe, eee car Pe | “meidan 3 ourself (aur-
osier (ow sor) s. paju; Kop-|| self?) pron. me itse

pa. ’ ee a

ospray (ds’prei) s. iso me-| oust (aust) v. kumota; pois-

|
|
|
rikotka: kalasaaski.
|
|
|
|

| taa> sysata pois; ——‘ous-

osseous (d’sios) a. luinen, | ter (aust’or) s. pois ajami-
luunkaltainen; — ossi-|| “©.

ferous (dsi’foros) a. lui- jout (aut) adv. ulos, ulko-

seva, luinen: .—- ossifie ||? PS pois, poissa; ilmi,

(dsvfik) a. luuksi muut- ij  SUOraam: loppuun, um-

tuva, luutunut: — ossify peen; lopussa; hukkaan,

(d@sifai) v. muuttaa luuk-]| hukassa ; ec oe paikkaa ;
si, luutua. | — IRE ee

. ° > . | y y Sc c x S _-
ostensible. (dsten’aibl) a. to-|| 28% S¥set™ Do

taa, panna viralta.

dennakoinen ; naennai- oe ‘
nen, luuloteltu: siksi sa-||OUtact (autakt’) v, voittaa,
nottu; — ostensibly (ds-|| Ol/a Paremp!. —

ten’ sibli) adv. ndenndi-||Outbear (outbeer’) v. kuor-
sesti,  siminnadhbtayasi.|| “et Bee

sortaa; voittaa.,
cutbid (autbid’ ) Vv. imp.
outbode, pp. outbidden,

— ostensive (dsten’siv) a.|}|
nayttava, esiintuova, o-
soittava.

ostentation (astentei’ Son) | tarjota enemman; voit-
s. ndytta’minen, niyttele-|| taa. ;
minen: kerskailu: __||outbound (aut’baund) a. ulos
ostentatious (dstentei’Sos)|| lahteva; ulkomaille lah-
se . oe erate 5
a. pdyhistelevaé, kerskai-|| teva. :
leva: loistelias: —||outbreak (aut’breik) s. puh-

ostentative (asten’tativ) a..|| keama, nakyviin tulo; al-

tunkeileva, poyhkKea. | ku, synty; ilmaus, purs-
ostracism (d’strasizm) s. a-|| Kaus; kapina.

jaminen maanpakoon;||outeast (aut’kast) a. pois-

vaino. || Reitetty 7° Kenn 5 “=e:
ostrich (ds’trits) s. kamec- || poisheittaminen; hylkaéa-
likurki. || minen; hylky, ‘hyljatty

other (o’dhér) a. toinen,|| henkilo.
muu; toisenlainen ; lloutery (aut’krai) s. huu- [7S

others (o’dhors) spl. muut | dahdus, kirkuna; — v.
ihmiset; —- otherwise!| huudahtaa; — _ outerier

    

(o’ dhorwaiz) adv. eer. (autkraior) s. kaupanju-
toisella tavalla, muulla| listaja, vasaramies.outdistance 298 outspread
outdistance (autdis’tans) v.|\;outmarch  (autmaarts’ Ys
jatthad jalkeensa, voittaa. kulkea nopeammin, jat-
outdo (autduw ) x imp. taa jalkeensa.
outdid, pp. outdone, teh-|| outmeasure (autme’ Zur ) Ve
da paremmin, olla ete- mitan puolesta voittaa.
vampi. outnumber (autnom’bor) — v.
outdoor (aut’door) s. ulko- voittaa luvultaan,
ovi; — a. ulkona oleva. outpost (daut’poust) s. etu-
outer (awtor) a. ulko-, ul- vartio.
konainen, ulommainen, |}|outpour (autpour’) v. Kaa-
ulkopuolinen; — _ outer- taa eli vuodattaa ulos;—
most (aw tormoust) a. u- outpouring (autpour’in)

lommaisin, Adarimmdéainen.

outfit (aut’fit) s, varustus,
varustelu; vaatetus; tar-
vekalut; — v. varustaa,

vaatettaa.

outgo (autgou’) v. imp. out-
went, pp. outgone, voit-
taa kiymisessé, ennattaa
ennen, jatt8#a jalkeensa.

outgrow (autgrow) v. imp.
outgrew, pp. outgrown,
kasvaa pidemméaksi, l-
sommaksi; kasvaa vallan
alta, paasta vallalle.

outing (awtin) s. huvimat-
ka, kavely, ajelu.

(autland’ts) a. ul-
muukalai-

outiandish
komaalainen,
ren,

outlast (autlast’) v.
kauemmin.

Kestaa

outlaw (aut? loo) a. pan-
naan julistettu, lain suo-
jaton; rosvo; — v. ju-
listaa lainsuojattomaksi;

(aut’loori)

outlawry

S. rosvoaminen,

autlay (aut’lei) s. etumaksu

vyritykseen; kulut; — v.
panna ulos.
outlet (aut’let) s. uloskay-
tava; veden laskupaikkKa.
outline (aut’lain) s. Yraja-

suunni-
kaavata,

piirre; kaavaus,
telma; — Vv.
suunnitella.

outlive (autliv’ ) v. elaa
kKauemmin; Kestaa.

outlook (aut’?luk) s. ulko-
muoto; tulevaisuuden toi-
ve; valppaus, varovali-
suus.

s. purkaus,
output (aut’put) s.
maiara, tuotanto,

tuotanto-

outrage (aut’redz) S:- tors
kedtj loukkaus. vakivalta;
——- Y torkeasti louveata,

outrageous
torkeasti

raakata ;

(autrei’dzos) 4a.

loukkaava, katala, kau-
hea, vakivaltainen; jul-
le...

outreach (autriits’) v. ulot-
tua Vil.

outrigger (aut’rigodr) s. var-
tiolaiva; mastontuki. lai-

vaa syrjalleen Kallistetta-

essa; kapea kilpavene.
outright (aut’rait) adv. ko-

konaan, taydellisesti; he-

ti paikalla; suoraan, koh-

dastansa ; — a. suora-
luontoinen,

eutrun (autron ) v. imp.
outran, pp. outrun, juos-
ta ohitse; saavuttaa juok-
semalla.

outsell (autsel’) v. imp. Ja
pp. outsold, myyda enem-
man eli korkeampaan

himtaan; arvossa voittaa,
olla kalliimpi.

outside (aut’said)s. ulkopuo-

lis ulkomuoto; ulkKonai-
nen arvo; — adv. ulko-
puolella-, Ita, ulkona, ul-
koa; outsider (autsai’-
dar ) s. sivullinen; osaa-

ottamaton 5
puolueeton.
outskirt (aut’skort) S.
kKaupunki; likitienoo.
outspread (autspred’ ) Vv.

katselija;

esi-outspeak 299

overhaul

 

imp. ja pp. outspread, |
levittaa |
outspeak (autsptiik’) v. imp. |
outspoke, pp. outspoken, |
puhumisessa voittaa;
hua suoraan; outs- ||
poken (aut’spoukn) a. suo-|
rapuheinen, ujostelema- ||
ton; ehdoton. |
outstretch (autstret3’) v.||
venyttaa pitkaksi, ojen-||
taa; levittda, |
outwardly (aut’?wordli) adv. |
ulkonaisesti, paaltapain, |
ulkoa, ulkopuolelta, na-|
enndisesti. ||
outwear (autweer’) v. imp.||
outwore, pp. outworn, kKu-||
luttaa loppuun; heikon-
taal; kestaa:

 

outweigh (autwei’?) vy. olla}
painavampi.
outwit (autwit’?) v. voittaa

viekkaudella, torkeasti
pettaa, puijata.

oval (owval) a. soikea; —
Ss, solliio.

ovation (ovei’son) s.
anosoitus,

over (ow vor) port liitannai-

sanoissa osoittaa
olemista ylla- ja paalla,
liikuntoa yli, runsautta,
liikamaara; — prep. jyli,
y litse.

overalls (ow vodroolz) spl.
paadllyshousut.

overbalance (ouvorba’lans)

kunni-

sissa

s. suurempi paino; ete-|
vammyys; — v. painaa
enemman; kaatua  ken-
moon.

overbid (ouvodrbid’) v. huuto-
kaupassa tarjota enem-
man.

overboard (ow vorbourd) adv.
laidan yl.

overcharge (ouvortsaardz’ )
v. kuormata liiaksi, ylen-
maAaaArin - rasittaa,. . masen-
124, ; liioitella ; vaatia
vyien, <dkallis sbinta,; Ss.

 

liikakuorman paneminen ; ||
ylenmaa- ||

liika kuorma;

 

  

|overcoat

pu-|| overcome

radinen verotus; liian kal-

lis hinta.

(ou’vorkout) Ss.

paallystakki,

(ouvorkom ) Vi
imp. overcame, pp. over-
come, Karata kimppuun;
vallata; kipedasti vaikut-
taa; olla etevampi; lii-
aksi rasittaa, lannistaa.

overconfident (ouwvdrkdn’fi-
dent) a. liian rohkKea, lii-
an paljon luottava.

ioverdo (ouvorduw) v. imp.
overdid, pp. overdone,
tehdaé liian paljon, liioi-
tella.

overdose (ow vordous) S.
liian suurl annos}; — Vv.

antaa liiallinen annos.

overdraw (ouvordroo’)  v.
imp. overdrew, pp. over-
drawn, vetaéa&arahaaenem-
man kuin on saatavana.

overdress (ouvordres’) v. lii-
aksi koristaa, pukea liian
koreaksi.

overdue (ouvordjuw) a. koh-
tuuton, liian suuri; mak-
settavaksi joutunut; yli-
aikainen.

overestimate
mevey s. itary
arvaaminen; — Vv.
ta liian korkeaksi.

overfeed (ouvérfiid’) v. imp.
& pp. overfed, sydttaa
liian runsaasti.

overflow (ouvorflow ) Vi.
imp. overflew, pp. over-
flown, paisua tulville;
uhkua, olla tulvillansa,
olla yltakyllin; — s. tul-
viminen, vedenpaisumus;
runsaus.

(ouvores’ ti-
korkeaksi
arva-

 

overfull (ow vorfol) a. ylen
taysi, tape. taynna:

overgrow (ouvorgrow ) Vv.
imp. overgrew, pp. over-
grown, kasvaa liian suu-
reksi; overgrowth
(ow vorgrouth) Ss. liian

reheva kasvu, rehevyys.
overhaul (ouvorhool’) vy. le-overhead 300 overthrow
vittaa paalle; tutkia, || THis. “Pltaa vallassaan,
tarkastella, saavutctaa, hallita ; kelpaamattoma-
saada  kiinni, ennattaéaa na hyljata.

ohitse.

overhead (ouvorhed ) adv.
Haan: ylle, yineara . —
a. ylimaarainen ; —
overhead expenses (0U-
vorhed’ ekspenzes) spl
kulut,

overhear (ouvorhiir’?) v. tul-
la kKuulleeksi, sattumalta
kuulla korvaella.

overland (ow vorland) a.
maata myoten kulkeva,
lapi maan kulkeva.

overload (ouvorloud’) v. sa-
lyttaa& liiallinen kuorma

overlook (ouvodrluk’) v. Kat-

soa yli; jattaa huomaa-

matta: tarkastaa.

(ouvormas tor )

overmaster
Vv. panna

}

herruutensa al-

fe: wailladte: voittaa, natl-
TES,

overmodest (ou’vormadest )
Ss. liian vaatimaton.

overmost (ow vormoust) a.
kaikkien ylimméainen,

korkein.

overmuch (ouvormots’ ) a
liian paljon; — s. liika,
ylimaara.

overnight (ow vornait ) S
iltamyOGhanen; koko yO;
edellinen ilta; — adv.
iltamyoOhasella kaiken
yota; edellisena iltana.

overpay (ouvorpewv) v. liian
paljon maksaa, ylenmaéaa-

rin palkita.

overpower (ouvorpaw’dr) § v.
ylivoimalla kukistaa, voit-
taa.

overrate (ouvorreit’?) v. ar-
vata liian korkeaksi; y-
lenmadarin rasittaa ; —
= liian kallis hinta: 1ii-
allinen veroitus.

overreach (ouvorriits? ) v.
ulottua liiaksi; pettdéa.

overrule (ouvorruul’) v. oh-

(ouvorron’) v.
pp. overrun,
hit

imp.
eirh-

overrun
overran,

nattaa ohitse, jattaa
taaksensa olla tarke-
ampi; kokonaan

tul

vata;
Wolle.ta st

tllata
havittaa.

maahan,

sortaa

overscrupulous (ouvor-

skruup’julos) a. liian tun-
nollinen,
oversea (ouvorsi ) adv.

merentakainen, meren
takaa tuleva.

oversee (ouvorsil ) Vcd.
oversaw, pp. overseen,
pitaa silmalla, hoitaa; —
overseer (ouvorsiv or) Ss.
katsastaja, hoitaja; tyon-
johtaja

oversell (owvorsel’’) v. imp.
ja pp oversold, myyda
liian kalliista hinnasta.

(ouvorseid’ ) Vv.

overshade
' pimentéa, him-

arjostaa

ment }

overshadow (ouvorsda’do) Vv.
varjella, suojella.

overspent (ouvodrspent’) a.
kovin uupunut.

overstate (ouvorsteit? ) v.
liioitella — overstate-
ment (ouvorsteit’ment) _ s.
liiotteleminen.

overstock (ouvorstok’ ) av
tayttaa liiaksi, ylellisesti
varustaa, hankkia itsel-
leen tavaroita liiaksi.

overstrain (ouvorstrein’)  v.

liiaksi venyttda; liiaksi
ponnistaa.

overt ou’vort) a. julkinen;
toteen naytetty ; ilmei-
nen, selva,

overtake (ouwvorteik’) v. yl-
lattaa, ennattaa vallata.

overtax (ouvortaks’) v. pan-
na liika arvo; veroittaa
liiaksi.

overthrow (ow vortrou) anoverthwart 301 pacific
imp. oOvertrew, pp. over-|| tustamattomalla tavalla.
trown, kumota, mullis-||}overwork (ouvodrwork’ ) Vv.

taa, hajoittaa, repid maa-
han, kukistaa, hdvittaa:
— Ss. kumous:) mullistus.
kukistus, tappio, hidvi6o.
overthwart (ow vorthwort)
Ss. poikittain, poikkipdin,
poikkipuolin; vastap#ati;

== -Drenp. (noikkis poik ki-
puolin; -vastapaata >— a.
poikittainen; nurintapai-
nen, takaperoinen, itse-
painen.
overtime (ow vortaim) Ss

yliaika.,

overture (ow vortjur) s. al-

kajaiset, alkulause, alku-
Ssoitelma.

overturn (ouvortorn? ) vv.
kaantaa ylosalaisin, ku-
mota: kukistaa, havit-

la; tenda tyhjaksr~.  ——
ou’ vortorn ) S kumous,
mullistus, hAavio.
overvaluation (ouvdrvdljuei’-
pitaminen liian
arvossa ; <=
overvalue (ouvorvdl’ju) v.
pitaa lilan suuressa ar-
vossa, arvostella lilan
korkeaksi.
overweight
suurempi
overwhelm
kokonaan
VULtaa :

Son) Se

Suuressa

(ow vorweit) Ss.
paino, ylipaino.
(ow vorhwelm) vy.

peittaa; vai-
Vallata... masen-
aa, lannistaa; tukehdut-
overwhelmingly

tag
cucas x oe

(ouvorhwelminli) adv. vas-||

liiallisellai ty6lla vdsyt-
taa; tehda liian paljon
(ylivoimiensa) tyota; —
(ouw’vorwork) s. ylity6.

overwrought (ouvodrroot’) a.
liian paljon ty6éta tehnyt;
tyOsta lamaantunut: kir-
jaeltu.

overzealous (ouvorze’los) a.
liian harras, kiihked.

owe (ou) v. omata; olla ve-

Olla velvollinen,

Owl (aul). .s.. Dolla.

own (oun) a. oma; a
tunnustaa omaksensa,
omaksua; myontaéa, hy-
vaksya; pitaa hallussaan,
omistaa; — owner (0Uw’

omistaja, isanta;
— ownership (ow ndorsip)
Ss. Omistusoikeus.

ox (dks) pl. oxen (aksn)
Ss. harka ; nautaelain,
raavas.

oxyd (dak’sid) s. happeuma;
— oxydate (dk’sideit) v.
happeuttaa; — oxydize
(ak’sidaiz) v. hapettaa; —
oxygen ( ak’ sidzen) S
happi.

oxygon (dk’sigdn) ss. terd-
vakulmainen kolmikul-

facsa =

nor) Ss.

mio.
oyster (ois‘tor). si /ostert
ruoka, simpukkKa; ——
oysterbed (ois’torbed) Ss.
osteriharjanne; — oyster-
shell (ois’torgsel) os. oste-

rinkuori.

ae

& (puy kiriain ©—

pa (pada) s. (lastenkielta)
isa.

pace (peis) s, askel; kdyn-
tl, astunta>s nopeus: maa-
ra; — v. astuskella, ka-
vella; mitata askelilla:
astuttaa, kayttaa.

pacha (pasaa’) s. turkkilai-

nen pasha. |

 

(past fik) a. rauhal-

linen, tyyni-; Pacitfie
1} Ocean (pasi’fik ou’san) s.
| Tyynimeri;— pacification
\| (pasifikev son) s. rauhanra-
kKentaminen, sovitus; rau-
| hoitus; viihdytys, asetta-
| minen; — pacificator (pa-
svfikeitor) s. rauhanra-
kentaja, valittaja, sovit-

 

|| pacific
|pack

30

9

    
 

pale

 

BE

— pacify (pda’sifai)
rauhoittaa,

taja;
ae sovittaa,
lepyttaa ;

lauhduttaa, tyydytaa.

pack (pak) S. tukku,
mytty ; taakkKa, kuor-|
ma; joukko, lauma }

sulloa yh-
tukkuun ;
panna ko-
salaveh-

roistovaki ;—v.
teen, tukuttaa,
puolueellisesti
koon; hankkia

keiti, menetella petolli-
sesti; — packhouse (pdak’-
haus) s. pakkabuone, —

package (pa’kedz) s. myt-
ty; tukku, kaa4ro ;
packer (pd@’kor)s. tukutta-
ja, pakkaaja; teurastus-
laitoksen omistaja; —
packet (paket) mytty-
nen, tukkunen; postilai-
Vas - packetship (pa’-
ketsip ) postilaiva; —
packing (pd’kin)
kaaminen, sullominen ;
petos, konnankoukku.
pact (pakt) vilipuhe,
pimus; — pactional (pdk’-

Ss.

S.

Ss.

5. so-

Sonal) a. valipuheen mu-
kainen.
(pdd) s. pielus, patja;

pad
— v. patjoittaa.
paddle (pddl)
mela; — Vv.

airo,
me-

levea
soutaa,

Ss

loa; pulikoida.

paddock (pd’dok) s. konna;
aitaus.

Paddy (pa’di) s. (pilk.) ir-
lantilainen.

padlock (pdd’lak) s. muna-
lukko; — v. panna luk-

koon.
pagan

(pew gan)
paganism

pakana ;
(pev ganism)

S.

s. pakanuus.

page (peid2) s. kirjan sivu;
hovipoika; paashi; lain-
shHatajakokouksen palve-

tte: S — v. numeroida;
palvella.

pageant (pa’dzent) s. koke-
mus,n prameus; loisto-

niytelmai; — a. komea,

    

viihdyttia, || paid

pak- paint

pramea ; —  -V. panna
naytteille.
(peid) v. imp. ja pp.

verbista pay.

pail (peil) s. ampari, san-
ko.

pain (pein) s. kipu, sarky;
tusKa, karsimys, Suri;
huolenpito ; — Vv; tius-
kauttaa, vaivata, kidut-

taa: huolettaa, surettaa;
saattaa levottomaksi; —
painful (pein’fol) a. vaiva-
loinen, tuskallinen, tuka-
la: levottomuutta tuotta-
va: haikea, surkea; uut-
tera, uuras; — painless

(pein’les) a. tuskaton, ki-
vuton; huoleton; helppo;
painstaking (peinz’teikin)
vaivannakd, ponnistus;
uutteruus ; a... movin
ahkera, uuttera.
(peint)  v.
kuvata;

S.

maalata ;

varjata; kaunis-

tella; sivellA; — s. vari,
maali; — paintbrush
(peint’brogs) s. maalarin
sivellin ;— painter (peint’-
dr) s. maalari; — paint-
ing (peint’in) Ss. maa-

laaminen, maalaustaito ;
taulu.

pair (peer) pari, kaksi;
—VY, parittaa, yhdistaa,
liitt#ai; yhdistyd, Wittya
soveltua.,

pal (pdl) toveri,

palace (pa’les)
hovilinna; palatial
(palei’Sal) a. p&alatsin ta-
painen, komea.

palatable (pd’latabl) a. hy-
vamakuinen ; miellytta-
vo.% palatableness (pd’-
latablnes ) hyvanmakui-
suus; miellyttavaisyys.

palate (pid’let) s. suulaki,
kitalaki;: kitakieleke;
maisti,

palaver

Ss.

osaveli.
palatsi,

Ss.
Ss

Ss.

(palaa’vor) s. imar-

telu; — v. imarrella; lo-
ruilla, l6rpétella,
pale (peil) a. kalpea, vaa-pale 303 pander

 

lea; — v. panna vaalene-
maan, valkaista; vaaleta.
pale (peil) s. paalu;y pyl-
vas, patsas; aitaus; — v.
paaluttaa, vajoittaa, pyl-
vastaa; aidata.
paleography (peilid’grafi) s.

paleografia, muinaiskir- |

joitustieto; paleology
(peilia’lodzi) s. muinais-
tieto; — paleontology

(peiliantd lodzi) S. oppi
maatuneista elaimista ja
kasveista.

palfrey (poolfri) s. pieni
ratsuhevonen.

Palisade (pdliseid’) s. vaa-

javarustus; — v. vaajoit-|

taa, varustaa vaajoilla.

pall (pool) s. viitta, pitk? |

jJublaviirtea- paarivaate;
— pallbearer (pool bee-
ror); s. FUUMinsaatiaija.

eo |
pall (pool) a. valjahtynyt, |

laimistunut; voimaton ;—
VY. ywaljantya, laimistua-:
kayda aitelaksi; valjah-

dyttaa, laimistuttad > ma-;

sentaa; heikontaa.

palladium (pdlei’diom) Ss.
Pallaksen kuvat Trojan
suojeluskuva) ; suojelus,
turva.

pallet (palet) s. maalarin |
varilautanen; savenvala-|

jan pyorinlaaka.
palliate (pa’lieit) v. verho-
ta, peitella; kaunistella;

puolustella; — palliative |
(pa’liativ) a. peitteleva;|

—s. peitteleminen; lievi-
Ke.

pallid (pa@’lid) a. kalpea,|

vaalea; — pallor (pda’-
lor) s. kalpeus, vaaleus

pallmall (pelmel’) s. karttu-
peli: maila, Karttu:

palm (paam) s. kammen;
jalkapohya.; kammenen
leveys; palmu; — es
katella, kosketella,  sili-

tella; katkea kateen; sa-|
laisesti toimittaa pois; —|

palmtree “ (paam’trii) — s.

palmupuu; — palmer

(paa’mor) s. silmankiin-

taja; pyhissé vaeltaja ;—

palmistry (pdl’mistri) Ss.

kasiennustus.,

|| palp (palp) v. kosketella,
| koskettamalla tuntea; —
palpable (pdadl’pabl) a. ka-
sin kosKketeltava, tunnus-
teltava ; silminnahtava,
ilmeinen.

palpitate (pdl’piteit) v. lii-
kahdella, varahdella, syk-
kia.

palsied (pool’zid) a, hal-
vaantunut, halvattu, ram-

 

pa; — palsy (poolzv) s.
halvaus, rampaus; — vy.
halvata, rammata<>  rau-
| kaista.
'| palter (pool’tor) v. muuttaa
mielensa ; vilpistella ;
tuhlata; — paltry (pool-

tri) a. Kurja, kehno; “yvi-
|| heliainen.
pampas (pdam’pas) s. Etela-
| Amerikan arotasangot.
‘pamper (pim’pér) v. tayt-
| tii ruualla, sydttdd, li-
hottaa; hemmotella.
i|pamphlet (piim’flet)s. lento-
lehti; — v. tehda lento-
lehtisia,
pan (pdn) s. pannu; mal-

 

|

|| ja; lammikko.
|}panacea (pdnasiv’a) s. yh-
| teisyleinen paranne
ipaneake (pdn’keik) s. pan-

| nukakku.
|| pancratic (pankrw@ tik ) a.
voimistelun kaikkiin

}
|
temppuihin perehtynyt;
janteva.

| pandemic (pin’demik ) a.
kokonaista kansaa_ kos-
keva; kovin tarttuvainen.
| pandemonium (pandimow -
|

|

|

j

|

niom) s. kaikkien paho-
jen henkien pesa, horna;
kauhea meteli, sekasor-

 

to,
pander (pdn’dor) s. parit-
taja; — v. parittaa.304

     

paradox

 

pane

( pe bi): 8. aa

ala, DODI4.
(panidéeVv rik) Ss.

yliste-

pane
muta.
panegyric

julkinen -ylistys,

ly; — panegyrical (pdni-

dzi’rikal ) a kiitteleva
panegyrize (pa nidZi-

raizg) v. kiitella, ylistaa

ad net)  .

panel (7

mainen ala, neli FUULU
lautaverhoitus; valamie-
histo; vyytett kanteen-
alainen; - \ jakaa neli-
Oihin; laudoittaa; syyt-
a; — paneling (pd
nelin Ss. laudoitus,
pang pan) kkinainen
ska irky, pistos; pa-
maus aX uskauttaa
L\ ta c1US kivis-
T p IT) ltta
panic (panik) s killinen
saikahdys, hurj pelas-
tys; liikepul panic

strike (pd’nikstraik) v. ak-

kit. pelistyttHf, sdikih-
dyttaa; - panicstricken
Dp mikstrikn) a. hurjan
pe ksen llassa

pannel satulan
pohja, paatSa.

panorama (pidnoraa’ma) SS.
panoram

pansy n’2t) s. keto-or-
vokki, lempikukka

pant (pant) \ sykkia, ty-
kyttaa vavista, varista;
. syda-

laahattaa: Ss.
mentykytys; laahatys
pantheism (pdn’thi-izm) s

raisen

jJumalana

— pantheist

*thi-ist) s. panteismin

panteisti.

(pan’ thran ) Ss.
imalien temp-
peli; suurmiesten muls-
tolle pyhite rakennus.,

panther pant-
teri.

pantofle (pintuu’fl) s.

veli, varvaskenka.,

panteismi, luont
perusvoiman
pitaminen ;
(pan
opettaja,
Pantheon
kaikkien j

tty

mr tt ;
(pan rn0r) &

toh-

    

levy, ||

ruoka-

\ka-Kaappi.

pants (pdnts) spl. housut.

pap (pap) Ss. mann > byp-
pyla; puuro; — vy. sy6dt-
taa vellia.

pantry Da tT). Ss.
Aitta. «rut

papa (papaa’) s. isa.
papacy
virka; —

a paavill

( pe i’ pasi) Ss,
papal
inen; ~- =

paavin
(perv pal)
pa-

pist pevpist) a. paavin-
uskolainen; — papistry
pev pistri) Ss. paavilai-
suus, paavinusko.

paper (petpor) S. paperi;
sanomalehti, aikakaus-
kirja — a. paperista teh-
paperi-: — v. verhota

paperilla, paperoittaa; —
papers pevpors) spl. a-
siakirjat ; kirjoitukse
i it; sanomalehde

Lil
paperhanger (pei por-

s. seindiverhooja.

papoose (pdpuus’).s. (indi-

aaneilla) pieni lapsi, rin-
Lpsl

papy-
roskalsia, papyrospaperl.
par yhtavertai-
SUUS;} kanta t.

papyrus (papavros) Ss.
,

paar) Ss
vht

lily : “<r
alkuarvo.

alainen

Lk VW

parable (pa rabl) Ss. ver-
tauskertomus; — Vv, pu-
kea vertausten muotoon 5;—
parabole (para bolit) Si
vertaus; parabolic (pd-

raba@’lik) a, vertaukselli-
nen.

parabola para’bola) s. pa-
rapeli, heittoviira.

parachute (pa’rasuut ) Ss.

iskinvar]o.
parade
\ iksi

nahta-
asettaminen; nay-

nareid’) s.

tint6: juhlakulkue; — v.
asettaa ndihtdavaksi, ko-
reilla; juhlallisesti astus-
Kella

paradise (pd’radais) s,
ratiisi.

paradox (pid’raddks) s, kKum-
manmietteinen vaitos.

pa-paraffine 305

 

parish

 

paraffine (pd’rafin) s. para-|
fiini. |

paragon (pié’ragdn) s. esi-
kuva, malli.

paragraph (pdragraf) s. py-
kala; kohta, jaos; — v.
jakaa pykaliin,

parallel (piralel) a. yhden-
Suuntainen, rinnakkKainen ;
vhtalainen; — s. yhta-
suuntainen viiva; leveys-
iste (maapallolla); yhta-
suuntaisuus, rinnakkai-
suus; yhtalaisyys; — v.
tehda yhtasuuntaiseksi ;
uwsettaa rinnakkain: saat-
taa yhtalaiseksi; vetaa
vertoja; — parallelogram
parale’logram) s. paralel-
ligrammi, yhtasuuntio ;—
parallelopiped (paralelo-

pavped) s. parallelipipe-
Gk

paralyze (pdralaiz) v. hal-
vata, rammata; sSaattaa
voimattomaksi; — para-
lysis (pard@’lisis) -s. hal-
vaus; — paralytical (pa-
rale titel) .2.  palve teu:

paramount (pdramaunt) a.
korkein, ylimmdainenu; rca-
Jaton: .korkeampu ..suu-
rempi, arvokkaampi; —
s. pdadmies, valtias.

paramour (pd’ramuur) s. jal-
kavaimo.

parapet (pd@rapet) s. rinta-
varjo, varustus, suojelus-
muuri; kasipuut.

paraphernalia (parafornev -
lia) spl. kapineet, tarve-
kalut; virkamerkit.

paraphrase = (pd rafreiz) S.
toisilla sanoilla selittami-
nen; monisanainen seli-

tys; — v. toisia sanoja
kayttamalla selittaa,

ka4antaa vapaasti.
parasite (pd’rasait) s. lois-
kasvi; loiselaja; — para-
sitie (pdrasv tik) a. loinen,
lois-.
parasol (pd’rasdl) s. aurin-
gonvarjo,

|parboil (paar’ boil)

v. kie-

hauttaa, puoleksi keittéa ;

paistaa.
pareel (paar’sel) s. k
pala;  tukkuy. mvt

appale,
by 34 ia-

hetys; — v. jakaa osiin;

panna palasiksi.
parcener (paar’seno
kanssaperillinen.

r) Ss.

parch (paarts) v. kuivata;
korventaa, paahtaa ;
Kuivettua ; korventua ;

naantya.,

parchment (paarts’ment) s.
pergamentti, nahkapape-

Et,
pardon (paardn) v.

antaa

anteeksi ; olla pahaksi

panematta; antaa,

suoda ;

- §. ANTCCKSIguco. . al-
monanto, armahtaminen ;
— pardonable (paardn’-

abl) a:.° anteeksi

saantia

ansaitseva; — pardonably

(paard@nabli) adv.

anteek-

siannettavalla tavalla.

pare (peer) v. leikata, lei-

kitella ; kerita 5
silpoa.
paregoric (pdreg@’r

kuoria,

tk ) Ag

tuskaa lievittava; — s.

tuskanlievike.
parent (peerent) s.
ti; — a. alkupera

isa, 2i-
inen ;—

parents (pee’rents) spl.

vanhemmat; — pa
(pee’rentedz) S.

rentage
heimo,

perhe, suku; perijuri;—

parental (parental) a. i-

sillinen, aidillinen,
parenthesis (paren’ thisis ) Ss.

valimuistutus; su
TELE,

l|parget (paar’dzet) s.

tus; valkaistus;
tys; — Vv. saveta,
ta.

\|pariah (pada’ria) s,
|| hylkid.

‘|parish (pd’ris) 2

i]

| | seurakunta; — 4.

kuntaan kuuluva,
(| kunnan-.

lkumer-

kalki-
paallys-
valkais-

paria,
pitaja,

seura-
seura-parity 306 participant
parity (pda’riti) s, yhtalai-|| ios) a. sdastavainen, vi-
syys, yhdenvertaisuus. su.
park (paark) s. metsist0,||parsley (paars’li) s. persil-
puisto; aitaus; eran ja.
ha; tarha, piha; — v. ai- :
data: sulkea tarhaan parson (paarsn) s. kirkko-
parlance (paar’lans) s. kes-|| herra, pastoril, pappl; ——
kustelu haastelo: pu-|| parsonage (paars’nedz) s.
‘ ‘ aas ;

heenlaatu.

parley (paar’li) s.
lo, keskustelu;
hieroskelu; — vv. _haas-
tella, kKeskustella; hieroa
sovintoa, ruveta ehdoista
sopimaan,

parliament (paar’liment)
parlamentti; nartis
mentarian (paarlimentev -
rian) s. parlamentin Kan-
nattaja; — parliamentary
(paarlimen’tari) a.: parla-
menttaarillinen.

parlor (paar’lor) s. vastaan-
ottohuone; vierashuone.

parochial (parowkial) a:
seurakunnan-.

parodic (pard’dik) a, pilkal-
lisesti mukaileva ; —
parody (pda’rodi) s. pilk-
kamukaelma, ivaksikaan-
taminen; — v. pilkalli-

haaste-
sovinnon

S.
i-

sesti mukaella, kaantaéa
ivaksi.
parol (paroul’) s. kunnia-

sana; — parole (paroul’)

v. kKunniasanalla’ laskea
vapaaksi.
paroxysm (pa’raksizm ) Si.

ja kova taudin-
tulemus, puistatus.
parquet (paarket’) ss.
soittokunnan ja

akillinen

tila
katsojain

valilla (teatterissa).
parricide (pd’risaid) s. i-
san,-aidin-,lapsen.-, likei-

sen sukulaisen murhaaja;
maankavaltaja.

parrot (pdrot) s. papukai-

ja.

parry (part) v. Vvaistaa,
torjua, valttaa.

parse (paars) v. selvittaa,

eritella,

parsimonious (paarsimou’-

pastorinpaikka, seurakun-
Ea.

part (pdaart) Ss. s9sa5 Jas;
osasto, Iahko; pala, kap-
pale; jasen; osinko, o-
suus; puolue; seudun tie-
noo; teht&vd, asia, vel-
vollisuus; virka, ammat-
ti; — adv. osittain, osak-
si; — v. osittaa, jakaa;

erittaa, panna erilleen;
hajoittaa ; jakaantua,
mennd hajalle, hajota;

reveta, katketa; erota
toisistaan ; luovuttaa ;
lahte& pois; olla osalli-
nen, saada osa; — partial

osittainen ;
puolueelli-
pitava, puo-
viehattynyt,
mieltynyt; partially
(paar’sali) adv. osittain,
puolueellisesti ;—

(paar’ sal) a.
ykKsipuolinen ;
nen; puolta
lusteleva ;

osaksi;

parting (paar’ting) s, lah-
t6; erojaiset; — a. lah-
teva; — partly (paart’li)
osittain, osaksi.

partake (paarteik’) v. ottaa
osaa; nauttia jostakin;
pitada yhteisena; olla yh-
dessa tuumassa; — par-
taker (paartei’kor) s. o-
sanottaja; osallinen; ri-
kosveli: — partaking
(paarteik’in) s. jakelemi-
nen; osanottaminen; sa-

lahankKe.
participant
a,

(paartiv sipant)
ottava, osallinen ;
“— s. osanottaja;:
participate (paarti’sipeit)
v. Gttaa oss <* parti-
cipation (paartisipei son)
a osanotto; osallisuus;
jako, jakaminen.

OSaa‘ participial

 

   

pass

 

participial (paartisi’pial) a. |
partisiipinen.

particle (paar’tikl) s. osa-|
nen, palanen, hiuke; par- |
tikkeli.

particular (paartik’julor) a.

erityinen, omituinen, omi-
nainen; outo, kummalli-
nen; tarkka, perinpohjai-
nen; erinomainen, oivalli-
nen; — s. erityinen seik-
ka, eri tapaus; — . parti-
eculars (paartik’julors) spl.
yKsitys-, eritysseikat; o-
mituisuus; erinomaisuus; |

| joukkokunta; madara, lu-
| ku; tavaralahetys; osa,
osasto; riitapuoli; puo-
lue, lahko; osamies,
osallinen, osakas; toinen
| henkil6 kahdesta; olen-
to; seurue, huvimatka;
pelikerta.

| parvenu (paar’vinjuu) s.
| vastakohonnut, nousukas.
|pas (pada) v. luopua.

| pass (pes) wv. ssiirtya, liik-
| kua, kulkea, mennd, kay-
| dai: muuttua; tulla hy-
| wviksytyksi, kelvata; tulla

— particularism (paartik’-| toimeen: tapabhtua, ~ sat-
julorizm) s. ehdoton en-}|} tua; ratkaistay Iikkua
naltamaaraysoppi; om | ohitse; jattaa huomaa-
particularity (paartikjul@- matta, laiminly6da; kay-
riti) s. erityisyys, omitui-|| d& yli; voittaa; kestda,
suus; erinomaisuus; yk-|| kadrsiaé; panna liikkeelle,
sityisyys; —- partieculari-|| viedd, siirta’&a; kuluttaa,
sation (paartikjuldrizeigon)|; viettéa; paastada lavitse;
s. erityisseikkojen mainit-|}| luovuttaa; suoda, myon-
seminen, lavea kertomus; || tid; laillistaa, vahvistaa ;
— particularize (paartik?- || lopettaa, pdaattaa; saat-

juldraiz) v. ryhtya erikois-
kohtien luettelemiseen,
laveasti kertoa; — parti-
cularly (paartik’ julorli)
adv. erittain, etenkin,
varsin, erinomattain.

partisan (paar tizan) S.

lahkolainen, puoluelai-
nen; partiolainen, sissi:
partite (paar’ tait ) Ss; ja-

ettu;—partition (paarti’-

 

Son) s. jakaminen, osimi-
nen, jako; eroitus; erit-
tijai: jaos, osa; hylly, ||
lokero: — Vv. jakaa, osia,

partner (paart’nor ) S. |
toveri; osanottaja, osal-
linen ; osakas, kauppa-
kumppani; partner-
ship (paart’norsip ) a
kumppanuus; kauppayh-
tid.

partridge (paar’tridz) s. pel-
tokana,
parturition (paartjuri’gon) s.

synnytystuskat; synnyt-
taminen.
party (paar’ti) s. joukko,

 

taa hyvaksytykKsi; — s.
hevosen astunta; “tasa-
kaynti; tie; lapipadsd;
|| rotkotie ; asema ; lapi-

kiymislupa, suojeluskir-

Ja; Vapadlippu; — Pass-
| able (pa’sabl) a. valtta-
| vi; — passably (pa’sabli)
|| adv. joltisesti; — passage

(pd@’sedz) s. siirtyminen
toisesta paikasta toiseen;

Lo key t, kulku : > matka;
kiytava; lapipadsd;- Kul-
kurahat; tapaus, koh-

taus; passenger (pds’-
endZor) s. kulkija, mat-
kustaja; — passible (pu’-
sibl) a. kdrsimiskykyi-
nen, vastaanottavainen ;
— passing (pa’sin) s. me-
neminen, kulkeminen ;

 

 

 

matka ; a. ohitse me-

neva, pysymdt6n; — adv.

oivallisesti, ylen; _-

passport (pas’pourt) ss.
(| matkustuslupa, matka-
|| passi; password (pas’-
i| word) s. tunnussana,passion

 

 
     
     
   
  
     
  
  
   
  
 
  
 
 
  
  
 
 
   
   
  
 
  
 
  
  
   
  
  
  
  
 
       
   
 
   
       

passion
nen,
kiihk
lenlii

passi

intol
LiL | Ih

pastebo

pastime
viete,
pastor

pasto

paim¢

nen;
pastry

pasture
Lus,
\ taa;

linen;

pahy i,

( Pa

tuska;

Oo, raiv
KVtus °

- pass

"SON) 58:

karsimi-
intohimo,
kova mie-
kiihkea ha-
ionweek (pa’-

kirsimisviik-

O,

Ss.

—  passional (pda’-
} g intohimoja kos-
ntohimoinen;
onate (pda’sonet) a.

LmMoinel

V

a9
) t 17) ad

SéeStT] - I
ne rLé )

intohi 1S

* q y

SLOnLeS { pt

moton inn?
passive (pd’s

Va rlistuva

Lé ! O va

Ve linp

Sively p

Vaitse ises

mattol :

mM LO S

hess l

valinpit

past pas
menny
n‘ kk
prep. toise
tuonse pana
man kuin

paste pest)
liisteri: tel)

lokivi;

ard

» pas
huvik

pas to?

sielunpaimen,

ral (
nentatl
aT

raf
( pe ‘a. LT i

LOC LULL,

(pas

kayda

passionately (pa’-

pahvi

"t4
viljelys;

1, kiihkea,
oT

tu-
syvas liikut-

vy

/
ee :
IntonimMmoi-

yassionateness

S. JiKutus,
is.: — pas-
i168) a. ‘hi-
ton
1 = aiLtee*
LTié i » us
ikuttamaton
n ——e pas
} Ld \ » -
Liku cs
\ pi
passive-
es vaikut-
tyyneys
yys
kul ut
S men
ent $i S
i puo
y ee or i=

r 4

LRT OUurTrd) Ss
,

m) S qa71an
f

) gs. paimen

pastori; —
pas’ toral) Q

yainen, idylli-
Aimenruno,
) sS.& pilraka

t,

ur) Ss. Kasva-
-v. laidun-

laitumella.

pat (3
inlay
taputu
kely
taputt

patch
pu, }
ta,

1)
Oil

pate
] aanal
paten (7p
tanen $

patent

kinen
| 1tTet
K Ne)

rl 1
Lt)

aternal

ri ¢

tor?nit? )

T
I

h

ada,
(pats)
alkka ;
LiLKUttaa.

{ pe a)

patrimonial

Patrick)
laiskays,
a. sovelias,
inen; — v. kadella
laiskahtaa,

tilkku; rie-
Vv. paika-
parsia.

(lyh.

Ss.

S. Daa$> vasizan
La.
a’ten) s. Oylattilau-
kalkinkansi.

partentj)a. ilmeinen,

silminnahtava; jul-
avonainen; etuoi-
ul - s, yksinoi-
patenttl VY, Vea

vKsinoikeudella,

vKsinoikeus.

nator’nal) a
i

. isal-
— paternity (pa-
iSyYSs, isi

salli-

7
iy

pat path Ss. polku,.. wr,
pathway (path’-
polku, jalkatie.
pathetic (pathe’tik) a. inno-
kas liikuttava; juhlalli-
okas; — pathos
nas) Ss. innonilmats,
{ noinen puhe, juh-
lallinen hartaus.
pathology pathd’lodzi) S.
tautionni
patience (pei’sens) s. k&arsi-
vallisvys, kestavyys; —
patient nei’sent) a. k&r-
sivallinen ; - §, karsiz
potilas, sairas ;:— patienly
tsentit) adv. karsival-
fsesti

nis. %
chal (j
riarka
patrician
ke

mys,

 

patricide

lipiispa;

asuki

pev triaark)
kkKa, heimonvan-
patriar-
a. Dat=

S .

eit "KA

riaar

}

aiinen,

(patri’s kor-

linen; yli-

patrisio.

(pat’risaid) i-

sanmurha,

patrimonial

a, peri

(patrimouw’ nial)
perints:

t Cty ° —-

S.patriot 309 peace

 

 

— patrimony (pdt’rimo-|| kea kivilla; — pavement
ni) s. perinto. | (peiv’ment) s. kadun kivi-
patriot (peiiridt) s. isin-|| tys; kadunvierusta; -—
maanystava; — patriotic v. kivittéaé; — paving
(pettriavttk) a. isadnmaal- (pevvin) s. kKadunkivitta-
linen; — patriotism (pei’-| minen; —  £Ypavingbrick
triatizm ) Ss. isanmaali-|| (pevvinbrik) s. lattiatiili.
suus. ||pavilion (pavil’jon) s. koris-
patrol (patroul’) s. kulku-}| temaja, teltta.
vartio; — v. kulkea y6-||paw (poo) s. kipdli, kim-
vartiona; panna yovarti-| men; — v. kapaloida;
oksi. || kosketella; hassata jalko-
patron (pevtron) s, suoje-|| jansa; todrkedsti kdytel-
lusherra, suojelija; liike- la,
TUltay a: = — patronage||/pawn (poon) s. vakuutus,
(pat’ronedz) Ss. suojelus, pantti; — v. panna va-
puolustus; suosio; — pat-!| kuudeksi, pantata; —
ronize (pdt’ronaiz) v. suo-| pawn broker’ (poon’brou-
jJella, puolustaa; olla lii-|| kor) s. panttilainaaja, ko-
ketuttavana. 1} ronkiskuri.
patronymic (pdtroni’mik) s.||\pay (pei) v. maksaa, suo-
isannimi, sukunimi. || -rittaa; palkita, korvata;:
patten (pdt’en) s. pylvadin- kostaa: osoittaa, antaa
jJalka; kanta. alusta. | osaksi; — s. maksu;
patter (pdit’6r) v. ratisté,|) palkka, palkkio; pay-
raiskya, laiskahtaa; ly6-|| day (pei’dei) s. palkan-
da, matkaista., || maksopdiv’é; — payenve-

pattern (pat’orn) s. kKaava;
esikuva; kankaankappa-

lope (pei’envelop)s. kotelo,
johon pannaan ty6dldisen

le. tiliimaksu; tyOpalkka; —
patty (pati) s. pieni piirak-| paymaster (pei’mastor) s.

|
|
|
|
Ka. rahastonhoitaja; — pay-
. ous i - || ° a =
paucity (poo’siti) = ree || office (pei’dfis) s. rahan-
|

 

luku; vahalukuisuus, va-| suoritusvirasto; — payroll
hyys. (pevrdl) gs. palkollisluet-
paunch (poonts) - s. vatsa,|; telo; — payable (pei’abl)
maha; — v. perata. | a. maksettava; maksetta-
pauper (poo’pér) s. vaivai-|| vaksi joutunut; — pay-
nen, almujensaaja; — a. || ment (pei’ment) s. mak-
koyha; - = pauperism || su, suoritus; palkka, pal-
(poo’porizm ) s. k6yhyys, | kinto; . rangaistus. “kurt-
kurjuus; oo pauperize | CUS,
(poo’poraiz) v. kodyhdyt-||pea (pii) s. herne, papu; —
taa. peacock (pii’kdk) s. rii-

pause (pooz) ss. seisahdus, kinkukko; — peagreen

 

2inli) adv. pysdahdyksen
perasta; pysahdyksella, |
jaksottain,
pave (peiv) v. kivittad, las-|

peace (pits) s. rauha,  so-
Pu, SOViIntos Vepo: rain.
hallisuus, levollisuus: 44-
nettOmyys; — peaceful

|
pysahdys; vdaliaika; aja-|| piv griin) a. kellanvih-
tusviiva; epdailys, arvele-|| rea; — peanut (pii’not)
minen; — vy. seisahtua,|| Ss. maagpaihbing = —— pea-
pysahtya; epdilld, arvel-| soup (pii’suup) s. herne-
la; — pausingly (p00’- rokka.

|peach

(piis’fol) a, rauhallinen, ||
sopuisa; levollinen, tyy-||
Til,
peach (piits) s. persikkKa.
peak (piik) s, karki, latva,
huippu, kukkula; — V.

nostaa pystyyn.

peal (piil) s. Kaiku, helina,
Hani, DoeUDINa 5.5 soi-
da, kaikua, helista, pau-
hata, pamahtaa.

pear (peer) S. paaryna.

pearl (poérl) s. helmi; — V.
koristaa helmilla.

peasant (pezant) Ss. maa-
mies, talonpoika; — pea-
santry (pe’zantri) s. maa-
kansa, talonpoikainen
kansa.

peat (piit) s. polttoturve.

pebble (pebl) Ss. DIULEIVA;
vuorikristalli,

peceable (pe’kabl) a. synti-
nen; huono; — peccancy
(pe’kansi) s. synti; muo-
nous: — peceant (pek’-
ant) a. syntinen; virheel-
linen; huono.

pectinal (pek’tinal) a. kam-
manmuotoinen ; _—— Ss,
kampakala.

pectoral (pek’toral) a. rin-

rintakilpi.

peculation (pekjuleiv’son) s.
valtiovarkaus, yleisten
rahojen kavaltaminen.

peculiar (pikjuul’jor) a.
minainen, omituinen; eri,
erityinen; kummallinen,;
tutunomainen; — s&s. yK-
sinomainen omaisuus,
mituisuus } peculiarity
(pikjuulj@riti) s. yksino-
maisuus; ominaisuus, 0O-
mituisuus, erityisyys; -
peculiarize (pikjuul’jaraiz)
v. saattaa yksinomaisek-

fe.

O-

O-

si, tehd& erinomaiseks!;
— peculiarly (pikjuul-
jirli) adv. yksinomaisel-
la tavalla; omituisesti ;

erittainkin, varsinkin, e-

tupéassa.
pecuniary

(pikjuun’jeri) a.

310

ee

  
 
   
   
  
 
  
 
 
   
   
 
  
   
   
  
  
 
 
   
   
  
 
 
 
 
 
 
 
  
  
 
 
  
    
 
 
 
  
  
 
 
  
 
  
  
  
 
 
  
 
 
  
 
    
 
 
  
  
   
      

peevish

a EEEEEEEENEEEEEEE

 

raha-; puhtaassa rahas-
Sada.

pedagogue (pe’dagdag) Ss.
opettaja, kasvattaja; -—-
pedagogy (peddgd’dzi) s.

kasvatus, oppi.
pedal (pe’dal) a. jalka- ;—
s. soittimen poljin.

pedant (pe’dant) s. koulu-
mestari; — a, rikkioppi-
nut, pedantti; — pedanti-
cal (vidan'tikal) 2a.. tur-

hantarkkKa, pedanttinen,
koulumestarimainen.

pederast (pe’dorast) s. mie-
himys.

pedestal (pe’destal) s. kan-
ta, alusta, kantakivi.

pedestrian (pides trian) Ais

jalkasin kulkeva; -— 58.
jalkamies.

pedigree (pe’digrii) s. suku-
puu; sukuperda, suku.

peddle (pedl) v. harjottaa
kulkukauppaa; vahitellen
myyda; peddler (ped’-
kulkukauppias;
peddling (ped’lin) s. kul-
kukaupan harjottaminen,
kulkukauppa.
peeky (pii’ki) a.

Lor) Gt.

laho.

peel (piil) s. kuori, nahka;
hiililapio ; paperin kui-
vauspuu; — v. kuoria,
silpid; loukuttaa; riis-
tha tyhjaksi; lahtea
kuorena;— peelings (pii’-
inz) spl. kuoret.

peep (piip) v. kurkistaa,
tirkistella ; tulla naky-
viin: — s. kurkistus,.t
kistys, silmays.

peer (piir) v, nayttaita, L-
mestya; koittaa

peer (ptir) Ss. vertainen }
paari; - y. tehda yhden-
vertaiseksi; tehda pda-
riksi: — peerage (pii’-
red2) s. paiiirin arvo; paa-
rikunta; ylimysto ;—peer-

less (piir’les) a.
ainoa laatuansa.
peevish (pii’vis) a. arka-
luontoinen; pikainen, oOi-

verraton,peg 311 pension
kKullinen, area turha- va, roikkuva; — pending
mainen, (pen’din) a. riippuva; rat-
peg (peg) s. vaarna, puu- kaisematon; — adv. o-

naula, puikko ;— v. vaar-
nalla kiinnittaa ; —
peg of my hearth (peqg’
av mai haart) s. sydanka-

pyseni.
pelf (pelf) s. maallinen
rikkaus, Mammona; tur-
huus.

pelican (pe’likan) s. ruovon-|
paristaja.

pell (pel) s. nahka.

pell-mell (pelmel’) adv. mul-
linmallin, huiskinhaiskin, |
sekaisin.

pelt, (pelt) s. turkki, talja;|
—v. heittia,

 

 

nakella, |
viskata; pauhata, elamdi-
da,

pen (pen) s. kyni; vanki-|
koppi; — v. kyndailla, kir-
joittaa; pencutter ||
(pen’ kotor) kynanleik-
kaaja; — penknife (pen’-
naif ) Ss. kynaveitsi; ih
penman (pen’min) s. kau-||
nokirjoituksen opettaja;!|
kirjailija; —- penmanship ||
(perrmdansip) s. kaunokir- ||
joitus; kirjaileminen; kir-||
jailijatapa. |

penal (piinal) a. rangais- ||
tus-, rankaiseva, rangais-|
LuSsta. (uoOtlava = rangais- ||
tuksen alainen; penal ||
code (pii’nal koud) s. ri-|
koslaki; — penalty (pe’-||
nalté) s. rangaistus;
penance (pe’nans) s.
nin sovitus,
katumus.

|

|
Ss. | |
|

 

syn-
rangaistus;

pencil (pen’sil) s. sivellin, ||
Penssell= lyijvykyna-: -— vy.
piirustaa, maalata.

pendant (pen’dant) sg. r1ip- ||
puva kappale, heiluke, ||
heiluri; laivanviiri; vas- ||
ELE. ||

pendency (pen’densi) gs. tois-
taiseksi lykk4aminen, vii-||
vytys; — pendent (pen’-||
dent) a. heiluva, riippu-||

 

dottaen ratkaisua; —
(pend julos) a. heiluva,
riippuva; epadrodiva;
pendulum (pend’julom) s.
heiluri, lerkku,

penetrate (pe’nitreit) v. tun-
kea lapi; painua mieleen;
tutkia; kasittad, oival-
taa, saada selville; tun-
kKea sisdan; tunkeutua
Slin, paasta  perilie:
penetration (penitrei’Son)
s. sisddntunkeminen, sy-
ventyminen; tutkiminen;
— penetrative (pe’nitretw )
a. lapitunkeva; kokonaan
tayttava; mielt& valtaa-

~ Var

peninsula (penin’sula) s.

ee

nie-

mimaa, niemeke; — pe-

ninsular (penin’sulér) a.
niemimaanmuotoinen.

penitence (pe’nitens) s. Ka-

tumus, parannus; sovittu
uhri; — penitent (pe’ni-
tent) a. katuvainen, pa-
rannusta tekeva ; Ss.
parannuksen tekij4; -—
penitential (peniten’Sal) sg.
katumus, parannus;
penitentiary (peniten’Sari)
s. rippi-isa; rippikammio;

parannuslaitos, ojennus-
vankila.

pennant (pen’ant) s._ viiri,
pieni lippu,

pennated (pe’nated) a. sii-
vellinen; — penned (pe’-
ned) a. siivellinen.

penny (pent) 5. penni;

I /i2Z -silling,; ropo:

pension (pen’Son) s. elike-

raha; koulu; ylospito; —=

v. padstéaa virasta ja suo-
da elinkautinen elikera-
ha; — pensionary (pen’-
Soneri) a. elake-; eldk-
keelle pantu, elaketta
nauttiva; — pensionate

(pen’gonet) sg,
pensioner

vieraskoti:
(pen Sonor)pensive 3
NoaUtLLIa.. LuO-
kasvatuskoulu-

s. elakkeen

kavieras ;

lainen.
pensive

sissaan

(pen’siv) a. ajatuk-

oleva, miettiva;
totinen; synkkamielineu.

pentagon (pen’tagdn) a, vii-
sikulmainen; — s, viisi-
kulmio.

pentameter (pentda’mitor) s.
viisijalkainen runomitta.

Pentecost (pen tikdst) s. hel-

fintal juTnla.

penurious (penjuu’rios) a
saita, kitsas; niukka;
koOyhi; — penury (pen’-
juri) s. koyhyys, kKurjuus,
puute.

peon (pii’dn) s. maaorja.

people (piipl) spl. Kansa, ih-
miset, viki; rahvas; —

Vv. kansoittaa.

pepper (pe’por) s. pippuri;
Vv. pippurolida ; - pep-
permint (pe’pormint) S.
pipariminttu.

per (por) prep. -na, Kohti,
rita, train; = alkuta-
vuna: ylen, sangen, y.
. S.

perambulate (pdrdm’bjuleit)
Vv. vaeltaa, kavella; muut-
ta, paikasta toiseen; —
perambulation (paradmb-

julei’ Son) s, sanaileminen ;
katselmus.

perceive (porsiiv’) v. huo-
miata, navaita, alyta, ka-
sittaa,

percentage (porsen’tedz) Ss.
osuus voitosta, prosentti.

perceptible (porsep’tibl) a

aistinalainen, huomatta-
va, silmiinpistava ; ——
perceptibly (porsep’ tibli)
adv. huomattav ha-
vaittavasti; — perception
(porsep’ son) s. havainto-
kyky, tajunta; —  per-
ceptive (porsep’tiv) a. huo-
maavainen, tuntevainen;
perceptivity (porsepti’-
vitt) s. aistimiskyky, ajJa-
tusvoima,

asti,

12 perfect

  
     
  
  
   
 
  
 
 
  
 
 
    
  
 
 
 
  
  
   
    
  
 
   
 
 
  
  
 
   
  
  
 
 
 
 
 
 
  
  
  
  
 
  
  
 
 
  
  
 
   

 

 

 

 

perch (ports) s. mittariuku;
pituusmitta (viisi ja puo-

li yards) ; anven.
perchance (portsans’) adv,
ehki. kenties; noin.
percipience (porsi’ piens) S,
huomaaminen; — #$ peér-
cipient (porsv pient ) ip

huomaavainen, havaitse-

vainen.
percolate

(por’koleit re. siivi-

l6ida: tihkua, pihkua ta-
ni; puhdistaa; — perce
lation (porkol ison) s. sil-

— percolator
siivildi-

vildiminen ;
( por hole ito? } 5.
mislaite.
pereussion
Ku, ksoihaus, tarahays: —
percussioncap (porko’ §on-
kap) Ss. nallihattu; -—
percussive 3

ind Bie .
(norko son) s is:

( porko’ giv) da.
iskeva.

perdition (pordi’son) s.,
vitys; rappiotila;
kaikkinen

peregrinate

vaeltaa;

ha-
1jan-
kadotus.
(pe’rigrineit) v.
\ oleskKella ulko-
mailla; — a. ulkKolmaa-
lainen; — peregrination
(perigrinev Son) s. vaellus;
peregrine (pe’rigrain) a.
vaeltava, matkusteleva ;
muukalainen, ulkomaalai-
ner.
peremptory (pe’remptori) a.
ratkaiseva, paattava, lo-
pullinen ; kaskevainen,
royhkea ; taipumaton,
jyrkki, jarkahtamaton;
rohkea; kumoava ;
peremptorily (pe’remptori-
li) adv. ratkaisevasti.,
perennial nial) a. vuo-
sikautinen, vuotuinen ;

( pere

pysyvainen; — s. moni-
vuotinen Kasvi.

perfect (por’fekt) a. taydel-
linen; oivallinen ;—v. teh-
di tiydellisemméaksi, tay-
dellistaa, jalostuttaa ;
tehda valmiiksi; lopet-
taa; kehittaa; — per-

fectible (porfek’tibl) a.perficient 313 permanence
tiydellisemmiaksi_ saatet-| limattomasti;— perfunct-
tava; — perfection (por-| oriness (porfonk’torines) x.
fek’ Son) s. tiydellisyys, | pinta»uolisuus, huolimat-

 

 

|
oivallisuus ; suorittami- || tomuus,
nen, valmistaminen; pa-|| perfusion (porfjuw’ zon) S:
rantaminen ; perfective || holvaaminen; pdadallekan-
(porfek’tiv) a. taydellisek-|| taminen ; ~- perfusive
si tekevd, taydellisyytta || (porfjuwz2ziwv) a. padallehol-
edistyttava; — perfectly || vaava.
(por-fektli) adv. taydelli-|| perhaps (porhdaps’ ) adv.
sesti, tykkanansa, tyys-|| saattaa olla, kenties, eh-
ten; — perfectness (por’-|| ka.
fekines) s. taydellisyys. peril (peril) s. vaara, ha-
perficient (porfi’sent) s. toi- ti; uhka; — v. olla vaa-
meenpanija, vaikuttaja. rassa uskaltaa, panna
perfidious (porfi’dios) a. vil- alttiiksi; — perilous (pe’-
pillinen, ‘Kavala, petoili- %los) a. vaarallinen.
nen; — perfidy (por’fidi) || perimeter (peri’mitor) s. ym-
s. uskollisuuden rikkorni-|| parys, ymparimitta.
nen, kavallus, vilpillisyys.|| period (pii’riod) s. aikakau-
perforate (por’foreit) v. 1a-|| si, ajanjakso; loppu, pada,
vistaa, puhkaista, tehdi paatos;: jakso; piste; —
reikia ; — perforation |! periodical (piirid’dikal) a.
(porforev son) s. lavista- aikakautinen.
minen; 1l4pi,’ reiki; —J||periphery (perifori) s. ke-
perforator (por’foreitor) s. ha, ymparys.
puhkaisija. ‘'periphrase (pe’rifreiz) s, la-
perforce (porfours’) adv. va- ventamalla lausuminen,
kivallalla, vakisin; kaikin: kiertolause; — v. kierta-
mokomin. malla sanoa.
perform (porfoorm’) yv. teh-||perish (pe’ris) Vv. Joutuz
da, toimittaa, suorittaa; turmioon, havittaa, ka-
luonnistua; — perform-;| dota, hukkua; menettdada
able (podrfoor’mabl) a. toi-|| henkensai; — perishable
meen saatava, suoritetta- (pe’risabl) a. katoavai-
vissa oleva, mahdollinen: || nen; riutuvainen; pilaan-
— performance (poérfoor’-|| tuvainen.
mans) s. toimittaminen, | periwig (pervwig) s. vale-
suorittaminen, taytantoon]}| tukkKa.
paneminen; ndayttely; te-|| perjure (por’dZur) v. vannoa
ko, ty6, toimi; — per- vaara vala, rikkoa valan-
former (poérfoor’mér) s.|| sa; — perjurious (pdr’-
tekija; nayttelija. |= dSuros) a, vadrdvalainen,
perfumatory (porfjuw matori) | valapattoinen ; — per-
a. hyvahajuinen, lemua- || jurer (por’dzuror) s. vala-
va; — perfume (por= |} patto; — perjury (por’-
fim} s, haju, lem; —|| dzuri) s. vaaradvala, vala-
vy. tayttaa hyvalla hajul- | patto.
la. || perk (pork) a. pirtea.; siro;
perfunctory (porfonk’tori) a. | ylped, korskea; — v., s0-
pintapuolinen; levaperdai-|| mistaa, koristella; ylpeil-
nen, huolimaton; per-|| 14, poyhistella; — perky
functorily (poérfonk’torili)|| (pér’ki) a. ylped, ynsed.

u.. pintapuolisesti; huo-!/permanence (p0r’manens) s.permeability 314 persecute

kestaminen, pysyminen, harjottaa, tehda ; 4
pysyvaisyys; muuttumat- perpetration (porpitrev -
tomuus: seisaus; — per- Son) s. tekeminen, har-
manent (por’manent) a. joittaminen; pahanteko,
kestiva, pysyvdinen, lak- ilkity0O.

kaamaton; keskeytyma- perpetual (porpet’jual) 4.
ton ; yhtendinen, yhta- keskeytymito6n, alituinen,

mittainen ; permanently
(por’manentli) adv. kes-
tiiviisesti, lakkaamatta

lakkaamaton, taukoama-
ton, loppumaton, ikuinen;
perpetually (porpet’jua-

permeability (pormiabi’liti) li) adv. keskeytymatta,
5s lhpipsastavaisyys,  ta- alituisesti; yha, yhtendan-
pAiseva'svyvs perme- sh : perpetuate (porpet’ *
ab‘e (por’miabl) a. lapi- jueit) v. keskeytymatta
padstava ; : permeant piti&a voimassa; ikuistaa;
(por’miant) a. lapitunkeu- — perpetuation (porpet-
tuva;: permeate (pdor’- jueison) s. jatkaminen:;
mieit) v. tunkeutua lapi. ikuistaminen; taukoma-

permissible (pormis’ibl) a ton kestaminen ; — perpe-
sallittava, luvallinen ; tuity (porpitjuwiti) s. iki-
permission (pormi’son) s kestavaisyys, lakkaamat-
myodnnytys, salliminen, lu tomuus; rahasumma yuo-
pa; permissive ( por- tuisesta korosta.
mis’iv) a. my6dnnyttava, || perplex (pdrpleks’) v. ham-

salliva ; luvattu, sallit- mistyttaa, allistyttaa,
rar: permit (pormit’) sdikahdyttaa ; hammen-

v. luvata, sietaa, sallia tii, sekaannuttaa; vaiva-
suvaita, suoda; antaa ti- ta, saattaa levottomaksi;
laisuus; §, 1upe.;. Daa- — perplexed (porpleksd’)
sO; vapaalippu a. himmentynyt, hamil-
permutable (pormjuu’tabl) a lad oleva, hammastynyt,
vaihdettava, vaihdonalai- neuvoton; sekava, sot-
nen ; permutation keentunut ; — per-
(pormjutev’ Son) s. vaihe- plexedness (pdrplek’sednes)
tus, vaihto; — permute = hamilla oleminen,
(pormjuut’?) v. vaihtaa. himmastys, neuvotto-
pernicious (pdrni’sos) a. pe- muus ; : perplexity
rati vahingollinen, turme- (porplek’sitt) s, hammas-
leva, turmiollinen, tuhoa tys; hata, pula.
tuottava; — perniciously | perquisite (por kwizit ) Ss.
(porni’soslt) adv. vahin- voitto, saama; lisatulot;
gollisesti, turmiollisesti;: perquisition (porkwi-
—  perniciousness (porni’- zi’ Son) gs. tarkka urkki-
Sosnes) s. vahingollisuus. minen, tutkiskeleminen.

yeroration (perorev Son) Ss. perry (peri) s. paarynavii-
7 :

julkinen puhe. ni.
perpendicular (pdorpendik’ju- || persecute ( por’ sikjuut ) vi.
lor) a. pystysuora, konti- vainota; ajaa.takaa; ra-
suora ; - § pPystysuora sittaa, kKkilusata; seurata ;
viiva; — perpendicularly — persecution (porsikjuu’-
(porpendik’ julorli) adv. son) s. vainoominen, vai-
pystysuorasti. no; — persecutive (por-

perpetrate (por pitreit) Vv. sek’ juli) a. vainoodva; —persimmon

persist

   

perseverance S15 pertinacious
persecutor (por’sikjuutor) — personator § (por’sonei-
Ss. vainooja, takaa-ajaja. t0F) Ss: nayttelija ; toi-

perseverance § (porsivii’rans) meenpanija; — personifi-
Ss. vasymattomyys, uut- cation (porsanifikev Son )
teruus; — persevere s. personaksi, henkil6k-
(porswir) v. jarkahta- si kuvaaminen; — per-
mattomasti pysya, Kes- sonify (porsda’nifai) V.
taa, luopumatta jatkaa; kuvata personaksi, hen-
vaittaa, vakuuttaa. kildoittaa.

Persian (por’san) s. persian
kieli; — a. persialainen.

(porsv’ mon)
taateliluumu.

(porsist? ) V. pe-
raantymatta vaittaa; ol-
la Imopumatta; jaykasti
jatkaa ; persistence
(porsis’ tens ) jarkahta-
matt6myvs; itsepdisyys;
persistently (porsis’-
tenth) ady. jarkahtamat-
tomasti, itsepintaisesti:
persistive (pdrsis’tiv)
pysyvainen, perdanty-
jarkahtamaton.

5.

Ss.

a.
maton,

person (porsn) s. persoona,
henkilo, ihminen ; —
personage (por’sonedzZ) s.
persoonallisuus; henkil6
(halveksittavassa tarkoai-
tuksessa ; — personal
(pOTr-sOonal) a. personalli-
nen, yKsinomainen, mies-
kohtainen, oma; — sé.

itseomainen
irtaimisto ;
(porsona liti)

henkilon
omaisuus:
personality

Ss. personallisuus, omi-
tuinen luonto; mies-
kohtaisuus:; —  person-
alize (por sonalaiz) Vv.
personallistaa, henkildit-
ta44; — personally (ndr’-
sondli) adv. personalii-
sesti, yksinomaisesti, “tas
nohdastansa; — _ person-
alty (po0r’sonalti) s. hen-
kilon yksityinen omai-
suus; — personate (por’-
sonest ) v. naytella, esi-
tella, kuvailla; matkia, ||

jaljitella; olla kaltainen;
personation (pdérsonei’-
gon) gs

naytteleminen ; !

perspective
perspektivi,
nakoala.,
perspicacious
a. tarkkandk@Oinen,
vasilmdainen ;
ecacity
tarkka
kOisvys.
perspicuous
a. lapikuultava.
perspiration
hiestys,
spirative
hiestymista

nako,

Si hiki; —

(porspek’ tiv)
etenema;

(porspika@ sits)
tarkkana-

(porspav rativ )
edistyttava,

a.

(porspikev 80s )

tera-

perspi-

Ss.

(porspik’juos)

(porspirev son)

per-
hie

hiestyttava, hikeen aja-
va; — perspire (porspair’ )
v. hiestya, hikoilla,
persuade (porsweid’) v. tai-
vuttaa, suostuttaa, hou-
kutella ; saada usko-

maan 4
persuasion
s. taivuttaminen,
taminen ;
vutus;
persuasive
a. talvuttava,
vakuuttava;
Vas
(porswev sivli)
vuttavalla*
vuttamalla ;
suasiveness

vakuutus;

adv.
tavalla,

vakuuttaa;:

(porswev zon)
suostut-
suostutus;

tai-

(porswel siv)
uskottava,
miellytta-
persuasively

tai-
tai-
per-

(porswev siv-

nes) s. taivuttavaisuus,
taivutuskyky.

pert (port) a. pirted, - vil-
kas, eloisa; nenakdas;
suurisuinen; rohkea; vie-

fo as:

|pertain (pdrtein’) s. oma
asia, oikeus; — v. kos-
kea jotakuta, kKuulua jo-
honkin.

|
|

pertinacious

( portine? Sos )pertinence

a. pysyvainen,
jarkahtamaton; —
(portinev

Hen;
pertinaciously
Sosli) adv. PYSYVaISEeSUl1 ;
- pertinacit)

PYS)S ValSVVYS

(porting
. itse-

SUtt/ =.

palSyys.

pertinence (por’ tinens) Ss.

soveliaisuus, luontevuus;

pertinent (por’tinent )

koskeva ; sovelias,
uonteva ikainen, tar-
Dee 1m Kainen aslaa
koskeva; taitava
perturb portord’ ) hairi-
t4 saqattaa evottomaks!
panna epa 2C8 ykseel
perturbation (porto?
bei?Son) s hairio, ham-
inki ekasorto mie-
ennammen! S Levo oO
nut perturber
Grtor’ bOI rauhan
hiairits men
evottomuuden ni
pertusion porto’son)
vis minen, puhkaisen
Ties
pertussis porto’ sis) S
hinkuysk
perusal piruwzal) s. lapi
luken l irkastel .
utkimin peruse
iru katsoa api
Lal Lel rKO] ul
Ki
pervade (porveid’) \ men-
na, kayda lapi; -
pervasion porvevzon) s
lavitsekayminen per
vwasive (porvei’siv) a la-
pitunkeva
perverse (porvors’) a. nur-

a turmel-
perversion
(porvor’ son) S nurinkéan-

linen

bo nay, Uk
tunut

taminen, vi:
(lakien), tul
turmeltuminen:
versity (porvor siti) S
nurjuus; turmelus;
tumus: -

per-

paa-
perversive

vaantele-

( porvor SUD J 8

  

  
     
     
      
 
    
  
   
 
 
   
  
  
  
 
  
 
 
  
 
  
 
 
 
  
   
 
   
    
  
 
  
  
  
 
   
    

petition

va: turmeleva,

turmiolli-
kaaAn-
nurin

\ foe
VOT) Be Ru-
per-
tidl) a.

pervert (porvort’) v.
laa 711

niskoin ;

Irin,

panna
turmebha.:
tella ; (po
rink:
vertible
hely ]

Ntynyt; eee
( PpoTrvoel

iurin kaannet-

\
pervious (por’vios) a. lapi-
D ivonainen, au-
ke; tutkimisella selville
pa
pesky ES ki 1. erinornal-
ne? helkkarimainen.

bmizm ) Ss,

pessimism pes’

pahimn takatsominen,
Dp imism1; epatoivoi-
lus; — pessimist (pes’i-

- pahimmaltakat-
so pessimistl ——- ¢pa-
pest pest s. rutto, kulku-
rei: viva; tuho; —
pester pes’tor) v. vaiva-
) l ittad, héairita; sui-
( yteen; — pestifer-
ous stv’ foros) a. ruttoi-
len: Saastuttava, CUrme=
pestilence (pes’-

tilens s. Tutto; Myreey;

pestilent
j a. turmiolli-
nel pestilential

EN I Cnt i 1
(pes-
men

Ka-

pestle CSL) pe Kel, ‘
ik] \ survoa hie-
»} NeETKeELeE \

pet ( : paha mieli,
su Lus lemmikki,
helma Ds] — | suut-
tu pahoittaa hemmoi-
tel

petard (pitaard’) s. peray-
tystykki: pommi.
petit peti a. pieni.

petition pits’son) s. DYYn-

to, anomus; rukous; —
Y. pyytaa,. anos... hazes;
rukoilla: - petitionary

iti’ Soneri) a pyytava,

anomus-j;petrel

317

phlegm

 

— petitioner (piti’Sondr) |
Ss. pyytaja, anomuskirjan
jJattadja.

petrel (pe’trel) s. myrsky-
lintu.

petrifaction (petrifak’son)
s. kivetyttaminen,
tyma; — petrific
fik) a. kivetyttava; ki-
vetyttamis-; —  petri-
fication (petrifikei’gon) s,
kivettyminen;- paatumus;
—  petrify (pei’rifai) V.
kivetyttaa ; paaduttaa;
kivettya.

petroleum (pitrowliom) - s.

kividljy, petroleumi.
petronel (pet’ronel) s. ly-
hyt ratsastajanpyssy,
kKarpiini.
petticoat (pe’tikout) s. ha-

me, alushame,
petty (peti) a. vahdinen,
mitaton, vahapatoinen ;

kivet-||
(petrv-||

|

|
| ladzi) s.
|

| pharmaceut (faar’musuut )
a. farmaseutinen, ap-
teekki-; farmaseut-
ti, apteekkari; =
pharmacology (faarmakd@-
paranne oppi;
— pharmacy (faar’masi)
S. paranne-oppi, apteek-
ki,
pharynx (fd’rinks) S.
lu, henkitorvi.
phase (feiz) s. taivaankap-
paleen muoto; vaihe; —

— Ss.
|

nie-

phasis (fei7sis) s. ‘vwaihe,
muoto, muutos.
pheasant (fe’zant) s. fasaa-

ni lintu.

phenomenal (find’minal) a.

ihmeellinen ; — phe-
nomenon (find’mindn) - s.
ihme, kumma; ilmaus.
phial (fai’al) s. pullonen,
ipteekkipullo; — y. pan-

na pulloon.

pikkumainen; — pettily||philander (fildn’dér) a. ra-
(pe tili) adv. mitatt6- kastunut; —  v. rakas-
masti; pikkumaisesti; — tella
pettiness (pe’tines) s. mi- philantropical (fildnthrda’-
tatt6myys; pikkumai- pikal) a. ihmisystavalli-
suus; — pettish (pe’ti3) nen ‘or == philantropist
a. pikkumainen, narkdas; (filan’ thropist) s. ihmis-
pikainen, artyisa. || ystava: — philantropy

petulance (pet’julans ) s. (filin’ thropi) s. ihmisys-
vallattomuus; o1kulli- tivyys.
suus; — petulant ee (fiWMk) a. ylen
want) a: ¥vallaton, hill it-|| pureva kirjoitus tal
semitén; oikullinen; uh-| | puhe.
kamielinen; havyton; ke-| Philistine (filis’tin) s. po-
vytmielinen, | roporvari.

pew (pjuu) s. kirkonpenk-||philomel (fi’lomel) s. sata-
ki. | kieli,

phaeton (fevitan)  s. avo-||phifology (fild’lodzi) s. kie-
naiset koykaiset vaunut. | litiede.

phantasm (fan’ tazm) s. || philosopher (fild’ sofér) s.
mielikuvitelma, naave, || Tilosoti, oOppinut ; ‘saivar-
houre ; — phantom | telija; — philosophical]

(fan’tom) s. haave; kum-

mitus.
pharao (fadrao) s. faaroo;
erds uhkapeli,
pharisaism (fd’risei-iz Bi
ulkokultaisuus; — ee
see (fdrisii) s. fariseus;

tekopyha.

(fildsda’fikal) a. filosofial-
linen, luonnonopillinen:
Philosophy = (fild’soyi)

s. filosofia, jarkeisoppi.
phlegm (flem) Ss. Kyvylma-

verisyys; — phlegmatical
| (flema’tikal) s. hidasluon-
| toinenphonetical

phonetical (fone tikal) a.
Hani-, aanne-.

phonograf (fow nograf) Ss.
fonograafi.

phone (foun) S: puhelin ;
— Vv. puhua puhelimella.

phosphate (fos’fet) s. fos-
forihappoinen suola; vir-
voitusjuoma.

phosphor (fas’far) g..: £08:

phosphoresce
Kiltas.  pi-
phosphor-

( fasfare s’ent) a

fori:
(fasfares’ ) v
meassa ;
escent

fosforoitseva, pimeassa

kiiltava.

photograph (fowtogray) s
valokuva; — v. valoku-
vata; photography
(fouta’ graft) 5. valoku-
vaus: photographer
(fouta grafor) S. valoku-
vaaja.

phrase (freiz) Ss. lauseta-
pa, sananparsil ;— Vv. eSsl-
tella, lausua; - phrase-
ology (freizid’lodzi) s. esi-

tystapa ; kieliomituisuu-
det; lauseisto.

phrenetie (frii’?netik) _ s.
mielipuoli, raivo.
phrenology (frinda’lodézi) Ss

oppl
taipumus-

frenologia, paakallo
(luonteen ja

ten mééréaiminen paadakal-
lon muodostuksesta).
phthisice (ti’zik) s. hivellys-
tauti; hengenahdistus.
physie (fi’zik) s. parannus-
tiede, paranne; —
physies (fi’ziks) spl. luon-
nonoppi; fysika; — v

antaa paranteita, paran-
taa; — physical (fi’zikal)
a. luonnollinen, aineelli-
nen, fyysillinen; luonnon-
opillinen; — physically

(fvzikalt) adv. luonnolli-
sesti, luonnonlakien mu-
kaan; — physician (fizi’
san) Ss. parantaja, 1laa-
kari.

physiognomy (fizidg’nomi)
s. kasvojenmuoto, piir-

   

  
  
 
  
  
   
  
 
 
   
   
  
    
  
 
   
   
  
 
  
 
  
 
  
 
 
  
  
   
 
 
  
 
 
   
  
  
  
 
 
 
 
 
  
   
  
  
  
 
 
 
  
   
 
  

teet, kasvot;: — physio-
graphy (fiziag’ raft) Ss.
esitys luonnosta; —-

phisiology (fizid’lodzi)  s.
fysiologia (oppi elamas-
ti ja elinten toiminnas-
ta),  elinoppE
pianist (pia’nist) s. pianon-
soittaja; — piano (pia’-
no) s. piano; — v. (soit.)
hiljaa.
harakka.
(pikajuun’) s.
(raha); — 4.
vahaarvoinen,
(pikadvli) s. Kor-
kaularoyhelo.,

pica (pav’ka) S.

picayune
li reali
taton,

Duo
mi-

picecadilly
keakaulus,

picecaninny (piv kanini) s.
neekerilapsukainen.

piek. (pik) v. nokkiay pic-
tad, publkaista; viskata,
heittaa ottaa ylds, koo-
ta, keraétH; etsiad, hakea;
hakata kivia; kaluta, na-
kerrella; puhdistaa; slii-
vota, valikoida ; — Ss,
karki: .talttas: rawtatik-
ka } hammaspuikko; —

pickaxe
rikirves,
pickpocket
taskuvaras;

(pik’aks) s. kak-
kuokKa ; —--
(pik’pdaket) s.
picked
valittu; kokoon
keradilty; karkinen, tera-
va; - picker (pikor) s.
noukkija; k&arki,- pistin.
pickerel (pi’korel) s. hau-
Eis una,
picket (pi’ket) s. vaaja, sei-

(pikd) a.

vis: vartio; lakkovanbt:

vy. sitoa: vaajaan, va-
rustaa vaajoilla; asettua
etuvartija joukoksi; var-

tioida; olla lakkovahtina.

pickle (pikl)  s. suolavesi;
suolaveteen tai etikkaar
pantu kasviruoka; -—- v.
panna Kasveja suolaan
tai etikkKaan.

picklock (pik’ldk) s. tiirik-
Ka.

Picnic (pik’nik) ss. huvi-

matka.pict 319 pillion

 

 

pict. (ptkt) s maalaus:=+|| jelokero kirjoitusp6ydiis-

pictorial (piktowrial) ag. sa; — v. panna lokeroon:
maalarin-, maalaus-: ku- jattéa unholaan.

vitettu; — pictart (pikt’-||piggin (pi’gin) Ss. kiulu,
aart) s. maalaustaide : — sanko.

picture (pik’tjur) s. maa-|| pigment pig’ment) s. viri-
laus, Kkuva; tani?) — vy. aine; — pigmentary
Mmaalata, kKuvata, kuvyail- (pig’mentari) a. viiriainet-
la; —— pieturesque ( pikt- ta sisaltavd.

quresk’ ) a. kKauniin tau-|| pigmy (pig?mi) s. kéapio.
lun nakGinen, ihana; ku-||pike (paik) s. keihds, peit-

Vaileva. si; .karki; hbanko:  hau-
Diddle (pid’l) v. maiustella: Kij a= y: karjentaa, te-
pureskella; toimittaa tur- roittaa:
hia. pilaster (piliis’tér) s. neli-
pie (pai) s. piirakka, tort-]| kulmainen seindapylvias.
fa. Dile (pail) s. vaaja: laja,
piece (piis) s. pala, lohko, kasa, pino; — vy. vaajoit-
kappale; yksityinen esi- taa, lyOd& vaajoja maa-
ne, Kalu; runoelma, niay- bans ladittaa, koote: ka-
telma ; — Vv. paikata, sata; .pingta : — pile-
Pparsia, korjata; palotel- driver (pail’draivér) Ss.
la. | -Jamita.
Pied (paid) a. kirjava. piles (pailz) spl. peritauti.
pier (piir) s. pylvids,  tuki-|| pilfer (pil for) v. napistelli,

patsas; ikkuna-, ovenpie-

Varastella 2 i= pilferinge
Ms Aaivasilta, aalturi:

(pil forin) S. pleni var-

pierce (piirs) v. lavistaa, kaus; vilpistely ; —-
puhkaista; tunkeutua 14- pilferingly (pil forinli )
pi; perehtya, tulla tar-|| adv. varkain; vilpillises-
koin tuntemaan; pistai: ti; — pilfery (pil’féri) s.
leikata; sdrke#i; vihlais-|]| pieni varkaus.
ta; — piercing (piirs’in) || pilgarlie (pilgaar’lik) s. kal-
a. lapitunkeva, tunkeu- jupéaa; houkkio.

Luva.: teriva; tarkka;/}|pilgrim (pil’grim) s. pyhiin
mieleen painuva. vaeltaja; matkamies;: —

pietism (paiitizm) s. he-|| pilgrimage (pil grimedz)
ranndaisyys; Kerettilai-|| s. pyhiin vaellus, vaellus.
syys; — pietist (pai’itist) |! piliferous (pili’féros) a. kar-
s. herdnnyt: kerettilai-|| vainen; — piliform (pi’-
nen; — piety (paviti) s. |  lifoorm) a. karvanmuo-
jumalanpelko, Jumali- | toinen,

suus, hurskaus; Kummidiel ay (pil) s. pilleri.
tus. ||pillage (pil’edz) s. paljaak-
pig (pig) Ss. porsas, sika:|| si riistiminen, ryOstami-

— pigiron (pig’aiérn) s.|} nen; rydstétavara,  saa-
harkkorauta; — pigtail|| lis; — v. riist#i tyhjaksi,
(pig’tetl) s. sian hantd;| ryostaa, rosvota.

palmikko. (|pillar (pi’lér) Ss. pylvis:
pigeon (pi’dzon) s, kyyhky-||} tuki, turva; — pillared

nen; — pigeonhearted|| (pi’lérd) a. pylvailla va-

(pv dZonhaarted) a. pel- | rustettu.

kurimainen; — _ pigeon-|| pillion (piljon) s. satulan

hole (pi’dZonhoul) ss. kir-| paatsa; takasatula; kuo-pillory
ensimmiaisesta
jaainyt tina.

S.

naan
lamisesta
pillory (pi lori)
Ravlarauia ; = Vv.
kaakinpuuhun.

kiinnittaa ; —
neulanpi
reika;

pin ’mont }

(pin?houl) s.

; pienl
pinmoney
neulatarverahat

pinafore (pi’nafour)
ten rintapeite

pinchers (pin’tsdrs) sp!
eit, nontimet.

pinch (pints) v.

ma

(pain’ grouv)
minnikko,
pine (pain) v.
kastua, riutua;
Haluta, isota;
kaihostua ;
valittaa }
nehdyttaéa,

CS
naantya,

suu

riuduttaa,
nadinnytti

ikav¢
huolestua,

su-

kaakki:
panna

pillow (plo) Ss. tyyny,
paanalus, pielus; = V.
asettaa patjalle; olla
aluksena,

pilot (pai’lot) s. me riopas,
110tsi ; ohjaaja; ——- V.
opastaa, ohjata; — pilot-
age (pai’lotedz) s. opasta-
minen: oppaan ammatti;
opastusraha.

pimp (pimp) 5S. parittaja ;
— vy. parittaa, olla port-
tolan isantana.,

pimple (pimpl) Ss. nappy,
nyppyla.

pin (pin) s, neula; pulk-
ko, nasta, nappula; -—
vy Pistaa; panna kiinni,

pinhole

st.-

Ss
las-

pih-

nipImstaa :

puristaa, likistaa, kiris-
thi, pingoittaa tarttua ;
painaa, sortaa masen-
taa: ajaa ahtaalle, van-
sita; - Ss 1ipistys, pu-
ristus: ahdinko, pula; -
pincher (pint’sor) g. ni-
pistaja.

pine (pain) S havupuun
laji, manty, petaja, hon-
ikea <keuusi: = pineapple
(pain apl) s. ananas he-
delma ; ~o= pinegrove

kuusisto,

sur-
resti
ida,

iic-
14.

) piracy

pinfold (pin’fould) os. lam-
mastarha.

pinion (pin’jon)
hammasratas ;

Ss. pieni
kasirau-

dat, kkahleect, = —y-. 2
toa kiinni, panna kahlei-
hin ; pitaa kahleissa,
rammata, masentaa; vel-
hin; pita& kahleissamm
tostuttaa,

pink (pink) a. ihonkarvai-
nen.

pinnace (pines) s. kaksi-
mastoinen haaksi.

pinnacle (pinakl) Ss. huip-

kulmatorni;
kukkula;

pupainen
torninhuippu;

korkein maara ; — Vv.
varustaa huipulla; nos-
taa korkealle.

pinnated (pi’neted) a. pa-

rilehtinen.

pint (paint) s. tilavuus-
mitta, 1/8 kalunaa.

pintle (pintl) s. pieni puik-
ko, naulanen.

pioneer (paioniir’?) s. tlen-
raivaaja ; — v. raivata
tieth, poistaa esteet.

pious (pai’os) a hurs-
kas, jumalaapelkaavai-
nen: laupias; hyva; —
piousness (pav’osnes) c.

jumalanpelko.
piipattaa, piis-

hurskaus,

pip (pip) v.
kua.

pipe (paip) s. pilli; piippu ;
torvi, “putki. Vii Bile
haltaa pillid, huilua, soit-

i> 27068 vinkua, parkua.

pipkin (pip’kin) s. pieni sa-
viastia.

piquant (pii’kant) a. pista-
va, terava, pureva;
pique (piik) s. salaviha ;

akeys, tulisuus, pikai-
suus; — vy, Hrsyttaa,
kiukustuttaa ; kiusata,
pistaa.

piracy ( pai’rasi) s. meriros-

— pirate
merirosvo;
— Vv.

vous; rosvous;
(paw ret)

rosvolaiva 3}
rosvota merella.,

Ss.

TrOSVO:,plaid

 

pirouette 32
pirouette (piruet’) s. py6-|
rihdys varpailla; — _ v.

 

pyorahtéaa varpailla.
pise (pais) s. vanutussavi
(rakennusaineena).

 

pismire (pis’mair) s. muu-|
rahainen.

Piss (pis) s. kusi, virtsa; —
Vv. kusta.

pistil (pis’til) s. emi, |

pistol (pis’tol) s. pistooli;

 

 

 

— v. ampua pistoolilla.
pistole (pistoul’) s. muinai-
nen kultaraha (noin 15]
shillingia).
Piston (pis’ton) s. manta;
pieni putki sytytinhattua |
varten pyssyssa.

Dit (pit)..s. kuoppa, dJuola,|
kolo, syvennys; Kaivos, |
purnu; — v. Kaivaa, teh-
da kuoppia.

piteh (pits) s. piki; korkea
paikka, kKunnas, korkeus,
maenharja; aste; aanen

korkeus; kahden toisiinsa
tarttuvan rattaan Keski-
pisteiden vali; Vv. pie-
ta, tervata; heittaa, vis-
kata; panna kuormaan;
pudota alas, suistua maa-
han; pitchfork (pit3’-
foork) heinadhanko;
pitcher (pit’s0r) s. ruuk-
kw? viskaaja; pallon

 

 

Ss.

mehukas; voimakas, te-
hokas.
pitiable (pi’tiabl) a. saaliz

ansaitseva, surkuteltava,

 

 

 

heittaja ; pitching |
(pit’sin) a. kalteva, jyrk-

 

ka; — s. heittaminen,
viskaaminen; — pitchy
( pit’ Si) a pikimusta };|
pihkainen.
piteous (pi’tios) a. sddlivd, |
surkuteltava; kurja; oa
piteously (pi tiosli) ai,
saalivaisesti; surkealla,

kurjalla tavalla. |
pith (pith) Ss:
sydan, sisus; volma; tar-
Keys; vahingoittaa
selkaydinta; vithily
(pv thili) adv. ytimella, |
ytimellisesti; pithy |
(pi’ thi) a. ytimellinen:||

— Vv.

 

| helli:
|

| plaid (pleid)

viheliadinen ; oe pitiful
(pvtifol) a. saadlivainen ;
surkea; — pitiless
(pv tiles) a. saalima-
ton, tunnoton, kova;
pity (pvt) s. séalivai-
syys, saali; surkuttelemi-
nen, osanotto; -— V. sur-
kutella.. sk#a]IA: srmah-
taa, olla sé&alivainen.

\|pittance (pi’tans) s. ruoka-

| annos; rahtunen, muru-

nen.

|pivot (pivot) Ss. napa,
puikko, tappi; ~ v
kaantya, pydria ;— pivot-
hole (pi’vothoul) s. tapin-
reika.

Placable (plei’kabl) a. lep-

pyvainen, sovinnollinen,

Dlacard (pldkaard’) s. ilmoi-
tuslippu; julistus, asetus;

v. seinaéan naulata il-
moitus luettavaks1.

Place (pleis) s. paikka,

| ja, tila, ala; asuinpaik-

| ka, asunto; asema, koh-
ta; v. sijoittaa, aset-
taa, Danna’? Istutteaa- ore
taa palvelukseen; jarjes-
taa ; placer (plei’sér)
s. sijoittaja.

placid (pld’sid) a.

hiljainen,
levollinen; — placidly
(pla’sidli) adv. leppoisas-
ti, sdvyisesti; — placidity
(plasi’diti) s. leppeys, si-
vyisyys.

Plagiarize (plei’dziaraiz). v.
varastella, ilmoittamatta
lainata toisen kirjailijan
teoksesta.

 

si-

 

leppea,
saysea,

selkaydin;||plague (pleig) s, rutto, kul-

kutauti; tuska, vaiva; —
v. tartuttaa ruttoa;: vai-
vata; raakata.
Dlaice (pleis) s. kampela.,
s. vuoriskotti-

laisen levyei ja ristirai-plain

toinen villakangas; S1‘ti

tehty viltta.

lal , )
piain plew/)
x7] :

ruma tov?! rehneiil
né j Dé \ )
1
dimi n SuLO mieil
nen peitt I I pell

| ilmel 1 »

sy @ is
101 I ]

) n tta i
1kKO lakeu la

soitt a ilitt ; sely

ti. selitt - plain-

QT)

li i et ; - plain-

clothesman (plein idhe
plaindealer lein’

< rehellinen mlé

nen vVilpiton, S1uo0-

ra :— plaindealing

d l ~ rer LL11S) VS.
plainly (p
:
| ’ } cac
x
'
tT) 7 i
plainness
C8 } SC =
ksinl
ehe j f
plaint S liner
kay plain

plaintive (plein’ Ves

iva, ' keroiva ; irkea
plaintiveness t
ni ’ tt l
sul is rkea tila
plait s, palmikko

panna poimuihin

plan (pldn pohja piir-||plaster (plas’tor) s.
. ] |

ros; suunnitelma ehd¢
1s te}
da I ro suul
ni Lia tella Va
mistella tuumaella

plane (plein s tasa

tasanko: hovla: amen! Ne

Lasottaa. SiIllttaa

plash (plas) S

plaster

ti: liidella ilmassa; —=
planeiron (plein’aiorn) sg,
liinter: - planestock
hoylanpuu;
(ple in?in) Ss.
— plane-
bench (plein’bents) s, h6y-
planimeter

} tasapinta-
nittaaija: —_ planish
nis) v. lydda sileake
kiilloittaa
hammer

hoylaintera

(ple in’stak) s.
nianino

— planing

}

minen ;

penKK1;

es t SOILttaa

planishing

nlin’isin hd’mor) s. silis
tysvasara; — planishings
stake (plin’isinsteik) 3;

lj salasin; —

U) planis-
phere (pla’nisfiir) s. tasas
pintainen pallokartta.

planet (pla’net) ss, Kiertos

ti; — planetary (pla
i kiertotahti; —
kiertotahtien vaiku-

, lankku,
.uta: ohjelmakohta; —

O La paallystaa

planless (plan’les) a. suum
ohjelmaa vailla
lant) s. kasvi, tag

hdas, tydhuone;
kaunis-
istuttaa;
tt , perustaa; tuoag
n:; juurruttaa >; tee
ke 1a loukko; — plane
tation plintevson) s, is
ittam istutus; —
planter (pldn’tor) s. iss
tuttaja, kasvattaja; Siim@
tomaan perustaja.
Las ) lHthkk6;
pirskoittaa;
ieto toisiinsa.

minen:

Cen 2 .
Taisnc, = VV.

laasta-
lkitus-, laastaus-ale
ne; — v. laastaroidag
9) llvsthHA saviseoksellaj;
plasterer (plas’toror) §,
sinvalaja; marmorisée
n valmistaja; rappae
ri: — plasterstone (plas’-
kipsi; —=

| ‘

LOrSToOwUwn ) :oo

plastic

ow

   

plead

 

Plasterwork (plas’toérwork)
s. kipsi tai marmoriseos-||
teokset.

plastic (plids’tik) a. muoto-
taiteellinen.

plastron (plas’tron) ss. rin-
tahaarniska, kilpikonnan
kilpi.

Dlat (plat) s. palmikoima, ||
kutoma; palmikko; mat-
Lon a. lattea, littea, ta-||
sainen.

plate (pleit) s. laatta; tal-||
rikki. lautanen : hopeiset ||
tL. Kultaiset (hopeoidut
kKullatut-) pdytakalut, ho-
peateokset, hopeaastiat;||
sorvauspuitten pyodrake;|
— vy. peittada hopealevyil-|
l4, hopeoittaa, kullata; |

}
i

 

levyttaa, laa’oittaa; pa: 41-

lystia; —  plategilass ||
(plew gias) s. valettu ‘ki-| |
vastinlasi ; —— plated

(plerted) a. hopea-, kul-
talevyilla peitetty: pan-
saroitu; suomuinen; —}|
plating (pleit’in) Ss, ho}
peoittaminen, kultaami-
nen; levyttaminen, kis-
koittaminen,

plateau (platow’) s. ylata-
sanko; ruokapoytakoris-
tus.

platform (plat foorm) Ss.
suunnitelma, luonnos; ko-|}
roitettu permanto, lava;
puolueen ohjelma.

platina (pla’tina) s. ey

platitude (pli’titjuud) |
latteus, litteys; typeryys

Platonical (platd’nikal) |

|

||
||

|
|
i
|
|
|

|
|
|

|
|
|

aa himotta
hailev
Platoon nse Es, Seay

va suosionosoitus; —
plauditory (ploo’ditori) a.
kaikuvasti suosionsa o-
soittava.

plausibility (ploozibi’liti) § s.

hyvaksyttavaisyys, toden-

nakoisyys; — _ plausible
(ploo’zibl) a. suosiota an-
saitseva, hyvaksyttavi,

otellinen; uskottava, to-
dennakodinen; miellytté-
va; — plausive (ploo’siv)
a. hyvaksyvainen, suosio-
ta osoittava.

4 Play (plei) v. soittaa, pela-

ta; leikitella, olla leikki-
silla, kKujeilla; ldikehtii,
vilkua; — s. soitto, soi-
tanto: soitin; peli: leik-
ki; leikinlasku, naytinté,
naytelma; liikunto, lois-
kunta; — player (plei’-
or) s. soittaja, soittoniek-
playful (plei’fol) a. leik-
kisa, naljakas, valaton :
a playfully (plev foli)
adv. leikkisdasti; — play-
fulness (plei’ folnes) Ss,
leikkisyys, naljakkaisuus;
— playingeards (plei’in-
kaards) s. pelikortit; —
playground (plev graund)
s. leikkikentta; — play-
thing (plei’thin) s. leikki-
kalu, lelu; — playwright
(plev’rait) s. naytelmd&kir-
JOittaja.

pled (pli) sg,  riltayutty:

lainkaynti; puolustuspu-
he; puolustus; vastavidi-
te; todistusperuste; vdl-
te, veruke, tekosyy; esiin-
tuominen, esittaminen ;
pyynto, anomus.

na, sotamiesparvi., ||plead (pliid) v. oikeudessa

platter (pla’tor) s. latuskai- |
nen, farijotin > latwiska < |)
kutoja, palmikoitsija. |
platting (plit’in) s. olki,-||
ryokoe; punottu: ja ter-||
vattu lanka; kutominen, |
palmikoiminen.
Plaudit (ploo’dit) s. kaiku-|!

|
i
|

puhua, pitaa puhetta,
mainita syita, vastata
kanteeseen; kaiyda kird-
jia; oikeudessa selittai,
ajaa asiaa; hartaasti ru-
koilla ;—pleadable (pliid’-
abl) a. lainalainen, oikeu-
den ratkaistavaksi mah-pleasant 324 plot

 

dollinen ; puolustettava,|| plenary (plii’narit) a. tay-
anteeksiannettava , — si, tiydellinen, kokonai-
pleader (pliid’ér) s. puo-|} nen; — S&S. tiydellisyys.
lustaja, asianajaja; vas-|| plenipotence (plini’ potens)
tapuoli, vastustaja; — s. tiysivaltaisuus, vapaa
pleading (pliidin) s, asi- valta; —  plenipotent
anajo, puolustus. (plinv potent) a. tiysival-
pleasant (ple’zant) a. mie- tainen; — plenipotentiary
luinen, suloinen, miellyt- (plenipoten’ siari) Ss. avo-
tivi: iloinen, hauska ;— naisella ja ehdottomalla
pleasantly (ple’zantlv) valtuudella varustettu.
adv. miellyttavasti; haus- plenitude (ple’nitjuud) Ss.
kastl ; — pleasantness tiiysiniisyys, taydellisyys;
(ple’-zantnes) Ss. miellytta- runsaus,
valsyYSs, hauskuus; || plentiful (plen’tifol) a. run-
pleasantry (ple’zantri) Ss sas, yltikylldinen, ylen-
hupaisuus, hauskuus, ilo. palttinen, ahikuva’ vie
please (pliiz) v. miellyttaa, java; — plenty (plen’ti)
olla mieliksi; hauskuttaa, s. paljous, runsaus, kyl-
huvittaa; tyydyttada; tah-|| lyys, rikkaus; — adv.
toa, mieliid; suoda; Kat- paljon.
soa hyviksi, suvaita; —||pleurisy (pluwu’risi) s. keuh-
intrj. olkea hyva; ~— kokalvotulehdus.

pleased (pliizd) a. iloinen
mielissiain oleva, tyyty-
viinen ; — pleasing (pluz -

plexiform (plek’sifoorm) a.

kudottu, palmikoitu, ver-
kontapainen.

in) q. rmiellyttava, vie- : is
Hitt eT nautt : pliable (plai’abl) a, notkis-
la aVa& > a lit aAVa ; ne ° oo

1 ly rr lite? li) Ldv tuvainen, notkea, talpu-
pleasel) plirte ady. - a a

; ; va, talpuvalinen.,
miellyttiviisesti; — plea- : - i : -
ut " (mlesur) ; haus plication (plaikev’son) s. pol-
sure ple cui Ss. aus-

ee nuihi ‘ * poim “vp-
euus “huvi, ilo; mi lihy- muihin pano; poimu, ry]

srs a |

vi, mieltymys; mielival- : : .

ta: Vv huvittaa miel plight (plait) S. uskolli-
a a . Lddy A .

lvttiii: noudattaa mielta suus, kuuliaisuus, velvol-
y S26 + oO Gdatlac bi Lc : i oe: as. eae Si
tahdi, mielti mydten. | -diswus Bibs laita, laatu;

vaarallinen tila, hammin-

Vv.

plebeian (plibiv’jan) a. al- ki, pula; — v. panna va-
haissaatyinen. kuudeksi; panna alttiik-
pledge (pledé) s. vakuus,}, si; kutoa, palmikoida.
pantti, takaus; vakuus-||plinth (plinth) s. pylvaan
vanki; takausmies; todis- aluslaatta, patsan kan-
tus; vakuutus, lupaus; ta.
sitoumus; — v. antaa|/plod (pldd) v. rehkia, puu-
vakuudeksi, pantiksi;|| hata, ponnistella; juosta
taata, vakuuttaa, pyndsti/} wvuvuksiin.
luvata, vakuuden anta-|!plot (pldt) s. pieni ala;
misella sitoutua anta-|) suunnitelma, tuuma, juo-
maaan. || ni; salahanke, salaliitto ;
plenarily (plii’narili) adv. || —  y. suunnitella, kuvael-
la, virittaa, yritella :

tiydellisesti, tykkanaan, ||
kokonaan > — plenariness || miettiid salahankkeita ;—
(plii’narines) s, taysiikai-|) plotful (plat’fol) a. juoni-

SYYS, taydellisyys; kas, vilpillinen; plotterplough $25 plus
(pladt’or) s. suunnittelija; | na, hoyhen; sulkatéyht6,
vilppienvirittaja, juonit-| koruhé6yhen; voitonmerk-
telija; keksija. ki; upeus, ylpeys; — _ v.
plough (plau) s. aura, sah-| sulittaa, kynia;:  kaunis-
ra; — v. kyntada, muo-; taa; poyhkeilla ; —
Kata. | Plumeless (pluum’les) a.
pluck (plok) v. poimia, nyp-| sulaton, hédyhennet6n;
pia, kynia; — s. poimimi-| Dlumelet (pluum’let) 3.
nen; mielenrohkaistus, pieni sulka, hd6yhen; —
rohkeus; — plucky (plo’- plumery (pluw meri) Ss.
ki) a. rohkea, uskalias. hoyhenet, hoyhenkoris-
plug (plog) s. vaarna, nap-| tus.

hanikka ;
puserrettu |
Vi Ei= |

pula tulppa;
sytytinneula;
tupakkakakku;}

pata, tukkia: tayiiaa.

plum (plom) s. luumu, vas-
kyna,

plumage (pluuwmedz) s. hoy-
henet, ho6yhenpuku; sul-
kutoyhto.

plumb (plom) s. lyijypala-
nen, lyijypaino ; tayte |
hampaassa; — adv. pys-
tysuoraan; heti; suoraan

tapahtuva; — v.
pystysuoraan asemaan;}
asetella, suunnitella; pys-|
tyttaa luotinuora vesi- |
Vaa an mukaan, tutkiat
luotinuoralla tayttad
hammas metallilla; tehdi.|
putkityota ; plum-|
beous (plom’bios) a. lyi-|
jy-, lyijyinen; tyhma, hi-|
daspainen ; plumber
(plo’mor ) lyijyseppa, |
lyijynvalaja, levyseppa, |
johtotorven laskija, lasi-|
rutujen lyijynuurtaja;
plumbery (plo’mori)
lyijyteokset;
lyijyvalimo, lyijyn, hehe
teosten valmistaminen ;—|
plumbie (plo’mik) a. it
jy-, lyijyinen ; plum- |
biferous (plomi foros) a4
lyijynsekainen; — plum. |
bing (plo’min) s. suunnit-|
teleminen luodinnuoran |
mukaan; johtotorven las-
keminen; levysepan tyo;
johtotorvet.

plume (pluum) s.

S.

 

sulka, ky-

 

|| plumming

asettaa ||

lyijy alee!

plummet (plo’met) s. pohja-
luoti, paino, punnus;
plummetline (plo’metiain)
Su > pOonJustinsiima.

(plo’min) s. mal-

hakeminen,

 

misuonien
raudanvetaja.
iplummy (plo’mi) a. jarjes-
tykKsessa, kKunnossa oleva.
iplump (plomp) a. lihakas,
lihava, paksu, turpea,

pullakka, reheva; — v.

paisuttaa, turvottaa, le-
ventaa, lihottaa; kayaa
| paksuksi, paisua, lihoa;
| pudota loiskahtaa; —
| plumpness (plomp’nes) s.
lihavuus, taytelaisyys.
| plunder (pion dor) Vv. Tyos-
ta4a, riistaa, rosvota; —
| sg. rosvo; saalis; matka-
| kapineet; —_ plunderer

(plon’ doror) ryostaja,
varas.

plunge (plondz) Vv, woottaas

“| heittaa, viskata, tyOntda;

Upota; heittaytya;
plunger (plon’dzér) s. su-
aieeae: manta; tuhlaa-

sited (pluw’ral) a, monta

 

i sisditava tahi osolttava ;

| , tomieko, phar.

| pluralism (pluwralizm) s.
moninaisuus; — plurality
(pluurvliti) s. fmoninai-

suus; enemmist6; — plu-
ralize (pluwrdlaiz) v. mo-

nistaa, muodostaa plura-
Li.
plus (plos) konj, siihen li-
| gattyna, ynna;—s. lisa.plush

plush (plos)
gas.

pluvial (pluw

nen, Sacge-.

 
  
  
   
  
  
  
  
  
  
  
  
 
   
  
 
  
  
 
  
  
  
 
 
  
 
  
  
  
  
  
  
  
  
 
 
  
   
    
 
  
   
 
  
  
  
  
 
  
  
  
 
   
 
 
 
  
 
 
  
   

ply (plat) v.

t2 pyynnol
kayvttad , ~1
pua, notk
mukautua

tumus; -
s. tuulenka
ilija.

p. m, (pit
meridiem,
len pdivan.

pneumatic — (
ilma-, ilma
— pneuma

keuhkoja

kuumetta 1]
poach (pouts

taa, kKeitt

' 1]
bla

VO

metsanriis

rakkKO *

pocky (pa
katala, ko1
pockmark
rokonarpl.

kukkaro;
pistaa tas
Koota :: un!
ecketbook

taskukirja,

EE

kokoon; ahdistai

sa: lavistaa

hoyryta; v:

oo
bo

s, plyysikan-||
vial) a. satei-

taittaa, panna
kiusa-
la; ahkerasti
jurastaa? tai-
1a peraytya,
risteilla ; a

s. poimu; sada koydessa
notkistus; taipumus; tot-

plyer (plai’or)
vija, hyva ris-

em) lyh. past
jalkeen puo-

niuma tik ) i
lla taytetty
ties (njume

tiks) spl. ilmanoppi, i1lma-
tieto; henkioppl.
pneumonia (njuwmownid)  S.
keuhkokuume; — pneu-
monie (niuma nik ) Che

tahi keuhko-

coskeva.

) v. kiehaut-
paistaa vois-
tallata; ta-

olla kostea

r(rastaa;, = 8

an varkaus;

poacher (pout’sor) s. sa-
lametsdstaja ; poachi-
ness (pout’ Sines) 5. maaan
kosteus ; poachy (pout’-
34) a. kostea, marka,
pehmea.

poek (pak) Ss nyppyla;

pockiness (pda’-

kines) s rokkoisuus;

ki) a. kenhno,
inamainen; —
(pak’maark) s.

pocket (pa’ket) Ss tasku;

pussi; —~ V,
kuun; salassa
lOLtSa >; =—— po-
(pa’leetbuk ) S,

muistikirja ;

oo

 

   
 

poison

lompakko; — pocketfui
pa’ketfol) a. taskullinen.
pod (pad) s. KUOrl, pDalio,

kote

>|

oe)

- —— y, tulla paliol-

le, paisua.,

podagra (pd’dagra) s. jalan-
poltto, luuvalo,

(padz) s. allikko, 1la-

podge

takko;

poem

bst/

1}

velli.

(pow em) s. Puno, Fu-
noelma; — poesy (pow-

SuUS ,;
runoilija, runoniekka; —
poetize (powetaiz) v. ru-
noilla ;
poetry

taidé

poh (pou)

mita

s. runous, runolli-
- poet (powet) s.

ihannoida ; —
(pow etriv) Ss; ERno=
runous.

inter]. hyi! anh!
viela!

poignancy (poi’nansi) s. Kar-

keus,

suus
(poi
<1
point
ka

karmeus; purevai-
iva: — poignant

mant) a. terava, kar-

pureva, ivallinen.

noint) s. karki, nok-
niemeke; neula, pis-

tin: teri: ponsi; pisto-
sana; piste; paikka; koh-
ta seikka: asianhaara;
vaite oppikohta; kanta,
tila suhde: osa;: kaan-
nekohta; loppu viittaus;
tarkoituspera; — v. te-
roittaa, suipottaa; vujen-
a ohjata; miarata
valita: kalkita; valimer-
kittaa kirjoitusta, lau-
eita — pointed (poin’-
ted) a. teravakarkinen ;

pistelias, ivallinen, tera-

Va

poise

pisteilla varustettu,
vari
(poiz) s. paino; tar-

le :
BCYS,

v.
sapainoon; vastata; fa-

sittaa

poison

( poi

V.
mella,

Any suora,

tasapaino; vaaka;
punnita, panna ta-

hillita.
(poizn) s. myrkky;
myrkyttaea > -cur-
pilata; — poisoner

nor) s. myrkyttaja ;
turmelija;: viettelija; —
poisonous (pote’nds) a.poke 327 pollen
myrkyllinen ; turmiolli-|| —s. kiilto; sivistys; koh-
nen. teliaisuus; —_ polished

poke (pouk) s. tasku, kKuK-|| (pa lisd) a. kiilloitettu,
karo; tyonti, nyrkin-|| kiiltava; sivistynyt, saa-
lyénti;— v. painaa eteen-|| dyllinen; — polisher (pda’-
piin; kohentaa; puskea;|| Jtsor) s. kiilloittaja.
nuuskia; hapuilla;  ta-|| polite (polait’) a. kiilloitet-
voittaa, kopeloida; kay-|| tu; sivistynyt, kohtelias,
da toimetonna; sekoittaa,|| siidyllinen; — politely
hammentaa ; mo poker || (polait?’li) andy. icohtel-
(powkor) s. ty6ntaja,_ tel-|| aasti, saadyllisesti; —
144j4; hiilihanko; hapui-|| politeness (polait’nes) S.
lija; — pokey (powkt1) || kohteliaisuus.

a. Jckompelo: tyhma;. a-

z, a z political (palvtikal) a. val-
red, narkas. turhantark-

tiollinen, valtiotieteelli-

igh a ring ( 71-49) ‘ ‘ ay
Ka ; poking (pou kin) ae nen; valtioviisas; kansa-
halpa, kumartelevainen. lais-: viekas. viisas: ——
OLE now lor) s nas 1a- Ue Tac y
I ober (20H 29 ) * weet i politics (pd’litiks) spl.
Day DAN a DUONG: oie | ValuOtede.. .. ainGl eek
ane ius sed polarbeas hankkeet, juonet, valtiol-
(vow lorbpeer) Ss. Jaakarhu ; linen toiminta; — politi-

— polarecircles§ (pow’lor-||
sorkls) spl. napapiirit; —||
pole (poul) s. Maannapa;
seivas, tanko, salko, riu-

cian (pdliti’ san) s. valtio-
mies; politikoitsija; vie-
kas ihminen, juonittelija;
— polity (pa@liti) s. val-

Ku ; JEOREHLO 5; oles Per | tiojarjestys, valtio-laitos,
na Tiukja >; sauvoa: kan- | hallienepinete.

taa korennolla; — pote- ;

axe (poul’iks) s. tappa-|| polka (poul’ka) s. polkka.
ra. mestauskirves: —|| poli (poul) s. paakallo, ta-

ee karaivo, paa; valetukka;
henkiluettelo, nimiluette-
lo, vaaliluettélo, 42aniluet-
telo; vaall, a2anestys: 424-

polestar (poul staar)

pohjantahti.
polemic (pole’mik) a. viit-||

televd, riitaisa, riidanhi-||

 

moinen: s kiistakir-| niluku; vaalipaikka; 44-
jotus, viittely; — pole- nienlukeminen; — vy. kar-
mies (pole’miks) spl. ky- sia; leikata poikki: ke-
naar Lita: : niittaa ; riisua ;
poler (poul’or) s. porkka, || ry0staa;  tehda luertes
selkolirussauv a. | aanestajista, kirjoittaa
police (poliis’) s. poliisi; || aaniluetteloon ; antaa aa-
vakuutuskirja; — v. yi-|| mensa aanesté&a; maksaa
lapitid jarjestysti; —|| henkiraha; tulla valituk-
policecourt = (poliis’kaurt) si; — polltax (poul’tdks)
s. poliisivirasto, poliisioi- s. henkiraha; — pollard
keus; — policeman (po-|| (p@lord) s. latvattu puu;
liis’min) s. poliisimies. || sSarveton nauta eldin; e-
policy (pd’lisi) s. valtiotie-|| ras kala; — poller (pd’-
de, valtioviisaus: valtio-|| lor) s. karsija; adanikir-
toiminta: valtioasiat,|| Joittaja; 4a4nestaja; rydés-
valtiopolitiikka; menet-|| t&aja; — polling (pd’lin)
telytapa. | s, 4anestaminen, vaali.

polish (pa’lis) v. kiillot-||/pollen (pd’len) s. siitepdly;
taa; kaunistaa; kiiltaa; jauhonpoly.

}pollock 328 pontiff

pollock (pd’lok) s. eris||polytechnic (pdlitek’nik) a.
turskalaji | polyteknillinen, monitai-

pollute (pdluut’) v. saas-|| toinen; — polytechnic
tuttaa, tahrata, ryvettia;|| chool (pdlitek’nik  skuul)
havittaa ; — polluted s. teknillinen koulu.
(pdluu’ted) v. saastutet-|| polytheism (pa’lithi-izm)  s.
tu: Dilattu: Nevaisty > — monijumalisuus; — poly-
pollutedness (pdluu’tednes) theist (pd’lithi-ist) s. mo-
Ss. saastutus, havaistys; nijumalainen.
- pollution (pdluw son) ||pomade (pomeid’) s. voide;
s. saastuttaminen, tah- —  y. voidella.

raaminen; saastaisuus.

polt (palt) s.
ku,

poltroon
uri -
kurim
12.;
ruu nord)

is-

hutkaus,

pel-
pel-

Kur-

(pdltruun’) s.
heittio; — 4a.
ainen; halpa,

poltroonery

{ Ppa Lou

s. pelkurimai-
suus; kKelvottomuus, kur-
jJuus.

poly (pa@’li) a. moni-
polyandry (pa lidndri)
monimiehellisyys.
polyarchy (pw liaarki) Ss.
monivaltaisuus.
polygamous (poli’gamos) a

moniavioinen; moniavioi-

suutta puolustava ; po-
lyvgamy (poli’gami) s. mo-

niaivioisuus, monivaimoi-

suus.
polyglot (pd’ligldt) a. mon-
ta kielta taitava
polygenous (poli’genos) a.

monilajinen,
ea cher

monenlai-

polygon (pd’ligan) s. mo-
nikulmio.

polygraphy (pa’ligrafi)  s.
polygrafia ; kirjoittami-
nen monenkaltaisista ai-
neista,

polypus (pd’lipos) S, po-
lyyppi.

polymorphic

(p@ limarfik)
a. monimuotoinen.
polyscope (pad liskoup)
monistuslasi.

polysyllabical (pdlisild@ bikal)
a. monitavuinen ;
polysyllable (pa’lisilabl)
s. monitavuinen sana,

pemegranate (pom’granet)

s. kranaattiomena.
pommel (po’mel) s. keppi:
miekan ponsi; — v. sur-
vaista, lyoda.
pomologist (pomd’lodzist) s.
hedelmientuntija; hedel-

mapuitten viljelija; —
pomology (pomd’lodzi) - s.
hedelmAaviljelys; hedel-

I L1aoOppi.

pomp (pamp) Ss, loistoisa
saattoseura; loisto, kors-
keus. ; = pomposity

loisteliai-
korskaile-

(pampa’siti) s.

komeus;

suus,

minen ; — pompous
(pam’ pos) a. loistoisa ;
korskea:; — pompously
(pam’ posli) adv. loista-

vasti, korskeasti.
pompire (pdm pair)
ryniomena,
pond (pdand) lammikko ;
v. kaivaa lammikoksi;
koota lampeen.,
ponder (pdn’dor) v.
ra. tarkastaa ;
ponderable (pdn’dérabl) 4a.
punnitt punnittavaksi
mahdollinen; — ponderer
(pan’ doror) punnitsija:
ponderous (pdn’ddros)
a. painava, raskas; an-
kara.
poniard (pon’jord)
puukko,
taa
pontee
taassa

s. paa-

Ss

punni-

ava,

S.

s. vaki-
tikari; — v. pis-
vakipuukolla.
(pan’tii) s,

lasipihdit.
pontiff (pdn’tif) s. ylimméai-

lasiteh-

nen pappi, piispa, paavi;
— pontific (pdnti’fik) a.vaistalo; — poorlaws

veranda.

pontoon 329 port
pliispallinen, paavillinen; | jokapaivainen ; yleisesti
muhkea, juhlallinen; —| tunnettu; — popularity
pontificate (panti fikeit)|| (pdpjuld@’riti) s. kansan-
S. paavin istuin, -ppaavin suosio; kKansantajuisuus;
toimi. kansantajuinen kirjailu-
pentoon (pdntuun’) s. uiva tapa; — £popularization
Sillana alus, (popjularizev’son) s. saat-
pony (powni) s. pieni he- taminen kansantajuisek-
vonen, poni; pieni lasi. | si;—popularize (pap juld-
poodle (puudl) s, villakoi-|| raiz) v. saattaa kansan-
ra. tajuiseksi; levittaa kan-
pooh (puu) interj. mitaé vie-|) saan; — popularly (pdp’
la! ,-hohhoi! jopa 36! | jularli) adv. kKkansan ta-
pool (puul) s. allikko, lam-|| valla, kansantajuisesti;
mikko; biljaardipeli; uh-|| yleisesti; — populate
kapeli; uhkapelipaikka; || (pap’juleit) v. kansolviaa;
panos pelissd. kansoittua,.. karttya: —.
poop (puup) s. laivan perd-}| a. vakirikas; —  popu-
puoli; — vy. sy6ksyi!| lation (papjulei’gon) gs.
aluksen perddn, kansoitus; vdest6;: vidien-
poor (pjuur) a, Koyha: huo- luku; — populous (pdp’-
no, mitaton, halpa, kur- julos) a, vakirikas,
ja: onneton, poloinen, || porcelain (poor’silin) Ss.
surkea, raukka; — poor-|! porsliini; porsliinitavara.
house (puur’haus) s. vai- | porch (poorts) s. etehinen;
|

 

(puur’ loos) Ss. vaivashoi-
toasetukset; -— poorrate ||
(puur’reit) s. vaivaisapu;
— poorness (puur’nes) s.
koyhyys, Kkurjuus; huo-|
nous; typeryys; arka- ||
maisuus. ||
pop (pap) interj. laiskis!

moiskis! puksis! — s.|
laiskays, moiskaus, mdt-|]
kays; soodansekainen |
JUOMA 4. -—— Vv. CBP Rati
taas, tupsahtaa.
pope (poup) s. paavi; kiis-
ki; — popery (pou’pori)
Ss. paavilaisuus; — popish
(pow pis) a. paavilainen.
poplar (pdp’lér) s. saksan
haapa, poppeli.
poplin (pdp’lin) s. eris vil-||
lasilkkikangas. |
poppy (pa’pi) ss. unikko,||
unikukka. |
populace (pdp’jules) s. kan-||
sa; rahvas; —  popatar||
(pap’julor) a, kansallinen ;||
kansantajuinen: kansan-||
mielinen, ystévallinen ; |

 

\toreine (poor’sain) a. sika-
mainen,
porcupine (poor’kjupain) s

piikkisika.

pore (pour) s. huokonen;
— y. tutkia, tarkastella.,
mietiskella ;—porer (pou’-
ror) s, ahkera Jok15--—
porosity (pord’siti) s. huo-
koisuus, lapitunkevaisuus:
— porous (powros) a.
huokoinen, lapikaskeva,
hauras.

pork (poork) s. porsas, si-
ka, sianliha, — porker
(poor'kor) s, stka*: ten-
rastaja.

porpoise (poor’pos) s. meri-
sika.

porret (pd’ret) s. metsid-
laukkKa.

porridge (pd’ridz) s. soppa,
rokka, welll,  pouro: —-
porringer (pd’rindzér) - sg.

malja; puurokuppi,

port (pourt) s. satama; ovi,
verdja, porttl: laivan va-
sen kylki; ryhti, -asento,Porte
KBVLOS; —— vs kiantaa pe-
risin vasemmalle; kan-
faa: - portable (pour-
tabl) a. helposti Kannet-
fave Arias. “ar portage
(pour’ ted) s. vieminen,
kantaminen; kuorma,; ta-
varat kuletusmaksu ;
portal (pour’tal) s. pia-
Ovi, LOLVi.

Porte (poort) s Turkin hal-
litus.

portwine (poort’ wain) S
portviini.

portend (partend’) v. ennus-
taa, ilmoittaa ; - portent
(partent’?) S. paha eun
portentous (parten’tos) a
pahaa ennustava , {uon-
noton, hirvea.

porter (par’to! s. ovenvar-
tija; kantaja, palvelija.

pertfolio (pourtfoul jo) s

salkku, kirjelaukku
portico (poor’tiko) s. py}-
vaskaytava.
portion (pour’ son) s OSA,
osuus: annos; mydta jai-

set: — v. jaella vVarus-
taa mybStajaisilla ; _

portionless (pour Somles )

4 osaton: ilman myodta-
jaisia.

portliness (pourt’ lines) S.
muhkeus, uljuus, arvok-
kaisuus; —portly (pourt’-
li) a. muhkea, kookas.

portrait (pour’tret) s, muo-
tokuva ; portray (pour-
tre’) v. kKuvata; maala-
ta: — portrayal (pour-
treival) s. kuvailu, esit-
tely.

pose (pouz) s. asema, asen-
to:—v. seistii maaratyssa
asennossa; olla olevinan-
Sa 5 poser (powzor) S.
kyselija ; vaikea kysy-
mys; olevinansa olija,

petkuttaja.
position (pozi’Son) s.
ry nti $ asema,
tila, kKanta, laita;
oppi, vaitelma.

asento,
paikka ;
perus-

330

  
  
   
    
  
 
 
  
 
 
 
  
  
 
  
  
  
  
   
  
  
 
 
 
 
 
 
  
 
 
   
 
  
  
 
  
  
  
  
  
 
    
   
  
  
   
  
  
  
   
    
  
 
 
  
   
  
  
    
  
 
 
 
   
   
  
 
 
 
   
 
  

post

 

positive (pa@’zitiv) a. positii-
vinen, oleellinen, todelli-
nen, shintOperainen ; ylei-

sesti hyviksytty ; saadet-
ty, méadratty; varma, va-~
kava iyrkka, jarkahta-
mitén, itsepintainen; ni-

menomainen, ehdoton; rat-

kaiseva:—s. sdaantdperai-

syys; todellisuus ; positii-
vi; - positively (pwei-
tivli) adv. viittamatta,

f hdottomasti ——
(pd zitivnes)

varmaan,
positiveness
s tosiperaisyys; varmuus,
jyrkKKyys; itse-
vaativaisuus ;
myOnty-

lujuus,
luottamus ;

itsepintaisuus,

mitt6myys; — positivism
(pda zitivizem) s. positivis-
mi. se ajatussuunta, jo-
ka varmana pitéa ainoas-
taan aistinten havalunot.
posse (pda’si) s. nostovaki ;

joukko takaa-ajajia.

possess ( pazes’) v. omata,

pitii hallussaan, nauttla,
hallita, vallita; valloit-
tag. rmiehittaa ; —“ - pus-
session (pdze’sSon)s. omaa-
minen, hallussaan pi-
timinen, nautinto oikeus,
nautinto; valta 5 omai-

avara, hyvyys;
alusmaa ;

suus, {
maatila ;

possessive (paze’siv) a.
omaavainen, hallussaan
pitava ; possessor (pd-

omistaia, vallas-
isanta 5

2e’sor) S.
saanpitaja, —
possessory (pdaze’ sort) a.
omaavainen, omaamsoi-
keutta koskeva.

hera, ==
hyytymaan,

posset (pa’set) &.
v. panna
juoksemaan.

possibility (pdasib?v litt) Ss.
mahdollisuus; — possible
(pa’sibl) a. mahdollinen ;

— possibly (pd’sibli) adv

mahdollisesti, saattaa ol-
la.
post (poust) s, vaaja, py!-postdiluvial Sol posture

 

 

 

Vas, patsas:  tulkt, | oes (pous’torn) s. taka-

ka; sija, asema; vartio-|| portti: — a. takimainen.
miehisto ; vartiopaikka; || postfix (poust’fiks) s. loppu-
tehtaya, virka, palvelus-!| jyite. = (poustfils’) v.

paikka; meno tai tulo-
era; postilaitos; — y.
. . e |
naulata luettavaksi, julis- |

eee : ye el a kuoleman jalkKeinen.

avaista ; in aa ; || ; ay hes ies
Hee ee eaves Ss G8 S. alkikir-
panna kirjaan; kirjoittaa | Dostil (7 i val) ew Ikikir
puhtaaksi, siirtéa& padkir-|| joitus, reunamuistutus, li-
c Wy c ac se gee oe ee . a1 Si
jaan; panna postiin: | aaah raamatunselitys,
, : | 9S :
postage (poust’edé) s. pos-|j POStiia. ae

timaksu ;—postal (poust’ - | postilion (poustil jon) Ss. pos-

|

| liittaa loppuun.

| posthumous (pdst?humos) a.
isan kuoltua syntynyt;

al) a. posti-; postal tinkuljettaja, postiljooni.

“ AS Se = - = ans
card (poust’al kaard)- s. | postmeridian (poustmiri’-
postikortti; —- postbag|| dian) a. jalkeenpuolen-

(poust’bag)s. postilaukku;|
—postdepartement (poust-|| _ ‘
; 3 apie Ss oustmoor’ ten
dipaart’ment) - sg. postilai-|| Postmortem (Pp tm tem)

paivainen.

 

tos; — postman (poust’- a. Kuolemanjadlkeinen.
man) s. kirjeenkulettaja;|| postpone (poustpoun’ ) Vv.
—postmark (poust’maark) | siirtaa tuonnemmaksi;
Ss. postileima :—vy. -varus-| laiminlyéda; jatt&#&a: hal-
tella postileimalla: eet, ylenkatsoa: —
postmaster (poust?mis- || postponement (poustpoun’-
tor) 8. postimestari:. -—| ment) s. toistaiseksi lyk-
postmaster general (poust’- | kaaminen, viivytys.
mastor-dée’noral) s. posti-| postposition (poustpozi’son)
ministeri; — postnote|/ s halpana pitiminen, hal-
(poust’nout ) S..° postilla,| veksiminen; — postposi-

|
lahetetty pankkiseteli ;— =| tive (poustpd’zitiv) s. jal-

postoffice [ae S. leen asetettu.
postikonttori; — ost- | | ee ee + ee s
order FR Beorin On s. || eo vanncticte| (poust skr ipt) re
postiosoite; — postpaid | jalkikirjoitus, lisays kir-
(poust’peid) a. Site JECCem.
settu; — postroad (poust’ -|| postulant (pdst’julant) - s.
roud) s, postitie; — post- | vaatija, pyytaja, hakija;
stamp (poust’stimp) s.|| — postulate (pdst’juleit)
postimerkki. | Vv. Vaatia, pyytad. anoa-
postdiluvial (poustdiljuu’-|| Pitaa olkeutenansa; otak-
vial) a. vedenpaisumuk-|| SU@, edellyttaa; — s. vaa-

timus; edellyttémid, vAlt-

|
sen jalkeen tapahtunut. || a ae
J Pp tamaton ehto;

         

poster (pous’tor) s. pikala-|| ation (pdstjulei’on) — sg.
hetti; ilmoituslappu. vaatimus, harras pyynté:

posterior (pdstii’ridr) a, kanne; edellytys, oletus;
my6hdisempi, jailkeisem-|| — postulatory (pdst’jula-
pi, jilkeen tuleva, seu- tori) a. vaativa; edeitlyt-
raava; takimmainen; —|| tdvd, otaksuva; edellytet-
posterity (pdsté’riti) s. || ty.
jalkipolvet, jalkeentule- || posture (pds’tjur) s. asento,

vaiset; jilkimaailma. | ryhti; sieva kayt6s; ase-posy 332 pout

 

 

 

ma, tila, kanta, laita; || pettage (pa’ted2) s. liem!;
—__ vy. asettaa, suunnittaa. velli, puuro.

posy (pou’zi) s. tunnusiau- lpotter (pd’tor) Ss. BaVenVa-
se: kukkavihko, laja; saukon hanta; —
pottery (pda’tori) s. saven-
valajan ty6, saviastiain
tekeminen; saviastiat.

pottle (patl) s. pullo, kan-
nu: hedelmakopsa.,

potulent (pat’?julent) a, vii-
naan meneva.

pot (pat) s. saviastia, kan-
nu, ruukku, pottu, pata,
pannu; sotakypara; la-
ji pienikokoista paperla,
——— i. Deanne ruukkuun,
astiaan, sdilyttaa astias-

- ty : pouch (pauté) Ss. tasku;}
potash (potas) S. eared kukkaro, pussi, laukku;
Kall; ae potassic a eee linnuilla kupu; palko ;
Gates, Ps Kalisuolat's Ps kuori: vatsa; — v. pistaa
potassium Pee er 1. pussiin; niella vatsaansa.
kaliumi, ia poult (poult) Ss. kananpoi-
potation (patev'son) Ss. Juo- ka: — poulterer (poul’-
minen, massaaminen , térér) s. lintukauppias,
juomaseura , Juoma, siipikarjan hoitaja; on
potato (potei’to) s. peruna, poultry (poul’tri) s. siipi-
— potatofilour (potev to- karja,
flaur) s. perunajauhot. pounce (pauns) s. petolin-
petch (pdts) v. pistaa, tyon- nun kynsi; hohkokivijau-
tha. hos} hieta ; lavistetty
potency (po’tensi)  S. vaki,|| ompelus; paukaus; — V.
voima, mahti, valta, vai kynsillé iskea; pitaa kyn-
kutusvalta ; — potent sissaan } peittha honko-
(po’tent) a. vakeva, vol- kivijauhoksella; hydkata ;
makas, mahtava, valtava, - int. loiskis! laiskis!
waliknitava, -pOonteva,;, = pound (paund) s. naula (pai-
potentate (po’tentet) Ss nomitta); punta (kaksi-
voltias. DpDonattas. -—— .2o- kymmenta shillingia)
tential (poten’sal) a, te- vaaka: — v. sulkea sl-
hokas, vaikuttava, vaiku- saan, rajoittaa; lyoda,
tusvoimainen ; salaisen suomia: musertaa, Sur-
voiman sisdltivi, sisal- voa; — poundage (paund’-
linen: — s. mahdollinen edz) s. puntaraha (12
asia: — potentiality (po- pence punnalta tavaras-
tensi@’liti) s. vaikutusvoi- ta) takavarikkokarjan
ma 5 mahdollisuus ; — lunastusraha; — pounder
postentially (poten’ sali) (naund or) Ss. survoja,
adv. voimansa puolesta ; tolkki, petkel; Karjan ta-
sisillisesti; — potently kavarikkoon ottaja.
(po’tentli) adv. mahta-||pour (pour) v. Kaataa, las-
vasti, vakevasti. kea, vuodattaa, juoksut-
pother (pda’dhor) Ss. meteli, taa pois; juosta, virrata
melske, melu, rahina ; tulvata, valua, vuotaa;
rasitus; — v. meteldida, sybksya, samota,
halista, rahista ; rasit-||pout (paut) v. olla huulet
taa. lerpassa } olla pahalla
potion (pou’son) s., paran- tuulella; suuttua ; —
nusjuoma; -— Vv, antaa poutingly (paut’inli) adv.

juomla. i | nyrpeissaan.poverty

333

preach

 

poverty (pd’vorti) Ss koy-

hyys, puutteenalaisuus ;
puute; kurjuus, vihellai-
SYYS.

powder (paw dor) = to-
mu, poly ; puuteri ;
ruuti:® ==! ¥)) Bienontaa, ||

murentaa, survoa,
polyksi; puuteroittaa.
power (paw dr) Ss kyky,
kunto, voima, valta; elin-
voima; vaikutusvoima ;
hallitus ‘valtakinita,
tio’; vallanpitaja; sota-
voima; — powerful (pavw’-
Orfol) a. voimakas, vake-
va; tehokas; vaikuttava ;
ponteva; valtava, mahta-
melkoinen; —
(paw orles)
heikko;

Va; iso,
powerless
voimaton,
ton.

(paks) s.

valla-

pox Mini; kuppa.:
— vy. tartuttaa kuppaa.
practicability
mahdollisuus teh-
ta, kaytannollisyys; —
practicable (prak’ tikabl)
a. mahdollinen, Kelvolli-
nen;
practical (prak tikal) a.
kaytannollinen, kayttope-
rdinen; kaytantoon pane-
Va, toimiva:- harjaantu-

ati} ss:

nut,  tattava;:
ally (prak’ tikali) adv.
kavtannollisesti; itse asi-

melkein.

practice (prak’tis) Ss.
tint6, kaytt6; harjoitte-
leminen;

assa ;

(priktikabt’- |

kaytannollinen; :—|

|

hieroa|| pragmatie

val-|| praise (preiz) s.

a.|| prance

 

kay- || pravity

|

ampumaharjoi-|| prawn (proon) s.

tus; kokemus; taltavuus; ||
— practices

spl. metkut, koukut, veh-T|
keet, juonet; — practise |

(prék’tis) v. panna kay
tint66n; harjoittaa; ah-|
keroida, harrastaa; tehda|
noudattaa; harjoitella, |

oppia; — practised (prak’-||
tisd) a. tottunut, koke-
nut, harjaantunut, taita-||

|

|

|
|

(prak’ tisin ) a.’ Har-
kaytannoOllisesti
Ss, harjoitteln;
—practitioner (prakti’So-
nor ) S. kokenut mies,
asiantuntija, taiteenym-
martaja.

ing
joittava ;
toimiva ;

 

(prdgm@ tik) a.
opettavainen ; taitava,
kaytannollinen.
prairie (preiri) S.
kentta, aavikko.
kiitos,
maine;

ruoho-

y lis-

tys; kunnia, an-

sio; — v. kiittaa, ylistaa;
pitaa arvossa, kunnioit-
taa; — praiseful (preiz’-
fol) a. kilttettava,~ yiis-
tettava, kunnioitettava.

karata
rehen-

(prans) we

pystyyn; koreilla,

nella.

prank (prank) v. kaunistel-
la, koristella; — s. kep-
ponen, leikki; — a. hil-
lito6n, vallaton; — prank-
ing (prank’in) s. koreilu,
prameilu; — _ prankish

(pran’ki§) a. hullunkuri-

nen, kKujeellinen.
prate (preit) s. haastelu,
lorpottely, lor : — Vv.

haastella, lorpodtella, jaa-

ritella.

’

— practi-||prattle (prdtl) v. lorpodtella,

loruilla; — s, lorpottely ;
— prattlement (pratl-
ment) s. loru, lorpodtys.

(pra’viti) s. turme-
lus:

meriayri-
Ainen,

(prik’tises) ||praxis (prik’sis) s. kaiytan-

to, totuttin tapa; nario

tus, toimitus:

ipray (prei) v. rukoilla, pyy-

taa; — prayer (prei’or) s.
YUKO : rukoileminen,
TUKOUS; DPYYNLO; AnoOmuUSs ;
avuksihuuto; prayer-
book (prei’orbuk) s. 1u-
kouskirja.

va :—practiser (prak’tisor) ipreach (priits) v. saarnata;

s. harjoittelija ;—practis-|

julistaa; varoittaa, neu-preadmonish

neuvonantaja;

   
 
  
   

precipitance
sii’ dentli) ay: edelta-

piin ;— preceding (prisii’-
din) a. edeltakaypa, edel-
linen

precept (pri’sept) s. kasky:

  
  
 
    
 
 
 
 
 
  
   
     
      
 
   
  
  
 
   
   
   
 
 
    
  
 
  
      
   
    
   
   
 
   
   
   
   
  
   

preadmonish (priiddma’nis)

preadmonition

preapprehens

prearrangement

~

epavakaisesti;
precariousness (prikei’

precative (pre’kati

pi; — precedency
edellakayminen,

etevammyys;

ennakkopaatos;

    

neuvo, opvetus, ohie: —
preceptive (prisep’tiv) a.
kaskeva; .sdéatava; opet-

tavainen ; — preceptor
(prisep tor) Ss. opettaja,
koulunjohtaja, kasvat-
taja; — preceptory (pri-
sep’tori) a kaskyja, oh-
ita antava; — s, oppi-
laitos.
recession (prise’Son) s. e-
dellakayminen, etenemi-
nen.
‘ecinct (prii’sinkt) s. raja:
piiri, alue, seutu.
ecious (pre’sos) a. kallis-
rvoinen, oOivallinen, Kal-
His; = preciousness (pre’-

snes) s. kallisarvoisuus,
oivallisuus,

recipice (pre’sipis) s, jyr-
kanne; akkisyvanne, kui-
lu; pohjattomiuus; akili-

nen vaara.

‘ecipitance (presi pitans )
Ss, pikaisuus, hatikdimi-
nen, malttamattomuus;

precipitant (presi pi-
tant) a. alassyOksahtava
ivrkka: akkipikainen,
malttamaton; akkiarvaa-
maton; — s. sakkautus-
keino; sakka ; — pre-
cipitate (presi’piteit)  v.

suistaa alas: Hiaksi xkil-
ruhtaa; hatikoimalla teh-

aa, hatailla; sakkauttaa :

sakkKautua; — a. syOksah-
tava; akkisyva ; pikai-
nen; akkinaéinen; — pre-
cipitation (presipitev son)
Si. syOKseminen; akkipi-
kaisuus, hataileminen ;

sakkautus: — precipitous
(presiv’pitos) a. akkisyva;
akkipikainen ; vaaralli-
nen; — precipitously
(presi pitosli) adv. jyrkas-
ti; akkia.precise

335 pre-engage

 

precise (prisais’) a.
Ka: Varma.

— precisely (prisais’ li)

adv. tarkoin, selvasti;
tismadlleen; — precision
(prisi’zon) s. maarittete-

minen, tasmallisyys.
preclude (prikluud’) v. sul-
kea.. ulos, erittaa; estaa,
ehkaistéa; — preclusion
(prikluwzon) s. ulossulke-
minen; estaminen; havit-
taminen; — £preclusive
(prikluwsiv) a. ulossulke-
va; estava havittava,
precocious (prikow’sos) a.
akkikypsynyt, hatakas-
vVuinen ; varhainen ;
precocity (prikd@ siti) S.
varhainkypsyminen, ak-
kikasvuisuus.
precognition (priikdgni’s0n)
s. edeltatietaminen ;
tapdin ajatteleminen.
preconceive (pritkansiiv’) vy.
muodostaa ennakkomieli-
pide; — _ preconception
(priikdnsep’son) s.
kokdsite, ennakkoluulo.
precontract (prikdaw trakt )
s. edeltapain tehty
mus ; — (priikantrakt’)  v.
edelta’pain sopia.
precursor (prikor’sor) s. e-
dellakdvija, ennustaja ;—
precursory (prikor’sort) a.
edellakaypa,
400A tava. —— 8.
tus.

predatory

eael-

ennak-

sopi-

ennustava ;
johda-

(pre datori) a.
ryOstava, raateleva.
predecessor (predise’sor) s.
edellakavija.
predestinate ( prides’ tineit )
v. ennakolta maaérata ;—
predestination (pridesti-
nei’ Son) s. ennakolta maa-
raaminen ; ennakkomaa-
riys; — predestine (pri-
des’ tin) we ennakolta
maarata.
predetermination
mineVv son) Ss.
maikiraaminen,

(prididor-
ennakolta
ennakko-

 

| miiriys; — predetermine
(priditor’*min) v. ennakol-
| ta miiriti.

(pre’dikabl) a.
luettava ;

i predicable
| ominaisuudeksi

ominainen; — _  predica-
ment (pridv kament) S:
luokkKa, maaralaji; tu-
kala tila, pula; — pre-

dicate (pre’dikeit) v. vait-
tad, mainita ominaisuu-
tena ;—predication (predi-
kev’ son) s. vaittaminen,
omaisuudeksi lukeminen ;
predicative (pre dikaivv)
a: vaittava, ratkaiseva;
predict (pridikt’) Vv. enna-
kolta sanoa, ennustaa; —
— prediction
ennakolta
sanominen, ennustus,
predigestion (prididzZest’ Son)
s, edeltapain sulattami-
nen.
predilection (priidilek’ son)
s. erityinen mieltymys.
predispose (priidispouz’)  v.
edeltapain tehda taipu-
vaksi, alttiiksi; —— pre-
disposition (priidispoziv Son)
s. ennakko taipuvaisuus,
alttius; luonnollinen vai-
kutusvoima.
predominance (pridda’minans )
s. ylivalta, voitolla ole-

Ss. ennustus;

(pridik’ son) Ss,

minen; — predominant
(pridd’minant) a. vallitse-
va, vallassa oleva, tar-
kein, voimallisin; — pre-

dominate (prida@mineit) v.
vallita, olla vallassa.
pre-eminent(prii-e minent )
s. silmiinpistavaisyys;- e-
tuarvo, etevammyys; —
pre-eminent, (pri-e’minent)
a. silmiinpistava; eteva,
oivallinen ; ylenmaarai-
TEI,

pre-emtion (prii-emp son) s.
edeltd#ostaminen ; edella-
ostooikeus.

pre-engage (prii-engeidz’) v.
edeltapain sopia; tilata.;
— pre-engagement , prii-pre-establish 3

36

   

 

premonish

 

varhai-
varhai-

engeidz’ ment ) Ss.
sempi sitoumus;

sempi tilaus.
pre-establish (prii-estab’lis)
Vi edeltapain maarata,

laittaa.
pre-examinatio1
MNLLILE
tutkinto.
pre-exist
nakolta o
pre-existence

tens } Ss ¢

perustaa,
(p7 li-egzd-
¢ de llakay pa

son) S.

(prii-egzist’ ) V Pr
lla olemassa ;
(pr i4-eqzis’-

nnakolta O

massa oleminen.,

preface (pre’fes) s. alkulat
se, esipuhe, johdatus
v. varustaa alkulause
la, johdattaa ehda alk
lause.

prefatory pre’fatori) a
kupuheena oleva, johda
tava.

prefect (priv’fekt) s. kas
kynhaltija, paallikko

prefer (prifor) v. pitaa pa-
rempana, suosia; puolus-
taa, ylista#a preferable
(pre’forabl) a. parempana
pidettava, parempi;

preferably pre *forabli

adv. etupaassa, mieluum-
min; — preference (pre
forens) s. paremmuus; e-
tutila.

prefix (prifiks’) \ panna
edelle, liittaa alkuun ;
edeltapain maarata
(priv fiks) s. alkuliite

pregnancy (preqg’nansi) Ss

raskaus; teray
tarkeys; -
(pregnant) a.
delmallinen,
tarkea; tehokas.
prehension (prihen’ son) 3
tarttuminen,
pre-historic (priihistd’rik) a.
ennen historian alkua o-
leva, historiantakainen.
prejudge (pridzodz’) v. en-
nakolta paattaa; edelta-
pain tuomita; arvella,
luulla; — prejudgement
(pridzod2’ment) s. ennak-

Lmielisyys;

pregnant
he-
tuottava;

raskas:;

koluulo, ennakkopadatos ;

prejudice (pre’dzudis) s. en-
nakkoluulo, puolueelli-
suus; — v. olla ennakko-
luuloinen, saattaa ennak-
koluuloiseksi.

prelacy 108t). 8.31
sen papin virka; ylhainen
papisto; - prelate (pre’-

pappipohatta, pre-

( pl (

tOt/s »w,
i Ctl

preliminary (prili’mineri) a.
ly + .

alustava, edellakaypa,
alkajais-

prelude (pre’luud) s. alku-
soitelma; alkajaiset; joh-
datus, alkuyritys ;—/(pri-
luud’) v. alkaa; — pre-
lusive (priluw’siv) a. edel-
lakaypa, alustava, joh-

qattava

premature (priimatjuur’) a.
ii aikaisin kypsynyt,
akasvuinen ; varhai-
nen, ennenaikainen; ha-
: prematurely
(priimatjuur?-li) adv. liian
1ikaisin, hataisesti; —
prematurity (priimatjuw-
rit) Ss. ennenaikainen
hatakasvui-

lii-

llan

kypsymys,
suus; ennenaikaisuus;
allinen kiire,
premeditate
’ ennakolta

premeditation

(prime’ diteit )
miettia ;
(primedi-

tei’ Son) S. ennakolta
miettiminen, edelt& paat-
taminen; taysi aikomus.
premier (prii’mior) a, .e0-

simmainen; s. paami-
nisteri

edel-
maarata 3
(pre’mises )
omaisuus,
tiluksineen,

premise (primaiz’) v.
tapain selittaa,
premises
spl. kiintea
maatila, talo
kartano.
premium (prii’miom) s.
kinto, palkkio;
maksu;
premonish
muistuttaa,
roittaa :

pal-
valkuutus-
kasiraha, pesti.
(primad’ nis) Vv.
neuvoa, va-
premonitionprenominate S3T prescribe

 

preopinion (priiopin’jon) — sg.

—— eee

(priimoni’ gon) Ss. muistu- | prepense (pripens’) a. endol-

tus, neuvominen, Varoi- || linen, tahallinen.
tus. ||}prepollence (pripd’lens) - sg.
prenominate (priino’mineit) etevammyys, ylivoima ;
Vv. €nnen mainita, nimit-|| — prepollent (pripd’lent}
taa; — a. yllAmainittu. a. etevampi, voimallisem-
prenotion (prinow’gon) gs, al-|| Pi, Suurempi. eee
kukisite; esimaku;  en-|| Preponderancy (pripdan’ do-
nakkotieto. ransit) s. liikapaino; rat-
gets ett caisevs roima; voitto ;—
preoccupaney (priak’jupansi) |} Kaiseva voima; voitto;

preponderant (pripdn’do-
rant) a. enemmin paina-
va, voittava.

preposition (prepozi’gon) sg.

edeltapain asettaminen:
sijasana, prepositioni: —
prepositive (pripd’sitiv) a.
sanan edella oleva, al-

s. edeltdotto; etuoikeus
ottaa haltuunsa ; =
—preoccupate (pridk? ju-
peit) v. edeltipdin ottaa
haltuunsa, anastad.;:, —
preoccupation (priakju-
perv son) S. edeltaotto,

anastus, ennakkomieli-

3 kuun liitetty; — s. ulku-
SyVS; == Preeecupy (vri- liit
. . Cy,
adk’jupai) v. ottaa haltuun- : : a? a ;
Juq es 4 preposses (pripdzes’ ) v.
sa ennen muita.

anastaa, ottaa haltuunsa;

ee voittaa; taivuttaa; vie-
ennakolta saatu mielipi-

: hattaa: Varkuttaga =  ——
de; ennakkoluulo. | prepossesion (pripaze’ -
preoption (priiop’son) s. oi- Son) Ss. varhaisempi
keus ensinna valita. | omaaminen: edeltiotto.
preordain (priioordein’) vy. || preposterous (pripds’toros)
ennakolta maarata; jir- a. takaperoinen, nurinku-

jJestaa; — preordination rinen, jarjeton.
(priioordinev’ son) s. ennak-|| prepuce (priv’pjuus) s. esi-
komaarays. nahka.

prepaid (pripeid’) a, edelti-|| prerogative (prird’gativ) gs.
pain maksettu, 1} ‘yKsinoikeus; —= 4; 6fuoi-

preparation (preparei’gon) s.|| keutettu: — prerogatively
valmistelu, varustelu, va-|| (prird’gativli) adv. etuoi-
rustus; — preparative keuden nojalla.
(pripwrativ) a. valmista-j| presage (pre’sedz) s. aavis-
va; —  s. valmistus, va- tus; -ennustus, enna? =
rustus, hanke; — pre-!| (priseidz’ ) vi aavistaa,
paratively (pripa’ratwli) ennustaa,

 

aa, valmistavaisesti, || presbyter (pres’ bitor) S.
edeltapédin; — preparaco- presbyteri, kirkonvanhin:
ry (pripad’ratori) a. edel-|| pappi: — presbyterian
lakaypa, alusteleva, val-|| (presbitiv’rian) s. presby-
mistaya ; prepare (pri- || teriladinen.,

peer’ ) v. valmistaa, va-||prescience (prii’Siens) s. en-

 

rustaa, hankkia : pre- || nakkotieto; — _ prescient
paredness (pripee’rednes) | (priv sient) a. ennakolta
s. valmiina oleminen. || tietava.

prepay (pripei’) v. maksaa|/prescind (prisind’ ) .v. erit-

edeltapain; — prepay-|| taa, eritellda.
ment (pripei’ment) s. etu-|| prescribe (priskraibd? ) Ve
maksu. ih... maarata. saat4d ; —:presence

preseript (prii’skript) a. |

miiritty, saadetty, kas-
ketty ; — s. maarays,
sanaos, kasky; -— pre-

(priiskrip’son) Ss.
resepti; -
(priiskrip’ tiv)

scription
madarays;
prescriptive
a. yliaikainen.

zens ) s {as-

presence :
pu-

Dp) (

niolo; puheilla olo,
heillepaaso ; present
(pre’zent) a. lasna oleva,;
nykyaikainen, kasilla ol
va: takdalainen; puheen
aAlainen., taza; = Bs, ny-~
kyisyys; lahja; — ( pri-
PoE ) YX asettaa naky-
ville, tuoda esille, esittaa ;
tarjota nta lahjoit-
taa lahjoa; enadottaa
vyirkaan: antaa ilmi; teh-
da kanne; presentable
prizen’tabl) a naytett
vaksli Kelvolline} esl
teltivaksi ke ipaay
presentation (prizentetv-
Son) s. esille asettaminen ;
esittely tila, asema, kan
ta; lahja; tarjous -
presently (pre’zentli) adv
nyt, pian, kohta, heti pai-

Kalla, oitis.
presentiment prisen’timent)
s, ennakkotunto, aavis-
tus.

preservable (prizor’vabl) a.

siilytettavaksi kelpaa-
va, sdilyvainen ; pre-
servation (prizorvev son)
s. varjeleminen, suojelé

Lminen };
vativ )

minen; sailytt
preservative
a. varjeleva,
siilyttava

(prizor’
suoje leva,

s, suojelus-

keino ; preserve (pr-
r0run’ )- Vv. varjella, suojel-
la3 sailyttaa; - S sal-
lyketavara.

preside (prizaid’)  v. . olla
esimiehend, olla puheen-
johtajana; ohjata, hoi-
taa; - presidency (pre’-

zidensi) s.

puheenjohtajan |

  
 
   
   
  
  
 
 
 
 
 
 
 
  
    
  
 
  
  
 
 
 
 
 
   
   
   
 
    
   
  
 
 
 
  
 
   
  
  
   
    
  
   
 
   
  
   
  
  
  
 
  
 
 
 
   

presumption

 

presidentin virka;
— president
esimies, pu-
presidentti ;
(preziden -
UrCc-

virka ;
hallituspiiri ;
(pre’zident) s.
heenjohtaja,
— presidential
gal) a. puhemiehen.-,
sidentin-.

presignify (priisig’nifai)  v.

edeltapédin ilmoittaa.
press (pres) v. painaa; pu-
sertaa, puristaa, rutistaa,
likistaa rasittaa,. SOrtaa,
ahdistaa, hatyyttaa; —
Ss puristin 5 painokone

sanomalehdist6o ; — press-
man (pres’mdn) s. kirjan-
a: pressrevise

tarkastus-

painaja

(pres’riwvaiz) 5.

arkki, viimeinen korjaus-
arkki ; — pressroom
(pres’ruum ) Ss. kirja-
painohuone ; — press-
ingly (pres’inli) adv. pai-

navasti, pakoittavaisesti-;
pressure (pre’gur) s. pai-
linen, paino, puserrus,
puristus; ahdistus,

ahdinko, pula.

nan
SOrto;
valmis, slis-
sheriffin
arastoon kKan-

prestable
maksettav:

prest (prest) a.
ti. SIP6 j= 8;
vero valtiov

ihoist

(prest’abl) a.

suoritettava.

(pres’tidz) Ss. sil

tenhovoima,

prestige
manluomet
vaikutusvalta.

adv. hyvin

asti.

*to)

rips

presto |

nope

pres
astl,
(prizuuwmabl) a
luultava,
presum*%-
adv.
umpi-
presume

presumable
todennakdinen,
otaksuttava; -
bly (prizuwmabli)
todennadkdOisesti ;
méahkaan ;
(prizuum’) v. edeltaa, pi-
tii varmana tahi mah-
dollisena; luulla, otaksua,
toivoa; _ presuming
(prizuum’in) a. ylen roh-
kea, julkea; vaativa, itse-
rakas.

presumption

(prizomp’ son)presuppose 339

prick

s. edeltaminen, otaksumi-]| pretty (prvi) a. sieve.  so-

nen, arvaaminen, varma-
na pitaminen: varmanda-
kéisyys; luottamus: itse-
rakkaus; julkeus; =
presumptive (prizomp’tiv)

a. todennakOinen, otak-
Suttu; turhaluuicinen. 11
serakas, poyhkea: jul-
Kea ; — presumptuous
(prizomp’tjuos) a. vaate-
lias; turhamielinen, tur-
Ha; julkKea ; — pre-

sumptucusly (prizomp’vju-
uuloisesti,
vaativaisesti, julkeasti.

presuppese (priisopouz’) v.
edeliyttaa, otaksua, olet-
taa.

Pretence (pritens’) s. teko-
Syy; wWeruke, varjo: mer-
kitys, tarkoitus: uhkaus:
aije; — pretenceless (pri
tens les) s: vaatimaton.

pretend (pritend’) v. sanoa
syyksi; valheellisesti tuo-
da esiin; teeskennella, ol-

la olevinansa; vaatia, pi
taa oikeutenansa ; —
pretender (pritend’odr) S,
Vaotiia, Oakija-: valtaan-
pyrkija; — pretendly
(pritend’li) adv. vaativai-
sesti; — pretension (pri
ten’ son) s vaatiminen,
vaatimus; velkominen;
vaite; valta; turha. luu-
1o5 estely, varjo;:. —
pretentious (priten’Sos) a.
vaatelias.

preterit (prii’torit) s. men-
nyt aika; —  preterition
(prittorv son) S ohitse
meneminen, kuluminen

pretermission (priitérmi’ son)
s. tekematta jattaminen, |
laiminlyOminen; — pre-
termit (priitormit’) v. jat-

osit) adv. turhal

prevarication

ma, kaunis ; nappara,
sukKela; — prettily (pri’-

tili) adv.
prettiness
Sie@VYYS.

sievasti; -—
(prv tines) 3.

||prevail (priveil’) — v. olla

vallassa, vallita, olla ylei-
nen; paasta voitolle, tulla
yleiseksi, leveta; —
prevailing (priveil’in) a
vallitseva, yleinen; vai-
kuttava, voimakas; ---
prevalence (pre’valens) s.
paremmuus, ylemmyys,
ylivoima; — _ prevalent
(prevalent) a. vallitséva:
tavallinen; valtava; vai-
kuttava; — _  prevalently
(prevalent) adv. voimal-
lisesti; etup&issé.
(privariker -
son) s. vadaristeleminen:
veruke; valapattolsuus ;
vilpillisyys.

prevent (privent’) Vv. en-

kaista, estaa, edeltapiin
torjua ; taivuttaa ; —
preventable (priven’tabl)
a. ehkadistava, estettavi.
torjuttava; — prevention
(priven’ son) Si torjumi-
nen, estaminen; ——
preventive (priventiv) a.
ehkaiseva, estava, torju-
va; — s. ehkdaisyKeino.

previous (prii’vios) a. edel-

lakaypa, edellinen; SES
previously (priv viosli)
adv. edeltapdin, ennakol-
ta,

prey (pret) a. saalis; ryds-

taminen; ——' Vo FOSVoOLa.
ryostaa, rlistaa: -havit-
taa; kalvaa; vainota;: —=
preyer (preior) s. riisti-
ja, TOSvoO;. bhavittaja ; kat
vaja.

taa pois, jattaa huomaa-||price (prais) s. arvo, hinta;

matta, laiminlyoda.
preternatural (priitornd@ -

Wural) a, luonnoton:
pretext (privtekst) s. teko-
syy, veruke, estely. |

 

palkKa ; palkinto; —-

priceless (prais’les) a. 1a-

jattoman arvokas.

prick (prik) v. pistaa, pis-
tella, puhkaista: kalvaa,prickle 340 prince

 

masentaa; merkitad, kir-|| primary (pravmari) a. en-
jottaa; valikoida; mdaa- simmiinen, ensi-,; alku-
rita; kannustaa, kiihot- perdinen, alku-; valmis-
taa, yllytt#d; siivota; kii- tava; pddasiallinen, erin-
taa x: tahdaita: — s. pis- omainen, tarkein; _—-
tin, kairki; naskali; puu-|| primarily (prav marili)
naula: miehen siitinelin: adv. ensin, alussa; en-
pistos; purema, neulan- simmiAlti; alkuperdaisesti;
reika; tuska; piste; - etenkin, varsinkin, paaa-
pricker (prik’or) s. punh- siallisesti; —- primariness
kuri, naskali; keihasmies ; (prai’ marines ) s. alkupe-
pricket (prik’et) s. ykK- raisyys.
sivuotinen hirva; - primate (prai’met) gs, kor-
pricking (prik’in) s. pis- kein hengellinen, arkki-
taminen. pliispa.
prickle (prikl) s. 0oas, pis-|| prime (praim) Ss: epikko$
tin } - Vv. pistaad teraval- alku: alkuaika.; aamu-
li kirjella ; — prickliness puoli; kevat; nuoruus,
(prik’ lines) s. Okaisuus; kukoistus, kauneus; pa-
prickly (prik’li) a ras osa; korkein ma&ara};
okainen, piikkinen. a. ensimmiinen; alku-
pride (praid) s. ylpeys; ul- perdinen; paras, paadasial-
juus; ynseys, poyhkeys linen, etevin; — v. puh-
vlimielisyys; komeus, distaa: alustaa;~ valmuis-
loisto; kaunistus; kun- taa: - primely (praim’lt)
nia adv. ensiksi: etupaassa ;
prier (prai’or) s. katselija ; alkuperiisesti; oivallises-
tiedustelija, urkkija. ti, erinomaisesti; —
priest (priist) s. pappi; - primer (prai’mor) a. en-
priestess (priist’es) s. pa- simmiinen, alkuperdainen ;
nitar ; - priesthood — gs. ensimmidinen luku-
(priist?hud) s. papinvirka ; kirja, aapinen.
papplssaaty. primitive (pri’mitiv) a. en-
prig (prig) s. nulikka; va- simmiinen, alkuperainen ;
ras; — v. napistaa, va- kehittymaton ; kankea,
rastaa; — priggish | prv’- jiykki: vanhanaikainen.
gi8) a. teeskentelevainen, primogenitor (praimodézi’ni-
nendikds, narrimainen; va- tor) s. kantaisd, esi-isa ;
rasteleva. - primogeniture (prai-
prill (pril) s. piikkikam-'!! modzZe’nitjur ) 5. esikoi-
pela. {] suus
prim (prim) a. teeskentele- || primordial (praimoor’diat) a.

vainen, kainosteleva; - alku-, alkuperainen; —
v. teeskennella, ke1imael- s, alku, alkupera.
la. primp (primp) v. teesken-
prima (prii’ma) s. ensim- nella
médinen adni; ensiluok-||primrose (prim’rouz) s. ke-
kKainen, oivallinen } — vatesikko.
primadonna (prii’ma-ddna)||primy (prai’mi) a. varhai-
s. ensimdinen nayttelija- nen; kukkiva, kukoista-
tar, Va.
primacy (prai’masi) s. etu-||prince (prins)  s. ruhtinas,
| arvo, etevammyys; hen- prinssi, hallitsija ; —
' gellinen ylivalta. | princely (prins’li) adv.principal 3

41 prize

 

euhtinaallinen, yleva; ko-
mea, ylellinen; — adv.
ruhtinaallisesti, komeasti;
— princess (prin’ses) S.
ruhtinatar, prinsessa.

principal (prin’sipal) a. en-
simmdainen, etevin, tar-
kein, pdadasiallinen; — s.

padamies, esimies, isantaé;
padasia; —
(prinsipa’liti) s.
Kkunta, ylivalta:
padaasia; — principally

(prin’sipali) adv. etupadas-|
sa, etenkin, padasialli-
sesti.

principle (prin’sipl) «a. en-|
sialku, alkusynty, perus-
esa; syy; periaate, pe-|
rusohje; — Vv. Opettaa

perusohjeita ; terottaa
mieleen.

prink (prink) v. koreilla.

print (print) v. painaa kir-
[Olas kankaita. “ym: s.
— sg. painos; alki; piir-
to; kaava, leima ;
printer (prin’tor) s. kir-

jan-, kankaan- y. m. pai-|

naja; — printery (pr1n’-
tori) S.
jan tyOhuone;
teet; — printing

painotuot-

(priv -

in) s. painaminen, pai-
no.
prior (pravor) a. varhai-

aikaisempi,
hempi, edellinen; — Ss.
luostarin alipaallikko,
priori; yhtion isanta; —
prioress (praivores) s. nais-
luostarin aliemanta, prio-
rinunna; = priority
(praia ritt) s.

ennenoleminen ;
— priory (prdi’o-

sempl,

muus,

etusija;

rm) s.duostari: priorinar-
VO.

prism (prizm) Ss. sarmio,
prisma.

prison (prizn) s. vankila,

yrm4a; — v. vangita; —

prisoner (priz’nor) s.

principality ||
ruhtinas- |
tarkeys, |}

kirjapaino, paina-!|

van- |

varhaisem- |

van-|
ki; — prisonment (prizn’-||

| ment) —s.
vankeus.
pristine (pris’tin) a.
nen, mMmMuinainen,
ha; alkuperdinen.
'prittle-prattle (pritV pratl)
s. loru; — v. loruilla.
privacy (praivasi) s.
suus; yKsinadisyys; hiljai-
suus; ykKsinadinen paik-
|| ka; — private (prai’vet)
a. salainen; yksindinen;
hiljainen ; yksityinen,

vangitseminen ;

enti-
ikivan-

salai-

i mieskohtainen, yksino-
mainen; — s. rintamaso-
| tamies; — privateer
(prawatiir’?) s. merirosvo,
| kaappari; —- privately
| (pravvetli) adv. salaa,
|

salaisesti; hiljaisuudessa ;
erikseen, ykKsityisesti,
kahdenkesken; — _ pri-
| wateness (praivetnes) 5.

salaisuus; yksinadisyys;
1} hiljaisuus; yksityiselama
|| privation

(praiverv Son) S.
riistaminen; paljastami-
nen; hata, puute; virka
alennus; erittely; — pri-
vative (pri’vatiw) a. riis-
tava; paljastava: eril-
leen sulkeva; yksinomai-
nen; — gs. kieltoperai-
nen kasite; epays; puut-
tuvaisuus.

privet (privet). s.
(kasvi).

privilege (pri’viledz) s, etu-

yksinoikeus; ra-

D myoOnnytys;

v. antaa etuoikeuksia, oi-
keuttaa; vapauttaa.

privity (privviti) s. tieta-
matt6myys, epdselvyys;
salaisuus; salainen  tie-
doksianto; — privy (prv-

kuusain

oikeus,

 

YAUTUS 5

vi) a. salattu, salainen;
yksityinen ; tiedonosalli-
nen; — s. kaymala, mak-
ki,

prize (praiz) s. saalis, voit-
to: palkka,. palkkio, =pal-
kinto; vipusin; — vy. ar-pro 34
vata, arvioida, hinnoit- ||
taa; pitda arvossa.

pro (prou) prep, puolesta,
hyviksi; — s. puolustava
kohta eli syy.

probability’ (prababrliti) 5.
todennakoisyys; - prob-
able (pra’babl) a. toden-

nakoinen, luultava ; —

probably (prd’babli) adv.
todennaikoOisesti, luulta-
vasti,

probate (prou’bet) s. todis-
tus: testamentin valvon
ta ; probation (pro-
bei’son) s todistaminen ;
tarkoitus ; koetus; --

probationer (probev so-

nor) s. koetettava, tut-
kittava ; probator (prc-
ber tor) s. koettaja, tut-
kija kantaja probe
(proub) s. koe, kKoetus;
koetin, koetinneula; — v
tarkastaa, koettaa.

probity (pra’biti) s. rehelli-
syys, vilpittomyys, suo-
ruus.

problem (prdab’lem) s. teh-
tava. kysymys, pulma:

— problematic (prable-
mi’ tik ) a. epatietoinen,
epailtava, ratkaisematon

procedure (prosiid’jur ) S.

menettely; lainkayntijar-
jestys; edistyminen; tuo-
te; — proceed (prosiid’ )
v. mennd, joutua, siirtya
eteenpdin; edistya; jat-
kaa; eneta laheta; syn-
tye, jJohttvea: ryhtya, fu-
veta; noudattaa ; -

proceeding
eteenpain

(prostid@’in)  s.
meneminen,
edistyminens toiminta; —
proceeds (prow’siids) spl.
menettely ; toimet, yri-
tykset; poytakirjat riita-
Jutuissa, ° tapaus, koh-
ELS }. TuUlot.

process (prd’ses) - gs.
minen ; jatkuminen ;
juoksu, meno; valmistus.,
toimitus; menettely; Ka-

edisty-

2 prodigal

    

 

oikeudenkaynti ;
procession
esiin astumi-

Ta. )28aS10,
haasto; —-

( prose ‘30n/) &.

nen; laihteminen; juhla-
kulkue, saatto.

proclaim (prokleim’) v. ju-
listaa, kuuluttaa, ilmoit-
taa: viittaa; — procla-

mation
julistus,

(prdklamev gon,  s.
kuulutus, ilmoi-
tus.

proclivity
taipumugyg,
ty\

procrastinate

(proklv vitt) Ss.
halu :> 2yon-
aisvys
(prokras’ ti-
lvkata toistaisek-
sti paivaan, vit-
kastella kuhnustella ;
procrastination  (prokras-

TLELTE ) Vv.
si, palva

tinei’ Son) s. toistaiseksi
lvkkaiAminen, viivytteie-
minen

procreate (prow krieit) Vv.
siitth#a, synnyttaa; ctuot-
taa, kasvattaa; — procre-
ation (proukriev son) Ss.
siitthBminen, synnytys; —

procreative
a. slittava,
tuottava.
proctor (prdak’tor) S.
tuusmies,
hoitaja,
asianajaja.
procumbent
a. suullaan
nyva
procurable

(prow krieitiv )
synnyttava,

val-
edusmies, asian-
toimitusmies;

(prokom’ bent)
makaava,;, Ve-
(prokjuwrabl) a.
hankitté oleva;
procuracy (prd’kjurasi) s.
johto; asianajoO ;
valtakirja; - procurator
(pr@’kjureitor) s. asianaja-
ja; prokuraattori;
procure (prokjuur’ ) y
hankkia, toimittaa, saada
aikaan ;

1vissa

hoito,

vaikuttaa; saa-
da: hoitaa, johtaa.
prod (prad) s. karki; tut-
kain; nasKali.
iprodigal (prd’digal) a. tuh-
laavainen; ylellinen; au-

lis; huolimaton;

irstas; — Ss.

reheva 5
tuhlaaja;prodigious 343 pro-forma
irstailija: —— prodigality || todistaa, vaittaa ; —
(prodiga liti) s. tuhlaa-|| professedly (profe’sedli)
vaisuus; anteliaisuus, au-|| adv. salaamatta, julki-
lis; irstaisuus, sesti, epailemattomasti,

(prodvdzos) a.
aAareton; ih-
eriskummalli-

prodigious
suunnaton,
meellinen,

nen; hirvei; — prodigy
(pra didzi) s. ihine; wmir-
¥i0; paha enne.,

prodition (prodi’son) s, Ka-
vallus, petos; — proditor
(prodi tor) s. Kavaltaja
pettaja.

produce (prodjuus’?) v. tuoda

esitella:

tuot-

esill nayttaa,

siittaa, synnyttaa;

tana. kantaa valmistaa;
kasvattaa, viljella; —
(pra’djuus ) s. tuote; sa-
Pos saalis VoiLto, maar. -
product (prd’dokt) s. tuo-
te; sato; sikioO; teos, te-
ko, luoma; hedelmda; vai-
kutus, seuraus; voitto,
hyoty; maara; — pro-

duction (prodok’ son) S.
tuotanto; tuote,
productive (prodok’tiv) a.
tuottava, runsastuottei-

teos: —

teinen, satoisa ; etuisa;
vaikuttava; — product-
iveness (prodok’tivnes) Ss.

tuottavaisuus; tuotanto-
voima.

proem (prouwem) s. esipu-
he, alkulause, johdatus;
— v. varustaa esipuheel-
la.

profane (profein’) a.
timdton, hdapedllinen, il-

keéa, jumalaton; saastut-
fava.‘ — vy, Davaistsa, Fraa-
vita: saastuttaa; haaska-

ta, havittéa; — profanely
(profeinli) adv. jumalat-
tomasti, hapdisevaisesti;
— profanity (profdaniti)
s. jumalattomuus, hapea-
mattomyys; toOrkea pu-
hetapa.

profess (profes’) v. tunnus-
taa; hyvaksya; ilmoit-
tag: opettaa; tolmittaa 5

pyhit- ||

1
|

1

tunnetusti; — profession
(profe’son) s. tunnustami-
nen, tunnustus; vakuu-
tls, todistus; virka,. am-
matti, toimi; opiskelemi-
nen; — professional (pro-
fesonah) a. ammattiiln,
virkaan, saatyyn kuulu-

va; ammatti-; — pro-
fessor (profes’or) s. tun-
nustaja; julkinen opetta-
ja, professori; taideam-
matin harioittaia,. tari:
ri; — professorship (pro-
fes’ orsip) s. professorin
paikka, virka, arva,.
proffer (prda’for) v. tarjota;
ehdottaa; koettaa; — s.
tarjoumus; ehdotus; koe-

tus.
proficience
karttuminen,

(profi sens) Ss,
edistymi-

nen, edistys; taito; —
proficient (profi’sent) a.
edistynyt, eteva; taita-
va.

profile (prou’fail) s. halki-
leikkauskuya, lapileik-
kaus; sivukuva; —- ¥.

sivulta.
hyoty ;

kuvata, esittaa
profit. (pra jit) - &.

voitto, tulo, Sadia: wHic-
nestys; — Vv. hyotya;
voittaa; edistya; hyddyt-
tii; — profitable (prda’fi-
tabl) a. hyddyllinen,
edullinen, voittoa tuottva-
va; — profitably ~ (prd’-
fitabli) adv. hyddyliises-
ti, edullisesti, voittoa
tuottavasti,

profligacy (prd’fligasi)  s.
kelvottomuus, kehnous,
riettaus; —_ profligate
(pra’fligeit) a. turmeltu-
nut: — s. heittio; -— v.

ajaa pois; heittaytya irs-
taisuuteen.
pro-forma (proufoor’ma)ady.

muodon, néadon yuoksi.profound 344 proletarian

profound (profaund’) a. sy- — progressive (progre’siv)
va, syvallinen ; kasitta- a. eteenpain meneva,
mit6n, epdaselva, vaikea; edistyva; Varttuva, vau-
salainen; perinpohjainen, rastuva; edistysniielinen ;
tarkka; vahva; viekas, progressively (prog-
Viisas* noOyra; - s. poh- re’sivli) adv. asKelittain,
Jat0On SYVYYS, - Ve Sy" vahitellen.
ventyai; tutkia; selitta’;|| prohibit (proht bit) ¢ elie
profoundly (profaund’- kdista, estaa ; kieltaa ;
li) adv. syvasti, suuresti; — prohibition (prohibr-
— profundity (profon di- Son) s. este; kielto, esta-
ti) Ss. SYVYYS. miskasky ; vakijuomien
profuse (profjuus’) a. ylen- myyntikielto; — prohi-
méaardinen, runsas, aulis; bitionist (prohibv sonist )
tuhlaava; — v, Kaataa, s. suojelustullin puolusta-
vuodattaa ulos; —  pro- ja; vakijuomien kielto-
fusely (profjuus’ li) ady. lain puolustaja; — prohi-
yvltakyllin, ylellisesti; - bitive (prohi’bitiv) a. es-
profuseness (profjuus’nes) tava; kieltava,
s. anteliaisuus; runsaus,|| project (prda’dzekt) s. ehdo-
rikkaus, yvlellisyys; — tus: hanke, yritys; Suun-
profusion (profjuwéon) s nitelma ; — (pradzek?t’ )
tuhlaaminen ; runsaus, v. heittaa, viskata; ulot-
paljous, ylellisyys tua: ehdottaa; ajatella,
prog (prdg) v. kerjata; na- keksia : {0u0Ga. — pro-
pistella, varastella; — s jectile (prodzek’ til) 2.
kerjaélainen; Kulkuri. heitto-, viskaava; tyOn-
progenitor (prodze’nitor S netty, viskattu; — =».
esi-isa; —-progeny (prda-’ heittoase, kuula; — pro-
dzeni) s. jalkisuku, jalkei- jecting (prodzek’tin) a.
set; heimokunta; sikio kekselias; ulkoneva; vis-
prognostic (prdgnas’tik) a. kaava; — projection
ennustava, tietava; - S. (prodgek’gson) s. heittami-
Senne ;“eCnnustus, prog- nrleTri ° heitto, tyOnnoOs;
nosticable (prdagnds’tikabl) keksiminen; suunnitelma ;
a, edeltapain sanottavak- ehdotus; — projector
si mahdollinen; - prog- (prodzek’toér) s. heittaja;
nosticate (pragnas’ tikeit) keksijf; sepittaja, teki-
v. edeltapain sanoa, 15° projecture (pro-
osoittaa, ennustaa. dzek’tjur ) a. ulkoneva,
program (prow gram) s. ii- esiinpistava osa; ulkone-
moitus, Kuulutus; esipu- minen
he; ohjelma, prolapse (prolaps’) v. pudo-
progress (prd’gres) s. juok- ta; tyont&aa; — prolapsion
su, meno; edistys, karttu- (proldp’son) Ss. uloslas-
minen: (progres’ ) \ keutuminen, putoaminen ;
kulkea: edistya, varttua. kohdunlasku,
vaurastua;: edistyttaa, || prolate prou’leit) a. piden-
kehittaa: - progression netty; soikea.,
(progre’ son) Ss. Siirtymi-||proleptical (prolep’tikal) a.
nen; edistyminen, Vau- edeltapadin, edellakaypa.
rastuminen; — progres-||proletarian (prdlitevrian) a.
sional (progre’Sonal)_ az, alhainen, halpa, kurja;

edistyva, edistyksellinen ; kéyhalist6lainen; — pro-prolicide

345

prone

 

prologue

prolong

prolusion (proljuu’Son) s.

promenade

prominence

promise (prd’mis) s. lupaus;

letariat (prdlitei’riet) _ s.
k6yhalisto.
prolicide (prd’lisaid) sg,
senmurha.

lap-

proliferous (prdali’foros) - s.
versova, versovainen; —
prolific (prdlifik) a. suii-
toskykyinen, sikiava, he-
delmallinen ; — pro-

lification (prolifikev son)
S. siittadminen; synnytta-
minen; versoaminen,

prolix (prow liks) a. la-
vea; pitkadveteinen; va-
S¥Ltava ; — prolixity

(prolik’ siti) s. laveus; pit-|

kaveteisyys.,
(prow’ldag) s.

alku- |

puhe; avauspuheen lausu-|

13;,

(prolan? )
tas Wiivyttaa.
prolongation
son) Ss. pidennys:
tys.

v.
venyttaa;

viivy-

al-
kajaiset; harjoitus.
kavely,
paikka;
ajella

kavely-
kavella,

ajelu;
— Vv.

pistavai |
kuunas; |
kuului-

ulkoneva, ulos
osa ; kumpu,
huomattavaisuus;

(praminaad’) gs. |

huviksensa.,
(praeminens) s.|

piden-|

(proulonge?s |

|

promontory

promote (promout’) vy,

 

1]
|
|

toiveita ; -— promisor
(prad’misor) s. lupaaja; —
promising (prd’misin) a.
lupaava; hyvd, suotuisa;
miellyttava; promis-
sory (prd’misori) a. lupaa-
va; — s. velkakirja.

(prd@’montori) s.
niemeke.

edis-
taa, jouduttaa, kartuttaa,

auttaa; herattéa; panna
alkuun; korottaa vir-
kaan; laajentaa, suuren-
taa; — promotion (pro-
mou’son) gs. edisti’minen,
edistys; virkaylennys;
virkaan asettaminen, vih-
kidiset ; — promotive
(promow tiv) a. edistavd:
alkuunpaneva; — _ pro-
motor (promowtor) s. al-
kuunpanija, hankkeen
jarjestaja4; osakehuijari.
| prompt (pramt ) a. no-
|| pea, riped, reipas:  ‘tol-
melias;: karkas; — v.
kuiskata; neuvoa, kehot-

taa, yilyttaa, pakoittad >
— promptitude (pram tit-
juud) s. nopeus, reippaus;
toimeliaisuus; — prompt-
ness (pramt’nes) s. pikai-
sSuUS < reippaus; toime-
liaisuus.

suus,..korkea asema:

prominent (pra’minent)'!|promulgate (promol’geit) v.

a, ulkoneva; silmddnpis-| julistaa, levittaa ; —

tava: tarkea; huomiona-| promulgation (promol-

lainen, kKuuluisa. gev gon) s. julistaminen;
promiscucus (promis’kjuos ) | julistus; julkaisu; — pro-

 

 

a. sekavya, hammen-|
tyvnyt;. yoteinen: pro-
miscucusly (promis’kjuos-
a) adv. sekaisin. huoii- |
mattomasti, huiskin hais- |
kin; yhteisesti; — pro-|
miscuousness (promis’kju-
osnes) Ss. sekasin ole-|
minen, hammennys, epi-|

jarjestys.

sitoumus; toive, odotus;|

——.V.. Juvatay antaa hyyid |

 

prone (proun)

mulgator (pro’molgeitér)
Ss, julistaja, julkaisija.

a. eteenpain
nojaava, kumartunut,
alas painunut; makaava;
viertava, loiva, kalteva;
jJyrkké; taipuva;: altis: —
pronely (proun’ li) adv.
eteenpdain, alaspdin kallis-
tuneena, nurin niskoin;
viertavdsti; taipuvaisesti:
— proneness (proun’es) s.
eteenpdin nojaaminen;prong

viertavaisyySs,

taipumus, |
prong (prdan)
ko: sakara
Ki. pilkki,
pronominal (
pronominil,
kaltainen,
pronoun
nomini.
pronounce

(prow naun) S.

346

luisuus ;
rai:

s. heinadhan-
haara, kKar-

;

prona’minal) a.

pronominin
vro-

(pronauns? ) yf

AAntaa, lausua; kKuulut-
tan, Julistaa; -— pro-
nounced (pronaunsd’)  v.
ehdoton ; - pronuncia-
tion (prononsiev son) Ss.

Anntaminen

lausi

LT)

( pronon >< id

umista-
Julis-

ive

: lausu
CO-OpPPpl;
pronunciat

} a. addaflla-~

mis-, aanto-

proof (pruuf) s. nayte, koe-
tis: turxinto todistus
odistuskein<¢ vahvuus
lujuus - i k rf uks¢ 1}
kestay taattu Vanv:
lApiisematon ; proof
less ( ruuf’les) \ todista-
naton toteen nayttarma-
ton,

prop (prdp) s. ponkka, ni
ia? ~patsas tuki 1lus
on tukea pongitt i
Kannattaa turvata

propagable pra’ pagaodl)
enentyva silttay evi-
tettavaksi kaypa ; -
propaganda (prapagdn da)
s. uskonnollisten, valtiol
listen, kapinallisten Op-
pien levittamin«
propagandist (prapagan’-
adist) s. kiihottaj op-
pien levittaja; - propa-
gate (pra pageit) Vv! Siit-
taa ; levittaa oppeja,
mielipiteita edistyttaa,
enentaa kasvattaa, tuot-
taa; — propagation (pra-
pagew’son) s. siittaminen;

levittamine

minen,
propel
tyontaa

( prope

    

n: kartutta-

i’) Vv. ajaa,
pyorittaa ;

prope

ajaJjd

   
  
 
   
  
 
  
  
 
  
 
  
  
 
 
 
 
  
 
    
 
   
   
 
 
  
   
  

proportion

 

(prope’lor) ss.

ller
. laivan potkuri;

potkurilla varustettu lai-
va - propelling-screw
(propelin-skruu) s. pot-
kuri.

propense (propens’) a, tai-
puvainen; — propensity
(propen’siti) s. taipumus

pyrinto.
proper (pra por) a. oma, O-
minainen varsinainen,
nimenomainen; erityinen ;
luonnollinen ; mukava ;
kelvollinen ; tark ka
siiinnGOllinen, oikea, to-
denperdinen; - properly
(pra’porli) adv. ominaises-
tr: varsinaisesti, nimen-
on erityisesti; asian-
mukasesti soveliaastl ;
tarkoin, oilkein.; —. pro
perness (prd’pornes) s. asi-
anmukaisuus, kelvolli-
suus;: tarkkuus; todenpe-
syysi—property (pra-
iS. OMMAISUUS, UI
naisuusoikeus ; varalli-
su { ira kiintea oO-

nalSuus.
prophecy (pra’fist) s. ennus-
LUS; \ ennustaa -
prophet (pra’fet) s. en-
nustaja profeetta ——
rote tik ) }

}

1
CLL aS

propinge

heisy

in

rt

propheti

prohylactie (prdfilalk tik)

Cc {]
tallinen, ennustava.
Bis
seva, suojeleva.

uity pin’kwiti) s.

likseutu ;

(pro
1

“s

bao

vc

: =]
n sukula

propitiation (propisiev son)
S lepyttiminen, sovitus;
propitiatory (propvVsia-

tori) a. lepyttava, sovitta-
Va; s. uhri; — pro-
pitious (propwvsos) a. suosi-
ollinen: armollinen.

propone
ehdot
proport
suhd
SUUS,
teelli

nt (propou’ nent) e
taja; ehdotelma.,

ion (propoor’son) S.
* msara suhteelli-
sopusuhtaisuus; suh-

nen osa —- Vv. Sub-proposal

 

teellisesti jaella, ositella,
midrati; — proportional
(propoor’sonal) a. suhteel-
linen ; proportionality
(propoorsona’liti) s. suhde,
suhteellisuus; sopusuhtai-
suus; proportionally
(propoor’sonali) adv. suh-
teellisesti; —- proportion-
less (propoor’ sonles) 2. e-
pasuhteellinen.
proposal (propow’zal) s.

eh-

dotus, esitys; kosinta ;
suunnitelma; urakkatar-
jous; — propose (pro-
pouz’) v. ehdottaa, esit-

taa, tarjota; kosia; al-
koa; suunnitella; pyy-
taa; — proposition (pro-

pozvgon) s. ehdotus, esi-
Vs, tarjous; vaitOs; ky-
symys

propound (propaund’) vy. e-
sittaa, ehdottaa; tarjota

proprietary (propravitert) a
oma, ykKsinomainen; — §s
omistaja; omaamisoi-

keus; kustannusoikeus.
—proprietor
S maitija, isanta,
ja; — propriety (proprav-
ii) Ss. omaamisoikeus;
omituisuus, luonne; sda-
dyllisyys, siveys.

(propi avitor )

t«

OmiSta-

propugn (propjugn’) v. puo-
lustaa.
propulsion (propol’ gon) S.

Karkoitta-
propulsive

poisajava,

poisajaminen,
minen ;
(propol’siv) a.
karkoittava.

prorata (prourei’ta) adv.
suhteellisesti; — a. suh-

teellinen; — s. osuus, o-
sinko.
prorogue (proroug’) v. pit-

kittaa; lykata toistaisek-
si; — prorogation (proro-
gev Son) s. pidennys; lyk-
kays.
prosa (prowza) Ss. katso
prose ; — prosaic (prozei’-
ik) a. suorasanainen; ru-

proscribe

 

kuiva.

listaa ‘Jains

Quy T ¢

sikiuutor) s

proselyte (prd’si

;
takaantynyt

fdannyvtt
proselytize
Vv. kaa
kKannattajia.
prosiavery (pr
orjuutta puol
prosodical

runotl

nnytt

sodist (prd’so

nousopin t
prosody (pra
nousoppi.

prospect (prdas’

ky, nik6éala:

yleiskatsahd\
suunnitelma;
ilmotus;
katsella: etsi
nak
vaaminen ;

gon) Se

U) 3.
suuteen

eteen]

/ ]-
Drosnr)
I

isopilline

prospection

prospective

katsova ;

prospect

jokapaivainen,

tO’ 7°. JU-

uojattomaksi ;

,

jaa maanpakoon;: hyl-
jata, kiel lL; — proscript
(proskript’ ) lainsuoja-
ton maanpakolainen; —
s. kielto proscription
(prosh in son) cs isginstio -~
jattomaksi julistaminen;
maanpakoon ajaminen;
maanpakolaisuus pro-
scriptive (p Oskrip’ tiv ) 3 |
lainsuojattomaksi julis-
tava; sortovaltainen

prose (prouz) s. suorasanal
nen kieli, proo em. u
nollisuu

prosecute (prd’sikjuut)
harrastaa,. t yj i NV!
kia: heast oikeuteen ;
kantaa pa prose-
cution (prasikjuw son) Ss,
kanne, tu Lminen,

prosecutor (pra

cis S -
} 1. 9. }
Li KAO 1.”
nen
1 j Wttaa
; ;
(p 2 rite
] I>
nankKkkK1a
.
ISLE LOTrU)
Stava

/ ALY
(prosou dikal) a.

ma —
diat ) e -“PU-

un ja

20047 ‘SS.  -TuS

pekt) s. na-

silmays;
is; toivo;

selostava

(praspect }) Vv.

i

4 metalleja

(praspek’-
minen; ar-
varovaisuus;
(prdaspek’-
tulevai-
ennalta

yain,

m™prosper 348 protrude

 

nikevi; tuleva; aijottu:|| tullijarjestelman puolus-
— gs. nikéala; — pros-|| taja; — protective (pro-
pector (pras’pektor) Si: tek’tiv) a. suojeleva, suo-
suunnittelija ; yritteliie ;||  3elus; -- protector (pro-
kaivosten kaivaja; — tek’tor) s. suojelija; —
prospectiveness (prospek’-| protectorate (protek’toret)
tivnes) s. varovaisuus. | gs. valtionhoitajan virka;
prosper (prdas’por) v. menes-]|| alusmaa.
ive. iveaurastua ; suo0sia ; — | protege (prouteidzev) s. hoi-
prosperity (prdspo’riti) s. dokas, turvatti, suosikki.
menestyminen, menestys,|| protervity (protor’ viti) Ss.
edistys; onnellisuus, kun- julkeus, ilkivaltaisuus.
toisuus: varallisuus, hyvi||protest (protest?) v. tehda
toimeentulo; — prosper- vastalause, vaittaa vas-
ous (prdas’poros) a. suosi- taan; panna velkakirja
ollinen, hyvansuopa ; uloshakuun; — (prow test)
myO6ntéinen, onnea_ tuo-]| Ss. vastalause ; vastus,
va; kukoistava; varakas vastustaminen; — protes-
prostitute (prds’titjuut) v. tant (prda’testant) s. vas-
halventaa, saastuttaa ; talauseen panija; protes-
antautua irstaisuuteen ; tantti; — protestantism
havdista itsensa; -- a (pra’testantizm) s. protes-
kunniaton, hapeallinen: tanttinen uskonto; a
—— §: perttea: kunniaton protestation (prdtestei’ on)
ihminen; — prostitution s. todistus, vaitos; vasta-
(prastitjuw son) s. irstai- lause; — protestator
suus; ammattihaureus; (pra’testeitor) s. vastusta-
havaistys. ja: velkakirjan ulosha-
prostrate (pras’treit) a. kija.
maahan heitthytynyt; ||proteus (prou’tios) s. mie-
polvilleen langennut; ma- lensi muuttelija; petturi.
kaava: noyri; — v. heit-|| protocol (prow’tokdl) s. poy-
tif makuulle; sydsta tur- takirja, kuulustelukirja;
mioon, kumota, havittaa; — vy. panna poytakirjaan,
noyryyttéia ; — prostration tehda podytakirja.
(prastrei’son) s. polvistus, || protoplasm (prow toplazm)
lankeeminen; jumalc¢itse- s. alkueldin;— protoplast
minen ; noyristys, ma- (prow toplast) s. peri-, esi-
sennus, ku'va ; — protoplastic
prostyle (prouw’stail) s. etu- (proutoplis’tik) a. esiku-
pylvasto. vallinen; peri-.
prosy (prowezi) a. proosal protract (protrak?’ ) v.
linen, epdrunollinen; ika- jatkaa, - pitkitta#a, venyt-
va, pitkapiimadinen tit: lwkdith toistaiseksi;
protean (prow tian) a. muo- — protracted (protraik’ted)
toansa muuttelevainen. a pitki, monta paivaa
protect (protekt’) v. varjel- kestivi: — protraction
la, suojella, puolustaa, (protrik’gon) s. pitkitta-
turvata; hoitaa; — pro-|| minen, viivyttaminen.
tection (protek’son) s.|| protrude (protruud’) v. tun-
suojeleminen, suojelus: kea, tyontaa, sysata ;
suoja, turva; suojelus-|| tunkeutua;: ajaa pois; —
tulli; — protectionist protrusion (protruu’son) s.

(protek’Sonist) s. suojelus- SYSHYS, tunkeminen,- e-protuberance 349 proximate
siintunkeminen; — prot- mintapiiri, virka, ammat-
rusive (protruw’siv) a. ti; velvollisuus; — pro-
poistyOntava, tunkeileva. vincial (provin’ gal) a.

(protjuw bo-
kasvannainen,

protuberance
rans ) Ss,
kuhmu, paisuma,
protuberant (protjuw’ bo-
rant) a. ulkoneva; paisu-
va, turpea; kuhmuinen,;
— protuberate (protjuu’-
boreit) v. ulota, kohota;

aJjos ;5

paisua, turvota.

proud (praud) a. ylpea; ko-
pea, poyhkea ; uljas,
muhkea; pramea; ynsea,
uhkamielinen; — proud-

ness (praud’nes) s. ylpeys

provable (pruuv’abl) a, to-
teen saatava, todistetta-
va; — prove (pruuv) Vv.
tutkia; koettaa; todis-
taa, nayttada toteen.
provender (prd’vendor) Ss.
rehu, muona, ruoka.
proverb (pra’vorb) s. sanan-
lasku; arvoitus: — pro-
verbial (prdvoér’bial) a.

sananparrellinen; yleises-

ti tunnettu; — proverbi-

ally (prdavor’biali) ady,
sananlaskullisesti; ku-
vannollisesti.

provide (provaid’) v. edel-

tapadin nahda, arvata,
edellyttaa ; toimittaa,
laittaa, hankkia, varus-
baa, saastaa provi-
dence (prd’videns) s. edel-
tanakeminen,
edellyttaminen ;
minen, varustaminen ;
varustus; varovaisuus;
saastavaisyys;
— provident

nen; huolellinen;
vidential (prdviden’sal) a.
kaitselemuksellinen, kait-
seleva; huolehtiva;

provider
huolenpitaja, hankkija.

province (prd’vins) s. maa-
kunta; alusmaa; piiri-
kunta, alue; seutu; toi-

   

 

(prdvaidor)  s.}

sallimus; |}

|
|
j
|

|
|

}

varominen, ||
hankki- |

i
|

|

(prd’vident ) ||
a. varovainen; sddstavai- || prowl
pro- |

|

|
|
|
i

provocation

provost

prow

maakunnallinen; paikka-
kunnan.-, maaseudun-;

maaseudulta oleva; — s.
maaseutulainen, maa-
moukkKa.

provision (provi’Zon) s. va-
rustelu, hankinta, valinis-
telu neuvo; maéarays,
saado6s varasto: muona:

varustaa ruokaai-

]

neilla, muonalla; — pro-
visional (provi’Zonal) a.
tilapdinen, valiaikainen,
toistaiseksi oleva; — pro-
viso (provai’zo) s. ehto,
valipuhe, madradys, edel-
lytvs; — provisor (pro-
vai’zor) s. hankkija; hoi-
taja; — provisory (pro-
vavzort) a. valiaikainen.
toistaiseksi oleva.

(pro. ok

s. yllyttaéminen, arsytta-
minen; loukkKaamuinen;
provocative (provou’kativ)
a vllyttava

ev son )

arsyttava:
kiihdyttava ;
(provoukev -
kiihot-
ityri;—
kii-

‘ iva.
kiusallinen,
— provokator
bor) 68, Yilyttaja,
fata: palkattu &
provoke (prcvouk’) vy.
hottaa ; loukata;
provoking (provouk’in) a.
kiihoittava.
(prd’vost) s.

esi-

mies, pdaimies, johtaja.
(prau) s. laivan keu-
la: ithintialainen alus;—

~ urhoollinen, uskalias;
prowess (praw’es) cS.
urhoollisuus; urosty6.

(praul) v. kierrellé
maata; nuuskien kuljes-
kella; rydstelli; varas-

tella; — prowler (praul’-
Or) s. maankiertéaja; ros-
vO. Varas.

prox (prdks) s. vaaliluette-
lo.

i\proximate (prdk’simet) a.

|

 

liheisin, likeisin; — pro-proxy 3

  

   
 
  

50 public

 

ximately
adv. lahinna, likimpana ;
proximity (prdksvmiti)
Ss. laheisyys; heimolai-
proximo (prdk’-
simou) adv. tulevana.

SUils 5

proxy (prak’st) s. valtuu-
tus, edustus. sljaisuus;
edusmies, isianhoitaja,
holhooja: valtakir] Le

prude (pruud) s. tekokai-
nostelija, uskottelija; —

a. tekokaino; — prudery
(pruwdcri) gs. tekoka
kainosteleminen, teesken-
nelty siveys; — prudish
(pruw dvs ) a.

inous,

tekokaino;
teeskentelevainen.

prudence (pruw de vii-

ymmartavaisyys;

m8) Ss,
saus,
huolellisuus ;

Varovalsuus,

— prudent (pruwdent) a.
viisas, ymmartavainen 5
varovainen, huolellinen ;
—prudential (pruden’sal)

a. Vlisautta noudattava ;
sHistiva; huolellinen; —

prudentially (pruden’sali)

1

adv. viisaasti, ymmarta-
vaisesti; huolellisesti; -
prune (pruun) V. karsia
nyppia;somistaa ;—s. luu-

mu; — pruner (pruwnor)
es dcarsiia.
prunning
karsiminen; vahennys ;—

somistaja; —

(Pp) uUNn7 in } =

prunning-knife (pruun’-
in-naif ) Ss. puutarhurin
veitsi.

prunella (prune’la) Ss. aro-
humala; silmatera; kurk-

Rutaiti.

prurience (pruw’riens ) ~
kutkutus,
prurient (pruu’rient) a.
kutkuttava,_ sj}
himoileva,
prurigo
svyhy,

Prussian (pro’san) s, ja 4a.
preussilainen,

pry (prai) v. kurkistella,
katsella; nuuskia, uaella,
tutkistella ;

syyhytys;

hehkuva ;* —
(pruurav go) S
syyhelma

(prak’simetli) |

yhyttava ; }|

vivuta; — S.|

kurkisteleminen ; tiedus-
teleminen ; vipusin ; —
prying (pravin) a. kur-
kisteleva, tiedusteleva ;—
s. tiedustelu.

psalm (saam) s. psalmi, vir-

psalmbook (suum’-

buk) Ss. VITSIKIT 12:3 a

psalmtune (saamtjuun) s.,

ml, =

virrensivel; — psalmody
(salmodt) s. virrenveisaa-
minen; virren sdavel; — Vv.

veisata; — psalter (sool’-
tér) s. DSalttari:. virsieir-
ja; — psaltery (sooltort)
s. psalttari, virsikannel.
pseudo (suwdo) alkutavu,

joka merkitsee: vale-,
Vaara,

pseudology (suu’dolodzi) _ s.
vaara oppi.

pseudonyme (suu’donaim) s.
valenimi, nimimerkki.
pshaw interj. hyi!

hyh! mita viela!
psyche :
psychial

(S00)
> ,J 7-4 ’ «7 .
(savki) s, sielu; —

(sav’kial) a. sie-

lullinen; — psychologist
(saikd’lodzist) s. sielutie-
teen tuntija; — psycho-

logy (saikd@lodzi) s. sielu-
tiede.
ptisan (ti’zan) s.
kalja.
puberty (pjuwborti) s. nai-
maiké, mieskuntoisuus ;—
pubescent (pjube’sent)§ a.
tuleva$; u-

ohravesi,

naimaikdaiseksi

tukarvainen.
public (pobelik) a.

yleinen,

julkinen,
vhteinen; ylei-
tunnettu; kansalli-
kansanomainen; is-
naallinen; — S yn-
teiskunta, valtio; yleis6;

sesti
licen,

San!

kuulijakunta; — publi-
cation (poblikei’ son) Ss
julistaminen, julistus,

kKuulutus, ilmoitus; jul-
kaiseminen; painos; kir-
ja, kirjelmi;: — _ publi-

city (pobli’siti) s. julki-
suus; ilmoitteleminen; —
publichouse (pob’likhaus)publish 351 pulp
a pee ee Ss

s. ravintola, vierasmaja;||pug (pog) s. savensotkemi-

publieminded (pob’likmain- nen; saviseos.

ded) a. yhteista hyvaa!||pugh (puu) interj. hyi!

harrastava, isanmaalli- pugil (pjuw dail) a. napilli-

nen; — publicness ee" 7% nen, hyppysellinen ; —-

“7. 5 Fykienle: ‘h- a : a ets ke ¢

liknes) Ss. julkist Bsa yh pugilism (pjuu’dzilizm) s.

te1syys, ylellisy Re nyrkkitaistelu;— pugilist
publish (pob’lis) v. juliscaa, (pjuwdzilist)  s nyrkki-

. Pen 6 zr t a. . ‘ : :

ilmoitiaa, ; eee taistelija.

iulkaista; kustantaa KIr ‘ =.

julkaist ; ee : - , pugnacicus (pognet sos) .

joja:— publishable (pob’- . : te

ee : om leg riitainen, taisteluhalui-

ligabl) a. julkaistavaks! ay Ae .

S iva :— blisher (pob’- nen; ——- pugnacity { POg-

SOpiva , ae I na’siti) s. taisteluhalu

ligor) s. julistaja; kirjan-
kustantaja; julkaisija.

puck (pok) s. metsanhal-
tija, vuoripeikko.

pucker (pok’dr) v. rypistaa ;
pusertaa rikki; menna
meimuihin; roikkua; -——
 poimu, lasku, ryppy ;
pussi; pula, ahdinko, le-
vottomuus.

pudder (po’dér) v. pudistaa,||pule (pjuul) v. piipittaa:;

puisne (pjuu’ni) a. nuorem-
pi, nuorin; mydOhempi, a-
lempi.

puissance (pjuwisans) Ss,
valta, voima; sotavoima;
vahvuus, tarmo; — puis-
sant (pjuuwisant) a. valta-
va, voimakas, vakeva.

puke (pjuuk) v. oksentaa.

varistaa, jarkyttada. vinkua, kitista ; vaike-
pudding (pw din) s. putin- roida,
ki, liha- tai hedelmise-|| pull (pul) vy. vetss, tem-
kainen leivos, \aeamaista, riuhtaista ; re-
puddle (podl) s. rapakko,|| vadisti; repii, riipia, kit-
fgtakko, allikko: — v.|| Kea, nyhtaa, kynia, poi-
sekoittaa ; hammentdéaa ; || mia; soutaa; — s. veta-
loiskuttaa ; tahria ; — minen, veto, tempaus,
puddly (pod’li) adv. lie-|} mnytkdys; sysdys; taiste-
juinen, lokainen. || lu; ponnistus; voitto; vai-
pudgy (pod’zi) a. paksu, li- kutusvalta ; — puller
hava. || (pulor)s. vetaja;: soutaja.
puerile (pjuw’dril) a, poika-||pullet (puw’let) s. kananpoi-
mainen, lapsellinen; —J|| Ka.
puerility (pjuudri’liti) s.||/pulley (owl) s.. talja, va-
poikamaisuus. kipyora; nostinkone, vyvi-
peff (pof) s. puhallus, hen-|| * pusin.
kays; puhuminen; purs-||pulmonarious (polmonei’rios)
kaus; kehuminen, podyh-|} 4. keuhkotautinen ; —

keys; tyhja puhe; kaup-|| pulmonary (pol’moneri) a
pavehkeily; — vy. puhal-|} kKeuhkopusseilla varustet-
faa, laahatiaa, sahky3d, || tu; — pulmonie (poimd’-

huhottaa; pullistua, pd-|| nik) a. keuhkotautinen;
hottya; poyhkeill4a; —J!|| — s. keuhkoparanne; —
puffer (po’for) s. puhal- || pulmotor (pol’moutér)  s.
taja; kerskuri; pédyhkei-| ilmapumppu keinotekoi-
lija; — puffy (po’fi) a. || sen hengittimisen ai-
puhaltanut, paisunut, | kaan saamiseksi.

pullistunut, turpca; poyh-||pulp (polp) a. puuromai-
kea, i} nen, pehmead; — s. ydin,pulpit

sisus; paperimassa; — V.
muuttaa pehmedadksi ai-
neeksi; pulpiness
(pol pines) puuromai-
suus; pulpous (pol’-
pos) a. puuromainen, peh-
mei, mehukas.

pulpit (pol’pit) s,
tuoli.

pulsate Selty  Y.
sykkia, tykyttaa;
tia, heilua ;
(polsewv son)
sykkiminen,
lyOnti;

S.

Saarnas-

(pol
varah-
pulsation
lyOminen,
tykytys;
- pulsative (pol’-
sativ) a. sykkiva, tykKyt-
tava; pulse (pols) s.
valtasuoni; valtasuonen
tykytys; varahdys, heli-
luminen; - vy... tykkia,
sykkia.
pulverize (pol’voraiz) v.
voa hienoksi, jauhaa,
pulverous (pol’voros)
jauhontapainen,
nainen.

sur-

a.
tomu-
puma (pjuuwmia,
Kalainen

Ameri-
vuorileijona.
pumicate

(pjuw mikeit) Vv.
hieroa hohkakivella; —
pumice (po’mis) s, hoh-
Kakivi.

pump (pomp) s. pumppu,
imutorvi; — v. pumpata,

imettia; kuulustella, Ky-
sella: onkia esliin; val
kiuttaa.
pun (pon) s. kokkapunhe,
19 suitk is. pistopulkg *
— v. laskea kokkKapuhei-
ta.
punch (ponts) s. reikarau-

ta,
Ta 1cta *

naskali,
leimasin,

puhkuri:
kuvasin;

kolhaus; tylleré ; tera-
VYYS, sisu; punssi; — v
pistada, lavistad, puhkais-
ta: Ivoda > tyontaa, kol-
haista, sysata: lyoda nyr-
killi: — puncheon (pont’-
gon) s. leimasin: tyunyri,

(satakaksikymmenta

gal-|
loonaa eli

viisisataa nei-|

  

lyoda, |

    
   
 
  
  
  
  
  
  
 
  
  
 
  
  
  
  
   
  
 
 
  
 
  
   
  
  
  
 
  
   
   
  
  
  
 
    
  
    
  
   
   
   
   
  
 
  
   
   
  
       

puny

| jikymmentaviisi ja puoli
litraa).

punctilio (ponktil’jo)
hanpiivainen tarkkuus;
joutava, mitaton asia ;—
punctilious (ponktil’jos) a.
turhantarkka, turhanndai-

S. Tur

Vainen; tdasn.allinen.
punetual pornk’tjual) a. tas-
nen; tarkka?; anke-

ra; — punctuality (ponk-
tjua’ litt) s. tasmallisyys
arkkuus, ankaruus; —
punctuate (ponk’tjueit) v.
pauna velinierkkeja; —

punctum (pork’tom) Si.
niste; — puneture (ponk’-

4

iar) Ss pistos: puhkai-
seminen; — v. puhkais-
ta

pundit (pundit) s. oppinut

bramiini,
ut
(pong)

itdaindian lain-
opin
yung
ki,
pungency
]

kuormaren

Ss.

(pond’zensi) s.

iaisyys,

pis-
purevaisuus;
vakevyys;

Té
L

kirpevys,

pungent (pon’dzent) a. pis-
telids; kirpea; — pun-
gently (pon’dzentli) adv.

pistelidadsti; kirpeasti.

punice (pjuu’nik) a. petolli-
ren.

punish (po’nis) v. rangais-
ta, kurittaa; — punish-
able (po’nisabl) a. ran-
gaistava, rangaistuks>2n
ansainnut: — punishment
(no’?nisment) s. rangais-
tus, rangaiseminen ; —

punition (pjunv’ son)
rangaiseminen ;—punitive
(piwnitiv) a. rankaiseva.

punk (punk) s. luuska; tau-
laka#apaé, taula.

S.

punt (pont) s. litteapohjai
nen vere, Isdutta, rua;
— v. kulkea lautalla,
scutaa ruuhcella.

puny (pjuu’nt) a. nuori,

nuoremyji, r.ucrekas; my:)-
hemot; Uist? “Foals;
| surkea, hvonc; — s. nuo-pup 353 purpose
rempi veli; pieni olento;}|| tuksen harrastaja, puri-
aloittelija, KeltanokkKa. \| taani; — purity (pjuwritt)
pup (fop) s. penikka ;— (4 s. puhtaus; viattomuus.
penikoida. \|purgation (pérgei’Son) S. Ya
pupa (pjuwpa) s. hyonteis-|| puhdistaminen, puhdis-
ko elo, (| tus; syytt6maksi ‘todis-
pupil (pjuw’pil) s. silmite-|| taminen; tarpeenteko, u-
ra; holhotti, kasvatti; op- lostus;—purgatory (pdr’-
pilas ; — pupilage (pjuw- gatori) a. kiirastuli; — a.
piledz) ss. holhonalaisuus, | puhdistava; ee purge
alaikdisyys; kasvatinika ; || (pérdé) v. puhdistaa, sii-
holhonta. | vota; vapauttaa, paistaa ;
pupet (po’pet) s. nukke;|| selittaéd, kirkastaa; ulos-
narri; — puppetish _(po’- || tuttaa; — purger (pdrd2’-
petits) a. nukkemainen ; | 6r) s. puhdistaja; puh-
eel. ; distusaine; — purging
puppy (po pi) s. penikka: | pordz’in) a. puhdistava.
piimadsuu, keltanokKa, nu- ae : : Be 3
likka; keikari; tolvana; | purification : (pjuurtfir et’gon )
—y. penikoida, || Ss. puhdistus ; puhdis-
pur (por) s. kissan hyrraa-|| ODE purifier
minen; muriseminen ;—yv. | (pyur rifator) as puhdista-
hyrrata, hyristi, muris-|} J?>, puhdistusaine ; 7
ta. purify (pjuu rifai) v. puh-
purblind (pér’blaind) a. ly-|| distaa ; kirkastaa ; pera-
hytnikéinen; —-purblind-|| *2; Puhdistua.
ness (por’blaindnes) gs. ly-|| Purl (porl) s. kapea pitsi,
hytnikdisyys. royhelé; kKirjailtu rihma;
purehase (poér’t&es) v. os- Hiring; —- VV. Feuntieran
taa; ansaita, saada;|| royheldlla;  lirista; Kkei-
hankkia, toimittaa; — s.|| Kahtaa kumoon.
osto, ostaminen; ansait-| purlieu (pdrl’juu) s. pensai-
seminen ; ansio, voitto, || nen metsanreuna, :net-
saalis; vipukone, vipusin;|| sdinen rajamaa; piiri,
ponnistus; — purchaser ymparisto, likitienoo.

(por tsezor ) ostaja; an-|

Saitsija, hankkija.

Ss.

pure (pjuur) A. pune as,
slisti, tahraton; sekoitta-
maton, vadrentamaton;; ||

sa4an-||

|

puhdistettu; selva;
nollinen; virheet6n;
Ta; syyton, nuhteeton,
turmeltumaton; vilpiton:;
pelkka, paljas; todelli-
nen; erinomainen; Voi
puhdistaa; purely
(pjuur’li) adv. puhtaasti; ||
ainoastaan; taydellisesti, |
kokonaan, aivan, vallan : |

sle-

erinomaisesti; —  pure-||
ness (pjuur’nes) s. puh- I
taus: — puritan (pjuw’- |

ritan ) Ss. uskonpuhdis- ||}

 

  
   
  
  
  
  
   
  
  
  
   
   
   
  
   
    
    
  
  
   
  
   
  
   
   
  
 
 
 
 
 
 
  
  
 
   
   
 
  
   
  
     

purlin (por’lin) s. kannatin-

Hitst. Pirtta.:
purloin (pdrloin’) v. siepa-
ta; varastaa, napistella;:

purloiner

anastaa;

(porlovnor) s. varas; kir-
jallinen varas. ;
purple (porpl) s. purppu-
ra; purppuravaate; Kar-
dinaalin arvo; — v. purp- if
puroida.
purport (por’pourt) s. tar-
koitus, sisallys, mieli,

merkitys; — v. tarkot-
taa: sisaltaa. ?
purpose (por’pos) s. tarkoi-

mieli,
seu-

ai-

aikomus,
vaikutus,
sisdallys;

tuspera;
hanke;
raus;

vepurr 354 putrefaction

ee
koa, mielia, tahtoa, tar- |) tus, kKilivas pyrinto; —
koittaa ; — purposely pucheart (pus’ kaart) s.
(por’poslt) adv. tahal- tyOntorattaat; — pusher
lansa, ehdollansa, tarko- (pus’?6r) s. tyOntaja, sy-
tuksella. siijit; — pushing (pu3’in)
purr (por) katso pur, | a. tyoéntava; pakoittava;
purse (pors) Ss. kukkaro ; kiivas ; voimakas, teho-
valtiovarat; palkinto; — kas: toimelias, yrittelids,
Vv pistaa kukkaroon 5; KOO-|}| uskalias, rohkea\
ta rahaa, siastéaa; — || pusillanimity (pjuusilanv -
purser (por’sor) s. rahas- miti) s. arkuus ;—pusil-
tonhoitaja, lanimous (pjuusilad’nimos)
pursuance (pérsuw’ ans) Ss. a. arkamielinen, pelkaa-
takaa-ajaminen, tavotta- viiinen.
minen: tavoittelu, pyrki- puss (pus) s. kissa, janis.
mys; — pursue (porsuw’) || pustular (pos’tjular) a. mar-
v. ajaa takaa; vainota; kapainen; — pustulate
hakea, etsia, hankkia, (pos’tjuleit) v. panna ra-
harrastaa, pyrkia; - kolle, tehdda markdpaisu-
pursuer (porsuwor) s. ta- mia ja matahaavoja; —
Kkaa-ajaja , << pursuit pustule (pos’tjuul) s., rak-
(porsuut’) s. takaa ajami- ko, nappy, markapaisu-
nen: vainoominen; tavoit- ma; — pustulous (pos’-
taminen; uuttera_ tutki- tjulos) a. taynnansa rak-
minen; pyrkimys, harras- koja, matahaavoja.
tus. put (put) v. panna, asettaa,
pursy (pdr’st) a. lyhyt ja istuttaa, pistaa; tuottaa,
paksu, lihavya; ahdashen- toimittaa; liittaa; talvut-
kinen. taa: ajaa, pakoittaa, vel-
purulence (pjuw’rulens ) 5. voittaa;: ojentaa; jattid;
mirkiminen; — purulent vaikuttaa, synnyttaa, teh-
(pjuwrulent) a, miarkiva, eo put asunder (put
visvainen. ason’dér) v. panna eril-
purvey (porvei’) vy. pitaa lensi, eritth#a#; pit#a e-
huo!ta, hankkia, toimit-|| rillinsi: i put away
taa ; ostaa; varustaa, (put avei) v. heittaa pois;
katsoa eteensa; parittaa ; jattaa pois; pana viralta,
—  purveyxrnce (porver - || laskea palveluksesta ;
ans) Ss. ruokavarojen karkoittaa, poistaa; tor-
hankkiminen;ruokavarat, jua.
muona: — purveyor (pér-||put (pot) s. portto; — put-
vev’ér) s. muonanhankki-|| age (po’tedz) s. huorin-
ja: parittaja \| -teko; — putatism (pjuu’-
purview (pér’vjuu) s. ehto;|| tatizm) s. haureus, por-
padtoskohta., tonammatti,
pus (pos) s. miarka, visva. || putative (pjuu’ tativ ) a.
bush (pus) v. sysata, tyr- luultu, luuloperdinen, ar-
kata, tyontaa, lykata ; veltu.
tunkea, pakoittaa; h&-||putlog (put’log) s. kanna-
tyyttaa, ahdistaa; jou- tinhirsi.
duttaa; — s, sysia’minen, ||putrefaction (pjuutrifak’son)
SYSA4YS, lykki iminen;|} s. mit&neminen; — put-

pistos; pakoitus; kehoi-||
cus; hydkkays;

refactive (piuutrifak’ tiv )
ponnis-|| a. madannyttéva; mata-putty 355 quadrigenarious

nevi, mit’; — putrefy|| pid; — v. saattaa kadapio-
(pjuwtrifai) v. madannyt-|} méaiseksi.

tii; saastuttaa, turmel-||pyloric (pild’rik) s. suolis-
la; madata; turmeltua; | ta maksaan juokseva ve-

 

putrescence (pjutre- || risuoni; pylorus (pi-
sens) s. mataneminen ; rH low’ros) s. mahalaukun a-
lp laswu,

 

putrescent (pjutre’sent) a
maténevaé; madantynyt; || pyramid (pvramid) s. pyra-
— putrid (pjuwtrid) a. | miidi; — pyramidal (pt-

ra’midal) a, pyramiidilli-

madaéntynyt; pilaantu-|
nen, pyramiidin kaltai-

nut; turmeltunut,

 

 

putty (po’ti) s. tinahappeu-| ren. | g
ma; ruskeakivi; lasimes-||Pyre (pair) s. rovio, poltto-
tarin kitti; — v. lasittaa, || lava. eee, 2
kiillottaa; kitata | a (paird’lodst) s. tu-
|| ioppi.
puzzle (poet) Sle sekaannut- i'pyrometer (paird’mitor) Ss.
taa, hammastyttaa, hai- || kuumuudenmittarl,
rita ; olla hamillaan, ham- ipyrotechnie (pirotek’nik) s.
TMABLY a ; kovasti AGE r aces 1 huvi-, ilotulitus.
s. hammdastys, neuvot-|| nvrotic (pair@’tik) a. sys-
tomuus; sekasorto, pula, vyttivi, polttava.

ahdinko ; alg) hap ipyroxyline (pairdk’silain) s.
; — 7 - I0ZL y | : e
Soe oe : ey a; puuvillaruuti.
Ss. ammentaja;, vaike a a- || python (pai’ than) s. boa-
sia, pulma; — puzzling) ae ie
atti a : Bias ea ; a
(poz’vin) a. hammentava ; pythoness (pi’thones) s. en-

mieleton. | mnustaja-, velhonainen; —
pygmean (pigmii’an) a. kaad-|| pythonie (pithd’nik) a. en-
pidmdinen, pikkarainen; nustava.

— pygmy (pig’mi) s, kaa-||pyx (piks) katso pix.

Q

Q (kjuu) kirjain Q. ||quadrant (kwdd’rant) s.
quabble (kwdbl) s. mit&étOn|| ympyrin neljds osa, nel-
asia; tora, jupakka; —-v.|| jannes; korkeudenmit-

riidella turhista asioista. tari.
quack (kwak) s. puoskari;;|quadrate (kwdd’ret) s. ne-

kerskailija; kaakotus, lid; neljdosainen; nelidn-
puoskaroida; kerskailla, muotoinen; — quadratic
kirkua, kaakottaa: - (kwdd’retik) a. neliO6Omuo-
quackery (kwd’kori) Ss.

| toinen, neli6-; — quad-

| Yrature (kwddratjur) s, ne-
1i66n korottaminen.,

quadrennial (kwddre’ nial)
a. nelivuotinen; joka nel-
jasvuotinen.

minen, silmainké&éantami-
nen; — quackish (kwd’-
kis) a. puoskarimainen;
veijarimainen; Kerskai- ||
leva. \|quadrifoil (kwdd’rifoil) a.
quadrangle (kwdd’rdfigl) s.|| nelilehtinen.
nelikulmio; — quad-||quadrigenarious (kwddrigi-
rangular (kwddrdn’gju- | nei’rios) a. neljdnkymme-
lor) a. nelikulmainen. | nen yuotias,

|
|
|
puoskaroiminen; veijaa- |
|quadrilateral 3!
quadrilateral (kwddrilw to- ||
ria) eh. nelisivuinen; -— Ss.

nelikulmio.

quadriliteral (kwddrilv to-
ral) ea nelikirjalminen.
quadrille (kwddril’) s. kKat-
rilli,

guadrillion (kwddril’jon) s.
kvadriljooni. Amerik. Ja
ranskalaisen laskujarjes-
telmin mukaan sisaltaa
viisitoista numeroa; eng-
lantil. mukaan kaksikym-
menti nelja numeroa.)

quadripartite (kwddripaar
fnit) a. nelijakoinen; -
quadripartion (kwddri-

paartv son) Ss, nelijakoi-
suus, jakaminen neljaan
osaan.

quadrisyllable (kwd drisi-

labl) a. nelitavuinen.

qguadrivial (kwddrividl) 2.
neljan tien yvhtymapai-
kassa oleva.

quadroon (kwddruun ) Ss.
neljinneksi osaksi mus-
ta. mulatin ja valkoisen
jAlkelainen

quadruped (kwdd’ruped) a
nelijalkainen.

quadruple (kwdadrupl) a.
nelikertainen; — s. neli-
kertaisuus; — v. neliker-
taistaa :—quadruplication

(kwddruplikev gon) s, neli-
kertaistaminen,
quaere (kwit’ri) s. kysymys,

epHiltava asia.

quaff (kwaf) s. nielaus, sle-
maus, Kulaus; - Vv. sile-
maista, ryypata; -
quaffer (kwa’for) s. juo-
mari.

quaggy (kwd’gi) a. suope-
rainen, hetteinen, vete-
lid: — quagmire (kwdg’-
mair) s. neva, suo, fra-
me, rapakko; — Vv. upot-

taa rapaan.
quail (kweil) s. peltopyy;
metsikana; — v. hyytyd,
juosta kokoon; raueta;
riutua, halveta; nolos-

quantitative
tua: — quailing (kweil’in)
a. pelkijaévainen, huolelli-

ELA.
quaint (xweint) a. hiewo;
sievd, sifo: tavaton, omi-

tuinen, erisxummainen ;
viekas; sukKela ; —
quaintly (kweint’li) adv.
hienosti; omituisesti;:
viekkKaasti.

quake (kweik) v. heilua;
vavista, tarista; — Ss. va-
piseminen, varahdys; ja-
ristys; lhikutus, saikah-
dys; — quaker (kweikor)
s. vapisija, kveekari;—
quakery (kwei’ kori) Ss.

kveekarilaisuus, kyeeka-
rien usko,
qualification (kwdlifike?v -
gon) s. laadun maaraa-
minen; kKykKenevaksi_ te-

keminen ; ominaisuus,
laatu; kyky, sopivaisuus;
rajoitus, vahennys; —
qualified (kwd’lifaid) a.
miaratty; rajoilettu; so-
piva, kelvollinen; kyKe-
nevi, lahjakas; — quali-
fy (kwa@’lifai) v. likem-

min miarata: rajoittaa,
vahentada, muodostaa;

sovitella, tehda povell-
aaksi: — oikeuttaa; --—
qualitative (kwa’ litetiv)
a. laatuperdinen, laadun-
midiriiiva;: — quality

(ipod? 4th) «&. laatu, dad;
ominaisuus; kyky, kunto,
voima: luonne; kKunnia.

qualm (kwaam) s. kuohun-
ta; akillinen kohtaus;
— qualmish (kwaa’ mis)
a. pahoinvoipa, tainnok-
siin meneva.

quandary (kwdn’ dari l.
kwdndevri) s. epailys; pu-
la, pulma.

quantitative (kwdw titetiv)
2. suuruutta koskeva,
paljoutta mairia’va; —
quantity (kwadn’ titi) S.

suuruus, koko; paljous,
miird, luku; laveus; pi-quarantine aan quell
tuus; — quantum (kwdn’-!|quartz (kwoorts) s. ukonki-
tom) s. madara, paljous; vi, Kvartsi.
suuruus. quash (kwo8s) Vv. Fulstaa,

(kwa’rdntiin) § s.
tarkastusase-
panna kKaran-

quarantine
karanteeni,
ma. Vv.
teeniin.

quarrel (kwd’rel)
Lora, Jupakka,
suus; Vv. riidella,
kata; kinastella ;
quarreler (kwd’relor)
riitelija, riitapukari;
quarrelsome (kwd’relsom)
a. YTriidanhimoinen, riitai-
nen.

quarrier (kwd’rior)
venlohkoja,

quarry

rlita,
eripurai-

jan-

Ss.

S.

kKi-
kivityOmies;
(kwda’ri) ki-

Ss.

ea

vilouhimo; — vy. murtaa,
louhia.

quart (kKwoort) s. neljiis
osa gallonaa.

quartan (kwoor’tan) a. jo-
ka neljaspaivainen; — s.
neljannes mitta.

quarter (kwoort’dr) s. nel-
jJamnes, neljas osa: yuo-

denneljannes; kaupungin-
neljannes, -kortteli,  puii-
ao iagja, asunto, paikka,
seutu; Vv, jakaa
Jaan - jaella,
taa; lohkoa,  paloitella;
majailla, asua ;
quarterdeck (kwoor’tor-

nel-
OSIT-

osaan

dek) s. ylakannen peri-
OSa ; —_—- quartering
(kwoort orin ) S, .jakami-
nen, jako nelj4an osaan:
majoitus; asuminen: ase-
ma; — quarterly (kwoor’-
torli) adv. neljajakoinen,
neljanneksen sisaltava ;
joka neljannesvuotinen:

— quartermaster (kwoor’-
tormas tor) ‘s. puosu laij-
vassa, perdmiehen
lainen; ruokavarojen hoi-
taja armeijassua ;
quartet (kwoortet’) s neli-
aaninen laulu; — quarto
(kwoor’to) a. nelitaittei-
nen; eo

apu- |

nelitaitenidos. ||

 

survoa, rikkoa,
rusentaa, sortada,

musertaa,
lannis-

taa, panna valtansa alle;
havittaa:; kumota, lak-
kauttaa; jarkkya,  nor-

varista.
(kwevsai) adv. muka,
melkein ;

jua,
quasi
ikaankuin,
a. vale-.
gquassia (kiwd sia)
siapuu.,
quarternary (kwator’nari)
a. nelilukuinen ;
quarternate (kwatornet)
a. nelijakoinen:;
quaternion (kwatdr’nion)
neliluku, nelja;
quarternity (kwatorniti)

Ss ia

s. neliluku.

quaver (kwei vor) Vv... hyl-
lya, vavista.

quay (ki) s. laituri; — vy.
varustaa laiturilla.

queach (kwiit&s) s. pensas-
to, pensas; — v. syrjay-
tya, liikahtaa ; —-
queachy (kwii’tsi) a. pen-
sainen; varajava; epa-

vakainen.
quean (kwiin) portto.
queasy (kwii’zi) a. raukea;
pahoinvoipa; kyllastynyt;
area } queasiness

Ss.

(kwiv’ zines ) Ss. raukeus;
pahoinvointi, iletys.
queen (kwitn) s. kuninga-
tar; — queenly (kwiin’li)
adv. kuningattarentapai-
nen, Kuninkaallinen,
queer (kwiir) a. eriskum-

mallinen, hullunkurinen:
omituinen; jOropainen,
oikullinen; kiero, viekas;

—queerly (kwiir’li) adv.
kummallisesti; kierosti to
queerness (kwiir’nes) >.

kummallisuus
quell (kwel)
vallata,
kukistaa,
hillita,

; kierous.
v. havittaa >
voittaa; sortaa,

noyryyttdéa :
tukehuttaa, aset-quench

———

ee

taa: kuolla; vaheta,; —-||
Ss: miurha. | |
quench (kwents) v. sam-
muttaa; asettaa, tukehut-
taa; heikontaa, havit-
tii: kylmistya, halveta ;
— quencher (kwents’or)
s sammuttaja; hivitta-

ja

querimonious (kwerimow’-

nios) a. valittava, vaike-
roiva.

querist (kwii’rist) Ss. kyse-
lie: (kwivri) s.

— query
ISveyiye. .-- Vs
udella; tutkia.
quern (kworn) s. kdsikivi.
querulous (kwor’julos) Ss.
katso querimonious.

kysella,

quest (kwest) s. kysymi-
nen: etsiminen; pyynto,
rukous; halu; tarkastus;

urkkia,
question
kysymys,
tut-

hakea,
nuuskia } —
(Iewes’ tson) a.
kysely; etsiminen;

nao V

kinto, kuulusteleminen ;
riita-asia, rita. ; asia;
puhe; keskustelu; vait-
Lely. Gpalys, —— Vv. Ay-
svi: keskustella; vaitel-
12, riidella; kuulustella,

epailla; —

( lew s’tso-

tutkia ;

questionable
nabl) a. Kysymyksenalai-
viittelynalainen ;
arveluttava ;
kuulustelta-

ren;
epavarma ;
tutkittava,

va; epailtava ; —
questionablLy (kwes’ tsonab-
i) adv. epiiltavasti; —

(kwes’ t8onor)

questioner
s. kysyja.
quibble (kwibl) s. sanansut-
kaus, kokkapuhe; estely,
veruke; — v. laskea kok-
kapuheita; vetaéa veruk-
Keita, kierrella.
quick (kwik) a. nopea,
kainen, vikkela; eloisa;
vilkas, valpas, ripea; toi-
melias; hieno, terava ;
adv. nopeasti, pikai-
heti,

pi-

sesti,

|| quill
viipymatta, ||

  
 
  
   
 
 
 
 
   
 
 
 
 
   
   
   
   
  
  
  
 
   
 
  
  
   
   
  
   
  
  
 
 
 
   
  
  
 
  
 
 
  
  
  
 
  
  
 
   
 
 
 
  
  
  
  
 
  
    
   
  
   

quill

 

 

elo; sy-
viheria
ymparoida

vikikelastl; — Ss.
dain: kKasvava,

Kacvis —— vv.

pensasaidalla; — quick-
ness (kwik’nes) s. nope-
us: teravajarkisyys.- =—

quicksand (kwik’sand) s.
ajohiekKa ; auick-
sighted (kwik’saited) a.
tarkkanakoOinen ;
quicksilver (kwik’silvor)

——

s. elohopea; — ’ v. elo-
hopeoittaa ; — quicken
(kwikn) v. elvyttaa; yl-

lytth#d, kiihdyttaa ; teroit-
taa: vahvistaa; — quick-
lime (kwik’laim) s. sam-
muttamaton kalkki.
quid (kwid) Ss. tupakka-
malli.

quiddative (kwi’ dativ ) a.
oleellinen, varsinainen.
quiddle (kwidl) v: kulut-
taa aikansa turhiin;

quiddler (kwid lor) Ss.
tyhjintoimittaja ; tur-
hantarkkKa.

quidnune (kwid’nonk) S.

uutisten onkija; valtio-
asiain lérpottelija.
quiesce (kwaies’) v.
olla mykka;
escence (kwaie
po, rauha ; hiljaisuus }
quiescent (kwaie’sent) a.
levollinen, tyyni; mykka.
quiet (kwai et) a. levolli-
nen, rauhallinen, tyyni;
hiljainen; A&dneton, myk-
ka $ lepo, rauha;
hiljaisuus; — v. rauhoit-
taa, asettaa, lepyttaa ;
vaijentaa ; quietism
(kwav’etizm) s. mielentyy-
rauha; quiet-
(kwavetnes) s. lepo,
tyyneys; hiljai-
vaitioleminen; sa-
quietude
rauha,
lepo;

levata ;
qui-

1
c=

sens) S.

— s.

neys, ee
ness
rauha,
suus;
lamielisyys;
(kwav etjuud) Ss.
tyyneys; viimeinen

|| kuolo.

put-
pulik-

(kwil) s. ruoto;

ki: Ieyni<.. sulke.:quillet 359 quondam
ka; k’&’mi; — v. poimut-/| kapuhe; oikku, mieli-
taa, rdOyhelt#ad; kiertaa;|| juohde; puuska; isku.
kaamita. |}quit (kwit) v. antaa an-
quillet (kwi’let) s. nokke-|| teeksi; puolustaa; suorit-
luus; juoni, koirankuri. taa, lopettaa,; tehdd;
quilt (kwilt) s. patja, pie- lahtea . Jattaa,  Welttaa,
lus; koreaksi ommeltu hylata; erota, luopua ;
takki... peite: <<. vy tayt- lakata, herjeta; kostaa,
tid, neuloa, tikata, topa-|| Palkita; —  quittance
£3. (kwit’ans) s. maksami-
quinary (kwai’nari) s. vii- shies suorittaminen ; _Kos-
della jaettava, viisilukui- en, ; palkitseminen > kuit-
ial: tikiria : vapautus ; — v.
quince (kwins) s. Kuitteni ie eb ne eee a
ns oe re quitter (kwit’or) s. jat-
(eras omenalaji). || t&ja: vapauttaja; mak-
quinine (Kwiniin’?) s. kKinii-|| saja: markd, visva.
nl. quite (kwait) adv. ihan,
quinquangular (kwinkwidng’-|| aivan, kokonaan, taydel-
julor) a. viisikulmainen.|; lisesti, perati; varsin,

quinguennial (kwinkwenidal)
a. viisivuotinen.
quinsy (kwin zi)
kurkkurohka.
quint (kwint) Ss.
VHGIRICOS. KVIn ttl.
quintal (kwin’tal)
neri (100 pounds,
pounds),
quintessence (kwinte’sens) |
s. ydin, mehu, voima.
quintette (iwintet’) - s.
siaaninen
quintillion

Ss. nara,

s. sent-

vii-

(kwintil’ jon)
Kvintiljooni (Amerikalai-|
sen ja ranskalaisen jar-
jestelmain mukaan kasit-
taa kahdeksantoista nu-
meroa; englantil. mu-
kaan kolmekymmenta. )

quintuple (kwint’jupl)
viisikertainen ; Vv.
sikertaistaa.

quip (kwip) s. pistopuhe,
pisteleminen ; 7¥a,, DAS- 4

ilkkua, |

a.

tella,
quire (kwair) s, kirja pa-
peria (kaksikymmenta |
nelja arkkia) ; kirkon ||
Kuorl: parvizs, koorr: ——||
v. laulaa kuorissa.
quirk (kwork) s. akkikaan- ||
ne; vadlte; juoni, keppo-||
nen; pisteleminen; pilk-|

 

viitonen, ||

112 ||

laulu. ||
s. ||

vii- ||

sangen.
‘quiver (kwi’ vor)
vavahdus;
hilpea;

S.. wil;
a. Wilkas,
vavahtaa,

Ve

varahtaa, vavista, liritel-

12.

|| quixotic (kwiks@ tik) a.
Don Quixotin tapainen,
eriskummallinen, moni-
kohtauksellinen ; — quix-
otism (kwik’ satizm ) Ss:
eriskummallisuus, erls-
kummaiset houreet; hul-

yritys.

panna pu-
suututtaa,
pulma, on-

lunpaivainen
Quiz, (lnvig)  ¥.
jaan: pilkata ;
kiusata; — S,
gelma; — quizing (kwiz’-
in ) pilkka, kuje, ku-
ri; veitikka; — quizzical
(kwizikal) a. hullunku-

Ss.

rinen, kujeellinen, veitik-
| kamainen.
|| quodlibet (kwdd libet) Ss.

mika tahansa, kaikenlais-
ta 5 kysymys, tehtava,
nokkKeluus, viisastelu.

quoin (kwoin 1. koin) sg.
kulma; kulmakivi; vaa-

| ee

i\quoit (kwoit 1. koit) s. kiek-
ko; v. heittéaa kiek-
KOs.

iqguondam (kwdn’ddm) a, en-1]

quorum
finen, valnaja; —- 8. eo: |
tinen virkamies; — adv.
ennen.

quorum (kwowrom) s. paa-

t6svaltainen luku kokouk-

nittava ;
(kwotewson
maininta,
sunto ;
vy. mainita
merkita.

ra

) S:
viittaus;
quote (kw
toisen san¢

 

  
 
     
   
 
 
  
   
 
 
   
   
  
 
  
  
 
 
  
 
 
 
   
  
  
  
  
  
   
   
     
  
   
   
   
  
  
  
 
  
 
 
  
   
   
 
   

dial

quotation
sanojen
lau-

ut )

bcs

ee quotidian (kwotwv dian) a
quota (kwow ta) sg. oOsuuUs, jokapi#ivdinen ; =  o-
osamairad, osinko, kapiivaiinen asia,
quotable (Iewow tabl) a.|| quotient (kwow sent) s. osa-
mainittavissa oleva, mai-| maéara
R (aar) kirjain R tus: tuska ; ristikko,
rabbet (ra bet) v. liittaa, hakki; telineet, Falat 5
saumata ; imirtaa: = Boy - vaatenaulakko; nappula-
iftae — ss, liite, sauma, poyta tasakaynt}i; Ve-
uurre. ronkiskonta; — Vv. pin-
rabbi (ri’bi) s. rabbi; Kir- gottaa, jannittaa, venyt-
janoppinut. tad, kiristaa,; liiotella ;
rabbit (ri’bit) s. kaniini. kiduttaa, raakata, kiusa-
rabble (rdabl) s alhaiso; ta: rasittaa, sortaa; hoy-
roskaviki; meluava ih- ryvti, savuta; — racker
misioukko; meluava KO- (rak’ or) S, kiduttaja ;
kous. sortaja ; tasakaymari; —~
rabid (ré’bid) a. raivoissa racking (r@kin) s. kidu-
oleva, vimmapdinen, hur- tus: vaiva, tuska.
ja, hullu; vesikauhuinen ; racket ra’ ket) Ss. n.elu,
rabidness (r@ bidnes) s ryske, pauhina; koiruus,
vimma, raivo, hurjuus, luriusteleminen, varaste-
huliuus; vesikauhu. leminen, lumikenké; mai-
raceocon (rdkuun ) Ss; Supl, la tennispelissi; raketti;
pesukarhu, v. mailalla lyéda; ly-
race (reis) Ss. juurl; rotu; kAta viskata, heittaa ;
suku; heimo; syntypera meluta, reuhata, pauha-
injil: kirpeys, VaKevyys; ta rvskia,
meno, juoksu, kulku; || racy ei’sit) a. kirpea, tu-
edistyminen; kilpajuok- line! tuoreelta maista-
Si 5 virta, vuo; — V. va: sukkela, dalykKas.
juosta; ratsastaa, ajaa, raddle ridl) v. palmikoi-
juosta kilpaa kiirehtia ; aa; s aidan rluky, Ai
— yacer (reis’or) s. kilpa- das
juoksija, —iala. radial (rei’dial) a. sAteen-
racily (reis’li) adv. va- muotoinen: — radiance
kevasti, vikivaltaisestl ; (rei’dians) s. sateileminen,
—  yraciness (reisines) S. sideloisto; — radiant
VAkevVYS. (rev diant ) A siteileva,
racemation (rdsimei’sSon) 3. kiiltava, loistava, valk-
rypale;. terttu. kyva iloinen; — Ss. Ssa-
rachis (rei’kis) s. kukkKa- dekeskus, valokohta; sa-

varsi;: selkaranka.
rack (rdak) pingotin,
nitin; piinapenkki,

jan-

S.

kidu- ||

teilevi
fradiary ()
elain ;

kappale;
“f i? diart)
radiate

Ss.

sade-

(rei’-racical 361

  
 
 
 
    
    
  
 
 
   
  
   
  
   
   
   
     
   
    
    
    
   
 
 
   
    
    
   
  
  
   
  
  
  
  
  
 
   
    
     
  
  
  
  
   
   
   
      
  
  
   
   
   
    
   
    
   
     
   
     
    
   
      

 

raise

a ee

dieit) v. sateilla, lois-|| time (rdg’taim) s. tanssi-
taai, kiiltaa, valkkya ; renkutus.

jJakautua keskikohdasta ; rage (reidz) s. raivo, viha,

 

 

 

kirkastaa: lloita; a. vimma; rajuus; tui-
Ssateilevi; — radiation muus, kiivaus; vake-
(reidieigon) sg. sateilemi- || V¥YS, .ankaruis: «=...
nen, sdateily; — radiator raivota, rajuta, riehua,
(rev dieitor) S. sateileva elamoidi: — raging
kappale; keskipakoisvoi- (retdz’in) s. raivoova:: ——
malla toimiva Kone;||_ s. raivo.
— radium (rei’diom) S.||/Tagout (raguu’) s. hiystet-
radiumi; — radius (rei’-|| ty lihakeitos.
dios) gs. sade. raid (reid) sg. ryOstoretki;
radical (ré’dikal) a. alku-|| viranomaisten toimitta-
perdinen, luontoperiinen: ma kotitarkastus; -—— y,
jJyrkka, aarimmdainen: toimittaa kotitarkastus.
— radicalism (r@’dika-||rail (reil) s, kisko, sale,
lizm ) s. adarimmiaisyys, ratakisko ; — railing
Jyrkkyys; — _ radically (rev'lin) s. kisipuut; ai-
(r@dikali) adv. perinjuu- dake; — railroad (reil’-
rin, perati: jyrkisti: -— roud} os. Tautakie}.— vy,
radicate (rw@ dikeit ) vVo|]  Yarustaa rautateilla = tice
juurruttaa; juurtua; —/} Mita ilman riittévaa tut-
radication (ridikev gon) kintoa; ajaa vakisin 1la-
Ss. jJuurtuminen; vahvis- Dl; — railway (reil’wei}
tus. S rauiatie,
radioactive (reidiodk’tiv) a. rail (reil) Be pilkata, iva-
gto lect ta; herjata, panetella ;
; ete Virrata, vuotaa: — railer
radish (rd’dig) s. retikka. (reil’6r) s. ivaaja; pilk-
radix (rei’diks) Ss) ' Fanart - kaaja; — railing (reil’ii)
vartalo. Ss. pilkkaaminen, pilkka,
pian .(70f) gs. Wja> ryvayt, panettelu, Herjaus. =
repaleet; retkale: pore- raillery (rd’léri) s. pilkka,
porvari; —  _ v. siepata, || raiment (rev’ment) s. vaat-
kaapata, teet, puku.
traffle (rdfl) s. arpajaiset;||rain (rein) v. sataa. valua;
peli; — v. heitt#H kuu- Kaataa,. yvuodattaa: — =
tiota, pelata. sade; — rainbow (rein’-
iraft (raft) s. hirsilautta: bou) s. sateenkaari; —
ajohirret; suuri joukko, rainfall (rein’fool) s. sa-
ijmag (rdg) s. riaasy, ryysy, demaédr4; — _ rainstorm
repale; renttu; kerjdlai- (rein’stoorm) s. rankkasa-
nen; — vy. torua, hauk- de; — framy (reini) a.
kua, parjata; jakaa, osi- Ssateinen, sade-.
tella: ragchew (riig’-||raise (reiz) v. nostaa, ko-
tSuu) v. marehtii jouta- hottaa, pystyttéa; raken-
via asioita: — ragged taa; ylentéa, suurentaa,
(rdgd) a. ryvennyt, rikki- Kartuttaa, lisaéti; paran-
niinen, ryysyinen, repa- taa;: koota: kasvattaa:
leinen; poOrrdinen: kuh- hoitaa, viljella; lakkaut-
muinen; kdared, kdihea: taa; Manata; rohkaista,
— ragman (rag’mdn ) Ss. kiihottaa: nostattaa;

 

ryysykauppias; — rag-j{||  s, korotus, nostaminen:;:rake 362
_ yaiser (reiz’or) Ss. nos-
tajas$ alkuunpanija, Dpe-
rustaja, 1u0j2 ; veron-

kantaja ; maanviljelija,

hoitaja; — raising (rev -
sin) gs. nostaminen, kas-
vatus.

rake (reik) s. harava, kar-
hi: ohennuspuu , — V.

kohentaa ;
haalia ; etsia ;
tonkia ; ulota ;
kiitdai; kuleksia ;

h travoida 5
hangata;
kaivaa,
]

entaa,
eli irstaisesti; — rakish
(rev kis) a. ulkoneva, irs-
tas, rietas.

rally (r@li) v. koota, jear-
jestaa, yhdistaa ; kokoon-
tua; ybtya; virkisty4 ;
laskea leikkia; — S. ko-
kous; juhla.

ram (ram) S. oinas; jaara
juntta v. lyOda; ajaa
takaa juntata.

ramble (rdimbl) v. kuljes-
kella. kavella, retkeilla ;
hy pata ; s. kuljeske

minen ; huvimatka, ret
ki; rambler

s kuljeskelija,

mies; -
lin) a. kuljeskeleva;, epa-
vakainen ; s. kuljeske
leminen, retki.

rament (rei’ment) Ss. SUuO-
mus; OIth:

ramous (retmos) a ok-

sainen, haarainen ; ~
ramification
son) Ss
haarottuminen ;
(ra’mifat) v.
haaraantua ;
(ramous’ )

( ramb’ lor }
matka-
rambling (ramb’-

(ramifikev -
haaraantuminen,
ramify
haaroittaa ;
ramose
oksainen,

  
       
  
 
  
  
 
 
  
  
 
  
  
 

range

ae

levidaminen ;

paisuminen,
ylivalta ;

voitollepaasy ;

runsaus, rehevyys; yli-
mielisyYS§ ; — rampant
(ram pant) ai, palisuva,

hiipiva; voitolle

vallaton,.

leviava ;
paaseva,

rampart (rim’paart) s. val-

it. turva, suoja; -—— Y-
vallittaa.

rampion (rdm’pion) s. Vvuo-
henkello.

ramshackle (rim? sakl) a.
loyhi; rappeutunut, kel-

ran

reneh (|

rancid

a,

haarainen.

rammer (rd’mor)  S. nuija,
kurikka, petKkel.

ramp (ramp) vy. KoOvonys-
telld, kiertya ; hypahtaa ;
karata; ryostaa, varas-
taa: — s. hyppadys; harp-
paus; huvinainen; Kalte-
va yloskaytava.

rampancy (rim? yansi)

voton ; — Vv. tutkia.
nuuskia.

-amson (7rdamen ess,
laukka.

(ran)

karhun-

verbista
TOs-

imp.
run; — si. ryOsto,
VOUS.

ints) s. kKarjatalo;
rancher

NUtISasSunLoO;, -—-
(ran’t&or) ‘Ss. karjanhoita-
ia: uutisasukas.

sid) harski;
pahanhajuinen.

(rai kor) S. viha,
turmelus ;
(raw koros)

(ran a.
rancor

mielikarvaus ;
rancorous

a. salavihainen, vihamie-
linen, ilkeaé, pahasisuinen.

rand (rind) s, reuna, kais-
tale. lINSKa:, -——.. rie-
hua, raivota.

random (rin’ dom) Ss Sat-
tuma, ampumamatka; —
a eatunnainen, -— adv.
kuin sattuu, arviolta
vaan,

rang (ran) imp. verbista
ring.
range (reindz) Vv. rivittaa ;

jarjestaa ; lfjittaa, pino-
to: kulkea, menni, kKul-
jeskella; seuloa, seisoa
rivissa } asettua Tiviin,
jairjestya vicottia;, =<— s
rivi, jono; harjanne; jak-
so: luokka, heimo, laacu,

keittouuni; seula; kulke-
minen, vaellus, juoksu,
huvimatka, retki; amptu-
mamatka; piirikunta; —3

 

63 rascal

ees

ranger (reind’zér) s.
jeksija, kulkuri;
vainukoira ;
14.3 tarkka-ampuja; seu-
1a
rank

(rank). a.

hea, viljava, uhkuva, irs-||

tainen; raju, ankara; te-|
hokas; — sg, rivi, jarjes- |
ya; luokka, saiity: -— v. |
rivittaa,
kittaa.
— rank and file (rédnrk
dnd fail) s. yleinen Kansa,
FOUKOT. kolo jasenist6:
— rankness (rink’nes) sg.
rehevyys,
kevyys; — ranks (ranks) |
spl. rivit: sotamiehisti

rankle (rdankl) Vv. kasvaa, |
paisua ; paheta, artyd,
markia ; riehua;
rankling (rank lin) a.
syOova, turmiollinen; —]|
Ss. syOpyminen; mielikar-
vaus, viha.

ransack (rdn’sik) v. tutkia:
riistaa, ry6stai; havit- |

 

aah : a ||
taa; raiskata; — 5s, ryds- |
to, havitys. ||
ransom (rdn’som) S....1um-'|

naat, lunastus; — V.
vaatia lunnaita; ryéstid; |
laskea vapaaksi.

Fant (rdnt) v. kiivastella,
elamoida, pauhata; kers-
kailla; DOU rads ge BS.

pauhaaminen; — ranter
(rant ar) ss pauhaaja,
hourailija; — ranty
(ran’ti) a. hurja, hillit6n,
vallaton; mellasteleya.
FAD (TCP) -s.-isku, sivallus.
hutkaus; koputus; vyhti:
—— Ven kolnaista. lyoda,
koputtaa, -kolkuttaa.
rapacious (rapei’sos) s.
liinhimoinen ;
rapaciously (rupert Sosli)
adv. saaliinhimoisesti;; |
raatelemalla; — rapacity
(rapa siti) S.- Ssaaliinhi-
moisuus; raateliaisuus.
rape (reip) s. rydsto; rais- ||

saa- ||
raateleva: |

kul-||
rosvo ; ||
metsanvarti-||

reheva, ti-||

jarjestaa; luo-||
| |

pitaé&a kuuluvana; ||

ylellisyys; va-||

kaus; metsanvarkaus;

kiire; turnipsi; ——= Vs
ryostéa, raiskata.

\rapid (rd’pid) a. pikainen,
hopea, vilkas; — rapidly

(r@pidli) adv. nopeasti;

— rapidness_ (ri’pidnes)

| eli rapidity (riipiditi) ss.

|

| pikaisuus, nopeus; viek-

|. Kaus.

rapier (rei’pidr) Ss. pitka
miekka, pamppu.

rapine (rd’pin) Ss, \ryosto:

Meet Vl lee a ryostaa.

rappee (rapit’ ) Ss. eras
nuuskanlaji,
rapper (r@por) gs. kolhaisi-

ja, koputtaja; kova -ki-
rOuUS: vale:

‘apport (rdpourt’) sg.
sointu, yhdys-elama.

rapt (rapt) a. viehattynyt,

hurmauksissa oleva; —
S. Viehatys, thastus. ==
Vv. viehattéé&, ihastuttaa.

rapture (rdp’tjur) s. ryés-
tO; viehadtys, innostus;
— rapturous rap’ tjuros )
a. ryostava: viehatta-
va, ihastuttava; raju.

Fare (reer) a.-harvya,. harvi-
nainen; tavaton: niukka;
vVerraton: kvpsymaton..—|
rarebit (reer’bit) gs. keitos
janiksenlihasta: —— rare-
faction (reerifak’ §on) Ss.
tehda tahi tulla harvinai-
semmaksi, ohuemunaksi,
hienommaksi; — rarefy
(GE TIAL) | «we harventaa ;
ohentaa, hienontaa: hie-
nontua; — rarely (reer’-
li) adv. harvoin; hienos-
ti; erinomaisesti, verrat-
tomasti; = rareness
(reer-nes) s. harvinaisuus:
niukkuus; tavattomuus;
hienous.

‘ascal (ris’kal) SS). durjus.
konna, veijari, heitti6; —
a.° halbpa,. Wkurds, katala -
— rasecality (ridskd@’liti) ‘s.
roistovaki; kehnous, kur-
juus; — raseally (rés’kali)

sopu-rash

a

 

adv. roistomaisesti, kon- |
namaisesti.

rash (rds) a. nopea,
pikainen ,; ankara; teho-
kas: Akkipikainen, varo-
maton, ajattelematon ;

ripea,

hurjanrohkea, rajo; iu-
rea; — V. repia, temma-
ta: hakata, lyoda ; hati-
kéidi; — s. Hian kypsy-
neet jyvat; tulirokko,
nEDDY? — rashly (ra3’li)
adv. nopeasti; hitiisesti,

ajattelemattomasti; an-
karasti; — rashness (ras’-
nes) s. nopeus, ripeys ;
ikkipikaisuus ,; ajattele-
mattomuus; hurjuus.

rasorial (rdzoo’rial) 4a. ka-
na-, Kanamainen.

rasp (rasp) S. rasp.: -—— V.
raspata, viilata; hanga-
ta; — raspy (ras’pi) a.
karkea,

rasberry (rd2’beri) s. Vaa-

vadelma.
(revsur) s. raappi-
poispyyhkiminen.

rain,
rasure
minen,

rat (rat) s. rotta, luopio ;
iimiantaja., << ¥- luopua
puolueestaan.

-atability (reitab’liti) s. ar-
vosteltavaisuus ;— ratable
(rev tabl) qa. arvostelta-
va, luettava ; suhteelli-
nen: verolle laskettava,

veronalainen;: - ratahty
(revtabli) adv.
sesti.

‘atafia (ritafiva) s.
mehu, lik66ri.
rataplan (ritdplan’) s.
mutus, pdristys.

viinan-

rum-

ratch (rats) s. piditinkouk-
ku,
rate (reit) s. miskri, luku;:

arvio; hinta,;
ri: maaratty arvo,
luokKa ; arvojarjestys:
faa. (AO oe
da, hinnoittaa,
la; verottaa ;
vahvistaa.

osa;

364

 

ratio

ratiocinate

ration

suhteelli- |

korkomaa-

arvioi-
arvostel-
luokittaa ;

‘rather (rd’dhor) adv. ennen,

ravage
So ht ee

   
 
  
 
 
   
  
   
   
 
 
  
   
  
 
  
    
  
 
 
  
  
   
 
 
 
 
 
 
 
 
  
  
 
 
 
 
 
  
  
 
   
 
 
 
 
 
 
 
  
  
 
 
   
  
  
 
  
  
 
  
 
   
 
 
 
  
  
 
 
 
 
   
 
 
 
 
  
  
  
 
 
 
  

pikernmin,
painvas-
jotensa-

ennemmin,
mieluummin ;
toin; erittain ;
kin.

ratification (ritifikev Son) s.

hyviksyminen, tunnusta-
minen ;} vahvistaminen ;—
ratifier (ca’tifator) s. vah-
vistaja ;— ratify (ra@’tifai)
vy. vahvistaa ; hyviksya.
(rev Sio) s. jarki; syy:
keskinainen
sasuhtaisuus.
(rasid sineit) Vv.
tehdi johtopaa-

perustus;
suhde; ta

piatella,
tOksia.

(ra’ Son) Si osuus,
annos; paivamuona, ruo-
kamiara ; -— vy, jakaa
jakaa ;— ration-
jarjelli-

muonaa ;
al (rié’sonal) 2.

nen: jairkiperaéinen; ym-
mirtavainen, viisas; pe-
rusteellinen; — rational-
ism (rié’sonalizm) 5S. jar-

keisusko; — rationality
(rason@liti) s. jarki, jar-
kohtuullisuus ;
rationalize (ra’sonalaiz) v.
kiinnyttaa jarkeisus-
koon: selittaa jarjen mu-
kaan; jarkeistella ;
rationally (rd’Sonali)
jarjellisesti.
ratliness (rdat’linz)
siportaat.
ratsbane (rits’ bein) S;
tanmyrkky.

jellisyys;

adv.
spl. koy-

TOoO-

rattan (ritdn’) s. rottinki.
rattle (ratl) v. kalista, ra-
tisti, tirista, kolista, pa-

risti; rayhata, pauhata ;
kalistaa? =——  &. kalina,
parina ; rupatus, loru;
-attlesnake (ratl’’sneik) s.
kalkkarokéarme.
rattoon (rituun ) Ss.
— Vv, vesod,
raucity (roo’siti) s, Hanen
kiiheys, ratina ; karkeus;
(roo’kos) dis

vesa,

— raucous
kireii: ritiseva, kumise-
va.

ravage (ri’vedz) Vv. tehdarave 365

reaffirm

 

autioksi, ryOstéa paljaak-
si, havittaa; Ss Aut:
oksi pano, riisto, rydsté,

 

havitys.

rave (reiv) a. mielet6n,
hullu; — vy. raivota, rie-
hua hodperdida; — rav-
ing (reivvin) s, hourailu;
hulluus; — a, hourail»-

wa: hullu,

Tavel (ravl) v. repia: kir-
wectaa; hajottaa; selvit-
toa; sekottaa, hdimmen-
taa; hajota; — s. kuto-

jan selvityssuka,

ravelin (rdv’lin) s. puoli-
kuunmuotoinen etuvarus-
tus,

Yaven (reivn) S. kaarne,
korppi.

raven (rdvn) v.
PyOostad, Yriist#a:

rosvota,
raadel-

Las niella ; — ravener
(rdvn’ or) s. rosvo; peto-
lintu; -— ravenous (ridv’-

nos) a. saaliinhimoinen:
nalkdinen ; ahnas; _—-
ravenously (rav’nosli)
adv. ahneesti, himok-
kaasti.

ravine (raviin’) s. vuoren-
Bera, rotko, kuilu; yuorit-
virta.

ravish (rd’vig) v. rydstia:
raiskata; havdista; vie-
hattéaa, hurmata.

raw (roo) a. raaka; muok-
kaamaton; puhdistama-
ton; paljas; tietamdton:;
— rawish (rooig) a. raa-
kamainen ; — rawness
(roo’nes) s. raakuus.

may (rei) s. sade; *valonsa-
de; pistin; viiva, viiru:
mae vy. Sateilla; viiruttaa:
— rayless (rei’les) s. si-
teet6n; kiiltdmitoin.

Faze (reiz) v. pyyhkdisti: |
Kaapia; hajoittaa; hiviti

Maan tasalle; — razor ||

(revzér) s. partaveitsi. {|
YazZla (rd’zia) s. hydkkiys- ||
retki.

Fe (rei) part. taas, jalleen, ||

toistamiseen, uudestaan.

reach (riits) ‘v. ojentaa,
tarjyota.: kurottaa; saa-
vVuttaa; tulla, saanua : ta-
vata, kohdata;: ulottus:
riittaa; kasittaa; arvata:
koskea,; vastata:s vahin-
goittaa; sattua: — ‘gs. o-
jennus; ulottuminen, ta-
paaminen, saavutus; ava-
ruus,.lilaajuus; etdisyys:
piirl; valta.: kbunto:; kasi-
tys; kuje; tuuma, yritys:
toivotus.

react (riakt’?) v. uudestaan
tehda; vaikuttaa takasin,
vastaan, ponnahtaa taka-

sin; - reaction (ridk’ gon)
Ss. vastavaikutus, vasta-
paino; vastustus; taantu-
mus; ké&anne; — reac-
tionary (ridk’ Soneri) a
vastaanvaikuttava; taan-
tumusmielinen; — reac-

tive (ridk’tiv) a. vastaan-
vaikuttava.
read (riid) imp. ja pp. read

(red) v..lukea: huomata,
arvata.:; tutkia<« nenvog :
kuulua;—s. neuvo, tie-
to; mietelause; — jeader
(rt ador) ss. <inkije:. Juku-
kirja; — reading (rii’din)
a. lukeva, harras luke-
maan; — s. lukeminen;

luku; luento; selitys; —
readingroom (rii’dinruum)
s. lukuhuone.

readily (re’dili) adv. heti,
pian; kernaasti; — rea-
diness (re’dines) s. alttius,
taipuvaisuus; nopeus;
tarkkuus; katevyys, help-
pous; — ready /(redi)
a. altis, halukas: saapu-
villa oleva; nopea, vil-
kas, joutuisa; valmis;
eloisa; luonteva.

readjust (riiddzZost’) v. uu-
destaan jarjestaa.

readmit (riiddmit’) v. uu-
destaan laskea luokseen.

reaffirm (riidfoérm’) v. uu-
destaan vahvistaa.reagent 366 reason

 

 

 

reagent (ri-ei’dzent) s. wai-1)°° pin) 5. elonkorjuu; saa-
kutin, vaikutusaine. lis.

real (rii’al) a. todellinen, || reappear (riiapiir’?) v. jal-
luonnonmukainen 5 asialli- leen ilmestya, uudestaan
nen: oikea, vaar ntama- tulla noakyviln, —=— ear.
ton: varsinainen; oOleelli-|| pearance (riiipiv’rans) 5s.
nen: — real estate (rii’- jalleen esiintyminen,
al esteit) s. kiintea’ omai-||reapplication (riiaiplikei’ Son)
suus: —real estate man s uudistettu pyynto; —
(rival esteit?man) s. Maa- reapply (riiadplai’?) v. uu-
agentti; — realism (rvi’- destaan pyytaa; uudes-
alizm) s. realismi, totuu- taan asettaa.

denmukainen kuvailu; || reappoint (riitipoin?’ ) v
raikeys;. — realist (ril’- jalleen misrati, nimit-
alist) s. realisti; — rea tii: — reappointment
listic (riialis’tik) a, realis- (riitipoint’ment) s, uudis-
tinen, riikeij; — reality tettu. midrdys, nimitys;
(ria? litt) s. olevaisuus, to- uusi virkakausl.
dellisuus; todenperaisyyS, || rear (riir) s. jalkijoukot,
totuus ; —- realization takaviki; takarivi; taka-
(ridlizev Son) s. totutta- likko, periiala; viimeinen
minen: tayttaminen; fra- paikka ; takapuoli; taka-
haksi muuttaminen; - osa; ioppu; sishinkayta-
realize (rii’alaiz) v. to- vi, portti; ~— v. varustaa
teuttaa, tayttaa; muut- jAlkijoukoilla ; nostaa,
taa rahaksi; kdsittiia ; pystyttaa, rakentaa; aut-
— yeally (rivalt) adv. taa ylés, kohentaa; hoi-
todellisesti, todenperai- taa: valmistaa; herattaéa ;
sesti, oikein, itse asias- kiintii; — rearadmiral
Sa. (riir?-aidmiral) s. vara-ami-
reallege (riidled2?’) v. jal- raali: —- rearmouse (riir’-
leen mainita, vakuuttaa, maus) s. yolepakko, nah-
realm (relm) s. valtakunta, kasiipi;— rearward (rvir’-
maakunta; ala. word) gs. takalikko, pera-
ream (riim) s. riisi (kKaksi- ala: takapuoli; — adv.
kymmenté& kirjaa pape- perdassapain. takanapain,
ria) — v. vaikeroida ; rei- jAlkipuolella.
kii: laventaa, valjentéa ; reascend (riifisend’) Vv. uu-
| kaivaa metalliin; venyt- destaan nousta.
thi langaksi; —- reamer || reason (riizn) s. jarki, ym-
(riv?moér) s. lAven valjen- mirrys, Aly; tarkoituspe-
taja, ukari. rit Syy:> peruste; —— V
reanimate (ridi’nimeit) v. e- ajatella, aprikoida; ar-
lahyttaa; — reanimation vostella: esittaa syita,
(riinimei’Son) s. elahytta- perustella, todistella; vai-
minen, eloon herattami- tella ; — reasonable
nen. (riien’abl) a. viisas, jar-
reannex (riifineks’) v. jal- kevi: kohtuullinen, koh-
leen liittaa. talainen: sovelias; valt-
reap (riip) v. leikata vil- tavi: syihin perustuva,
jaa, korjata, kerata ; — reasonableness (riizn’-
nauttia: — reaper (rii’- ablenes) s. jarkiperaisyys,
por) s, elonkorjaaja ; leik-|| kohtuullisuus; — reason-

kuukone; — reaping (rii’-|| ably (riizen’abli) adv. jar-reassemble 367

receipt

 

jellisesti; kohtuullisesti;
valttavasti; —
(ruiznor) s. mietiskeliji,
vaittelija ; —
(TiU2°nin ) S:

rusteleminen ; johtopaa- |
tds, arvelu; syy; ——
reasonless (riizn’les ) a.

jarjet6n, perusteita vailla
Oleva, typerd, mieletin.

reassemble (riidéisem’bl) Vv.
uudestaan koota, kokoon-
thHa..

reassert (riidsdrt’) v.
taan vaittaa.

uudes-

reassume (riidsuum’) v. jil-|

leen ottaa luoksensa.

reassure (riiaqsuur’) a. jal-
leen vakuuttaa; poistaa
pelko, epailykset: — re-
assurance (riiasuwrans )
s. jalleenvakuutus; pelon
poistaminen.

reattempt (riidtempt? ) ve
uudestaan koettaa.

rebate (ribeit’?) s. uurtazni-
nen, wuurros;
hentaminen; hinnan alen-
nus; — Vv. uurtaa; vahen-
tad, alentaa.

rebel (re’bel) s. Kapinoitsi-
ja5 — a. kapinallinen,
niskotteleva; -— (rihel )
vy. nousta kapinaan, kapi-
noida; — rebellion (ribel’-
jon) s. kapina; niskotte-

lu; —~-rebellious (ribel’-
j0s) a., kapinallinen.
reblossom (riibla’som) Vv.
uudestaan kukoistaa.
rebound (ribaund’) v. pan-
na-, huutaa takasin, hy-||
pata taaksepdin;- — s.

toyttays,
kikédnnoOs.

rebuff (ribof’) s. taapain
ty6nnos, pompahdus; vas-
tustus; hylkaaminen ;
rukkaset; — v. heittaa
takasin;

rebuild (ribild’)  v. uudel- |
leen rakentaa; korjata.

reasoner |

reasoning ||
paattelemi-
nen, mietiskeleminen, pe-

tadita. >) vwi-1

pamahdus; dak- ||

vastustaa; ty6on- |
tdi tyk6ddn. i tue,

\|\rebuke (ribjuuk’) v. moittia,
nuhdella, “solmata >. ran-

|| gaista; estad; Ss. mot-

te; SOIMaUS 3. RUrituSs > Ko-

lahdus.,

li1rebus (rii’bos) - s.

joitus,

 

kuvakir-
kuvaarvoitus; —

v. selittaa kuvaarvoituk-
SLs

rebut (ribot’) v., ajaa .ta-
kasin, torjua, poistaa ;

kumota; vastustaa:. pe-
raantya; — rebuttal (ri-

bo’tal) s. kumoutumi-
nen.

recalcitrate (rikdal’sitreit) v.
potkia vastaan, vikuroi-

| ,da,. niskofelia,

recall (rikool ) VY. Kuisua
takasin: peruuttaa: joh-
dattaa mieleensa, muis-
tella; — s. takasin kut-
su; peruutus; oikeus 44a-
nestyksella erottaa virka-
mies; — reecallable (ri-
kool’abl) a. peruutettava;
takasinkutsun alainen,

recant (rikdnt’}) v. peruut-
taa, peraytya; syoda sa-
nansa; — recantation (ri-
kantev §o0n) s. peruutus,

recapitulate (rikapit’juleit )
V. pdaapiirteissaan kerra-
ta; — recapitulation (ri-
kapitjulev son) Ss. Ivhvt
toistaminen.

recapture (rikdp’tjur) s. ta-

| kasinotto; takasin otettu

| saalis; — vy. ottaa taka-
sin.

recarry (rikd’ri) v. viedad ta-
kaisin.

recast (rikast’) v. taas heit-
ta: uudestaan valaa;
muuttaa, mwudistaa,

recede (risiid’) v. peradytya,
vaistya; poiketa; luopua;
jalleen antaa, luovuttaa
toiselle, jattaa takasin.

receipt (ristit’) s. saaminen,

| vastaanotto; saamatodis-

KUL . Satlios = wala:

vetovoima; — v. tunnus-

| taa saaneensa, kuitata ;—

|
|receivable

receiptbook

kuittikirja.
receivable (risii’vabl) a.
hyvaksyttava, otollinen ;
receive (risiiv’?) v. ot-
vastaan, saada; paas-
taa luoksensa; olettaa ;
hyvaksya, myontaa, tun-
nustaa; — receiver (risiv -
vor) Ss. vastaanottaja ;
pé sinselvittaja.

taa

recency (rii’senst) s. tuo-
reus, uutuus, nykyisyYs.
recension (risen’Son) s. tut-
kiminen, tarkastelu; lu-

etteleminen ; arvostelu.

recent (rii’sent) a  tUuore,
veres, Aaskeinen; nykyi-
nen ; — recently (ri’-
sentlhi) adv. taannoin,

vast’ikiliin, Aaskettain.
receptacle (risep’takl) s. sai-

lid, talletuspaikka; turva-

paikKa ; vastaanottohuo-

ne: —- reception (risep’-
vastaanotto,
siting. KemUL, ——
tive (risep’ tiv) a.
taanottava; kasittava; -
s. turvapaikka.

otak-
recep-
Vas-

Son) Ss.

peraanty-
taantuminen ;
luopuminen ;

jattaminen,

taanturmus, Cc

recess (rises’) S.
minen,’
poikkeus ;
toistaiseksi

keskeytySs;

tiisyys: yksinadisyys; ly-
mypaikKa ; nurkka, so-
pukka ; salaisuus ; ——
recession (rise’sSon) Ss.

poistuminen
etaisyys;
recessive

vaistyminen,
taantuminen ;
viksindisyys ;

(rise’siv) a, takasin astu-
va, peraytyva.
rechange (ritSends’) Vv. jal-
leen vaihtaa; — s. paluu-
vekseli; varakalut.
recharge (ritsaardz’ ) Vv.
syytt#a takasin,; jalleen

vastata
hy 0k-

betyyttae, —— S:

syyt6s; uudistettu
KAYS.

recharter (ritsaart’or) s. uu-

lupakirja ; vapauskir-

si

368

(risiit’buk) s. ||

  
 
 
    
 
  
 
 
  
  
  
  
 
  
    
  
  
  
  
   
    
  
   
    
  
  
  
  
 
  
 
  
    
  
  
   
  
   
  
  
  
  
   
  
 
  
  
  
   
   
   
  
 
   
  
 
  
  
  
 
  
  
  
    

reckon

uunudIstaminen;*=— Y¥-
antaa uusia vapautuksla,
uudelleen vuokrattu,

rechoose (ritsuuz’) v. uudes-
taan valita.

recipe (re’sipi) S.
lfikirin maéarays.

recipiency (ris piensi)  S§.
vastaanottavaisuus ,;
recipient (risv’ pient) S.
vastaanottaja.

reciprocal (risv prokal) a.
molemminpuolinen, keski-
nainen, vuoroinvaikutta-
va: vuorotteleva; —— 5.
vuorottelu ; molemmin-
puolisuus ; — reciprocally
(ris prokali) adv, molem.-
minpuolin, yuoroin. Vvu0o-
rotellen; — reciprocate
(risv prokett ) v. vaihtaa,

jan

resepti;

tehdi vastavuoroa; Vuo-
rotella; palkita, kostaa;
heitth#a takasin; — re-

ciprocation (risiprokev -
vuorottelu, vaihte-
palkintoe}; -
reciprocity (risipra’ siti) s.
molemminpuolisuus, kes-
vuorovaikutus.

son) S.

iy 208 C0;>

kindisyys,
recision (risi’Zon) Ss. poikki-
leikkaaminen.
recital (risai’tal) s. toista-
minen; julki lukeminen,
esitteleminen; luettelemi-

nen; kertomus; johda-
tus: — recitative (risat’-
tativ) a. todistava , aa-
neen lukeva, saneleva ;—

s. puhelaulu, resitatiivi ;—
recite (risait’?) v. toistaa,;
sanella; esitella; luetel-

la: kertoa; kopioida.
reck (rek) v. pité& lukua,

ottaa huomioon; — reck-

less (rek’les) a. huoleton,

vilinpitimi&t6n, hurja; —

recklessly (rek’lesli) adv.
huolettomasti; hurjasti.
reckon (rekn) v. laskea, lu-
kea: arvata, arvostella,;
luulla;: — reckoning (rek’-
| min) s. laskento, lasku;reclaim 369

reconquer

 

arvio; arvostelu, arvelu, |

luulo, mielipide.

reclaim (rikleim’) v. vaatia'|

takasin; jalleen saada;
palauttaa; parantaa- oh-
Jat : huudahtaa :

takaisinvaadinta ;
tos; — reclaimable (rik-
leim’abl) a. takasinkut-
suttavissa oleva; —=
reclamation (reklamei’son)
Ss. takasin palauttaminen::
parannus; vastalause.

reclination (reklinei’Son)  s.
taapain nojaaminen; —
recline (riklain’) v. tai-
vuttaa., panna nojaa-
maan, laskea makaa-
maaan} nojata, kallistua.

recluse (rikluus’) a. erillen-
sa suljettu. yksindinen ;
hiljainen; — v. sulkea e-
rillensé ; — reclusely (rik-
luus’li) adv. erillansd, yk-
sindisyydessa, salassa;: —
reclusion (rikluw Zon) sg.
vksinaisyys, erakkoiseli-
ma; — reclusive (rikluw’-
siv) a. yksindinen; salas-
sa oleva.

recognition (rekdgni’gon) - s.
tunnustus; myOnt&aminen;
futkimus, .tarkastelu: —

recognize (re’kdgnaiz) Vv. |

tunkea;
myontéaa;: omaksua:
kastella; katsoa; tiedus-
tella: antaa.puhevuoro.
recoil (rikoil’) v. peradytyda;
paeta; ponnahtaa taka-
sin; sapsahtaa ; — Ss.

tunnustaa;

tehda |}
parannus; peraytya; — s.,||
muu-|

tar- ||

{|

takasin astuminen, peray- |}

tyminen;
kimmahdus;
saikahdys.
recoin (rikoin’) _ v.
taan lyod4a,.rahaksi.
recollect (rekdlekt’) v. jal-
leen koota;
mieleensé, muistella; —
recollection
s. kokoominen;

poukahdus,

uudes-

 

potkaus; |

johdattaa 1]
|| takasin; —
(rekdlek’ gon) ||
mieleen ||

johdattaminen, muistele-
minen.
recolonize
uudestaan
tomaita.
recombine (riikdmbain’) vy.
uudestaan liittaa yhteen.
recommence (riikdmens’) v.
uudestaan alottaa.,
recommend (rekdamend’)  y.
suosioon -stilkea, | Jelittaa :
— recommendable (rekd-
mend’abl) a. puolustelta-

(riikd@’lonaiz) vy.
perustaa siir-

va, kiitettava; — recom-
mendation (rekamendev -
Son) s. suositus, suositus-

kirja; — recommendatory
(rekamen’ datori) Ss. suosi-
tus, puolustus; — a. suo-
Siteltava, suositus,
recommit (riikamit’?) v. uu-
destaan tehda.
recompense (re’kdmpens) v.
palkita, hyvittaa; kostaa;
— s. palkinto; hyvitys;
kosto,
recompile
uudestaan
koon.
recompose (riikdmpouz’) v.
jalleen yhdistaa.
reconcile (re’kdnsail) v. lait-
taa entiselleen; lepyttaa,
sovittaa ; ratkaista; —
reconcilement (re’kdnsail-
ment) s. sopiminen, sovi-
tus; leppyminen; — re-
conciliation (rekdnsiliev -
son) s. sovitus; sopusoin-
tu; — reconciliatory (re-
kansi7liatort) a, sovittava:
recondite (rikdn’dit) a. kat-
ketty, salainen; epdasel-
vai; synkeda ; syva.
reconfirm (riikdnform’) v.
jalleen vahvistaa.
reconnaissance (rikd’nisaans )
s. paikan tiedustelu, va-
 ‘Froihu,
reconquer  (riikdn’kor) Vv.
jalleen valloittaa, voittaa
reconquest
(riikank’west) s, jalleen-
valloitus.

(riikampatv ) Vv.
kyhata ko-reconsider

fee ee
reconsider (riikdnsi’dor) Vv.
uudestaan tutkia, uudes-
taan kisitella; purkaa
entinen paatos.
reconstruct (riikdnstrok? )
vy. uudestaan rakentaa,
reconvey (riikdnvev’) v. tuo-
da talkasin;. «——- FEeconve-
yance (riikanvev’ans) s, ta-
kasinsiirto.
record (rikoor@ ). v.
la; panna kirjaan,
jottaa muistiin ;
kord) s. virallinen

muistel-

kkir-
(re’-
Kirjoi-

tus; poytakirja; luett Lo 5
paivakirja ; fonograafile-
VY.

recount (rikaunt’) v. kertoa,
jutella uudelleen laskea

recourse (rikours’) v. paia-
ta takasin; — Ss. onitse-
kiyminen ; takasintulo;
toistaminen ; kiertojuok-
su; vaihe.

recover (riko’vér) v. saada
takasin; saavuttada kor
vata, palkita; parantaa,
lunastaa; vapauttaa, Pa-
rantua, virkistya, toipua;

( riko’. O-

recoverable
korvattavlsSsa,

rabl) a.
l>
rm

pal

ittavissa, parannetta-

vissa, pelastettavissa ole-
va: — recovery
ri) s. jilleen saaminen;
muisteleminen ; parantu-
minen, virvoitus

recreancy (1 pel-
kuruus, raukkamaisuus ;
petollisuus; = recreant

( riko’. O-

’kria isi) Ss

(rekriant) a. pelkurimal-
nen; petollinen ; jumala-
ton: — Ss. pelkurl; 1u0-
pio; konna.

recreate (re’kriecit) v. uudes-
taan luoda ; virkista

vahvistaa:; — recreation
(rekriei’Son) Ss.
minen; virkistys,
tus, huvitus; loman
taminen ; —
(reekrieitiv) a. virkistava,
vahvistava, huvittava.

recrement

370
i ee

jalleenluo-
vahvis-
viet-
recreative

(re’kriment) Ss.

  
  
 
  
 
 
 
  
    
  
   
  
   
    
 
 
 
  
  
  
 
 
 
 
  
   
  
   
 
 
  
 
  
 
  
 
 
  
 
  
  
 
   
   
   
   
  
 
 
  
  
 
  
  
 
 
 
 
 
 
  
   
  
 
 
  
 
 
  
 
  

red

 

vaahto, rahka; kuona;
rikat.

recriminate (rikri’mineit) v.
vastavuoroon syyttaa,
tehda vastakanne ;
recrimination (rikriminei’-

Son) s. vastasyytos; nuh-
telu.

recruit (rikruut’) v. tayden-
tid, korvata; ottaa sota-
miehia; — s. sotamie-
heeksi rupeava};: -—— 7re-
eruiting (rikruut?in) Si:
sotavaenotto.,

rectangle (rek’tdngl) s, suo-

ra kaide.

(rektifikewv’ Son)
s oikaiseminen; — recti-
fier (rek’tifaiér) s. oikai-
sija; — rectify (ré k’ tifai)
vy. oikaista; korjata, pa-
rantaa; selvittaa ; —
rectilineal (rektili’nial) a.

rectification

suoraviivainen; — recti-
tude (rek’titjuud) s. suo-
ruus, vilpitt6omyys, re-
hellisyys.

rector (rek’tor) S. johta-

rehtori.

ja, ohjaaja,
rectum (rek’tom) Ss, ,pera-
suoli.

(rikom’bens) Ss
nojiaaminen, lep&a&aminen ;
—_ recumbent (rikom bent)
lepaiava; jou-

recumbence

Give nojaava,
tilas.
recur uusiutua 3
varjel-

(rikor’) Vv.

muistua ;
la itseansa; — recur-
rency (riko’renst) s. tois-
tuminen; palaaminen; —
recurrent (riko’rent) ai
sHinnodllisesti palaava ;
taaksepdiin juokseva.

recurve (rikérv’) v. taivut-
taapain.

(rekjuzanst) Ss.

epadaminen:

taa
recusancy
kielthAminen,
recusation (rekjuzev son)
s kieltiminen, kielto.
red (red) a. punanen;
Ss, puna, TUSO; =e readen
(redn) v. punata; punas-redact SL

re-embark

 

tua: — reddish
a. punertava.

redact (riddkt’) v.
taa; muodostaa::
taa,

pakot-|
to1lmit- |

reddition (redi’Son) s. takai-||

Sianto, palautus; selitys.

redeem (ridiim’) Vv. Ostaa
Lakaisin, lunastaa; mak-
saa, suorittaa; vapahtaa, |
pelastaa; parantaa;: sdds-
taa; sovittaa; — redeem-
able (ridiim’abl) a. takai-|
sin ostettava: —- re-
deemer (ridiim’ér) s. pe-
lastaja, lunastaja, va-
pahtass.

redeliver (riidili’vér) v. va-
pauttad; korvata.

redemand (riidimand ) v.
Vaatia, takasin;:  velkoa:
— s. velkominen,

redemption (ridemp’son)  s.
takaisinosto; lunastus;
maksaminen; kKuoletus;
vapautus; — redemptory
(ridemp’tori) a. lunastet-
tava; pelastettava :—re-
demptive (ridemp’tiv) a.|
lunastava, pelastava.

redintegrate (ridiv tigreit)
¥.. UUudistaa.

redolence (re’dolens) s. hy-
Va has, tuoksu; —

redolent (re’dolent) 2.
hyvahajuinen, tuoksua-
vas.

redouble (ridobl’) v. tehda
kahdenkertaiseksi; Kar-
tuttaa; kKertoa.

redout (ridaut’?) s. keuntta-

varustus.
redraft (riidraft’).v. uudes-
taan piirustaa; jaljentaa;
—(rii’draft) s, jaljenn6s.
redress (ridres’) v. oikais-||
ta; kohottaa, pystyttaa ; ||
lohduttaa; parantaa; |
korvata; — s. oikaisemi- ||
men, koriaus;s korvaus;
parannus, lievitys; apu-|

|
|
|
}

ri; — redressal
sal) s. oikaisu, korjaus; ||
parannus, hyvitys; — |

   

(red7is) |}

redressive (ridres’iv) eu;
auttava, “lle vrrta- va.
reduce (ridjuus’ ) v.
takaisin, _palauttaa *~ ku-
kistaa, lannistaa; alen-
taa, halventaa; saattaa
rappiolle; peruuttaa, ku-
mota; — reduction § (ri-
dok’ son) Ss. palauttami-
nen; vallottaminen: ~su-
pistus, vahennys, alen-
nus, halvennus; rappio-
tila; k6éyhyys; KurjuUus ;
— reductive (ridok’ tiv)
a. palauttava, vahentava ;
vahennyskeino.
redundance (ridon’dans) Ss.
ylenpalttius, yvltakyllai-
Svyys; — redundant (ri-
don’dant) a. ylenpalttinen,
ylellinen, runsas; lavea.
reduplicate (ridjuw plikett )
Vv. toistaa, kertoa:.
re-echo (rii’-eko) s. kaiku,
kajahdus; — v. Kaiuttaa.
Ka ja bHuttaa.

vieda

| oe

reed (riid) v. ruoko, Kaisla,

vasama; paimenpilli;
pilli; — reedy (rii’di) a.
ruokoinen ; paristelevi.,
kaha-a4aninen.

reef (riif) s. hietasarkka,
matala;: kaare; — v.
kaaria, lyhentaa.

reek (rit) s. savul hoyry:
— v. savuta; tippua; —
reeky (riv’ki) a. say le
nen, nokinen; likainen.

reel (riil) s. vyyhdin, kerin-
puut, kela; rulla’; kaamin;
elivien kuvien filmi ¢
hurja hyppy; — v. vyyh-
tid, kelata; ' keria, e-
rittaa.

re-elect (rii-ilek?) v. uudes-
taan valita; — re-election
(rii-ilek’Son) s. uudestaan
valitseminen, uusi vaali;
re-eligible (rii-elid’Zibl) a.
jalleen valittavaksi Kel-
paava,

(ridre’- |\re-embark (rii-imbaark’)  v.

jalleen vieda laivaan; as-
tua laivaan:(rii-infoors’ ) eo
vahvistaa ;
(rii-in-
vahvistus,

re-enforce
uudestaan
re-enforcement
foors’*ment) s.

lisays.
re-engage
uudestaan
distaa tappelu ;
taan sitoutua.
re-enjoy (rii-endzov) V.
leen nauttia.
re-establish (rit-estab’lis) v.
laittaa entiselleen, jal-

(rii-engeidz ) vV.
pantata, uu-
uudes-

jal-

leen perustaa,
reeve (riiv) es. kylanvan-
Hin: voutl, tyOonjohtaja:

suokukko.
re-examination (rii-egzdmi-

nei?Son) gs. uudistettu tut-

kinto; — reexamine (7ftt-
egzu’ min) Vs uudestaan
tutkia.

re-exchange (rii-ekstseindz’ )
v. jilleen vaihtaa; --- &.
uusi.

refect (rifekt’) v. virvoit-
taa, virkistaa ; — re-
fection (rifek’Son) s. vir-
voitus; refective (ri-
fek’tiv) a. virvoittava ;

s. virvoke.
refer (rifor’) v.

lykita; jattaa,

kohdistua, kuulua,

palauttaa ;
heittaa ;
nojau-

tua, viitata, mainita; ——
referee (reforii’)s. palkin-
totuomari, ratkKaisija;

reference (re’forens) =

osoitus, viittaus;
lykkaaminen ;
(reforen dart)

neuvo,
suositus;}

referendary

s sovintotuomari ; kerto-
ja, esittelija ; referen-
dum (reféren’dom) s. yleis-

ainestys; referential

(reforen’sal) a. viittaava.
refill (riftl’) Vv. jalleen
tayttaa.
refind (rifaind’) v. jalleen

l6ytaa, havaita.
refine (rifain’) vy.
taa, kirkastaa;
parantaa; puhdistua,
veta, parantua ;

pundis-
jalostaa ;

sel- |

l| parantaja ;

 
    
  
 
  
 
 
   
   
  
  
 
 
  
   
  
  
   
    
   
  
 
   
   
   
 
 
 
  
  
   
   
  
 
  
  
 
   
  
  
   
  
   
   
  
  
  
  
 
  
   
  
   
  
   
  
  
  
   
    
     

reforge

refined (rifaind’) a. puh-
distettu; hienostunut, si-
vistynyt; — refinedly
(rifaind’li) adv. hienosti;
rikkiviisaasti 5 — re-
finement (rifain’ment) - s.
puhdistaminen, puhdis-
tus; puhtaus, jalous; —
refinery (rifai’nori) s. so-

keritehdas.,
refit (rifit’) v. palauttaa
kuntoon, korjata; varus-
taa,
reflect
tuttaa,
tya takaisin ;
ajatella;
(? if le k’?Son) a
kuvastus, kajastus;
ku: vastavaikutus ;
tus, mietiskely ;
reflective  (riflek’ tiv)
heijastava; miettiva,
rovainen.
reflex (rii’fleks)
sin keSantynyt,;
akaisin

(riflekt’) v. heijas-
kuvastaa ; kaan-
poiketa ;
reflection
heijastus,
kai-

aJja-

a.
Ya-~

a. takai-
heipastut-

ta.Va.;: vaikutta-

va: ajatteleva; — s. hei-
jastus, kajastus; -—- fe-
flexible  (riiflek’sibl) a.
heijastuvainen ; — re-
flexive (riiflek’ siv) a.

heijastava; kimmahtaya.

reflux (rii’floks) s. pako-
vesi, luode, takasinjuok-
su.

reforge (rifoord= )
uudestaan.

reform (rifoorm’) v. uudes-
taan muodostaa; paran-
taa, puhdistaa, korjata;
parantua; — Ss, uudiscus,
parannus, puhdistus;
reformable (rifoorm’abl) a.
parannettavissa oleva;
reformation (reforme? son)

v. tehda

s. uudistus, muutos; us-
konnundistus; --— refor-
mative (rifoor’mativ) a.

uudistava; parantava; -—~

reformatory (rifoor’mato-
“%) s. kasvatuslaitos; —
reformer (rifoor’mor) Ss.

uskonpundis-refound 3

73

 

regard

 

uudistusten harras-|

tana
|

irefutable (rifjuw’tabl) a. ku-

taja; kansansuosiota ka-
lastelija ; + reform
chool (rifoorm’ skuul)  s.
kasvatuslaitos.
refound (rifaund’) v. uu-
destaan valaa, perustaa.
refract (rifrdkt’) v. taittaa||

valonsateita.
refractoriness (rifrdk’torines )
S. vastahakoisuus;
refractory (rifrdk’tori) a.
vastahakoinen, tottelema-
Ton.
reftain
pidattaa ;
kertaussde
refrainment (rifrein’ment ,
Sic bilitys, pidatys:.
refresh (rifres’) v. virkis-
taa, elahyttaa, vahvistaa ;
uudistaa; — s. virkistys;
virvoke; refreshing
(rifrexin) a. virkistava.
refrigerant
Vilvoittava, jaahdyttava ;
refrigerate (rifri’dzZo-
Trea) Vv. jaanadytiaa*® “vir-
VOLTAA 5 a. Villea.
refuge (re’fjudz) Ss. palko;
turvapaikka, suoja; va-
rakeino; refugee (re-
fiudziv) s. pakolainen.
refulgence (rifol dzens ) s.
hohde, loiste, kimaltelu,
kirkkaus;

hillita,

9 Se

(rureiy )  v.
valttaa ;:
laulussa ;

(rifrv dZorant) a.

(rifol dzent) a, hohtava,
loistava,

refund (rifond’) v. maksaa
takaisin, palauttaa, kor-
vata, maksaa, oksettaa;
— gs, takaisin maksaml-
nen.

refusal (rifjuwzal) s. kielto;
rukKaset ;
valitsemisoikeus ;
refuse (rifjuuz’) v. torjua,

hyljata; kieltad, evata;
— (ref?jus) a. arvoton,
Kehno: — ss. -hylky } ros-
kat, rikat; — refusion

(rifjuv’Zon) s. palautta-

minen.

refulgent ||

ehdonvalta, ||

regain

mottava, vaaraksi nay-
tettava; — refutation
(refjutev’ Son) s. kumoami-

todistami-
(rifjuut’ )

vaa-

nen, vaaraksi
nen; refute
v. kumota, todistaa
raksi.

(rigeiw ) takaisin

saada, voittaa.

Vv.

gal (rii’gal) a. kuninkaal-
linen, uljas; — s. kKan-
nettavat urut; Kirjasin-
teline kirjapainossa; —
regale (rigeil’) s. komeat
pidot, kemut; — v. ku-
ninkaallisesti kestittaa,

herkutella; —
(riget’ ment )
s. kestitys, juhla-ateria;
regalia (rigeilia) spl.
kuninkaallisen arvon mer-

junila.
regalement

Kit: juhlavaatteet ; —
regality (rigaliti) s. ku-
ninkuus; — regally (rv’-
gali) adv. kuninkaalli-
sesti.

regard (rigaard’) v. katsoa,
silmailla ; ottaa vaari,
huomata; pitadé, konhdel-

kunniassa; tar-
kottaa; — s. katsahdus,
silmays, nak6; huolenpi-
to, tarkkuus; huomioon-
otto; ajatteleminen, ar-
vaaminen, kKunnioitus;
regardable (rigaard’abl) a.
nahtava; silmalla pidet-
tiva, huomattava? nuoe-
mjota ansaitseva ; —
regardful (rigaard fol) a
vaarinottava, huomaava,

la, pitaa

 

 

 

huolta pitava; arvossa
pitava ; regardfully
(rigaar@’foli) adv. huo-
maavaisesti; regarding
(rigaar’din) ady. katsoen,
nahden; regardless
(rigaar@’les) a. valinpité-
maton, huolimaton, nuo-
maamaton; — adv. siita
huolimatta; regards

 

(rigaards’) spl. terveiset,regatta 37
kunnioitus; korvaus, pal-
kinto.

regatta (rigi’ta)  s. kilpa-

soutu, kilpapurjehdus;
venehuvimatka.
halli-

regency (rit? dzensi). s.
tus, vallanpito; hallitus-
aika ; hallitusalue ; _-
regent (rii’dzent) a, hal-
litseva: vallitseva, yle!-
“men: —— 6. hallitsija, val-

tias 3
ta)2 3

johtaja; valtionhoi-
kouluhallituksen ja-

sen (New Yorkin valtios-
Sa).
regeneracy (ride norast) Ss.

uudestasyntyminen ; uu-
adistus; — regenerate
(ridze’noreit) v. uudestaan
synnytté’ai; uudistaa, pa-
rantaa; uudestasyntynyt
nudistettu; — regener-
ation (ridzenorev son) Ss.
uudestaan luominen, wuu-
distaminen.

reget (riiget’) v. imp. regot,
pp. regotten, saada ta-
kaisin.

rezgie (reizii’) s. hoito, nal-
linto.

regime (rezim’) s. hallin-
tojairjestelma, hoitotapa,;

regimen (re’dzimen) s
saanto,

hallitusmuoto; hallinto.
regiment (re’dz t :
rvkmentti; hallitusmuo-
to: —<=-v, -muocdostaa ry k-
mentiksi; — regimental
bat, -., ryk-

ohje

jarjestys,

wment ) Ss

(redzimen

region (rii’dzon) s,. seutu,
paikkakunta ; ilmapiiri ;
piirikunta; saaty.
register (re’dé
sanaluettelo, ainehisto,
nimikirja ; — \ panna
luetteloon ; vakuuttaa
kirjeita; registrar
(re’dzistraar ) s. kirjaan-
panija, luettelonpitaja ;
registration (redzist-
luetteloon kir-
jottaminen; pOytakirjan

istor) s. nimi-,

rev’Son) Ss.

 

   
     
  
    
 
  
  
   
   
  
  
  
  
 
 
  
 
  
  
  
 
 
 
   
   
  
 
  
 
   
  
  
  
   
  
  
  
  
 
  
 
  
   
 
 
 
 
 
  
 
   
  
  
 
 
 
  
   

regular

 

pitaminen ; vakuuttami-

nen; — registry (re’dzist-

ri) s. arkisto, luettelotoi-

misto; poytakirja,
reglement (reg lement) s)

asetus; —
(reqlemen’-

mu-

* mikriys, ohje,
reglementary
tari) a. ohjesaannon
kainen.

reglet (reg’let) s. val
piena; reunus.

regnaney (reg’nansi) s. hal-

valta; — regnant

itay te ;

litus;

(reg’nant a  nallitseva,
vallitseva ; suurempi,
yleisin,

regrate (rigreit’?) v. lauka-

ta; kaupitella ruokata-

varoita.

regress (rii’gres) s. palaami-

nen, takaisin tulo}4=
(rigres’) v. palata, uudes-
taan astua hengelliseen
virkaan, peraytya ; ~
regression (rigre’son)  S.
palaaminen, takaisin t1-
lo: —— regressive (rigre’-
Siv) a. takaisin tuleva,
palaava, peraytyva.

katumus ;
kaipaus ;

regret (rigret’) s.
mielipaha, suru,

 

huoli ome VW Jeatin sur-
kutella: surra; Kaivata;

regretful (rigret’fol) a.
katuvainen ; pahoillaan
oleva, surullinen ; —

regretfully (rigret’ foli)

adv. katuen; surkutellen ;
vastenmiée lisesti.
reguiar (reg’julor) a.

varsinai-
tismalli-

shiinndllinen ;
nen; vakava;

nen, tarkka; sopiva;. ai-
kakautinen; mia&édardaikai-
nen; tavallinen 5 _-

(regjul@ riti) s.
jarjes-
regularize (reg’-
) =x. tehdd, . saaiic
regularly
siann6l-

regularity
shannollisyys;
tySs 3°"
jularaiz

nélliseksi; —

(reg’iulorli) adv.

lisesti; —- regulate (reg’-
juleit ) v.. jJirjestaa, - ol-
kaista ; — regulationregurgitate 375 relapse
(regjulewv’Son) s, sdaantele-|\reinless (rein’les) a. onja-

minen,
jarjestys;

jarjestaminen,

maarays, ohye,
asetus; a regulative
(reg’julativ) a. saantele-
va, jarjesteleva ; —
regulator (reg’juleitor) _ s.
jarjestaja ; tasapainon
pltaja >> balanssilatte.

regurgitate (rigor? dzitett)
V. heittaa, sysata talkai-
sin nielaista, hotkaista =

vValua, vuotaa.
rehabilitation (rihabilite? -

Son) Ss arvon “ell  mai-

neen palauttaminen; —

rehabilitate (rihdbiliteit)
s. asettaa entiseen arvoon.

rehear (rihiir’ ) rv. kuulla
uudestaan; — rehearsal
(rihor’sal) s. toistaminen,
kertaaminen; kertomus;
naytelman tahi muun
esitykKsen harjoitus; —
rehearse (rihors’) v. vois-
faa, .kerrata ;,.harjoitella
esitysta.

reigle (riigl) Ss, kuurna,
ira, levi, pykala:

reign (rein) v. hallita, val-
lita: —  -s,. hallitusvalta,;

valtakunta; hallitus, val-
ta; — reigner (rei’nor) Ss.
hallitsija, vallanpitaja.

rcimburse (rii-imbors’ ) Vv.
maksaa ftakaisin, . suorit-
taa; palkita; — reim-
bursement (rii-imbors’ -
ment) s. takaisin makso,
suoritus, korvaus.

rein (rein) S. ohjakset,
suitset; ylpeys; — Vv.
ohjata, Halli. hillita,
kurissa.

reindeer (rein’diir) s. peura,
poro; — reindeermoss
(rein’ diirmas) s. ‘peuran
jakala.

reins (reins) spl. munuai-
Shee

reinforce (rii-infoors’ ) Vv.

hankkia
vahvuus,

vahvistaa,
vakea; — Sp
vahvin paikkKa.

lisi- |

ton, hilliton; Wurja:
reinstall (rii-instool’) v.
leéen asettaa- virkaan.
reinstate (rii-insteit?) v. jal-
leen asettaa hallintoon,
oikeuksiin; asettaa enti-
selleen,
reinsurance
s. jalleen

jal-

(rti-insuw rans )
vakuutus.

reinvest (rii-invest’) v. jal-
leen uskoa virka; Jjalleen
sijoittaa ; — reinvestment

jalleen
virkaan; uu-

(rvi-invest’ment) s.
asettaminen
Si sijoitus.

reissue (rii-i’su) v.’ jalleen

laskea liikkeeseen; — Ss.
toinen painos.
reiterate (rii-v7 toreit ) Vv.

uudestaan toi-
mittaa; — £reiteratedly
(rit-7v toreitedli) adv. tois-
tamiseen, ehtimiseen; —
reiteration (rii-itdrei’ Son)
s. toistaminen.

reject (ridzekt’)  v.

LoOIstaa ?

viskata

takaiscin, heiitaa pols,
poistaa; lykata luotaan,
hyljata ; kieltaa ; ——

(ridzek’tabl) a.
kelvoton ;

rejectable
hyljattava;
rejection (ridzek’Son)  s.
hylkaaminen; kielto; —
rejective (ridzek’ tiv ) a.
hylkaAva.

rejoice (ridZois’) v. nauttia,
riemuita, iloita; — silo,
riemu;—vrejoicing (ridz-
ov’sin) ~s. iloitseva, rie-
muitseva.

rejoin (ridZoin’) Vv. uudes-
taan yhdistada, jalleen yh-
tyi; vastata; — rejoinder
(ridZotin’ dor) s vastaus,
vastavaite.

rejuvenate (ridZuwvineit) v.
nuorentaa.

rekindle (riikindl ) v.
leen sytyttaa.

relapse (rildps’) v. uudes-
taan vaipua, langeta; uu-
destaan ‘‘salrastuaj; — @s.
jalleen lankeeminen; tau-

 

jal-reluct

 

relate 376

Fe ee ee
din uudistus, paluukoh-|| dyttavaisyys, hyoty, apu,
taus, kuuluminen; — relevant

relate (rileit’?) v. tuoda ta- (re’livant) a. hyddyttava,
kaisin, palauttaa ; ker- parantava, soveltuva, tar-
toa: kuvailla; — relater koituksenmukainen, kuu-
(rilei’tor) s. kertoja, tie- luva; tarkea.,
donantaja; — relation || reliable (rilav’ abl) a.. luo-
(rilev’Son) s. kertomus, tettava; — reliance (ri-
tiedonanto; suhde, kohta, lavans). ss. luoLtamus, ="
yhteys; keskus; yhdis- reliant (rilai’ant) a. luot-
tys; sukulaisuus,; suku- tava.
lainen: — relative (re’la-|\relic (re’lik) Ss. jaannos,
tiv) a. koskeva, tarkoit- tihteet; rauniot; pyhain-
tava, yhteydessa oleva, jiiinnés; muistokalu; —

viittaava ; verrallinen,
suhteellinen ; asianmu-
kainen; sSuRTISINen}. =
relatively (re’lativli) adv.
verraten, suhteellisesti ;
jotensakin ; —— relativity
(relat? viti) s, suhteelli-
suus } heimolaisuus; -
relator (rilei’tér) s. ilmi-
antaja.
relax (riliiks’) v. hellittaa,
helpottaa ; kirvoittaa ;
heikontaa; huvittaa; vir-
kistii; alentaa; luopua,
levihdys; veltostu-
minen, heikkoneminen ;
loyhyys, hollyys, velttous ;
huvitus, virkistys; hel-
potus; — relaxative (ri-
lak’sativ) a. hellittava.

— Ss.

relay (rilei’) v. uudestaan
Hanna; <-— Ss. vaihtopaik-
ka: vaihtotavara.

release (riltis’) v. laskea
irti, padastaa, vapauttaa ,
lieventia:; siirtaéaa toisel-
le: — s. irti pdaistaminen,
vapautus, helpotus } . <<
releaser (riliv’zor) s. va-
pauttaja, pelastaja.

relegate (re’ligeit) v. ajaa
pois, karkottaa, erottaa

relent (rilent’) v. hiljentaéa,
asettaa ; vihentéda; ha-
joittaa; hiljeta, vaiheta ;
pehmeti, heltya; myon-

relentless
leppyma-

tva: katua >} -—
(rilent’ les) a.
t6n, taipumaton.

relevance (re’livans) Ss.

hy6-|

(relik’ son) Ss.
jaanyt maa,
huojennus;

vaivaisra-

reliction
kuiville
(rilvyt’ ): s.

a0.

relief
lohdutus;

ha; pelastus, vapautus ;
korvaus; vaihe; korkokKu-
Va.

relievable (riliiv’abl) a, au-
tettavissa oleva; —=
relieve (riliiv’) v. kKeven-
tid, huojentaa; lohdut-
taa: auttaa; pelastaa, va-
pauttaa; parantaa, kor-
jata; — relievement (ri-
litv’ment) s. huojennus,
apu.

religion (rili’dzon) Ss.
to; jumalanpelko,
kaus; pyhyys; re-
ligious (rili’dzos) a. Uus-
konnollinen, jumalinen,

uskon-
hurs-

hurskas; pyha;  hengel-
linen: — _ . religiousness
(rilid’Zosnes) 5. jumali-
suus, hurskaus,

relinquish (rilin’ kwis) Vv.
jattda, lahtea; luopua.
relique (rilitk’) s. jaannok-
set.
relish

(re lis) s. esimaku;

herkkupala; hdyste; vie-
haitys, mieltymys; ruokKa-
halu: laatu; — Vv. naut-
tia.

relive (riiliv’) v. elpy4d, el-
vyttaa.,

relucent (riljwu’sent) a. lois-
tava, valoisa, kirkas.

reluct (rilokt?) v. ponnis-remorse

 

 

Lads;
reluctance (rilok’tans)
vastenmielisyys,

kaisuus; — reluctant
(rilok’tant) a. vastahakoi
nen, uppiniskainen.

rely (rilat’) v. luottaa, tur

Vala; perustua,
(rimein ) Vv.
jaada, olla jalella:
kella, viipya;
S&S jaannos.
paikka; —

(rimein’ dor) 5:

remain

jatteet;

liika; _
(rimein’ din)
jiiiinyt.
(rimand@d ) v.
vaatia
lauttaa,
ta toiseen
s. lykkdays.
remark (rimaark’) sg.
tutus: havainto*
to; — v. merkita:
Lutiaa, Hhuomauttaa:? ha
vaita; —
maark’abl) a.
tavaton,
remarkably
adv. huomattavasti,
omaisesti,
remedial
tava,
remedy

loppuosa ;
remainding
jalelle
remand
sud,

takaisin,

istuntoon:  -

parantavyva ; o
(re-midt) — -s. A

ke; parannuskeino; pe-
huojennus;
auttaa,

lastuskeino;
——- WV. paraniad;
korjats > terjua:
remember
muistella muistaa % —
remembrance
brans ) Ss.
muistaminen;
merkki; tieto;
remigration
Ss; takasin
remind (rimaind’) v.
tuttaa; ——- reminder
main’dor) s.
muistutus; —
(rimaind’ fol) a.
Pavass MuUIstava:.
reminiscent

poistaa.

terveiset.

   

vastustella; —

uppinis-

pysya
oles
odaottaa:;: —
olin
remainder
jaannos

kut-
pa-
perayttaa; lyka

muis
lausun
muis

remarkable (ri
huomattava,
erinomainen; —
(rimaark’abli)

erin-

(rimiv dial) a. aut-

(rimem bor) Vv.

(rimem’-
muisteleminen,
Imuisto-

(remigrev son)
muuttaminen.
muis-
(ri-
mMmiuistuttaja;:
remindful

muistut-

(reminiv’sent) a.|

 

muisteleva; — s. muiste-
lija.
remise (rimaiz’) Vip seunita a.
takasin, luopua; siirtaa.
remiss (rimis’) a. hervo-
ton, veltto, levaperdinen;:
laisida; — remissly (ri-

mis? li) ada.
limattomasti.
remissible (rimis’ibl) a. an-
teeksiannettava: — r£é-
mission (rimi’Son) s. taka-

]

Sin lahettaminen; huojen-

veltosti, huo-

nus; alennus; myodnny-
tys; vapautus; — remis-
Sive (rimis’iv) a. huojen-
tava, anteekKsiantava.

remit (

takasin :

lahettaa
helpot-
antaa

rimit? ) Vv.
lahettaa,
ta.4.; lahjoittaa ;

anteekKsi; luovuttaa;: vel-
tostua >. latihntuas —  Fre-
mitment (rimit’ment) S.

huojennus,
Vapautus ;

mit’ al) S,

myOnnytys,
- remittal (ri-
lahettaminen ;
remittance
rahanlahe-
remittent (rimit’-

luovutus; ——
(rimit’?ans) S;

Cis 5

ent) a. hellittavainen, pe-
raytyvainen.
remnant (remnant) a. ja-

lelle jaanyt; — s,
tahteet.
remodel (riima del) Vis
destaan muodostaa.
remonstrance (riiman’-
muistutus, va-
nuhde; — remon-
strant (riimdanstrant) ai.
muistuttava, vastaan
vaittaja4; — s. muistut-
taja, vastaan vaittaja; —
remonstrate (riimdm streit)
Vv. muistuttaa, varottaa,

jaan-
nos,

LAL=

strans) ss.
roitus,

remora (re’mora) s. viivy-
tys, este, pidatys.
remorse (rimoors’) s. oman-

tunnon vaiva, katumus;
sHali: — remorseful (ri-
moors’fol) a. omaatuntoa
vaivaava; katuva; sadali-
Va; saalittava, kurja; —
remorseless (rimoors’les )remote

 

tunnt¢

rencou
koht

ta 5
tehd

taka

tys,

}
yttonNn

nter

1 TY

SIIAT

mts

sin

7. : l
— rendering (ren’dérin) s

hyd6ka
rend (rend
th kiskoa
tata.
render rey
taa: tuo

ants

ilmo}

Hri>a*
LUS

a. Katumaton;

saalimaton

LST1.

Lm

tunnoton
remorse- |

lessly (rimoors’lesli)
acl

LT1¢

ly
nN

\

ny; {

innos

addy.

S|

1S

remote (rimout’) a, eta ull
oleva, kaukainen etai
nen y ksi nen poikke-
AVa; vahaine}l — re-
motely (rimout’ lr) ad
kaukana, etdéall tuskil
kuuluvasti; heikostl
remoteness mout’nes) s
kaukaisuus, ¢ SsyYYSs
remount (rimaunt’ ) \ 1u
destaan varusta nous
removable (rimuu’vabl i
poistettaya , Vira L pan-
tava removal (rimuw
val) s. poistaminen siir
to muutto ; ] vitys
viraltapaneminen re-
move (rim V pol
La muu { LIT KOT
at vr { . ker!
kumot havitt
eroittaa irasta poist
Sill \ \ |
siirtymi if n
nen: edistys
renaissance enesaans’ ) S
uudest vntymine!
teiden taiteidel Le
tasyntyminel
renascence (rina sens)s uu
destasyntyminen ; U1
renascent (rina-
sent a lleensynu!
\
111 istil\

-|| rendezvous

rent

(raan’devuu) sg.

yhteentulo, kohtaus ; koh-
tulla

tauspaikka;,. -—¥:

saapuville

kohd

Lut

A |
rendition
] LInineti.

uminen.

j
i

(rendi’son) s.

renegade (re’nigeid) s
— yrenegation (reni-

Did,

kokoontua,

pois-

luovutus; an-

luo-

gei’ Son) S luopuminen;
kieltaminen, hylkaami-

nen
renew (rinjuw’) v. uudistaa,
toistaa nuorentaa; wuu-
distua - renewable
(riniuwabl) a. uudistuvai-
nen idistettavissa ole-
renewal (rinjuw’-
al s wuudistaminen, wuu-
distus, toistaminen ; —
ing (rinjuwin) 2.

renew

i i Ae i
renitence (rinaitens) s.

tava

t
i

ten
T Dp
7 ;

KOT)

rennet

renominate (ri na’>mineit) v.

t
i i

renounce

LD

’

renovate (re’noveit) v.

1

t

Lany

4

;
\

hi

1

LVa

ntelisyys; -=

rinav tent) a.

1an nimittaa,

lokkaaksi.
(rinauns’) v.

kieltaytya

kieltaa,

Korjata,.

1

vas-

utus ; vastarinta ;

reni-

Vas-

vastaha-

luopua;
peruut-

luo-

omista-

uu-
reno-

vation (renovei’ son) s. Uu-

distus;: korjaus
renown rinaun’) s. maine;
vy. tehdi kuuluisaksi ;—
renowned (rinaund’ ) a.
mainio, kuuluisa ; -=
renownful (rinaun’fol) a
nehilkas

rent

vuokrata ;-

nt) a. revennyt, re

~_. * e
f } - :

repeima,

Lma,. rako; eripural-

v. huutaa, arjya.

nt) s. vuokra,
— rentabl

vero;renter

 

oo

(rent’abl) a. vuokrattava:

— rental (ren’tal) s.

vero-
luettelo; maakirja: kas-
Vu; korko; vuokra; —
renter (rentor) s. Vuok-
ranottaja:; vuokrankan-
taja, vuokraaja.
renter (ren’tor) _. neuloa
parsia.
renunciation (rinonsiev’ Son)
s, luopuminen,
renverse (rdaanversei’) a. y-
losalasin kaéannetty.
reobtain (riidbtein’ ) |-
leen saada.
reoceupy (riidk’jupai) v i]
leen ottaa haltuuns
reorganization (riioorga?
son) s. jalleen r
minen, uusi jarjestyi -
reorganize (riioor ganaiz)
uudestaan jarjest
Fepace (ripeis’) v. 1 a
takasin,
repaint (ripeint’ ) uudes-
taan maalata.
repair (ripeer’) v. korjata,
parantaa; hyvitt kor
vata, palkit lah
menna oleskella ; Ss.
korjaaminen, kuntoon-
pano; parannus, kKorjaus
— repairer (ripee’ror) s
korjaaja; — reparable
(re-parabl) a. paranne -
vissa, korjattavissa oOle-
va; — reparation repa-
ret’ son) s. korjaaminen
ROrjaus: korvaus, thyvi-
tys.
yepartee (repartii’) a. tera-
va vastaus, vastaviite:
— Vv. istata, antaa sat-
tuva vastaus
repartition (riparti’gon)  s.
suhteellinen jakautumi-
nen.
uudes- |

repass (riipas’) V

pepe

taan

c<ulkea, Menni

tea. takasin, palats.
repast (ripast’)  s.

valipa

ravita,

la;

ravinto ;
ruokkia.

Vs leo

ateria,

V.

co

repercuss

repay (ripei’) v. maksaa

takasin; ‘suorittaa: kos-
taa; korvata: tyydyttadi:
— repayable (ripei’abl) a.
takasin maksettava; Kkor-
vattavissa oleva;: — re-
payment (ripei’ment) Ss
takasin maksaminen, kor-
vaus.

repeal (ripil’) v. kutsua ta-

kasin; peruuttaa, kumo-
ta; torjJua; — s. takasin-
kutsuminen, peruutus; —
repealable (ripii’labl) a.
peruutettavissa oleva; —
repealer. (ripii’lor) s. pe-

ruuttaja, kumooja.

repeat (ripiit’) v. toistaa,

kerrata; — s. toistami-
nen,*kertaus; — repeat-
edly (ripii’tedli) adv. tois-
tamiseen, ehtimiseen, u-
seasti; — repeater (ripii’-
tor; s, toistaja; soitinlait-
icella varustettu kKello;
Inmakasitinipyssy.

repel (ripel’) v. pakottaa

takasin; torjua; vaistaa;
kumota; _
repellent (ripel’ent) a. ta-
kasin tyOntavainen; pois
johtava.

vastustaa $

repent (ripent’) Vv. Katne:

tehda parannus; — re-
pentance (ripent’ans) 3.
katumus, parannus; —
repentant (ripent’ant) a.
parannusta tekeva, katu-
va; — repentantly (ri-
pentantli) adv. kKatuvai-
sesti; — repenter (ripen’-
tor) s. parannuksen teki-
ji; — repenting (ripen’-
tin) a. katuva; — s. ka-
tumus,

repeople (riipiwpl) v. uudes-

taan kansoittaa.

repercuss (riiporkos’) Vv.

tyontaa, potkaista; kim-
mahuttaa; kaiuttaa; —
repercussive (riipdrko’siv)
a. takasin tyOntava, kai-
uttava.repertory

 

repertory (re portort)
| telo.

re

nehisto; asialue

  

represent

likei’8on) s. vastaus; jal-

jennés; kaiku; — reply

wis & : ȴ ] >) - syqats a * xyvHi-
petition (repitison) s, vols- ruplav) Vv. vastata;, val
taminen, kertaaminen, tella; kerrata; Ss. Vas-
ke! : G h oiti koe- LuS istavalte.
repetitious (repi-|| report rivourt ) v. tuede
I j :
1 1K a Y} i TT? SS T : -
ti? Soe i vo kertaa Lk in; ilmoittaa;- mai
nits, eSlttaa j selittaa
. itaa kertomus, kKertoa
ine rl \ { su - ; :
” kertomus, ilmoitus,
tuksi S We nures: i i :
} { } Ll > ausunto, CSITYS;
l LnaStud (i ¢
repinning e! maine pamaus ,
os reporter ipour tor) S
} Kr
Ke! ) 1ottaja tle-
LO! ] I} Sty]
do nt i kirjeenvaih-
ll is l k ra }
1 repose ipou py panna, a-
jas ata Lt i skoa naituun
=< . I 1ata lIrua pe-
TY) i | } )
I as ppua S le-
replacement
, : lepopnpaikk
2s reposit ML’ Zt ) Vv. panna
plant een repository (ri-
arylia
[ne ilio, tavara-
’ tinr S
tation ia sek ch okashe
‘ nnushuo!
repossess riipozes’ v. toi-
7
ead i naituun, anastaa

replenish

’
replete
’ 4 7
precion
replevin
bic ri]
‘ i l i
| Ks replevy
yn
kKaust

Cl ; I'é

replica

I}

repliant plai’ant)
aja; replicate

|

likeit ) < kert
a} are
JaKSsSO re

pienishment

;

plication (rep-

reprehend reprihend )

ks repos-

Se SSLOTI { Liporte LON |} S. Jain

TT mrinen

1\oittia; parja-
orkata:; reprehen-
sible eprihen’ sibl) a
1inen, moititta-
reprehensibly (rep-

Lai \ | nceen-

sti; reprehension

Son) Ss nuhde,
: Tra, soimaus; —
reprehensive (reprihen’siv)
ele moittiva

represent rizent’) Vv a-
i rh I \ Ks] LI p>

1 ku Lta naiytell
esitt ; muistuttaa ; C=
dusta representant
ent’ant) a. edusta-
va; s, edusmies; —
representation (reprizen-
tei’Son) s. esitys; muistu-
tus; edustaminen, edus-

tus, sy? representativerepress
(reprizen’tativ) a. kuvan-|]
nollinen; edustava; -~ §
edusmies

repress (ripres’) v. kukis-
taa, masentaa haataa
ohjata; pidattad, ehkdis-
ta; —  s. Kukistaminen
sorto, rangaistus; - re
pressible (ripre’sibl) a
kukistettava sorronalai-
nen; — repression (ripre’-
son) s. kukistaminen, ku-
kistus ; sorto; piditin
— repressive (ripre’siv)
a. kukistava, sortava

reprieve (ripriiv’) v. vapaut
taa, paastaa, pelasta
moittia; — = es. oite ;
kuolemanra Listuksen
toistaiseksilykkiys; viivy-
tys, odotusaika.

reprimand (re’primdnd) Vv
nuhdella, torua, moittia
parjata; — s. nuhteet
moite.

reprint (riiprint’?) v. uuds
taan painaa: - (riv print)
s. jalkipainos

reprisal (riprai’zal) s. taka-
sinottaminen; kosto:;: saa-
lis; — reprise (ripraiz’
¥. voittaa takasin ko
taa, | espe s. taka-
sinottaminen; kosto: saa-
lis; Pe vitys

reproach (riprouts’) v. syyt-
taa, nuhdella, moittia: —
S. syyt0Os, moite: hiviis-
tys; — reproachable (rip-
routs’abl ) a nuhdeltava,
moitittava kelvoton*: —
reproachless (riprouti’les)
a. nuhteeton.

reprobate (re’probet ) Vv
hyljata, paheksua kiro-
Ia, -—— a. hyljattv; paatu-
nut; kehno; kykenemi-

ton:
robei’ gon)

repro

uudestaan

jentéaé; enentid: esittid:
— reproduction (riipro-|
dok’§on) s, jilleen tuotta-|

— reprobation (rep-

s. hylk&4aminen.
(riiprodjuus’ )
ENottad: 35

duce

     
 

381

hikas:

jutabli)

— re

ady.

reputable

putably

(rep’
kunnianar-

  

minen, uusi tuot iljen
tava esitys
reproof (ripruuf’) s. nuhd
mote istustus; hape
reprovable (ripruwvab
nuhdeltava hy! tt
va, kelvoton reprove
(ripruu nuhds SOi
mata, herjata: kumota
reptation (reptei’sor n
teleminen
reptile (rep’til I tele-
va; Ss. matelija
republic (ripob’lik) tasa
valta - republican r
pob’likan) a. tasavaltalai-
nen s. republikaani-
puocolueen karu
republicanism (ripob’lika-
112m) §s tasa iltalais 114,
tas iltalaismielisyys
republication (riipoblike? -
son) ss. uusl painos, uusi
; lication minen
repudiate (ripjuu’dieit) v.
hyljité; luopua, erot
antaa pahekKsumislauss
repudiation (ripjuudi-
eu’ son ) S hvl] in¢
Lvioero paheksumisliau-
eT
repugn (ripjuun’) vy istus-
taa repugnance (ri-
i S stustu
ristiriit re spustent
(ripo ] na a a Vastusta-
va - repugnantly (ri-
pognantli) adv. vastaha-
koisesti
repulse (ripols’) torjumi-
nen, takasinsysiys; kiel-
tava istaus rukkaset
— Vv. tyontaa takasin
kieltaa ; karkoittaa =
repulsion (ripov gon)
eeepc st are
line vasteninielisyvs
ioaltalan (ripol siv) a. ta-
kasintyOntava; inhottava.
.|/reputable (rep’jutabl) a. ar-
vossa pidettavd, kunni-
anarvoinen, kelpo, maine-request

 

voisesti;
(repjutev 80

38

- reputation
hyva mai-

kunnia;

ny

ne, arvo, -——
repute (ripjuut’) v. kun-
nioittaa; - gs maine; —
reputedly (ripjuw tedli)
adv. kuten luullaan, ar-
Vataan,

request (rikwest’) s. pyynto,
rukous, anomus, hake-
mu vaatimus, Kunnia
- pyyt unoad,e rue
koilla, hakea

requiem (rii’kwiem) s. Taus
ha; sielumessu

require (rikwaw ) Vv. pyy-
tii: tahtoa, vaatia; tar-
vita, k at - require-

ment (
yvaatim
requisite (?

peellinen,

Ss. tarpet
pet
kawizitlr)
ymAsti
(Tr¢ a” at
anon
mus; tise
requital
to; palkin
tollisuus ;
(rikeawait
vata, 3
resale (7r
myymine
resalute }
taten tery
rescind ri

poikki;
peruuttas
kumota
(rist’ zon)

minen,
purkamir

US ;

rikwair’ ment) Ss
tarv<e
e-kwiz2zit) a. tar-
valttam Rs
LC; nayttamotar-
requisitely (re -
ady valttamat-
— requisiton
Mn) Ss pyyni
hakemus Vaatl-
kwai’tal) s. kos-
to, ov vit. kil
requite
v. kostaa kor-
] a
il) ~ illeen
n
iisaluut’) v. vVas-
ehtia
sind’) v. leikata
repia purkaa,
bs lakkauttaa,
rescission
Ss poisleikkaa-

rikkirepiminen,
en, rescis-

sory (risi’zori) a. purkaa-
va, kumoava.

rescribe (riskraib’) v7, . irs
jottaa uudestaan, jaljen-

taa; — re
vasta
nos; ju
scription
vastausk

s.

aseript (rii’skript)

uskirja; jaljen-
listus ; —_— re-
(riskrip’ son) S.

irja, julistus.

9
“
————————

rescue

r

resection (risek’son)

 

(ros ij
kaisin }
Lada;
nen;
rescuer
i

.
pelastajé
esearch
mineny; tu
dustelemin
kea, etsila;

k

1lelK Kaus,

vapauttaa,
takaisinottami-
vapautus,

(ris

  
   

reservation

 

ottaa ta-
pelas-

) oY

pelastus;
(res’kjuor)
vapauttaja.
s. etsi-
tkiminen, tie-
en; v. ha-
tutkia, tarkas-

S

orts’ )

poik-

resemblance (riizem’blans) s.

{

yhdennako
vh
usk

vert uv

isyys, yhtalai
denmukaisuus;
re-

a5

semblant (riizem’blant) a.

vyhdennakéinen, yhdenmu-
kainen: — resemble (rii-
rem’bl) v. olla na&kdinen ;
matkia; vertailla.

resent (rizent’?) v. syvasti
intea muistaa; kostaa;
pahastua; inhoten hylja-
ti : resentful (rizent’-
fol) a, akainen, artyisa ;
— resentive (rizen’tiv) a.
arka, herkkaéatuntoinen ;
salavihainen, kostonhi-
moinen: — resentment
(rizent’ment) s herkka-

toisul

sal viha,
reservation
sHastamin
nen; eht
rajoitus;

Amerikan

is ,

mielikarvausj;

kostonhimo.

(rezorvei’ Son) s.
en, siilyttami-
y* vastalause ;
rajoitettu alue,
indiaaneille va-

rattu alue; — reservative
(rizér’vativ) a. pidattava;
siistivi: rajoittava; -—

reservatory

sailio,

reserve

>

(?

(rizor’vatori)
sHilidpaikka ;
izorv’) v. pidat-
sdilyttaa ;

th, shastha ;

- s, maltti, varovaisuus;
varajoukkKo; varara-
hasto ; varasto; — re-
served (rizdr’ved) v. va-
rattu, edelt&ékasin tilat-
tu; piddattiytyva, harva-
puheinen ; —-- reserver

(risor’ vor)

pidattaja;

5.reset v

sidstaja ; — reservoir
(re’zorvoor) s. sailid.

reset (riiset’?) v. uudestaan
asettaa; uudestaan latoa;
= (rareer) s. uusi lato-
mus.

reshape (riisheip’) v. toisin
muodostaa.

reship (riigip’) v. uudestaan
lastata; lahettaa paluu-
kuormana.

reside (rizaid’) Vv. asua,
oleskella; — residence
(re’zidens ) s. asuminen;
asunto; Olinpaikka; —
resident (re’zident) a. asu-

va, elavaé; — s. asukas;

— residential (reziden’ sal)

a. hienoston asuttama.
residual (rizid’jual) a. jad-

ya, jaanyt, jalella oleva;
— residue (rezidjuu) s

jd4annos; — residuum (ri-
zidjuom) s. jaannods; pe-
rintOomaisuus.

resign (rizain’) v. luuopua,
erota, jattda; luopua vi-
rastaan; tyytyd, mukaan-
tua; — resignation /(re-
signe’ 8on) s. luopuminen;
virkaeron pyytaminen;
vastustamatta tyytyini-
nen; — resigned (rizaind )
a. virasta eronnut; tyy-
tyvainen, nOyra; — re-
signer (rizai’nodr) s. viras-
ta luopuja; — _ resign-
ment (rizain’ment) s. luo-
puminen.

resile (rizail’) v. kimmah-
taa takaisin ; perdytya ;
— resilience (rizi’liens) s.
kimmahdus.

resin (re’zin) Ss. pihka;
hartsi; — resinous (re’-
zinos) a. pihkainen.

resist (rizist’?) v. vastustaa:
ponnistaa; kesta44: ilet-
ta44; — resistance (rizis’-
tans) s. vastustus, vasta-
rinta; kestaminen, kest4-
vaisyys; — resistant (ri-
zis’tant) a. vastustava:—
Ss. vastustaja; vastus; —

 

  
  
   
  
  
  
  
    
    
   
    
  
   
 
 
 
 
  
  
 
  
    
   
  
   
 
    
   
  
  
  
 
   
   
   
   
  
   
   
  
   
 
   

83 resource

resistible (rizis’tibl) oh
vastustettava; kestettdé-
va; vastustuskykyinen;
— resistive (rizis’tiv) a.
vastustava, kestava: —
resistless (rizist’ les) a.
vastustamaton,

resolute (re’zoluut) a. jyrk-

ka, luja, vakava, jairkah-
tamaton ; paattavdinen ;
uskalias; — _ resolutely
(rezoluuth) adv. arvele-
matta: ehdottomasti:
padttavadisesti; — reso-
lution (rezoluw Son) a
liukeneminen, sulatus;
hajoitus; selvitys, suori-
tus; pdatoslausunto; va-

kuutus.

resolve (rizdlv’) v. liuven-
taa, erota ilkuaineihin-
Sa sulattaa ; eric i
Belitta suorl na ku-
mota hajoittaa saattaa
paatokseen; péadttha; -
s. ratkaisu, pdadt6s; sel-
vitys; — resolvedly (ri-
zal’ vedli) adv arvele- |
matta, uskalliaasti;
resolvent (rizdl’ventja. liu-
ventava, sulattava; — 5s
sulatuskeino: — resolver
(risal’vor) s. liuventaja;:
paatoésten tekija.
resonance (re’zonans) S i
kajahdus, kumina*: —- i
resonant (re’zonant) a. j

kajahtava: — gs. Kajah-
duspohja

resorb (risoorbd’) vv. timed:
niell4: menettid.

resort (rizoort’ ) Vv. tulla,
saapua; lahte4; oleskel-
la; kokoontua;: palata;: f

‘luottaa; — s, kaynti;
oleskeleminen; kokous;
tuomiovalta;: apukeino;
pakeneminen; vaikutin,

Syy; lepopaikka.
resound (rizaund’) vy. Kaja-
huttaa, kajahtaa, kaikua;
kuulua; ylistéad; laulaa;
— s. kaiku.
|;}resource (risours’) s, keino,respect 3

neuvo, apulahde; turva,
varat.

respect (rispekt?) v. oOttaa
lukuun ; pitaa
kunnioittaa ; Ss.
to: kohta, suhde;

arvoussa,
katsan-

Ltarkoi-

CLUS; BYyY varovaisuus Vii-
saus: kKunnioitus; aLrvo,
kunnia, main¢ re-
spectability (rispekta bi’ Li-

Li) Ss kunnioitettavali-
suus, arvokkKaisuus ; kKel-
vollisuus, kunnollisuus ;

rehellisyys; — respectable
(rispek’ tabl) a. Kunnioitet-
tava*® kunniallinen, hyva
melkoinen, jomn
kin, Vi Lva ; - re-
spectful (rispekt fol a

rltt

kunniassapitay noyra
kohtelias, kunnianarvoi-
Sa; - respectfully (ris-
pekt’ foli) adv. kunnuoit-
taen kunnioitukse]
noyrasti

respective (risnek’ tiv) q
asianomain Th LtScz LA 1
suntese nem. ‘' rovailneé

respectively
/ ispelk’l i] } acy QS] ——
omaisestl;: @}

respell (riisp:

uuaestaan
respiration espire ) s
hengitys; valiaika lau-
lussa } respire
Ss henge 1 : ) oO Nn La
le vaht l | I
respite (71 pul S adotus
loma-aika ; maksuajan Ppl-
dennys: palkanvahenny
, } : )
\ i K O1S ise. L

keskeytt
resplendence

. 7 +7
(rispLen aden

y |

s. heijastus; loisto, ko-
neus; resplendent
(risplen’dent 1. sateileva;
vilkkyva,. loistava.,
respond (rispdnd’) v. vasta-
ta: olla mukainen, sove-
lias; taata; —s. vastaus,

re-

de ns) s

puolipylvas ;
spondence (rispan
vastaus; — respondent

  
   

restore

 

(rispan’deit) a. vastaava,

mukainen; — s. puolusta-
12.5 vastaaja takaus-
mies: — response (ris-
pans’ ) Ss. vastaus ; —

responsibility (rispdnsibi’-
iti) 6S. vastuunalaisuus;
sukuntoisuus ; —

(rispaw sibl)

mak
responsible

a. vastuunalainen ; tar-
kea maksukuntoinen; —
responsion (rispan’son) Ss.
vastaus;: takaus; vakuu-

responsive (ris-

vastaava.

Luss, =

NAN’ Riv) 2..

ju

rest (rest) s. lepo, levah-
ays; rauha tyyneys;
uni; tuki, pdénkka py-
sivs: jakso; jalella oleva
osa, jdann0s, loppu; — V.
ley i olla rauhassa;
I ta jaada, pysya;
rauhoittua tyyntya; pe-
rustua riippua jaada
elle rauhoittaa; saat-

a levolle; — restful
est’fol) i levollinen,

rauhallinen; tyyni; —

restfully (rest’foit) adv.
levollisesti; — resting
rest’in) a. lepaava; — Ss
lep minen restive

stiv) a liikkumaton;
] is: laiska; uppiniskai-

nen itsepainen; =
tivli) adv.

rest

ively (res
vikuroiden ; uppiniskai-
sesti; _ restless (rest’les)
taukoamaton; levoton,
rauhaton: vallaton; une-
on epaimukavya ; hor-
iva: — restlessly (rest’-
lesli) adv. levottomasti.

restaurant (res’tdrant) Ss.
ravintola,
restitute (res’ titijuut) Vv.
antaa takasin ; korva-
saattaa en-
restitution
palautta-
hyvitta-
asetta-

ta: palauttaa ;
ct'selileen , ane
(reatitiuwson) s
korvaus ;
nnalleen

minen ;
minen.: «4
minen

restore (ristour’) v. laittaarestrain

ww

reticence

 

entiselleen; uudistaa, kor- ||

jata, parantaa; palaut-
taa; hankkia; hyvittaa,
palkita; restorable
(ristow’rabl) a. palautet-
tavissa, parannettavissa
oleva; — restoration (re-
storei’Son) s. entiselleen
saattaminen ; uudistus,
parannus; — restorative
(ristowrativ ) a. entisel-
leen saattava; virkistéva,
vahvistava.

restrain (ristrein’) v. pidiat-
tae, estaa: kieltaa: hilli-
ta>. haatsa: rajoittaa,
vahentaa ; — restrainable
(ristrein’abl) a. pidatetté-
vissad oOleva; — restaining
(ristrev’nin) a. pidittivd,
rajoittava.

restrict (ristrikt’) v. rajot-
taa, estadi; — restriction
(ristrik’ on) s. rajottami_
nen; este; ehto; — re-
strictive (ristrik’tiv) a.
rajoittava, estiva; re-
strictively (ristrik’ tivli)
ady. rajoituksella, eh-
doilla.

result (rizolt’?) v. hypahtai
takasin; lahted, johtua,
syntyd, seurata; pddttya;
——- gs. tulos, seuraus, !op-
pu; johtopdatés; ratkai-
su; — resultant (rizol’-
tant) a. tuloksena oleva;
— resultless (rizolt’les)
a. tulokseton.

resume (rizuum’) v. takai-
sin ottaa, peruuttaa; ryh-
tya, Tuveta, alottaa: ly-
hyesti toistaa: — re-
sumption (rizomp’&on) s.
takaisinottaminen, uudes-
taan alkaminen;: —  r£e-
sumptive (riizomp’tiv) a.
takaisin ottava.

 

 

resupine (riisjupain’) a. se-|
lall44nmakaava, loikova. |
(resorek’ Son) ||

resurrection
s. kuolleista nouseminen,
ylésnousemus,

resurvey (riisdrvei’) vy. kat-

13

soa lapi; —  (rii’sérvei)
Ss. uusi tarkastelu.

resuscitate (riso’siteit ) V.
heratté&; uudistaa; vir-
vottaa.

ret (ret) v. liottaa.

retail (rii’teil) S. vahit-
taiskauppa, jalleenmyy-
minen; — retail (riteil’)
Vv. myyda vahittadin, jal-
leen myydi; laveasti ker-
toa; — retailer (ritei’lér)
Ss. vahittaiskauppias jal-
leenmyyji; — retailment
(riteil’ ment ) 5, jalleen-
myyminen, vahitt#iskaup-
pa.

retain (ritein’) v. pidattdi,
pitaa omanansa; siilyt-
tad, pysyttadi; tilata ;
Vuokrata; palkata: tu-
kea; pysyi, kestaa; —
retainable (ritein’abl) a.
pidatettaévissi oleva, py-
syvainen; — retainer (ri-
tein’or) s. palkkapalveli-
Ja, kaskylainen;: seura-
lainen; takausmaksu.

retake (riteik’) Vir.
retoke, pp. retaken, ottaa
takaisin, peruuttaa.

retaliate (ritd’lieit) v. mak-
saa; palkita; kostaa;: —
retaliation (ritdliei’gon) gs.
kosto; korvaus.

retard (ritaard’ ) Vv. pidit-
taa; viivyttaa ;

toistaiseksi:

lykata

jarruttaa:
viipyd, hidastella: —-
retardation (ritaardei’Son)
Ss. viivytys, piddtys: my6-
hastyminen; este: toistai-
seksi lykkiys.

retch (rets) ¥,
yokyttia.

retent (ritent’) s. pidittimi-
nen, pidatys; — retention
(riten’ Son) Ss. pidatys;
sdilyttaminen: muisti;
rajoitus, pakko: tyrma,
vankila,

reticence (re’tisens) gs. vai-
teliasuus; salaaminen; —

réyhita:reticle

retina (1r¢

retinue (7r¢

 
  

    
   

   

reticle 386 reunion

reticent (re’tisent) a. vai-
telias, vahapatoinen.
(re’tikl) S. pienl
reticulation
kutoel-

verkkokutoma,

verkko;
(ritikjulev 8on) Ss.
ma,
tina) 5. silman
hermokudos.

'tiniUu) i. BeUu-

rue; palvelusvaki
retire (ritair’?) v. perayty
ihtea levoll . Syriavytya
luopua; paeta lahte
palata; vetaa pois; lunas-
taa — gs. palu imatka
pako; ksina&isyyYSs; _
retired (ritaird’ enti
nen: salainen; virkaeron
ottanut;. — retirement
ritai’ ment Ss. peraytym!
luopu nen ero 5
hi inen lepom salai
suus.
retort to a ae kaan
Lapall viskat takai-
is. us astutt i pal t-
taa ; s. vastasyyt0s; —
retortion ( toor’so?
kaisin lykkaaminen ;
retouch tots’ s. jilleen
koskett viim lla;
pal 5. pal s
viimeistel}
retrace (ritreis’ ‘ rata
lkii: tutkia; uudestaan
kuvailla: jAalleen astua
retract ritrak? )
takaisil peruuttaa; rik-
koa: kit retract-
able (ritrakt’abl) a. pe-
ruutettava retraction
rut ke’ son s peraytym|l1-
nel peruu Lminen pa
lautus: kieltaminen.
retreat itriit??) s. perayty-
minen; p ninen pa-
luumatk pako; rummu
fuss VK 1aisyys turva
paikka; - v. peraytya
asettua rauhaan paeta
retrench trents’) v. Hat-
kaista, lohkKaista lyhen-

il

retrieve (ritriiv’)  v.

retrocede

retrospect (rii

return (ritorn’) v.

reunion

 

retribute (ritrv bjut) v. mak-

korvata; kostaa;
rangaista; —~- retribution
(retribiuuw’ Son) s. takaisin
korvaus; palkka;

rangaistus,

Sdad,

makso,
kosto;
saada
takaisin; asettaa entisel-
korjata; palauttaa;
iovuttaa palkita, sovit-

taa

retroact (retroak?t ) Vv. vai-

kuttaa takaisin; —-
retroaction (retrodk’ gon)
s, vastavaikutus.

(ret’rosiid) v. pa-

lata, peraytya; luovut-
taa: — retrocession (ret-
rose’Son) s. peraytyminen}

}

illeenluovutus.

retrograte (ret’rogreid) a4.

takaperin astuva, perdy-

tyva padinvastainen ;
taantumuksellinen; — vy,
perdantya; — retrogres-
stion (retrogre’ gon) Ss.
taaksepdinmeno; taantu-
mus

retropulsive (riitropol’siv) a,

i.kasin ajava, tyonta-

‘

trospekt) v.

katsella taaksensa; —

retrocpection (riitrospek’-

son) s. taaksepdiin, enti-
n kKatsahdus

kidantya

ikaisin, palata, peray-
{ - vastata, muistuttaa;
pal tt lykata takai-
; iorittaa palkita,
ko1 ta intaa pois; il-
mottaa; lahettaa; tuot-
muuttaa; — &. eae

| ninen, takaisin tulo;
maksaminen, korvaami-
nen: vastaus; voitto;
litulokset; — return-

\ i i

ticket (ritorn’tiket) s,
no- ja paluulippu.
(rijuun’jon) s. jal-
yvyhdistyminen, ko-
uminen; sovinto; —

mme-=-

leen

koontreunite (riijunait’ )

leen y

    
  
 
 

revaccinate

hdistéa

387

v. jal-

; sovittaa.

revaccinate (riivik’sineit) v.
uudestaan rokottaa.

reveal (riviil’) v.
ilmotte

minen

revelation
paljastaminen,
ilmisaanti;

reveille

ilmoitu

(reveil’je 1.

Ss. heratysrumpu;

Kello.

(revilei’ gon)

Sy;

paljastaa;
aa; — Ss, palijasta-
Ss;
ilmotus;
uutus,

revaliv’ )

heradtys-

revel (re’vel) v. temmata

pois, vetad
muilla,

Oa; Biuvitélias — g ie.|
ME, iat * huvittelu;
kirkonvihkidiset; — rey-
elry (re’velri) ss. hurjat

kemut,

revenge
koston

nassata,

(rivendz’) sg.

takaisin:

Ke-

elamodi-

massé4aminen.

kosto;

 

 

revert (rivdrt’) v. kiinnyt-

 

|
|

  

revisal

 

 

reverse (rivors’) v. kiin-
tad takaperin; pydrittii:
kukistaa, kumota, peruut-
taa; muuttaa; sekottaa:
kutsua takaisin ; — Ss.
vaSstapuoli; vastus: vas-
takohta; vaihe, muutos;
tapaturma; — reversible
(rivor’sibl) a. nurin kaan-
nettava; peruutettavissa
Oleva; rahaksi muutetta-
va; — reversion (rivor’-
son) S. takaperin kidin-
nos: peraytyminen; eli-
kekorko.

taa takaisin: muuttaa ;
kaantya takaisin, perdiy-
tya4; muuttaa entiselleen:
— revertible (rivor’ tibl)
a. peraytyviinen.

revery (re’vori) s. houraile-

himo; rangaistus: minen, haaveksiminen
tyydytys; — v. kostaa: mietiskeleminen.
rangaista.: .— revengeful ||revet (rivet?) vy. pddllystHa.
° vs 1}
(riven dz

moinen.

revenue

rm ow €

juu ko’
reverberate

heitta#a
Lae

reverberation

8on) s.
dus; k

(revinjuu) s.
sato; valtiotulo
rot; hydty, etu; palkka:
nue cutter (re’vin-

takaisin:
kimmahta:

heijastus,

aiku.
revere (riviir’) v. kunnuoit-|

* i
(re’vo- ||

laa; — reverence

Tens) s.

ryys;

Hanis: ——

korkeai

kumarrus:

kadinen;: —

pi; — reverent (re’1

a. noyra

kunnioi
reverie (re
reversal

moova,

kumous,

listus,

tulo;

fol) a. kostonhi-

’

valtiove-

tor) s. tullilaiva.
(rivor’boreit) vy.

heijas-

a;

kunnioitus;

reverend
vorend) a. kunnioitettava:

iB

noy-
van-
(re |

p< gl
vorent

1, kunnioittava: —

reverential (revéren’ kal) a.

tettava, noyra.
vori) s. haaveilu.

(rivors’al)

mullistava:

peruutus;
kaainnds;

a.

— Ss.
mul-

i clniie haede?. ~

|

 

 

|
|

|

kajah-||

|
1]
|

|

I

 

revile (rivail’) Vv, sol

I
|

I

review (rivjuu’) v. k:

etd in ;
— revision (rivi’Zon) sg.
tarkastus; — revisionism
(rivVZonizm) sg. puoluepe-
riaatteitten
tarkastamista harrasta-

revibrate (rivai’breit) v. hei-

lua, lerkkua: varista.,
itsoa
takasin;: uudestaan _ sil-
mailla - tutkia, tarkas-
taa, arvostella: — gs ta-
kaisin katsahdus: yleis-
katsahdus: tutkimus, tar-
kastus; arvostelu: aika-
kausilehti; — reviewer
(rivjuwér) s. tutkija, tar-
kastelija, arvoste lija, kat-
sastelija.

vata,
herjata, haviisti : —
revilement (rivailment) sg.
solvaus, nuhde, moite.

revisal (rivai’zal) s.. 1api-

katsominen: uusi tutki-
mus, tarkastelu: ~—
revise (rivaiz’) v. jilleen
katsoa: tarkastella, tut-
kia; korj ata ; ——- §. JApi-
tarkastus:

uudelleenrevisit 388 ribbon
va: — reviser (rivaiz’6r)|\\reward (riwoord’) v. palki-
s. tarkastaja. ta, korvata, hyvittaa ;
revisit (riivi’zit) v. jalleen kostaa; — s. palkinto,

kiyda tervehtimiassa; tar-

kastaa.

revival (rivai’val) s. hen-
kiin heriaminen, toipu-
minen, elpyminen, uudis-
tus, uudesta syntyminen,
heratys; eldhyttaminen ;
_.. revive (rivaiv’) v. jal-
leen herdittid, elahyttaa,
elvyttaa uudistaa; jal-
leen herditd, toipua, vir-
kistya, vahvistua.

revocation (revokei son) S.
takaisin kutsuminen; pe-
ruuttaminen, lakkautus,
kumous; - revoke (ri-
nouk?) v. kutsua takai-
sin; peruuttaa, purkaa ;
luopua kumota;: haataa;
kukistaa

revolt (rivoult’) v. vierittaaé

takaisin; kukistaa,; yl-
Ivtthi': kapinoida, nostaa
kapina; — s. kapina; —

revolution (revoluu’son) s
pyGriminen,
kiertokulku ;
vallankumous;
revolutionary (1
neri) a. vallankumouksel-
linen; — revolutionist
(revoluw sonist) s vallan-
kapinoitsija }-

kAANNOS;
mullistus ;
kapina;
olww’ &0-

kumooja,

revolutionize (revoluwso-

naiz) v. kokonaan muut-
taa. mullistaa; yllyttaa
kKapinaan

revolve (rivalv’) \ py orit-
tha: vaantaa, kaantaa 5
miettia pyoOriaé, vyorya
viintyi, kaédantya; pala-
ta; peraytya; - revolve-

ment (rivdlv’ment) s. pyo-
rittiminen; pydOriminen ;
punnitseminen.

revulsion (rivol’Son) s.
taminen, pidattaminen ;
Hikkiniinen muutos, py6-
rihdys; - revulsive (ri-
volsiv) s. pidake; pelas-
tuskeino.

pois-

palkka; —
(riwoord’in)  s.
palkinto;

palkkio,
rewarding
palkitseminen,
palkitseva.
(rev’nord) s. kettu.
(rap’sodaiz) v.

nae | 62h,
reynard
rhapsodize

katkonaisesti lausua, sa-
nella katkelmia; — rhap-
sody (rdp’sodi) = kat-
kelma sidvellyksia; niita

nalta,
rhetor (riv’tdr) s. Kaunopu-
huja; — rhetoric (re’to-
rik)  §s. kaunopuheisuus,
puhetaito; — rhetorically
(ritd@’rikali) adv. kKaunopu-
heisesti.
rheum (ruum) s. nuha; —
rheumatism (ruu’matizm)
s. luuvalo, reumatism1.
rhime katso rhyme,
rhinoceros (rind’ serdas) Ss.
vikuono,
rhomb
rhubarb
parperi.
rhyme (raim) s
tu; savel; sae,
runous; — Vv.
loppusointuisiin

sepittaa

(raim)s.

Sar
vinonelio.
(ruu’baardb) s. ra-

(ram) .

loppusoin-
varssy ;
sovitella
sakelhin,
virssyja; soin-
vhteen; runoilla.

(rithm) s. poljento,
sopusuhtali-
(rith’-

tua
rhythm
rytmi, tahti;
rhytmic

Suus, —-

mile) a. poljennollinen,
tahdin mukainen; supu-
sointuinen.

rib (rib) s. kylkiluu; puoli-
so: ruode, riuku, kKaista-
le: keaaripuu, Ju0cmuU;
v. varustaa kaarilla ;

juomuilla, kutoa juomui-

seksi

ribald (ri’bald) a. katala,
ilkei; ha&pedllinen; irs-
foq* «— g. Polsto, rent;

ribaldry
rivot puheet;

irstailija ;
(ri’baldri) s.
riettaus.

ribbon (ri’bon) s. nauha;rice 386 right
side; reunus; rihma; — ridgy (rid’zi) a. selanmuo-
v. nauhoittaa. toinen, korkealle kohoa-
rice (rais) s. riisi; kaade- va, harjukas,
tun puun latva; vyyhdin-||ridicule (ri’dikjuul) s. nau-
puut. rettavaisuus; nauru, pilk-
rich (rits) a. rikas, 4dve-|| ka, iva; -=° v. saattaa
rias, varakas; runsas; vil- naurunalaiseksi, pitaa
java, hedelmallinen; Kkal- naurund?: ivata, pilkata-
lisarvoinen; komea, lois- — ridiculous (ridik’julos)
tava; .lihava, voimakas; a. naurettava.
ainerikas; --- riches ||rife (raif) a. tiynninsi ole-
(rit?sez) spl. rikkaus; — va, runsas, yltakyllainen ;
richly (ritg#li) adv. rik- vallitseva, yleinen, taval-
kaasti; kallisarvoisesti; linen; — rifely (raif’li)
komeasti; hyvin ; — adv. runsaasti; yleisesti.
richness (rits’nes) s. rik-||riffraff (rif’raf) s. bylyt,
kaus; runsaus, yltakyllai- rippeet, roskatavara, ros-
syys, viljavuus; kKalleus; kavaki.
komeus, uhkeus, loisto. rifle (raifl) v. riist&éa pal-
rick (rik) “@® sneva? iaja, jaaksi, ryGstaa.: wurtaa:
kasa; — v, suovata, au- tahota; — s. rihlapyssy.
mata, rift (rift) s. halkeama, ra-
rickets (ri’kets) spl. riisi- ko, ratkeama; — v. hal-
tauti; — rickety (riketi) kaista, rikkoa: auveta,
a. riisitautinen, kitukas- puhjeta.
vuinen; rampa. rig: (rig) s, varustus? tak-
rid (rid) v. irrottaa, kirvot- laus; myrsky; kuje; ilo-
14a. paastad, vapnauttaa; tytt6; melu; — rigger
puhdistaa; riistaa; raiva- (rig’or) 8. koristelija ;
ta. korjata: pols; havit- hihnapyora; — rigging
tai: — riddance (rid’ans) (rig’in) Ss: pukeminen,

s. poistaminen; pelastus;

vapautus.

ridden (ridn) pp. verbista
ride,

riddle (ridl) s. valppda; ar-
voitus, pulma; — v. val-
pata, selittaa.

imp. rode, pp,
ratsastaa,

ride (raid) v.
ridden, ajella,
kulkea, matkustaa, men-
na’ kantaa; ohjata? air
naa, rasittaa, sortaa;
v. ratsastus; ajelu; kKul-
ku: matkustus; risukko,
vesakko; rider (rai’-
dor) s. ratsastaja, ajaja;
lisipala; pOnkkd; lisaleh-
ti Aisa ke.

ridge (ridz) s. selka, harja;
kukkula, huippu;
pia; v.

ristaa; vaota;

latva, |
muodostaa |
harjaksi; pystyttéa, kay-|
rypistaa ; |;

koristeleminen; puku; KoO-
ristus: varustus; : lalvan-
kalut.

right (rait) a. oikea; oike-
anpuolinen; oma, todelli-
nen, varsinainen; rehelli-
nen, Kunnollinen, vilpit6n,
kKelvollinen; s&éa&nn6llinen,

asianmukainen; — adv.
suorasti; oikein, hyvin,
asianmukaisesti; rehelli-

sesti: aivan, juuri; koko-
nmaan: het; int. -ol-
kein! niin oikein! hyvin!;
s. oikeus, totuus; koh-
tuus; viattomuus; etuoi-
keus; — v. oikaista, kor-
jata; puolustaa; pystyt-
tii; — righteous (rait’-
Sos) a, oikeutta noudatta-
va, rehellinen, vilpit6n;
vanhurskas; oikea, vi-
keudenmukainen ; arigid 390 ripple

righteousness (rait’Sosnes) | kilista, helista;: kaikua:
s. oikeudessa pysyminen, || kuulua’; — s. keha, piiri,
rehellisyys, oikeus; — ympyra; rengas; vanne;
rightful (rait’?fol) a. oi- sormus; reuna; painila-
kea; laillinen; kunnolli- Va; kilpajuoksu ; pai-
nen; — rightfully (raiv’- ni; kaiku, kolina: Kel
foli) adv. oikeudenmukai- lojen soitto; — ringing

sesti; — rightly (rait’li) (riv’in) s. rengastaminen ;
adv. suoraan: oikeudella:;|| soittaminen; soitto, heli-
oikein; — rightness (rait’- ni; kaiku; painiminen;
nes) sg. oikeus, suoruus: — a. soiva; kaikuva; pai-

kohtuullisuus ; todenpe- niva; — ring leader (rin’-
riisyys; soveliaisuus. liidor) os. keinotteluren-
rigid (ridzid) a. jaykkdé, kaan johtaja; — ringlet

kankea; ankara, kova, (riv’let) s. pieni ympyri,
tvly, julma: — rigidity rengas; sormus; kiemura,
(ridzv ditt) gs. jaykkKyys; kihara, kutri; — ring-
kovuus: — rigidly . Orv leted (rin’leted) a. kiha-
sidli) adv. jiykisti; an- rainen, kiemuratukkKal-
te reeset | % ce rigor (ri abr) nen; — ringworm: (rin’-
Ss. jy kkyys, kankeus: worm) s. ihomato,

kovuus, ilmuus; ra-||rink (rink) s. luistinrata.

juus; kylmyys; rinse (rins) v. pestéd, virut-
rigorous (ri’goros) a. ko- taa, huuhtoa.
, ankara; tarkkKa. riot (rai’ot) s. halina, ra-
rill (ril) s. pieni joki, puro; hinkh; mAsshHiminen; Ka-
: v. solista, lirista, pina, meteli; — vy. rahis-
juosta. td, eladmdida;: miassata,
rim (rim) s. reuna, syrja, hurjistella; kapinoida; —
Lvl, parras; ymparys, rioter (rai’otor) Ss. ray-
keh kotelo; rengas muissaaja;: kapi-
vanne; vatsanalus; — v. noitsija; — riotous (rav-
reunustaa, kehittaa, otos) a. rihiseva, reu-
rime (raim) s. harma, kuu- haava; kKapinallinen; —
ra; halkeama, rako; — rioting (raiotin) s. kapi-
\ tulla kuuraan; — noiminen, Kapina,
rimose (rimous’ ) a ra-|| rip ip) v. irrottaa; hal-
koinen; - rimosity (ri- kaista; repidj; temmata,
ma atit) s. ralkoisuus; - kiskoa; — gs. repedama,
rimy (rai’mi) a. harmiadi- halkeama;: luuranko;
nen, kuurainen; kylma roisto, heitti6, lurjus; —
rimple (rimpl) Ss. polmnu: rip saw (rip 800) s. leik-
r'yppy ; v. polmuta. ry- kaussaha.
pistaa. ripe (raip) a. kypsynyt, val-

rind (raind) s. kuori, kaar- mis, taysikasvuinen, val-
na. mistunut; taydellinen ;
rinderpest§ (rin’ddrpest) Ss sopiva; — ripen (raipn)

karjanrutto. V kypsya, valmistua ;
ring (rin) v. imp. rang eli kypsyttaa, jouduttaa; —
rung, pp rung, pan- ripeness (raip’nes) s. Kyp-
na kehifin; saartaa, pii- SVYS, tiysikasvuisuus;

rittd#a; muodostaa piiri; kelvollisuus.
taistella; painia; soiitaa,|iripple (ripl) v. vireilla,
kilistaa, helista&; soida,|! aaltoilla: ldiskyi, loiskia;riprap

rock

oo
—

 

— iS. vareet,

vesipyorre.

riprap (rip’rdp)  s. irtonai-}|

roadstead (roud’sted)  s.
| sgatamansuu, ulkosatama,
ankkuripaikka; — road-

aaltoilu ; |

sista kivista tehty pohja. ster (roud’stor) s. kahden

rise (raiz) v.
risen,
hota; -lisa#a

nousta, yleta, Ko-

automobiili; —
(roud’ wet) Ss.
ajorata,

hengen
roadway
valtatie;

imp. rose, pp.

ntya, kasvaa;

kiihtyi; vahvistua, kart-||roam (roum) vy. kuljeskella,

tua, varttué
yleneminen ; 1i- lu: — roaming (roum in)

minen,
says

. kainnas,
maki; huokaus;

1; — Ss. nouse- kierrelli: — s. kKuljeske-

kukkula, s. kuljeskeleminen.
synty;||roan (roun) a. punasenhar-

— rising (rai’zin) a. nou- maa.

seva, kohoava; korkea;||roar (rour) v.

kiljua, kar-

Ss. nouseminen; kapina. jua, arjya, mylvia, ulvoa,

risible (ri’zibl) a. nauruky-
kyinen; naurettava.

risk (risk) s.

ritys | mnka
taa; ottaa
panna vaaralle alttiiksi:
risky (ris’ki) a. vaaralli-

nen.

rite (rait)  s.
juhlallisuus ; — ritual
(rit jual) s.
— s. meno;
jen k&asikir:

rival (rai’val)
nen, osaveli;
— a. kilp:
kilpailla: -v

— rivalry
kilpailu.
rive (raiv) v.

huutaa; kuohua, pauhata ;
jyrista, jylista, jyskata,
kolista; — _ s. kiljunta,

vaara; uhkay-

; — v. usKkal- arjynta, mylvinta, ulvon-
vahingossa } ta: huuto; kuohunta,
pauhina; jyrina, jylina,
parina,

roast (roust) v. paistaa,
paahtaa, karventéa; polt-
taa; keittaa; pilkata, iva-

juhlallinen ; ta; vangita; — s. paisti:

juhlameno- pilkka, iva; — roastbeef

juhlameno,

ja, (roust’ biif) s. haranpaisti.

s. seuralai-||rob (rab) v. varastaa, ros-
kilpailija ; || vota, ryostad, riistaa ;
1ileva; -- v. peijata; — robber (rd’-
etaa vertoja;|| bor) s. rosvo, ryostaja; —
(ravvalri) Ss. robbery (rd’bori) s. var-

kaus, rosvoaminen, ry0Os-
revaista, hal- to,

kaista; sdrke&’; — s. hal-||robe (roub) s. viitta, pitka

keama, repeama,

rivel (rivl) v.
tistaa.

river (ri’vér)
juoksu.

takki; virkapuku; — Vv.
pukea virkapukuun, vaa-
tettaa, koristaa.

rypistaa, ku-

s. virta, joki;|/robin (rdb’in) s. kultarinta-

kerttu.

rivet (rivet) s. paatenaula;||/reborant (rd’borant) a. vah-

niittaus; sokkanaula, sin-
mAs — v.
past kiinnittad. |

roach (routs)
nas.

road (roud) s.
kniki; rata,

kosatama;

ka; — roadbed (roud’bed)

vistava; — s. vahvike,
niitata; 1u-|/robust (robost’) a. roteva,
voimakas, vakevi: kesti-
Ss. sorva, say- va, vahva; rivakka, rei-
pas; — robustness _ (ro-
tie; matka, bost’nes) s. voima, vike-
rautatie; ul-/| vyys.
ankkuripatk-!| rock (rdk) s. Kallio, vuori;
kivilohkare; kari, luoto:

s. ratapenger; — _ yroad- perustus; meriruoho; —
house (roud’haus) s. uiko-| v. kiikuttaa, keinuttaa,

ravintola;

porttola; -—/! heiluttaa, huiskuttaa, tuurod 3s

392 roof

  

    

 

dittaa ;
tia: klikkua,
rocker (rda’kor) s.
1h, tuudittaja ;
tuO4 ¢ rocket (rd’ket)
5s. raketti; - rocking
(r@kin) a. kiikkuva; — s.
kiikkuminen; — rocking-
ehair (rda@’kintseer) s. Kei-
nutuoli; —- rockless
(rdak’les) a. kallioton,
vuoreton, kariton ;
rocky (rd’ki) a. Kallioi-
nen, vuorinen; kKarinen.,
rod (rad) s varpu;
raippa;
kapula,
valtikka
rode (roud)
ride.
rodent
tava; -

tadristaa; viihdyt- ||
keinua ;
kiikutta-

keinu-

Vesa,
onkivapa;

salko,

sale,
tanko;
imp. verbist:

naker-
(rou-

(rouwdent) 32.
rodentia
nakertajat

(ra’domant) 3

sta)

rodomont
kerskailija,
rodomontade

den spl

suupaltti ;

(radoman-

tera’) % kersKailla, la-
verrella; s. kerskaus

roe (rou) s metséavuohi;
naaras saksanhirvi; ma-
ti. roebuck (row bok)
s. metsakauris.

rogation (rogei’8on) ss. ru-
kous.

rogue (roug) s irtolainen,
kulkuri; konna, heittis,
roisto pilkkakirves, sil-

minkaantaja ; v. kul-

jeskella: harjoitella kon-
nantolta ; roguery
(row dort) S kuljeksimi-
nen koiruus, konnuus,

hullun-
roguish
kuljeskeleva ;

lurjusteleminen;
kurisuus;
(rou ais) a

konnamainen, roistomal-
nen;
roil
hammentaéa
kuohuttaa,

I

hullunkurinen,

(roil) \ sekottaa,
hairita ;

kiihottaa ;

kiusata.

role (roul) s. osa, tehtavd,
rooli.

roll (roul) Vv. vierittad,

viinnella, pyorittaa ;

kidrid, kiertéa; kirvot-
taa, avata; vierida, pyo-
rid, kierid; kaantya; —

s. vydryttai’minen, pyorit-
taminen, kierittaminen ;
rummun parrytys; vals-

si rulla: kearo, kaare;
luettelo, asiakirja; ase-
tus: virka, tehtavda, roo-
li: vuoero; vy6ry, aaliot;

jyrina, pauhu; vehna-

kakku; — rolleall (roul’-
kool) Ss. nimihuuto; —
roller (rou’lor) Ss. tela,
valssi; rulla; jyra; kaa-
re: — rolling (rou’lin) a.
vieriva makinen, epata-

vieriminen.
telmata,

sainen ;
rollie (ra’lik) v.
mellastaa.,
roman (rou’man) a. rooma-
lainen, italialainen ;
malaiskatolinen, paavl-
lainen; — romance

FOoO-

(Tro-

mins’ ) s. romaanilainen
kieli: romanssi; romaani;
juttu; — v. sepittaa ro-

koristella ;
haaveksia ; — roman-
(roumanesk’) a, ro-
mantillinen; romaantlai-
romanize (rou’-
roomalaistut-
katoliseen
(ro-

maaneja ;
esque

nen; —
manaiz) v.
kaantaa
romantic
tik) a. romaanimai-
nen, haaveenomainen,
romantillinen.,
romp (romp) a, sdaadyton,
vallaton ; — 3. Tem >
vallattomuus; mellastus;
— vy. remuta, peuhata,
telmita ; rompish

taa;
uskoon;: —

(rom’ pis) a. riehakKa,
vallaton, hurjapdainen,
rood (ruud) Ss. alanmitta
(0,205 tynnyrinalaa) ; ris-
tiinnaulitun kuva; py-

hainjaannodssailio.
roody (ruu’di) a. paksu, jy-
kevai; kuvaton; reheva.
roof (ruuf) s: katto; kan-

si; kupea laki; peite; ki-rook 393 rotten
talakie: - 3" y kattaa : meus; — ropy (rou’pi) -a.
peittéa: — rootless tahmea, sitked, paksu.
(ruuf’ les) 2% kKatoton;

peitta maton.
turvaton,

suojaton,

rook (ruk) s. varis: naak-
ka; torni shakkipelissi:
petturi; — Vv. pettaa ;
peittaa, katkeé; kyykis-
tya.; varastia .—— rookery
(ru’kori) s. variksenpesii;
kurja kaupunginosa;:
metsikk3d.

room (ruum ) Ss. avaruus:
paikka, kohta, tila, sija,
asema; vali, loma: asuin-
huone, Kammio, kamari:

;

KOMero; — y. asua: —
rooming (ruwmin) s. asu-
nen; — rooming house
(ruu minhaus) S. kKalus-
ettujen huoneitten vuok-

,

rahuone; - roominess
ruuw’ mines ) Ss. tilavuus,

Lruus; — roomiless
(ruum’les) a. tilaton, ah-
das; suojaton; — roomy

(ruumt) a. tilava.

roost (ruust) s. kanakorsi,

puu; kanakoppl: —— vy.
istua orrella; maata pe-
sassa44n; asua; — rooster
(ruus’tor) s. kukko.

root (ruut) s. juuri;: lahde,

lkuperda, syy, sukuperd:

pohja asuinpaikka:
Juurikasvi; runko, Var-
talo; perussavels = yy.
jJuurruttaa painaa, te-
roittaa mieleen; kiinnit-
taa; vahvistaa; pdyhyt-
tad, mullistaa : kitkea,
nyhtaa, juurittaa: juur-
tua; tonkia; — rootless

(ruut’ les) a.

epavakava.

jJuureton;

rope (roup) s.
ra, paula:

koysi, nuo-
kimppu, vih-

ko; — v. vetéda kédydel-
la; patloittad - pettaa ;
— ropery (TOU TOrt) ~~ ss,

koysitehdas;: konnuus.
ropiness (rou’pines) gs. tah-

  

rosaceous (rozei’sos) a. ruu-

suMmainen: — rosary
ruusutarna;
rukousnauha: —- rose
(rouz) s, ruusu;: ruusun-

(rou’2zari) s.

puna; —— Vv... punsia, ruu-
sunkarvaiseksi; — imp.
verbista rise; — roseate
(row ziet ) a. ruusukas;

ruusunkarvainen;: kukolis-
tava‘. — rosette (rozet’)
Ss. keinotekoinen ruusu :
rusetti, ruusunauha:

rosy (rowzi) a. ruusuinen:

ruusunpunainen; kukois-
tava.

rosin (ra’zin) Ss. pihka,
hartsi; — v. hartsita.

roster (rds’tdr) sg.
koluettelo,
ta,

rostrum (rdst’rom) s. kok-
ka; kokkapuu.

rot (rdt) v. m&ddtd, lahoa:
pehmittaaé; — gs, mitd.
lahous, matéaneminen:
loru.

rotary (row’tari) a. pyodri-
va; — rotarypress ,7rou'
taripres) s. rotationipai-
nokone; — rotate (rou’-
teit ) 2a, pyoranmuotoi-

virante-
jarjestyslis-

nen; — v. pyorid, kieria:
vuorotella: pyoritt#a:
kaantaa ; — rotation

(rotei’Son) gs.
kiertokulku;
rotatory
pyoriva ;
vaihetteleva.
rote (rout) Ss.
tottumus; — y.

’

pyOriminen:
vuorottelu:
(row tatori) a.
vuorotteleva,

taitavuus,
harjotut-
taa, totuttamalla opet-
faa: koneentapaisesti
kerrata.

rotten (rdtn) a. middinty-
nyt, lahonut, laho, pa-
hentunut, mata : pi-
laantunut, turmeltunut:
epaluotettava, petollinen:
kelvoton; — vy, middidn-rotund

riainen,

 
 
  
   
  
 
 
  
 
  
 
 
 
  
   
  
 
   

1 ae

din) 2.

turmelus,
rotund (rotond’)
ps or

tyi; lahota
— rottennes

I

rotundness
Ss. YMpyYTPr:

394

pilaantua ;

(ratn’es) s.

nadannaisyys

alSyYYS

rouge (ruuéz)

a

rounding

ympy-

jtond’ nes)

so; poskimaall; 1. Du-
nainen \ punata
rough (rof) karkea
karvas porroinen ep
tasainen, rosoinen raa-
ka ruokoton ivistyma-
mn unkara, jyrkka tu
linen hurja raju \
kaavat suunnitella
s luonnos; uunnitelma
roughstee! rof’ stil
Ss harkkote! S
roughwork rofw ) .
tel karkeastl hakata
eist osapuille, kolhli
roughness (rof’ nes)
karkeus epitasa us
I kuus tylyy 1l-
mu myrskyinen ilma
kova \ Lil ul
roulette } et 1 ra-
peli: rule tl
roun (ruun) kuiskuttaa
round und { pvor
ympyridinen kokonai-
nen inen luo
ie\ iora, selvy vi
piton rehellinen kelpo
rohkea vakava reipas
S np kel pill
; pallo kiertokulku, vuo-
rottelu; vuoro pyoral
dys kierto, pyoritys
kerta hyé6kkays ryn-
I s - ad vmparil
yilt’ympari rjestinsé
kauttaaltaan piirissa
\ lL} | vleensa
pvyorent vm-
parolid npiirit a kie!
ta rajottaa pyoritt ;
sujuttaa tehd kierto-
kulku: round house
(raund’ haus Ss veturital-

(raun’-
O py

r

r

reimiinen; —

rowel

roundish
(raun’dig) a. pydreahko;
- roundlet (raund let)

s. pieni ympyra TIT.

adv. pydredsti; kelvol-
lisesti, mukavasti; —-
roundness (raund’nes) Ss.
pyoreys, ympyriaisyys;

- round up (raundop’)

kokoon.

\ ajaa karjaa

wse (Trausz

uomingit; pohna
taa >” Vi-
attaa ;

ritt valkea; nost
liikuttaa ; kehottaa ; he
rat#, mousta; elpya.

Se juoma

seura,

— Vv.

(ruust) s. vesipyorre;

   
    
    
 
   
  
 
    
       
   
 
   
  
 
  
 
  
 
 
   

ke virta — v. hai-

rl SV 1 La

out aut ) S joukko,
Dp i lauma lahko,
yuolus rihiseva vAki-
rukko meteli halin:s
kapina v. panna epi-
rjes kseen ajaa pa-
Oo! hajottaa hammen-

urkkia; paljastaa

hiirita; kuorsata

oute (ruut) s tie, Fats;
matka, kulku; suunta
natkaohj«

outine (rutiin’) s. totuttu

tapas, tottumus; — 8. U
vallinen
rove (rouv) v. vaeltaa, ret-
keill liikku kierrella ;
—- 8. waellus villalanka
rover wu vor) s. kKul-
ksija merirosvo.
row rou) s rivi, jono;
jakso, sarja; sareke; ma-

ti:. meteli,  riita, tora

soutoretki; — Vv.

rahista, torua,

soutuvene ; -

rowboat (row bout)
: rower

souTANn

riidell:

i

Ss .

row or) S soutaia: ~
rowing (rou’in) s. souta-
minen:; soutoretki.

7:

rowdy (row’dt) s.

ia: roisto.
rowel (raw’el) s

nasta; kannus;

tappeli-

pyoral
tela

<¢rowen 395

 

rug
rowen (row’en) s. sdinkipel- punainen, rusottava: ku-
to; aparaheini; jdlkinii- koistava, vereva; — Vy. ‘
COS, punottaa.,
royal (roi’al) a. kuninkaal-|| rude (ruud) a. raaka, val-
linen; ylhiinen: yleva, mistumaton;: karkea, ro-
lalo; kKomea; — royalist soinen; Kolea; kova, an-
rovalist) s. kuningasmie- kara, raju; tarmokas:
linen; — royally (roi’ali) ruokoton, térkei; oppi-
idv. kKuninkaallisesti: — maton, taidoton; —
royalty (roi’alti) ry ku- rudely (ruud’li) adv. raa’-
ninkuus;: kirjailijapalk- asti; karkeasti; — rude-
Kio uusista painoksista. ness (ruud’nes) Ss. raa-
rub (rob) v. hieroa, han- kuus; karkeus.
gata; kiertéad, hivuttaa. rudiment (ruu’diment) e a
tahkoa; kiillottaa, pesta, Kkuperuste, alku: — y o-
harjata; kiusata, vaiva- pettaa alkeita; perustaa:
vastustella; — 8s — rudimentary (ruudi-
‘ominen; pyyhkimi- men’tari) a. alku-, alkeis-.
harjaaminen;: sival- rue (ruu) s. katumus; su-
lus; epatasaisuus, Kar- ru, tuska; — vy. katua:
keus; este, vaikeus, kiu- valittaa; peruuttaa; —
mutka, pula; pilkka- rueful (ruwu’fol) a. katu-
puhe > puute: virhe: —. vainen; surullinen; vihe-
rubber (rob’ér) gs. hiero- lidinen.
i. kahnuttaja; pyyhin-!| ruff (fof) s. riyhelé: poi-
pu; harja, sitka? rag: mu, lasku; kiiski; valtti:
pi; kovasin; nuhde: ku- loisto; kukoistus: — jy, :
mi. rypistaa ; hammentaéa:;
rubbish (ro’bis) Ss. Trikat, pistéa valtilla; pdristelli
hylky, romu, roskatava- rumpua; — ruffle (rofl)
ra; lika, loka: selkasot- v. Kaapata, siepata; poi-

ku. muttaa; taittaa; rypis-
rubicund (ruw bikond) as; taa4; hammentéasa: kuo-
punertava. huttaa, kiihottaa;: hiiri-

ruble (ruubl) s. rupla: ko- ta; tyrmistyttéaa; liehua:
likko, kahista, tohista: riidellA

rubric (ruw brik) s. nimi- — s. rannerdyhel6é: kidsi-
kirjoitus, otsikko: jJak- raudat; kukkula; kuohu,
SO; punertava; — v. pu- levottomuus; riita; hali-
nata. na, melu.

ruby (ruu’bi) sg rubiini;|/rufous (ruu’fos) a. ketun-
puna, ruso; — a. rubii- karvainen, ruskeanpunai-
ninkarvainen nen.

ruck (rok) v. poimuttaa; || ruffian (ro’fian) s. paritta-
rypistaé : — gg, poimu: ia° rakastelija: roisto,
ryppy; joukko, parvi. konna, lurjus, rosvo: —

rudd (rod) s. sarki. Vv. Taivota, riehia.

rudder (ro’dor) s. peridsin, tg (rog) s. Karkeanukkai-
ruori; seula, siivild. nen kangas; paksu mat- 7

ruddle (rodl) s. punamul- to; matkKavaippa;: -_—
2 rugged (ro’ged) a. kar-

ruddock (ro’dok) s. kulta- kea; kolea; epitasainen;
rintakerttu. karvainen, p6rréinen: sii-

ruddy (ro’di) a. punertava, || VOULON: Area: tilma~ ra-rugose 396 run
qu: myrekyinen; -—— FUE: vaa ylés; myllata, mul-
gedness (ro’gednes) Ss. listaa ; nuuskia; — Ss.

karkeus; porroisyys. mylla4aminen, haeskele-
rugose (ruugous’) a.ryppyi- minen,

nen: —rugosity (ruug@-|\rumor (ruwmor) Ss. huhu,

siti) s. ryppyisyys; epa- huuto; maine; — v. hu-

tasaisuus. huta: — rumorous (ruw’-
Ooros) a. Kuuluisa; mai-

ruin (ruwin) s. kukistus, V
rappiotila, havio, peri- nio,
kato, turmio; raunio; —|irump (romp) S8. runko, var-
Vi repid alas, kukistaa, talo; takapuoli, pylly; —
kumota, havittaa;  tur- rumpsteak (romp’steik) s,

lkalihapaisti,

mella, pilata; kukistua,
kaatua, havita, joutua rumple (rompl) s. polmu;
perikatoon ; ruinous ryppy, kurttu; — v.. poi-
(ruu’inos) a kukisturnai- muta; rypistaa.
sillaan oleva, hajonnut, || rumpus rom’ pos) s, rahina,
rappeutunut; turmiolll- ryht kKatutappelu es
nen havittava, tuhoisa i ls melskata.
rule (ruul) S mittapuu ; run ron) vy. imp. Fran, eli
siintd ohje, asetus. run, pp. run, juosta; lah-
miiiiriivs, saidd idiries- tei. mennd, kulkea; Ssa-
tys sHAdyllisy halli- mota, kiitaa, rientaa, ka
tus kiyt6s; laskentota- rata, hydkaéata, syoksya
pa; — v. viivottaa; hnalli- levita ; joutua, langeta,
ta vallita ohjata, joh- suistua heittdytya; tul-
taa, hoitaa, airjestaa ; la, kiyd&; tippua, valua,
sHHitHA, mMAaArita; — rule- yuotaa; miarkia; hoitaa
less (rwul’les : < nnod- oO] ehdokkKaana vart-
ton, saadaytol Vailaton t L, karttua, yitya; kas-
- ruler uu’lor) s Vvii- i pyrki -~ § 2n0Kk-
vottaja; mittapuu; hal- sem] I rientaminen
litsija, ohj i ohtaj KSO, Sarja kulku mat-
ruling (ruw ) a. val- ka nopeus, vauhti; Kar-
litseva hallitseva: —  s kaus, rynnakk6é; virta,
m riys; padtds; hallit- oki, puro; nuha; suju-
seminen. minen; menekki; vapaa

rum (rom) s. rommi; maa- D SO} menettely; Kan-
laispappi; — a. kKummal- natus; liikkeella olemi-
linen: kelpo, oivallinen nen; liritys; kiviparvl;

tirista, ivlista ivrista, ron’geit) s. karkurl; !uo-

ruminantia (ruuminan’ sia) ro; runnel (ro’nel) s
spl. marehtijat; - rumi- pieni jok
nate (ruu’mineit

rehtia: tuumailla, apri- uoksupoika, asioitsija
koida ; rumination juurivesa ; antura; -

Low me- ner (ro’nor) s. juoksija;

YT

minen; miettiminen., seva; sujuva; perakkai
‘ rummage (ro’medz) v. Kai- nen: taukoamaton; — s

rumble rembi) v. ratista, pilkka, iva; - rungate

humista ; s. ratina, ra- pio ; - runaway (ron’-

tiseminen, humu; huhu. awei) s. karkulainen, Kar-
ruminant (ruu’minant) a. kuri, pakolainen; luopio;
mirehtiv#; miettiva; - runlet (ron’let) s. pu-

Ll puro; =~ ru

(ruuminei’Son) s. mirehti- running (ro’nin) a. juok-rundle 397 saccharine

 

juokseminen, kulkemi-|| homehtua; miditiH, laho-
nen, valuminen, ta; ruostuttaa; heikon-
rundle (rond]1) S piri ym- taa, turmella; — yrusti-
pyra; puola; porras. ness (ros’tines) s. ruostei-
rune (ruun) s. ruuna. suus; — rusty (ros'tt) a.
ruosteinen ; homeinen;

rung (rong) imp. ja opp.
verbista ring: — sg. sau-
va, plena; nappula.

runt (ront) s. kitukasvui-
nen elain; kaame- kan-
to

laho; likainen ; area,
kiukkuinen.

rustic (ros’tik) a. maalai-
nen, maalais-; luonnol-
linen, teeskentelematon,
suora, avosydaminen;: ta-
lonpoikamainen, moukKa-
mainen; raaka; — rusti-
cate (ros tikeit) Vv. asua
WiaS lis, : talonpoikamals-

rupture (rop’tijur) Ss. mur-

tuminen, rikkominen, re-
peaminen; — v. murtua,
ratketa, reveté, sdirkyd.

rural (ruuwral) a. maalai- tua; — rusticity (rosti’-
nen, maalaisseutu-; talon- siit) s. maalaisuus*: tees-
PO1K linen: maanvills lys-. kente lemattOmyys, Ssuo-
ruse (ruus) s. kuje, juoni, ruus.
viekkaus. rustle (rosl) ¥. Hahista:
rush (ros) s. kaisla: olki- kahistuttaa.
matto; hy6kkays, ryn-jirut (rot) s: kiima: raitio:
nakko6:; kiire: tungos; mainiki; — v. uurastaa;
~~ V. rientaa, lentad, kaivaa.
syOksya, hy6katd, kara-||ruth (ruuth) s. sHdli: su-
ta; tulvata: -fraivota: = Tru, armahtaminen: sur-
rushing (ro’sii) a. rienti- keus, kurjuus: — ruth-
va; — s. hyédkkiys. ful (ruuth’ fol) a. sdaali-
rusk (rosk) s. kova leipd, vainen, armahtavainen ;
korppu. kurja, vihelidinen, surku-
Russ (ros) a. vendldinen: teltava; — ruthless
— Ss, vendajankieli: — (ruuth tes) a. saalimaton,
Russian (ro’san) s. veni- armoton, kova: — ruth-
lainen; —- S venajan lessness (ruuth’lesnes) s
kieli, saalimattoOmyvs.
russet (ro’set) a. ruskea;||rutilant (ruwu’tilant) a. kul-
moukkamainen, raaka;: lanltoistoinen, kiiltava :-—
— vy. ruskentaa. rutilate (ruw tileit ) Vv.
is: (Trost) s ruoste; ho- kiilt#éa, hehkua.,

me; lika; — v. ruostua;!!irye (rat) s. ruis.

taminen tarkotuksella a-

sabbath (sii’bath) s, sapat- | jaa vaatimuksia lapi.

ti, lepopdaiva; sunnuntai.|/sabre (sei’bor) s. sapeli, —
sable (seibl) s. kiiltonditdé, v. lyéda sapelilla.

sopuli. sabulous (sdb’julos) a. hiek-
sabot (sabou’) s. puukenkdé;|| kKainen, someroinen.
sabotage (sabotaas’) s.||\saccate (sid’ket) a. pussi-
saboteesi; kiusanteko ja mainen.
vahingoittamisen harjoit-||saccharine (si’karin 1. 931--

= (ese) kirjain S.

\sacerdotal

karain)
harize
keroitt

sacerdotal
papillin:

sachem /(

nipaallikk

sacrament
s2cram

g
,

Sac S
Va
a
x2 ‘
su |

sokerimainen

— Ss sakarii

(sdasordouw ta lL)

safeness (seif’-

    
    
     
       
   
 
  
    
 
 
  
    

sail

 

3, satula.: a-
v. satuloida ;
vaivata; —_—

ddler (sad lor) 5s. SA TIl-
rn + lo? ;
awvorin) S. Siii=

a. eheéed* tur-

vahingoitta-

varma; tuke-
hydOdyllinen;

a Wie
- S. Sally-

1L1ISUUS, vaf-
safety (seif’ti)

urvallisuus

- Vr .
Ss SaaZzusKas-

ta valmistettu

said (sed) imp. ja pp. ver

purje; purjeh-
; purjehtiaA
vent =—
Ss. purjehti
ailar
= SaAl.or
I nies
Saint S L
ie
Si ne€ Ss
so :
rk
Sal (s 5. 5
Sal CLOUS
}
= S
» 7 ct
mack gta Sti
Iie > >
salamander
.
Salary
calea
ale S S

Ney c
S }

p S
}

 

 

il’ bout) s. pur- ku kiihko; ilo 2. —
sailer (seivlér) hyokata. i
a; purjelaiva; |salmon (sd’mon) s. lohi.
soy wr; 6S. Me-|\i saloon (saluun’) s.  salon-
ki, 180 sali: Kapakka,
Ss. Pyhimys;—||salsify (sél’sifi) s. pukin-
pyhimykseksi, parta.
salt (soolt) s. suola; — a.
= asia; SYY; suolainen; suolattu; kir-
pea; hekumallinen; — \
la suolata; suolaantua; —
Sos) 3 ee Saltiess soolt’les) L
hekumall n, suolaton ; aitela ; —
saltness (soolt’nes) s. suo-
s. salatti laisuus; — saltpeter
g . sooltpiv’ tor) s. salpietari; .
50} — salty sool’ti) a. suo-
dy : lainen; suolattu
< -u0si-
: pete Sy saltant Sal tant) a hyp-
- ; piva: — saltation (sal-
a. tev son) s. hyppiminen
3 As — ssiminen; syKkiminen.
: Se - ) | salubrious saluw brios) 2.
Cie a terveellinen; — salubrity
Se (saluu’briti) os. terveelli-
< n a ae :
ee salutary S teri) a.. ter-
net on veellinen, hyvantekeva,
‘ee ee hvédyllinen ;— salutation
~-- salient ay 3
: silutewson) s. tervehdys
: 4 tervehdyspuhe; —- sa-
; ee Inte saluut? ) S terveh-
, lvys, tervehtaminen; kun-
“ I teko suudelma; —
: paca \ rvehti tehda kun-
- salify : dan aoa Ewin
: ih La \dytt
- ° Ssaivage 5 edz) s peias-
‘ Coe taminen; pelastuspaikKa ;
Siere iv pelastettu tavara; —
m z os salvation salvev Son) Ss.
= : oT pelastus;: autuus; — sal-
es vator (silvei’tér) s. pelas-
s. sylki, taja; — salvor (sdl’vor)
=e. re la aja, korjaaja.
s. kypari salve (saav) s. voide; pa-
S. Paju,; — a. ranne; hoiva; lohdutus; ;
— sallow- apu; — v. voidella; pa- ‘
es) s. Kasvo- rantaa auttaa; lieven-
ta4a; tervehtaa.
s. hy6kk&ays,||salver (sdél’vér) s. tarjotin.
i, D salvo (sdl’vo) s. valipune,

   

     
   
  
 
 
 
 
 
 
 
 
  
    
  
  
  
  
   
     
 
  

_— vimatka; mielijohde, oik-sam

ehto;: teko-
SsyYY

Sam (sam) s. lIyvh.
tulokas.

same
juuri se; yhtalainen;

puolustus,
Samuel;

(seim) a sama,

sameness (Seim 1eS8 ) >.

yhtalaisyys; samallai-
Suus.

samp

noista ja mi

(Samp) Ss maissljau-
1idosta tehty

ruokKka

sample (sdmnpl

S nayte
esimerkki; . maistella
koe C¢ lla

sanative (sda’nati L. Daran
tava, terveellinen;
sanatorium (sidnatou’riom)
parannuslaitos, sairas
huone; sanatory Sil’ -
natort.) a parantava; ter-
VeEVSE-, tervevaden-
sanctification (sdanktifikev-
YO) = p hitt i] Ney]
Vihkiminen; pyhana D
timinen sanctified
(sank tifaid i pvhitetty
vihitty ; tekopyha; ~-
sanctify (sank ’ tifa y OS
hittaa; siunata ylistaa
turvata
sanctimonious (sdinktimouw’-
ILLOS } i kopyha, ulkKo-
kullattu
sanction sank’ 80 s. vah-
vistus; laillistus: laki
S is hyvaksyminen,
puolustus; arvo; voima
\ val staa laillis
i h \ ksy l SUOS
tua
sanctity (8 titi) Ss. py-
hvvs: lujuus: viatto-
muu syytt6myys puh-
taus
sanctuary (sank ueri) S

pyhakko,  pvl

pyhin;

kaikkein
turva.

sanctum py-
ha paikka; turvapaik-

(stink?tom) Ss.

Ka.
sand (sind) s
tikko;: — vy.

hiekka
hiekoittaa;

   

400

hie-

  
  
  
   
    
  
  
 
  
  
 
 
   
 
 
 
  
 
  
  
  
   
    
   
   
  
 
  
 
 
   
 
  
  
  
  
    
  
  
   
    
   

saponaceous
(san’ded) a.
hiekkainen;
taplikas; —

(san d4)- a. .hiek-

sanded
hiekoitettu ;
pilkkuinen,
sandy
kainen
sandal
li, anturakenka.
Vv. pukea
kiin
sandwich (sidnd’wits) s. voi-
leipa.

sane (sein) a. te

(san’dal) s. sandaa-
tohveli;

anturaken-

rve; ter-
vejal jarjellinen
sanserit (sdns’krit) s. Indi-
in mu'naiskieli
froid kyl-

maverisyys; valinpita-

} Y
f

sanfraa’) s.

sang

sanguiferous (sd/igwi’ foros)

i Vel i SlISaitava; -
sanguinary (san’ gwineri)
a verenhimoinen hir-
ved, kauhea; sanguine
sin’qut a veripunai-
nen; runsasverinen: vil-
kasverinen sangvininen,
kiivas; iloinen; — san-
guineness (sidn’aqwines) s.
ve! kkaus kiivaus, tu-
lisuus; hilpeys

Sanitary sa’ nitert) a. ter-
veyden-, terveysopillinen:

sanity (sd’niti) s. ter-

ea Bree irkisyys

sapid sa’pid) a. maukas;

rkeva: - sapidness

(sa’pidnes) s makuisuus

sapience (sei’piens) s. ym-
martaivaisyys, viisaus; —
sapient (sei’pient) a. ym-

t Linen v1isas
sap sap) s. nest mahla

mehu, voima: saartohau-

ta \ kaivaa salai-
sesti menetellé, vahitel-
’ kaivaa alta pilata,

sapless (sdp’-

les) a nesteetOn; mehu-
ton, kKuiva

sapling sip’ lin) e taimi,
vesa

(sapone i’?so8) a
saippuai-
saponify (sdpd’-

saponaceous
saippuamainen,
nen ; -sapor

nijat) vy.

puaksi:

sapor

sapphire

ri.
sappy

Sal

( Sé par

(sa pi)

(sa°fair) s.

muuttaa saip-

ppuoida.
i. S&S. maki.
satrli-

a. Mahlainen,

nesteinen, mehevyd: iloi-
sa, hilped.

Sarcasm (saar’kdzm) s, pis-
tava iva, pistopuhe: —
Sareastie (saarkiis’tik) a.
pilkkaava, ivallinen, pis-

S, pure

sardine

(sad)

din) s. sa rrei.

ula, herkkusilli.,

Sarment (sdar’ment) gs. ve-
sa; k6ynnoOs.

Sash (sd) s. vy6é: silkki-
nen vyoside: = Ve Var
{ ; — sashwindow (siiz’-
vindo) s. ikkunapuitteet.

Sat (sdt) imp. 1. pp. ver-
hic sit

satan Si an) s. saatana.

satchel Sat’ § S. Matra-
kk

sate seit) ravita; kyl-
last Laa, tyyayttaa —— 42
ravittu ;: kyllainen ; a
Satiate (sei’Sieit) v. ravi-
ta; kyllastytt: tyydyt-

— satiety (satai’iti)

~ kyllyys: kyllastys:;
inho

satellite

T ]

I>

satin (s

> (sa telait) Ss,

tin ) gS.

henki-
seuralaineu:

satini,

pak-

Su s‘lkkikangas.
satire (sd’tair) s. ivapuhe,
satiiri: satirical (sati’-

j Leal)
karul
18

kirja

(sa’toraiz) v

i]

)
1

Ollilja,
a
LL Jas

a

satisfaction

Ss tyydytys;

xy

SO

Vitus:

mielihy

(satisfak’ tori)

cite

korvaava:

tisfai)

riittava

Voi Ey y'

(sa’torist) s.

a Pilkallinen;: —
satirist

pilk-
Satiirillinen
satirize
ivata.
(sat isfak’ son)
tyytyvai-
va hyvitys,
satisfactory
a. tyydytta4-
hyvittavd,

— satisfy (sii’-

lyttad, miel-

saturate

Saturday
Satyr

sauce

saucer

sauciness

saunter

sauria
Sausage

savanna

ave

save

ivgttas.:
Lad.
auttaa,

tayttada :
palkita,
korjata.
(sdt’jureit) ag.
vittu, tarpeeksi
kyllainen:
kyllastyttia.,

hyvit-
korvata:

ra-
Saanut,
—— Ve  FaVien.
(sa’dorde) s. lau-
antai.

(sei’tér) sr
metsan ja pellon

(S008) Ss.

satyyri,
Jumala.,
kastike,
liemi; hdyste: —. v.
tuttaa ;
taa;

kos-
hoystaa, maus-
torua, nuhdella.

(so0o0’sor) Ss. teevati
(soo’sines) s. hi-
peatt6myys; — saucy
(s00’st) a. havytoén, jul-
Kea, royhkeé; uppinis-
kainen; nendkis: irstas.
(saan’ tor) Vv. wWete=
lehtid, laiskotella: — Ss.
hiljainen meno:
(soo’ria) s.

jonotus,
sisilisko.
(s00’sedz) Ss. mak-
kara,

Savage (sd’vedz) a. kesy-
ton, villi; autio, asuma-
ton; raaka, julma;: hir-
muinen; hurja: —s. met-

sa4lainen, villi-ihminen:

a raakalaistuttaa: ——
savagely (sii’vedzli) adv.
Villisti; raa’asti, jul-
masti; — savagness (sd’-
vedznes ) Ss. Villeys: caa-

kuus, julmuus.

(sava’na) s. laaja
ruohokentté, aromaa, ta-
sanko.
(seiv) vy.
pahtaa;
ai

pelastaa,
lunastaa:
saastaa, sdilytrad
prep. ja konj. paitsi:
lukuunottamatta: sa-
ver (sei vor) s. pelastaja,
Korjaaja; sidstaja:
saving (sei’vin) a. pelas-
tava, vapahtava: siisti-
vainen, tarkka: pe-
lastus; sdisté; — saving-
bank (sei’vinbink) s. siiis-
topankki ;— savior (seiv’-

Va-
korja-

A BSscandal

         
     
 
  
 
 
 
  
  
   
 
  
  
   
  
  
    

savor

jor) s. vapahtaja, lunas- seaffolding (skd’foldin) s.
telineitten pystyttami-

taja.
maku; nen: telineet; lava; tuki.

savor (sei’vor) Ss.
Muowsu, lemus ——. Vv.

tella ; haistella ; huoma- iu

ta; vainuta; — savorless|'s ral

Lce s Va

mais-||secalawag (sk@lawdg) s. lur-
s. petturil; irstailja,

1 (skoold) vy. kaltata;
les) a Rauton ; karvent : kuumentaa;

(serv vortes

ne inton?: alteia; -—- s8&- - § Kirvennys; poltta-
vorly (sei’vorli) adv. hy- linen; palohaava; rupl,
vinmakuinen; lemuava,; rohtum
Lliellytt L, 1loinen; ar-||seale glee s, suomus, hil-
2.65 } savory set’ vort) se, liuska; kuori; vaaka;
a. Luk Li¢ C1 | I 3) Ls pykalamit-
saw (s00 ! { ] lik sivelik-
see : ha; puheen- kO; askelittal kohoami-
parsi pul \ na- n; et ysjakso; luok-
pit I net- } i r< ] =
sawdust S00 - omusta:
dt L) I ho - ( ista lel
sawyer (s00°j0 w Ga ella ; - eritel
Saxon sak’ so iksi ta; kiiveta; rynnat -
‘ iInel scaly li Ssvwo0oOmuil-
ki ku sai

kel scallop )) gs... Sakkara
et r- mas V ist
KO ~ a O I = 1] lla,
Ln ee | Dp T 1
k6; koetus, } , yte;||sealp a nahk
saying (sev s, sano- | k vo le-
en } , nvlkea p
is: §s scalpel (skal-
scab (8s ru ! : leikicelvveits
ma sy hi ret] scamble : \ hy
he ril | riidella
kul olla lakonril p I la, havit-
kurina; pettaa; scabb- . tuhista; - Bs. KItS-
ed ska’ b r .minen
syyhyl n, || scamp mp) s. kulkuri
kurja - s 4 abby (Ss bi) 1 tf } } ittio lu i1<

& Tupinen, rja roisto \ rosvota; -

scabbard (skd’bord) s, tup scamper (skamp’or) v.
mi. nuotra, - 4 pistaa kal maleksi

tuppeen scan (skan) v sanellia, iu-

scabble Sle vy. rouhia, kea runomittaan; tutkia

kolh} harki irvost ‘cai aS
scabrous skev b ) & fen tutkiminen harkinta

myinen nukurainen e-|;seandal (skdan’dal) s  hi-

pitasainen viistys; panettelu, sol-
seaffold (skd’fold) s. raken- vaus: hipeAtahra; tki-

{ nustelineet; lava; mes- tvi: — seandalize (skdn’-
tauslava, hirsipuu ; — dalaiz) v. loukata, ha-los)

he

tava,

herjata,
scandalous
loukkKaava,

hapedllinen.

solvata:
(skan "da-
pahen-

scant (skdnt) s. puute: har-

Vinal

ee cb.

}

;
Li

scape

oikki

WSs

}

 -

I | )
rvel
scarabese
»ppakuol
l] 4
| ( SKE€E

scarce
fry 1zc]

scarcely

it isti
( sk-es j
DUUTEe ;

scare ( skeec i ge

ha

secanti

Yr *

Sd

i

Va

scantiness (s

taa, pelottaa;
— scarecrow
s. variksenpelatin.

seartf

(skaarf)

S.

Li

astavaisyys;

;

narva; —

htia :

he ntdaa,

si

ikasti:

ra-

as-

ly (skdn’-

kan’ tines ) Ss.
htaus; puu-
secantle
niukentaa

p litella;
scantiet
palanen,
scantling

}
id

_
1

I

CL‘

- scanty

‘ar

+

scapeguat

syntipukki,
ila) s. lapa-
scapulary
Kaapu.
irpl naar-
eerata. i Ar-
merkita
’rabhirt) S
en, sonti-

a. itara:
harvinainen:;
ers’li)

}

;
at

lV.

vaivalla:

scarcity
niukkuus,
rinaisuus.
s4ikahyt-

karkottaa;
(skeer’krou)

Oolkavy6é;

 

  

scene

kaulahuivi; vaippanen,

hunty s —-y, panna vaip-
pa yllensé; l6ysdsti pu-
kea, verhota; vydéttdi.

scarification (skédrifikei’gon)
Ss. kuppaaminen: —
scarify (skd’rifai) vy. ku-
pata,

scarious (skei’rios) a.
kainen; mehuton,

scarlatina
tulirokko.

scarlet (skaar’let) a. tuli-
punainen; haureutta har-
joittava; — searlet-fever
(skaar’let-fiivor) S.: §uli-

rokko.

nan-
kuiva
(skaarlatii’?na) s

scarp (skaarp) s. vallin reu-

ia; -—— VY. Baivasa Ealte.
vaksi.

Scary (Sskee’ri) a. heinditin
ruohoton: pelokas, sai-

kahtynyt.
secath (skith) sg.
havio,
hingoittaa: Sortas * .. nA
vittaa ; seathfu
(skdth’fol) a. vahingzolli-
nen, haitallinen.
scatter (skda’toér) v. riputel-
la, levittda; tuhlata: hi-
ViItlaa. — scattered
’tord) a. hajallinen.
siell4 tdH4lla Ooleva: —— _
hajaantua: levita

vahinko,

turmio; — y. va-

,

itt

(ska

scattering (skd’torin) a.
hajottava: hajallinen:
levitelty

scavenger (skid’vendZor) S.

kadunlakasija
neen puhdistaja.

scene nayttamo6;
naytelmd

hoyryko-

(stin) Ss,

konh-
taulu;
Kuvaella,
nayttad ; — scenery
nori) Ss, naky, nakoala:
maisema, seutu; paikka,
kohta, osa; kulissit: —
scenic (sii’nik 1. se’nik)
a. naytelmallinen; —-
scenography (sind grafi)
s. etenemisoppi; perspek-
tiivi; ndayttadmdmaalaus.

tapaus,
teko; naky;

kulissit © a. ‘¢:

taus ;

(si -scent

(sent) s. tuoksu,

vain: Jeli,

vainuta;
tuoksua

( &¢ nt’ le a}

scent
TU ;
haistaa,
lemuta,
scentless
juton; haistiton;
vainuinen.,

y.
haista,

a ha-
huono-

toperainen,

 

skolastinen ;

sconce

tiedekunta; Burs 3
v. koulut-
kasvattaa,
lla.

schooner (skuunor) s,
Lr] pikari,

(said’ grafi)

lu:
kasvatus;

taa, opetta
a

a
sivista nuhde

kuu-
lls Ls

sciagraphy S.

sceptie (skep’tik) a epai- varjokuvaus , varjopii-
leva sceptically rustustaito
(skep tikali) adv. epail-||secienece (sai’ens) s. tieto,
len epiileviaisesti. taito. tied oppi; ine
sceptre (sep’tor) v. valtik scientifie (saienti fik) a.
ka: kuninkaanarvo; -- \ tieteellinen, opillinen; —
varustaa valtikalla. scientist (sav’entist) S
schedule (sked’jul) s. luet tiedemiles
telo; lippu matkataulu scilicet Si et ) adv ni-
\ kir ittaa ue Lo mittain, f
panna kir Ln m I scintillant (siv tilant) a
scheme (skiim) s muoto kenoiy scintillate
kaava perik suun- sin t) v. sakenodida
nitelma tuuma ioni kipinoi« sAihkya.
keks rjes m sciolism (8 lizm) gs. pin-
\ kaavaill ul tapuoline tieto, puoliop-
tella ehdottaa, kekKsi pi
ky] i; hankkia lOnNI-||\seion (8 n) s, vesa, tal
e | Lj
schism shom lahkolai scioptic (sidp’tik) s. varjo-
suus; lahko; eripura kuvako1
S} schismatize || scirrhus ski a) s kovet-
siz’n a \ p inut paisuma, syoOpa.
vieises kor ro scission (si’son) Ss viillos,
. kirkost lahkout i leikkaus scissor (si’-
schist (Sis a. &k tius zor) leikata; -
kakivl SCiISSOrs SL 2 :) snl enk-
scholar (skad’lor) & a C7 secissure (si’zur) s
koululainen, oppilas; op | keama repeama ra-
pinut, sivistyny korkea- ko
oppinen, tir mir scoff (skayj s. iva, pilkkKa,
scholarlike (ska’lorlai a ilkkuminen v. pilka-
koulupoikamainen ; Dp ta. ivat ilkkua -—
pinut scholarly skd’- scoffingly ska’finli) adv
Lo? dv koululaisen pilk lises ivalla: ~—
tavalla; s oppisesti; scoffer skda’for) s. pilk-
schorlarship Sip) s kaa
tieteellinen kasvatus:||seold (skeuld) v. torua,
korkea oppisuus, tieteelli nuhdell soimata rij
SyYs: scholastie (sko- dell gs. tora aké-
las’tik) a koulumainen ; pussi
shainnoOnmukainen, muo-!|;seconee (skans) s. varustus,

vallitus, linnoitus; suoja;

—— s. kouluviisas, sko- vaja kypari ; ymmir-
lastikko ; school rys kynttilajalka; lyh-
( (skuul) s. oppilaitos, kou- ty tukikaari; hylly; ra-scoop 405 scratch

hasakko; — vy. saartaa;:!!seoter (skow’toér) s. musta

vangita; sakottaa. sorsa, meriteeri.,
scoop (skuup) S; kauha, |} scoundrel (skaun’drel) Ss.
lastalapio; syvanne; — konna, heittis6, lurjus: —
V. lapioida, ltoeda:  aim- a. kKonnamainen, roisto-
mentaa, tyhjentaa, ko- || mainen; ilked, katala.
vertaa. scour (skaur) V7: pesta,
scope (skoup) s. paikka, si- pyyhkia ; kavaista, la-
ja; pliri; nakGala; pituus, kaista; havittéd, poistaa;
avVaruus; Mmatka: tarKeoi- rientaa.
tusperda, aikomus; yritys;||seourge (skdrdz) Ss. VIitaa.
melu; huomattava asia. ruoska; kuritus; — vy.
scorch (skoorts) Vv. Paah- kurittaa, rangaista.
taa, paistaa, polttaa, ||seout (skaut) S: vakoola,
karventéa; kuivata. urkkija; — v. vakoilla,
score (skour) s. pykalapuu: urkiskella, nuuskia; iva-
pykala, lovi, uurros; las- ta, pilkata; hyljeksia.
Ku; kilpailun tulos; syy,!||secow (skau) s. litteapoh-
aihe; vaikutin; pakko; jainen vene, lossi, laut-
kaksikymmenta kappa- ta, lotja; — v. lautata.
letta, tiu; — v. lovis-||seowl (skaul) Vv. rypistaa
taa, uurtaa, piirtaa, | otsaansa, tuimasti katsel-
merkitéaé; panna laskuun: |} la; — ss. otsanrypistys,
rntaa velaksi. tuima katse; kolkkous.
scoria (skouw’ria) s. kuona;||serabble (skrdbl) v. kaap-
laava ; hohkokivi; — pia, raapaista; toOhertdéa,
scorify skouw’rifat) Ven tanria: kiiveta ; — s.
muuttaa kuonaksi; toOhriminen; kiipediminen.
muuttua kuonaksi, scrag (skrag) a. laiha,
scorn (skoorn) s. halveksi-|} ohut, hoikka: — y. hirt-
minen, ylenkatse; pilk-|| baa: kuristaa.
ka, iva; — v. halveksia,||seramble (skrimbl) v. tem-
katsoa ylen ; pilkata, poa, kaapata, siepata;
ivata, WUkkua: - scorn- tavoitella; kiistella; kon-
ful (skoorn’ fol) a hal-|| tata, kompia, ryOmia ;
veksivainen, ylenkatseel-|| kiiveta ; — gs. kaappaa-
linen; pilkallinen; ynsea, | minen; kiistely, ottelu;
yvlimielinen; — secornful- kiipeeminen; tungos,
ness (skoorn’ folnes) S.||scrap (skradp) s. kappale,
halveksiminen; ynseys; |} sirpale, muru, viipale,
pilkka. liuska; raéhina; — serap-
scorpion (skoor’ pion) Ss. book (skrdp’buk) s. koko-
skorppioni, pistohama- elmakirja.
hakki; pahanilkinen, Ka-||serape (skreip) v. kaappia,
vala ihminen. hangata, hieroa, kalvaa,
scot. (sikat) s.. vero, Maksn 7} kaivaa*. puhdistaa:, kvo-
osuus; viha, kKiukkiu, ta; — s. kaappiminen;
Scotch (skdats) a. skottilai- kumarrus;. pula, ahdin-
nen; — _ s. skottlannin ko; — scraper (skreip’or)
kieli. Ss. kaappija: pubhdistaia ;
scotch (skdt3) s. leikkaus, kokoilija; saituri: suka;
lovi, pykala; haava; — rautaharava.

v. leikata, uurtaa; naar-||seratch (skrits) v. kaappia,
mia, haavoittaa. raapia: = hivuttaa: haa-scrawl

naarmoittaa, rii-
tohria, ta Dria :
pois; —— &,.7re-

naarma,

voittaa,
paista
pyyhkia
peama
tOherrys.
scrawl
tuhria, tahrata

(sgicrool) Vv. tohertaa,

taa; — s. toherrys; ri-
puli; harja

screak (skriik) v. huutaa,
vinkua, parkua — 3s
huuto, vingunta, parku

scream (skriim) \ huutaa
kirkua ; S tuskan
huuto, kirkuna

scree (skrii) Ss somero;
vuorenrotko; vieren

screech (skriits) \ huu
taa, kirkua, kiljua; S
tuskanhuuto, kirkuna.

screen skrvin) S irjos
tin, suoja, esiripp p
te; valisein hietay D-
pa; Vv. peittaa; suojs
la, varjella; pelastaa.

screw (skruu) s kie!
ruuvi potkuri; — Vv.
kiert Vaantaa, jannit-
taa pingottaa; puristaa,
pusertaa;: - screw-driver
(skruw draiwor) sg. ruuvi-
taltta

seribe

(skraib) s kirjuri; no-
tarius: kirjailija » ¥
kirjoittaa piirustaa.
scrimmage (skrim’edz) 3.
tungos; kahakka;: riita
scrimp (skrimp) a. lyhyt
niukka; - s. saituri
Vv. niukentaa, vahentaa
rajoittaa.
scrip (skrip) a KukkKaro ;

kontti; tasku; papertllip-
pu, I Valiaikainen
velkalippu; = seript
(siriot) s. lippus: kirjo-
tuskirjaimet.

scriptural (skrip’tjural) 2.
raamatunmukainen,
liallinen ;

Y i? -
pip

seripture

406

  

scullery
(skrip’tjur) Ss.
raamattu.
serofula (skrdf’jula) s.
tauti.
scroll (sk

kirjotus;
risa-
roul) Ss, kaary ;
kiekura,

puhdistaa,

pesta ; puuhata =——- 8,
porroinen karhea 1uu-
dan nka pensas; ih-

is pu, kaapio hevos-
luuska ; joutava asia j;—
scrubby skro’bot) a. kur-

ja, mitaton
serunch (s
scruple (8s

kronts) s, narina.

kruupl) s. paino

(1,296 erammaa); va-
haiinen osa epairdiminen,
rastelu; tarkkuus; — V.
epailla, epardida, arvel-

la ; scrupulosity
tun-
arkatuntoisuus ;
scrupu-
*gulos) a.

tunnolli-

skruupjuld’ siti) Ss.
nollisuus,
varovaisuus; —
lous (skruup
ainen;
nen.
serutinize (skruw tinaiz) c.
tarkastaa: koe-
mietis-
scrutinizer
tutki-
(skruw ti-

+ + Ly
i nm cl,
}

dustella

kella ; —

A

uu’ tinaizor ) Ss

iS scrutiny

itkiminen, tutkin-
to, tarkasteleminen; Kes-
I i

juosta, rien-
karata; -—— S.
uoksu, riento; pa-
myrs-
(skofl) s. tap-
riita :
tapella,

paini,
kasikahma
meteli; —-- v.
lla; riidella.
seulk (skolk) Ss. lauma,
parvi, joukkKo; — v. ol-
la vaijvksissa, olla piilos-
sa; hiipia; kuljeskella.
scull (skol) S. paakallo,
paa mela, airo; vene;
Vv. meloa
scullery (sko’lori) s.
pesupaikKa,

astiain

allas; keit-sculptor 407 season

 

toastiain sailytyspaikka:; || rikylpy; oe seabeach
— seullion (skol’jon) s.j| (sii’biit3) s. merenranta;
kyékkipiika seabear (sii’beer) s. 1ine-
culptor (skolp’tér) s. kv- rikarhu, jaakarhu; —
inveistaja ; — seulpture seaman (sii’?man) s. meri-
Skolp’tjur) s. Kuvanveis- mies.
totaide; veistokuva; -—1|/|seal (siil) s. sinetti, leima-
veistaa. sin : leima ; vahvistus ;
scum (skom) Ss. vaahto; hylje; — v. leimata; sul-
kuona; rahka, sakka ; kea ; vahvistaa ; pitaa
roisto; — v. kuoria; pois- salassa; peittaa ; —
t kuona; — scummy sealer (sii’lér) s. leimaa-
sko’mi) a. vaahtoinen; ja; hylkeenpyytaja; —
kurja; arvoton. sealingwax (siv’linwaks)
upper (sko’por) s. vesi- Ss. sinettivaha, kirjelak-
reika. ka.
curf (skorf) <4 rupi, svyv-||seam (siim) s. sauma: hi-
rohtuma; kuori, pin- te: rako:. juctas: nurre:
karsta., repeama; kerros: — jy.
urrile (skor’il) a. ivalli- ommella yhteen, liittaa,
nen; rivopuheinen; — saumata, yhdistaai; mer-
scurrility (skorv litt) S. kita arvillea.: tehda rako :
rrimaisuus, hulluttele- — seamy (sii’mi) a. sau-
Linen, ilveileminen; jryi- mainen ; — seamless
t puheet, torkeys; — (sum’les) a. saumaton.
scurrilous (sko’rilos) a.{isear (siir) a. karventynyt:
ivallinen, pilkallinen ; lakastunut, kuihtunut;
herjaava, rivo. surkastunut, riutunut; —
urry (sko’ri) s. kiire, hop- s. kuivuus; — v. polttaa,
pu, hata; — v. rientaa, karventaa ; SyYOVYttaa :
kiirehtia. kuihduttaa, nd&dannyttaa;
urvy (skorvi) a. keripuk- loukata, havaista.
kia sairastava; torkea,||searech (sdértS) v. hakea, et-
ruokoton; kurja, katala; siskella; tutklia, tarkas-
saita. tella, tiedustella; -— s5.
ut (skot) s. typpyhanta; hakeminen, etsiminen;
anis, tutkinto, tarkastus; —
uteh (skots) Vv. loukut- searcher (sorts’or) s. ha-
taa; hutkia, piesta., Kita: tarkastelija; —
cutcheon (skot’gon) sg. kil- searching (sor’tsin) a.
pi; vaakuna. hakeva, etsiskelev4a; ko-
scuttle (skotl) SS; koppa, etteleva; tarkka, terava;
vasu; sammio: .hakki: tehokas; — s. hakemi-
myllynsilma ; luukku, nen; tutkiminen.
lappa; kattoaukko; nyp-||season (siizn) s. vuodenai-
py, juoksu; — v. astus- ka; huvikausi, sesonki;
kella, tepastella; hypata, ilmanmuutos; — vy. jou-
uosta. duttaa, kypsentaéa; to-
scythe (saidh) s. viikate. tuttaa;: Walmistua ; tot-
sea (ali) s; meri; aallokixo. tua, koteutua; hoystaa;
aaltoilu: merenkaynti; maistaa; — seasonable
seabank (sii’baink) s. me- (siiz’nabl) a. ajanmukKai-
renranta, rantatoOyrdas; nen; tilaisuudelle sopiva,

seabath (sii’bath) s, me-!!} kohtuullinen,seat
seat (siit)
penkki;

pohja, alu

S.

Sta

maatila,

istuin;

huv

408

tuoli,

iia:

kea& istumaan istuttaa
asettaa, madarata paikka
sijottaa: vahvistaa, kiin-
nittaa laskeutua alas

levata.
secancy

kaus:

a. leikkaava

kava.

’

(siv kansi)

secant

secede (sisiid’) v erota,
irtaantua, vetaytya; -
seceder (sisii’dor) s. jou-
kosta, puolues ta eron-
nut, luopio; secession
e127" Son ) CS eT] ? y
ero luopumine! pe!
tyminen

secern (sisorn ) Vv erott:
— secernent SLSOT M¢
a. erottava

seclude (sikluud’) v. sulkKea
pois, erottaa, poistaa -
seclusion g tw Zo?
poissulkeminen ero] L-
miine nN vksinhHisvvs

second (8s ond) a oinen
seuraa ilempi va
hempiarve en - S
kaksi 1istelijan puri
viera mies toinen pe!
mies kannatus v. li-
= Ss Cs aut Lal
puol 1st kanna La oO}
la apulaisena
secondarily S nd
ad\ toisessa sijassa sen
jalkeen lisaksi, sen
ohessa: lahiny
secondary (se’konderit) a
lahinna seuraava LOis-
irvoinen alempiarvoi-
nen; second-hand
(xe? kond) nd a kAivtet-
uy.

secrecy sii’ kris S salai
Suus; va'ttellaisuus yVkKs
naisvys; hiljaisuus -
secret (sii’kret) a. salai-
nen, kdatketty; vy ksinai-
nen; secretary (se’-
Kriteri) ‘ss. kirjuri, sihtee-

secula

    

sediment

 

kirjotuspoyta;
(stkrut’) v.

rr:

secrete erot-

taa, erittaa, luovuttaa ;
salata secretion (stk-
riv’ son) Ss. erottaminen,

salaaminen:
(siv’kretnes)

eritthminen:
secretness

s salaisuus; vaiteliai-

sect (sekt) s. lahko, tah-
kokunta — sectarian
(sektei’rian) s. uskonlah-
koinen, kerettilainen,
eriseurainen

section sek’ son) s. jaka-
mine! leikkaus, avaus;
lovi iakso, osa, OSaSTO,

sakunta, lahko; Vv

U ee .

kaa osiin; — sectional

( 8¢ onal) a osaperal-
nen, osittainen.

r { sel] ulor) a Sa-

ivuotinen maallinen;
; maallikko;
secularity (sel

c a

jula’riti)

maallinen; maallisuus;
ae secularize (sek’jula-
“aiz) % maallistaa,
secure (sikjuur’) a. turval-
linen: varma, vakuutet-
Ls levollinen pelkaa-
maton: - V. turvata,
suojella irjella puo-
lus varmistaa, vah-
vista tukkia hankkia

security (sikjuw riti)

5. turva, suoja varmuus
kaus, vakuus; levolli-
lus; arvopaperi.

sedan (sidan’) s kanto-
tuoli
sedate sideit’) a asettu-
nut: vakava tyyni, le-
vollinen sedateness
sideit’nes) S tyyneys,
kavuus;: hiljaisuus, le-
vollisuus ; sedative
‘dati a. viihdyttava,
rauhotta i helpottava.

se’dentert) A.
liikkumaton,

hidas.

(se’diment)

kattilakivi ;

sedentary
istuva
toi
sedim
ka;

inen
Inn ¢

ent

ton,

Sssedition 409 selfacting
sedimentary (sedimen’tari)|| (siim’li) a. saddyllinen,
a. sakkamainen, pohjaan || siivo; sopiva, kKelvollinen ;
painuva. (| hyva, suloinen.

sedition (sidi’Son) s. kapi-||seep (siip) v. tihkua, he-
na; kapinallisuus; —]] rua.
seditious (sidi’§0s) a. Ka-||seer (siir) s. n&akija; en-
pinallinen, niskotteleva. | mustaja, tietaja.

seduce (sidjuus’) v. vietel-| see-saw (sii’soo) s. keinu;

la, houkutella; — seduc- kKeinunta, kiikuonta; hor-
ing (sidjuu’sin) a. viette-|| juminen; — v. keinua,
leva; — sg. viettely; -—j| kiikkua, viippua.

seduction (sidok’ son) s.||seethe (siidh) v. kiehuttaa,
vietteleminen, viehatys; keittaa; kiehua, kKuohua;

|

seductive (sidok’ tiv) a riehua.
vietteleva. ‘|\segment (seg’ment) s. leik-
sedulity (sidjuwliti) s. ah- kaus; jako, osa, lohko.
keruus; — sedulous || segregate (seg’rigeit) v.
sed’julos) A. ahkera, | erittaa; panna syrjaan ;

uuttera, uupumaton. | erota; — a. erotettu,
see (sii) s. piispanistuin, erikseen pantu.
hiippakunta. seigneurial (siinjuw’rial) a.
see (sii)-v. imp. saw, pp.|| omavaltainen; — seignior
(siin’jér) s. mahtimies,

’

seen, nahda, Katsoa, kat-

sella, pitaa silmalla; huo- valtaherra.
mata, havaita, keksia;||seine (sein) s. nuotta.
mmiairtadé kaAsitta#4i, ta-||seismology (saismd’lodzi) s.
uta, Alyta, olvaltaa: pi- maanjdristysoppi; ——
taa huolta, toimittaa; — seismometer (saismdad’ mi-
int katso! katsokaa! tor) s. maanjéaristysmit-
kas! tari.

seed (siid) s. siemen; alku, || seize (siiz) v; ‘kiapata*®
juuriz suki; — Vv. sle- anastaa, vallata; ottaa
mentéad, kylvaa;— seed- takavarikkoon; vangita;
ling (siid’lin) S. sie- kiinnitthi ; — seizer (sii’-
mentaimi; — seedy (sii’- zor) s. takavarikkoon ot-
di) a. siemenrikas, jyva- taja; rydstaja ;—seizing
rikas. (sii’zin) s. omistus, hal-

seek (stik) v. imp. 13 pp. tuunsa-ottaminen; =
sought, hakea, etsia; seizure (sii’Zur) ss. siep-

pyytaHa: ahkeroida, har- paaminen, anastaminen.
rastaa: ajaa takaa,. ta- seldom (sel’dom) adv. har-

voitella: haluta; kysya ; voin; — a. harvinainen,
pyrkia. outo.
seel (siil) v. sokaista; sul-|\select (silekt’?) v. valikoida,
kea, ummistaa; laudoit- valita: 3 a. valittu:
taA. erinomainen; — selection
seem (stim) v. nakyda, niyt- (silek’80n) s. valikoimi-

taa, tuntua; — seeming nen, vaali; valikoima ;
(siv’min) a. nakyvda, ndayt- kokoelma.

tava; ndaenndinen; pinta-||self (self) pron, itse; sa-
puolinen; muhkea, kau- ma; se itse, juuri se.
nis; — seemingly (sii’min-||selfacting (self’aktin) a. it-
li) adv. néenndisesti, ku-| setoimiva; itseliikkuva ;
ten naytta4a; — seemly || — s. itsetoimiminen.Ls

1US¢

selfde
nen

iT Sé

y r)

ine

Se]

i?
ALst

yy
(

4/i/

selfisl

}

Ka]

k

selvas

dens

)

L)}

1

)

hess

sel fless

Daisy

sell 8
sold,
vaiht
ul )
se’ lo
pias
i 7

re
}
I

f

a. its

selfpossessio

; } ]
i LLSeCnK

\

selfconfidence

selfconscious
’ itseti
selfconciousness
SOSnES ) S. 1
selfdefense
puolust
selfdenial
itsensaki«

? ?
)IiTl }

selfevident (8

Yr)
it

selfzovernme

ry +
iLO

selfsupporting

selfishly

self-will (s¢

nnic is
LDItT iné
1
Si )
sel’ fi
/
ge es
(self’les)
i t
' :
L) V LTT
mvyd
} ,
1a ral KS
} = mvVvy
selliz
lVVI! inen

menekki
kauppa.

{SE

selfconfidence

1ILS¢

toine

(selfkdn’fr-
s. itseluottamus.
( 8 lfkan *S08)

Nn,

(selfkan’-

selfdifens’

us

itamIl!

tiiksi an Li
selfdenying 8
a. itsen kielt
tiiksi l

pending (sé!
Gil.

paly
ant

its

mn { R¢

Lis
nel
R¢

~

T

j
}

ka

{ Ré

t

etoisuus.

Ss

If IAs
rad pen aii)
I ntakei-
r)
dent ) 9
Slim!
n> € ke
selfa oOrmn-
: .
/ 7}
i 1tS¢
rl Lt -
}
sp
tceanc
nN
vi pit \
itsekas
5 } aay.
selfish-
itsek-
} eQNn itse-
cn } ‘
} S itse-
—p 1a pp
kaupata
ls - s. sa-
seller

up-

un)

nyynti

aravaihto;

reuna,

tka

selves (selvz) s
self,

semblance (sem
kopuoll; na

yhdenkaltaisu

ble sembl) YY,

kuvailla, jalji

semen (sii?men)

senile

   

pl. sanasta

k6; 3
nS:
mt
tella.

= S

‘blans) s. ul-

nuoto;
sem-
ikailla,

iemen

semi- (se’mi-) alkutavu, jo-

ka merkitsee

puol

i,

semi-annual (semidn’jual) a.

semicolon (se’>mikouldn) Ss.
puolipiste

semiform (se’mifoorm) Ss.
Vallillinainen muoto

semiofficial (semiafVsal) a.
p liviraiinen

puoliy
seminary (sem
It T I 1 . Onis

ri: seminat

1eTL)
Lo Si
e (8

\ kyly siementas
siit
semitic semi't a: semi-
sempiternal (sempitor’nal)
ituinel alnaine!l
sempiternity sem pitor’ ni-
l Ll] Is IK UISUU
senary se’nart) a. kuusilu-
kuinen
senate se’-net) s. senaatti;
neuvoskunta senator
Si ( Ss senaattori,
neuvoskunnan sen -
senatorial senatow rial )
naattoriz enaatil
send ser imp. & pp
sent he sender
sen’ dor) s lahettaja ;
— sending sen’din) s
liihettiminer lihetys
senescence sine’sens) Ss,
vanheminen rinstymi-
nen, riutuminen
seneschal se’nesal) s. maa-
tuomari: hovimarsalkkKa.,
senile (sii’nail) a. LIGEEs:
vanhuudenheikko -
senility siinvliti) s. van-

huus;: vanh

kous.,senior

sensual (s¢

  
    

senior

(stin’jor

kutus;: huon

Va tapaus; -

tunteellinen;
toinen;
sensitiveness
s. herkkd

—

tillisuus

ais

nN’ SU

linen, heku
sensualism
Ss aistillisu

sensualistic
a.
ty (sensuc lit
SuUUS;

tuntoisuus

aistillinen:

411

, Sy

pl; — s. vanhin: paallys-
mies; johtaja, isanta:
is: — seniority (siimjd’-
riti) Ss. korkeampi ikd,
Vanhemmuus.

Sensation (sensei’son) s.
alist], aistimus; mié£elen-
liikutus, tunnelma: vyai-

heratté-
— sensational

Lliota

(sensel sonal) a, aAistiili-
nen, tunteellinen; huo-
miota herd iva

sense (sens) S.. aisti aly,
YMmMarrys; tajunta na-
vainto; kasite; maku;
tunne; tarkoitus, mieli,
merkitys; luulo; -—
syta, tuntea: —— sense.
less (sens’les) a aistiton:
tunnoton; mielet6n, jar-
jet6n; tunteeton, kylmaé
— senselessly (sens’lesli)
adv tunnottomasti, tun-
teettomasti — sensibility
(sensibvliti) s. herkkyys,
arkatuntoisuus hellatun-
toisuus; tunne; kidsitys
huomaaminen —  sensi-
ble (sen’sibl) a. mieleen
koskeva, tuntuva: katke-
ra. surullinen, ankara;:
arkatuntoinen, herkké-
mielinen; hellfatunteinen:
jJarkeva, ajatteleva: tun-
nollansa oleva ;— sensibly
(sen’sibli) adv. tuntuvas-
ti, huomattavasti: tun-
nollisesti; jarkevasti: —
sensitive (sen’sitiv) a.

herkkatun-
tillinen ;
(sen sitivnes )

; eS
aij) a. aistii-
mallinen; -
(sen sualizm )
uSODDi;
(sensudlis’ tik )
— sensuali-
Lt

aistilli- |
— sensualize (sen’-

vanhem-|}

sentience

sentry

separable

separa

ble

sualaiz) v. kiihdyttaa, kii-

hottaa,
seksi;
SUuos)
kea,

a. aist

sententious
aaterikas;
terava.

ne, tunto;
(sen’s8ent) a.

nokas,

mentality

s. tunteellisuus:

mentally
ady.
teellisesti.

sentinel (sen’tinel) s.
— vy.
varustae
(sent rt) 5.

Ja.  Vartio;

aa.

vahti.

rottava,

saattaa
sensuous

innokas:

(sen’

(se’parabl)
eroava,

aisti

Liinen =? 7

hella.

(senten’ sos)
opettavainen ;

Sens) s.

tunteva, tu

val
varti

(se

lli-
n=
ih-

sent (sent) imp. ja pp. ver-

bista send,

sentence (sen’tens) gs. tuo-
mio; arvostelu: merki-
tyS; perusohje; ponsilau-
se; lause;—v. langettaa
tuomio, tuomita; pahek-
sua; — sentential (sen-
ten’sal) a, perusohjeelli-
nen; lause-, mietelmi-:—

a.

tun-
sentient

in-

sentiment (sen’timent) Ss.
tunto, aisti, havaintoky-
Ky mieltymys, myodtd-
tunto mielipide, mielia-
la; — sentimental (senti-
men’tal) a. tunteellinen:
hellatunteinen; — senti-

(sentimenti@’liti)
— senti-
(sentimew tati)
hellatunteisesti, tun-

“ti-
oi-

Lb Vartijaita:

kent

a.

ta-

sepal (sii’pal) s. verholehti.

c=

irtaan-

tuva, erillenséa lahteva ;—

separate
erorraa. ifr
taa, purata ;

ttaa,

(se’pareit)

erota,

Mca

hajot-

ir-

taantua, hajota, purkaan-

tua; — a.
separately
adv. erillans

eriksensd:

a,

yksinainen ;

(se’pareit

erittain ;

separation (separei’son)

erottaminen;

roy

erillens

li)
si.
Ss.sepia 412 serious

separator (se’pareitor) s.|| ylienkeli; — seraphic
erottaja ; separaattori. (sirW fik) a. taivaallinen,
sepia (sivpia) s. mustekala ; enkelinkaltainen ; puh-
siitih saatu musta vari. das,
sepoy (sii’poi) s. hindulai-|| sere (siir) s. petolinnun
nen jalkasoturi. kynsi; — a. Kuiva, kuih-
sept (sept) s. heimo, suku,; tunut.
kasipuut. : serenade (serineid’) s. sere-
septangle (sep’tangl) s. seit- naatti, iltasoittelo, -lau-
senkulmio, lelo: — v. pitga kuniia-
September (septem’ bor) Ss. soitanto, laulanto.
syyskuu. serene (siriin’ ) a. selkea,
septennial (septe’nial) a kirkas, puhdas; tyyni,
seitsenvuotinen. rauhallinen; iloinen; ys-
septentrional (septen’trional) tivdllinen; — s. viilea il-
a, pohjoinen, pohjapuoli- tailma: — v. kirkastaa,
nen. tehdi selkeaiksi, puhdis-
septuagenarian (septjuadzi- taa* rauhoittaa, lepyttaéd,
nei’ rian) s. seitsenkym- viihdyttaa : - serenity
menvuotias (sire’niti) S kirkkaus,
septic (sep’tik) a. madan- selkeys, puhtaus; tyy-
tiva; mata. neys hiiritsemattOmyys,
septum (sep’tom) s. vali- rauha
kalvo serf (sdrf) s. maaorja; —
sepulchral (sipol’ kral) a serfdom (sorf’dom) Ss.
hauta-, hautajais-; mata- maaorjuus. ;
la: — s. hautaaminen; - serge (sdérdz) s. sarssi, vil-
sepulchre (si’polkor) s lakangas
hauta: hautapatsas; - sergeant (saar’dZent) s. oi-
vy haudata; — sepulture keudenpalvelija ; poliisi-
(se’poltjur) s. hautaami- mies: kersantti, vadpeli;
nen, hautajaiset; hauta. fies sergeant at arms
sequel (sii’?kwel) s. seuraus, (saar’ dzent-at-aarms ) 5.
jatko; jalkilause; paa- jairjestysmies.
tis; sequence (sti’- |\serial (sii’rial) a. jaksot-
kiwwens) s. seuraaminen; tainen, aikakautinen; —
jakso, rivi, sarja; jarjes- s aikakausikirja; jatku-
tvs > - gequent (sit’- va kertomus; — serially
kwent) a. seuraava; — §s (sivriali) adv. jaksottain ;
seuraaja; seuralainen. seriate (sii’rieit) v. jar-
sequester (sikwes’tor) s. e- jesth jaksoihin, sarjaan ;
rittiminen;: ero; valitta- — series (sii’ri-iz) spl.
ja; v. erittaa; pols- sarja, jakso.
tana: jitti, heitthi, luo-||serin (se’rin) s. viheriavar-
pua; vetadytyd pois, pois- punen
tua: ryostaa; - seques-|\serious (sii’rios) a. vaka-
tration (sekwestrei’son) s. va, tirkedH, painava; vaa-
erittiminen, erottaminen ; rallinen, uhkaava; har-
luopuminen; jattaminen ; ras: juhlallinen; — seri-
yksindéisyys; epasopu,; ta- ously (sii’riosli) adv. to-
Kavarikkoon pano, tisesti: vakavasti; vaa-
seraglio (siral’jo) s. aitaus, rallisesti; —— seriousness
karsina; haaremi. (siiv’riosnes) s. vakavuus,

seraph (se’raf) s. seraafi, tirkeys.sermon

413

   

seven

 

sermon (sdr’mon) s, saarna; ||
puhe; ripitys; — ser-
monize (sor’mondaiz ) Vv.
saarnata; pitaa puhe;
nuhdella.
serpent (sor’pent) s. kaar-
me; — a. salakavala; —
serpentine (sor’pentain
i. kaarmemainen; — s.
paperikiekkura.
arrate (se’ret) a.
mainen, hampainen.
(ser’id) a. tihea,
yhteensullottu,
hera ; |

* saha-

-

serried

taaja,

serum (siiv’rom) Ss.
rineste.

servant (sor’vant) s. palve-
1, palkollinen; — Sser-

(sor’-vantri) s. pal-
palkolliset; —
serve (sorv) v. palvella;
toimittaa; auttaa, hyo-
dyttaa.> > riittag: « tarjiou-
1a; mukaantua, tyytya;
ijoilla; ‘Yarustaa;: Hol-
taa; — server (sor’-
vor) §. palvelila; tario-
in; koppa; — _ service
palveleminen, |
virka, toimi,
jumalan palve-

vantry

velusvaki,

(sor’vis) s.
palvelus;
ammatti;

lus; hydty, apu; tie-
donanto; — serviceable
(sor’visabl) a. hyddylili-
nen, edullinen; avulias.
servile (sor’vil) a. orjamai-|
nen, kaskynalainen; «:ma-
televa; halpa; — Sser-
vilely (s6r’vilili) adv. or-

matelevasti; —
(sorv?r litt) s. voF-
matelevai-

jallisesti,
servility
jamaisuus,

suus; — servitude (sdér’-
mtjuud) gs. orjuus, kK4as-
kynalaisuus; orjamai-

rasitus.
session (se’son) s. istunto;|
istuntoaika. ||
set (set) v.
asettaa, panna, pystyt- ||
ta4; istuttaa; panna kun-||
toon; maarata; jarjestel- ||
lA: . yirittad ;

Suus,;

uskaltaa; ||

imp. ja pp. set,|'seven (sevn) a.
— sevenfold

seventeen
seitsemadntoista ;—

 

vertailla; kiinnitta&a; hin-
nottaa, arvioida: ahdadis-
taa, hatyyttaa; pimen-
taa;: asettua ; puuttua,
tarttua, kiltin?l: jJuurina:
Dimeta; tauota, luopua;
juosta, virrata:  ruveta.
ryhtya; ajaa: saveliaa ;
moittia ; mainita ;
tas; nayttaa, esittaa ;
julistaa, kuuluttaa; il-
mestya, ilmeta; — a.
saannollinen ;

jarjestetty,
maaratty; luja, vakeva;

saa-

— s, puolue, lahko; par-
vi, Joukko; ryhméa; luok-
ka, laji, suku3; vuoro;
laskeminen; — _ setness

(set’nes) Ss. jarjestys,
maarays; saannollisyys;
— set-off (set’df) s. vas-
takohta; vastavaatimus;

koristus; — setter (se’-
tor) sas. panija, asettaja:
istuttaja; saveltaji; urk-

kija: vainukoira.

settee (setiv’) s. nojapenk-
Ki.
settle (setl) v7 asettaa;

vahvistaa, madarata, sia-
tad, paattad; ratkaista ;
sovittaa; suorittaa, mak-
saa} lopettaa; lepyttaa,

tyyadyvtitaa: laitteaa, imac

tia; asettua asumaan ;
painua alas; asettua, las-
keutua; istua; — s. no-
japenkki, lavitsa ; —-

(setl’ment)  s.
asettaminen, perustami-
nen, laittaminen; vahvis-
taminen; suorittaminen ;
asetus, vahvistus; aset-
tuminen ; uutisasutus,
siirtokunta, asuinpaikka;
sopimus; suoritus, mak-
su; sakko ;— settler (set’-
lor) s. asettaja, perusta-
ja; uvutisasukas.

seitsemdn;
(sevn’ fould)
a. seitsenkertainen; —
(sevn’ttin)§ a.
seven-

settlement(se

teenth

seitsemasto
venth (sev)
mas;
tieth) a.
menes; —
4%ij) a. selts
la.

sever (8逰V0)
jakaa, ha
erota, hajo

Sew (SOU) V.
7 .

(seksua’liti)
lisuus.
sexagenarian
rian) Ss.
vuatias.
sextant

(seks

414

von tiinth) a. |

lista
ith)

seitse-

a,

— seventieth (sevn’-

seitsemaskym-
seventy
emanky

(sevn’-
Mmmen-
} Vv. erottaa,
jottaa ; erita,

ta, Jakaantua

— several (se’voral) a.
eroitettu; erityinen, eri-
lainen, erilaatuinen; mo-
nenlaiset; useat, monta,
moni, muutamat —
severally (se’vorali) adv
erittain, kukin kohdas-
saan, itsekseen - Ssev-
eralty (se’4 uti) s. eri-
tyisyys, yksityisyys -
severance (8 orans) iS
erottaminen ritys ero
severe (siviir’) a. kova, ra-
ju; ponteva; ankara V-
ly ulma kauhea Va-
kava irkaihtamaton;
tarkka, s nnollinen; tus-
kallinen severely -
Uv li) 1c kovasti, an-
karastl, ulmas —~
severity (sive’riti) s. ko-
vuus inkaruus
ommella, neu-

oa nitoa; tyhjentaa
Seurata sewer (sow o?
Ss. ompelija, neuloja
sewing (sow’in) s, ompi
leminen, ompelu

sewer (suw’ Or) s. laskuoja
lokaviemari; — sewerage
(suworedz) s. lokaviema-
rilaitos

sex (seks) s. sukupuoli -
sexual (sek’sual) a, suku-
puoleen kKuuluva; suku-
puolinen: -- sexuality

Ss sukupuo-

(seksdadzinei’-
kuusikymmen-

*tant) Ss, wek-

se- ||

shake

santti (tahtitieteellinen
kone).

sexton (seks’ton) s. lukka-
ri, suntio; haudankaiva-
Ja.

shabby (8d’bi) a. porroi-
nen: inen, kulunut;

ryysy

kurja; konnamainen, Ka-

+ ]

Laid

shackle (sdkl) v. kKahleh-
tia, kytkea yhdistaa ;
es 1, rasittaa; — s. rau-
tarengas, kahleet este,

pidak sanki.
shad (&sdd) s. sardellikala.
shade (seid) s. vario. sii-

varinvi-
. hah-

varjostin ;
vahdus, vivahdus

mo, su0cja, turva;s; =—— Vv.
varjostaa; pimentéa;

irjota varjella, suojel-
la, irvata; kuvailla. esi-
tella — shadeful (Seid’-
TOL) 6 @ varjoisa, siimei-
nen; — shadeness (Seid’-

nes) s. varjo, siimes; —

shadow (3&4
h 1am

a0) Ss t irjo?:

u; pimeys; siimes;

Val ostaa ;: SseurTra-

L2. « shadowing (&d’-
doin c variostus: -

y (8a’do-i) a. var-

shadow
O1Sa ; hi

 

linen: hah ymainen; —
shady sei°di) a. siimel-
nen, viilea pimeda, sa-
kea; turvattu

shaft sayt) s. varsi: nuo-
li; keihas; torni; runko;
korsi; pyssyn puu; kai-
vos kko ilmatorvi.,

shag (sdqg) s. karva: erds
laji tupakkaa; — v. por-
r¢ A. rumentaa; —
shaggy (Ssd’gi) a. karvai-
nen, porrdinen, nukkai-
nel karhea, ryhmyinen;
taplikas

shagreen (Sagriin’) ma-
rennahka

Shake (Seik) v. imp. shook
pp. shaken, pudistaa, ra-

vistaa,

tirista#a, jHristad,
vapistuttaa ;shall 415 shatter
hailyttaa, horjuttaa: ta-||shanty (Sdn’ti)  s. moékki,
rista, jarista, hailyd, hor- maja, kota, hékkeli.
jua, varista; — gs. pu- shape (Seip) Ss. muoto,

distus, t&aristys; tirind,
jaristys, jarihdys; vapis-
tus; — shaker (Sei’kor)
S. pudistaja, ta&ristaji;
tarisija, vapisija : —
Shaking (Sei’kivi) a. pu-
listava, tarisevi, vapise-|

(
A

V2; —— 8. taranavs- —}]
Shaky (Sei’ki) a. vapise-
va; pelastynyt.
Shall (sal) v. pit&4: tulla.

Shallop (8d’lop) S.
istoinen vene.
Shallow (Sd’lo) a.
ttea4; heikko:
nen; vetela;
shallowness
ataluus;

kaksi-

matala;
pintapuo-
tyhma;
(Sa’lones) Ss. ||
pintapuolisuus, ||
us- |

sham (sdm) v. petta4;
cOotella; pilkata; — s.|
etos; teeskentely; val-|/|
i
harhaluulo; — aq. ||

|
ile-, valheellinen. |
shambles (sdmblz) spl. teu-||
istuspaikkKa.
shambling (§aim’ blin) a
lerppuva, retkuva.
shame (Seim) s. hiped,
vaistys; hapeadpilkku;
moittia; havdisti;
raiskata; haveta;
shamefaced (Seim’feisd) a. ||
havelids, kaino; — |
shameful (Seim’fol) a. hii-|!|
peallinen; hapdiseva ;

hi- |

|
|

pi-
] 4

Ltea.

|
|
|
|

rietas, rivo: — shame-
less (Seim’les) a. havy-
ton, hapeamaton:;: noe

shamelessness (Seim’les- |

nes) s. havytt6myys.
shammer (sd’mdér) s. pettu-
ri, veliar.

shammy (&sd’mi) s.
kd.

shamrock
ke

Sal

saamis-

(Sim’rdk) s. val-|}i
: :
apila; (Irlannin kan-||
ismerkki).

share

sharp

muodostus:
kennus,

ruumiinra-
vartalo; kaava.
kuosi; tapa, laji, laatu;

v. luoda, muodostaa:
tehda; ohjata; kuvail-
la; — shapeless (Secip’les)

a. muodoton, epamuotoi-
nen’; Kuvaton, roma? ——
shapely (Seip’li) a. sorea,
sopusuhtainen siro: muh-
kea, upea; — adv. so-
reasti,

shard (Saard) s. lovi, py-

kala ;
kampela.

sirpale; kuori;

(Seer) S. osa, osa-
madara; osinko, osuus: o-
Sake: aurankarki: —— vw.

jakaa, ositella; — share-

broker (Seer’broukér) S.
osakekeinottelija; —
shareholder (Seer’houldédr)

Ss. osakkeenomistaja, vusa-
kas,

Shark (Saark) s. haikala:
veljari, kiskuri: —= 7
siepata; karkky&d; pei-

jailla, lurjustella.

(Saarp) a. terava;
kulmikas; kirped, kar-
vas; karkea; kova, vin-
ha, tuima; rdéike4; anka-
ra;—s. petturi, veijari:
—v terolittaa; pettaa:
— sharpen (Saarpn) v. te-
rottaa; tarkistaa;: koven-
taa virkistyttda : kii-
hottaa, yllytt#&a; korot-
taa nuotti; sharper
(Saar’por ) Ss. petturir Rte
sastelija; sharpish
(saar’pis) a. tarkika; vil-
kas, virked > sharply
(8aarp’li) adv. terdvdsti:
purevasti, ankarasti: tar-
kasti; sharpshooter
(Saarp’suutor) s. tarkka-

shank (S8a7k) s, koipi, sdd- || ampuja, —
ri; sdariluu; putki, pilli, ||shatter (d’tdr) v. murtaa,
letku, torvi. ruhjoa, murskata, rik-
sha’nt (Sant) lyh. shall not,!| koa; turmella, havittia;shave 416 shift
— gs. palanen, liusKa, sir-| taa, poiketa suunnasta;

pale. horjua.
shave (seiv) v. leikata, ke- sheet (siit) s. laatta, levy,
riti: ajaa parta; hieroa, lehti, arkki; lakana; pur-
pyyhkiaista4 ; ie: kirpdsverkko; — ¥V.

hivuttaa ;
vuolla; rasittaa,
parranajo;
hiukka ; shaver
parturi; nylkKy-
ri, kiskuri, petturi;

sortaa ;
— viipale,
asc 5

(sei’vor) Ss.

shaving (sei’vin) s. par-
ranajo; lastu.

shawl (Sool) s. saali, vaip-
pa.

she (sii) pron. han (nal-

nen), se (naaras)
a. naar
sheaf (iif) s. lyhde,

sitoa lyh-

aS".

kupo
}

kimppu; -— V:
teisiin, kimputtaa,

shear (siir) v. imp, shore
pp. shorn, leikata, Keri-
tai: niitteae, s. keritsl-
met: kerintij; — shearer
(sii’ror) s. keritsija; elo-
mies: — shears (é&tirz)
spl. sakset.

sheath (Siith) s. tuppi; -
v. pistd’4a tuppeen, Kkote-

loon: paéadallystaa,
sheathing
paallystys.
sheave
kipyora;
ta.
shed (sed) v. vuodattaa;
viskata ulos; heittaa, va-
ristaa; pudottaa; estaa,

pelttaa ;

(sith’iwn) s.

va-

koo-

kehra ;
rulla; — V.

(Siiv) Ss.

suojella; — s. vuodatus;
suoja, vaja, mO6kki.
sheen (Siin) a. helea, Kir-
kas; - gs. heleys, kirk-
kaus
sheep (ésiip) s. lammas; —

sheepeot (siip’kdt) s, lam-
masnavetta; — sheepish

( 8iv’ pts ) a lammasmali-
nen; ykKsinkertainen ;
kaino, arka

sheer (Siir) a. heled, kir-
Kas, puhdas; pelkka ;
4kkijyrkk&; mutka, mut-

kistelu;

Vd

mutikis- |

peittaad, padllystaa ; levit-
taa,

sheldrake
tisorsa.

shelf (Self) s.
matalikko, kari.

shell (Sel) s. kKuori; tuppi,
palko, kotelo, keha; ul-
kopuoli; pommil; — _ V.
kuoria, puhdistaa, pera-
ta: pommittaa; — shell-

(Sel’dreik) s, ris-

hylly; lava;

fish (Sel fis) kuoriais-
elain,

shelter (Sel’tor) s. katos,
suojus; turva, puolustus:
asunto —- vy. suojella,
variella, turvata; salata,
peittaa ; —- shelterless
(Sel torles) a. suojaton.

shelve (Sselv) Vv. varustaa
hvyllyilla ; olla kalteva;
luisuay vierittaa ; —-
shelving (Selvin) a. Kal-
teva, loiva, viertava, lui-
su: — shelvy (ésel’vt) a.
viertiva, loiva.

shend (send) v. hiviista,

soimata: pilata, turmel-
la: hivittaa; sortaa.
shepherd (Se’pord) s.
men.
sherbet
tysjuoma,
sheriff (Serif) s.
mismies.

pai-
virkis-

(Sor’bet) s.

sereffi, ni-

sherry (Se’ri) s. sherryvli-
ni.

she’s lyh. she is.

shield (Siild) s. kilpi; vaa-
kuna: turva, suoja; su0o-
jelija; — v. peittaa kil-
velli: suojella, varjella,

torjua.
siirtya, vais-
muuttua ;
pasta
woe
vaihte-
neuvo,
2.

puolustaa ;
shift (sift) v.
tya; siirt&a ;
kifiintyi; vydrya;
pulasta; v&itella;
muutos, vaihdos,
lu: ¢vuoro;. keino,shilling

 

417

 

shoot

 

toimeentulo;
tekosyy ; juo-
ni temppu:;

, vaiva; -
shiftable (siftabl) a.
vaihteleva,

hatavara:
valte, petos,

muutettava ;
uuttuvainen ; — shifting
sif’?tin) s. muutos, vaih-
juoni, petos; — a.
nuutteleva, vaihteleva ;
kaantyva viekas, kKava-
shiftless (Sift’les)

-
il

dos:

lL. NeECUVOLTOR, AVULOn : tot-
imaton;  tuhma* riltta-
nat6n; vilpiton.

Shilling (8i’lin) s.

shillinki
shimmer (i Vi

‘mor) s. ilke,

loistaa. valk-

ste; — v.
saariluu.
ain) v. imp. ja wp.
loistaa, paistaa,
. Krmaitaa,  kiil-
illoitaa: — s§.
kiilloitta-
shinning
loistava, kiiltava;
kiilloittaminen ;

shin (Sin) Ss,
shine (é&
shone,
valkkya

DalsSte¢

(sai’-

shiny (sai’nit): 2. kirkas.
loistava, kiiltava
shingle (Singl) s. kattop4-
re; pare; ——- Ye Hattaa
pareilla ;— shingleweaver
ing’ viivor ) s. kattopa-
reitten ] ‘
ship (sip) s. laivas —¥y.
lastata laivaan; lahettaa;
— shipbuilding (Ssip’bil-
din laivan rakentami-
shipehaudler
(Sip’tsandlor) s. laivanva-

rustaja, laivatavarain

Luppias; —  shipload
sip’loud) s. laivaniasti;
Livallinen; — shipment

lahetys; —
shipper (sip’or) s. lahetta-
la: shipping (Ssip’in)
vakulku;: lahetys ;—

(s8tp’rek) 5.
haaksirikko; laivan hyl-
VY. aj2a haaksirik-
shipwreight
laivanraken-
( 8ip’-

ip?’ment) s.

ant
lain

shipwreck

ky
koon; ——
(sip Trait) Vs.
{ shipyard

al:

    

 

jaard) Ss. laivaveistam6,
laivatokka,
Shire (Sair) Ss. plirikunta,
laani.

shirk (S0rk) ¥. puijata ;

laiskotella : = shirker
(sor kor). s.° lurius lais-
kuri.

shirt (drt) s. miehen pai-
ta; — Vv. pukea paitaan:
— shirting (&6r’ tin) Ss,

sartinki,
(sv’vor) s. palanen,
Viipale; vavah-

paitakangas,
shiver
pirstale,

dus; — y¥. pirstoa: sdr-
ky4; vairista; — shiver-
ing (Si’vorin) a. virise VA,
vapiseva; — shivery (Si’-

vort) a. hauras, murak-

ka; viluinen,

shoal (Soul) s. joukko, par-
vi, ryhima: kari matalik-
ko; — v. kerdytyd, par-
veilla; mataloitua : —

shoaly (So0w’li)
karinen.
shock
ku ;
hydkkays;
lakoira;

iskea

a. matala,

(sai) Ss: kolhats, is-
yhteentorimays;

kauhuy Vvil-
tormata,

suutut-

alana \

loukata:

taa; pelottaa; — shock-
ing (sdk’in) a. loukkaa-
va hirvittava, inhotta-
va, kauhea.

shod (sdd) imp. l. pp. ver-
bista shoe.

shoddy (sd’di) s. ryysyisti

valmistetut villat.

shoe (suu) v. imp. ja pp.
shod, Kengitt#i: kiskot-
taa; — s. kenka antu-
ra; — shoebrush (Suu’-
bros) s. kenk&dharja; —

(Suu meikor )
shoestring
kKengéannau-

shoemaker
Ss, suutari: —
(Suu’strin) s.

na.

shone (S0un) imp. verbista
shine.

shook (Suk) imp. verbista
shake.

shoot (suut) v. imp. ja pp.
shot, ampua, laukaista;shop

——————————

viskata,

paiskata ;

418

i eeeniemnn

ti, tyont’a; kasvaa, ver-
soa: klithi:: hoylatea;: —
s. ampuminen, laukaus;
viskaaminen, heittam1-
nen: vesa; — Shooting

(Suu’tin) a.

tunkeva

ampuminen.

minen;
shorthand
pikakirjoitus;
ness

(soort’nes)

kiitay

i: lapi-

as

metsastys;

s.

viheneminen ;}
(Soort’ hand)

Ss.
short-
lyhyys;

sysa- ||

 

  

show

 

harvapuheisuus ; vaja-
VuuUus, puute ; ee short-
lived (&oort’laivd) a. ion

hytikainen ;

;

shortly

(Soort’li) adv. lyhyesti;
nopeasti; pian; — short-
sight (Soort’sait) Ss, liki-
nakGdisyys; = short-

sighted

ilmestya
minen;
nakd;
loisto;

(Soort’saited)

naytanto;

sirkus;

a.

shop (sap) s. puoti ; verze likinak6Oinen ; lyhytnakOi-
tas, tyoOhuonse — v. kay- nen.
di ostoksilla — shop-||shot (sdt) s. ampuminen,
keeper (&dp’kiipor) s. rih- laukaus; kuula; haulit
kamakauppias; — snop- ampuja OSa 5 — imp.
lifter (sap’liftor) s puo- ia pp. verbista shoot; —
tivaras:— shoplike (&dp’- shotfree (sdt’frii) a. la-
laik) a halpa, alhainen, taamaton; turvassa ole-
poroporvarimain¢ joka- va; — shotgun (S8dt’gon)
paivainen — shopping s. haulikko.
(Saip’in) ostoksill shote (gout) s. rautu; por-
kaynti sas

shore | irs 8:7 _ran-|/should (Sud) imp, verbista
likko; podnk! noja — shall.
\ vier ral in pon-|\shoulder (Ssoul’dor) s. nar-
kitt tukea — imp. tiat olkap44; lapa; tu-
verbist shear. ki nola;: Kannas, pen-

shorn Soorn) pp. verbista ger, rinne: nasta,, -— Vv:
shear. tuupata, syséata; nostaa

short ort) a. lyhyt ra- hartioilleen; kannattaa;
jotettu niukka, vajava — shoulderblade (Soul’-
nairkis tuima hauras dorbleid) s. lapaluu; —
ilaarvoinen ; lv. ly- shoulderstrap (Soul dor-
hyest! ikkia yrkasti strdp) s. kannin, henkse-
— s ipistus, lyhennys li: olkanauha.
— vy lyhenta hivu shout (Saut) v. huutaa,
— shortcake Soort’ keik) hoilottaa, kirkaista; —
Ss hedelmaleivos - s. huuto, huudahdus.
shortcoming (Soort’komi’) ||shove (Sov) v. lykata, tyOn-
s. riitthmattOmyys, puu- thai sysata; tunkea syr-
te: laiminlyOminen; epa- jHin; sydksya, tyOntya
onnistuminen; — _ Sshort- eteenpiin; — Ss. sysays,
cut (Soort’kot) s. oikotie lvkkays, tvy6nto; _
hienoksi leikattu ; — shovel (Ssovl) s.. lapio,
shorten (sSoortn lx lasta; — v. lapioida, luo-
henthii: leikata poikki; da.
vihentiii, niukentaa; pi-| show (Sou) v. nayttaa,
aattHA, est’: tehda hau- osottaa ilmoittaa, julis-
raaksi; sekottaa rasvaa; taa todistaa ; opettaa,
— shortening (So0ort’nin) neuvoa opastaa selit-
s. lyheneminen, lyhenta- taa nikyd, nayttaytya,

— niytta-
muoto,
komeileminen,

showy

S.shower

   

 

 

419 shy
(Sowi) a. silmaanpistava; {| shroud (Sraud) Ss. puku,
loistava, komea, verho, peite; piilopaikka,
shower (saw dr) s. rankka-||_ suoja; rotko; mastotou-
sade; ylt&akyllaisyys: — Vi; Venti. —— 7 kaaria,
Vv. sataa rankasti, virtana verhota; suojella; oksia,
vuotaa; — showery karsia; etsid suojaa; —
(saw ori) a. rankkasatei- Shrouldless (Sraud’les) a.
nen, kaarimadto6n, peitteetdn.
Shred (8red) v. repia pa-||shrug (ésrog) v. kohottaa
lasiksi; — s. liuska, pala-| Olkapaitaain; — sg, olka-
nen, patka., paitten nykdays.,
Shrew (Sruu) s. Akdpussi;|| shudder (So’dér) v. vapista,
—  v. kirota, sadatella:; varista, tutista; kauhis-

shrewish (&ruw’is) a.
toraisa, riidanhaluinen,
kiukkuinen.
shrewd (s&ruud)

a. Haily,

llkea; kiukkunen, torai-|
sa; viekas; Alykds: tark-||
ka; — shrewdly (&sruuda’-
li) 20V.; Jimesti. “hir-
veasti; viekkaasti; -
shrewdness (sruud’nes) s. ||
haijyys; viekkaus; dlyk-|

kyys.

v. kirkaista,
Huutaa -
huuto.

shriek (Sriik)
huudahtaa,
kirkaisu,

shrift (ésrift) s. rippi; syn-
ninpiasto.,

shrill (8ril) a. kimed, rii-
kea; — v. raikkyd, Kkir-
kaista, kiljahtaa;: —I|\sh
shrillmess (Sril’nes) s., ki- |

meys, raikeys.

shrimp (srimp) s. meriady-||
ridinen, rappo; nulikka, |

shrine (grain) s. pyhimys-!!sh
arkku; pyhatto, alttari. ||

shrink (Srink) Vv. imp. ||
shrank, 1. shrunk, PDD. ||sh
shrunk, vanua; kutistua, ||

rypistya; pe-
haihtua, havita;
Ss: Kurith, ryony, <a-
vistus, pelko; — shrink-
age (8srink’edz) s. kutis-
tuminen, supistuminen,
vahentyminen; haihtu- ||
minen, || sh
shrive (8raiv) v. ripittaa; ||
tehdd salatunnustus. |i sh
shrivel (grivl) v.

rypistya, |
kapertya; rypistaa.

supistua;
raytya;

shuffle

shrovetide

—||shrub

vainen;

tua §
histus,

— s. varistys: kau-
(Sofl) Vv.
lykata, sysata;
pujahuttaa; sakata kort-
teja; vaihtaa kantaa;
kierrellen vastata, mut-
kistella; ponnistella;
laahata jalkojansa: — s.
sysays, tyGnt6; haimmen-
nys; kuje, veruke.

. (8rouv’ taid)
laskiainen.
(Srob)
vaivaispuu ;
taa, karsia
shrubbery
pensasto:
(sro’bi) a.
un (on)
valttaa; kieltaytyad;
shunless (Son’les)
valttamaton,
ton.

unt (font)
syrjaan,

tyontaa,
sekottaa;

Ss.

pensas;
VY. t¥pDis-
pensaaksi; —
(8ro’ bori)
shrubby
pensainen.

Ve karttaa,

Ss.

a.
karttama-

poiketa
toiselle

Vv.
kaantaa

radalle; — gs. sivurata.
ut (sot) v. imp. ja pp.
shut, sulkea, ummistaa:

salvata :
saartaa;

lukita,
roida,

ympa-
lakkaut-

taa, pysayttaa; lopettaa:
vaijentaa; — gs. sulkemi-
nen; loppu; — _ shutter
(8o’tor) s. sulkija, sal-
paaja; luukku.

uttle (Sotl) s. sukkula,
syoOstava.

y (sai) a. pelkuri, arka;
ujo; varovainen; luule-

— YY. wiskata,sibilance

aay.
varovals
(savnes)
kuus.
sibilance
hina ;
lant) a.
huéaéan

su

( si’ bileit)

aantaa

ear

: shyly

(sav li)

asti, ujostellen;
esti: — shyness

Ss, ujous; ai”
(si’bilans) s su-

sibilant

suhiseva; - Ss.
sibilate

ne, -
Ve Ss

(sv bi-

—— Ss

uhisten

siceate (si’keit) v. kuivata;

sicecative (siv’ka

kuivaava ; »- § &
aine

sice (saiz) s. kuuton

Sicilian

(sisv lia

lialainen.

sick (8

\ tull
1irastu
rivaks

pastyt i

Lua,

sickenin

h atta

MOLLAaAVa,
sickish
hoinvoly]

Liras,
sicken
pal

Se
1l0oiInv<

1 { hda
liettaa

i tuntea

tta inhot

surkastua
o P
Zz

(StA ts/

a, sair

fr)

} aA

cuivaus-

pahoin-

(sthn)
rivaksi,
pahoin-

tym-
vasten-
i riu-
; ;

sickliness (sik’ lines) S
sairaaloisuus, pahoin-
vointi ; sickly (sik’li)
sairaaloinen, surkastu-
va; epiterveelliner —
sickness (sik LES {J =
hoinvoint! sairaus
sickle (sikl) s. sirppi
side (said) s. sivu puoli
laita, reuna, syrja yras
sarma puolue lahko
v. kannattaa, yhtya puo
lueeseen, asettua jollekin
puolelle vel vertoja

Sopla ¥

board (xs

tiakaappi
(said’ldn) a, vino
Linen; adv.
thin siding

s. vaihde, sivurat
lueihin vhtymine

sidle |
kylki

VPhourd }

saidl)

edella

sidelong

side-

S as-

Slvu
kKyljit-
sai’ din )
\ puo-
nN -

sidereal

 
   
   
  
   
    
   
  
  
   
  
    
  
  
    
  
  
   
  
  
 
  
      
   
   
    
  
 
  
 
  
  
  
  
  
 
   

vullepdin; vetaytya syr-
jiin; — sidewalk (said’-
wook) s. katukaytava.,

tah-
tur-

(saidivrial) a.
koskeva, tahti-;
tuottava.

(siidz)

tia
miota
piiritys;
piirittaa
(siv) seula, valp-
sift (sift) Vv. seu-
valpata ; erottaa ;
tarkastaa, tutkia ;
sifter (stftor) s.

siege Ss.
6Opoyta; — Vv.

sieve
pa; -

S.

seulo-

1: seula vesilintu.
sigh sat) Vv huoata; sur-
ra valittaa humista,
suhista: — s. huokaus,
sight (sait) s. nakO; Katse,
silmays; tarkastelu:
niyttiminen; naky; nay-
telmA; mielipide, kasi-
S tahtain iso joukko;
- vy. huomata: tahdata;
tarkastaa; — sighted

‘(XO Led) od

-nakoinen ;

ightless (sait

(eS)

~ a sO-
kea nikymaé&ton ; —
ness (sait’lines) 3

sichtli

Li¢ yttava

ulkomuoto,

komeus; - sightly
saitvvli) a kaunis, vie-
] tiva, komea
sigil si? dzil) s. sinetti; al-
lekirjoitus
sign (sav s merkki, oOSO-
tus ilki abl kirjoitus ;
ennt oire: viittaus;: ih-
me muistomerkki; ver-
tauskuva kyltti; — Vv.
merk osottaa: allekir-
ittaa Villtata ; —
signer (sai’nor) s. allekir-

oittaja; - signal (sig’-

nal) s. merkki, signaali;
. i erinomainen;: sil-
miinpistava; tarkea; —
\ intaa merkki, merki-
Lae « olla enteena ; —
signalize (siq’nalaiz) v.

antaa merkki;
huomiota;

(siq’?nali)

osottaa,

kiinnittaa
signally ad\
erinomaisesti, huomatta-
vasti; — signatory (sig’-silence

natort) s, sinetti.

tiin kuuluva:

tanut; — signature (sig’-
natjur ) Ss. nimimerkki,
puumerkki, leima: alle-
kirjoitus; — signet (sig’-
net) S. sinetti; —

significance
merkitys,
rkeys, arvo;:
Significant
merkitseva,
en; tarkoittava:;

K ¢ : ponteyva,

1
|

signifikev Son) Ss.
viittaus, vihjaus; -

significative

signify
ilmottaa,

(sig’nifai) v.

ricita > olla.  arvoinen,
silence (sai’lens) s. Hidnet-
tomyys; hiljaisuus, tyy-
YS; unohdus; — v.
ientaa hillita, tyyn-

t i; — silent (sai’-
ent) a. aaneton, mykka;

irvapuheinen;
ton; rauhallinen,
silentness
vaitiolo,

silex (sav leks) De
silhouette

piikivi.
(si luet) s.,

. otettu. varjokuva.
silica (silika) s. piihappo.
silk (silk) Ss silkki; — |

Silknet (silk’net) ss.

kiharso; — silkstuff
( silk’ stof) Ss. silkkikan-
gas; — silken (silkn) a.

17

silkkinen ;
nea; silkkiin
silky (silki) a.
nen; — silkworm
woorm) s. silkkimato.
gill (sil) s. alushirsi:
nys; ikkunaniauta.
silly (stilt) a.
ton; mielet6on;
vyksinkertainen ;
sillily (sitlili) adv.

rasti;

hieno,

silliness (si’lines) s.

    

421 simple

sinet-
allekirjot-

(signi fikans )
tarkoitus;
voima; —
(signv fikant)
merkilli
tar-
voimalli-
—- signification
merki-

(signv fikativ)
merkitseva, tarkea;
lau-
julistaa ;

toime-
tyyni;
(sav lentnes)

aanettOmyys

sivul-
silk-

peh-
puettu; —
silkki-
( 8ilk’-

kyn-

ajattelema-

tyhma,
ilkea; —
ty pe-
ilkedsti; —
tyh-

 

   

myys,
keys,
silt (silt) s.

mielett6myys; 11l-

liete, muta: —

— vv. liettai; — silty
(siti) a. lietteinen, mu-
tainen.

Silver (sil’vér) s. hopea; —
a. hopeainen; — vy. ho-
peoida; ~= silvergray
hopean-

silvermine

hopeakai-

]

(sil’vorgret) a.
harmaa : ——
(si’vormain) s.

vos; — silverplate (sil’-
vorpleit) s,. hopea-astiat,
poytahopeat; oes silverly
(sil’vorli) adv. hopean-

nakoisend, hopealta hon-

taen; — silvery (sil’vdri)
a. hopeinen, hopeoitu.
Similar (si’milér) a. yhti-

lainen, samankaltainen,
yhdenmukainen; — simi-
larity yh-
denkaltaisuus, yhtalai-
Syys; — similarly
milorli) adv. samaan ta-

(simila’riti)  s.

(8i’-

paan, yhtalaisesti, sa-
moin; — simile (si’mili)
s. vertaus; — similitude
(simyv litjuud ) Ss. saman-

kaltaisuus, yhtaldisyys.

simmer (si’mor) v. kiehut-
taa, keittad.

simony (si’moni) s.
virkain kauppa.

simoom § (simuum’ ) Ss. sa-
mum, erdmaan polttava
tuuli.

simous (sdai’mos) a.
kovero;

simper (sim’por) v.
la tyhmannakoOisesti, vir-
notella; kiilua; — s. vir-
nistys, tyhmannakoinen
hymy.

simple (simpl) a. yksinker-
tainen; Vvilpitonm:  suora.
luonnollinen ; vaatima-

kirkon-

onteva,
pystynendainen ;
hymyil-

ton, koristelematon; ta-
vallinen; alhainen, hal-
pa; puhdas, paljas, pelk-
ka 3. tyhnma: simple-

 

(simpl mainded)
viaton; herk-

minded
a. Vilpiton ;simulate

 

kiuskoinen 5
ness
kertaisuus;}
simpleton
tolvana,
liini;

( simpli’s

iti)
taisuus;
koristel

pittOmyys,

(simpl nes)
(simpl ton)

hélm6,

emattomuus;

s. yksin-
viattomuus;

tyhme-
simplicity
y ksinker-
luonnollisuus,
vil-
lisyys;

Ss

avomilé

selvyys, ymmarretta-
VYYS; typeryys; —
simplification (simplifikev -
Son) s. selvennys, yksin-
kertaisemmaksi tekenul-
ne simplify (simp’-
lifai v. selventi hel-
poit 1, tehd&éa yksinker-
taisemmaksi; - simplLy
(sim’ pli) dv yksinker-
taisestl suorastaan, pul-
jas un 1inoas in il
man muuta

simulate (sim’juleit) v. tees-
kennelld, olla olevinaan

teeskennelty ;

}

simulation (simiulei’ sor
s. teeskenteleminen ; te-

kopyhyys, 1

simultaneous

l

lkokultaisuus.

(saimoltev

mios) a saman-, yhden-
likainen; — simultane-
ously (saimoltei’ niosli)
1 \ vh ‘aikaa, S rn
1ikaan
sin (sm) ss. ayntl, rikos;
v. tehda syntia, rik-
koa sinful sin’ fo
syntinen, rikokselli
nen, umalaton; a
sinless (sin’les) a. synni-
t6n ;: sinner (sin’or) s
evntinen
since (sins) adv. siitaé
saakka, sen jalkeen, sit-
ten: — prep. alkaen, as-
ti, saakka; konj. sii-
ti kuin, siita saakka;

koska,
sincere
t6n,
sincerity
rehellisyys,
totisuus,

(sinstir’ )
rehellinen,

syysta etta.

a. vilpi-
totinen:
(sinse’ritt)
vilpittOmyys;

Ss.

simple- ||

(sai’?nikjuur )

   

ni-

 

sinecure Ss.
mivirka, laiskanvirka.
sinew (sin’ju) 5. janne;
lihas, jantere; hermo;
jantevyys, voima; raha-
varat ; v. yhdistaa teh-
da voimalliseksi; -
sinewless (sin’jules) a.
heikko, voimaton;
sinewy (sin’ju-i) a. jan-
tevi, voimakas, luja; yti-
mekas
sing (sin) v. imp.. sang,
pp. sung, laulaa, Veil-
. singer (sin’dr)
s. laulaja; — singing
non) Ss, laulaminen,
veisaaminen, laulu.
singe (sind) v. karventaa;
s. karvennys
single (singl) a. yksinker-
tainen yksityinen; yKsi-
nhiinen* naimaton., = ¥.
valita, erottaa pois, ot-
taa ulos; — singleness

singl’nes) s. yksinkertai-
suus vksiniiisyys; vilpit-
tomvys, rehellisyys; —
singly (sing’li) adv. yk-
sitellen: kukin erityises-
ti: itsekseen; rehellises-
ti, vilpitt6masti.
singular (sing’julor) a, yK-
siniinen; ainoa; yksityi-
nen: harvinainen, mer-
killinen; verraton,; nai-
maton: — s. yksikkoO; —
singularity (sinqgjula’riti)s.

omit

lisuu

erisku
naimattomu

ulsuus,

is *

singularly (sing’
adv erityisesti;
maisesti, harvina

omitu

siniste
p Lh

re
nust
(277?

rink

sink
eli
ta,
pua

isesti;

si’nistor) a.

ae |

1, huono, ilkea;

pahi

onneton,
i sin

ure
; _—

1igstros) a.
urinen.

(sink) v.. imp.
sank, pp. sunk
upota; sukeltaé

maahan; syv

vasen;

mmal-

us, ==

jularli)

erino-

isesti 5

vksikOssa.

vasen,
viia-

1a ene-
istrous
ou-
sunk

» vajo-
a: vai-

enty4a ;sinuate 423 skid

 

 

 

painua siséén; huonon-||situate (sit’jueit) a. sijait-

tua, heikontua, riutua, seva; — Vv. sijaita >: aset-
raucta; vaheta: wpottaad, taa, sijoittaa; —  situ-
laskea, alentaa; vaihea- ation (sitjuei’Son) s. tila,
taa; kaivaa; sydsta pe- asema; tilanne; tupaus;
rikatoon, masentaa, lan- palveluspaikka, toimi.
nistaa, kukistaa ; -—||six (sike) s. kuusi; kuu-
sinker (sifk’ér) ss. kai- tonen; — sixteen (siks’-
Lja.* - paine. tiin ) s. kuusitoista; —
sinuate (sin’jueit) v. not- sixteenth (siks’tiinth) Ss.
kistaa, koukistaa, mut- kuudestoista; — sixth
kistaa * notkistua : — (siksth) a, kuudes; — s.
sinuation (sinjuei’gon)  s. kuudesosa; — sixtieth
koukistus; kiemurtelemi- (siks’tieth) a. kuudeskym-
nen; kaarastuminen; — menes ;—s.kKuudeskymme-
sinuosity (sinjud’siti) Ss. nes osa; — sixty (siks’ti)
mutka, notko, kiemura; s. kuusikymmenta.
— sinuous (sin’juos) a.||sizar (sai’zér) s. apurahaa
koukeroinen, karsas; — nauttiva ylioppilas.
sinus (sai’nos) s, kuoppa,||size (saiz) s. koko, suu-
ontelo; lahdelma; povi, ruus; ala; asema, arvo*
rivica, mitta; — ¥,, Mitata, ar-
sip (sip) v. maistelia, ryyp- vioida, arvostella.
pid; imea; juoda; — ||size (saiz) s, liima, lifsteri;
sippet (si’pet) s. kulaus, — sizy (sai’zi) a. limai-
siemaus. nen, tahmea.,
siphon (sai’fdn) s. imupilli;||sizzle (sizl) s. s&hina, ki-
— v. imupillilla poistaa. hina, pihina; — v. sihis-
sir (sor) Ss, hyva herra! ta, sahista.
herrani. skate (skeit) s. luistin; —
sire (sair) s. teidin majes- v. luistella: — skater
teettinne; isa; tekija. (skeit’or) s. luistelija.
siren (sai’ren) S. sireeni, ||Skein (skein) s. vyyhti.
enhotar, merenneito. skeleton (ske’liton) ss. luu-
sirloin (sdr’loin)  s. lanne- ranko; runko, keha.
paisti. ||\skeptie (skep’tik) a. epaus-
sirup (sir’op) s. siirappi. koinen, epdileva.
siskin (sis’kin) s. kelta-||sketeh (sket3) -s. luonnos,
sirkka. suunnitelma;novelli;nay-
sister (sis’tér) s. sisar; — telma: Kuva: arviolaskiu;
sisterhood (sis’térhud) s. | — v. tehda  alkupiirros,
sisarkunta, sisaruus; —| hatimiten piirtaa; alus-
sister-in-law (sis’tér-in-|| tella, suunnitella ; a4
loo) s. kaly; — _  sisterly | sketchy (sket?si) a. luon-
(sis’torli) a. sisarellinen. | noksen tapainen, valmis-
sit (sit) v. imp. ja pp. suat, tamaton, vaillinainen.
istua; pysyd, jaada; oles-||skew (skjuu) a. vino, viis-
kKella: sijaita ; levata = | to, kiero; — v. tehda vi-
tyytya, rauhottua :— site|| noksi; liikkua vinossa<
(sait) Ss. olinpaikkKa, | katsoa karsaasti.
asema; talonpaikka, ||skid (skid) s. pidatin, jar-
tontti; — sitting (sit’in) ru; — _ v. seisahduttaa,
a. istuva; — s, istumi-||} hillita, jarruttaa; luistaa,

nen* havtova; istunto. |) Iviskahtaa.skilled (skild)

vaansininen; — Sskylark
(skavlaark) s. kiuru; —
skylight (skailait) s, kat-
toikkuna; — skyscraper

(skav skretpor) s. pilven-
piirtaja ; ~ = skyward
ka ord) idyv. taivasta
kohti, taivaasen pain
. Va
mattitai- || slab slab) a. paksu; sit-
keAa, tahmea; — s. muta,
rapakko; kivilius-
|; laak
slabber S Dor ) V kuola-
ta; i&1K) - s, kuo-

toi-

eton: hidas; — Slacken

) holtya, loyh-

t ostu lamaan-
ia; viheta, heikontua;

} { vyntva hidas-
tua ; ldyhentéa; laimin-

li entaa ; heikon-
estH#a; - slackness

(slik’nes) s. héllyys, velt-

7 7 ’
siak 4 I ona iaa-
slaggy (sld’gt) a

KOTILUa

slam 8 paiskata }
\ | } taa tuu-
| Dd kahtaa kiin-

‘be paukaus
slander n’dor) s. panet-
} I } Ss — Vv. pa-
ni pal ta alen-
taa, halventaa } oe
slanderer (sldn’doror) S.
panetteél LL parjaaja; —

slanderous (sldan’doros) a.
par iva, loukkaava,
slang slin) s. katukiell.
slant (slant) a. vino, viis-
to, kalteva; — v. aset-
1 vinoon, kallistaa; —

s. kaltevuus; rinne; ilk-slaughter (sloo’tér) s. mies-

 

  
   
    
    
    
  
    
    
   
   
    
    
   
  
   
  
   
   
    
   
   
    
   
 
  
   
   
  
    

slap 425 slender

 

ku, pilkkapuhe; _— slain, murhata, surmata,
slantwise (slint’waiz) adv. tappaa ; havittaéa ; =
vinosti, kallellaan. Slayer (slei’ér) s. murhaa-
slap (slap) Ss. laimays, ja, Surmaaja : hawitthia.
lyOnti; — vy. léimayttéa,||sleave (sliiv) s. kertaama-
lvoda. ton silkki; — y. jakaa,

Slash (slds) v. hakata rix- erottaa,
ki; lovittaa; viilté&i au-||sled (sled) v. ajaa reella;
ki, ratkoa ; puhkaista; — is. reki, kelkka;. —
kiitaa; — sg. lovi, naar- Sledding (sled’in) s. reki-
mu, haava. keli; reella ajo.

Slat (slat) s. piena, puik-||/sledge (sledz) s. vikivasa-
ko; — v. lyéda, laimidyt- ra, moukari; kivikarhu;
taa. kelkka.

Slate (sleit) s. liuskakivi;||sleek (sliik) a. silea, tasai-
kivitaulu; ehdokasluette- nen, pehmeaj; —- y. si-
lo; — yVv. liuskakivilla littaa, tasoittaa; pehmit-
peittaa; tehda pilkkaa: taa; rauhoittaa;: — sieek-
moittia ; edeltakasin ness (sltik’nes) s. tasai-
suunnitella ehdokaslis- | Ssuus, sileys.
taa; — slaty (slei’ti) a.||sleep (sliip) v. imp. ja pp.
liuskainen. || slept, nukkua; kuhnus-

Slatter (sla’toér) v. tuhlata,|| tella:—s. uni: nukkumi-
haaskata;: havittaa: —| nen; — sleeper (sliip’dr)

slattern (sla’térn) s, hom-
su, lutka; — ak. siivo-|
ton.

s. nukkKuja, laiskuri¢ ra-
tapolkky ; makuuvaunu;
sleepiness (slii’pines) Ss.
unisuus, uneliaisuus; —
sleeping (slii’pin) a. nuk-
kuva; unettava; — s.

tappo; veriloOyly; teuras-
CLUS 5. => Vi. ta pees. -Snrei

mata; teurastaa ; es nukkuminen; uni; lepo,

Slaughterer (sloo’térér) sg. toimettomuus; — sleep-

teurastaja; -—  £slaugh-|| less (sliip’les) a. uneton:

terous (sloo’toros) a, mur-| — sleepy (slii’pi) a. nu-

haava. kuttava; uninen; laiska,
Slav (slaav).s. slaavilainen. hidas.

Slave (sleiv) s. orja; — v.||sleet (sliit) s. lumirdnti:

slaver (sld’vor) v. kuolata:

slay (slei) v. imp. slew, pp.

— v. sataa rantaa.
isleeve (sliiv) s. hiha; holk-
ki; salmi:; — v. varus-

orjailla, raataa: oriuut-
aa; — slavetrade (sleiv’-
treid) s. orjakauppa; —|

Sslaver (sleiv’ér) s. orja-|| taa hihoilla; — sleeveless
kauppias; orjalaiva; —|| (sliiv’les) a. hihaton;
slavery (sleiv’vori) s. or-|| hyddytin, turha; luonno-
juus; — slavish /(slei- ton,

vis) a. orjamainen; hal-|/sleigh (slei) s. reki; -—
pamielinen, kehno, kata-| sleighing (slei’in) s. re-
la; “orjaliinen. | kikeli; reellaajo.

sleight (slait) s. temppu,

kuolaantua; — s. kuola,|} juoni; naéppdadryys; — a.
kino. | petollinen, viekas, suk-
Slavonie (slavd’nik) a. slaa-| Kela.
vilainen; — s, slaavilai-||slender (slen’dér) a. hoik-
nen kieli. | ka, solakka, hento, hin-
,
|

|. “telan. beikko< pient .va-slept 426

laiha ; —
(slen’dornes)

hapatoinen ;
slenderness

Ss. hoikkuus; niukkuus;
heikkous.
slept (slept) imp: jar PD.

verbisti sleep.

slew (sluu) imp. verbista
slay.

sley (slei) s. kaide, pirta.

slice (slais) v. liuskoa; vii-
leskella halkoa, jakaa,;

Ss viipale, liuska, le-

vy.
slide (slaid) v. imp, Ja pp
slid. liukua, solua; iut-

sua, luiskahtaa tyontaa,
lykaéta; pujahuttaa; - s
soluminen,

luistinrata

liukuminen,
sujuminen ;
lumivyory, Maanvierema
slider (slai’ddr) s. luis-
ti (hévrykoneessa)
sliding (slai’din) a. liuku-

}

va, soluava; liukas; ep

slight (slait) a epasel\ \
vihapatoinen ; laimea,
ehoton;: lieva, huokeua

pintapuolinen ; heikko;

joutava, halveksittava
hoikKa, hento; yipe
royhkea; hupsu; Ss. y-
lenkatse, halveksiminen ;
vilinpitamattomyys,

v. ylenkatsoa laiminlyo-
di; slightingly (slav-
tinli) Lady halveksien ;
huolimattomasti ;
slightly

beet ‘
hiukan ;

slait’?li) adv.
heikosti; huol!t-
mattomasti;: ylenKatseel-
la? slightness (slait’-
heikkKous; pinta-
mitattOmyys,

nes) S

puolisuus ;

vihaipatoisyys; huolimat-
tomuus, epdatarkkuus; y-
lenkatse

slim (slim) a hoikkKa, so-
lakka, hintelé; heikko;
mithit6n.

slime (slaim) s. liete, mu-
ta, savi; nalja, lima;

tahma limeness

(slaim’ nes) s. tahimeus;

   

    

 

slope
lima, kino ;— slimy (slai’-
mi) a. tahmea, sitkKea;

liejuinen.

sling (slin)

slung,

taa,

liikutt

maus,

nike

paiskata }

v.

imp.

lingota, sing

a

isku ;

slink (slink)

slunk,
hiipia,

Ss pelkuri, Vv
jus

slip (slip) v.
kahta:
taa antaa
hairahtua, rik
irti: riisua y!
iukuminen,
nen
rahdus, virhe;
peli kaistal
vaasi telakka;

slippery (sl

Ss

V.

linko ;

imp. 34

synnyttaa
pujahtaa ;

keskensyntynyt

eijari,

liukua,
1, kKompastua

ja pp.
ahut-
heiluttaa,

hui-

kivaarinkan-

» PD.

kesken;

-— a.

laiha ;—

lur-

luis-

sa-

pujahtaé

koa? i

Laan.

kompastus;}

vesa,;

askea

-— S.

luiskahtami-

hai-
kop-

posliini-

slipper

itin

ip’

}

tohy

ort) a.

vie

ttava
(slip’-
eli;

liu-

kas, niljakkKa paluotet-
tava, epavakainen ; _
slipshod (slip’sdd) a. huo-
limaton
slit (slit) v. leikata lius-
koihin: viiltaa halki;
s halkeama, rako, lovi
sliver (sli’vor) v. kiskoa Sa-
eiksi palottaa, taittaa,
s. sile, liuska.
sloe (slou) s. oratuomi.
slogan slou’gan) S sota-
huuto, tunnuslause,
sloop (sluup) s. pursi, luup-
pi
slo sldp) s. tahrapilkku;
likavesi tyOmekkKo;

sloping
viertava,

teva,

viert

Kallistaa,

aa,

liikyttaa, tah-
a, loiskua

s. kaltevuus;
xe! v. teh-

ay aksi,

ka

(sloup’in)

pengel

notkistaa ;

llistua ;

 

a.
vino.

Kal-sloppy 427 small
sloppy (sld’pi) a. markd, vesi sulusta ; viruttaa,
likainen, huuhtoa; perata; —
slosh (slag) v. kahlata, sluiceway (sluus’wei) - s.
kompuroida lumisohjus- sulkulaitos, suluilla va-
sa. rustettu kanava; —
Slot (sldt) s. piena; lovi. Sluicy (sluu’si) a. virtaa-
sloth (sldth) s. hitaisuus: Va, tulviva.
kankeus; laiskuus; — v.||slum (slom) ss. takakatu,
hidastella, laiskotella; — Kkuja; kéyhain kaupun-
Slothful (sldth’fol) a. hi- <i  osa : hyvantekevii-
das, kankea; laiska. Syyslaitoksen yOmaja :—v.
Slouch (slaut&) s. ryhditt6- kayda koyhiad avustamas-
myys, vetelyys; lerput- sa.
teleminen; nahjus, vete-/|slumber (slom’bér) vv. ui-
lyvs; — v. kavella ryhdit- nailla, torkkua, nukkua;
tomasti; kayttaytya ko6m- —— §$. Ulnahbdus, “uni; —

pelosti,

Slough (slau) s. rimeikkd,
neva; allikko, latakks :—
Sloughy (slawi) a. rimei-
nen, nevainen, lietteinen.

Slough (slof) s. kairmeen-
kesi; rupi; — v. luopua,
irtaantua; tulla ruvelle.

sloven (slo’ven) s. rutkale:

(slo’venlines )
s. likaisuus: slovenly
(slo°-venli) a. huolimaton,
ruokoton, likainen.

slow (slou) a. hidas: kan-
kea; myOdhdainen; ikavd,
eloton, ykKsitoikkoinen ;
typera; — v. viivytella,
hidastuttaa: slowLy
(slow li) adv. hitaasti,
vitkaan, verkalleen;
slowness (slowness) s.

taisuus,

slovenliness

arvelevaisuus,
miettivaisyys.

sludge (slodz) s. liete, mu-
ta, lieju; — sludgy (slo’-
dzi) a. liejuinen, lokainen.
slue (sluu) V. vaantaa,

pyorahyttaa ;
vaantya.

kiertaa,
kaantyada,

slug (slog) s. etana; véali-
ke (kirjapainossa), rivi;
laiskuri, kuhnuri; —

(slo’gord) 3.

kuhnus;
(slo’gi8) a.
kankea.
sulku, pa-
v. laskea

sluggard
laiskuri,
sluggish
ka, hidas,
sluice (sluus) s.
to; aukko;

lais-

hi- |

 

slumbering (slom’bérin) s.

uinahdus, uinaileminen;

a. uinaileva.

slump (slomp) s. lija, jouk-
ko; — vv. molskahtaa,
loiskahtaa.

slung (slon) imp, ja _ pp.
verbista sling.

slunk (slonk) imp. ja pp.
verbista slink,

slur (slor) v. tahrata, saas-

tuttaa; panetella, solva-
ta: salata; epaselvasti
4antaa; — gs, tahra, hd-
peapilkku; yhdistysmerk-
ki.

slush (slog) s.
voidella,

slat (siot) s: lutka,
epasiisti nainen; slut-
tish (slot’is) a. siivoton,
ruokoton, likainen.

sly (siai) a. viekas, kaya-
la, ovela ;— slyness (slai’-
nes) s. viekkaus, kava-

voide; — vy.
rasvata,
Narticty,

luus.

smack (smdk) v. maistaa;
maistua; sivaltaa; — s.
maku ; suupala, muru-
nen; MuUisku: majahbave
korvapuusti; — ady.
Oitis, sucraan,

small (smool) a. pieni, va-

vahapatoinen ;
laiha; ahdas-
pikkumainen ;
Osa. ; Vv. pie-
vahentaa ;

hainen;
J0utava.;
mielinen ;
pienempi
nentaa,smaragd

(smoolnes)  §.
vahapatoisyys;
(smool paks) Ss.

smaliness
pienuus,

smallpox
isorokko

(sma’ragd) s. »ma-
jalokivi.

smaragd
ragdi,

smart (smaart) Vv. tuntea

kirveleviaa& kipua, kivis-
taa, kolottaa, karvastel-
la; karsia; — a. pistava,
kirvelevi, vihlova, tuskal-
linen raskas, kova, vai-
kea; kilvas raju vir-
kei: sukkKela, terava, plir-
tea, taitava keikaileva
— smartly (smaart’ li)
adv, kipeasti; vinhasti
ovelasti, taitavasti; -—
smartness (smaart’nes) s
kirveleviisyys, kKipu; kil-
vaus, voimallisuus; Vir-
keys: oveluus, sukkKeluus

keikarimaisuus

vilkkaus;

smash (smas) v.

murskaksi, sarkea

sirkyminen, murskaantu
minen: perikato, havio;
vararikko

smatter (smda’tor) v. omata
hamarat tiedot; puhua
pintapuolisesti; — s. pin-

tapuoliset tiedot.

smear (smtir) \ voidella,
sivella tahrata, ryvet-
taa; — Ss voide tahra
tapla.

smell (smel) Vv haistaa,
vainua haista, lemuta,

vivahtaa; — s
aju, tuoksu,

kuore,

tuoksua;
haisti;: h
smelt

norssi

(smelt) s

smelt (smelt) v sulattaa
smelter (smel’tor) S
sulattaja, sulatusuunl
— smeltery (smel’tort) gs

sulimo,

(smik’ or) Vv. sil-

akk:

(smail) v. hymyilla;
hymyily, myhaily,

iloinen muo-

smicker
mailla r
smile

- §s

asti

naurahdus;
Lo;

suosio,

   

smote

smirk (smork) s. teesken-

nelty hymyily.

smite (smait) v. imp. ja
smote, pp. smitten, lyd-
da, sivaltaa ; kurittaa,
rangaista vaivata, raslit-
taa surmata; vallata,
hurmata; tormata yh-
teen,

smith (smith) s. seppa; —
Vv. takoa; —  smithery
(smith dri) s. paja; tako-
minen; takomataito; -—
smithy (smith’i) s,. paja

(smak S. naisen

smock

palta pusero,
smoke (smouk ) Ss. savu,
héyry ; — v. savuta, hoy-
ryta; tupakoida; savus-
1; polttaa; — smoker
(smowkor) s. tupakoitsi-

ja; tupakkahuone; —
smoky (smou’ki) a, savu-
Lva, savuinen; — smok-

ing (smouw’kin) a. savua-
va, hoyryava tupakoit-
seva savuinen; — Ss. Sa-
vuaminen tupakanpolt-
O

smolder (smoul’dér) vy. Ky-
tea, tupruta

smooth (smuudh) a. silei,
tasainen, hienopintainen ;
pehmea liukas; sujuva,
solntuva,; lempea, SUOSI-
olline! miellyttava, su-
loinen; — s. silitys, taso-
tus; silea Dinca, — Vv
tasottaa, silittaa helpot-
taa; pehmentaa peitel-
la kaunistella; rauhoit-
taa smoothly (smuudh’-

Asti, tasaises-
sujuvasti ;
suopeastl ;

smoothness
tasalisuus ;

sujuv: liukkuus,

smother (smod’hor) v
kehuttaa, tukahduttaa ;

peittha, salata; hillita;
tukahduttava savu,
smote (smout) imp. verbis-
ti smite,

1) aay silk
ct: he
lempe
imarrellen ;—

(smuudh’nes) s.,

] o+] «
Lpostl ;

asti;

LISUUS ,
tu-

~ Ss.smudge 429 snot
smudge (smodz) v. liata,|| n&psdys; — snappish
tahrata. | (snd’pis) a. ured, kiuk-
smug (smog) a. hieno, ko- kuinen; pureva; — snap-
rea; — v. sievistella. Pishly (snd’pisli) adv.
smuggle (smogl) v. ka- kiukkuisesti.
valtaa tullia, harjoittaa||smare (sneer) s. ansa, pau-
salakuletusta; —— sgmug- la; — v. kietoa paulaan.
gler (smog’lor) s. salakul-!/ snarl (snaarl) v. murista,
jettaja, tullinkavaltaja; arista; sekottaa, sotKea;
— smuggling (smog’lin) — s, rita: selkkaus.
Ss salakuljetus, tullika- snatch (sndt&s) v. siepata,
allus; — a. tullia kaval- kaapata, tempaista; — s.
lava. sieppaaminen, kaappaus;
smut (smot) s. nokipilkku; tavoittaminen; palanen.
tahra, lika; saéadyton,|\sneak (sniik) Vv.  Bilpid,
rietas puhe; ruoste: — luikkia, madella; pujah-
noeta.; tabria. liata: ta4>  THehakoida = . —— 4,
— smuttily (smo? tili) lurjusmainen, halpamie-
dv. saadyttomasti, mriet- linen, kehno; — sneaking
taasti; likaisesti; ae (sniv’kin) a, hiipiva, ma-
smuttiness (smo’tines)  s. televa; liehakoiva: salai-
noki; likaisuus; sdéadyt- nen.
tOmyys, rivous; — smutty sneer (sniir) v. ivata, pil-
smo’ti) a. nokinen; li- wata > ilkastella; — es.
kainen; saadyt6n, rivo. ilkkunauru; pistosana,
snack (sndk) s. osa; ruoka- ivapuhe ;— sneerer (snii’-
pala. ror); Ss.  pilkkaaja. ivaa-
snaffle (sndfl) ss. suitset: ja,
- V. panna suitset suu-||sneeze (sniiz) v. aivastaa:
hun, suistaa, ohjata. ylodnkatsoa; — s. aivas-
snag (snig) s. pahka; ox- tus.
sanreika; uponnut puu;—||sniff (snif) v. nuuskia.

karsia.; .purjehtia wu:

snip (snip) v. leikata poik-
ponneeseen puuhun; —

ki; siepata, napistella ;—

snaggsy (snigi) a. pah- s. leikkaus; pdatkd, kais-
inen, ryhmyinen, mu- tale; osa;— sniper (sndai’-
kulainen. por) s. sala-ampuja, sis-

snail (sneil) s. etana; kuh-

nuri: Kkierukks.
snake (sneik) s, kadarme:;
v. luikerrella,, kiemur-

Si.
snipe (snaip) Ss. kurppa;
polkkypaa.

i ae niv (sniv s, raka, kino:
rella; — snaky (sneivki) snivel a rt) : iy

: ] : 3 —y. rakia; nyyhkyttada.
As luikertelevainen, vie- 5 ;
kas, petollinen snob (sndb) s,. herrastaja;

snap (sndp) v. napsuttaa lakkopetturi.

kiinni; napahuttaa; nay-|);snooze (snuuz) s. nukah-
kata, puraista> siepsca, | dus; — v. nukahtaa,
kaapata; nappia, napda-|\snore (snoor) v. kuorsata;
hyttaa; kiukkuisesti vas- — s. kuorsaus.
tata: akkia katketa;|/snort (snoort) v. korskua,
napsahtaa, naksuttaa ;-— honottaa; — gs. korsku-
Ss. katKeaminen; ndayk- minen; honotus.

kays} sieppaaminen, |/snot (sndt) s. roisto, hur-snout 4
TUS ; v. niistaa; puh-
distaa.

snout (snaut) S karsa,
turpa, kuono; hammas-
luu; imukKe.

snow (snou) s. lumi; v.
sataa lunta ; snow-
drift (snow drift) s. lumi-
kinos, nietos; snow-
flake (snow fleik) s. lumi-

snowplow
lumiaura
(snow sketit)

hiutale;
(snow plau)
snowskate

Ss

s. suksi; - snowwhite
(snow hwait) a. lumival-
kea ; snowy (snow i)
a. luminen; lumivalko
nen.

snub (snob) V typistaa,
katkoa ehkdéista torua
masentaa S tora
nuhd:

snuff (snof) v haistella
niist havittaa tirs
kua suuttua, loukkKaan-
tua nuuskata ; Ss

snuffbox
nuuskara-

nuuska
snof’ ba ka)
snuffer
tirskuja

snuffle

Ss
sla (snof’or

nuuskaaja

(snofl) v. honot-
taa puhua nenaansa
puhkua Ss korskun-
ta puhkuminen; hono-
tus; snuffles (snoflz)
spl. nuha

snug (snog) v. asettaa mu-
kavasti; piilottaa, kat
kea } a. piilossa oleva

kaAtketty mukava, stisti

snuggle (snogl) \ kKyy Kis-
tya maata kKyyryssa

so (sou) adv niin: siten,
silla tavalla samoin ;:
erittain, hyvin; olkoon
niin! hyvi on! siis, wit-
ton: Wal niin? niinkd?:
todellako ? sinne pain,
siihen tapaan ; int
Hha! vai niin! kon).
jos, silla ehdolla etta,
siinit|\ tapauksessa etta,

soak (souk) v. lUottaa: i-
mei; tunkea lapi, imey-

   

 

0 social
tya liota, véettya:  Jue-
da piesta.

soap (soup) s. saippua; —
v. saippuoida mairitel-
1s ; soapy (sowpi) a.
saippuainen; imarteleva,
mielisteleva.

soar (sour) v. liidella, ko-
hota s. korkea lento;
kohoaminen.

sob (sdb) v. nyyhkia, nyyh-
kyttaa s. nyyhky-
tys.

sober (sou’bor) a. juomaton,
raitis: kohtuullinen; sel-
va pirtea tyyni, va-
kaamielinen; - v. tehda
selviksi; tyynnyttaa; ta-
soittua, vakaantua; —
sobriety (sobravitt) Ss,

kohtuullisuus ;
.iIttl, tyyneyvse,

raitt

ius
VYS, TR
vakavuus.

(sousabv'liti)

sociability Ss.

seuranhaluisuus; ystaval-
lisyys; sociable (sou’-
Sabl) a. seuraa rakastava,
seuramielinen; tuttavalli-
nen, ystavallinen.

social (sou’sal) a. yhteis-
kunnallinen ; uraa fYra-

tuttavallinen ;
seuraelamadan
illanviet-

socialism

sosialism1;
(sou’Salist)
socialistie

sosialisti-

St

Ss

iltama

(sou’Salizm) s

socialist 3.
sosialisti:

(sousalis’tik) a

(sousia’-

nen; sociality

lit - seuramielisyys;
tuttavallisuus; social-
ize (sou’Salaiz) v. tehda
vhteiskunnalliseksi; Jar-
jestaa sosialismin mu-
kaan society (sosai’-
iti) s. yhteiskunta; seéu-
ra, yhdistys; yhteys; seu-

rustelupiiri; ylhaiso; -
sociology (sousid’lodzi)
vhteiskuntaopp?i; soci-
ological (sousiold’ dzikal)
Ss. vhteiskuntaopilMinen.

5.sock 431 solid

sock (sdk) s. sukkKa; ken- tus; Mevitys: “vilbdytys;
ka; huvinaytelma. virvoitus.

socket (sd’ket) s. onKalo,||sold (sould) imp. l. pp. ver-
kolo, kKuoppa. bista sell.

socle (sakl) s. alusta, kKan-||solder (sdl’dér eli sd’dér) v.
ta, jalka. juottaa, yhdistaa, pai-

sod (sad) Ss. turve; nur- kata; —  s. juottausaine.
mikko ; — v. Kattaa tur-||/soldier (soul’dZér) s.  soti-
peilla. las; — soldiery (soul’dZ0-

soda (sou’da) s. lipedsuola, mi) s, sotavaki.
suuda; suudavesi. sole (soul) s. jalkapohja,

sodden (sddn) vy, liota, li- antura, pohja; kampela-
koontua ; liottaa; kyllas- kala ;—v. anturoida, poh-
tyttaa. Jittaa..

sofa (sou’fa) s. sohva. sole (soul) a. ykKsindinen,

soft (sdft) a. pehmed, peh- ainoa; yKsinomainen ;
moinen ; hento, vieno; naimaton; — adv, yksin;
herkka, taipuvainen, ar- itsekseen,
ka, pelokas; lemped, ys-|;solemn (sd’lem) a. juhlalli-
tivallinen, helli; kohte- nen ; pyha ; totinen ;
lias, miellyttavia;: tasai- siannollinen, laillinen ;—
nen; sulava; suloinen; solemnity (solem’niti)  s.
mieto: = soft drink juhlallisuus; juhlamenot;
(saft drink) s. raittiusjuo- vakavuus; — solemni-
mat ——> sarpen (safn) Vv. zation (sdlemnizei son) Ss.
pehmentéa&; lauhduttaa, pyhana pitaminen; —
lepytt#i: lieventéi, hel- solemnize (sd’lemnaiz) v.
pottaa, huojentaa; sulos- viettada, pitaéa pyhana,;
tuttaa; veltostuttaa; hil- tehda juhlalliseksi ; —
jentiii; pehmeti; lauh- solemnly (sd’lemli)  ady.
tua, leppyi; heltyi; — juhlallisesti ; sdannolli-
softly (sdft’li) adv. peh- sesti; vakavasti.
meisti: hiljaa: lempe- solicit (soli sit) Vv. anoa,
isti. hellisti: — softness rukoilla, pyytaa&; herat-
(saft’nes) Ss. pehmeys; taa, Kkithottaa; vaatia,

taipuvaisuus, myontyvai-|
syys; velttous; lempeys.
soil (soil) v. tahrata, tata ;
lannoittaa; ruokkia vi-
hantarehulla; s. ruo-
kamulta, maapera, maa;
lika, tahra;: stic, Neva.
sojourn (sou dzorn) vy. oles-
kella, asustaa; viipy4;
olopaikka ;— sojourner
s. olesKeli-

S

(sow dzornor )

ja; muukalainen.

sol (sedl)} s. aurinko*: kul-
tavari; viides nuotti; —
solar (souw’lor) a. aurin-
ko-; auringon.

solace (sd’les) v. lohduttaa; |
lievittaa ; viihdyttaa; |
virvoittaa ;

Ss.

 

lohdu- || solid

tavoittaa, pyrkia;
kerata tilauksia,
solicitation
(solisitei’Son) ja soliciting
(soli sitin ) anomus,
pyytaminen; pyrkiminen ;
kiihotus;: lahjoamisyri-

etsia,
Hairita *
asioida;

Ss.

tys* tilausten keradami-
nen; — _ solicitor (soli’-
sitor) s. anoja, pyytaja,

hakija; tilausten keraa-
jH, asiamies; — solicitous
(soli’sitos) a. halukas;

toimelias; levoton; huo-
lestunut; — solicitude
(solv sitjuud) s. huolehti-

minen; toimeliaisuus; le:

vottomuus.
(sa’lid)

a. vankkKa,soliloquize 432 son

 

luja; tukeva, vakava ; (sal’vent) a. liuventava,
tiivis, tiytendinen; rai- sulattava ; maksukyky1-
tis, terve; luotettava, nen: — s. SUlattava aine.
varma: —s. kiinted aine, ||}somber (sadm’bor) a. pimea,

kiintei kappale; — soli- synkkéa; himmea, samea;
darity (sdlid@riti) s. yh- 7.8 pimeys, synkkyys:
teinen edesvastaus; yh- sameus; —— sombrous
teistunne; - solidify (sadm’bros) a. synkka, su-
(sali difai)-. v. tehda kiin- rumielinen
teiksi, jihmetytt#a; jah-||some (som) a. joku, jokin,
mettya, tlivistya; — soli- muutamat, TOtKUtL; eL1as;
dity (sali ditv) Ss. vank- vihdisen, hiukan, pikkKu-
kuus, lujuus ; tuottele- sen: noin; jokin osa; —
vaisuus; tiheys, kKiinteys somebody (som’ badi) Ss.
soliloquize soli’ lokwaie \ joku; - somehow (som’-
puhua itsekseen ; soii- hau) adv. jollakin taval-
loquy (soli’lokwi) s. itsek- la; tavalla tai toisella
seen puhuminen; ykKsiIn- something (somthin) S.
puhe, monoloogi jotakin, jokin; — adv,
solitaire (sdliteer’) s. erak- jokseenkin, noin ;
ko; suuri Llokivi sometime (som’taim) adv.
solitary (sd’literi) a. yksi- oskus; ennen, muinoin;
niinen: syl inen; hiljai- kerran; — a. entinen; —
nen: autio; ainoa; — s sometimes (som’taimz)
erakko ady valista, silloin tal-
solitude g tjuud) VKSI- Loin, toisinaan ; -—
niisyys; syrjassa olo; e- somewhat (som hwat) s
rima: okin, jotakin; joKu usa
solo (souw’lo) s. soolo, ykKsin- - L¥;. jotensakin, j0-
soitto, yKsinlaulu honkin midérin ; vaha-
solstice (Ss 3tis) s. paiva sen; - somewhere (som’-
tas ] haveer) adv. jossakin,
solubility (sdludbi litt) 3 johonkin, onnekin
liukenevaisuus, sula i-||somersault (so’morsoolt) - s.
suus; soluble (sda’lubl) kuperkeikKa.
a. liukeneva; selvilava somerset so’morset) S,
solute (sd’luut) a. mielival- kuperkeikkKa,
tainen;: iloinen somnambulation (sadmnam-
solution siluu’Son) s. sula- bjulev son) Ss. unessa kAa-
minen; selitys, selvittely, veleminen; — som-
ratkaisu; vapautus; pur- nambulator (sdmndam’ bju-
kKautuminen; muutos; so- lLeitor) Ss unessakavija;
pimus; suoritus; —solu- somnambulist (sdmnam’-
tive (sa’lutiv) a. sulatta- bjulist) s. unissakavija.
va; pehmentiva; ratkai-|| somniferous (samni’ foros)
seva a. nukuttava

solvable (sdl’vabl) a. seli-|\somniloquist (sdmni’lokwist)
tettivi, mahdollinen se- s. unessa puhuja.
littaai: maksettava; rat-|;\somnolence (sdm’nolens) _ s.

kaseva: - solve (sdlv) uneliaisuus; unenhorros;
vy. selittaa, ratkaista; - somnolent (sam’nolent )
solvency (sal’venst) Ss. a. unelias

taysivaraisuus ; takaus-|!son (son) Ss, poika; —-

kelpoisuus; — solvent || son-in-law (son’in-loo) s.sonate 433 sortie

vavy; — sonly (son’li) || ta, velho, loihtila: —
a. pojan-. || sorceress (soor’séres) S.
sonate (souw’neit) v. soida:| noita-akka ; — sorcery
S. savellys, sonaatti; — (soor’sort) s. loihtu, loit-
sonant (souw’nant) a. soin- siminen, noituus.
nullinen, adnellinen. sordid (soor’did) a. likai-
song (sdn) s. laulu, laula- nen, saastainen;. halpa,
minen, veisuu: runo: — kurja, alhainen; _ saita,
songbird (san’bord) s. lau- ahne; — sordidly (soor’-
ulintu ; _- songeratt didli) adv. likaisesti;
an’kraft) s. runoilemis- halpamaisesti; ahneest1:
taito; — songster (sorgs’- — sordidness (soor’ did-
tir) s. laulaja: laululin- nes) s. saastaisuus, ah-
1] neus; raakuus: kurjuus.
soniferous (soni’ foros) a,||sore (sour) a. hella, kipea;
kaikuva, soiva, heliseva herkka, narkas; tuskal-

linen; loukkaantunut; —

sonnet (sd’net) s. sonetti.
5 haava: murhe, tusks,

sonorous (sonowros) a. Kai- : ,
: ; : vaiva; soreness (sour’-
<uva heliseva, sointuva. \ : 4 ;

, : nea) Ss. kipu § arkuus;
soon (suun) adv. pian, Koh- hellyys; loukkaantuvai-
{ : Varnal! ‘ Zas rh 3
; irhain, Lil 1seen; nen.
Iposti; lyhyesti; miue- oa / atnak
ce sororicide (sora risaid) S.
ave sisaren murha; sisaren-
soot (suut) s. noki; —-- v. ‘
say murhaaja.
noeta; - sooty (suwti) :
wolkinen sorrel (sa’rel) a. puna-
, LU NITICIIL, °
sooth (suuth) s. totuus. to- senruskea ; — s. raudi-

kon vari: suolake.

dell?suus; ennustaminen,
nnustus: imarrus: — a.{|/sorrow (80 7TO) Ss. sum. Wiur-
Osi. todellinen: a he, huoli; mielipana; —
soothsay (suuth’sei) v. en- VY. SUITS, MuUrentiia, nus-
nustaa , i soothsayer lehtia; — sorrowful (sd’-
suuth’ seior) S. iethja, rofol) a. surullinen, mur-
ennustaia heellinen, alakuloinen ;
soothe (suudh) v. mielitel- surkea ; ikava ; —
mairitella: asettaa, sorrowless (sa’roles) a.
rauhoittaa; miellyttaa. suruton, murheeton; —
sop (sdp) v. kastaa, Hot- sorry (sd’ri) a. surullinen,
tans — go tWastettn ial. murheellinen ; surkea,
Dipala. kuria;s Hatoa. arvoten.
sophism (sd’fizm) s. jarkei-||sort (soort) s. laatu, laji;
lyoppi, viisastelu; -—— tapa, muoto; ryhma,
sophist (sd’fist) s. sofis- joukko, sarja; kerta; ar-
tis viisastelija; — pa; kohtalo; — vy. laji-
sovhistical (sofis’tikal) a. tella, ryhmitella; jar-
viisasteleva, petollinen. jestaa.: erittag: valikol-
sopor (sou’ pdr) s. horros, da; yhtyd, liittya sovel-
tainnos;: — _ soporiferous tua; padattya; sopla; —
(saporiv feros) a. nukutta- sortilege (soor’tiledz) 8.
va. arvanheitto; — sortition
soprano (sopraa’no) s. sop- (soortv gon) s. arvanhei-
raano, tolla valitseminen.

sorcerer (soor’soror) s. nvui-||sortie (soorti) s. ulosryn-sot 434 spade
tiys, uloskarkaus, ulos- hillo: kastike; — v. liot-
hyOkkays. taa suolavedesséa; sydsta
sot (sdt) s. tyhmeliini, h6l- veteen; hydkata padlle,
mi: juoppo; —_  sottish iskea.
(satis) a. typera; juop- south (sauth) s. etela; —
po a. eteldinen, etela-; —
sough (sof) s. viemari; hu- south-east (sauthiist’) s
mina, suhina, pauhu ; kaakkoinen; — southerly
syvi huokaus; tuulahdus. (so’dhorli) a. etelainen;
sought (soot) imp. 3&8 Dp southern (so’dhorn)
verbist& seek. a. eteldinen, etelassa ole-
soul (soul) s. sielu, sydan; va, etelasta tuleva;.—
ymmiarrys; pdaidasia; ul- southmost (sauth’moust)
juus, rohkeus; voima a. eteldisin ;—southwards
periaate soulless (soul’- (sauth’words) adv. etelaa
les) a. sieluton, eloton, kohti, etelaan pain; —
henget6n; halpamielinen, south-west (sauthwest’) s.
kurja lounas; 6ljykankainen
(saund) a, terve rai- paahine.

sound ve,
is; virheeton,

tis; ehea

kelpo, kunnollinen; va-
kava, varma; perusteel!l
linen: Ss salmi; ul
marakko: koetin; 8an1;,
kajahdus; \ tutkia,
koetella, urkkia; KaJjah-
duttaa, soittaa lausua,
ilmoittaa, julistaa ; sOl-
da, kaikua, kKuulua
soundless (saund’les) a
pohjaton; AinetOn, soin-
nuton; soundly
(saund’ li) adv ponte-
vasti; pe rinpohjaisesti;
tyvdyttavasti, hyvin:
raittiisti ; oikein: vaka-
vasti; Hanekkaadsti, kuu-

soundness
tervyeys,

luvasti;
(saund’ nes) s

virheettOmyys

soup (suup) Ss, lihaliemi,
soppa

sour (saur) a. hapan, mui-
kea; kirpea juro, drea,
katKera ; v tehda
happameksi, hapattaa ;
myrtya akadantya kKat-

keroittaa;:
(saur’ nes) s.
happamuus

source
kupera,
he.

souse

SOUTNESS
katkKeruus,

lihde, al-
1UUTi1; al

(sours’) s.

synty,

(saus) suolavesl ;

   

 

    

souvenir (suuveniir’ ) S.
muisto

(so’vorin) a. itse-
riippumaton ;
verraton ,;
valtaava ;

sovereign
valtainen,
rajoittamaton ;
korkein, ylin;
s. ykKsinvaltias, val-
hallitsija ; yvyhden
kultaraha ; os
sovereignity (so’vorinti)
Ss vlivaltius, yksinvalta,
erinomaisuus,

t-as

punnan

vliherruus

verrattomuus

sow (sau) s. emiasika; sii-
ra.

sow (sou) v. imp. sowed,
pp sown, kylvaa ; —-
sower (sou’dr) s. kylva-
ja.

spa (spaa) s terveyslah-
de: vesiparannuslaitos.

space (speis) s. tila,’ ala,
sija: avaruus; vAali, vali-
matka, etdisyys; lonia }
aikakausi; hetki; valixe
(kirjapainossa) ; — space-
ful (speis’fol) a. avara,
laaja, tilava; — spacious
(spei’So0s) a. laaja, avara;
tilava; - spaciousness
(spei’Sosnes) gs. tilavuus.

lapio; pa-
eunukki,
kaivaa;

spade (speid) s.
ta korteissa ;

kuohilas; — VV.— spadebone (speid’ boun)
s. lapaluu,
spall (spool) v.
lasiksi, rouhia.
span (span) s, vaaksa: ly-
hyt aika, hetkinen; pa-
ri; sillakaar: —— ¥. . mwi-
tata; kaarittaa: sitoa.
spangle (spdngl) s. koru:
kiiltava metallilevy; —
v. koristaa, helyilla ;
spangled (spdngld) a. ko-

risteltu,. Kirjailtu.
spaniard (spdn’jord) Ss. es-
panjalainen; — _ spaniel
(span’jel) s. espanjalai-
nen lintukoira; liehakoit-

hakata pa-

sija; — v. imarrella, lie-
hakoida; —Spanish (spda’-
nis) Ss. espanjalainen ;

espanjan kieli.

spank (spdnk) Vv. lyoda
kammenella, kurittaa;

S kova kammenen-

lyOnti, kuritus.

spanner (spd’nor) s.
avain.

spar (spaar) s.
pa: Tike:

ruuvi-

puomi, sal-
nyrkkitaiste-
lu: — v. salvata, telje-
ti: olla nyrkkisilia, 7ril-
della, kinata.
spare (speer) Vv. saastaa ;
karttaa, valttaa: jatiaa.,
laiminlyoda ; armahtaa,
luvata; — 4.
niukKka; kohtuullinen ;
saAstavainen, tarkka;
lika, ylimdaéaréinen; jou-
tilas: Vara-; laiha; —
sparely (speer’li) adv.
niukasti: sddstaviisesti;
— spareness (speer’nes)
s. la*thuus, hintelyys; —
sparing (speer’in) a. va-

saalia ;

hiinen: niukka; kohtuul-
linen: tarkkha: saalivai-
nen, armelias; — spare

ribs (speerribs) spl. Kyl-
kiluupaisti,

spark (spaark) Ss kipina::
keikari; — vy. saihnkyd,
sikendidi; — sparkful

(spaark’fol) a. vilkas, pir-

spall 4§

5 special

tea, iloinen; — sparkish
(spaar’ kis) a. iloinen, hil-
pea, virkea; hieno; Ko-
mea; — sparkle (spaarkl)
v. sd&kendida, kipendida;
sadihkya, valkkya; — s.
kipina; valke, kiille; —
sparkling (spaark’lin) a.
sakenOiva ; saihkyva;
kiiltava, loistava: vilkas,
hilpea.
sparrow (spd’ro) s.
nen, peipponen,
sparse (spaars) a. hajanai-
nen; —- sparseness
(spaars’ nes) Ss. hajanai-
suus. :
spartan (spaar’tan) a. spar-
talainen ; kestava, Ka-
raistu, vahan vaativa.
spasm (spdzm) s. kouristus,
suonenveto; — spasmodic

varpu-

spdzma@’aik) a, suonenve-
don tapainen; katkonai-
nen,

spat (spdt) s. jankka, rii-

ta; — v. jankata, kina-
ta: — imp; verbista, spit.

spatter (spd’tor) v. tahra-
ta: parjata, havdista ;
pirskottaa, laiskyttaa,
parskyttaa.

spavin (spd’vin) s. patti.

spawl (spool) v. sylkea; —
s: sylki.,

spawn (spoon) S. mati ;
sammakonkutu; sikio; —
vy. f{uottda: siliteda:y . o-
Lea,

speak (spiik) v. imp. spoke,
pp. spoken, puhua, haas-
taa, jutella; sanoa, lau-
sua ilmoittad, Jubistaa:
kertoa, kuvailla; —_
speaker (spii’kér) s. pu-
huja: puheenjohtaja.

spear (spiir) s, keihas, peit-
Sl arina* korsi: —=" v.
keihast#a; versoa.

special (spe’gal) a. erityi-
nen; yliméardinen; omi-
tuinen, erinomainen, nar-
vinainen: — _ specialist
(spe’salist) s. erikoistun-specie 436 speed

tija: —- speciality (spe- spectator (spektei’tor) — s.
sia’ liti) Ss. erityisyys, katsoja, katselija.
omituisuus, erityluen||spectral (spek’tral) a. aa-
ominaisuus; erikoisala ; vemainen; spektraalinen ;
specialization (spesalizet’- - spectre .! specter
son) s. erityiseen tarkoi- (spek’tor) s. aave, kKum-
tukseen miaéaréaminen ; mitus ; naky ; —--
luokittelenyinen ; _— spectrum (spek’ trom) Ss.
specialize (spne’Salaiz) v. aave, kummitus, naky,
eritvisesti mainita; mai- nakG6hdirio; varikuvio.
nita yksityiskohdittain ; specular (spek’julor) a. Ku-
kivtthi eritviseen tarko!- vastava, heijastava; pei-
ukseen ;} antautua er] likirkas.,

koisalalle ; specially speculate (spek’juleit) Vv

(sne’ sali ad\ ( tain, aprikoida, mietiskella ;
er C ritvis tar- keinotella, yritella onne-
ko < ! \ ‘ nsa: —- speculation
x ae } enel ule son) S katsele-
specialty ra ‘ minen; tarkastus; nako-
el nen kol erityl yvoin ; keinottelu; ~--
sy} omitui - erityi speculative (spek’julativ)
nen ma&Airiiy ijatteleva, mietiskele-
specie nisi) s met va; ihanteellinen ; kel-
ral notteleva:; - gspeculator
. rie . : elk julev' tor) s mietis-
species s S Spl. al ' > taorkasctaia: kei
° ] ‘ : } ry ¢ i 9 \ inadstda » » hee
rr) S 5 K - rr) ) ; La 7, 1 :
: nottelija;: - speculatory

i hs AIS e 7 . . .
spr sLtatort); a@& tTtuUuthiva,

specific spesv fih a. omi-
. k

tuinen., , ey

ind ei¢€

1
ine? rt
I

speculum (spek’julom) Ss.
peili, heijastin

sped sped) imp. ja pp

Q S r] I
} rerbist speed.
| : speech s) e puhi
oiw] eee é pitts) |
. ? ISUNtoO: Keskustelu, pa-
Kol
I | rN sal kinoim en: esit Imi Hees
mm specif, | a
t } Spe ecniess Sp Se" Les } }
g ‘ ;
y YK Ka, re on puhu-
Sel} ; ry . 2
TY Om? listvnyt
]
tel [= speed spiid imp 1 po
Ta ene’ s ern) = - PE
specimen } sped, kiirehtif, rientia,
nN UT ¢ . YY es k 1\ ‘i 7 ; ad ce se :
‘ ’ il nes \ i edis
ka , onnistua: joudut-
specious enii’?stog) a kau- taa kiiditthd, lennitthi:
nis, Komea ; valekiiltoi- edist . s. vauhti, no-

nen, naennainen, peus; kiire, menestys,
speckle (spekl) s. pilkku, edistys ; — speedful
tapla; paikka; - Vv. tan- spiid fol a nopea, iou-
rata, liata, pilkuttaa. tuisa, pikainen; onnelli-
spectacle spek’takl) Ss. nen, edullinen ; —
niytelméa; nakd ; koh- speedily (spi dili) adv.
it‘ — nopeaan, Aakkiaé; Kkiirees-

spectacular (spekta’kjulor) ti, pian, viipymatta ;
a. komea, loistava; — edullisesti; —- speediness

taus; Slimailasspell

(spiv dines) Ss. nopeus,
outuisuus; — speedless
sptid’les) a. hidas; onne-
ton, kovaosainen; —
speedy (spii’di) a. Jou-
tuisa, pikainen, viipyma4-

yn; edullinen, suotuisa.

spell (spel) s. imp. 74 Dn.
spelied eli spelt, tarina;
noituus, loihtuluku;: lu-
nous; vuoro, kausi; het-
kKinen; — vy. kertoa; ta-

We Gp keksia, loytaa ;
tenhota, noitua ; paas-
tyO6vuorosta ; tulla

1; — speller (spel’-

or) s tavaaja; aapi-

I iene

(spe lin)
oikokir-

spelling
S tavaaminen,

sinkki.
imp. ja
kuluttaa, tuh-

spelter (spel’tor) s.
spend
pp. spent,

1) iL 7 ,
( Spi 1a) Vv.

ita, hukata, haaskata ;
tukaista, lamauttaa: -—
— spending (spen’din) s.

ihlaaminen, kuluttami-
nen; — a. tuhlaava, ku-
ittava; — spendthrift
spend’thrift) s. tuhlaaja.
sperm (sporm) s. siemen;:

sammakonkutu; vaha.

spew (spjuu) vV.. sylkea;
oksentaa; sysatda, tyon-
taa,

sphere (sfiir) Ss. pallo;

karttapallo, maapallo;
ala, piiri; virka-arvo,
saaty, ilnuekka; sala;

spheric (sferik) a. pyd-
rea, pallonmuotoinen;
sphericity (sfirv siti)
pyOreys, pallomaisuus,
(sfinks) s. sfinksi;
sphinkslike (sfinks’-

s

sphinx

latk ) a. arvoitukselli-
nen,

spice (spais) Ss. hoyste,
mauste; — Vv. Maustaa,
hoysta44a; a spicery
(spav sori) s. maustetava-
rat, h6dysteet; — _ spicy

(spav si) a: hoysteinen,

  

| | maustettu;

   

of

spiral

pirtea, pls-
teliads.

ispider (spai’ddr) s.
hakki,

hama-

spigot (spigot) s. henki-
tappi.

spike (spaik) S. naula,
vaarna?: tutkhain: Bara:

— Vv; natlata ;
— spiky (spa’-
kt) a. terava: pilkikas.,
spile (spail) Ss. tulppa,
henkitappi; paalu, vaaja;

SUUMtLE,

tahka ;
terottaa 5

spill (spil) Ss, imp: Ja” pop.
spilled eli spilt, henki-
tappi; sale; siru; ---

v.

kaataa laikyt-
havit-
tippua,

maahan,
taa: vuodattaa :
taa, hikuttaa;
laiskya.

spin (spin) v. kehraté&; pu-
noa; venyttaa, pitentaa,
Viivyttaa: pyorittaa;
spinner (spin’or) s. Keh-
rani: hamahakki; —
spinningwheel (spin’in-

hwiil) Ss: rukki; —-
spinster (spins’ tor) s.
kehraaja; vanhapiika.
spinach (spi’net8) ss. spe-
natti,
spine (spain) s. selkaran-

ca * Ora. piikki; —
spinal (spai’nal) a. selka-
rangan-.

spindle (spindl) s. kieru-

akseli; lu-
Kasvaa;

tin: ‘varttisin2:
konkara; — YV.
versoa.

spinny (spivni) s. nadreik-
k6, lehdikk6; viitta.

spinous (spai’nos) a. orai-

| nen, piikikés; — spiny

(spavni) a, orainen, piik-

| kinen; hoikka; vaikea,
tukala.

spiracle (spi’rakl) s. huo-

konen, hikireika, henki-
reika.
spiral (spai’ral) a. kiertei-

wen, kiekurainen; — sS.
kiekura; ao spirally
(spai’rali) adv. kiertei-spirit

kiekuraisesti; —

sesti,

spire (spair) s. kiemura,
kiekura ; torni, hulppu;
vesa: — v. yleta, nous-
ta. .kohota: jitaa.

spirit (spirit) s, hengitys,
henki, elo; tuulahdus,
ilma; sielu; kumunitus,
aave kohoaminen, len-
to; kunniantunto; elin-
voima vilkkaus, vireys
hilpeys, eloisuus; vaka-
VUUS ; pontevuus; roh-
keus; mieliala olento ;

piitominaisuus; vakijuo-

ma; v. elahyttaa, in
nostaa rohKaista, kii-
hottaa spirited (spt’-
rited) a innostunut, vil-
kas, eloisa, reipas, inno-
kas: terdavamielinen ;
spiritism (spi’ritiem) S
spiritismi, henkioppi;
spiritiess (spv’ritles) a.
eloton, hengeton; aattet
ton; alakuloinen, halu-
ton

spiritual (sp tjual ruu-
miiton, aineeton;henkeva
ilyllinen; pyha, hengelll
nen spiritualism (<spi’-
itjualizm ) ~ henk SY VS,

henkioppi; —

liti)
aineetto-
lumiittomuus;

kirkollisuus:

pyhyys;
spirituality
a. henkisyys,

( Spti LtIUa

muus, rl
hengellisyys,
— spiritualize (spi
tehda henki-
puhdistaa, kir
taa ; é hyttaa
spirituous (spirit

henkinen,

i Tit-
mualaiz) \

seksi; irkas-

)

koholipitoinen,
ilonen.

spiry (spai’ri) a
nen,

(spit) Ss paistinvar-
lapio;

spit
ras;
yy wenna var
vistaa.

spit (spit) imp: Ja DD

a; Sg. SVLEL >

niemek«
taaseen, ia-

spit,

   

split

 

sylki;
(spi-

(BUC? 5
: spittoon
tuun’) s. sylkiastia.
spite (spait) Ss, haijyys,
ilkeys, pahansuonti; kon-
nanty6; harmi, vastus;
v. suututtaa, loukata,

spittle

lasta

harmittaa; vihata; teh-
di kiusaa; — in spite
of, huolimatta; spite-
ful (spait’fol) a. haijy,

pahansuopa.
f splas) Vv.
roiskutta<

raiskyt-
pirskot-
loiske ;
splashy
likainen, lo-
splatter
molskia,

splash
lad,

a8. = By

 

pilkku, tahra
(spla 7 S4 } a.
kainen; -
(spla’ tor ) Y.

loiskuttaa.

splay (splet) a. ulkoneva,
ulospain laajeneva,; le-
Vea.

spleen (spliin) a perna ;
suuttumus, kiukku; ras-
kasmielisyys; oikku; —
spleenish (spliv nis) a.
irea, synkkamielinen ;
spleenless (spliin’les) a.
lempeii, ystavallinen, hel-
lAluontoinen ; spleeny
(spli’vni) a. &akainen,

splendent (splen’dent) 2.
loistava selva } —
splendid (splen’did) a.

uhkea,
kunnia-
(sple nN -

loistava komea,

upea ; mainio,
splendor
dor) s. loisto, kirkkKaus;
komeus, up¢
splenetic (spli
kuloinen; kiukkKuinen.

mitik) a. ala-

splice (splais) v, liittaa yh-
teen ; s, jatko, liitos.

splint splint) s. kisko, sa-
le: sirunen; — splinter
splin’ tor) s. siru, ius-
ka; v. halkoa pirs-
toa

split (split) v. halkaista;
silpoa sirkea, louhia }

jakaua;
rako ;
pirstale,

repla ; erottaa,
s halkeama,
eripuraisuus;splutter 439 sprawl
siru; — splitter (spli’tor) vapaaehtoisesti; itses-
v. sarkea; erottaa. taan.
splutter (splo’tér) s. halina,|| spool (spuul) s. kiimi, puo-
meteli; sekaannus; — v. la, lankarulla; — Vv.
utiloida; hat&isesti pu- kaamia, puolata.
hua, spoon (spuun) s. lusikka:
spoil (spoil) v. imp. spoilt, — spoonful  (spuun’fol)
pp. spoiled, ry6staa, anas- Ss. lusikallinen ; es
taa; raastaa; pilata, pa- spoonily (spuw’nili) adv.
hentaa, turmella; havit- hassusti, holmomiaisesti ;
ta x. tuhota : —_—— Ss. ryOs- as spoony (spuu' ni) a.
tosaalis; rosvoaminen ; hupsu, hdpero, hassu.
turmio, hdvid, tuho;: -—J/|sporadic (spord@’dik) a, ha-
spoiler (spoi’lor) Ss. ros- jallinen ; silloin” talloin
»; hdvitthja: haaskaa- tapahtuva, siella taalla
oleva.
spoke (spouk) Ss. pyOran geek ees wa Cea
puolapuu; virttini: ti- 1uv1, LuUVITUS ; ajan uiu,;
kapuiden nappula peli; urheilu; leikinteko,
5 ; kuje; pilkka; leikkikalu;
spoke (spouk) v. imp. ver- ; : ;
oe ou kelpo poika; keikari; —
bista speak; — spoken ; ae ee.
; ; ees us v. leikkia, huvitella; il-
spoukn ) pp. verbista oo ‘
vehtia ; urheilla ; an
speak ; ae spokesman ee
os sportive (spour tiv ) a.
(spouk s’man) Ss. puhe- : ne :
ite re leikkisa, iloinen ; —
mies, edustaja; puolus- pe
taia sportsman (spourts’man)
mere ose “ Ss, urheilija,
spoliate (spou’lieit) v. ee spot (spat) ss pilkku, tah-
ad, TroOsvete,.—~ 27a ral -tapld.: haivdaistys;
ation (spoulier’son) S. pilkka; pieni paikka; —
ryostaminen, rosvoaml-
nen,
sponge (spondz) s. pesusie-
ni; — v. pyyhkia pois,
hivittaa; kiskoa, nylkea;
karkkya; muhentaa; —
sponge cake (spondz’keilk)
s. eras leivos; — spongy
spon’d2zi) a, sienimainen;
] uokoinen: marka, Sa-
teinen.
sponsion (spdn’son) ss. ta-
kaus, takuu, edesvastuu;
sponsor (span sor) S.

takaaja; edesvastaaja ;
kummi.

spontaneity (spantaniv itt)

s. vapaehtoisuus; vietti,
luonnon valttamatto-
myys, pakko; — spon-
taneous (spdntei’nios) a.

itsestaan
spontuane-
AdV.

vapaaehtoinen;
tapahtuva;
ously (spdntei’niosli)

  

v. tahria; havaista; mer-
kita; — spotless (spdat’-
les) a. tahraton, punb-
das; — spotted (spda’ted)
a. pilkullinen, taplikds;
— spotty (spati) a. pil-
kullinen, taplikas, kirja-
va.

spousal (spau’zal) a. haa-.
morsius-; — s. haat;
spouse (spauz) s. puoli-
so; morsian :: sulbo:

spout (spaut) s. torvi, nok-
ka; skouru, putki;.—~— vy.

ruiskuttaad ;
purskua, syOksya,
hahtaa.

sprain (sprein) v.

pantata ;
kuo-

nyrjahyt-

tia; — s. nyrjahdys.
sprang (sprdn) imp, ver-
bista spring.
sprat (sprat) s. kilohaili.

(sprool) v. loikoa;
ryOmia, kontata.

sprawl
madella,spread

 
  
   
  
   
 
   
      
 
    
 
  
  
 
   
  
  
   
 
   
 
 
  
 
 
 
   
  
 
  
   
 
  
   
   
 
  
  
  
 
 
  
   

spright

spring

springe

spray

spray (spre L)

sa; lehva;
hu.

slrottaa ;

Leeks a Ss.

ala, pinta;

spree (sprit) Ss.

ra, juomase

sprig (sprig) S.

nasta; paat

— V. okKsilla

naulata.

tus, henki;

ness (sprdi ag

kaus, virkeys;

ly (sprait’li)

painen; ilol

sprang, pp.
Ths nousta;

mesty#i; puhjeta;
tua; kasvaa;
nestya; hypahtaa,
pia; harpata,
kimmota, ponna
rata pystyyn,;
lentaa, kiitaa,

s, hyppays,

Kaus, kimmahdus,
kahdus, ponnahdus;
tevyys; vieteri; aik
kehotin; alkulahde,

pera; Kevat

—  springiness
7LC8 ) Ss jante
tevuus; kimmois
teus: — springing (sprin’-
in) a. kohoava;
ava; versov:
pays; alkupera,
lisaantymin¢

tide (sprin’

suveden aika;
time (sprit Ys
springy (sprin

Joustava, lante

moava; runsaslahteinen ;
vesiperainen.
(sprindz)

ansa.

sprinkle (sprinkl)

440

(spre d ) :
kiertaa,
kehittaa; ojents
: leveneminen,

/ spratvt )

(sp? Lit}

  
 
  

   

sputte

kuttaa, rdiskytta#a, pirs-
kottaa ; kastella; riput-
taa, sirotella; — s. rois-
ke, rdiske; — sprinkling
(sprink’lin) s. sirottelemi-
nen; pieni madara,
t. (sprit) s. itu;-Keui-
vaka, kokkapuu.
sprite (sprait) Ss. henki,
kummitus.
sprout (spraut) v. itaa, ver-
soa: - s. itu, vesa; Kaa-
lintaimet

spri

T

spurce (spruus) s. kuusi.

spruce (8pruus) .. reipas,
uljas; hieno; — Vs
sievistaa, koristaa ; ---
sprucely (spruus’li) adv.
keikarimaisesti, teesken-

nellyn hienosti; —spruce-
ness (spruus’nes) s. hie-
nous, koreus, komeus,

S1lIStTeYS.

sprung (spron) verbista
spring.

spry (sprai) a. nopea, rei-
pas, vilkas.

spud (spod) s. pieni laplo,
lasta; peruna,

spume (spjuum) s. vaahto,
kuohu; — v. vaahdota,
kuohua; — spumous
(spijuwmos) a, vaahtoinen.

spun (spon) imp. ja pp. ver-
bista spin.

spunk (sponk) s. vilkkaus,
tulisuus, tuittupaisyys;
taula; — spunky (spon’-
ki) a. tulinen, kKlivas.

spur (spér) s. kannus; kii-
hotin;3 jainaula; — v.
kannustaa; kiihottaa, yl-
lyttaa.

spurious (spjuu’rios) a, vaa-
rennetty, valheellinen ;
avioton, &paéara,

spurn (spdrn) v. potkaista,
sysith luotaan; halvek-
sia; potkia; kompastua,

- gs, potkaus; ylenkatse.

spurt (sport) v. ruiskuttaa,
purskuttaa; syOkséahtaéa ;
—— §, suihku;. purkaus.

sputter (spo’tdr) v, puhuaspy 44] stab

sukkKelaan, parskyttad ;—
5. tirskaus; parsky = me-
teli; suihku.
Spy (spai) s. vakoilija: urx-
kija; — spyglass (spai’-
kaukoputki.
(skwab). a. lihava;
tyllerd; to-
pattu tuoli- tai sohvatyy-
— squabby (skwd bi)
lihava, paksu, kémpe-

GiGs j SR
squab

S. pallero,

squabble (skiwdbl) v. kina-
ta, riidella,

rahista: vaitella; — S.

kina,  jupakiza, Tilita:

squad (skwdd) s.

177 > ; i
jupakoida,

l sotamies-
ukko; joukko, seurue;
squadron (sh

. “3279 ys i> 1- .
S ratsujoukko:;

ibd l’ron)
. qQlai
Sotalal-
aston OSasto.
squalid (skwd’lid) a.

en, saastainen;

likai-
I — squa-
lidity (skwdliditi) s. likai-

lus saastaisuus;

squalor (skweilér) s. li-

kaisuus, saastaisuus.
squal (skwool) v. parkua,
kirkua, kilbjua : — ss.

parku, huuto; vihuri; —
squally (skwoo’li) a: vihu-
rinen,

puuskainen; epata-
sainen.,

squamous

Suomuinen.

Shi

(skwei’mos) a.
kwan’ dor) Vv.
tuhlata hukat.: ——

(skwan doror)

squander rs

squanderer
gs. tuhlaaia.
square neli6-
muotoinen, neliO-; suora-
kulmainen ; pystysuora;
tosi, oikea, oikeudenmu-
kainen, rehellinen, vilpi-
ton; yhteensopiva; — s.

(skweer) a

110, nelikulmio; vink-
eli; sdannollisyys, tasa-
suhtaisuus; tasa-arvoi-
suus; — v. tehda suora-
kulmaiseksi, asettaa neli-
kulmioon; sovitella, ta-
sottaa; parantaa; sovel-
tua; — squarely (skweer’-
li) adv. suorakulmaises-

¢

n
..
rm

l

rehellisesti,
— squaresail
(skweer’seil) s. raakapur-
je.
squash (skwd8&) Vv. puser-
taa, rutistaa; — gs. tup-
muksahdus; kKur-

ti; suo0raan.
avonaisesti:

sahdus,

pitsa.

Squat (skwdat) a. kyykisty-
nyt; lyhyenvanttera; —
S, kyykkyasento; se
squatter (skwat’or) S
kyykyssa istuja: viljele-
nattOmille maille luvat-

asettunut hen-

I

tomasti

kilo.

squaw (skwoo) s. intiani-
nainen.

squeak (skwiik) v. parkua,
huutaa, kirkaista: ‘vilkis-
ta, vinkua; — s. parku;
vikina vihellys.

squeal (skwiil) VY. Bilbiua:
ilmiantaa; — s, huuto.
squeamish (skwii’mi§s) a.

karty, turhamainen.

squeeze (skwiiz) v. puris-
ta. pusertaa, rutistaa,
likistaa; —  s. puristus,
puserrus; syleily.

squib tulitusai-
ne; ivapuhe; pilkkakir-
joitus; — v. pistelld, iva-
tay

squill (skwil) s. merisipuli.

squint (skwint) a. kierosil-
mainen ;— v. katsoa Kar-
saan; olla kalteva; vaan-
ta4a kKieroon; — sg. kie-
roon katsominen.

squirm (skwdrm) v. luiker-
rella, kiemuroida;: kiive-

A luikerrus, kie-
murteleminen.

squirrel (skw0’rel) s. orava.

squirt (skwort) v. raiskyt-
taa; purskua, sydksah-

pieni ruisku;

(skwib) Ss.

La, -—— Ss,

ths oe
suihku.
stab (stab) Vv. lavistaa,
puhkaista; tyd6ntéda, syds-
ta, survaista;—s. tikarin
haava, pisto; — stabberSL

(sti’bér) s. salamurhaa-
ja.
stability

jJuUUS,

(stabvlitt) s iu-
horjumattomuus,
stable

vahva

pysyvaisyys ; —
bl) a luja,
kestava,

seisova }

stable (steibl) s. talli.

stack (stak) s. keko, au-
ma pino, laja, Kasa
savipiippu; korkea kal-
lio meressi; — v, keota
aumata.

staddle (stddl) Ss noja,
ponkka ; kainalosauva.

staff (staf) s. kavelyKep-
pi, Sauva;, noJa, ponkka ;
nuija kalikkKa ; paalu
seivis, tanko; mittapuu,
viivotil porraspuu;
nuottijakso esikunt:
paa lysto; joukko tol-

stag (stag) s uroshirvi
varsa kuohittu harka

stage (ster 5. la ; L-
kennus Lineet nayt L=
m6 pysikki, kestikieva-
ms rv} ivaunut; V ] L1]
pal porras kehitys C¢
kanta; — v. panna nayt-
teill arjestaa stage-
coach (steidz kouts) S

postivaunut, kyytivaunut

_ stagemanager (steidz-

minedzor) s. teatterin re-
gissoori staging (stel-
dxin) s. rakennustelineet;

ponkitys

stagger (std’gér) v. horjua,

hoipua; epdroida; —— &.
horjahdus, hoippuminen,
eparoiminen

stagnancy (stdg’nansi) Ss.
seisahdus; lamaus; —
stagnant (stdag’nant) a.

liikkuma-

seisahtunut;

ton: toimeton; hidas, lai-
mea, lamautunut; —
stagnate (st meit) v. DY-

siihtyi, seisahtua; laime-
ta. lamaantua; — stae-

nation (stdqnet’ son) 3.

  
   

stanch

pysahtyminen, seisahdus;

lamaannus,

staid (steid) a. vakava, ta-
sainen, tyyni.
stain (stein) v. tahria, lia-
ta; hivaista ; varjata;
s. pilkku, tahra, tapla,
hipei; vari; — stain-
less (stein’les) a. tahra-
ton; viaton.
stair (steer) s. porras, as-
tuin, rappuset; — stair-
case (steer keis) Ss. por-
taat

stake (steik) s. seivas, kKan-
ki, panos; — v. ponkit-
tii: viitottaa; uskaltaa.
stalactite (stalak’ tait) Ss.

vuorikide.

stale (steil) a. vanha; lai-
mentunut; — v. tehda
turhaksi: laimistuttaa.

stalk (stook) s. korsi, var-
si: ryhdikaés astunta, ——

v. hiipia uljaasti astua,
stall (stool) S, hinkalo;
navetta ; koju;
istuin; — v. pitaa
asua tarttua,
(stal’jon) re

kuori
tallissa ;
stallion
ori.
stalworth
urhea, uljas, rohkea;

(stdl’worth) a.
voi-
ee | :
nakas
(stei’men) s. runko,
keh: vastustus-

stamen
kunto;
voima,

stammer (std’mor) Vv. &n-

kyttaa sopertaa,

ainkytys

— 2

stamp (stamp) v. polkea,
tallata, sotkea; ma&tkia,
survoa: leimata; lyéda

rahaksi; teroittaa mie-
leen varustaa postimer-
keilla ; “= s. poljenta;

leima; kart-
postimerkki;
atu, laji; — stamp-act
s. leimavero.
(stimpud ) Ss.
pakkKo; <— %.
paeta.

tyrehyt-

leimasin,
tamerkki;}

(astimn’akt)
stampede
mieleton
sHikihtyneena

stanch (stants) v.stanchion 44

    

3 starvation

 

taa; sulkea:
a, tlivis, yuotamaton: tu-
ja, horjumaton, kestavi,
uskollinen,

stanchion (stdn’Son) s. py)-
vas, patsas; tuki; pic-
lus.

stand (stdnd) v. iin, 12
pp. stood, seisoa; sijai-
t pysahtyda, seisahtua;
kestaa; pitaa paikkansa,
pysya; karsia, sietad ;
pitaa puolensa; vastaan-
ottaa; — Ss. pDysadhdys,

sahdus; vastarinta,

jalusta, alus:

LSTUSTUS 5

hylly myyjan poyta; to-
istajan paikka; — stan-
dard (stdn’dord) s. lippu,
Viiri; laillinen miltta.,
naara; ohje; taso; mal-

es

esikuva; perikuva:
metallipito; arvo;
ivsimittainen, tadysi
voinen; kelvollinen;
tuksen mukainen;
standing (stadn’ din) a.

irsinainen, vakituinen ;
cestava, pysyva;
iikkumaton; kiintea;
s. seisominen; pysdahdys;
pysyvdaisyys, kestavyys;
paikka, sija.  jalansiia;
: merkitys:
ndpoint (stdnd’point) s.
nta. nakokanta; _-
(stand’ stil) Ss.

ae ee
ar-
ase-

seisova,

— .
VO —

Chea
sta

standstill

seisahdus, pysahdys; uu-
pumus, lamaannus.
stannary (sta’nari) s. tina-

kaivos; —- stannaous
(sta’nos) a. tinansekai-

Y

Ler.

stanza (stdan’za) s.
so, sdkeistO; huone; osas-
Co.

staple (steipl) s, merikau-
punki: markkinats paa-
tuote; raaka-aine; lanka;
—a. kaupaksi kaypéa.

star (staar) s. tahti; kun-
niamerkki; mestaritaitei-
lija; — Vv.
taa,

  

seisahtua :—|| starboard

sdiejak-|

starvation

tahdilla koris- |

 

(staar’boord) - sg,
ylihanka, oikea puoli.
starch (staarts) s. tdirkke-
lys; kankeus, jaykkyys;
— v. tarkata, kangistaa;
starchly (staarts’li,
jaykasti, kankeasti;
starchy (staarts’i) a.
jaykka, kankea,

adv.

stare (steer) s. kottarainen:

jaykka kKatse; tui-
jottaa.

stark (staark) a. kankea,
jahmettynyt; vahva,
makwas;: perinpohjainen ;
ehdoton; pelkka, paljas;

adv. kokonaan, aivan,
vallan, ihan, taydelli-
sesti,

starling (staar’lin) s. kot-
tarainen; aallonmurtaja.

start (staart) v. hypahtada,
sapsahtia, hatkahtaa,
kavahtaa; heittaytya
taaksepdin; syOkséhtaa,
hyokata, karata; lahtea;
alottaa; irtaantua; pelot-
taa.; ajad. yilos, nostaa.;
ryhtya; — s. hypahdys,
sapsanhdys, Kavahdus;
vauhti, karkaus; ponnah-
dus; puhkeaminen, pur-
kaus; puhti, puuska,
ponnistus; alku; syttymi-

——. V5

vyul-

nen; lahto; — _ starter
(staar’tor) s, kilpailun al-
kamismerkinantaja; sy-

tytinlaite voimakoneessa;
startle (staartl) v.
hypahtaa, kavahtaa, sap-
sahtaa, hatkahtaa: sai-
kahyttad, pelottaa; ham-
mastyttaa4; hy pah-
dys, kavahdus, sapsd&h-
dys; — startling (staart’-
lin) a, hdammastyttava,
mielta liikuttava; kau-
histuttava.

(staarvei’ gon) ‘s
nalka4an tai viluun nadn-
tyminen; nalké, nadanny-
Lyva: karsiminen;
starve (staarv) v. naidin-
tya nalkéaan; karsia puu-

ee

— Ss.eTTA
l ttaa
ra: vp
]
a: cae I
t t« @
SLALS
i i
i 1
) oO
f
(4
q ait
» 7
cA
stati
CT
stat n
|
)

| S

Vanve
koeln

statue

statuary

statistical

Minti
‘
oke
tl
sta

x

ltua ; naan-
ian. naanayt-
4: raukals-

~ ar 8)
1)E]
i A} A
K i
I nals
la 1u
state
+7 ;
io-
tec / "

OTT
stationary

j «i
statistt

. T1liaS
statistics

LIiaStotl

l s Ku
,

V ¢ ~ rKnRO
| i ~ -
le ay

{ HUY -

UNU

stave

1 ¢

stature

n iinkoko;
statute
iset
utory

]

steak

.
steal

D]

)

/

=<

stat

»f
Ss

ry

steal

"4Uur } s. ruu-

hti,

t? jut ) Ss. laki,

ant

}

i 49

6; —  stat-

tori) a. lail-

Linmaééréama.,

stolen

T

hi

aus,

imp. stole

Ira sra
* < a

i

stealing (stii’lin
rk

arastam!

Vi
stealth (steltn,

   
 
    
 
  
 
  
  
  
   
  
  
  
   

kaiéami varttina ;
f nuottiviiva; —
i, rikkoa, muser-
mM I La tyont
1 ) \ La
stay i * imp ja pp
stood Lad Vilpy: vy
pi .
c lz ¢ oaottaa ;:
D seisahtua id-
k i ppua luo “
t dD siet
ik ponkittaa ;
olo, olesk u viip .
inen kesta-
l pysyvalsyys; Ppy-
keskeytyminen
é este vastus
stead ) s, sija, paik-
} tuttaa, hyo-
sopia hyvin —
steadfast fast -
riu to
steadfastness
( S lujuus
lisvys: — steadily
; fT \ 7 =
OY YY i eDvDa-
steadiness te adines
< | S. inkkuus Va-
| steady
ika
ink ho ima-
O1 kes itkuy
1 inel S nnollinen

ipii. pujah-

}

}steam
S. Warkaus* hiipiminen ;
salakahmaisyys.

steam hoyry; -—
Vi hoyryta: steam-
boiler (stiim’ boildr) 3:
hoyrykKattila ; steam-
engine (stiim’ endzin) Ss:
hoyrykone; steamer

stu’mor) s. hodyrylaiva:

steamhammer (stiim’-

(stiim) s.

hamor)  s. hoyryvasara;

steamship (stiim’ Sip)

hoyrylaiva; steam-
vessel (stiim’ vesel) 3
hoyrylaiva.,

steed (sitid) s. sotaori, rat-
hevonen.

steel (stul) s. teras: tera:

a. teraksinen; tunno-

ton, kova;: — y. teras-

karaista, koventaa;

paaduttaa; — _  £steelpen
stiil’ pen) s. teraskyna ;
- steelplate (stiil’pleit)
terdslevy ; — steely
tii? li) a. teraksinen ;
kovasydaminen; luja, tai-
pumaton; — _ steelyard
stiil’jaara) s. puntari
steep (stiip) a jyrkka,
kalteva; — s. jyrkdanne,
parras; — v. liottaa, ve-
. aa: upottaa ; —
steepen (stiipn) vy. IVT
l~ +>

keta; — steepness (stiip’
jyrkkyys.

(stiipl) Ss.

LES) S

steeple torni,

huippu, kellontapuli; e¢s-
te; — steeple-chase
stiipl tseis ) esteratsas-
Tus
steer (stiir) s. ‘sonni, mul-
li — v. ohjata, suun-
nata,. JONTAA> wiltaa pe-
rad purjehtia, kul-
kea kayttaytya; —
steerage (stii’redz) s. joh-

ohjaaminen,
steersman
peramies,

taminen,
valikansi;
(sttir2’man) s.
perdanpitaja.
stem (stem) s.
si. korst:
sukuhaara;

var-
pera;
vartalo;

runko,
kanta:

445

   
   
   
  
  
    
   
   
   
  
   
   
  
   
    
  
       
  
 
 
 
     
       
   
     
   
   
    
 
    
  
 
  
  
  
 
 
  
 
  
  
  
    
  
    

stern

keula, kokka: johtava

asema; — v. Kulkea, pi-
taa vastaan; salvata, sui-
kea, padota; pyrkia

eteenpdin.
stench (stents) s.
ju, loyhka, katku.
stencil (sten’sil) s.
lavistetty

paha ha-
levyyn
nimi-kaava ;
pliirustin; — v. kaavan
avulla piirtaa.
stenographer (stind’grafor)
Ss, pikakirjottaja:;: —
stenography (stind’grafi)
s. pikakirjoitus.
step (step) v. astua, ul-
kea; akkia nousta; — s.
askel ; astunta, kulku,
kaynti; norras ° aste;
edistyminen, ylennys;
jalki; toimenpide.
stepbrother (step’brodhor)
s. velipuoli; — stepfather
(step’faadhor) s. isapuol;
stepmother (step’mod-
hor) s. aitipuoli.
stereography (stiiri@ grayi)
s. Kappaleenkuvanto, ste-
reografia.

stereoscope

(stivrioskoup)

Ss. stereoskooppi, varjo-
kuvakone.
stereotype (stii’riotaip) 3

kiintokirjaimien paino;
stereotyyppilevy; kiinto-
kirjaiminen painos; — y.
valaa stereotyyppi levy;
painaa kiintokirjaimilla.
sterile (ste’ril) a. hedelma-

ton, sikiamat in:  tuotta-—

maton; — sterility (steri’-

litt) s.. hedelmattomvys
sterling (storlin) a. taysi-

arvoinen, oikea.

stern (storn) 3, ankara,
tuima, tvyly, RHiraitinen,
kova, julma; taipuma-
ton: luja; — ss. pera-
puoli; -— sternway

(storn’ wei) Ss. perittdin
kulku, peraytyminen;
sternly (storn’li) adv.
tuimasti; sternmost
(storn’moust) a. perimmiai-stevedore 446 stipend

nen: — sternness (stor’- ni: lemped, vieno;  liik-
nes) Ss. tuimuus, vaka- kumaton; VaEaouq0o0ten, -——
vuus, ankaruus. iy vaientaa; asettaa,
stevedore (stiv’vedour) Ss tyynnyttaa, hiljentaa,

hillita ; — s. tyyneys

lastaaja. :
aanettOmyys;

 

stew (stjuu) v, muhentaa; hiljaisuus;
— sg keitos, muhennos. viinapolttimo; moo adv.
steward (stjuuw’drd) s. isan- vit yha, edelleen ;
noitsijii, taloudenhoita- kumminkin, kuitenkin,
ja, pehtori; edeskaypa: sittenkin; — _ stillborn
muonamestari; — v. hoi- (stil’ boorn) a. kuolleena
taa yimittaa syntynyt; —- stillness
stich (stik) s. varssy, sa- (stil nes) Ss. hiljaisuus,
keist6 raamatunlause. tyyneys, levollisuus; --
stick (stik) s. puikko, piik- stilly (stiv’li) adv. hiljaa,
nt (GIREU kivelykeppi, tyynestl.
sauva, tanko; pisto we || SHA stilt) Ss. puujalka ;
a raukka, vaivainen, haikara; — v. pongittaa,
huono; —- \ lavistaa, kohottaa,
pist - kiinnittaa ; tart-| stimulant (stim’julant) a.
ippua kiinni; py- kiihottava, yllyttava; —
¢ da; pysahtya ; s. yllyke, kiihotin; —
epii ( 1. kiintyneena; stimulate (stim’juleit)  v.
— stickness g nes) s kiihottaa, yllytta#a, ke-
sitkeys, tahmeus; - hottaa ; elvyttaa; —
sticky (sti’ki) a tah- stimulation (stimjulei’son)
mea, sitked, tarttuva s. kiihottaminen, yllytta-
stickle (stikl) v. kannattaa ; minen ; kiihotus ; —
kiistella, riidella stimulative (stim’julativ )
stiff (stif) a kankea, a kiihottava, yllyttava;
jaykka ; ihmettynyt, elvyttava ; — stimulus
“ initett pin (stim’julos) Ss. kiihotin,
roi tu lu 1oton: vllyke; kehotus.
muodollinen vikevi:| sting (stin) v. imp. ja pp.
itsep en: . S ir- stung, pista’; vaivata,
stiffen (stifn) loukata; : a pistin,
\ kal staa, y kista piikki; pisto; Valva;
kangi l ett) karki, tutkain; ——
hyytya: kiihty’, yitya; stinginess (stin’dZines) ss.
-—— gtiffmess (stif’nes) 5s. kitsaus, itaruus; —
jiykkyys, kankeus stinging (stin’in) a. pis-
stifle (staifl) v. tukehut- tava ; tusKallinen } —
taa; hillita, masentaa, stingy (stin’dzi) a. kit-
vaientaa, painaa alas. sas, saita; pistava, sat-
stigma (stig’ma) s. poltin- tuva, terivi, loukkaava.
merkki; hiipeimerkki;||stink (stink) v. imp. ja pp.
punanen pilkku_ ihossa; stunk, haista, léyhkata;
— stigmatize (stig’mataiz) —- s, lOyhka, KaAtku.
v. merkiti poltinraudal-||stint (stint) Vv. rajottaa,
la; hadvdista. supistaa, vahentdaa ; hil-
stile (stail) s. jalkaporras; jentha: — s. raja; supis-
pystypylvas. tus, niukkuus; tyomiaa-

still (stil) a vaitioleva, ri.
Hiinetén: hiljainen, tyy-!istipend (stai’pend) s, vaki-stipple 447 stop
nainen palkka; apuraha;|| jaard) s. karjapiha, _ai-
— stipendiary (staipen’- taus.
diert) S: palkansaaja,||stockade (stdkeid’) s, paa-
palkkalainen. lutus, pystyaita; aitaus;
stipple (stipl) v. pistevui- karjankarsina.
voin piirtia. stocking (std@’kin) s. pitka-
stipulate (stip’juleit) Vv. vartinen sukka.
tehddi vialipuhe, sopia;||/Stoic (stowik) a. stoalai-
sitoutua; maéaarata; — nen, jaykkamielinen.
stipulation (stipjulei’§on) ||stoke (stouk) v.  korjata,

s. valipuhe, sopimus; si-
toumus; madarittely.
stir (stér) v. litkuttaa : kii-
hottaa; herattaa, nostaa,
panna alkuun; hammen-
taa, sekottaa, samentaa;
s. liike; melu, pauhu,
meteli; levottomuus; Ka-
pina; mielen kiihotus;
stirring (st0d’rin) a.
liikkeella oleva, iloinen,

er

virkea: toimelias; innos-
tuttava ; kiibettava: Luo-
miota herattava; — stir-

up (storo7) ‘vi sekottaa,
hammentaa; kuohuttaa;
kiihottaa; jarkyttaa; he-
rata; olla liikkeella: —
Ss, Jalustin; rengas, san-
Ka,

stitch (stita?™ we atikata >
ommella yhteen; nitoa;
— gs. pisto; pistos.

stoat (stout) s. karppa.

stock (stadk) s. puunrunko,

Ss
polkky,
pylvas;

tukki;
sukukun-

varsi ;
patsas,

 

ta: syntypera: varasto;
osake; liikepdaéoma; Kar-
ja; ryysyt; lihamehu;
—  v. koota; varustaa; —
a. ainainen, alituinen,
pysyvdainen ; stock-
broker (stdk’broukor) S.
arvopapereilla keinotte-
1332. * -— stockholder |;
(stak’ houldor ) 34 osak-

keenomistaja, osakas; —
stockmarket (stak’maar-
ket) ss, karjamarkkinat;
osakemarkkinat ;
stocky (std@’ki) talle- ||
roinen, jantera, vantte- ||
ra; — stockyard (stdk’-!!

— |

a.

stoker
lammittaja ;
(stouk’ houl)

kohentaa:
(stowkor)
stokehole

Ss.

Ss. pannuhuone.
stole (stoul) imp. verbista
steal; — s. kaapu.

stolid (std’lid)
typera, hdlm6é6;

a. tylimd,
— stolid-

ness (std’lidnes ) s. eli
stolidity (stdlv ditt) S;
tyhmyys.

stomach (sto’mak) s. vatsa,
maha: rudokahaliu: mieli-
halu; — v. suuttua;: kar-
sia, kesta#4a: inhota,

stone (stoun) s. kivi, paa-
sis “Muna, Kkives; —=— a.
kivinen; — v. kivittaa:

— stoneage (stoun’eidz)
kivikausi;
(stoun’kotor) s.
Raajas

2
stonecutter
kivenhak-
stonewall

(stoun’wool) s. kivimuu-
ri; — stoneware (stoun’
weer) es: kiviastiat; —
stony (stouwni) a. Bivi-
nen, jahmettynyt; Lun-
teeton, kylméa.

stood (stuud) imp: «i 2p:
verbista stand.

stool (stuul) s. tuoli, jak-
kara; ulostus.

stoop (stuup) v. kumartua,
notkistua; my6Ontya, alis-
Lua, noyrtya: notkisraad,

taivuttaa; kukistaa;
Ss. notkistus, taivutus,
kumarrus; kyyryssa olo;
alentuminen,

stop (stdp) v. tukkia, sul-
kea; pidattaa. pysayttad,
seisauttaa; lakkauttaa,

lopettaa, keskeytt4d, es-
taa4; hillitd; valimerkit-storage

ti: pysahtya, seisahtua ; taa
lakata, hereta, loppua ;
isan. vilpya,;.-— 2. sel- kirja.

seisahdus, ||stout (slau
keva Va

;

sahtuminen,
pysihtyminen ; pysakk1;
tavtt j
us}

ist

nen; este, V {
4 - stopcock portteri;

-—— ‘

kak) S. hana;
) S vahvuus;

Ss ap
stopgap (stap’ f Dp Ss.
ulppa, tappi; stopp- keus; iu

   
   
  
  
  
   
    
  
  
   
   
     
   
 
   
  
  
  
  
  
 
 
   
  
 
 
  
  
 
  

1 p l
are ( eta?’ j trike} a YY ttomy\
as Std pPpCGe } = UK KI lla Iti y

minen, sulkeminen , py-|\|stove (stou
sahdys, seisahdus;

hennys; — stopple (std)

s, tulppa, korkk
+47) j

VaTa O varastonuon ieskella

k ppapuotl kokoeiima, vksinins
igh
ee

ioukko; - \ koota., |' stra

hankkia varastoon, Va- rehelling
ilvtt storehouse straight

pakkKahuon: ; asehuone ; \ oika

ranastonuone silitt

juoru: kerros, huonekKer- vaikea

kannas,

i, tappi;||stow (stou)

LS S varaslo av. pai

makasiini, aitta; ta: straighten (streitn)

t )

hva

tiiminen, tukkimi- jas, rohbkea;
— irkaihtaimaton ; _ Ss

a.

     
   
    
   
   
 
   

strait

 

kerroksiin; — story-
hook (stowribuk) s. satu-

roteva, tu-
lihava; ul-
ylpea; luja,

- stoutness
TrOteVUuUsS,

lihavuus; roh-

}uUUS,

YS.

 )

Va- miini; liesi,
tanl) v. laimmittaa

n,

way

rankasti sataa; — stormy puristus ;}

tiukka ; tarkka

(stoor’mi) a my rskyinen ; strev nor)

pauhaava; raju ponnista
story (stowri) s. historia;|| strait (st

kertomus, tarina; Itty, das:

jairkahta-

gs, vunl, Ka-
tulisija ; —

v, salyttaa

—- vy. tuipita, ukkia. Hyttaa, ahtaa, pakata ;
storage (stowrede) s. varas stowage (stowedz)  S.

toon kokoominen, vafras- korjuu, varastopaikka ;

tohuone ; sihkopatter!l ; lastaaminen.

- \ panna trastohuo-| straddle (stradl) v. seisoa,

neeseen sdilyttaa ; ~~ istua hajareisin.

i\ra-| straggle (stragl) Y. kul-

kelllA: olla

t (streit) a. suera,;

vilpiton; —

rustaa, muonittaa , pan- adv. paikalla, heti, koh-
na varastohuoneeseen ; ta suorastaan ; —

{ stre it’? awe ; )

kalla, heti, koh-

suorentaa
straightness

storax (stowrdaks) s. sto! - streit’nes) s suoruus }
sipuu; hajupihka rehellisyys, vilpittOmyys.
storied (stow'rid) histori-|\ strain (strein) v. Jannittaa,
illisilla maalauksilla KO kiristiai, tiukentaa; pon-
ISt¢ historiassa Mal- nistaa rasittaa, vaivata
nittu; muistorikas venyttaa sulkea_ syliin-
stork (stoork) s. haikara si: pakottaa esiin; Jjou-
storm stoorm) 3. myrsky, duttaa —- g Janne,
rajulim tuulispaa; ryn- ponnistus valva; rasi-
tiys, hyOkkKays - y tus; ojennus, venytys;
hyOkata, rynnata, mys mielenliikutus ; tapa;
kyta; riehua, pauhata ; laulu, fini, sdvel; paine

strainer
s, jainnittaja,
siivila.

125
-eit) a. kapea, ah-

tuskallinen; kit-

Ss

rotko, sola

taival.; salmi;strake 449 striken
pulg, mata; — straiten || —~ 8 €EsSynyve, Harharic-
(streitn) Vv. soukentaa, || Va; —— S. Karkulainen.
ahdista a, tiukentaa ' —— | streak (striik) Ss. viiva,
straitly (streivli) adv | Viiru, juova, suoni; oik-
se oh sa emled an-|| ku; — y. juovittaa, vil-
arasti, arkastl ; || ruttaa, viivottaa; kiitai:
straitness (streit’nes) S.|| — streaky (strii’ki) a
ahtaus, kapeus; tark-|| viiruinen, juovikas, suo-
kKuus; niukkuus, puute;|/ ninen; oikullinen.
pula, o * ., ||Stream (striim) — gs. virta,
strake (streik) s. viiva, ey juokseva vesi, joki, pu-
ne e || ro; — y. virrata, vuo-
strand (strand)  s. ranta ; || taa; liehua; vuodattaa;
Pee a edie; —— Vv. juovittaa, raidottaa; —
ajautua rantaan, karille ; streamer (stri?’mér) — s.
Joutua re pysah-||  viirj: revontulen side:
tya; raueta. || ——- streamlet (striim’let)
strange (streindz) a. eH s. puro, oja.
Kalainen, vieras, Ouro, |/ street (striit) s. katu.
Vontemetons © uaa. | strength (strefith) sg. voi-
nen, merkillinen; harvi- || 3 Bite Sere co i
nates tas stranger|| ™@  vakevyys; ujuus,
(streind¥ér) ‘ ih ica. 1 kestavyys; Varnes. aki
HCE ea fae | miari, madara; o:
ban eres, strengthen (strefthn) vy.
on. sds : vahvistaa, lujentaa; vir-
strangle (strdngl) v. kuris- kistiii- liskta.-
taa, tukehuttaa; sortaa:| Des pee ag OA
hk i tH - ca I ies nel strengthless (strefth’les)
sat Fi 2 3 ee ae & a. voimaton, heikko.
lation (stridfgjulei’gon) sg. ae
kuristus 2 i strenuous (stren’juos) a.
strap (strép) s. hihna, vyd; || aig harras, een
v. kiinnittéaé hihnalla; | ce Rear STe
hihnalla hutkia. | SS A ;
strata (strei’ta) spl. ker-||Stress (stres) s. paino, ra-
rokset. Situs, jannitys, ponnistus;
stratagem (stri’tadzem) - sg, tarkeys; — Vv.  painaa,
sotajuoni; kuje, keppo- pusertaa; rasittaa, vaiva-
nen; — strategist (strii’- ta.
tidzist) s. sodankd&ynnin||stretch (strets) v. pingot-
tuntija, strateegi; — taa, jannittaai; venyt-
strategy (strd’tidzi) s. so- taa; levitté&é; oikaista;
danjohtotaito, strategia. ojentaa, kurottaa; 11l9-
stratum (strei’tom) s. ker- tella; rasittaa; — gs. pin-
ros, kerrostuma. gotus, jdannitys, ponnis-
straw (stroo) s. korsi, ol- tus; ala, avaruus; jakso,
ki; hiukka; — _ = straw- rivi; ka4anne; suunta; —
berry (stroo’beri) s. man- stretcher (stret3’6r) S:
sikka; — _ strawcutter pingottaja, venyttaja;
(stroo’kotor) Ss. silppu- niskapuu; piena; paaret;
kone; — strawhat (stroo’- valhe, liiottelu.
hat) s. olkihattu. strew (struu) v. sirotella,
stray (strei) v. poiketa; kylv4a, levittia.
eksya; harhailla, kul-|/striken (strikn) pp. verbis-
ya;

jeskella; kiemurrella; —

15

ta strike,striate

striate (strat et) a. juovi-
kas
strict (strikt) a. kiristetty,
piukKa ; tiukka, tarkkKa,
tiismiillinen, huolellinen,
sHinndllinen ; ponteva,
ankara,; rajoitettu, =
strictly strikt’lt) adv.
tarkkaan, ismAllisesti,
rkisti ; strictness
t t’nes tarkkKuus.
tism isvys ankaruus,
pontevuu stricture
strik’tjur S moite; Ku-
tistulmM len
stride straid) Vv imp.
strode, pp. stridden, S-
tua harpata; levittaa
kansa pitka as-
kel, harppaus
strident (straivdent) a na-
riseva, kirskuva
strife (straif) s. pyrkimys;
yvottelu eripuraisuus
aistelu, riita, Kilista
strike (strat \ imp
struck, pp. stricken, lyo-
iske kolkuttaa,
| ikal ia lamauttaa
sur) t i yvaivata
I ittaa { n kuri
rang sta nuhdella
k hutt Dp vtt
‘ inl La herattaa
l kaa La taiste \-
heittay i viskaan-
ua koskea ; va
I ka ntaa tehda
tyblakko s isku;
\ ikKkKO strike-
breaker etraik’breikér) s
konrikk striking
i lvOova;: sat-
silmifnpistava,
kK G : i =
rit rh lakossa ie-
string x S iH nau-
h pa nkieli
rivi no i.kso kimp
pu, nn sarja
toa irit 2 in
nitta entaa kynia

    

2 structural
tah-

syinen, Kuituinen;

mea, sitked, paksu; jain-
teva.

stringency (strin’diensi) 5
tarkkuus, ankaruus; A.

tovaisuus; —  S&stringent
(gtrin’ dzZent) a.  tarkka,
ankara; sitova, pakotta-
va: kova, 11134.

strip (strip) v. nylked,
riisua; paljastaa; ryds-

thai lyps4a kKuiviin; —
s kaistale, liuska, sui-
kale,

stripe (straip) s. juovya,
viiva, viiru; sivallus, is-
ku: — vV. juovittad, a

vottaa.
stripling
rukainen,

(strip’lin) s. nuo-

poikaviikart,

strive (straiv) v. imp.
strove, pp. striven, uu-
rastaa, ahertaa; taistel-

la: kilpailla.

stroke (strouk) s lydnti,
isku. hutkaus, — sivallus;
vitsaus; halpaus; kynan-
pydriys; yritys; leimaus,
vilihdys; aironveto; hy-
villy ; — v silittaa,
pyyhkiii; hyvaéilla; tasot
taa

stroll (stroul) v. kéavella,
retkeillfA; - s. vaellus,
kively: — stroller
(atroul’or) S maankier-

irtolainen
a.

taja,
strong
voimakKas,

vahva,
vikevii; luja,
valtava, mah-
varakas;
tehokas:

(gtran)

kestAva ;
lukuisa ;
ankara;

tava,
kova,

ilmeinen; kiivas,  inmno-
kas: rh&ikea; — strong:
hold (strdn’hould) &. lin-
noitus, varustus, turva-

strongly

paikkKa;

(strdn’li) adv. kovastl,
lujasti, vahvasti.

strop (strdp) s.  hihna,
raksi

struck (strok) imp.  Yel-

strike.
(strok’tjural) 4

bista
structuralstruggle 451 sturdiness
Selispie el Ss ee
rakennukseen kuuluva, || stuff (stof)  s.
rakennustapaa koskeva; |

— structure (strok’tjur)

 

aine, tava-
ra; talouskalut; olemus,
pddasia; like; kangas;

Ss. rakenne; rakennus, | v. tayttéd; sisustaa; pai-

talo. Ssuttaa; — stuffy (sto’fi)
struggle (strogl) vy. ponnis- a. ummehtunut,  raskas,

taa; taistella; vastustel-! sakea: — stuffing

la; tuskailig: <2 pon- (sto’fin) s. tiyte.

nistus; lruolemantuska; stultify (stol’tifai) v. tyh-

taistelu, kilpailu, kamp-|| mistyttaa; pité& pilkka-

pailu. io ek todistaa mielipuo-
strumpet (strom’pet) Ss. leksi.

portto; —- a. viekas, pe-|/stumble (stombl)  v. kom-

tollinen, pastua, horjahtaa,  luis-

strung (strong) imp. ja PPp.|| Kahtaa; — gs. kompas-

verbista string. || tus, horjahdus; rikkomi-
strut (strot) v. rehennellen nen, hairahdus.

kavell4; — v. pdyhked stump (stomp) s. kanto;
kaynti; tukiseivas; wunuis- puhujalava; pdtkd, tyn-
kapuu. ka; — vy. silpoa, typis-
stub (stob) s. kanto: puhu-| taa; ‘loukata: ko6yhdyt-
jalava; — vy, perata. tad: havittaéa ; kavella
stubble (stobl) s. sinki. topsia; kulkea  vaalipu-
stubborn (stob’érn) a. up- heita pitidmissd.
piniskainen, taipumaton,|/stun (ston) v. panna kuu-
itsepdinen; — _ stubborn- roksi; huumata; ham-
ness (stob’drnes) s. uppi- mastyttadi.

niskaisuus, itsepdisyys. stung (ston) imp. ja pp.
stucco (stok’o) s. marmori-|| verbisté sting.

seko; kipsikoriste. ||stunk (stonk) imp. ja pp.
stuck (stok) imp. ja DD. || verbista stink,

verbista stick, ||}stunt (stont) v. esti kas-
stud (stod) Ss. vaarna ; | Valiasta, kentistag= =—— g
koriste; tuki; — v. ko-|| kuje, kepponen, pila.
ristaa; silata. stupe (stjuup) s. rohtimet;
student (stjuw’dent) sg. oppi-||} haude; — y. hautoa.

las, opintojen harrasta-||stupefy (stjuu’pifai) v. huu-
Ja. tutkija, ylioppilas;|| mata, tainnuttaa, nukut-
— studio (stjuu’dio) Ss. ta,

kuvaamo, taiteilijan ty6- ||stupendous (stjupen’dos) a.
huone, ateljeeri; —| suunnaton, summaton,
studious (stjuu’dios) a.|| iiiretin; ihmeellinen,
harras, uuttera, toime-|| suuremmoinen.

lias; huolellinen; harkit- stupid (stjuu’pid) a. tylsi,
tu; — study (sto’di)  s. veltostunnt;.. -tyhmi: «—
opiskelu, tutkiminen, lu-|| stupidity (stjupi’diti) gs.
keminen; ahkeroiminen, || tylsyys, velttous; type-
ponnistus, yritys; tieteen-|/| ryys; — stupor (stjuu’-
haara; opintoaine; luku-|| pdr) sg. huumaus, horros;
kamari; harjoitelma; —||_ tylsyys.

v. opiskella, lukea, opin-|| sturdiness (stor’ dines) s.
noida; miettid, tutkia;/| lujuus, vankkuus:  itse-
tiedustella; suunnitella:|| pdisyys; — sturdy (stér’-

harrastaa, ahkeroida. i| di) a. itsepintainen, uppi-2

   

suborn

 

 

minen: alamaisuus;
subjective (sobdzek’tiv) a.

sturgeon 45
Cn
niskainen; tukeva, vol-||
makas: kestaévd, luja. |
sturgeon (stdér’dzon) s. sam-||
pi. 1

stutter (sto’tér) v. ankyt-|

tii; — s. Aankyttaminen.

sty (stai) s. sikolatti; pah-
na; siveettOmyyden pe-
si: — v. sulkea lattiin.
style (stail) 5s: kivikyna;

vartalo; tyyli,
kiytés; muoti;
puhutella

puikko;
tekotapa ;5
nimittaa,

— VY.
arvonimella; olla olevi-
nansa;: — stylish (stai’-

aistikas.

ug) a. tyylikas,

suasion (swei’Zon) s. vakuu-
tus.

suave (sweiv) a. suloinen,
lemped, miellyttava.

sub- (sob-) alkutavu, joka
merkitsee ala-, ali-, mil-
tei, jonkun verran; — 8s

alhaisempi, kaskynalai-
nen,

subaltern (sobool’torn) A-
liupseeri; — subalternate
(sobaltor’net) a. vuorotte-
leva: huonompi, ala-ar-
voisempi.

subcommittee

Ss.

(sobkdmv ti)

s. alakomitea.,

subdivide (sobdivaid’ ) v.
uudestaan jakaa, jakaa
alaowastoihin.

subdivision (sobdivi’Zon) s
osien jakaminen osiin ;
osan Osa,

subduce (sobdjuus’) v. va-
hentaéa.

subdue (sobdjuu’) v. vallot-
taa, kukistaa, voittaa, |

masentaa; vahentéd; rali-
vata, viljella.

subjacent (sobdzei’sent) a.
alla oleva.,
subject (sob’dzekt) a. val-||

lanalainen, kiskynalai-

nen, alamainen; — s. esi-||

ne, aine, aihe; syy; sub-
jekti; (sobdzekt’ ) Vv.
panna valtansa alle, voit-
taa, alistaa; — subjection
(sobdzek’gon) s. vallotta-

i}
|

subjektiivinen, itsekoh-
tainen.

subjoin (sobdZoin’ ) VY. (ne
tH, lisata.

subjugate (sob’dzugeit) v.
voittaa, vallottaa, kukis-

taa.

subjunction (sobdzonk gon)
liittiminen, lisaami-
nen; subjunctive
(sobdéciik’tiv) a. lisatty ;
konjunktiivi.

(sob’limett ) ny.
jalostaa; — Ss.
elohopealiu-
(soblaim’ )

Ss,
— s§.
sublimate
hienontaa,
sublimaatti,
sublime

VOS,;
9. korkea, ylevi, jalo; —
sublimity (sobli’miti) s
jalous, ylevyys.
sublunary (sob’luneri) a
kuunalainen, maallinen.
submarine (sobmariin’ ) a.
vedenalainen; -—— 8s. ve-
denalainen laiva.
submerge (sobmords’) v. u-
pottaa; tulvia yli; vajo-
ta veden alle, uppoava,

— submersible (sobmor’-

sibl) S.. uppoava; —
gs vedenalainen laiva.
submisg (sobmis’) a, hiljai-

nen, vieno, lempea; —
submission (sobmi’Son) sg.
alistuminen, néyryys, ala-
maisuus, Kuuliaisuus; ~
submissive (sobmi’siv) a.
antautuvainen, alistuvai-
nen, taipuvainen, nOyra:
submit (sobmit’) v. a-
lentaa, laskea } jattaa
harkittavaksi; alistaa; e-

sittdi; antautua; my6n-
tyda.,
subordinate (soboor’ dinet)
a. kiskynalainen; alem-

pi; — v. alistaa; laskea;
subordination (soboor-
dinei’Son) s. alistaminen ;
alemmuus, halvemmuus;
kaskynalaisuus.

|subpoena 453

suborn (soboorn’) v. vietelld||
vadrdan valaan; lahjoa;
— subornation (sobornei’-||
gon) s. vidirin valan te-||
koon vietteleminen. |
subpoena (sobpii’na) sg. oi-||
keuden haaste; — _  yv.||
haastaa oikeuteen. |
subscribe (sobskraib’) v. al-||
lekirjoittaa: todistaa ;]|
my6ntyd, hyvadksyd; ti-||
lata; — subscriber (sob-
skraib’or) s. allekirjoitta-|
ja; tilaaja; — subscrip-
tion (sobskrip’gon) gs. alle-
KIT jJoItus kerayslista;
maksulupaus; todistus ;
tilaus.,
subsequence (sob’sikwens) sg.
seuraaminen, jalkeen tu-
leminen; — subsequent
(sob’sikwent) a. seuraa-

 

 

     
   
        
     
    
     
 
    
  
  
  
  
 
  
  
 
   

subtract

osa; lujuus, kiinteys; to-
dellisuus; vaaranalaisuus
— substantial (sobstdn’-
sal) a. todellinen, oleelli-
nen, varsinainen, tosi;
ruumiillinen, aineellinen;

luja, tukeva, vankka,
Kestaéva; runsas; vara-
kas; — substantially

(sobstan’gali) adv. todel-
lisesti, oleellisesti; aineel-
lisesti, ruumiillisesti; lu-
jasti; runsaasti; tuntu-
vasti; varsinaisesti, pd&d-
aSiallisesti; substanti-
ate (sobstdn’Sieit) v. teh-
da oleelliseksi, tehdi to-
dellisekKsi; vahvistaa; —-
substantive (sob’stantiv )
a. Olemista osoittava; it-
sendinen, omintakeinen ;
— s. substantiivi, nimisa-

 

va, tuleva, jélkeinen; uu-|} Na. ae
dempi; — _ subsequently ||Substitute (sob’stitjuut)  v.
(sob’sikwentli) adv. seu- asettaa sijaan; — s. si-

rauksena, myoOhemmin,
sittemmin.
subserve (sobsdrv’) vy. aut-||
taa, palvella; — subservi-||
ent (sobsdr’vient) a. ala-||
mainen, halyempi; hy6d-|}

jainen, edusmies; vara-
jasen; jaljenn6s; vastra-
ehdotus; — substitution
(sobstitjuw son) gs. sijaise-
na Oleminen; sijaantulo;
jaljennOs,

dyllinen, sopiva, kelvol-|| Substratum (sobstrev’ tom)

linen.

subside (sobsaid’ ) Vv; ¢ pal-
nua ponjiaan: tyyntya,
asettua ; vaheté4; avus-
taa; — subsidiary (sob-
sidiert) a. auttava, kan-
nattava; subsidize |
(sob’sidaiz) v. kannattaa,
sidi) s. raha-apu.,

|

 

|
|
i]

subsist (sobsist’ ) Vv: olla
olemassa; ela4; kestdd,|)
sdilya, pysya, jaada ; |
riippua; yllaipitaa: —|
subsistence (sobsis’ tens) |
s. olevaisuus; elatus; ruo-||
ka- | key ky: —= subsistent ||
(sobsis’tent) a. olemassa
oleva; syntyperdinen,
luontainen.

substance (sob’stans) gs. uai-
ne, materia; ydin, pada-!

Ss. pohja, perustus; maa-
pera.

|;\substructure (sobstrok’tjur)

s. alusta, perustus.

subterfuge (sob’térfjuudzZ) sg.

piilopaikka; tekosyy, ve-
ruke.

subterranean (sobterei’nian)

a. maanalainen.

subtile (sob’til) a. hieno, si-

ro; ohut? Kkevei suk-
kela; —  subtilization
(sobtilizei’Son) s. hienon-
taminen: haihduttami-
nen; sukkKeluus; — sub-
tilize (sob’tilaiz) v. hie-
nontaa; viisastella.

subtle (sob’til) a. viekas,

ovela, Aalykds.

subtract (sobtrakt’?) vy. vi-

hentaa; — subtraction
(sobtradk’gon) s. vahenti-suburb

454

   

suffocate

 

 

minen, poisottaminen: |
vahennyslasku.

suburb (sob’érb) s. etukau-
punki, laitakaupunki; —
suburban (sobor’ban) a
etu-, laitakaupungin.,

subvention (sobven’ Son) Ss.
hallituksen apuraha, apu.

subversion (sobvor’ son) Ss.
kaatuminen ; perikato,
hivid, kukistus; — sub-
vert (sobvort’ ) v. kKukis-

hivittaa.
maan-

kumota,
(sob’wet) s§,
tunneli.

(sokstid’) v. seura-
jilkeen; peria;
luonnistua ; —
lop-
menestys; —

taa,
subway
alainen
succeed
ta, tulla
onnistua,
success
pu; onni,
successful (sokses’fol) a.
onnellinen, hyvin menes-
tyva, onnistunut; —
successfully (sokses’ foli)
adv. onnellisesti, menes-
tyksella; — succession
(sokse’Son) s. jalkKeentu-:
io: jairjestys, vuo-
rojirjestys; suku, perilli-
successive (sokses’-
jarjestyksessa
perattainen ;
(sokses’or) Ss.

(sokses’ ) S.

jakso,

set ‘— a
iv) a,
raava,
successor
seuraaja.
suceinet (soksinkt’) a. sup-
pea; tismallinen, tark-
a. 5 vhteensidottu ; —-
succinctness (soksinkt’nes)
s. suppeus, lyhykaisyys;
tarkkuus.
succor (sok’or)  v.
apu; tuki,
-~ succorless
a. avuton
succulence
mehevyys,

seu-

auttaa ;
auttaja;
(sok’orles)

— s

(sok’julens) Ss.
mehuisuus ;—
succulent (sok’julent) a.
mehevai, mehuinen.

succumb (sokom’) v. uupua,
sortua, menehtya; an-
taantua.

such
semmoinen: moinen;
tildinen, samanlainen }

(sots) 4:

    

sellainen,
yh-

(sots’waiz) adv.

sillalailla.

suchwise
siten, niin,

suck (sok) v. imeda; niella;
— §, .jmeminen; aidin
maito; kulaus; — sucker

(sok’or) s. imij#; imuput-
ki: imukala; nuhjus,
narri; juoppo;— suckle
(sokl) V. imettaa ;
suckling (sok’lin) s. rin-
talapsi; valkoinen apila;
suction (sok’son) 3.
imeminen.
sudden (so’den) a.
nen, AkKkindinen, odotta-
maton; pikainen, nopea;
suddenly (so’denti)

akilli-

adv. yht’)akkia, odotta-
matta.

suds (sodz) spl. saippua-
vesi; pula,

sue (suu) v. pyytada, tavot-
tag: anosa.: haastaa  oi-
keuteen, kaérdaj6ida; ko-
sia.

suet (suu’et) s. tali, rasva.

(so’for) v. karsia;

sietda; suvaita,
sufferable (s80’-
forabl) a. siedettava,
mahdollinen karsia; sal-
littava, suotava; suf-
ferance (so’fdrans) s, kar-
simys, vaiva, tuska; kar-
sivallisyys; suffering
(so’forin) s. karsimys.

suffice (sofaiz’) v. riittéa,
piisata ; tyydyttda ;
sufficiency (sofi’Sensi) - s.
kyllyys; riittavaisyys;
kelvollisuus, kunto, pate-
VYYS; itsekyllaisyys }
sufficient (sofi’ Sent) a
riittava, kyllin suuri;
kelvollinen, kunnollinen,
pitevi; itsekyllainen; —
sufficiently (sofi’Sentli)
adv. riittadvasti, kyllin;
kelvollisesti.

suffer
kestaa,
sallia ;

suffix (so’fiks) s. loppu-
liite > =—— “feofthe’) ve iit-
taa

(sof’okeit) v. tu-
likahyttéa ;

suffocate
kehuttaa,suffrage 455

 

sun
Sammuttaa; tukehtua;—|| syys; — sully (so’li) vy.
suffocation (sofokei’ son) || liata, ryvettaa, himmen-
s. tukehtuminen, lda&k4h- tad.
tyminen. \}sulphur (sol’fér) s, mkki,
suffrage (sof’redz) s. dani, | tulikivi; —  sulphurate
aanioikeus; hyvaiksymys; sol’ foreit) v. polttaa
todistus; — _ suffragette rikkia.
(sof’redZet ) S. naisten ||sultan (sol’tan) gs. sulttaa-

aanioikeuden puolustaia.

suffuse (sofjuuz’) v. valaa,
vuodattaa.

sugar (su’gor) s. sokeri; —
v. sokeroida ;— sugarbeet
(Swgorbiit) s. sokerijuu-
rikas; — sugareane (éu’-
gorkein) s. sokeriruoko.

Suggest (sogdzest’?) v. eh-
dottaa; ‘viitata: — sug-

gestion (sogdzest’Son) sg.
ehdotus, viittaus, keho-
tus: kiusaus, viettely ;

tiedonanto; — suggestive
(sogdzes’tiv) a. ehdottava
viitattava; ajatuksia he-
rattava.
suicide (suu’isaid) s. itse-
murha; itsemurhaaja.
suit (suut)  s. takaa ayo,
pyynti, tavoitteleminen,
pyrkiminen;: rukousg, |
pyynt6; hakemus; kosin-
ta; oikeuden kaynti, rii-
tajuttu; puku; kalusto;
ryhma, jJakso; — Vv. so-
vittaa; sopia; vaatettaa,
somistaa; miellyttai:
suitable (suu’tabl) a. sopi-
va; yhdenmukainen; so-
mistava; — suite (swvit)
S. seurue; ryhma, jakso:
huoneusto ;— suitor (suw’-|
tor) S.- anojad, pyytaija.
hakija; kosija;. pd&Alle-
kantaja.

 

summit (so’mit) s.

ni.

sultriness (solt’rines ) Ss,
helle, kuuma, paahde;: —
sultry (solt’ri) a. heltei-
nen, kuuma.

sum (som) s. summa; koko-
naisuus; laskumerkki; —
¥; laskea yhteen; —
summarily (so’marili) adv
lyhyesti; sanalla sanoen;
suunnilleen; muitta mut-

kitta; — summarize (so’-
maraiz ) Vv. lyhykdisesti
Kertoa, supistaa ; —
summary (so’mart) a.
summittainen, ylimalkai-
nen; akkida, muitta mut-

kitta ratkaistu; — gs. yh-
teenveto, yleiskatsaus.

summer (so’mor) s. kesi,
suyi; — summerhouse
(so’morhaus ) s. huvima-

ja; kesdasunto.

kukku-
la, huippu.

summon (so’mon) v. kutsua
kokoon; haastaa oikeu-
teen; kehoittaa: kifhoit-
taa; — summoner (s0’-
monor) s. k&skija#, sut-
suja; oikeuden palvelija:
summons (so°monz) spl.
kutsu, kasky, haaste.

sumpter (somp’tdr) - sg.
ta, kuorma-aasi.

sumptuous (sompt’juos) a.

juh-

suleated (sol’keited) a. uur- Kallis, Kallisarvoinen ;
teinen, uurrettu. |; Joistava, komea;: ylelli-
sulk (solk) v. jurottaa, j6- nen; —— sumptnonsness
rottaa; — sulky (sol’ki) (sompt’juosnes) s. kallis-
a. juro, jOr6miinen, area. | arvoisuus; loisto, ylelli-
sullen (so’len) a. juro, ty-| SYYS.
ly, yrmead; synkei: pahaa||/sun (son) s. aurinko: -— gy.
ennustava; hidas; — sul-!} pitaa paivanpaisteessa ;-—

lenness (so’lenes) s, dreys, |
akkipdisyys; surumieli-

sunbonnet (son’bdnet) gs
naisen péd&éhine, varjohat-sunder 456 supersede

 

tu: —  sunbright (son’-||supercilious (suuporsi lios )
brait) a. privanpaistei- a. erinomaisen Kkelvolli-
nen, piivankirkas; — nen, eteva.

sunburn (son’born) v. pai-||superficial (suupérfi’sal) a.
vettya, ruskeutua; — ulkopuolinen; pintapuoli-
s. ruskettuma; — Sunday nen: — superficiality
(son’de) s. sunnuntai, py- (suuporfisiwliti) s. pinta-
hi: — sunlight (son’lait) puolisuus; — superficies
s. auringonvalo, paivan- (suuporfi’siiz) spl. pinta.
valo; — sunrise (son’raiz)

superfine (suu’porfain) a

Ss. auringonnousu ; i hienon hieno.
sunset on Ss se superfluity (suuporfluw iti)
gonlasku ; — sunshine mA
ca oe age : s. liiallisuus; — superflu-
(son sain) Ss. palvanpals- ; : ts
to: «— sunstricken .(xon’- ous (suu’ porfluos) a. liial-
oe : a linen; tarpeeton, joutava,
strikn) a. auringonpista- eee
mi: — sunstroke (son’- superhuman _(suuporhjuu -
strouk) s. auringonpistos; man) 8. yli-inhimillinen ;
sunwise (son’waiz) adv Jumalinen. —
mydtipiiviiin; — sunny superinduce (suupdrindjuus’ )
(so’ni) a. paivanpaistei- v. lisata.
nen; iloinen. superintend (suupdrintend’ )
sunder (son’dér) v. rikkoa, v. valvoa, johtaa ; —
lohkaista; erottaa, hajot superintendence (suwpor
taa, purkaa. inten’dens) s. vlivalivon-
sundries (son’driz) spl. se- ta; — superintendent
katavara ;— sundry (son’- (suuporinten’ dent) S. wie
dri) a. kaikenlainen, eri; padllysmies, tarkastaja,
useat, monta. paallikko,
sung (son) imp. ja pp. ver-|,;superior (supii’rior) a. Yy-
bista sing. lempi; ylha&isempi, kor-
sunk (sonk) imp. ja DY keampi; etevampi, pa-
verbisti sink. rempi, suurempi; ylei-
sup (sop) v. kokea; syéda sempi, laajempi; ee
illallista; — s, siemaus. superiority (supiirid’riti)
super- (suu’ por) alkutavu, Ss, etevammyys, parem-
joka merkitsee: yli-, yla-; muus, ylhaisemmyys.
liiaksi; ylenmaédrin. superlative (supdr’lativ) a.
superabound (suupdrabaund ) verraton; korkein; — Ss.
v. olla yltakyllin, uhkua; superlatiivi.
olla yli tarpeen; — super-||supernal (supdr’nal) a. yl-
abundance (suuporabon’- hiinen; taivaallinen.
dans) s. runsaus, yltikyl-|| supernatural (suuporna@ tju-
laisyys; — suberabundant ral) a. yliluonnollinen.,
(suupodrabon’dant) a. run-||supersaturate (suuporsat’ ju-
saus, yltdkyllainen; iual- reit) v. ylen kyllastyttaa ;
linen. tyydyttéa.
superb (supérb’) a. suuren-||superscribe (suuporskraib’ )
moinen, komea, upea, v. kirjottaa ylaépaéahan;
muhkea; loistava; erino- — superscription (suupor-
mainen, skrip’son) s. pintaan kir-
supercargo (suuporkaar’ go) joittaminen ; paadllekir-
s. lastauksen katsastaja; joitus.

piéiadllysmies, supersede (suupdrsiid’)  v.superstition

syrjayttaa : V1r-}
kaan.

superstition (suuporsti’ son)
Ss. taikausko ; — supersti-
tious (suuporstv &0s8 ) a. tai-
kauskoinen:; liiotteleva:
turhantarkkKa.

superstructure (suupodrtrok’-
tjur) s. rakennuksen yla-

padllysrakennus,

supervene (suuporviin’) vy.
tulla lisdf; tapahtua, 4k-
kiarvaamatta: super-
venient (suupdrviin’jent) a.
lisaksi ttuleva; jdlestd-
pain tapahtuva; Akkiar-
vaamatta tapahtuva.

supervise (suuporvaiz’ ) Vv.
tarkastaa, Katsoa perdin,
valvoa;
(suuporvvzon) s.tarkastus,
perdaankatsonta, valvon-
tas supervisor (swuu-
porvavzor) s. tarkastaja,
perédankatsoja, paallys-
mies.

supine (supain’) a. selal-
laanmakaava; huolima-

astua

osa;

ton, laiska, veltto; —
eras verbin muoto.

supper (so’por) s. illallinen:
— v. sy0da illallista.

supplant (sopldnt’) v. syr-
jayttaa, erottaa; sydsti,
kukistaa, kumota, hidvit-
tad.

supple (sopl) a. notkKea,
norja, taipuvainen; lle-

hakoitseva ; — suppleness
(sopl’nes) s. notkeus, nor-
juus; myOntyvdaisyys.

supplement (sop’liment) gi.
taydennys; liite, lisdleh-
Ti.

suppliance (sop’lians) S.
tayttaminen ; ajankulu;
huvi.

svppliant (sop’liant) a. ru-
koileva, pvyvtava:; — Ss.

armon anaja
supplicant (sop’likant) s. ru-
koilija, anoja; — suppli-
cate (sop’likeit) v.

457

supervision ||

rukoil-!'|

   
 
   
    
    
    
   
   
   
  
  
      
  
     
   
    
     
    
     
   
 
  
  
  
  
     
   
    
    
     
    
  
  
   
   
  
   
   
  
  
   
 
  
  
   
 
   
    
 
 
 
  
   
  
  
 
   
  

suppress
la, anoa; — supplication
(soplike?’ gon) Ss. pukous:
anomuskKirja, hakemus.
supply (soplai’) v. varus-

taa, hankkia, toimittaa,
tuottaa; tayttada; antaa,
suods) Ss S.  tariontsa::

hankinta: hankkiminen,
varustaminen:; varasto:
tavarat, tarpeet; —
supplyable (soplai’abl) a.
Kannatettava; siedettavd,
mahdollinen;: puolustet-
tava, suojeltava.

support (sopourt?’ ) v. Kan-
nattaa, tukea, ponkita ;
Kestaa, sietaai; rohkaista,

elahyttaa, virkistaa; vi-
lapitaa, elattad, hoitaa,
pitaa kunnossa; vdaittdi,
todistaa oikeaksi: auttaa,
puolustaa, suojella; seu-
rata; — gs. kKannattami-
nen; tuki, noja,. ponkka.:
perustus, kanta,; jalusta:
ravinto, ruoka, elatus, e-
lake; toimeentulo; apu,
puolustus, Kannatus; yl-
lapitaminen, hoito, voi-
massapitaminen ; sup-
portable (sopourt’abl) a.
mahdollinen yllapitid.

suppose (sopouz’) v. otak-
sua, oOlettaa, edellyttéi,
luulla, arvella, ajatella:
—supposing (sopouz’in) a.
otaksuva, arveleva;
adv. otaksuen, edellytté-
en;— supposition (sopo-
ev son) s. edellytys, otak-
suminen, luulo, arvelu,
oletus: mielikuvitus;
suppositional (sopozi’ sonal)
a. Oletettu; — suppositi-
tious (sopdziti’g0s) a. o-
taksuttu,. luwltu;) vadra.
valheellinen; salaa vaih-
dettu.

suppress (sopres’) vy.
huttaa, kukistaa,
fad, lannistaa ; salata;
pidattaa; estaa leviadmds-
ta; lakkauttaa ;— suppres-
sion (sopre’son) s. ehkii-

tuka-
masen-suppurate 45

tukahuttami-
nen: salaaminen, vaiti-
olo; piddittiminen; taka-
varikkoon ottaminen; -
suppressive 4vy) a
ehkaiseva,
masentava,
suppurate (sop’jureit) v.
mirkii: —- suppuration
markimi-

seminen,

( Sopre Ss
tukahuttava ;
salaava,

(sopjurev son) Ss.
nen; marka.
supermacy

ylivalta,
supreme

( SODT¢ ’masi ) S
alta

(supriim ) a
i

herruus, Vv

ylin, korkein, ylimmal-
nen, suurin ; i\adrimmai-
nen.

surcharge (sortsaardz ) \
las liiaksi I it
tiytta&a liiaks! - sg.) ci3
in’ suurl kuorm uuUsS
velkominen

surd (sord) a kuuro; hil-
igqinen: mitdt6n; soinnl-
ton ; - gs mitaton suurt
solnniton aanne.

sure (suur) a varma Va-
kuutettu; luotettava us-
kottava, taattu; luja,
vankka turvallinen, suo-
jattu kihlattu; — int
varmastli; tietysti; oi-
kein; — surety (ésuur’tt)
S varmuus, vakavuus;
takaus, vastuu; todistus;
turvallisuus} todistaja;
takaaja

surf sorf) s. kuohu; hyrs-
ky, rallokko, maininki;
merenranta

surface (sor’fes) s. pinta,
ulkopuoli.

surfeit (sor’ fit fog yvlensy O-

yltakyllaisyys;

minen}

inho, vastenmielisyys; -
\ kyllastya inhottaa,
ilettaa inhota

surge (sdrdz) s. lihde; Kai-
vo: hvyrsky, kuohu, aal-
toileminen; — v. lOyhen-
tha; hyrskya, tyrskya,
1altoilla luistaa

kirur-
sur-

surgeon (sor’dzon) s.

haavalaakari; -

o
&*s

    

  
  
   
  
   
   
  
 
 
 
  
  
      
   
   
  
  
 
  
 
 
  
 
  
    
 
 
 
  
 
 
   
 
 
 
  
  
 
 
 
 
 
  
  
  
   
 

8 survey

gery (sor’dzori) s. kirur-
- id.

surlily (sdr’lili)
Asti, areasti ;

(sor lines) Se

adv. nyrpe-
— surliness
nyrpeys, 4-
kirtyisyys; — sarly

kartyinen, 4a-
tyly ; pilvinen,

keys,
(sér’lt) 4a.
kainen,
synkka,

surmise (sormaiz’) s. arve-
lu, luulo+.aavistus; aja-
tus, miete; — v. luulla,
arvella aavistaa.

surmount (sormaunt?? ) v

nousta yli; voittaa, ku-
kistaa: - surmountable
(sormaunt’abl) a. ylinous-
LVa; mahdollinen voit-
taa,.

surname (sodr’neim) s. suku-
nimi, liikanimi; — Vv.
nimittaa liikanimella.

( sorpas’ ) v.. O18
voittaa,

(sor’plis) s.

surpass e-
tevampi,

surplice messu-

paita.

surplus (sdr’plos) s. ylijaa-
ma; iinnds, loput; va-
rarahasto

surprise (sdrpraiz’) s. ylila-
tys; himmastyaéa, kum-
mastus; — v. yllattaa ;
himmiastyttaa, kummas-
tuttaa; —-- surprising

(sorpraiz’in) a. odottama-
himmiastyttava; ih-
erinomalnen.

ton;

metteleva:

surrender (soren’ dor) v.
luovuttaa, jattaa; antau-
tua, heittaytya; — s

luopuminen ; antautumi-
luovuttaja,

(soreptv’sos) a.

nen;
surreptitious

varkain tehty; valheelli-
nen

surrogate (so’roget) s. sijai-
nen; jaljennos; - a. jal-
jennetty.

surround (soraund’) v. ym-
pardida piiritta#a, saar-
taa, sulkea.

survey (sorvei’) v. Katsella,
silmdilla: tarkastaa; pi-
tid; mitata; —- surveysurvival 459 swam
Dia. ae eee
(sor’ve) gs. tarkastus, tut-}| (sospi’ Sos) a. epadluuloi-

kiminen; maanmittaus;
peilaaminen; kartta:
surveyor (sorvev’ or)
padllysmies, tarkastelija:
maanmittaaja, kartoitta-
ja,

survival (sérvai’val)
loonjaé&aminen:

survive

S.

Be e-
jaannos;

(sorvaiv’ ) Vv.
jaaaa eloon, siilya eli-
vana; — surviving (sér-
vaiv’in) a. eloon jaanyt:

elossa oleva;:

(sorvar vor) jalkeenjai-

nyt; cloon’ jaanyvyt.
susceptibility (soseptibi’liti)

— survivor
Ss.

Ss. alttius, vastaanottavai-
suus; herkkatuntoisuus:
— susceptible (sosep’tibl)
a. altis, vastaanottaval-
nen> pystyva*? arka. ‘hel-
latuntoinen, herkki.
suspect (sospekt’) v. aavis-

taas epailla: =
epailtava
suspectful
luuleva,

varoa;
henkil6;
(sospekt’ fol)
epdileva.
suspend (sospend’) ripus-
taa; kKeskeyttaa: jdnnit-
taa; valiaikaisesti erottaa
virasta; toistaiseksi lak-
kauttaa ; suspenders
(sospen’dorz) spl. ripusta-
ja; kannattimet, henkse-
lit; — suspense (sospens’ )
Ss. epavakaisuus, epidtie-
toisuus; neuvottomuus;
jannitys; valiaikainen
lakkautus;: epavar-
ma, neuvoton; sus-
pension (sospen’gon) sg. ri-
pustaminen; lakkautta-
minen; keskeytyminen;
viivytys; maksun lakkau-
tus: valiaikainen virka-|
ero: mielen jannitys;
neuvottomuus; SUS- |
pensive (sospen’siv) y
epdavarma, epatietoinen,
neuvoton,
suspicion (sospi’Son)
paluulo,
varominen;

Ss —_—-

a.

V.

a.

Ss. e-]|

— suspicious ||

  

epaluottamus;||swam (swim)

 

nen, luulevainen; epdailyt-
tava, arveluttava.
sustain (sostein’)
nmattaa >; turvata:
laa, suojella:
elattaa,

Vv: kan-
puolus-
yllapitaa,
ruokkia; kestii,
sieta&é; hyvaksyi; todis-
taa, vVahvistaa: sus-
tainable (sostein’abl) a.
puolustettava; paikkansa
pitava; voimassa pysyva;
— sustenance (s80s’tinuns)
Ss. Kunnossapitiminen ;
kannattaminen; ravinto:
-— sustentation (sostentei’-
Son) s.

tuki, noja; kanna-
tus; ravinto, elatus.
sutler (sot’ldr) Ss. muona-

kauppias sodassa, sotaka-
pakoitsija.
suture (suu’tjur)
ompeleminen; juote.
suzerain (suwzerein) s. ylin
laaniherra; — suzerainty
(suuwzereinti) s. ylin feo-
daalinen herruus.
swab (swdb) s. kéysiluuta:
v. pesta kdysiluudalla.
swaddle (swddl) vy. kapa-
loida, kéaadria; lyddi;:

Ss. sauma;

 

 

s. kapalo.

swag (swig) Vi riippua;
sortua > - horjuaet = 7 6.
joukko, kasa; — swage
(sweidz) s. sinkki: Vv.
takoa sdnkilla.

swagger (swd’gor) v. mah-

tailla, ylpeill4, kerskait-

la; —- swaggerer (swd’-
goror) s. ylvasteliji, kers-

kailija.
swain (swein)
nuorukainen;
sulho.
swallow (swd’lo) v. nielli,
hotkaista; vet&éa& puoleen-
SA) * kuluttaa ; anastaa,
kokonaan vallata; k§drsi-
vallisyydella kest#i#:
s. nielu, Kita; nielaus:
siemaus; pd&éskynen.
imp, verbis-

maalais-
rakastaja,

Ss.

ta swim.460 swelter

swamp
swamp (swamp) Ss. Tame ; pp. swept, lakaista ;
—- VW, Upottaa, vajottaa ; pyyhk§aista ; havittaa ;
kumota, Kaataa; Dpesta, temmata pois; kiitaa,
— swamper (swdm’por) s. lenta#ai: vyorya, tulvailla:
pesija ; oe swampy _—. gs, jakaseminen; nuo-
(swam pt) a. rameinen, hoaminen; polvi, mutka;
soinen., tuho, raivo; kaari; mela;
swan (swdn) s. joutsen. sulatusuuni ; nuohooja;
swap (swdp) v. pudota a- — sweeping (swiip’in) a.
las: rapytellaé; vaihtaa. lakaseva; kaikki k&asitta-
sward (swoord) gs, turve; va, perinjuurinen ; mu-
nurmikko; — v. turpeel- kaansatempaava, valta-
la peittaa. va: — s,. lakaiseminen.
swarm (swoorm) s. purvi, || sweet (switit) a. makea,
joukko, ryhma;—v. par- imela ; hyvanhajuinen:
veilla; kihista. helei: kaunis, sieva; su-
swart (swoort) a. tummavye- loinen, herttainen, ar-
rinen: — v, tummentaa. mas, ihana, lempea; ys
mustata ; —- swarthy tavallinen, suosiollinen ;
(swoor’thi) a. tummave- suolaton, tuore, veres; =—
rinen. s, tuoksu: suloisuus; nau-
swath (swooth) s. lukko; tinto, jlo; kultanen, at-
nauha; lakeus, maani; — sweetheart
swathe (sweidh) s. kaddre, (swiit’?haart) s. mielitiet-
kapalo; — v. kKapaloida ty, sydankapynen ; —-
sway (swei) v. heilua; kal- sweeten (swiitn) v. teh-
listua ; hallita, vallita ; di makeaksl: sulostut-
— g heilahdus; paatos, taa huojentaa, helpot-
ratkKaisu ; valta, voima taa; puhdistaa, virkis-
yliherruus. tii: — sweetly (swittli)
sweal (swiil) v, kulua, va- adv. makeasti; suloises-
heta; sulaa ti, lempeasti, ystavalli-
swear (sweer) v. imp. swore sesti; — sweetness
pp. sworn, vannoa; kiro- (swiit’nes) Ss. makeus;
ta, sadatella; vannottaa, hyvihajuisuus; suloisuus,
valalla sitoa; — sweurer hempeys; lempeys, ysta-
(sweer’or) Ss. vannoja, vallisyys.
valantekiji; kiroilija. swell (swel) v. imp. swelled,
sweat (swet) s. hiki; hi- pp. swelled eli swollen,
koileminen; vaiva, Kova paisua, turvota, pullis-
tyé, raadanta; — v. hi- tua: ajettua; kuohua ;
koilla ; raataa; riistaa, karttua, Kasvaa, laajeta;
ryostaa ; rasittaa ; ~- — s. paisuminen, turpoa-
sweatshop (swet’sdp) Ss. minen, ajetus; kohoami-
hikipaja ; — sweater nen: eneneminen, Kasva-
(swe’tor) s. villapaita; — minen: kumpu; aallokko ;
sweatgland (swet’ gland) keikari; — a. paisunut:
Ss. hikirauhanen ; ee komea, hieno; — swelling
sweaty (swe’ti) a. hiki- (sweVin) s. ajos, podhdt-
nen; vaivaloinen, raskas. tymi; kupu; yltyminen,
Swedish (swii’dis) a. ruot- kiihtymys.
salainen: —_ s. ruotsin-||swelter (swel’tor) v. olla
kieli. kuumuudesta néiiaintymai-

ja silldiin, nidiaéntyéa.

sweep (swiip) v. imp.swept 461 symbol
swept (swept) imp. ja pp.|!swivel (swivl) s. kiertoha-
verbista sweep. ka; pikkukanuuna:; —
swerve (sworv) v. poiketa; swivelbridge (swivl’bridz)
harhailla, eksya ; mat- Ss. kaantosilta.
kailla, kavuta. swollen (swouln) pp. ver-
swift (swift) a. nopea, jou- bista swell.
tuisa; ketteraé, vikkela;|\swoon (swuun) v. pyortya,
pikainen; ohimenevi: — menna tainnoksiin: — 5
Ss. ¥Virta>’ wyyhdin ce vesi- pyortymys.
lisko; — swiftly (swift’-||swoop (swuup) v. iskea,
li) adv. nopeasti, pikai- kayvda kiinni; siepata,
sesti sukkKelasti; — kaapata; — s. sieppaa-
swiftness (swift’nes) Ss. minen.
nopeus; ketteryys, suk-|/sword (sourd) Ss. miekka,
keluus. kalpa; asevoima; —
SWig (swig) v. siemaista, swordsman (sourdz’man)
kulauttaa; — Ss. sie- s. sotilas; miekkKailija.
maus, Kulaus. swore (swour) imp. verbis-
swill (swil) v. siemaista: ta swear,
paihdyttaa; — gs. ku-|\sworn (swoorn) pp. verbis-
laus, siemaus; likaves1; ta swear.
rapa, swum (swom) imp. ja pp.
swim (swim) vy. imp. swam verbista swim,
eli swum, pp. swuin, ui-| swung (swon) imp. ja pp.
da, kellua: uittaa:; Ss. verbista swing.
uiminen; uitto; uimarak-|\sybarite (si’barait) s. ne-
ko. kumoitsija, mdssdAija.
swindle (swindl) v. peijata,|| sycamore (sv kamoor ) Ss.
pettaa; — gs. hutjaus, eras vaahtera.
kKeinottelu, petkutus, pe-||/sycophant (si’kofant) Si
tos; — swindler (swind’- ilmiantaja, ilmoittaja;
lor) s. Keinottelija, pet- mairittelija; kuokkavie-
kuttaja. ras; — v. imarrella, mie-
swine (swain) s. sika: — listella.
swinish (swai’nig) a, si-|\sylabie (sili’bik) a. tavu-,
kamainen; likainen, ruo-| tavuinen; —— syllable
koton, rietas. (stool) 's. tava.
swing (swin) v. imp. ja|\syllabus (sil’abos) s. sisil-
pp. swung, heilua, roik- t6luettelo; lukujarjes-
kua, keinua, kiikkua, tys; yhteenveto.

kellua: varahdella:

s. heilahdus, varahdys:
keinu, kiikku; taipuius;
vietti; — swingle (swingl)
v. heilua, riippua, roik-
kua.,

swinge (swindz) v. ruoskia. |

Swiss (swis) a. sveitsildi-

nen; — s. svelitsinkiell. |
switch (swits) s. raippa, ||
vitsa; radanvaihde; sa&h-||
konappula; — switchman |
(swit®midn) Ss. vaihde- |
mies, 1

 

(si’lodzizm)
syllogismi, paateima;
syllogize (sv lodzZaiz) Vv.
tehdd&4 pdaatelmid.

syIph (silf) s. ilman henki,
keijukainen, luonnotar;

sylphid (sil’fid) s, il-
matar, keijukainen.

symbol (sim’bdl) s. vertaus-
kuva, symbooli; kaava;
merkkikuva; sym-
bolical (simbd@’likal) a.
kuvannollinen, vertauk-
sellinen; symbolize

Ss.

syllogismsymmetrical 462 table

 

   

(sim’ bdlaiz) v. vertausku-||syndicalism ( sin’ dikalizm )
vin selittd#a; tehda ver- s. syndikalismi, eras tyd-
tauskuvaksi; kayttaa vienliikkeen suunta; —
vertauskuvia. syndicate (sin diket) Ss.
symmetrical (simet’rikal) liitto; liikeyhtyma,
a. sopusuhtainen, yhden- synod (si’nod) s. neuvos-
mukainen, symmeetri- to; synoodi.
nen; —— symmetry (S8t’-|\synonyme (si’nonim) s. sa-
mitri)  s. tasasuhtaisuus, maa merkitsevi sana; —
yhdenmukaisuus, BY tA synonymous (sind’nimos)
metria, — ci a. samaa tarkottava.
sympathetic (simpathe tik) synopsis (sindp’sis) s. ylelae
a. sympaattinen, myOta- a: : : s ‘se
et atia ented Tits katsaus, yhdistelma ; a=
: os : synoptical (sindp’tikal) aj
miellyttava ; ~~ sym-

. a ts . vleiskatsauksen antava.
pathize (sim pathaiz) Vv. F era Z
osottaa mydtituntoa; ol-|)Syntax (sin’taks) s. lausg™
la yhta mielta; —- cds gag -
sympathy (sim’pathi) s.| synthesis (sin’thisis) s, yh
mvydtituntoisuus: osan- distys, yhdistaminen; ko-¥
otto: siHdli. koomus;: synteesi; —

symphonious (simfow’nios) synthetical (sinthe’tikal)
a. harmooninen, soinnu- a. osat yhdistava, syn-
kas, vhteensopiva; — teettinen,
symphony (sim’ foni) s.|;syphilis (si filis) s. kuppa.
sointu, harmonia; sym-/\syphon (sai’fdn) s. imupil-
fonia. li; soodavesipullo.
symptom (simp’tom) s. oi-||Syriac (si’riadk) a. syyria-
re, tuntomerkki. lainen; — Ss. syyrian-
synagogue (si’nagdag) s. kieli,
juutalainen rukoushuone,/;syringe (si’rindz) s. ruisku.
synagooga. perdruisku; — v, ruiskut-
synchronize (sin’krdnaiz) v. taa.
tapahtua yht’aikaa; olla|isyrup (sirop) s. siirappi.
yhtamielta system (sis’tem) s. jarjes-
syncopate (sin’kopeit) vy. su- telma, systeemi; a
pistaa; — syncope (sin’- systematic (sistema tik)
kopi) s. lyhennys; py6r- a. jarjestelmallinen; —
tyminen. systematize (sis’tematatz)
syndic (sin’ dik) Ss. asia- v. sovittaa jarjestelmaéan,
mies, asianajaja. tehdéa& jarjestelmalliseksi.
-. (tt) kirjain T. | ta; temppeli; pyhiinark-
tab (tdb) s, iltti, kengian- ku,
kieli. tabid (ta’bid) a. hivutus-
tabard (ta’bord) s. asetak- tautia poteva, kuihtuva.
ki. ‘\tablature (tiib’latjur) s.
tabby (ta’bi) s. laikesilkki; seinimaalaus,
juoruaémma. table (tei’bl) s. pdbyt&; tau-

tabernacle (td’bérnakl) S.
valiaikainen asunto, telt-

 

| lu, kuva; pohja; luette-
lo, taulukko; ainehisto;tabor 463 talk
— Vv. panna podydalle,||tailor (tei’lor) Ss: Treats,
panna luetteloon ; a ompelija.
tablet (tab’let) Ss. pDieni||taint (teint) v. myrkyttéa;
liuska ; kirjotusvihko; || saastuttaa, tahrata; — s.
laakepallero; — tabular;; tarttuma; pahennus; tah-
(tab’julér) a. Huskamai-|]| ra, saasta; — _  taintiless
nen, levyinen ; taulun-|| (teunt’les) a. puhdas, tah-

muotoinen; —
(tab’juleit) v. tehda luet-
telo, panna luetteloon.

tabor (tev bor) Ss.
rumpu.

macit (ta sit) ~ a.
sanaton,
taciturn

mevaitelias,

nen; — taciturnity (tdsi-
P tor’niti) s. vaiteliaisuus,

» vahapuheisuus.

tack . (1Gic) -s.
nuppi; — Vv.
naulata.

tackle (tdkl) s.

aaneton,

(ta’sitorn) a;

kiinnittaa,

talja;. ka-

lusto; vakipyor4a; tak-
laus; hankea; — vV. nos-
33: ¢ siirtaa ; FuUUVALS ;

tarttua Kkiinni.

tact .(idict) -s.--tunte;... aly ;
hienotunteisuus; — tactic
(tak’ tik) a. taktillinen:
sotataitoinen; — tactics
(tdk’tiksa) spl. taktiikka,
menettelytapa,

tactile (tak’til) a.
huomattava.

tuntuva,

taction (tdk’son) s. koske-
fuss; liikutus; tuntemi-
nen,

tadpole (tdad’poul) s. sam-
makonpoika.

taffeta (ta’fita) s.  tafti-
silkki.

tag (tag) Ss. osotelippu ;
juhlamerkki; joutava
asia; roistovaki; — vy.

ripustaa; kiinnittaa; pan-
na kokoon; —  tagtail
(tig’ teil) s. kuokkavie-

ras; norkkailija.

tail (teil) s. hantd, pyrst6d;
takapuoli; takinlieve ;
varsi; saattojoukko, seu-
rue.

 

tabulate |

mata, siepata;
yllyttaa ;
Kiln):

hatté#a, ihastuttaa; kasit-

pieni

hiljainen ; st

harvapuhei-}|

pieni naula, |

talc (talk) s:

tale (teil) s.

talent

 

 

raton.
take (tetk} y,. imp, took,
pp. taken, ottaa, tem-

ANAS ac. <
Vaneita,
valloittaa ; vl1e-

saada

tia, ymmartaa; panna
pahakseen; olla hyvil-
ldan; Tuulla, pitaa >; Kayet-
taa hyvakseen, ottaa
vaarl; pita&a hyvanaan;
ryhtya: taryita, vaatia ;
vyalita’? astua} muodos-

taa; nauttia, syoda, 7u0-
aa: kuvata ; merkita;
tuntea,. kokeay  johtaa;
tilata, ostaa, vuokrata ;
kuljettaa ; — taking
(teik’in) a. viekotteleva;
viehattava ; ottavaj; —

s. ottaminen, sieppaami-

nen,
talkki, saip-
puakivi.

kertomus, sa-

tu, taringa,. Juttusy. sue:

— talebearer (teil’ beeror)

s. jJuoruaja.

(ta’lent) Ss. kyky,
luonnonlahja; — talented
(tda’lented) a. lahjakas,
kyvykas; — talentless
(td’lentles) a. kKyvyton.

talisman (td’lizman) s. tai-

kKakalu.

talk (took) v. puhua, haas-

taa, keskustella, tarinoi-
aa. pakinoida ; kertvua,

mainita; — gs. puhelu,
keskustelu, pakina }.-——
talkative (too’kativ) Bs

puhelias, suulas, kieleva;
—_ talker (too’kor) s.
puhuja; kerskaaja, suun-
pieksaaja ; talking
(took’in) a. puhelias; pu-tall 464 tarantula
huva, puhekykyinen; — makka adnl: kara: nuo-
s, puhuminen, juttelu. to.
tall (tool) a. pitki, kor-||tangent (fan dzent ) s. tan-
kea, iso; hoikka; mah- genttl, Sivuajaja ; —tan-
tava, suuremmoinen; — gible (tdn’dzibl) a. tun-
tallness (tool’nes) gs. kor- tuva; kouraantuntuva,
keus, pituus ilmeinen, selva; varma.
tallow (td’lo) s. tali; ’ tungle (tungl) v. sotkea,
j talita < ithottaa sekottaa,  kKietoa, ham-
nae pene mentiii; — s. selkkaus,
f rote te s yvykalapuu:
tall) iwi i Ve “ J hammennys; vanu, tak-
vastine; nimiliuska; -
: ku
r Ovi ukat aa ~» ai
‘& eee m 7 1 ws tango (tiin’ou) s eris
Linata, appaa; askea ‘ ie : ae :
s tanssl ; Ss. tanssla tan-
talon (td’lon) s. petolinnun aie
kynsi, tank (tiénk) s. siili5, amg
tamarack (td’mardk) s. leh- me. ¢
tikuusi. fankard (tdnk’ord) s. juc
tambour (tim’buur) s. tam- makannu, kannellinen

buriini, kasirumpu;
tambourine
s. kasirumpu.

(tamburtin’ )

tame (teim) a. kesy noOy-
ra, savyisa, siivo; hil-
jainen; laimea, yksitoik-
koinen, ponneton;: tuntee
ton; — v. kesyttaa ma-
sentaa, noyryyttaa ;
tameless (teim’les) Q
kesymaton, hilliton ;
tamer (tei’mor) s. Kesyt-
taja.

tamis (ta’mis) Ss. seula,

valppa.

tammy (td’mi) s.

as.

tamp (tamp) Vv. tukkia
latausreika

tamper (tim’por) v. puut-
tua, sekaantua; héairita,

peukaloida: puuhata:

kokeilla; lahjoa; puos-
karoida.

tampion (tdm’pion) s. tulp-
pa; tykintulppa,

tan (tan) v. peitota, par-
kita; rusketuttaa; paah-
taa; — s. parkki; ruskea
vari; — a. keltaisenrus-
kea, nahanvdarinen.

tanager (td’nadzér) s. var-

puslintu.
tang (tin) s
merkki,

outo maku:;:
hiukkKanen; Ki-

|

seulakan-||

ii tarantula

haarikka.
tanner
tannery

(tan’or) s. nNahkurt:

(tan’ori) s. nah-

katehdas.
tansy (tdn’zi) s. pietaryrtti.
tantalize (tdn’talaiz) v. vai-
vata; herattaa pettyvia

} toiveita.

itantamount (tan’tamaunt)
a. samanarvoinen, samaa
inerkitseva, sama.
| tantivy (tdn’tivi) s. nelis-

} +

|| tvs; v. ratsastaa tayt-

ta laukkaa, nelist&a.

itap (tap) v. taputtaa, ko-
puttaa, kolkuttaa; las-
kea, juokKsuttaa tynny-

| riin; — s. taputus, kol-

| kutus, koputus; tapinrei-
ka ; tappi, hana; —
tapster (taps’tor) s. juo-
manlaskija, viinuri,

tape (teip) s. kKapea nau-
ha, kaistale; — tapeline

(teip’lain) s. mittanauha.

taper (teip’6r) s. vahakynt-
tila; suippo; — v. Kave-
ta, suipeta, pieneta, hu-
veta.

tapestry (tid’pestri) s. kir-

jausty6, kirjaeltu seinéd-

verho.
itar (taar) s. terva: meri-
mies; — y. tervata.

(taran’tjula) S.teach

 

tarantella 465
erigs myrkyllinen ha&ma-||
hakki; — taraniella ,_ ta-||
rante’la) s. Italian kan-
sallistanssi.

tardily (taardili) adv. vit-
Kallisesti, hitaastt ; —
tardy (taar' di) a. hidas-
liikkeinen, vitkallinen:
myOhdinen; laiska; vas-

tahakoinen.
astian-

fare (téeer? Ss: taara;
paino.

target (taar’get) s. maali-
taulu; Jiipi-.

tariff (ta’rif) s. .tullitaksa;

hintaluettelo.

tarnish (taar’nis) v. him-
mentaa, sumentaa, tum-
mentaa; tahrata, saas-

tuttaa,
tarpaulin
tervavaate;3
sadelakki; merimies.
tarry (ta’rt) v: viipya, jaa-||
da, vitkastella; odottaa. ||
tarsal (taar’sal) a. nilkka-,!|

(taarpoo’lin) s
Oljylakki, |

karsia ; maistami-
nen; nauttiminen; maku;
halu, mieliteko; aisti; ko-
etus; tasteful (teist’-
Jol) a. maukas; aistikas;
tasteless (teist’les) a.
mauton; valjahtynyt, lai-
mea; ikava, eloton; —
tasty (teis’ ti) a. hyvan-
makuinen; aistikas, hie-
no.
tatter
raasy,
pia, raastaa.
tattle (tatl) v.
jaaritella; kielia,

Ss.

(ta tor)
repale;

Ss. ryysy,

= Vio ft eH
lorpodtella,
juoru-

ta; — s, pakina lorpodtys;
JuUOrU.

ltattoo (tdtuw’) s. iltasoitto;
ihopiirrokset; — v. maa-
lauksilla koristaa ihonsa,
tatueerata.

ltaught (toot) a. kired, tiuk-
ka; — imp. ja pp. ver-
bista teach.

taunt (taant) Vv. -nerjata,
haukkua ; ivata; -—— S.
soimaus, herjaus; iva.

tautology (tootd’ lodzi) S.
tautologia, samasanal-:
suus.

nilkkaan kuuluva; saa
tarsus (taar’sos) s, nilk-}|
Ka.
tart (taart) a. karmea, ||
muikea; teradva; — 46.||
torttus — tartness | |
(taart’nes) s. happamuus. ||
tartan (taar’tan) s. ruudu- |
kas, raitainen  villakan-||
as.
tartar (taar’taar) s. tatari-
lainen ; — tartarous
(taar’taros) a. villi, raa-|
ka; ilkea.
tartar (taar’tor) s. viiniki-|
vi; hampaanruoste.
tartarus (taar’taros) s. ma-
nala, helvetti.
task (task) s. tehtava; vel-

vollisuudet; laksy; toimi;
yritys; raskas tyO; — Vv.
maarata tehtava, panna
toimeen, pitaa ty6ss4; ra-
sittaa.
tassel (tadsl)
hy, t6yhto.
taste (teist) v. maistaa; ko-

s. tupstu, roy-

 

 

kea, tutustua; nauttia;

 

  

   

tavern (td’vorn) s. ravinto-

la, kapakkKa.

taw (too) «Vv; ‘parkita; ha-
pattaa; piesta.

tawdry (too’dri) ‘a, korea,
kirjava; raikea.

tawny (too’ni) a. keltaisen-
ruskea; ruskeaihoinen.

tax (tdkse)-s, vero; rasitus:

velkomus; .—
rasittaa; ar-

taxation
taksoitus;

vaatimus,
v. verottaa;
vioida;
verottaminen,

— taxicab (tadk’sikabd) s.
vuokra-automobiili.

tea (tii) s. tee; teeillaHi-
nen; —teasaucer (tiisoo’-
sor) s. teevati; — tea-
spoon (tii’spuun) s. teelu-
sikka.

teach (tits) v. imp. ja pp.

taught, opettaa, neuvoa;team 466 temper

 

niytta’a, ilmoittaa, osoit-|!| kolmestatoista yhdek-
taa: — teacher (tiit’?-|| sdintoista.
8dr) s. opettaja; saarnaa-!|teeth (tiith) spl. verbista
ja; — teaching (tiit’sin)|| tooth; — v. saada ham-
s. opetus, opettaminen;{| paita; — teething (tii’-
oppi. ||} thin) s. hampaitten saan-
team (tiim) s. parvi; lau-|| ti.
ma; valjakko, parihevo-|| teetotaler ( tiitow teilor ) s.
set; pelipuolue; — team- ehdottomasti raitis.
ster (tiims’tér) s. kuorma-|| tee-totum ( tiitow tom) Ss.
ajuri. hyrra.
tear (tiir) s. kyynel; pisa-||teil (?tiil) s. lehmus, niini-
ra: — teartless (ttir’les) || puu.,
a. kyyneletén; tunnoton.}|teint (teint) s. vari; ihova-
tear (teer) v. imp. tore, pp ri; hipia.
torn, repia, reviistai;||telegram (te’ligram) s. sdah-
raastaa; uurtaa; silpoa, k6sanoma; - telegraph
1.adella: temmata, Kkis- (te’ligraf) s. sahkolenna-
koa; raivota, riehua; tin; - v, sahkottaa, 1a-
rynnité, hydokata; — s hettaa sahkosanoma.
repeimid, halkeama, ra-|| teleological (teliold’ dzikal)
ko; — tearing (teer’in) a. teolooginen, tarkoitus-
a. repivai; hurja, raivoa- perainen: — teleology
va, meluava; — s. repi- ( tiilia’lodzi) Ss. teologia,
minen tarkoitusperdaisyys.
tease (tiiz) v. karstata; h&a-/||telephone (te’lifoun) s. tele-
kildida; arsytté&a, harna- fooni, puhelin; — v. tele-
ta, kiusata ; — teasel foneerata.

(tiizl) s. karsta; takki-j|telescope (te’liskoup) s. te-
ainen, leskooppi, kaukoputki.
teat (tiit) s. nisd, nanni tell (tel) v. imp, Ja wp:
technic (tek’nik) s. teknik- told, sanoa, lausua; ker-
ia. taito; — technical toa, ilmoittaa, antaa tie-
(tek’nikal) a. teknillinen ; to; selittaaé; laskea; o-
erikoisammattiin kuulu- sua, sattua; kaéskea, pyy-
va; — technicality (tek- taaé ;—telltale (tel’teil) s.
vika’ litt) s. teknillisyys; kielikello, juoruaja; las-
ammattiomituisuus; lain- kukone; — teller (tel’or)
opillinen muodollisuus: s kertoja, puhuja; ra-
technological (teknold’ dzi- hastonhoitaja; — telling
kal) a. teknolooginen; te- (teVin) a. kertova; vaikut-
ollisuutta koskeva; — tava, sattuva, tepsiva ;—
technology (teknd’lodzi) s. kertominen; ilmaisemi-

s. teknologia, keinotiede. nen; juoruaminen.
techy (tet si) a. artyinen,||temerity (time’riti) s. nur-
akkivihainen, juus, rajuus, uhkaroh-
tedious (tii’dios) a. pitkive- keus.
teinen, vasyttava, hidas. temper (tem’por) v. sovit-
teem (tiim) v. penikoida ;|| taa, lepytt#a, hillita; ta-
luoda, synnyttéa, tuottaa;|} sottaa; karaista; sotkea,
— teemless (tiim’les) a.|| vanuttaa; — s. sekoitus;
hedelmat6n; kuiva, me- luonne, mielenlaatu; tyy-
huton. \' mneys; kiukku,' kiivaus;

teens (tiinz) spl, ikivuodet!! sisu; keskivili; vilitys

lea

tempest

   

tenor

 

— temperament (tem’po-|

|
rament) s. luonto, jarjes- |
tys; sovittelu; luonteen-||
laatu ; temperance ||

 

(tem’ porans) kohtuus;
raittius, siivous, séaadylli-
syys; tyyneys; — temper-
ate (tem'poret) a;  koh-
tuullinen ; saadyllinen,
Slivo; tyyni, lauhkea;
temperature (tem’poratjur )
luonto; tasaisuus; yh-
distys; lauhkeus; lampo-
maara.
tempest (tempest)
ky, Farum:
tempestuous
juos ) a. myrskyinen;
pauhaava; kiihkea.
temple (templ) temppeli;
ohimo,
templet
kaava.
tempo (tem’pou)
tahti.
temporal (tem’poral) a. ajal-
linen; temporality |
(tempora liti) hetkelli- |)
maéaaraaikaisuus ;
temporalities(tempord litiz)

Ss.

|
|

5.

|
|
|

Ss. Myrs-|
raivo;
(tempest’- |

Ss

~~.

(tem’plet) s

malli,

s. temppo, |

|

s.

SYYS,

spl. kirkollistulot; maal-
linen omaisuus; — tem-

porary (tem’poreri) a. net-
kellinen, satunnainen ;
valiaikainen ; tein-
porize (tem poraiz) v. mu-
kaantua olosuhteitten
mukaan; viivytella; hor-
jua; vitkastella.

tempt (tempt)  v. vietella,
houkutella; koetella;
temptation (temptei’gon)s

|
|
|
|

|

kiusaus, houkuttelu, vie-
kotus; — tempter (temp’-
tor) gs. kiusaaja, viette-
lijad; — tempting (temp’-

tin) a. viekoitteleva, hou-
kutteleva.
ten (ten) s. kymmenen;
tenth (tenth) a. kymme-
nes; — tenfold (ten’fould)
a. kymmenkertainen.,
tenable (ten’abl) a. luja, tu-
keva, vahva,

 

 

 

 

tenacious (tinei’Sos) a. hal-

lussaan pitava; lujana
pysyva; tarkka; tahmea;
sitkea ; — tenacity (tind’-
siti) B tarttuvaisuus;
tahmeus, limaisuus; lu-
juus, vahvuus,

tenancy (te’nansi) s. arenti,
vuokraus; — tenant (te’-
nant) s. arentimies, vuok-
raaja; — v. vuokrata; -—
tenantry (te’nantri) ppl.
arentimiehet.

tench (tents) s°  toutsin,
suutari (kala).

tend (tend) Vv. vartiolda,
suojella, hoitaa, paimen-
taa;s kulkea, pyrkia: tar-
koittas, ; auttaa ; —-
tendency (ten’densi)  s.
suunta, tarkotus, taipu-
mus, pyrkimys; — ten-
der (ten’dor) s. holtadag,
suojelija, vartija; tarve-
vaunu; huolenpito; tar-
jous; — a. pehmed; heik-
KO; arka; Nella; pieni;
kallis, rakes: .tunteelll-

nen; varovainen; lempedad;
— y. tarjota; hellasti hoi-
taa; rakastaa; — tender-

loin (ten’dorloin) s,. reisi-
paisti; ravintola.

tendon (ten’don) s. janne.

tendril (ten’dril) s. k6yn-
nos.

tenebrous (te’nibros) a. pi-
mea, synkea,

tenement (te’niment)  s, a-
sunto, huoneusto.

iItenet (ten’et) s. periaate,
uskonkappale, perusto-
tuus.

tennis (ten’is) s. tennispeli.

tenon (te’non) s. tappi, nap-
pula.

tenor (ten’or) s. kestami-
nen, pitkittyminen; ku-
luminen, edistyminen;;}
laji, luonne, sisalt6, hen-
ki; jaljennds; tenoriadani;
tenorinlaulaja; alttoviu-
lu,taminen; venytys; janni-
tys, kiristys; ponnistus;
— tensity (ten’siti) ki-
reys, jannitys; tensive
(ten’siv) 4 pingottava ;
kirea, tiukkKa.
tent (tent) teltta; noOyh-
titukko, liinannukka;
v. asua teltassa; urkkia,
udella.
tentative
keeseen
keellinen ;
tenter (ten’tor)
koneenhoitaja;
huone ; — V.
kehykseen.
tenuity (tinjuwiti)
hienous, kapeus;

S.

S.

ko-

ko

(ten’tativ) a.
perustuva,
S koe,
pingotin.
kuivaus-
pingottaa

Ss.

Ss

yvete-

lyys; koyhyys, kurjuus;
tenuous (ten’juos) a. 0O-
hut, hieno; Kapea; vete-
1a.

tenure (ten’jur) s. omistus,

hallinto, nautinto;

velusaika.

pal

laimeus.
tercentenary
kolmea
keva,

(torsen’ tinert)

a. vuosisataa kos-

kolmisatavuotis-
muistopéaiva.,

Ss.

terete (tiriit’?) a. liered, si-
linterinmuotoinen.

term (torm) s. raja, pada,
madsré ; ajanjakso; lu-

kukausi;
termi, tiedesana:
su; kauppaehto,
suhde,
asema; jadsen; — V,
mittaa, sanoa, kutsua;
terminal (tor’minal) a.
{ raja-, rajoittava: aari-

maéadraaika

hints ;

468

tense
. ce ee ee ee ae

tense (tens) a. jannitetty, |
kirei: — s, aikamuoto;
—  tenseness (tens’nes) s.
tiukkuus; — tensible
(ten’sibl) a. janteva; ve-
nyvi; — tension (ten’gon)
s. jannittaminen, pingoit-

ohuus, |

tepid (te’pid) a. haalea;
leuto; — tepidity (tepi’-|
diti) s. haaleus; lauhuus,

kolmesatavuotis-; ||

: || territorial
ilmai- |

vali: kanta, tila, |

terror

mainen; — paatease-
ma; asemahuone; — ter-
minate (tor’mineit) v. ra-
jottaa; lopettaa, paattada:
valmistaa; taydentaéaa;
termination (tdrminev gon)
s. rajottaminen; lopetta-
minen ; valmistaminen,
viimeistely; raja, loppu-
pada, paamaara; tulos;
terminative (tér’minativ)
rajottava; lopettava;
maaraava, ratkaseva;
terminology (tormind’lodzi
s. tiedesanasto, oppisana-
luettelo; terminus
(tor’minos ) raja; raja-
pylvas.
termagant
pauhaaja,
pussi;

Ss.

a

S.

(tor’magant)
rahisija,
toraisa,

Ss.
aka-

ray-

— he
haava.

tern (torn) tiira (lintu).
\ternary (tor’nari) a. kolmi-
nainen, kolminkertainen;
kolmijakoinen;: - kol-
miluku
| terrace

5.

— 8.

|
|
|
||
}

(ter’es) s. penger,

palkonki, parveke; littea
Katto.
terrene (teriin’) a. maa,-

terrestrial
maallinen:

maallinen: —
(teres’ trial) a.
maaperainen.
terrible (te’ribl)
hirmuinen, hirvittava ;
terribleness (te’riblnes)
kauheus, hirmuisuus;
| terribly (te’ribli) adv.
kKauheasti, hirmuisesti,
hirvittavisti;: terrific
| (terv fik) kauhistava,

a. kauhea,
Ls

a.

hirvittava, hirmuinen; —
|| terrify (te’rifai) v. kauhis-
| tuttaa, hirvittéaa, kain-
| mottaa

(teritow’ rial)
alueellinen, piiri-;
ritory (te’ritori) s.

a.
— ter-
alue;

| maakunta, piirikunta.
literror (te’rér) s. kauhu,
| hirmu, Kammo, kKauhis-
tus; hirmuvalta; — ter-
| rorism (te’rdrizm)  s. hir-terse

  

469

 

muvaltaisuus,
tus; terrorist (te’ro-
rist ) hirmuvaltainen ;
— terrorize (teroraiz) v.
kauhistuttaa, hirvittaa,
kammottaa, pelottaa; un-

Ss.

kauksella ja vakivalalla
pakottaa.
terse (tors) a. puhdistettu,

kirkastettu; hienostunut;

hirmuhalli- ||} teuton

puhdas; selva; tasmalli-||
nen,
tertian (tor’san) a. kolmi-

paivainen; — tertiary

|

|

(tor’siari) a. kolmas; kol-|
maskertainen.

test test) s. tarkastus, koe-
tus, koe; tuntomerkit;
tuomio, ratkKaiseva lau-
sunto; — vy. tutkia, nar-
kita; koetella ; tarkas- |
taa.

testament (tes’tament) Ss;
jailkisd#a4d6s, testamentti;
— testator (testei’tor) s.
testamentintekija, testa-
menttaaja.

testicle (tes’tikl) -s. muna,
kives.

testification  (testifikev son)
todistaminen, todistus;
— testify (tes’tifai) v. to-

Ss

distaa; vakuuttaa, jJjulis-
taa.
testily (tes’tili) adv. itse-

pdisesti;— testiness | tes’-

tines) s. itsepaisyys; —
testy (tes’ti) a. itsepdai-
nen; oikullinen; artyisa,
karty.

(testimow nial)
muistolanja;

testimonial

s. todistus;
— testimony (tes’timoni) ||
s. todistus; todistaminen. ||

tether (te’dhor) s. lieka; tvui-
mintavalta ; Vv. panna
lickaan; sitoa, rajottaa.
tetragon (tet’ragdn) s.
likulmio; tetragonal
(tetra’gonal) ai. nelikul-
mainen, nelisivuinen.
tetrahedron
s. nelitaso.
tetter (te’tor) s.

rohtuma.

   

ne- |

(tetrahii’drdn)

|
||

 

theater
(tjuwtdn) s, teutoo-
nilainen, germanilainen.
text (tekst) s. teksti: raa-
matunkohta; esitelman
aine; — textual /(teks’-
tjual) a. tekstia koskeva;
tekstiin sisaltyva.
textile (tek til) a. kudot-
tu; kutoma-; — s. kKan-
Pas, vaate: — texture

(teks’tjur) kutomataito,
kutominen; kudos, Kan-
gas, vaate; kokoonpano.

than (dhdn) konj. kuin,

thank (thank) v. kiittéaa ;—
kiitos, kiitokset ;
thanksgiving (thanks’ gi-
vin) kiittaminen; kii-
tosjuhia: thankworthy

(thank’wordhi) a. kiitosta

ansaitseva, kiitettava;

Ss.

Ss.

S.

thankful (thank fol) a.
kiitollinen; — thankful-
ness (thdnk’folnes) s. kii-
tollisuus, kiitollisuuden
tunto; — thankless
(thank’ les) a. kiittama-
ton; kiitosta ansaitsema-
ton; epakiitollinen, hy6-
dyton.

that (dhat) pron. tuo, se;
joka; sellainen, semmoi-
nen; — konj. syysta etta,

sentahden etta, jotta, niin
etta, etta.

thateh (thats) s. olkikatto;

 

VV. kattaa oljita:
thaw (thoo) s. suojailma,

sulaa ;

sulaminen;
leppya.

Vs

the (dm aantiolla alkavan
sanan edesséa; dhe kKerak-
keella alkavan sanan
edessa4) madaréaava artik-
Keli, j4&a suomentamatta.
theater 1. theatre (thii’-
ator ) Ss. teaatteri; —

theatrical (thidt’rikal) a.
teatterimainen, teaatteri;
teeskennellyn juhlallinen;
theathrically (thiat’-
rikdali) adv. teeskennel-
lyn juhlallisesti.470

     

thick

 

thee

thee (dhii) pron, (thou sa-)
nan objektimuoto) sinua,
sinut, sinun.

theft (theft) s. varkaus, va-
rastaminen,

their (dheer) pron. heidan,
-nsa, -nsd.

theism (thivizm) s. usko
vhteen jumalaan, teismi

them (dhem) pron. (they
sanan objekti) heita,
heille, heidét, heidan; ne,
niita, niilleé - them-
selves (dhemselvz2 ) pron.
he itse, heille itselleen,
heita itseaan, itsensa.

theme (thiim) s. aine, teKks-
ti; esitelma&; kirjotelma,
kyhays.

then (dhen)

sitte1
‘.

= K
siksi.

thence

tuolta;

Silta

— thenceforth

1, senjalk

onj. slis,

(dhens)

Syysta,

adv.

siita

eer ;

»

illoin;

»? .
COISLE ,

sentahden,
adv. sielta
1 saakka;
sentahden;

( dhens’-

fourth) adv. siit&H alkaen,
slita asti.

theocracy (thid’krasi) s. ju-
malaisvalta; — theology
(thid’lodzi) s. jumaluus-
oppi, teologia; — theo-
machy (thid’maki) s. talis-
telu jumalia vastaan
jumalien taistelu,

theorem (thii’orem) s. v§ait-

tama:
saantd ;-

re’ tik

otaksuminen;

- theoretic (thiio-

) a. teoreettinen,
tietopuolinen; — _  theo-
(thiv’orist ) Ss. teo-

rist

reetikko,

ti

miettia

seera

theory

oppit
there
siina
ne,
hon;
hen

tieteisoppinut ;

1eorize (thii’oraiz) v.

teorioja,

teori-

ta: viisastella ; —

(thiv’or

i) s.

teoria,

ieto; suunnitelma.

(dheer)

 TUGLLA,

nahden;

adv.

tuossa; sin-
siilhen,. tuonne, tuo-
siina suhteessa, s1i-

interj.

kas tdassai! kuulkaapas!;
— thereabout ( dheer’-
abaut) adv. niilla seuduin,
siellapain, laheisyydessa ;
niille vaiheille, niin; —
thereafter (dheeray’ tor)
adv. senjdalkeen,' sitten,
tuon perasta ; sen mu-
kaan; sita mydden; —
thereat (dheer’ at) adv.
siind, siit#, siihen; 4&ares-
, vierestéa, aadreen; sa-
massa paikassa; sentah-
den, siitds; — thereby
(dheerbai’) adv. silla Kei-
noin, senkautta, siten;
niilla paikoin, niille vai-
heille; siina; — therefore
(dheer’foor) adv. sent&ah-
den, siksi, slit# syysta;
slis; sita varten, siihen

Sd

tarkotukseen; — there-
from (dheerfram’) adv. sii-
tH, sielth, tuolta; — the-

rein (dheerin’) adv. siind,
niissA: siihen, niihin; —
thereof (dheerdv’) adv. sii-
ta. niista: tuosta; tuota,
noita; tdst&, naista; —
thereon (dheerdn’ ) adv.
sen pddlle, sen yli; siitd,
tuosta, noista; — there-

upon (dheeropan’ ) adv.
siind ; senjalkeen; —
therewith (dheerwith’ )
adv sen, tuon, niiden,
noitten kanssa ; silla,
tuolla.

thermometer (thdrmd’mitor)

s. limpdédmittari,

these (dhiiz) this sanan mo-

nikko; nima.

thesis (thii’sis) s. vaitelma,

opinkappale; vaitdOskirja.

they (dhei) pron. he, ne.
thick (thik) a. paksu; sa-

kea, samea; epdselvd; ti-

hea; tuttavallinen; -— s.
tiheys, paksuus; sakeus;
visapaa, tyhmyri; —

thicken (thikn) v. pak-
suntaa; tihenté&a, taajen-
taa; lisdit&#, enenth&#; —thief 471 thought
thicket thi’ket) s, tiheik-|| tieth) a. kolmaskymme-
k6; pensaikko, varvikko; nes; — s, kolmaskymme-
— thickness (thik’nes) s. nes osa; — thirty (thor’-
paksuus; tiheys, tiiveys ti) a. kolmekymmenta.
kerros. thirst (thorst) s. jano: hi-

thief (thiif) Ss. Varas: — mo, halu, kalipuu; kui-
thieve (thiiv) v. varas- vuus; — v. janota; hi-
taa; — thievery (thi’- mota, haluta; — thirstly
vori) s. varkaus; — thie- (thorstv’?li) adv. janoises-
vish (thii’vig) a. varkau- ti; himoavasti; — thirsty
teen taipuvainen; salai- (thors’ti) a. janoinen; hi-
nen, viekas. moava,

thigh (thai) s. reisi. this (dhis) pron. tama; ny-

thill (thil) s. aisa. Kyinen; viime.

thimble (thimbl) s. sormus-||thistle (thisl) s. ohdake.
tin; kisko, hela. thither (dhid’hor) adv. sin-

thin (thin) @. ohut: harva, ne, siihen; tuonne, tuo-
lapinikyva; hieno; ke- hon; siinaé tarkotuksessa,
veda; vetela; harvalukui- siti varten, siksi.
nen; vaillinainen; taiha,||tho (dhou) katso though.
hento, hoikka; — v. onen ||thong (thdn) 5. hihna;
taa; laihduttaa; harven-|| ruoska; siima ; — vz
taa; vihentéaa; — thinly || rugskia, pliskata.
(thin’li) ady. ohuesti har-||thorax (thowrdaks) s, rinta-

vaan; niukasti; riittdmat

tomaAsti; — thinness ( thi’-
nes) s. ohuus, hienous;
heikkous; laihuus; vete-
lyys; puute.

thine (dhain) pron, thou-
sanan omistusmuoto, si-
nun, -Ssi.

thing (thin) s. esine, Kap-
pale; olio, olento; asia,
aine: osa.

think (think) v. imp. ja pp.

thought, ajatella, miettia,
tuumia, aprikoida; arvel-
la, uskoa, otaksua, luulla;
aikoa; — thinker (think’-
Or) s. ajattelija; — think-
ing (think’in) a. ajattele-
va, jdrjellinen; s. ajat-
teleminen ; mielipide ;
mielikuvitus.

third (thord) a. kolmas;
s tolmias.osa, kolman-
nes; — thirdly (thord’ li) |
adv. kolmanneksi;
thirteen (thér’tiin) a. kol-,|
metoista ; thirteenth |
(thor tiinth) a. kolmas-||
toista; — Ss. kolmastoista ||
osa; thirtieth (thdr’-||

,

 

  

 

kKeha, rintakuori; haar-
| niska.
thorn (thoorn) s. orjantap-

oksa; — Vv.
thornless

(thoorn’ les) a, pilkiton,
oksatcen;—thorny (thoor’-
ni) a, okainen, piikkinen;
ohdakkKeinen ; vaivaloi-
nen, tuskallinen,

thorough (thor’o) a. lapi-
kulkeva, lapimittainen;
perinpohjainen, taydelli-
ren; tosi:— thoroughfare
(thor’ofeer) s. valikayta-
Vii valtakatu; lapikul-
ku, kulkutie ;— thorough-
ly (thor’oli) adv. taydelli-
sesti, kokonaan, aivan;
perinpohjin, juurtajak-
sain; kerrassaan, tdysin.

those (dhouz) pron. nuo,
ne.

thou (dhau) pron. sina.

purapiikki,
pistaa ;

though (dhou) konj. vaik-
ka, vaikkakin; — adv.
kuitenkin, sittenkin.

thought (thoot) imp. 1. pp.
verbistéa think ; — s. ajat-
teleminen; mielipide, luu-aate, k§&si-
harkinta;
{ thaot’ fol)

SYVENTyY-

lo, mielikuva,
tys; tuumailu,
— thoughtful
a. ajatuksiinsa
nyt, ajatteleva, vakava,
syvaimietteinen ; tarkka,
huolellinen ; yksinainen ;
huolestunut, murheelli-
nen, raskasmielinen; —
thoughtless (thoot’les) a.
ajattelematon, suruton,
huolimaton ; pollopaa,
tyhma.

thousand (thauw’zand) a. tu-

hannen, tuhat; - thou-
sandfold (thau’zandfould )
a. tuhatkertainen ; —
thousandth (thaw zandh)

a. tuhannes; — s. tuhan-

tuhannes.,

thraldom (throol’dom) s. or-
juus; orjaileminen, raa-
taminen ; thrall
(throol) v. orjuuttaa.

neSOsSa,

thrash (thras) v.. puida,
tappaa; piesta, loylyyt-
tag: keskustella juurta
jaksain; — s. roskavaki;
thrasher (thras’or) s. pui-
ja; puimakone.

thread (thred) Ss. lanka;
kuitu, hapsi, sy3 saije

kierre ; — Vv. pujottaa
lankaan; pujahtaa lapi;
— threadbare (thred beer)
a. nukKavieru; kKulunut

threat (thret) Ss, uh-
kaus; — v. uhata: -
threaten (thretn) v. uha-
ta, uhkailla; — threate-
ner (thretn’or) s. uhkKaa-

ja; - threatening
(thretn’in) a. uhkKaava;-
s. uhkaavainen.
three (thrii) a.
s. kolmen;: —
(thriv’fould) a. kolmiker-
tainen ; thereesquare
(thrii’skweer) a. Kolmikul-
mainen; - thrice (thrais)
adv. kolmasti, kolme Ker-
taa; kolminkertaisesti
thresh (thre&) katso thrash.
threshold (thres’hould ) S,

kolme: —
threefold

thousand 475

threw

thrift

thrill

throne

throng

throstle (thrdsl) s.

throttle

     

   

through

 

kynnys; sishadnkaytava ;
lahtokohta.
(thruu)
ta throw.

imp, verbis-

(thrift) s.. Vaurastu-
minen j; uutteruus, tark-
kuus; vaaralliguus; hyo-

ty, voitto, tulo;— thrifti-
ness (thrif’tines) s. uutte-
ruus; sadastavaisyys, tark-
kuus; menestys, vauras-
tuminen; varallisuus; —
thrifty (thrif’i) a. uutte-
ra, sdistavainen; hyvin-
voipa; karttuva; kukois-
tava,

(thril) v. puhkKaista,
loukata; vava-
povristyttda ; vih-
karmia, va-

pistaa ;
huttaa,

loa, viiltaa;

rihyttaa; — s. vavan-
dus, viristys, pdyristys.
thrive (thraiv) imp. throve

pp thriven, onnistua,
luonnistua menestya,
edistya, hydtya; kukois-
taa; viihtya.

thro’ (thruu) kats, through.
throat

(throut) s.. kurkkKu,

nielu, kita, henkitorvi.
throb (thrdb) v. lyéda, syk-
kid, tykytt#a; varahdel-

li: —--g, tykytys, sy¥kei-
minen
throe (throu) s. tuska, vai-

va

(throun) s. valtais-
tuin; - v. korottaa val-
taistuimelle.

(thradn) s, joukko;
vikitungos, ahtaus; — Vv.
keraytya; tungeskella ;
ahdata, sulloa tayteen.
lauluras-
tas: kehruukone.

(thrdatl) s. henki-

torvi, kurkku; venttiili;
— v. lhkBhiva< koris-
ta; tukehuttaa.

through (thruu) prep. lap),

kautta; alusta
— adv. poikitse,
lapeenséa; koko-
paahan asti; cay-

puhki;
loppuun ;3
lavitse ;
naan;throve 473 tierce

 

 

tant66n; — throughout!) siihen mdadrdan,_ siihen
(thruw aut) prep. perin,|| asti.
kokonaan, Kaikin puolin;|}|thwack (thwak) v. lydda,
alusta loppuun, Kaikkial-|; hutkia, matkid, ruoskia;
la; koko -—<matkan:> Koko — s. huimaus, sivallus.
ajan. (|thwart (thwoort) a. poikit-
throve (throuv) imp. ver-|| tainen, poikkipdinen; 4-
bista thrive. | red, nurja; — v. panna
throw (throu) Vv. imp. poikittain; ehkdaista, cs-
threw, pp. thrown, heit- taa, vastustaa.
t44, viskata, nakata, pais-|'thy (dhai) pron. sinun, -si;
kata, singahuttaa, lennat-|| — thyself (dhaiself’) pron.
tia; kukistaa; sorvata;/|| sina itse, itsesi, itseasi.
—  s. viskaus, heitto; is-| itsesi.
ku, lydnti; Kierto; syr-|itick (Hk) -s.-luotto; velka-
jJaytys. kauppa, velka; kKoirantai;
thrum (throm) s, tutkain;!| patjanpdadallinen; — = = v.
karkea lanka; hede; — ostaa velaksi; antaad ve-
v. palmikoida; paukut-|} laksi; tikittaéaé, naksut-
taa, remputtaa. | taa, napsuttaa; nokkia.
thrush (thros) s. rastas;||ticket (ti’ket) s. piletti, paa-
hammastauti. | sylippu; arpalippu; mat-
thrust (throst) v. imp. ja|| kalippu; panttitodistus;
pp. thrust, tyéntad, sy-|} hintalippu; vaalilista, en-
sata, tuupata; ajaa, ah-|| dokaslista; —- v. varus-
distaa; pistiH; survaista, | taa lipulla.
iskei; tunkeutua; -- s./||ticking (ti’kin) s. patjakan-
tyont6, isku;: pisto; ryn- gas.
tiys, hydkkays; jannitys, |\tickle (tikl) v. kutkuttaa,
rasitus \| kutittaa; mairitella, mie-
thumb (thom) s. peukalo; litella; — tickled (tik’-
— vy. ké6émpeloésti kasitel- led) a. mieliss#an oleva;
1d. — ticklish (tik’li3) a. kKut-
thump (thomp) s. muksah- kuttava, vaikea.
dus, kopsahdus; kalke;||tidal (tai’dal) s. nousuvesi,
lyGnti; — v. lyéda 1ai-| tulva; — a, nousuveden ;
may ttaa4, huimia, sival-| — tide (taid) s. luode ja

taa; jyskyttaa. vuoksi; kaannekohta;
thunder (thon’dor) s. ukon- virta, tulva.

jyrini, ukkonen; jymina;|\tidings (tai’dinz) spl. tieto,
vaalivaltti; — v. jyrist4,|| sanoma, viesti, uutiset.
jylista, jysky4; pauhata;|/tidy (tai’di) a. ajanmukai-
— thunderstorm  (thon’- nen; siisti, sieva.
dérstoorm) s. ukkosilma;|/tie (tai) v. sitoa, solmita;
thunderstruck ( thon’ dor- kiinnittéa; liittaa, yhdis-

strok) a. salaman iskeméa, || taa; rajoittaa; pakottaa ;

ukkosenly6m4; sd&ikahty-|| velvoittaa; -— s. solmu;

nyt, kauhistunut. || side; kaulanauha; alus-
Thursday (thorz’de) s. tors- || hirsi; ratapélkky.

tai. litier (tiir) s. rivi; laitaus;
thus (dhéz) adv. ndin, t4a-|| urkujen pillit.

ten, tdlld tavalla; niin, ||tierce (tiirs) s. astiamitta

siten, sillA lailla; siis,|} (42 gallonaa); viinaas-

niinmuodoin; ndain ollen;}|_ tia.tiff
tilt (hy) s.
ryyppy ;
nielaista.
tiger (tai gor) Ss. tiiker1;
riitelija, tappelija; riemu-
huuto.
tight (tait) a.

kulaus,
ryyppia,

siemaus,
— vV.

tiivis, ladpase-
maton ; luja, vankka;
ihonmydtdainen ; ahdas,
kired, pingoitettu, tiukka ;

siisti, puhdas; kitsas, ita-
ra: raskas; niukka; — Vv.
tiivistaa ; kiristéa, tiu-
kentaa; — tights (tatts)
spl. ruumiinmukaiset Ku-
dotut vaatteet ; tight-
en (taitn) Vv. tiivistaa,

tii-

kiristaa ;
(tait’nes) s.

tiukentaa,
tightness

veys; lujuus, vankkuus.

tigress (tai’gres) s. naaras-
tiikeri.

tike (taik) s. moukkKa, tol-
vana; koira.

file: (tail) s.- tilt; kerkea
hattu ; v. peittaad tii-
Lilla.

till (til) S. kankea savi;
— vy. viljelia, muokata,
kyntaa ; - konj. Kunnes,
siksi kuin, siihen asti
kuin: — tillage (til’edz)

s. maanviljelys; —
(til’or) s. maanviljelija ;
ruoritanko; jousenvarsi;

474

 

tiller

«* ¢ilth (Hlth) s. kynta-
minen; maanviljelys; pel-
tomaa.

tilt (tilt) s. teltta; vaate-
katos; pistos, isku; kKei-
haistaminen, turnaus, ot-
telu; juoksu; — v. Kallis-
taa; pistaa&; iskea, sur-
vaista: takoa; vaivata;
turnata, keihdastéa; tais-
tella; keikahdella, vaap-
pua, keikkua; kumartua.

timber (tim’bor) - s.
hirsimetsa; runko;
tavara: rakennusaine.

time (taim) s. aika;
hetki; tilaisuus;

kerta, ote;

v. sovittaa ajan

si > tahti ¢ *-

hirret ;
puu-

1ka ;
aikakau-

mukaan;

     

tinsel

 

valita aika; tasottaa tah-

ti; — timekeeper (taim’-
kiipor) s. ajanmittari, a-
janmaéara, kello; ty6-
ajan valvoja; — timely

(taim’li) a. varhainen, pi-
kainen; tahdissa pysyva;
oikeaan aikaan tapahtu-
va, sopiva; nyKyaikainen ;
adv. ajallaan, oikeaan
aikaan; timetable
(taim’teibl) s. lukujarjes-
tys; aikataulu; time-
worn (taim’woorn) a. Ku-
lunut, ajan turmelema.
timid (ti’mid) a.
arka } ujo; —
(timi’diti) s. arkuus,
lokKaisuus;} ujous;
timidly (ti? midli)
arasti; ujosti,
tin (tin) s. tina; lakkipelti;
likkiastia; — v. tinata;
— tinplate (tin’pleit) s.
likkipelti; tinware
(tin’weer) s. lakkiastiat;
tinakalut.

pelokas,
timidity
pe-

adv.

tincture (tink’tjur) s. vari-
vivahdus; vari; — Vv. var-
jata.

tinder (tin’dor) Ss. akeen
koura; haara, karki;
piikki; taula.,

tine (tain) s. piikki, ham-
mas, haara.

ting (tin) s. kilinadé, helina.

tinge (tind) v, varjata ;

maustaa ;5- vivahdus;
pilkku; sivumaku.

tingle (tingl) v. soida,

— Ss

hu-

mista ; vyihios.: . kitists ;
kirvella.
tink (tink) v. kirkua.
tinker (tink’ér) s. kKattilan-

paikkausty6 ;
korjata.

paikkaajy;
— vy. parsia,
tinkle

(tinkl) v. helista, ki-
list#, soida, humista; —
s. helini, kilina.

tinsel (tin’sel) s. hopeakir-

kissankulta: ko-
—— vy. koristaa

josolki:
rurihma;
helyilla.tint 47

 

toil

5

 

tint (tint) s. varivivahdus;
varitys; — v. varjata.

tiny (tai’ni) a. pieni, pik-
kunen, hento.

tip (tip) s. nypykka, karki;
pada; juomaraha; vihjaus;
—  v. varustaa karjella;
kiskottaa, raudoittaa; ku-
mota:;: tyhjyentaa;: antaa
juomarahoja; antaa vih-
jauksia ; tiptop (tip’-
tip) a. mainio, verraton,
hienon hieno,

tipple (tipl) v. ryyppia, juo-
potella ;— s. juomat, ryy-
pyt; tippler (tip’lor)

juoppo; — tipsy (tip’-
st) a..jaopunutc:

tiptce (tip’tou) varpaan-
karkt; v. kulkea var-
pailla, hiiviskella.

tirade (tireid’) ss.
va, pitka puhe;
pitaa pitkaa puhetta,

tire (tair) s. rivi; p&aanko-
ristus; pyOrankeha, py0O-
ravanne, gummirengas.

tire (tair) Vv. vasya,
uupua; kyllastya, ikavys-
tya, tuskastua; tired
(taird) a. vasynyt, uupu-
nut; kyllastynyt, tuskas-
tunut; tiresome (tdir’-
som) a. vasyttava, uuvut-
tava; ikdava, tuskallinen.

’'tis (tis)- it is.

tissue (tis’ju) harsokan-
gas; silkkipaperi; kudos;

vy. kirjaella, kuvittaa.

tit (tt) murunen, hiuk-
ka, rahtu; pieni hevonen;
naikkonen.

titan (tai’tan)
jattilainen ;

 

S.

Ss.

sanatul-
Vv.

Ss.

Ss.

titaani,
suunna-

S,
a.

ton, jattilaissuuri ; —
titanie (taita’nik) a. jat-
tildissuuri, suunnaton.,

tithe (taidh) s. kymmenyk-
set; pieni osa; — v. kKan-
taa kymmenyksia.

titillate (ti’tileit) v. kutit-
taa, kutkuttaa.

title (taitl) Ss. nimitys;

padllekirjotus; arvonimi;

 

omistusoikeus; asiakirja;

v. Kutsua, nimittada.

titmouse (tit?maus) s. tiai-
nen.

titter (ti’tor)

| -Aikattaa ;
kKua,

tittle (titl)
hiukkanen.

tittle-tattle (titltatl) s. lor-
potys, loru, pakina; — Vv.
lorpotella, pakinoida.
titular (tit’?julor) a, nimel-

linen ; Ss. ainoastaun

arvonimen, vaan ei vas-

taavan vallan omistaja.
( tuu korottomana tu)

prep, tyks6, luoksi, -lle;

-ksi.

to-day
Va:

to-morrow
mispaiva ;
menna.

to-night (tunait’?) s. tama
ilta, tdmda yo, taman pai-
van iita; adv. tana il-
tana, tand yond.

toad (toud) s,. konna, rupi-
sammakko; toadstool
(toud stuul) myrkky-
sieni.

toast (toust) ov.  paabtaa,
paistaa; ldmmittéaa; juo-
da malja; — s. paahdet-
tu leipa, korppu; malja.

tobaeceo (tobdk’0) s. tupak-
Ka

toboggan (tobd’gan) s. han-
gella luistava kelkka; —
v. laskea makea.

toesin (tdk’sin) s.
lo.

toddle (tddl) v. kavella sip-
suttaa.

nauraa,
kiik-

Vv.
keinua,

Si rahtunen,

to

(tudei’) s. tama pai-
adv. tanaan.

(tumd’ro) s. huo-
adv. huo-

Ss.

hatakel-

toddy (td’di) s. toti (eras
juoma).

toe (tou) s, varvas; kKavion
etuosa.

together (tuge’dhor) adv.

yhdessé; samassa paikas-

sa; yht’aikaa, samaan ai-

kaan; yhteen, kokoon.
toil (toil) v. raataa, uuras-toilet

(22, ahertaa ; viljella,
muokata ; tyoOskennella ;
—. g, tyé; vaiva, raadan-
ta: ansa, paula; — toiler
(totl’ér) s. tySmies, raa-
taja, uurastaja, aherta-
ja; — toilsome (toil som)
R. vaivaloinen, raskas,
suuritOéinen, tydlas.
toilet (toi’let) s. pukema-
poyta; pukeminen, tar-

vehuone.

tokay (tokei’) s. Tokaijon

viini.

token (toukn) s. osotus;
tuntomerkki ; jalki;
muisto.

told (tould) imp. ja pp.
verbista tell.

tole (toul) Vv. houkutella,
vietella.

tolerable (td’lérabl) a, kar-
sittava, kestettaHva, sie-

mukiinmenevyva ;
tolerably (td’lorabli) ady
siedettivaisti, mukiinme-
nevasti, auttavasti; —
tolerance (td’lorans) S.
suvaitsevaisuus, karsival-
kestavyys;
(tda’lor

dettava ;

lisyys; ds
tolerant ant) a.

kirsivalli-

Su-

vaitsevainen,
nen ; tolerate (tda’loreit)
v. suvaita, sallia, sietaa,
kirsii: — toleration (td-
lorev’ son) s. suvaitsevai-
suus, karsivallisyys.

toll (toul) s. verotus; tulli;

satamaraha; kellonsoitto;

— vY. tullata, verottaa ;
ottaa, anastaa; peruut-
taa, kumota, lakkKauttaa:

soittaa kuolinkelloja;

huomauttaa, ilmoittaa.
tomahawk (td’mahook) 5

tappara, sotakirves.

tomato (tomei to) BS. LO-
maatti,

tomb (tuum) s. hauta; hau-
taholvi; hautapatsas.

tomboy (tdm’boi) s. valla-
ton tyttd.

tome (toum) s. kirja, nidos.

 
  
 
  
   
  
  
 
 
  
  
 
 
  
  
  
  
   
  
 
  
   
 
  
 
 
  
 
    
  
  
 
 
   
   
   
  
 
   
  
  
  
 
  
  
  
  
  
  
 
 
  
  
   
   

ton (ton) tonni (2,000 ja
2,400 naulaa).

tone (toun) s. aani,
ti. pavel,  s8OIntU;
mieliala; savy;
tapa; v, Jlaulaa;
tilla lukea.

tongs (tdnz)
hohtimet,

tongue (ton) s. kieli; puhe;
Hini; puhetapa; — Vv. pu-
hella, kielitella, lérpé6tel-
la.

tonie (td’nik) a. jannittava,
kiristiva; vahvistava ;—
s. virvoitusjuoma.

muot-
mieli,
kaytos-
nuo-

spl. pihdit,

tonnage (ton’edz) s. tonni-
fukn : Kantavuus, lasti-
madara

tonsil (tdn’sil) s. nielurisa,
sammas,

tonsure (tdn’sur) s. hiusten
leikkaaminen; kalju;
tonsorial (tdnsow’rial) a.
parturina,

too (tuu) adv.
ylen; my0Os,
moin; sitapaitsi,
siksi, viela.

took (tuk) imp.
take.

tool (tuul) s.
valikappale;

toot (tuut) v.
rahyttaa.

liiaksi, liian,
my6skin,
sen

sa-
li-
verbista
ase, tyédkalu;
katyri.

toitottaa, t6-

tooth (tuuth) s. hammas;
V. varustaa hampailla;
liitth yvyhteen; — tonth-
ache (tuuth’eik) s. ham-
massirky; — toothbrush
(tuuth’ bros) s. hammas-
harja; -— toothpick

(tuuth’pik) s. hammastik-
ku: — toothless (tuuth’-
les) a. hampaaton;
toothsome (tuuth’som) a.
herkkuinen, maukas.

top (tdp) s. huippu, latva,
ylaosa; pinta, ylapuoli;
paras, korkein asema }
hyrri; paiimies, johtaja;
pHklaki;: marssy; =. Vv.
nousta, kohota; olla ete-
vi; voittaa; — topmosttope 477 tough
(tadp’moust ) a: korkein, || kaava; kiemuroiva, mut-
ylin. Kallinen, luikerteleva.
tope (toup) v. juopotella. tortoise (toor’tis 1. toor tos)
topiary (td’piari) s. leika- s. kilpikonna,
tut pensaat ja pensasai-||terture (toortjur) s. kidu-
dat. tus, pling, vaiva': = -v.
topic (td’pik) s. perusohje; kiduttaa, piinata, raiaké-
keskustelun-, puheen.-, ta; -vaaristela.
kirjotuksen nine ; —'\|tery (too’ri) s. tory-puolue-
topical (ta’pikal) a. pai- lainen; vanhoillinen,

kallinen-, paikkakunnan-;
todennakOinen, luultava;
— topography (topd’grafi)
paikalliskertomus.

Ss

 

topple  (tdol) ww. kaatua,
suistua.

torch (toorts) s. tulisoihtu.

tore (tour) imp. verbista
tear.

torment (toor’ment) s. tus-
ka, vaiva, karsimys, pii-
na; — (toorment? ) v.
vaivata, kiusata, kidut-
taa,

torn (toorn) pp. verbista
tear.

tornado (toorneido)  s. hir-
mumyrsky.

torpedo (toorpii’do)  s. tor-
peedo; — v. ampua tor-
peedolla,

torpid (toor’pid) a. puutu-|
nut, turtunut; horrosti-|
lassa oleva; hidas, Kan-
kea; — torpidity (toorpi’-|
ditt) s. jahmetys, puu-
duksissaolo; horrostila ;
velttous, unteluus, tyl-
SYYS.

torrefy (tdrifai) v. paah-}
taa, polttaa; — torrid
(tdr’id) a. auringonpolt-|
tama, korventunut; tu-|
likuuma,

torsion (toor’gon) s. kierty-|
minen, vaantaminen, |
kierto.

tort (toort) s.°.°vaaryys:|
sorto.

 

tortile (toor’til) a. Kaan eei

1! summa,

toss (tds) v. heittaad, viska-
ta, viskelld; keikauttaa,
nykdista; lyé6d4; liikut-
taa; heittaa arpaa; — s.
heitto; Keikaus, nyk4dys;
arvanheitto.

tot (tdt) s. pieni: tylleryi-
nen; tilkKa.
tal (tow’tal) a. koko, koko-

to
| nainen; taydellinen; ylei-
nen; — s. yleissumma ;—
Vv. laskea yhteen ; —
| totality (totd’liti) s. koko
kokonaisuus;3
(towtali) adv. ko-
tykkandnsd, pe-

totally
konansa,
rinpohjin.
tter (td’tor) v. hoiperrel-
las kompastua; horjua,
huojua; tottery (td’-
tori) a. vapiseva, horju-
va, epdvakainen.
‘touch (tot) v. tuntea; ka-
jota, koskea; sattua, o-
sata; tunnustella, koet-
taa; maistaa; saavuttaa,
tavata, kohdata; maini-
ta; kadsitella; hipaista;
piirtaé; soittaa, nappail-
foe soittimia ; loukata ;
| vaikuttaa, liikuttaa; pa-
kottaa, vietell4; — s. kos-
ketus; tunne; mielenlii-
kutus; oire; piirre; hiuk-
kanen, vivahdus; vi1it-
taus; muistutus; —:
touchstone (tots’stoun) s,
koetinkivi; — touchiness
(tot’Sines) s. artyisyys ;—
touchy (tot’3i) a. artyisa,
nirkas; arka.
tough (tof) a. sitked#; luja,
kestividi; tahmea; pak-

‘to

 

nen, punottu; kiemurai-|
nen.
tortuous (toor’tjuos) a. via-|
ra; vahingollinen, louk-|

su; jaykk4, kankea; 1tse-tour 478 train
piinen; vaikea; ——|| track (tradb) ss, jalki-: tai-
toughen (tofn) v. sitkis- tio; latu, polkKu; tie, reit-
tyi; tehdad sitkeaksi; — ti, sUuvnta; Tate > —  ¥.
toughness (tof’nes) s. sit- vainuta, seurata jalkia.
keys. tract (trakt) ( s.-seutty te-
tour (tuur) s. kiertomatka, noo, paikkakunta, ala;
retkeily; — v. retkeilla; tutkielma; uskonnollinen
— tourist (tuw’rist) s. hu- lehtinen.
vimatkustaja, turisti, tract (trakt) v. venyttaa,
tournament (tuur>nament ) pitkittaa, viivyttaa; —
s. turnajaiset, kilpailu. tractile (trak’til) a. veny-
tournure (tuurnur’) s. asen- va; — traction (trak’gon)

vartalo.
vetaa, hinata;
tappurat ;

fo.” Try oE,
tow (tow) v.

— s, rohtimet,

hinauskOysi.

toward (touw’drd) a. myOn-
tyviinen, valmis, Kernas,
taipuvainen ;— adv. pain,
kohti, kohden; puolella,
puolelle, puoleen ; Vas-
taan, kohtaan; suhteen;
varten, hyvaksi, tahden,
vuoksi; noin, lahes.

towel (tawu’el) s. pyyhin-
liina.

tower (taw’ér) s. torni, lin-
na; — v. kohota, nousta

town (taun) s. kaupunki;

townclerk
kaupungin-

kauppala;
(taun’klork) s.

kirjuri, notarius;— town-
council (taun’kaunsil) s
kaupunginvaltuusto ; —
townhall (taun’ hool) B.
kaupungintalo; — town-
talk (taun’took) ss. ylei-
nen puheenaine, yleinen
kulkupuhe kaupungissa;

township (taun’ sip) Ss.

kaupungin alue; maalais-
kunta.
toxicology (tdksikd’lodzi) ss.

myrkkyoppi.

toy (toi) s. leikkikalu, lelu;
hullutus, OLkEU; =. V.\
leikkia; ilkamoida.

trace (treis) s. jalki; rali-
tio; merkki; viiva; hiuk-
kanen; vetohihna; — v.

seurata .jalkia, vainuta:
piirustaa; merkita.
trachea (trei’kia) - s.
torvi.

henki-

    

s. pingoitus, jannitys; ve-
nyvaisyys; vetovoima;
hinaaminen; kulkuneuvo.
trade (treid) s. toimi, teh-
tava: teollisuus; am-
matti, elinkeino; kaup-
pa; tavaranvaihto; am-
mattikunta; — v. kayda
kauppaa; trademark
(treid’maark) s. kauppa-
merkki, tehtaanmerkki;
tradesman (treidz’mdn) s.
ammattimies; Kauppias;
trades union /(treid2’-
juunjon) s. ammattiyhdis-
tys; — tradewind (treid’-
wind) s. pasaadituuli.
tradition (tradi’son) s. luo-
vutus; perint6dtieto, kan-
santaru ; perinndaistapa ;:
— traditional (tradi’ sonal)
a. perinndinen, tavalli-

nen, iki vanhan tavan
mukainen,
traduce (tradjuus’) v. pane-
tella, parjata, havaista.
traffie (tra’fik) s. Kaup-
pa, liikenne; — v. tehda

kauppaa; kKulkea.

tragedian (tradziv dian) Ss.
murhendytelmian _ kirjoit-
tao ; murhendytelman
esitthia : -— tragedy
(tra’dzidi) s. murhenay-
telmi; — tragical (tra’-
dzikal) a. traagillinen, su-
rullinen, surkea.

trail (treil) gs. jJalkL« »tie,
taival: hint: juova, vii-
va: — vy, laaheata? talia-
ta; seurata.

train (trein) v. vetha peras-trait 479 transgress
saan; houkutella, vietel- mittaa, tehdd, harjottaa;
la; kasvattaa, opettaa, valttaa; sopia; — trans-
harjottaa:.—. «Ss; juna: action (trinsik’gon) s. voi-
pyrsto; laahustin; hou- mitus, toimenpide; sopi-
kKutus, viekotus; sarja, mus; padattaminen; ta-
jakso; jarjestys; ura; pahtuma, juttu.
seurue; juhlakulkue; -—||transatlantie (trdnsatlin’-
trainer (trei’nor) s. urhei- tik) a. Atlannin takal-
lun ohjaaja, treenari; — nen; Atlannin poikki kul-
trainoil (trein’oil) s. va- keva.
laskalan rasva. transcend ' § (trdnsend’) a.

trait (treit) 5. kosketus; muita etevampi, parempi,
kasittely. ylevampi, suurempi; erin-

traitor (trei’tér) s. petturi, Oomainen, harvinainen.,

traitorous
Kavala, pe-

kavaltaja;
(trev’toros) a.
tollinen.
tram (tram) s. raitiovaunu;
tramecar (tram kaar ) Ss.
raitiovaunu; — tramway
(tram’wei) s. raitiotie.
trammel (tram’el) s. verk-
ko, nuotta; hiusverkko;
kahle, side; este; soiki-
on piirtamiseen kaytetty
kone; — vy. vetaad nuot-
taa; kKahlehtia, sitoa; es-
taa; kKasvattaa orjallisek-

si,
tramp (tramp) v. kuleksia,
veaeltaa: astua, -tallata:

— s. polkeminen, astu-
minen; jalkamatka; kop-

se; maankiertaja; a
trample (trdmpl) v. pol-
kea, tallata; sotkea; koh-
della loukkaavasti; t6-

mistaa.

trance (trans) s. haltiotila,
ihastus; hurmaus; ham-
mastys; — _ v. lumota;:
hurmata,

tranquil (trank’wil) a.
ni, rauhallinen,
nen: hiljainen;
quility (trankwVliti) — s.
lepo, rauha; hiljaisuus,
tyvneys; tranquilize
(trank’wilaiz) v. tyynnyt-

tyy-
levolli-
tran-

taa, rauhottaa, asettaa;:
valttaa.
trans- (triins) alkutavu, jo-

ka merkitsee:

transact (trdnsikt’) v. toi-

    

|| taminen,

| | siirrettava,

poIikk!l ylil.|

(transkraib’) vy.

jaljentaéa ;
transcript (trdns’kript) s,
kopio, jaljenn6s, mukael-
m4, 5 transcription
(transkrip’gso0n) s. jaljen-
kopioiminen ;

transcribe
kopioida,

jaljennO6s.

transfer (trdnsfér’) v.. siir-

| t4#8 muuttaa; (trdns’-
for) s. siirtadminen, muut-
taminen; muuttolippu;
luovutus, jatt6; — trans-
ferable (trdnsfdr’abl) a,

muutettava ;

transferee (trdnsforii’) s.

henkil6, jolle siirretéain:
—  transferer’  (trdns’fo-
ror) «,  siirtaja, muutta-

ja; luovuttaja.

transfiguration  (trdnsfigju-
rev’son) 8s. muodonmuu-
tos; kirkastaminen;
transfigure (trdnsfig’jur)
v. toisin muodostaa, laa-
tia uuteen muotoon; kir-
kastaa,

transfix (trdnsfiks’) v. lavis-
tia.

transform (trédnsfoorm’) _ v.
muuntaa, muuttaa;
tranformation (tradnsfdar-
mev son) s. muutos, uu-
deksi muuttaminen:
kaantyminen.

transfuse’ (trinsfjuuz’) — v.
luoda, vuodattaa, valaa.

| transgress (trdnsgres’ ) Vv.
astua  #i1i;) _rikkoa; ©-—
transgression (trdnsgre’-transient 480 travel
gon) s. rikkominen, ri-]}; koilu; — transpire (trdns-
kos; synti. pair?) v. h6yryttaa, hoy-

transient (trdn’gent) a. oni- ryta, haihtua; Bikoiita.
menevi; matkustava; Ka-|| transplant (transplant? ) Vv.

toava; pikainen,

hetkelli-|

nen.
transit (tran sit) S; yli-|}
kulku, ldpikulku; — 4.

transition
muuttumi-
vaihdos;
transitive
( tran’ sitiv) ac -elirty v4,
vaihtuva ; kuvaannolli-
nen; kohteellinen ;
transitory (trdn’sitori)
viliaikainen, katoava.
translate (trdnsleit’) v. siir-
tid, muuttaa; kaantaa,
tulkita ; uudistaa ;
translation (trdnslev’ son)

lapikulkeva ;—
(transi zon)
nen, muutos,
kaanne;

Ss.

a

s. siirtiminen, muuttami-
nen; kaa&nnos; — trans-
lator (trdnslei’tor) s. kie-

lenkiaéntaja.,
translucent (trdnsluw sent)
a. lapikuultava.
transmarine (trdnsmaritin’ )
a. merentakainen
transmigrant (trdns’migrant)
siirtolainen ;
migration (trdnsmigrev -
Son) maastamuutto,
siirtolaisuus.
transmission (tréinsmi’ son)
lahettaminen, lahetys;
luovutus;} transmit
(trdnsmit? ) v. l&hettéa;
toimittaa; lapdéista.
transmutable (trdnsmjuw -

Ss.

 

S.

Ss.

tabl) a, muuntuva, vaih-
televa; — transmutation
(trdnsmijutet Son) s. vaih-
dos; uudistus, jalostami-
nen; — transmute (trdns-
mijuut’ ) v. muuttaa; Ja-
lostaa; uudistaa.

transom (triin’som) s. haka-
palkki; poikkiparru.

transparent (trdnspee’rent )
a, lipinikyvi; kirkas.

transpiration (trdnspirei’ son)
haihtu-|

s. h6dyrydminen,

minen; huokuminen, hi-

trans- |

1}

I

istuttaa uudestaan; siir-
tad: transplantation
(trdnspldntevson) s. uudes-
taan istuttaminen.
transport (transpourt’ ) v.
kuljettaa, muuttaa, siir-
tdi; viehdattaa, hurmata;
(trdns’pourt) s. Kulje-
SiTTto ; hurmaus,
kuormasto ; — a.
kuljetus-; Kuormasto-;
transportation (trdnspour-
tei’Son) gs. kuljetus; muut-
taminen, siirto.
transpose (trdnspouz’) V
siirthi, -vaihtaa paikkaa;
transposition (trdns-
pozv son) s. paikanvaih-
siirto,
transubsantiate (transob-
stin’Sieit) v. muuttaa toi-
seksi aineeksi.
transversal (trdnsvor’sal) a.
poikittainen, poikkikulke-
ve: poikkiviiva; —
transverse (trdnsvors’) a.
poikittainen.
trap (trdp) s. loukku, ansa,
paula; Vv. pyydystaéa ;
saada kiinni; virittaa an-

tus,
ihastus;

dos,

S.

soja; — trapper (tra’por)
5. pyydystaja, metsas-
taja.

trappings (trd’pinz) s. koris-
teet.

trash (tras) s. perkkeet,
j&tteet; roju, romuy; Tos-
kaviki; — v. karsia; kKu-

noyryyttaa ;
(tra’si) a. tyhje

rittaa ;
trashy

turha, arvoton, viheliai-
nen,
travail (tra’vel) v. rasittaa

itseain, naihdé vaivaa;
kirsii synnytystuskia;
s. vaiva; synnytystusKa.
travel (trda’vel) v. matkKus-
taa, kulkea, liikkua;
s. matkustus, retki;
traveller (trd’velor) — s.traverse 481 trespass
matkustaja; — travelling || lddkdarinhoito; kestitse-
(tri#’velin) s. matkusta-|| minen, 3 8
minen; — a. matkusta- | treatise (trii’tiz) s, tieteel-

 

va. |
traverse (tra’vorz) a. poi-||

kittain, poikkipuolin; —
s. poikkiviiva; poikkipuu; |
este; — $v. (travors’ ) |
asettaa poikittain; eh-~-|

kaista, tarkastaa : — ||

traversion (trdvér’Zon) s.
este, vastus.

travesty (trda’vesti) v. ivail-||
len mukailla, matkia ; ||

viidristell4; — s. ivamu-|
kailu, vadristely.

trawl (trool) s. pitkasiima; ||

nuotta; — v. kKalastaa;||

trawler (troo’lir) s. pit-|
kin siiman_ eli nuotan|
vetaja; kalastajalaiva.
tray (trei) s. kaukalo, tar-
jotin.
treacher (tret’sér) s. petta-|
|

 

ja, kavaltaja ;— treacher-
ous (tret’sdros) a. petolli-|
nen; — treachery (tret’-|
S0ri) s. kavallus, petos.
treacle (triikl) s. siirappi.
tread (tred) v. imp. trod, |
pp. trodden, astua, kul-|
kea; polkea; tallata, sot-
kea; sortaa; — s. astun-
ta) kaynti; astuminen ; |
tulo; matka; polku; —}|
treadmill (tred’mil) s. pol-}
kuratas. |

|

|

|

|
|

 

treason (triizn) sg. _ petos,
kavallus; valtarikos; —
treasonable (triizn’abl) a.
kavala, petollinen.

treasure (tre’Zur) s. aarre,|
kalleus; — treasurer |
(tre’zuror) s. rahastonhoi-|
taja; — treasury (tre’-|
Zuri) s. rahasto, aatinn |

|
|

 

rain osasto.
treat (triit) v. kohdella, pi-
della, k&dsitell4; kestita;
hoitaa; — s. kestitys,
kekkerit; — treatment
(triit’ment) s. kohtelu;|
kasittely, piteleminen:;: ||

linen kirjotelma, vaités-

| treaty (trii’ti) s. sopimus,
| valipuhe; liitto; v&likir-

Ja.
| treble (trebl) a. kolminker-

tainen; kKorkea, kimak-

| ka; — s. diskantti; sop-

| raano; — y. tehdd& kol-
minkertaiseksi; — trebly

(treb’li) adv. kolminker-

| taisesti.

\\tree (trii) s. puu; — Vv.

menna puuhun; ajaa puu-

hun,

itrefoil (trii’foil) s. apila.

trellis (tre’lis) s. s&dleistd,
ristikko.

tremble (trembl) v. véiris-
ta, vavista, tutista, taé-
rist4; — s. vavistus, va-
ristys; pelko.

tremendous (trimen’dos) a.
hirmuinen, kauhea, hir-
veda; tavaton.

tremor (tre’mdr 1. trii’mdr)
s. vavistus, varistys; —
tremulous (trem’julos) az.
vapiseva; arka, pelokas;
variyva.

trench (trent3) v. kyntdad,
ojittaa; vallittaa; laika-
ta; S. Oja, vallihauta;
ura; — trencher (trenti’-
or) s. puulautanen; pdy-
ta; ravintola; ojankaiva-

 

 

ja; — trenchant (trentés’-
ant) a. viiltavd, terivd:
pureva.

trend (trend) v. suuntau-
tua; kehittya; — 3s

mutka, ka4é&4nnés; suunta.

trepid (tre’pid) a. vapiseva,
tutiseva; varjyva:; —
trepidation (trepidei’gon)
s. variseminen.

trespass (tres’pas) vy. kul-
kea yli rajan: luvatto-
masti mennd toisen maal-
le; loukata toisen oikeut-
ta; tehdé vairyytté4; — sg,

kirja: keskustelu; —

   
   
 
 
   
 
   
 
 
  
  
    
   
 
  
  
      
 
   
  
   
  
   
  
 
   
  
  
  
  
   
    
   
   
 

a Sn ene482 trimeter

ee

tress

 

 

   
   

2
ylitsekayminen ; louk- ||
kaus; synti; rikos, Vvaa-
rinteko; toisen alalle tun-

keutuminen.,
kut-

tress (tres) s. kihara,
ri; palmikko.
trestle (tresl) Ss, pukki,

kannatusjalat; siltapat-
trestlebridge

sas; ——

(tresl bridz) Ss. pukkien

nojassa oleva silta.
triable (trai’abl) a. koetet-

tava, tutkittava, harkit-

tava; — trial (traval) s

koetus, yritys; tutkinto ;

oikeudenkiaynti; vastoin-
1saus

kolmikko ;
kolminai-

kiyminen; kK
triad (trai’dd) s.

kolmisointu ;

suus,
triangle kol-

(traiv’anagl)  s.
mio, kolmikulma ;
triangular (traidng’julor)
s. kolmikulmainen.

tribe (traib) s. heimo, hei-
mokunta, suku; lauma,
joukko ; miespolvi.

tribulation (tribjulev’Son) s.
kirsimys, tuska, ahdis-
tus.

tribunal (traibjuu’nal) s, tuo-
mioistuin, oikeusto; a
tuomjoistuimen ; tri-
bune (trib’juun) s, tribuu-
ni, kansanjohtaja; puhu-
jalava.

tributary
ronalainen,
avustava ;
sijoki;

(trib’jutari) a. ve-

alamainen ;
lisé-; li-
verovelvollinen ;

— Ss.

henkil6d tai rvhma ;
tribute (trib’jut) s. vero,
veronalaisuus; apu; kun-

nianosoitus.

trice (trais) s. hetkinen,
tuokio, silma&nrapays.

tricennial (traise’nial) a
kolmikymmenvuotinen,

trick (trik) s. juoni, kep-
ponen, kuje; temppu;
petos; sukkeluus; tottu-
won tapas pPurre> —— Vv.

pettéa&; kujeilla; viekotel-
la; pukea, koristaa;

   

trickery (trik’dri) s. temp-
pu, petos, juonittelu;
a. juonitteleva ;— trickish
(trik’ig) a. kujeileva; vie-

kas, petollinen.
trickle (trikl) v. valua, tih-
kua, herua, tippua.
tricolor (trai’kolér) ss. Kol-
meviirinen; Ranskan lip-

pu.

tricyele (trai’sikl) s. kolmi-
pyOradinen polkupyora.

trident (trai’dent) s. kolmi-
haara, kolmikarki,

triennial (traien’ial)
miyvuotinen.

trier (trai’ér) s. kokeilija;
tutkija; tarkastaja.

trifle (traifl) s. pikkuasia ,;
lapsellisuus, tuhmuus,
v. puhua arvottomasti ;

toimia kevytmielisesti;

}

a... kol-

1ullutella ; — trifling
traifl’in) kevytmieli-
nen; turha, jou-
tava.

trig (trig) Vv. pysdyttdaa,
pidittaa ;— trigger (trig’-
or) s. jarru; lipasin.

trigon (trai’gin) s. kolmio,
kolmikulma.

trilateral (tratla’toral) a.
kolmisivuinen.

a.
mit&iton,

triliteral (traili’tércl) a. kol-
mikirjaimellinen.

trill (trill) s. liverrys, jJuok-
sutus: — v. livertdéa.

trillion (tril’jon) S. tril-
joona.

trim (trim) a. vankka, tii-
vis; ruumiinmukainen ;

siisti ; — v. jarjestaa,

puhdistaa, slistia ; val-
mistaa; pukea, koristaa;
fasottad,: -silitellas: =— &,
puku, asu; vointi, tila; —
trimmer (trim’dr) s. kor-
jaaja; apulainen;  hor-
juva puoluelainen, tuuli-
hattu.

trimeter (tri’mitér) s. kol-

mijalkainen sie, trimetri;

| — trimetrical (trimet’ri-
kal) a. kolmijalkainen.trinity 483 trouble

 

tripod (trai’pdd) ss. kolmi-|

triumph (trai’omf)  s. rie-

trinity (tri’niti) s. kolminai-|| riemuitseva, voitonriemui-

|| 7 : ;
suus, kolmiyhteys. | nen; voittoisa; loistava:
trinket (trin’ket) s. koriste;!| ihana.

jalokivi; lelu; mitat6n||'trivet (tri’vet) s. kolmijal-

asia. i} ka.
trio (trai’o) s. kolmikunta, || trivial (tri’vial) a, jokapii-
kolmikko. | vainen, kulunut; mitéton,
trip (trip) v. sipsuttaa; ka-|| vahdpdtdinen; pikkumai-
vaista, tehda retki; kom-j| nen.
pastua, luiskahtaa, hor-||triweekly (trai’wiikli) a. jo-
jahtaa; erehtyd, rikkoa; || ka kolmas viikko tapah-
kampata; viskata nurin; tuva eli ilmestyva; kolme
estaa; — s.\kevyt askel,|| kertaa viikossa tapahtu-
sipsutus; kavdisy, lyhyt]| va eli ilmestyva.
matka; kamppaus; kom-|//trochil (trou’kil) s. mesilin-
pastuminen, liuskahdus;|| tu.
erehdys, hairahdus;||trod (trdd) pp. verbista
kaéanne. (| tread.
tripartition (triparti’§on)  s.|| trodden (trddn) imp. ver-
kolmeen Osaan jakami-| bista tread.
nen; kolmannen osan Ot-||troll (troul) v. kiertéa, pyd-
taminen. || ritt#a, vierittaa; rallat-
tripe (traip) s. sisilmykset, || taa; onkia; — s, vierimi-
vatsa, maha. | nen, pydriminen, kierimi-
triple (tripl) a. kolmin-|| nen; ajatteleminen.
Kertainen; — vy. tehdd||trollop (trdl’op) s. homsu,
kolminkertaiseksi; kart-!| hultio: rajahdys.
tua kolminkertaisesti; —|| trombone (trdm’boun) sg.
triplet (trip’let) os. kol-|| torvi, pasuuna.
mikko; -- triplicate!| troop (truup) s. joukko; so-
(trip’liket) a. kolminker-!} tajoukko; — vy. keradytya,
tainen: kolininainen: — ryhmittya, parveutua:
s.'kolmas jiljennés:. — marss'a ; —- trooper

tripticity (traipli’ siti) Ss,
kolminkertaisuus, kolmi
naisuus,

(truup’or) s. ratsumies.
trophy (trou’fi) s. voiton-
merkki,
tropic (trd’pik) s. kid&nne-

   

jalka. | piiri; kuuma vyéhyke; —
tripping (trip’in) a. nopsa, | tropical (trd’ pikal) a.
notkea, vikkela, sukKe- | troopillinen, kuuman
la. vyOhykkeen.
trite (trait) a. kulunut; jo-||trot (trdt) v. ravata; — s.
kapdivdinen. ravi, juoksu; — trotter

(trat’6r) s. ravaaja.
trouble (trobl) v. sekottaa,
myllerté&; kiusata, hiiri-
ta, rasittaa, harmittaa,
vaivata; huolestuttaa; —
s. hairi6, sekasorto; rasi-
tus, vaiva; harmi, kiusa;
huoli; vastoinkiyminen:
— troublesome (trobl’som)
a. hairitsev4; kiusalli-
nen; vaivaloinen; pulmal-

|

|

triturate (trit’jureit) v. jau-|
haa, musertaa, geek see.
mu-, voittokulku; voiton-|
riemu; loistava voitto;|
kunnia; — v. riemuita;
voittaa, saavuttaa loista-
va voitto; — triumphal}
(traiom’fal) a. voitto-, rie-
mu-, Kunnia-; — trium-
phant (traiom’fant) a.}trough 484 trust
linen; vastuksellinen; —— trumpery (tromp’dri) — s.
troubleus (trob’los) a. le petos, valhe; roju, torky.

huoles

|
.|
|

voton, rauhaton,

tunut. |
trough (traf) s. kaukalo, }j|

purtilo, ruuhi. ||
trousers (trau’zorz) spl.

housut.
trout (traut) s. taimen, rau-~

tu.

trow (trou) v. uskoa, luulla,
arvella. 1 |
muuraus-|

trowel (trau’el) s.
lasta,
truant (truw’ant) s. laiskot-

telija, vetelehtija, tyhjan-
toimittaja ; v. laisko-

tella, vetelehtia.

truce (truus) Ss. vilirauha,
aselepo.

truck (trok) s. rullapyora ;
kirryt; avonainen tava-
ravaunu; rautatievaunun-
pyodrat.

truckle (trokl) s. pyOra, ra-
tas: «— y, nOyrtya, tai-
pua, alistua.

truculence (truuk’julens) 8
raakuus, villeys; — tru-
culent (truuk’julent) a.
raaka, julma, kauhea.

trudge (trodz) vy. vaivoin
astua, retustaa, tallustaa.

true (truu) a. tosi, todelli-
nen, todenperiinen; toti-
nen: oikea, vaiirentéma-
tén; puhdas, selva; uskol-

linen, rehellinen, vilpit6n ;
tarkKa ; laillinen ;

truncate

trueness (truu’nes) s. Ul0-
tuus: uskollisuus, vilpit-
timyys; todellisuus; vi-
keus: — truism (truw’-
izm) s selvi totuus; -—
truly (truw’li) adv. totuu-
denmukaisesti, oikein, to-
della: tHsméallisesti; uS-|

kollisesti, vilpitt6masti;
laillisesti.

truffle (trofl) s. multasieni.

trump (tromp) s. valtti;
v. valtata, petkuttaa;

‘| —— trusty

l\trumpet (tromp’et) s. torvi;

— vy. toitottaa, kuuluttaa ;

trumpeter (trom’pitor) s.

torventoitottaja, -soittaja.

(tronk’ eit) v. kat-

kaista, typistaa, leikata;

truneation (tronkei’-
Son) s. poikkileikkaami-
nen, typistaminen, siipo-
minen.

truncheon (tron’son) s. sau-
va: karttu, nuija.

trundle (trondl) v. vieria,
kieriad; — s. pyérd; Kiek-
ko: rattaanpuola; vaunut,

trunk (tronk) s. runko, var-
si, vartalo; matkée -arkku;

imupilli; kars&; lasku-
torvi, putki.
truss (tros) s. kimppu, tuk-

pinkka; tyravy6;
kattovahvike ;
v. kidarid kimppuun,
kaapata; vydttaa; sitoa
kiinni, kiristd#a; vahvis-

ku,
kattopuut,

taa.
trust (trost) gs. luottamus,
usko, luotto; velkakaup-

pa, velka; luottamusniies }
hoito, hallitus; luotetta-
vaisuus: holhous; trusti,
liikerengas; — v. luottaa,
uskoa: antaa velaksi; ol-

la varma :—trustee (tros-
tii?) gs. holhooja, luotta-
musmies; —- trustful

(trost’ fol) a. luotettava
uskottava, taattu 5
trustily (tros’tili) adv. us-
kollisesti, luotettavasti,
rehellisesti; trustiness
(tros’ tines) uskollisuus,
rehellisvys, luotettavuus,
— trustless (trost’les) a.
epiluotettava, uskoton:
trustworthy (trost’-
wordhi) a. luottamusta
ansaitseva, luotettava, uSs-
kottava, taattu, varma,
(tros’ti) a. luo-

Ss.

tettava, taattu, varma,

1 uskollinen.truth 485

truth (truuth) s. totuus, to-
si, todellisuus; tarkkuus;
suoruus, vilpittOmyys, us-
kollisuus ; — truthful
(trauth’ fol) a. totuutta
rakastava; tosi, todenpe-
rdainen.

try (trai) v. puhdistaa; va-
lita; tutkia, tarkastaa;
koetella; kiusata; kuu-
lustella; paattaa, ratkais-
ta; koettaa, yrittaa; vai-

vata; viekoitella, kKiusata. |

tub (tob) s. amme, saavi,
tynnyri, pytty.

tube (tjuub) s. putki, torvi;
suoni; nakotorvi; wmiaan-

alainen tunneli; — v. va-
rustaa torvella; — tub-
ular (tjuub’juldr) s. put-
kenmuotoinen.

tuber (tjuu’bor) s. pahka,
nysterma; — tubercle
(tjuwborkl) s. mukura,
nystyra, tuberkeli; —
tubercular (tjubér’kjulér)
a. tuberkelinen, nyster-
mdainen,

tuck (tok) s. vetdminen,
nykays; verkko; laskos,
poimu; — vy. taittaa, ka4-

ria, poimuttaa.

Tuesday (tjuuzde) s. tiistai.

tuft (toft) s. kimppu, vih-
ko; tdéyht6, tupsu; suor-
tuva; viidakko; — tufty
(tof’ ti) a. takkuinen;
kimpuissa oleva.

tug (tog) v. vetaéd, hinata,
raahata; haalia; kiskoa;
ponnistaa, raahata; — s.

ponnistus; tempaus; tyé6-||

reki, kivikarhu; hinaa-
jalaiva; — tug o’ war
(tog? 0 woor) s. kéyden-|
vetokilpailu.

tuition (tju-i’gon) s.  .0l-|
hous, suojelus; vupetus, |
kasvatus; — tuitor (tju-
Vtor) s. holhooja; opet-|
taja,

tulip (tjuw’lip) s. tulpaani.
tumble (tombl) v. keikah-

 

tureen

j

| taa, piehtaroida, kopsah-
tag. pyllahtaa; mzyller-
| tA; paiskata, lennahtaéa ;
— tumbler (tombd’lor) s.
juomalasi; ilveilija.
tumbrel (tombd’rel) s. kaksi-
pyOradiset kuormarattaat;
ampumavararattaat,

tumefaction (tjuumifak’ son)
8: kasvannainen, ajettu-
ma; — tumefy (tjuu’mi-
fai) v. turvota, ajettua,
pohéttya; — tumid (tjuw’-
mid) a. pOhdttynyt; poyh-
kea; — tumor (tjuu’mor)

s. kKasvannainen, pahka,
ajos; mahtipontisuus.

tumult (tjuu’molt) s. meteli,
hélina, rahina; — tumul-
tuous (tjumolt’juos) a. ine-
telinen, rahiseva; vaki-
valtainen, raju.

tun (ton) s. tynnyri; — Vv.
panna tynnyreihin,

tune (tjuun) s. aani, 4a4nen;
savel, nuotti; laulu; soin-
tu; viritys; mieliala; —
v. virittaa; soinnuttaa,
soida; sovittaa ;— tunetul
(tjuun fol) a, sointuva,
sulosointuinen — tuning
(tjuw nin ) Ss, virittami-
nen; soiva, 4ani.

tunic (tjuuw’nik) s. pusero;
sotilastakki; kalvo.

tunnel (ton’el) s, suppilo;
savutorvi; tunneli; — v.
rakentaa tunneli.

turban (todr’ban) s. turbaa-
ni; naisten pdaahine; sim-
pukan kiekkura.

turbid (tdr’bid) a. sekainen,

| samea; kiihtynyt.

‘'turbine (tér’bin) s. turbiini.
turbot (tor bot) s. piikki-

| kampela.

‘|\turbulence (tor’bjulens) s.

levottomuus, meteli, inyl-

lakkad, kapina, melske ;—

turbulent (todr’bjulent) a.

levoton, kiihtynyt; hurja,

kapinoitseva.

jtureen (tjuriin’)  s.

lh: malta,

soppa-turf 486 twine

 

 

 

turf (térf) s. turve; kilpa-|| tush (tos) interj. hy hyh!

ajo: — v. turvetuttaa ;—|| mitaé tyhjaa! joutavia!
turfy (tor fi) a. turvepeit- mitapa viela.
teinen, ruohoinen. tusk (tosk) s. torahammas;
turgent (tdér’dzent) a. paisu- norsunhammas; lukonkKa-
va, turpoava, pullistuva; ra; aurankarki.
poyhkei; — _ turgescent||tut (tot) interj. vaiti! \hil-
(tordze’sent) a. paisuva, jaa.
turpoava; — turgid (tdr’-||tutelage (tjuw’tiledz) s. hol-
dzid) a. turvonnut, ajet- hous; holhouksenalai-
tunut; poyhkea. suus: — tutor (tjuu’tor)
Turkey (tér’ki) s. Turkki; s. holhooja; opettaja,
kalkkKuna, kasvattaja; — v. holhoa,
turmeric (térmorik) s. itain- opettaa; kurittaa.
tian keltanen inkivaari. twaddle (twddl) v. lorpé6-
turmoil (tédr’moil) s. meteli, telldi, jaaritella;—s. lor-
melske; rettel6; tuska; potys, jaaritus, loru, pa-
vaiva: — v. meteldida; kina.
vaivata, hairita. twain (twein) a. kaksi, pa-
turn (torn) v. kaiaéntéaa, pyd- rl,
rittha: kierthi; vaint&a;||\twang (twdn) s. helahdys,
sorvata; muodostaa ; kumahdus, paukahdus;
muuttaa, siirtda; kumo- honotus: — v. paukah-
ta, peruuttaa; poistaa; taa, hela#htaaé, kaikua.
kitintyid, pydrid; palata;|!tweak (twtik) v. nipistaa,
— s, kiintyminen, pyori- nuristaa, rutistaa; sh.
minen; mutka, koukku;}||} nipistys, puristus; pulma.,
kaanne; ympirikierros;||tweedle (twiidl) v. hivella,
muutos, vaihtelu, vaihe; hypistella ; vinguttaa ;
vuoro, kerta; tilaisuus; hyvailla ; — tweezers
tarkoitusperdé, hydty; tali- (twii’zérz) spl. pihdit.
pumus; muodostus; —||twelfth (twelfth) a. kah-
turner (tor’nor) s. sorva- destoista: — s. kKahdes-
ri: — turnery . (tor’nort) || toista osa; — twelve
s. sorvaaminen, sorvaus (twelv) a. kaksitoista,
turnip (tor’nip) s. nauris,||twentieth (twen’tieth) a.
turnipsi. kahdeskymmenes; — 5S.
turnkey (térn’kii) s. van- kKahdeskymmenesosa; -—
ginvartija, | twenty (twen’ti) a. Kaksi-
turnpike (tdrn’paik) s. puo- kymmenta.,
mi, kaantéveraja twice (twais) adv. kahdes-
turpentine (tdr’pentain) Ss. ti, kaksi kertaa; kahden-
tirpatti. kertaisesti.
turpid (tdr’pid) a. katala;|itwig (twig) s. oksa; raip-
havyton ; siveet6n; — pa, vitsa; — v. antaa vit-
turpitude (tdr’pitjuud) s. saa: havaita; pitaa sil-
havyttomyys, siveett6- milli.
myys, kehnous. twilight (twai’lait) s. h&a-
turret (to’ret) “A torni, miri, hiimdtys; koi, sa-
pantsaritorni, rastus.
turtle (tdrtl) s. merikilpi-||twin (twin) s. kaksoinen;
konna; — adv. nurinnis-|| — a, kaksois-; kKaksin-
koin ;— turtleshell (tortl-’|| kertainen.

Sel) s. kilpikonnan kuori.||}twine (twain) v. kerrata,twinge 487 ultimate

 

 

kiertaa, kietoa; kiemur-||two (tuwu) a. kaksi; pari;

 

rella, mutkitella; — s.|| -— twofold (tuuwfould) a.
lanxa; kierros; syleily. || kaksinkertainen.
twinge (twindz) v. pistaa, || tymbal (tim’bal) s. pata-
nipistaa, DUTIAGaS.; vib-||.. rumpu,
loa; — s. pistos, nipistys,||type (taip) s. tyyppi, peri-
puristus. kuva, malli, perusmuoto;
twinkle (twinkl) v. vilkut-|| kirjasin; — typesetting
Eaa, tirkistd#a; sdaihkyda, (taip’setin) s, latominen;
sateilla, tuikkia; — s. sil- — typewriter’ (taip’rai-
manrapays, tuokio. tor) s. kirjoituskone; —
twirl (tworl) v. pyorittaa, typical (ti’pikal) a. yleis-
kaantaa: pyoria, “vaan- ta luonnetta Kuvaava, pe-
tya ympdri; — s. pyo- rikuvallinen; typify
rahdys, kierto. (tv’pifait) v. vertauskuvin
twist (twist) v. punoa, kier- esittaa, kuvata; — ty-
taa;° kehrata; ymparoi- pographer (taipd’ grafor)
dai, kietoa, kaéaria; seppe- s: kirjaltaja; birjanpal-
l6ida; pujauttaa; vadaris- naja;— typography (tai-
tella; irvistella; — s. pa’grafi) s. kirjapainotai-
kaantyminen, kiertymi- to.
nen, notkistus, kierros;!||typhoid (tai’fo-id) s, lavan-
vaaristyminen ; pyorah- tauti; — typhous (tai’fos)
dys; nuora, kéysi, lanka; || a. lavantautinen; — ty-
koynnos; oksa, haara. | phus (tai’fos) s. lavantau-
twit (twit) v. moittia, soi- ti.
mata, herjata, torua. tyrannical (taird@’nikal) a.
twich (twits) v. temmalista, hirmuvaltainen, tyrannil-
siepata, kiskaista; — s. linen; — tyranny (ti’-
tempaus, nykays, siep- rani) s. hirmuvalta, hir-
paus. muhallitus, tyrannivalta ;
twitter (twitor) wv  viser- julmuus; — tyrant (tai’-
ta4, livert#ai; vevahtaa; rant) s. tyranni, hirmu-
—= § -yYiserrys, liverrys; valtias.
vavahdus; levottomuus. tyro (tai’ro) s. ensikerta-
twixt (twikst) adv. valilla, lainen, vasta-alkaja.
-lle. lltzar (zaar) s. tsaari.
UO (juu) kirjain U, 1, (olsorei’ son) s, markimi-
ubiquitous (jubik’witos) a. nen, ,ajettununen,
kaikkialla lasnaoleva. | ulterior (oltii’riér) a.
udder (o’dor) s. utare, nisi. || eee ae spore hiv Or
ugliness (0g’lines) Ss. ru- || er ee ee
muus: pahuus; hdpedlli-|| “ ¢¢7+™mmaimen —
syys; — ugly (og’li) a. lultimate (ol’timet) a. &a4-

rimmdainen, perimmainen};

ruma; hapedllinen; ilet-
viimeinen, lopullinen ;—

|
|
|
|
fava- Do08, |
|

ulcer (ol’sér) s. matahaa-| | ultimately (ol timetli)
va; — uleerate (ol’sdreit) | adv. lopulisesti; loppu-
v. markia; — ulceration | tuloksena; — ultimatumultra

(oltimei’tom) s. uhkKavaa-
timus
toisella
oleva; a4rim-
liiallisuuksiin
adrimmai-

ultra (otra) a.
puolella
mainen,
menevi; — S.
syyden mies,

ultramarine (oltramariin’ )

a. merentakainen; kKirk-
kaansininen; — s. siniva-
ri.

(oltramdn’ ten)

ultramontane
a vuorentakainen;:

rimma vanhoillinen.

44-
isen
ultramundane (oltramon’-

dein) a yliluonnollinen.

ululate (ol’juleit) \ ulvoa,

ulista.
umbel (om’ bel) s. kukkKa-

i i

umbrage (om’bredz) s. var-
jo; siimes, kKateus; louk-
kaus; —- umbrageous

(ombrei’dzos) a.
hamara,
luuloinen;
umbrella
teenvarjo
umpire (om’pair) s. ri
ratkasija; palkintotuo-
mari
un-

varjokas;
epast lva ; epa-
kateellinen.

}

(ombre’la) s. ga-

idan-

fOon-)

;
osottava alku

unable (onei’bl) a. Kykene-
mat6n, saamaton, Kelvo-

ton: heikko, avuton
(onabridéd ) a

unabridged
vihentim§at6in,
hentamato6n
unaccented
koroton
unacceptable (ondaksep’tabl)
a mahdoton hyvaksya;
epamiellyttava.,
unaccomplished

tiysi, ly-

(onadksen’ted) Ss

(ontikdm’ -

plisd) a pAAttamAton,
keskentekoinen;:  sivisty-
matGén

unaccountable (ondkaun’-
tabl) a. selitthmia&t6n :;

kummallinen,
vastuuton.
unaccustomed

outo; edes-

(ondkos’tomd)

      

488

      

unatiainable

 

a, tottumaton;
nen, outo,

harvinai-

unacquainted (ondkweiy’ted)
a. tuntematon; harvinai-
nen; kokematon.,

unadvisable (onddvai’ bl)
a. epdaviisas; sopimatcn.

unaffected (ondfek’ted) a.
teeskentelem&to6n, luon-
nollinen, vilpitén, todelii-
nen; koskematta jaanyt;
tunteeton.

unaided (onei’ded) a. ayu-
ton,
unalloyed (ondloid’) a, ge-

kottamaton, puhdas,
unalterable (onool’térabl) a.
muuttumaton; — unal-
tered (onal’tord) a. muut-
tumaton,
unambitious
vaatimaton,
nen.
unanimity (juunani’miti) s.
vksimielisyys, sopu;
unanimous (junda’nimos) a.
vkKsimielinen, sopusointui-
nen; — unanimously (jt-
ni’nimosli) adv. yksimie-

(onambi’so08) a.
y ksinkertal-

lisesti.
unanswerable
a kieltamat6n,
ton
unanxious
huoleton.
unapproachable  (ondprout’-
sabl) a. luoksepdisema-

(ondn’sorabl)
epdama-

(ondnk’ Sos) a.

ton
unappropriate (onaprow-
prieit) a. sopimaton.
unapt (ondpt’) a. sopima-
ton, kelvoton; kovapal-
nen: kykenemA&t6n,
unartistic (onaartis’tik) 4a.
epitaiteellinen,
unassisted (ondsis’ted) 4.
avuton, auttamaton.
unassuming (onasuu’min) 4a.
vaatimaton.
unassured (onaguurd’) 4.
eplivarma, epdileva.
unattainable (onatei’nabl)
a. saavuttamaton.unattractive 489 uncomfortable

 

 

unattractive (ondirdk’tiv) a. || uncalled (onkoold’) a. kut-

epamiellyttava. | sumaton, noudattamatta
unauthorized (onoo’tdraizd) | jaanyt; epdmiellyttava.
a. vahvistamaton, todis-||}unecanny (onkda’ni) a. vaa-
tamaton; luvaton. rallinen, epavarma; huo-
unavailable (onaveil’abl) a. | limaton; kamala, kaa-
tarpeeton, hy6Odyto6n, tur-|| mea,
ha; — unavailing (ona-||unecaught (onkoot’) a, kiin-
ver lin) a. turha, hyddy-|| niottamaton, vangitse-
ton. maton, vapaa.

unceasing (onsii’zin) a. lop-
pumaton, keskeytym&at6n.
uncertain (onsdr’tin) a. epd-
varma, epatietoinen; e-

unavoidable (onavoi’dabl) a.|
valttamaton.
unaware (onaweer’) a. varo-

maton, huolimaton; huo-|

| unchangeable (ontsein’dzabl)

bili’ vér) s. heikkouskoi- a. Muuttumaton.

maamaton, tietdmatén. |} pailtava, epdluotettava;
unbar (onbaar’ ) v. avata/| epdrdiva; vaihteleva, oi-

telkki, paistid salvasta. || kullinen; — uncertainty
unbearable (onbeer’abl) a. || (onsor tinti) Ss. epavar-

sietamaton., muus, epatietoisuus; epd-
unbecoming (onbiko’min) a. || luotettavaisuus ; epardoi-

sopimaton, sdaadyton, | | minen.,

loukkaava. || unchain (ontsein’ ) Vv. vVa-
unbelief (onbiliif’)  s. epa-|| pauttaa kahleista.

usko; ——~ unbeliever (on- |

nen, uskoton. uncharitable (ontsa’ritabl)

|
unbend (onbend’) v. oijet a, || a. lemmet6n, kovasyd§-
heltya: — unbending minen, armoton, sdidilimi-
(onbend’in)  s. taipuma-||_ t6n.
ton, jaykki. ||unchaste (ontéeist’) a. irs-
unbiased (onbai’asd) a. en- tas, haureellinen.
nakkoluuloton, tasapuoli-||unchecked (ontiekd’) a. pi-
nen, puolueeton. | dattamaton, hillitsema-
unblemished (onble’misd) a.|| t6n, vastustamaton.
tahraton, puhdas, viaton. || unchristian (onkris’tSan) a.
unblushing (onblo’ sin) a. || epakristillinen; uskoton.

punastumaton; havyt6n. || uncivil (onsi’vil) a. epiikoh-
unbolt (onboult’) v. aukais-| telias; sda&dyt6n, rivo.
tip; |}unele (onkl) s. set&, eno,
unbosom (onbu’zom) v. il-|| unclean (onkliin’) a. likai-
maista, uskoa salaisuu-| nen, saastainen

bounded (onbaun’ded) a.

tena. || unclose (onklouz’) v. avata;
unbound (onbaund’) a. sito- | ilmaista.
INaAvOn, = evapady * — = ane Septet (onklawded) a.

pilvet6n; kirkas.

rajaton, 4&retén;  hilli-||}unecoil (onkoil’) vy. vierittéa,

t6n, vallaton., kehittda.
uncomely (onkom’li) a. ru-
sua suitsista. ma,
unbroken (onbroukn’) a.|\uneomfortable (onkom’ for-
murtamaton, taittama-

ton, ehed. epamiellyttavia ; epimu-
unbutton (onbotn’) v. pids-| kava, hankala; huolestu-

|

|

|

unbridle (onbraidl’) — yv. rij-|
}

|

}

|

ta napista, aukaista. I] nut.

|
| tabl) a, ik&vi, synkkd,uncommitted

 

uncommitted
a. tekemat6n, sitomaton.

uncommon (onkd’mon) on
harvinainen ; huomatta-
va, erinomainen.

uncompleted (onkdmpliv ted)
a., paattimaton, kesken-
erainen.

uncompromising (onkdm’-
promaizin ) a, jaykka,
taipumaton, mydOntyma-

ton.

unconcern (onkdnsorn’) 8s.
suruttomuus; huolimatto-
muus, valinpitamatto-
myys.

unconditional (onkdndt’so0-
nal) a. ehdoton.

unconfined (onkdn’faind) a.
rajaton; valja, laaja.

unconfirmed (onkdn’formd)
a. vahvistamaton, horju-
va: todistamaton.

unconnected (onkdnek’ ted)
a. yhdistamadton ; irtonai-
nen: hajanainen; erinai-
nen,

unconquerable (onkdnk’-
orabl) a. kohtuuton, suun-
naton; tunnoton,

unconscious (onkdn’Sos) a.

tuntematon, tietdmaton;
tiedoton; tunnoton.

unconstitutional (onkanstit-
juu’Sonal) a, perustuslain-
vastainen.

uncontrollable (onkdntrouw’-
labl) a. hilliton,
raju; vadlttamatén;
timadtin, epd&&imaton ;
man hallintoa.

unconverted (onkdnvér’ted)
a. kiintymaton, muuttu-
maton.

uncork (onkoork’ )

kiel-
il-

We

uncounted (onkaun’ted)
laskematon, lukematon, ||
midraton.

uncouple (onkopl’) v. paids-
tik irti, vapauttaa; erot-
taa.,

uncouth (onkuuth’) a. outo,

kummallinen, omituinen:

kimpelo.,

vallaton, |

490

avata. ||
a. ||

|

i
|
|
}
|

    

undergraduate

 

 

(onkdmi’ ted) || uncover (onko’vor) v. paljas-

taa, aukaista.

unction (onk’gon) s. voite-
lu; voide; — unctuous
(onkt’?juos) a. rasv:inen,

tekointoinen.
uncultivated (onkol’tiveited)
a, viljelemd&t6n, raivaa-
maton; sivistymaton ;
raaka.,
undamaged
vahingoittumaton,
meltumaton,
undated (ondei’ted) a. pai-
vaimA&dt6n; aaltomainen.
undaunted (ondaan’ted) a.
peloton, rohkea, uljas.
undeceive (ondisiiv’) v. pois-

6ljyinen ;

(ondd’medzd) a.
tur-

taa harhaluulo.

undecided (ondisaiv’ded) a
ratkaisematon, paaéattama-
ton; epdardiva,

undefield (ondifaild’ ) 2.
tahraton.

undefined (ondifaind’ ) a

epimiairdinen ; rajotta-
maton.
undeniable

kieltamaton,

(ondinai’abl) A
epaaématon.

under (on’ddér) prep. alla,
alle: alapuolella, -lle; a-
lempana, alemmaksi; 4a-
lainen: — adv. alhaalla,
alas, alapuolella.

underbid (onddérbid’) v, tar-
jota polkuhintaa; tarjo-
ta vahemman.

underbred (on’dorbred) a.
huonosti kasvatettu; si-

vistymAtén; alhaisséatyi-

nen.

underbrush (on’ddrbros) S.
pensaikko, viidakko.

'underelothes (on’dédrkloudz)
s. alusvaatteet.

underdone (on’dordon) a
puolikypsa.

‘undergo (ondérgou’) v. imp.
| wnderwent pp. undergone,

kestii, kKantaa;

}
| kursid,

| kokea, nahd&; olla alai-
| sena.
undergraduate (onddrgrad’-

| juet) s. ylioppilas.es

         
   
      
   
  
  
  
  
  
   
   
      
   
    
      
   
   
   
   
  
   
   
  
  
  
  
 
    
  
  
   
  
   
  
  
  
 
  
  
  
 
  
 
   

underground 491 undo

underground (on’dérgraund)||undertake (ondérteik’)  v.
Ss. maanalainen paikka.|| imp. undertook, pp. un-
maanalusta; a. Mmaan-| dertaken, ottaa tehdidik- '
alainen. seen; ryhtya; sitoutua ;—

undergrowth (on’ddrgrouth) | undertaker (ondortei’kér)
Ss. pensasto, viidakko. s. toimekseen ottaja;hau-

 

underhand (on’dérhdnd) | taantoimittaja; — un-
adv. salaa, varkain,. vil- dertaking (ondértei’kin) sg.
pillisesti, kavalasti; — a.| yritys, toimi; sitoumus;
salainen, salakavala, vil-|| hautaan toimitus.
pillinen, petoksellinen ‘|}undervalue (ondérvdl’ju) v.

underlay (ondorlei’) v. pan-|| arvostella liian halvaksi:
na alle; tukea alta. || taksottaa liian vihdan :—

rata liian halvasta. underwood (on’dodrwud) - s.
underlie (ondoérlai’) v. sijai- viidakko, vesakko. Ma

underlet (ondérlet’) v. vuok- | s. alaarvo.
ta; olla perustana; kan-||underworld (on’dérwérld) s.

nattaa.: ola, velvollinen. | maanalainen maailma;
underline (ondorlain’ ) v.|| rosvopesa.
alleviivottaa. ‘|}underwrite (onddérrait’) Vv.

underling (on’derlin) s. kis-
kynalainen; apulainen,

underlip (on’derlip) s. ala-
huuli,

undermine (ondermain’) _ vy.
kKaivaa alta‘ uurtaa alta;

imp. underwrote, pp. un-
derwritten, allekirjoit-
ta2; vakuuttaa, taata;
— underwriter (on’dorrai-
tor) Ss. allekirjoittaja;
vakuutusasioitsija,

turmella salaa, |;undeserved (ondizorv@’) a.
undermost (on’dormoust) a.|| ansaitsematon; syytt6-

alin, alhaisin; alaarvoi-|| méasti saatu.,

sin, halvin. \}undesirable (ondizai’rabl) a.
underneath (ondérniidh’)|| vastenmielinen.

adv. alla, alle, alapuolel-|| undetermined (onditor’-
la, -lle. | maind) a. pdadattamiaton,
o* . i] ‘ +.
underpay (ondorpev’ ) Vv. || ratkaisematon, epavar-
|

maksaa liian vahdan. ma,
underrate (ondorreit’) v. ar-|/undiscovered (ondisko’vord )

vostella liian halvaksi., _— loytamaton; tuntema-
undersell (ondérsel ) Vv {| ton; katketty.

imp. ja. . wD. aay. | undisguised (ondisgaizd’) a.

myyda halvemmialla | teeskentelemato6n, vilpi-

kuin. | ton, suora; julkinen.
undersign (ondorsain’)  v. | undismayed (ondismev’ ed) a.

allekirjottaa. peloton, rohkea.

mnareynete (ondispjuu’ ted)
kieltamadton, epéama-

ra. kumoamaton,
undisturbed (ondistor’bed) a.

|
a FA
understand (ondorstdnd) v. !
|
|
hairitsemat6n; levollinen.
|

imp. ja pp. understood,
ymmartada, aAlyta, kasit- |
ta44; otaksua; — under-|
standing (ondorstin’din) a. |
jarkevé4, ymmartavdinen; |

|
|
i]

undivided (ondivai’ded) a.

 

taitava; — s. ymmar- jakamaton, ehed; taydel-
rys, aly, jarki: KAsgitys : alae
niet (onduw ) v. imp. undid,

undone, jattaa teke-
matt pacha: peruut-

understate (ondorsteit’) Vv.

yksimielisyys. |
halventaa, vahentadda,undoubted

NT

selittaa ;

taa, purkaa,;

undone (ondon’) a. lai-

minlySdty, tuhottu.
undoubted (ondau’ ted) a.

epiilemadt6n, luotettava,
rohkea; varma,
(ondreip’ ) v. pal-
riisua verho.

(ondres’) v. riisua;

undrape
jastaa,
undress
riistaa.
undried
maton,
maton,
undue (ondjuuw’) a. ei viela
maksettavaksi langennut,

kuivu-
kuihtu-

(ondraid’) a.
marka ;
tuore.

laiton, epdaoikeutettu; so-

pimaton; liiallinen.
undulate (on’djuleit) v. aal-

toilla, lainehtia, liehua;

undulation (ondjulev -
aaltoileminen, va-
mutkai-
fon’ -

Son) S.
rihteleminen ;
— undulatory
aaltoileva ;

suus;
djulatori) a.
mutkainen.
unduly (ondjuu’li) adv. lait-
tomasti, viirin, sopimat-
tomasti; liioitellen.
undying (ondai’in) a. kuole-
maton; loppumaton.
unearth (ondrth’) v. kaivaa

maasta: saada ilmi;ottaa
selkoa.
uneasy (onii’zi) a. levoton,

teenndinen, luonnoton;
kimpeld; vastenmielinen ;
tukala, vaikea.

uneducated (oned’jukeited)
a. sivistymat6n, oppima-
ton

unembarassed (onembar’asd)
a. levollinen, haimméasty-
miat6n ; kiinnitykseton,
velaton.

unemployed (onemploid’) a
tyétén, toimeton, jouti-
las; ~~ unemployment
(onemploi’ment) s. tydtt6-
mMmyvVSs.

unending
pumaton,
nen,

unengaged

lop-
ikui-

(one nd’in oe: |
paaton,

    

(onengeidzd’) a.|i

  
 
  
  
   
  
   
  
  
    
    
  
  
  
  
  
 
   
   
 
  
 
   
  
   
    
  
 
  
  
  
   
  
  
  
  
  
  
  
 
  
 
  
  
  
  
  
 
  
  
  
  
 
  
  

unfinished

 

kihlaamaton ;
tilas.

\|} unenlightened (onenlai’ tend)

a. valaisematon, valistu-
maton.

unequal
taAamaton,
sopimaton ;

(oniik’wadal) a. riit-
vastaamaton ;
siinnodton,

epdashiannollinen ; epata-
sainen.

unequivocal (onikwi’ vokal)
a epiilemitén, selvan
selva.

(onor’in) a. ereh-
hairahtumaton ;

unerring
tymaton,
varma.,
uneven
sainen ;
unexceptionable
a.
moitteeton,
unexpected
a. odottamaton,
aavistamaton.
unfailing (onfei’lin) a. tyh-
jentymat6n, loppumaton,
jirkihtamaton.
unfair (onfeer’) a. epdrehel-
linen, petollinen, vaara;
tyévienjairjest6on poiko-
teerauksen alainen.
unfaithful (onfeith’ fol) a.
uskoton, petollinen, epa-
luotettava;: epdauskoinen.
unfamiliar (onfdmil’jor) a.
vieras, tuntematon; tot-
tumaton.
unfashionable (onfd’Sonabl)
a. vanhanaikuinen.
unfasten (onfasn’) v.
taa, paasta#a, avata.
unfavorable (onfei’vérabl) a.
episuotuisa, epdedullinen ;
sopimaton.
unfeeling (onfii’lin) a. tun-
noton, armoton, sydame-
ton,
unfeigned
kentelemat6n,
unfilial (onfil’jal)
le sopimaton.
unfinished (onfi’nisd) a.
pettamaton, keskente¢koi-
nen.

(oniivn’) a.
siinnoton.,
(oneksep’-
nuhteecon,
virheeton.
(onekspek’ ted)
akillinen,

epita-

Sonabl)

irrot-

(onfeind’) a. tees-
vilpit6n.

a. lapsel-

1lo-unfit 493 uniform
unfit (onfit’) a. sopimaton, || unguarded (ongaar’ded) a.

kelvoton. puolustamaton; varoma-
unfix (onfiks’) v. irrottaa, ton, huolimaton,

erottaa. unguent (on went) S. voi-
unfold (onfould’) vy. avata; de; konerasva.

silittaa; esittaa, selitta&;||umguessed (ongesd’) a. ar-

ilmoittaa; osottaa.
unforeseen (onfoorsiin’)
arvaamaton,
ton.
unfortunate
a, onneton;
nately
adv.
kylla.
unfound (onfaund’ )
maton; kohtaamaton,
unfounded (onfaun’ded)  a.||
perustamaton;  perustee-||

|
|
|

|

a.
aavistama-|

(onfoor’tjunet) |
unfortu- |
(onfoor’tjunetli) ||
Oonnettomasti; ikava

 

|
|
|
|
|

a. loyta-

ton, perat6n, aiheeton,
unfruitful (onfruut’fol) a.
hedelmat6n, karu; turha,

hy6dyton.
unfurl (onférl’) v. levittii, |
hajottaa, liehuttaa.
ungainly (ongein’li) a. kém-|
pel6, saamaton. |
ungenerous (ondze’néros) a. |
kitsas ; niukKa ; halpa, |
alhainen; hdpedllinen.
ungenial (ondzii’nial) a. ka-|
ru, hedelmat6n; episuo-|
tuinen. |
ungifted (ongif’ted) a. huo-
nolahjainen, lahjaton.
ungodly (ongdd@’li) a. juma-|
laton.
ungovernable (ongo’vérnabl)

 

a. hillitén, vallaton, raju, ||
hurja. |
ungraceful (ongreis’ fol) a.41

 

 

epamiellyttava ; kGmpelé; |

unhappily

unhook (onhuk’ )

vaamaton, aavistamaton.

unhallowed (onhal’od) a.
saastainen, epapyha,

unhandy (onhdn’di) a. kim-
pel6é, epaka&ytanndllinen;
epamukKava.

unhang (onhdn’) v. imp.
pp. unhung, ottaa
poistaa.

72.
alas,

adv.

kovaonni-
unhappiness
Ss. onnetto-
unhappy (on-
ha’pi) a. onneton, kova-
onninen; tuhoa tuotta-
va; alakuloinen, murheel-
linen,

(onha’ pili)
onnettomasti,
sesti;
(onha@ pines)
muus;

 

 

unharmed (onhaarmd ) a.
vahingoittumaton, vahin-
goittumatta.

unharness (onhaar’nes)  y.

riisua valjaista.

unhealthy (onhel’thi) a. ki-
vuloinen, sairaloinen; e-
paterveellinen.

unheard (onhdérd’) a. kuule-
maton; tuntematon; mai-
neeron.

unhelpful (onhelp’fol) a. ha-
luton, auttamaton,

unhinge (onhindz’) v. nos-
taa saranoilta; mullistaa,
Kumota, jJarkyttid.

v. nostaa

koukusta; avata:

— ungracious (ongrei’Sos) || unhorse (onhoors’) v. heit-

a, raaka, torked, saady-|| taa satulasta.

ton; inhoittava; epdamiel-|/unhurt (onhért’?) a. vahin-

lyttava; epdsuotuisa. goittumaton, turmeltu-
ungrammatical pie: maton; terve.

tikal) a. kieliopin saanté-|/unicorn (juu’nikoorn) s. yk-

ja rikkova. ! sisarvinen sarvikuono,
ungrateful (ongreit’fol) a.|| unification (juunifikev gon)

epadkiitollinen; epamiel- s. yhdistaminen, yhteen-

lyttava, vastenmielinen. liittyminen; yhteys.
ungrounded uniform (juuwnifoorm) a. sa-

(ongraun’ ded)
a. perusteeton, aiheeton. |

manmuotoinen, yhtalai-unify 494 unlike

 

nen; muuttumaton; wonel} ty, Mittya; == united
donmukainen; yhtapita-|| (junai’ted) a, yhdistetty,
vi: — s. virkapuku, so- yhtynyt; yhteinen; yksi-
tilaspuku, wnilormy; -— mielinen, sopusointuinen ;
uniformity (juunifoor’mitt) | — unitedly (junai’tedli)
s. muotoisuus, muuttu-| adv. yhteisesti, yhdessa ;
mattomuus. — unity (juu’niti) s. yk-

unify (juu’nifai) v. yhdis- seys; ykKsimielisyys, sopu-
tha 11ittha yhteen. it. BOMLEU.,

unimpeachable (onimput’-|| universal (juunivor’sal) a.
sabdl) a. syytdOn, viaton,|| yleinen, kaikkinainen, y-
moitteeton; kieltaématén, || leismailmallinen; — wun-

unimportant (onimpoor’ tant) iversality (juunivorsa’liti)
a. vahdépatdinen. s. yleisyys; kaikinpuoli-

unimposed (onimpouzd’ ) a. suus; — universally (juu-
miériimaton, siitama- nivore’ali) adv. yleisesti;
tén; pakottamaton. | kokonaan, poikkeuksetta ;

— universe (juu’nivors) s.
maailman kKaikkeus, koko

uninhabitable (oninha’bitabl)
a. asuttavaksi kelpaama-

ton; — uninhabited || maailma; — university
(oninhd’bited) a. asuma-| (juunivoér’ siti) s. yliopisto,
ton, autio. (| korkeakoulu,

uninjured (onin’ dzZurd) a.|;unjust (ondZost’) a, vaadra;
vahingoittumaton, 1 lainvastainen.

unintelligible (oninte’lid-|;unkind (onkaind’) a. epays-
Zibl) a, kisittamaton, tivallinen, tyly, paha,
tolkuton., || héaijy.

unintentional (oninten’gonal)||unlace (onleis’) Vv. purkaa
a. aikomaton, tarkoitta-|| rihmoista,; riisua, avata,
maton; ehdoton; — un-}| paljastaa.
intentionally (oninten’go-|\unlaid (onleid’) a, rauha-
nali) adv. vahingossa. 1} ton.

uninteresting (onin’térestin) || unlatch (onlats’) v. avata
a. mieltiklinnittimi&tén, || sa&ppi.
kuiva. ‘}unlawful (onloo’fol) a, lat-

uninterrupted (onintérrop’-|| ton; — unlawfully (on-
ted) a. keskeyttimit6n,}| Jloo’foli) adv. laittomasti;
katkKaisematon ; taukoa- — unlawfulness (onloo’fol-
maton, lakkaamaton, lop-|| nes) s. laittomuus.
pumaton, ‘lunlay (onlei’) v. purkaa,

union (juun’jon) s. yhtymi-|| kehittaa,
nen; yhdistys, liitto;||unlearn (onlérn’) v. unhot-
vhteys; liittokunta; —}| taa: olla oppimatta; —
unionist (juun’jonist) 8. || unlearned (onlornd’) = a.
liittolainen, tySviienyh-!| oppimaton, tietaématon,
distyksen jisen. ‘unless (onles’) konj, jollei,
unique (juniik’) a. ainoa!! jos ei, ellei; paitsi, lu-

‘| kuunottamatta}; jott’el,
ett’el vaan.

unlettered (onlet’érd) a. op-
pimaton, tietimadton.

unlike (onlaik’) a, erilai-
nen, toisenlainen; ep&to-
dennikdéinen; — adv. tol-

laatuaan, verraton.
unison (juu’nison) s. sopu-|
sointu; — a. ykKsindinen,
unit (juu’nit) s. ykKk6Onen;
yksikk6; rahakanta,
unite (junait’) v. yhdistaa,
liitthA, sitoa yhteen; yh-unlimited 495 unorganized

sella tavalla; — unlike- kottamaton, puhdas, oi-

ness (onlaik’nes) s. eri- kea.

laisuus, todennakdéisyyden|| unmistakable (onmisteik? -

puute; — unlikely (on- abl) a. ilmeinen, silmin-

laik’li) a. epdtodenndkdi- nahtava, selvaisti ymmiar-

nen; — adv. epdtoden- rettava.

nakGisesti. unmixed (onmiksd’) a. se-
unlimited (onli’mited) a. ra- kottamaton.

jaton, rajottamaton, Ad-||unmolested (onmoles’ted) a.

ret6n; epdimiidrdinen. kiusaantumaton, hA&airitse-
unlink (onlink’) v. palotel-|} Maton, vahingoittumaton.

la, eritelli. unmoor (onmuur’) v. nostaa
unload (onloud’) v. purkaa, | a. afc

tyhjentid, keventiid., || EERO One ear a

se 4 epa-didillinen,

unlocated (onlou’keited) &.//unmusical (onmjuu’zikal) a.

sijottamaton, asettamat- epdsointuinen, epimusi-

ta oleva, — kaalinen.
unlock (onldk’) v. avata|/ynnamed (onneimd’) a. ni-

lukko; paaistéa kahleista.|} metin, nimittim&tén.
unlovely (onlov’li) a, vas-!| unnatural (onna’ tjural) a.

tenmielinen. | luonnoton, epdaluonnolli-
unlucky (onlo’ki) a. onne-| nen; teeskennelty.

ton. l\unnecessary (onne’sesert) a,
unman (onman’) vy. kuohi-| turha, tarpeeton, joutava.

ta; lamauttaa; — un-|!| unneighborly (onnev borli)

manly (onmdn’li) a. mie-|} a. naapurille sopimaton,

huuton, akKamainen; pel- tyly.

kuri; -— adv. pelkuri-|;/unnerve (onnérv’) v. veltos-

maisesti. tuttaa, lamauttaa, heli-
unmanageable (onma’ne- kontaa.

dzabl) a, mahdoton hoi-|} unnoticed (onnow tisd) a.

taa, huomaamatta jainyt;
unmannerly (onma’noérli) a. laiminly6Oty.

epihieno; sopimaton. unnumbered (onnom’bord) a.
unmarked (onmaarkd’) a. lukematon, laskematon,

merkit6n, merkitsema- summaton.

tén. ijunobjectionable (ondbdzek’-
unmarried fonma’rid) a. Sonabl) a. epdAmaton, vas-

naimaton. taanvdittimétin; moit-
unmask (onmdask’) v. ottaa teeton.,

pois naamarli, paljastaa. |junobservable (ondbdzér’vabl)
unmastered (onmdst’érd) a. a. tuntumaton, n&ikyma-

voittamaton, kukistama- ton: — unobservant

ton; hillitén. (ondbzor’vant) a, huomaa-
unmerciful (onmdér’sifol) a. maton, tarkkaamaton;

armoton, sé4é4limat6n, ko- tottelematon.

va, julma; kohtuuton. unobtainable (ondbtei’nabl)
unmerited (onme’rited) a. a, saavuttamaton.

ansaitsematon; syyt6n.
unmindful (onmaind’fol)

valinpitamaton,

maton.
unmingled (onmiiigld’) a. se-

a.
ajattele-

 

unoccupied (onok’jupaid)
vapaa, joutava; avoin.

unofficial (ondfi’sal) a. epa-
virallinen,

a.

 

unorganized (onoor’ganaizd)unpack 49

 

 

a. elimetén; jarjestyma-
ton.
unpack (onpak’)
tyhjentaa.
unpaid (onpeid’) a.
maton; palkaton,
unpalatable (onpd’latabl) a.
tympiisevé, vastenmieli-
nen, epdamiellyttava.
unparalleled (onpda’raleld)
verraton, tavaton.
unpardonable (onpaard’nabl)
a. anteekKsiantamaton.
unperceivable (onporsii’ vabl)
a. tuntumaton, nakyma-
ton,
unpin
aukoa,
unpitiful
limat6n,
armoton.

Vv; (DUrKaa,

maksa-

a

a

x
y

l

(onpin’ irrottaa,

)

(onpv’tifol) a. saa-

kovasydaminen,

unpleasant (onple’zant) a
epamiellyttava, vasten-
mielinen; — unpleased

(onpliizd’ )
unpolished

a.'tyytymaton

(onpa’ lisd) a

kiillottamaton ; sivisty-
maéit6n, raaka.
unpolite (onpolait’?) a. epa-

kohtelias,
torkea.

unpractised (onpriak’tisd) a.
harjaantumaton, kokema-
ton, perehtymdato6n.

unprecedented (onpre’siden-
ted) a. ennenkuulumaton,
tavaton; verraton:

unprejudiced (onpre’dzudisd)
a. ennakkoluuloton, puo-
lueeton.

unprepared (onpripeerd’ )
valmistamaton,
maton,

unpretending (onpriten’din)
a. vaatimaton.

unprincipled (onprin’ sipld )
a. periaatteeton; ep§Asi-
veellinen, turmeltunut, |
kelvoton.

unproductive (onprddok’ tiv)
2. hedelmat6n; voittoa
tuottamaton, hyéddyto6n ;
toimeton; vaikuttamaton,

unprofessional (onprofe’ so-

sivistymaton,

a.
varusta-

    

   
 

 

unreined

6

ammattiin kuulu-
syrjainen.

(onprda’ fitabl)
tuottamaton,
hyddyton.
(onpro’misin)
lupaava, toivo-

mal) 4a.
maton.,
unprofitable
a. voittoa
epdedullinen,
unpromising
a. vahan
ton,
unpropitious (onprdpi’Sos) a.
epdsuosiollinen, lemme-
ton; haitallinen.
unprotected (onprotek’ ted)
a, puolustamaton, suoja-
ton... LUrVaton.
unpublished (onpob’lisd) a.
julkaisematon ; julista-
maton; salainen.
unpunished (onpo’nisd)
rankaisematon.
unqualified (onkwd’lifaid) a.
sopimaton, kelvoton; Ky-
kKenematon,
unquenchable
a. sammumaton,
maton.
unquestionable (onkwes’tso-
nabl) a. epailemat6n, var-
ma, kieltA&mat6n.
unguiet (onkwav et)
ton, kiihtynyt.
unravel (onravl’) v. selit-
ti, ratkaista; kehittaa.
unreached (onriitsd’) a. saa-
vuttamaton, luoksep&ase-
maton,
unready (onre’d&i) a. valmis-
tumaton; hidas, haluton.
unreal (onrii’al) a. epato-
dellinen, kuviteltu.
unreasonable (onriiz’nabl) a.
jirjetén, mieletén; koh-
tuuton.,
unredeemed (onridiimd’) a.
lunastamaton; hyvitta-
mitén: korvaamaton.
unregenerated (onridze’no-
reted) a. uudestaan synty-
maton,
unregistered (onre’dzistérd)
a. sishinkirjoittamaton,

a.

(onkivent’ 8abl)
asettu-

a. levo-

| luetteloon merkitsematta
|| jatetty.
|| unreined (onreind’) a. oh-

11 jaamaton, hillit6n.unrelenting 497 unskilled

 

unrelenting (onrilen’tin) a.|| unsatisfactory (onsidtisfak’-
taipumaton; kovasydami- tori) a. epdtyydyttava;

|

nen. | — unsatisfied (onsé@’tis-

unreliable (onrilai’abl) a.|| faid) a. tyytym&tién; epi-
epadluotettava. | varma,

unremarkable (onrimaark’- || unsay ory (onsev’ vori) 2.
abl) a. huomiota heritta-|| mauton, valjahtanyt ;
maton; tuntumaton, ni- epdimiellyttava; kaa-
kymaton, mea.

unremitting (onrimit’im) a.||unsay (onsei’) v. imp.” Ja
9 baa aaa herkea- pp. unsaid, peruuttaa,

aton.

epuuttaa.

unscrew (onskruw) v. ruu-
vata irti.

unscriptural (onskrip’tjural)
a. eparaamatullinen, raa-
matunvastainen,

unresolved (onrizdlud@’) a.
ratkaisematon, epitietoi-
nen; selvittadmaton.

unresponsible (onrispdn’sibl)
a. edesvastuuton.

unrest (onrest? ) s. levotto-

muus; — unrestful (on-||Unscrupulous (onskruw’ pju-
rest’fol) a. levoton. | los) a. epdilematG6n, arve-
unrestrained (onristreind’ ) lematon; — huolimaton;
a. piddttamitén, hillitse- haikailemat6n.
miiton, rajaton; vallaton unseal (onstil ) Vi. B¥Atae. -sl-
unrestricted (onristrik’ ted) ||. -DeGLEL;, paliastaa:
a. rajottamaton, supistu-|| unseasonable (onstiz’nabl )
maton, rajaton. oa tutkimaton, selitta-
unrewarded (onriwoor’ded);|; méatén, kadsittamiatin.
a. morvaamatta. jaanyt. unseasenable (ons riz’nabl)
unriddle (onridl’) v. selit- a. sopimaton, tilaisuudelle
faa, arvata. sopimaton.
unrighteous (onrait’S0s) a.||\unseat (onsiit’?) v. karxkot-
epahurskas, jumalaton ;} taa istuimelta, panna vi-
vaarintekeva. raltaan,
unripe (onraip’) a. kypsy-||unselfish (onsel’fis) a. epa-
maton, raaka, valmistu-|| itsekas.,
maton. ‘unserviceable (onsér’visabl)
unrivalled (onrai’vald) Se | a. kelpaamaton.
verraton, erinomainen. |}unmsettle (onsetl’) vy. jarkyt-
unrobe (onroub’) v. riisua. | tad, hdmmentdéd, hairita;
unroll (onroul’) v. kehitt#i;|| siirtéa.
asettaa naihtdviksi; pois-|| unshackle -(onsakl’) Van Va-
taa. || pauttaa kahleista.

unruffled (onrofld’) a. mal-||unsheathe (onésiidk’) v. ve-

tillinen, tyyni. || t&& tupesta, paljastaa,

unruly (onruu'li) a. huima- || unship (onsip? ) v. purkaa
painen, hilliton; .hurija, | laivasta; irrottaa.
vallaton. |;}unshod (onédd’) a.. kengi-

unsaddle (onsddl’) v. riisua| ton, paljasjalkainen.,
satula. | unsinking (onsink’in) a. up-

unsafe (onseif’) a. turva-|| poamaton; pettamdaton,
ton; epdavarma; vaaralli-|| luotettava.

nen. |;unskilled (onskild’) a. har-
unsanitary (onsd’niteri) a. | jaantumaton; ammatti-
epaterveellinen, | taidoton; taitamaton.unsmooth 498 untold
unsmooth (onamuudh’ ) a. || nettomuus, epaonnistu-
epitasainen, rosoinen., minen; — _ unsuccessful
unsociable (onsou’sabl) jal) (onsokses’ fol) a. onnistu-
unsocial (onsou’sal) a. ju-|| maton, onneton; — un-

ro, umpimielinen, epaseu-
rallinen.

unsoiled (onsoild’) 4.
raantumaton, puhdas.

unsolicited (onsoli’ sited)
pyytamatta.

unsolved (onsdlvd’) a. selit-
timadAtobn, ratkaisematon.

unsorted (onsoor’ted) a, la-|
jittelematon, jarjestama-

tah-|

a.

t6n; sopimaton.
unsought (onsoot’) a. hake-
maton, etsimadton.
unsound (onsaund’) a. saira-
loinen, epditerve; turimel-|

epakuntoinen ;
hauras; pettava,
epiluotettava, petollinen.
unsparing (onspee’rin ) a.
antelias, tuhlaavainen:
harras, ahkera; sédlim4-
t6n, armoton.
unspoiled (onspoild’) a, tur-|
meltumaton, vahingoittu-)
maton; rydstima&ton,
unspotted (onapd’ ted) a.
pilkuton, tahraton; via-
ton, puhdas; tiydellinen.
unstable (onstei’bl) a. epa-|
vakainen, lOyh&a, horjuva;
huikenteleva.

tunut;
heikko;

unstained (onsteind’) a. tah-
raantumaton, viaton,

unsteady (onste’di) a. epi-}
vakava; — unsteadily
(onste’dili) adv. epavakai-||
sesti,

unstop (onstdp’) v. avata.

unstring (onstrin’) v. irrot-
taa, pdisti auki; Kir-|

vottaa, purkaa: hOllitta&a. |}

unstudied (onsto’did) a. har-
kitsematon; luonteva, su-
juva: lukematon, vuppi-
maton.

unsubstantial (onsobstan’ sal)

a ruumiiton, aineeton;
joutava, asiaankuuluma-
ton.

unsuccess (onsokses’) s.

suceessfully (onsokses’fo-
li) adv. onnistumatta,
onnettomasti,
unsuitable (onsuu’tabl)§ a.
sopimaton, soveltumaton ;
kelpaamaton; sdadyt6n.
‘unsuspicious (onsospi’s0s) a.
| epdluuloton.
unsustainable (onsostein’abl)

a. sietimdtén; paikkansa
pitamaton.

unswaddle (onswddl’) v.
paidstad kapalosta _ eli

kidreista.

untainted (ontein’ ted) a.
saastuttamaton , puhdas,
turmeltumaton,

untamable (onteim’abl) = a.
kesyttimi&tén, huima, hil-
litGn.

untangle (ontarngl’) v. selvit-
tha.

untaught (ontoot’) a. opet-

tamaton, oppimaton.

unthankful (onthank’fol) a.
kiitthmaton,
junthinking (onthink’in) a.

huolima-

ajattelematon ;

ton, varomaton,
unthrifty (onthrif’ti) a. huo-
li nosti menestyvi; tuhlaa-
Va,
untidy (ontai’di) a. epiasiis-
‘| ti, siivoton.
lluntie (ontai’) v. avata,
piiistaii, vapauttaa, irrot-
i taa.
‘}until (ontil’) prep, 1. konj.
| gaakka, kunnes; koska.

‘| untimely (ontaim’li) adv. so-
1 pimaton,sddadyt6n.

|| untitled (ontai’tléd) a. arvo-
| nimetiSn; oikeudeton, e-
pdoikeutettu,

unto (on’tut) prep. katso
1} to,

‘luntold (ontould’) a. mainit-
\| gematta oleva; laskema-
[| ton. lukematon; ma&draé-
\| tén; sanomaton,untouched 499 uphold

 

untouched (ontotsd’) a, kos-|| ti, huolimattomasti; ‘o-
kematon; vahingoittu-|| dottamatta.
maton ; mainitsematta || unwarranted (onwd’runted)
jJaanyt; heltym4t6n, || a. epaioikeutettu; takaus-
tahakoinen, uppiniskai-| unwearied (onwiivrid) a. vi-

nen; juonikas; kémpeldé;| symat6n, uupumaton, uut-

kiusallinen. | tera,
untractable (ontrak’tabl) aH unwed (onwed’ ) a. naima-

uppiniskainen, itsepdinen; | ton.

hankala; epatasainen. llunwell (onwel’) a. pahoin-
untraveled (ontré’veld) a.//  voipa, sairaaloinen.

: ; 1. |

nes matkoil || unwholesome (onhoul’som )

a kay mS COM. | a, epdterveellinen; turmi-
untried (ontraid’) a. tunte- || Ollinen; epdrietas.

ee: ee junwilling (onwi’lii) a. vas-
om ematon; ratkalsema-|| tahgikemen, Balen eee

. 4 | doton.
untrue (ontruu’ ) a, valheel-!| ynwind (onwaind’) v. vyyh-
linen, viadra; petollinen, || tid pois, kidridf auki,
uskoton. || vapauttaa.

untoward (ontow’drd) a. sett ta vailla oleva.
|

|
}

 

untrustworthy (ontrost’-|'unwise (onwaiz’) a. epivii-
wordhi) a. epdluotettava. {| sas, typeri, ymmiartimié-
untruth (ontruuth’) s. val-| ton.
he; petollisuus, uskotto-/| unwonted (onwon’ted) a,
muus, harvinainen, tavaton, »2-
untwist (ontwist’) v. kehit- rinomainen; tottumaton.
taa; avata letitys; selit-||unwrought (onroot’) a. vul-
ta; kiertya kertaukses- mistamaton, muovailema-
ta, kehittyd. ton, raaka.
unused (onjuuzd’) a. kadyt-||unyielding (onjiil’din) a. tai-
timat6n; tottumaton, 4k- pumaton, myodntymaton,
kindinen; — unusual (on- jirkihtamaton, luja; it-
juwZual) a. tavaton, har- sepadinen,
vinainen, unyoke (onjouk’) v. vapaut-
unutterable (onot’érabl) a. taa ikeesta.
sanomaton, selittamat6on.||up (op) adv. ylés, ylhéal-
unvail (onveil’) katso un- le; ylhaédlla; nostettuna,
veil. pystyss4; auki; — prep.
unvaluable (onval’juabl) a. ylds; mydten.
verraton; arvoton. upbraid (opbreid’) v. soima-
unvariable (onvei’riabl) a. ta, nuhdella, s&ttid.
vaihtelematon; -—— wM-/|upgrowth (op’grouth) s, ke-
varying (onvei’ri-in) Re hitys, vaurastus, kasva-
vaihtelematon, muuttu- minen.
maton. upheaval (ophii’val) s. nou-
unveil (onveil’) vv. riisua, su, kohoaminen.
paljastaa, uphill (ophil’) a. vastama-
unwary (onwel’rt) a. varo- kei kulkeva, nouseva;
maton, huolimaton, vdlin- ty6las, rasittava; — 4.
pitamadtGn, ajattelema- vastamaki.
ton; — unwarily (onwei’-|| uphold (ovhould’) v. imp.
rili) adv. varomattomas- ja pp. upheld, nostaaupholsterer

 

kannattaa, yllapi-
tukea; nojata.

ylos;
taa;

upholsterer (ophoul’storor) s.
huonekalujen paallysta-
ja.

upland (op’ land)
maa, ylanko;
sydanmaa.

5S.

yla-
maaseutu ;

uplift (oplift’?) v. kohottaa,
nostaa, ylentaa ; (op’-
lift) s. kiihdyke; vauras-
tumninen: uplifting
(op’liftin) a, yleva

upon (opdn’) prep, paalla,
pidlle, -1la, -lle.

upper (op’or) a. ylempi,
viné, Vile, uppermost

(op’ormoust) a. ylin, kor-
kein, ylimmiédinen; etevin,
mahtavin, parhain, ylhai-
sin,

upraise Vv.

(opretz’) nostaa.

upright (op’rait) a. pysty-,
pystysuora; suora; rehel-
linen, vyilnitun: nuotee-
ton,

uprise (opraiz’) v. kohota,
nousta, yieta

nousta

kapinaan; — (op’raiz) s
kapina.
uproar (op’rour) s. meteli,

melu,
kapina,

melske,
halina ;

myllakka,

uproot (opruut’) v,. kiskoa
juurinensa; hiavittdd, lo-
pettaa.

upset (opset’) v.. kaataa,

vallata ; ham-
{ op’ set )

himmen-

suistaa ;
MaSltVttad,
kumoonmenoa,

Ss

nyt.-..— a. hammasty-
nyt.
upside (op’said) s. ylapuoli,

paallispuoli.
upstairs (opsteers’) adv. yla-
kerrassa, ylakertaan;

s. ylakerta.
upstart (opstaart’) v. hy-
pahtaa yloés; — (op’-
staart) s nousukas,
upturn (optdrn’) Vv. suun-
nata ylispdin; ka&antaa)
maata.

500

—————————

   
 

   

usable

 

(op’word) adv.
vlemmaksi ;
ylhaalla; ylos.

upward
lospain,
lempana,

a-
y-

urban (0dr’ban) a. kaupun-
gin, kaupunki;. — 4u&r-
banity (drba@niti) s. koh-

teliaisuus, hienotapai-
aly.

(or’t&in) siili; poi-
katupoika.,

suus;
urchin
kaveitikka,

Ss.

urge (ordz) Vv. ajaa eteen-
pain, kiiruhtaa; pakot-
taa: kehottaa; kiihottaa;
pyytaéa’; vaittaa; puolus-
taa huomauttaa; vedo-
ta: — urgency (0r’dzensi)
Ss. vVisymatén pyytami-
nen: hartaus; valttama-
tbn pakko; kipea tarve,;

kiire: — urgent (06r’dzent)
valttamatt6man tar-
hyvin tarkea;
kiireellinen;
(or’dzentli) adv.
pakottavasti.

a,
peellinen,
painava ;
urgently
hartaasti,

urinal (juu’rinal)  s. virtsa-
astia: —- urinary (juuw’-
rinert) a. virtsa-; virtsa-
mainen; — urinate (juu’-
rineit) v. heitta#a .veten-
si: — urine (juuwrwm) s
virtsa

urn (orn) s. uurna.

us (os) pron. meitd, a inei-
dit: meille.

usable (juuz’abl) a. Kelvol-
linen, .kiytt6kuntoinen ;—
usage (juu’zedz) s. kayt-
td: kohtelu, pitely; tapa,

tottumus;: puhetapa,;, -——

use (juus) s. kayttami-
nen, kiytdés, kaéytanto;
viljely; hySty, apu, etu;
tarve; tapa, tottumus ;
nautintooikeus } — v.
kiytthd, pitda; viljella;
nauttia ; harjdttaa, vai-

\| kuttaa: kohdella, pidella;

|

|
1]
|
1]

|
|

|

menetelli; totuttaa; olla
tapana; useful (juus’-
fol) a. kaytettava, kelvol-
linen; hyddyllinen, edul-
| linen, hyvi; — usefulness
(juus’folnes) s. hyddylli-usher

501 vacillate

 

syys, edullisuus; hydty

utility (juuti’liti) s. hyd-

’

 

!
etu; — useless (juus’les } || dyllisyys, hyodty, edulli-
Ai; hyddyton, tarpeeton, || suus, etu; — utilize (juw’-
turha, joutava; — usual|| tilaiz) v. tehda hyddylli-
(juwZual) a. tavallinen, || seksi; kayttaa hyvakseen,
tavanmukainen, yleinen;|| utmost (ot’moust) a. Atrim-
—usually (juw’Zuali) adv.|| méainen, perimméainen;
tavallisesti. | mita suurin, ylimmdinen.
usher (08’6r) s. ovenvarti-| utopia (jutouw’pia) s. utopia,
Ja, Marsalkka; alionet- | ihannemaa, onnenunelma;
taja; — s. esitt#d, saat-|| mielikuvitus, tuulentupa.
taa sisdiin; ilmoittaa. utter (ot’dr) a. ulko-, ulko-
usurer (juw%Zurér) s. koron-|| ainen, ulommainen,
kiskuri; — usurious (juu- ulkopuolinen ; _ taydelli-
Zuu’rios) a. korkoa kis-| nen, mita suurin, adarim-
kova. koronkiskomis-: —| mdinen, erinomainen ;
usury (juu’Zuri) s. korko: ehdoton, vankka, varma;
koronkiskominen. jyrkki; — v. kurottaa,

usurp (juzorp’) v. anastaa, |
Vaweata, riistaa >:—— usur-

pation (juuzdrpei’son) sg.

anastus, riist’dminen, val-
taaminen; loukkaus; —~

usurper (juzor por ) Ss
Anastaja.

utensil (juten’sil) s. tarve-
kalu, ase, kapine; maan-

viljelyskalu.
uterine (juu’térin) a. koh-
tu-, kohdun; samaiditiset ;

uterus (juu’tiros) s. koh-||

tu, emda,

pistad esille; kaupitellla;
lausua, sanoa, ilmaista:
utterance (ot’drans) Ss.
myyminen, liikkeeseen

laskeminen; lausuminen,
|| aantaminen; esittamistuai-

‘“l; to; — utterer (ot’drér) s.

kaupustelija; lausuja; —
utterly (ot’drli) adv. ko-
konaan, tadydellisesti, ai-
van, vallan, taysin, pe-
rinpohjn, perin, tykké-

naan; — uttermest (ct’-
ormoust ) a aarimmai-
1 sin.

V

VY (vii) kirjain V.

vacancy (vei’kansi) s. tyh-
jJyys, tyhja paikka, tyhja
Vou, ioma; valiaika: a-

vonainen virka; — vavant|
(vei kant) 2, ty Da eo a4

voin, avonainen; joutilas,
vapaa,:
v. tyhjentéa4a; luovuttaa,
luopua; l&hteH pois: ku-
mota, purkaa, lakkaut-
taa, peruuttaa, tehda mi-
tattOmaksi; — vacation
(veikev’Son) s. tyhjiksi eli
avoimeksi saattaminen;
vapaus, loma-aika.
vaccinate (vdk’sineit) yv. ro-

 

vacate (vei’keit) |

kottaa; —  vyaecination
(vaksinei’gon) s. rokotus:
— vaccine (viik’sin 1. vik’-
sain) s. rokotusaine: —

|
|
| ;

a. rokotus; — vacuity
| (vakjuw iti) s tyhiyys;
| epatodellisuus ; ajattele-
| mattomuus; — vacuum

|
(vak’juom) s. tyhjai paik-
|| ka, ontto paikka.
vacillate (vd’sileit) vy. hoip-
|| pua, huojua, heilua, vaap-
pua,; horjua? val:
lation (vdsilei’on) gs. hoip-
puminen, horjuminen,
heiluminen; hiailyminen,
epavakaisuus.vagabond 502 vapid

vagabond (vig’abadnd)a.aje-|, laukku, kapsdéakki.
lehtiva, kuljeksiva ; nii-|| valley (va’li) s. laakso.
lyva, epavakainen; — s.|\walor (v@’lér) s. urhoolli-
maankiertija, irtolainen ; suus:; — valorous (vd@’lo-
—— ¥, Kuleksia. | oa) a, BEhEes, uljas,. ur-

vagrancy (vei’gransi) s. kul-|| hoollinen, rohkea.
kulaiselimid, irtolaisuus; |; valuable (val juabl) a. arvo-
— wagrant (vei grant) a. | kas, kallisarvoinen; — 5.
kuljeskeleva ; epivakai- kalleus:— valuation (vdl-
nen: — s. maankulkija, juev Son) s, arvioiminen,
irtolainen. hinnoittaminen ; taksoi-

vague (veig) a. epatietol- tus; arvossapito, kunnioi-
nen, epaivarma; hamara, tus: — value (val’ju) 3.
hailyva. arvo, hinta, arvomaédra ;

vain (vein) a. turhanpai- kunnioitus; sisdallys, mer-
vainen, tyhja; turha, kitys, mieil; -—— Vv. arvioi-
hyd6dyton ; turhamielinen ; da, hinnottaa; taksottaa ,
— vainglory (veinglou’ri) pitaéa arvossa, pitaa kal-
s. turhamaisuus; ylpeys, liina ; arvata ; laskea ;
poyhkeileminen ;— vainly tehdi arvokkaaksi; -—
(vein’ li) adv. turhaan, valueless (valjules) a.
hukkaan; pdyhkeillen. 1} arvoton.

valance (vid’lans) s, laskok- || valve (valv) 8s. luukku;
set; uudin. li} venttiili, lappa.

vale (veil) s. laakso; vay- ivyamp (vaémp) s,. padalliset,
14; pumpunranni. piillisnahka ; paikkKa,

vale (veil) interj. jaa hy- || tilkku; — Vv. paikata,
visti; — valediction (vd-||* parsia, korjata; siistia.
lidik’kon) s. hyvdstijatté, || vampire (vdm’pair) s. veren-
jiihyvaiset; — valedic- | imiji; kiskuri, nylkyri.
tory (validik’tori) a. jaad- || van (van) s. etujoukko;
hyviiis-; — s. jaathyviis- | — vanguard (vdn’gaard)
puhe, s. etujoukot.

valentine (vd@’lentain) s.||vwandal (vdn’dal) s. raaka-

Valentine’n piiiva; Valen- lainen ; — vandalism
tine’n puivaind lahetetty | (vdn’dalizm) Ss. hivitlys-
rakkauden kirje tai lah-| halu, raakalaisuus,
ja, l\wane (vein) ss, tuuliviiri,
valet (vd’let) s. kamaripal-|| myllynsiipi.

velija. llvwanish (vd’nis) v. havita,

 

valetudinarian (valitjuudi-|| kadota; — vanity (vd’ni-
nei’rian ) a. kivuloinen,|| ti) s, turhuus, tyhijyys.
heikko, raihnas. | mititt6myys; epdtodelli-

valiance (vdl’jans) s. urhool-|| suus; turhamielisyys; —
lisuus, uljuus; — valiant | vanity bag (vd’niti bag)
(véVjant) a. urhoollinen,|| s. naisten kasilaukku.

uljas, miehekis. ‘vanquish (vdnk’wtS) v. voit-
valid (vd’lid) a. vanva,|| taa, vallata.
mahtava, voimakas; tu-|| vantage (van’ted2) s. etu,

|
keva; pitevi; — validity | hyéty; — V. hyddyttaa,
|

(vali’diti) s. todistusvoi- auttaa.,
ma; lakivoimaisuus; ar-
vo.

valise (valiis’) s. matka-

lvapid (vda’pid) a, laimistu-
| nut, valjahtinyt, laimea;
| hengetin, eloton; vari-vapor 503 velvet
t6n; — vapidity (vdpi’- || harppaus; — vy, kKaartaa,
ditt) gs. elottomuus, lai- | holvittaa; hypdta.
meus; varittOmyys. /vaunt (voont) v, kehua,
vapor (veipor) s. héyry; kerskailla; poyhkeilla,
loru; — vaporization (vet- || ylpeilla; —— s. kerskailu:
porizei’gon) sg. hoyryami-|| pdyhkeily.
nen; — vaporize (vd po- || veal (viil) s. vasikka; va-
raiz) v. muuttaa hoyryk- || sikanliha.
si; haihtua, hG6yryta. || vedette (videt’) s. etumies,

variable (vei’riabl) a. vaih-
televa, muuttuva; epiva-
kainen: variableness
(vceiriablnes) s. muuttu-

vaisuus ;— variance (vev-|
rians) s, ristiriita, epdso-
pu; — variation (veiriei’- ||
son) s. muutos, vaihtelu,
vaihto; muunnos: tolsin-
to; — variety (varai’iti)
Ss. moninaisuus, vuorotte- |

lu; vaihtelu;
suus; paljous; muutos;
various (vei’rios) a.
erilainen, eri; sekalai-
nen, kaikenlainen, moni-
nainen; monet, useat;
vaihtelevainen, epdivakai-

nen; — wary (vei’ri) v.
muuttaa, vaihtaa; vaih-
tua, muuntua.

varnish (vaar’nig) v. ver-|

nissata; kaunistella, ko-

ristella; — _ gs. vernissa,
keitin6ljy; kiillos; koris-
telu.

vase (veis) s. maljakko.
vaasi; kupu,

vassal (vda’sal) ss. vasalli,

laaninsaaja;:
kaskylainen,

palvelija,

orja; — v. tehd&é vasal-

likseen.
vast (vast) a. laaja, lavea, |

avara, aavas . aareton:

|

melkoinen; |

suurilukuinen,

}
aimo; — vastness (vast’- |
nes) s. laajuus, suUuruus, |
avaruus.

vat (vat) s. amme, sammio, ||
tynnyri.

vault (voolt) s. holvi; hau-
taholvi ; kellari; kupu;
kaarros, kaarikatto: taf-

vaankansi ; hyppays,

 

monipuoli- |

alustalainen, ||

|
1}

ratsuvahti,

Veer (viir) v. kiintyd, pyd-
rahtéaa, keikahtaa; muut-

taa mielens&; muuttua.

vegetable (ve’dzitabl) a.
kasvillinen, kasvis-, kas-
vikunnasta saatu; — ss.

kasvi; ruokakasvi; —
vegetarian (vedzitei’rian)
s. kasvinsy6ja; — vegeta-
rianism  (vedzitei’rianizm )
kasvinsSy6Ominen ;
vegetate (ve'dziteit)  v.
kasvaa, elaa&; elostella;
Olla loisena; — vegetation
(vedzitev 8on) s. kasvami-
nen; kasvullisuus, kas-
vit; vegetative (ve’-
dzitetiv) a, kasvava.
vehemence’§ (vii’himens) - s.
kiihko, kiivaus, rajuus,
tuimuus; — vehement
(viv himent) a. kiihkoi-
nen, tulinen, kilvas, raju,
’ ankara.
vehicle (vii’hikl) s. ajoneu-
vo, kulkuneuvo; apukei-
no, valikappale,

8.

veil (veil) s. verho, peite,
esirippu;} huntu, harso;
valepuku; lakki; V

 

verhota, peittada; saluta;
kaunistella.

vein (vein) s, laskimo; suo-
ni; jJuova3;-virtaus? puhe-
tapa; luonne; mieliala ;—
veiny (veini) a. juomui-
nen, juovainen, suoninen.

i velocipede (vild’sipiid)  s.
polkupy6ra; velocity
(vild’siti) s. nopeus, vaub-
tl;

velvet (vel’vet) gs. sametti,
silkkisametti; a, sa-
mettinen, sametinhieno;

i
|
|venal

 

velveteen (velvetiin’ ) |

pumpulisametti;
(vel veti) a.
sametinkaltai-

Ss. qumname
velvety
mettinen,
nen; pehmea.,

Sa-

kaupan-
oleva.

(vii’nal) a.
tarjolla
v. myyda,
vendee (ven-
div’ ) a; - vender
(ven’ dor) myyja, kau-
pitsiia; — vendible (ven-
kaupaksimeneva,

venal

alainen ;
vend (vend)
kaupita; -—

Ss. Ost: —

S

aibl) a.
myOdntikelpoinen

veneer (viniir’) s. puupadal-
lyste, faneeri; — V. paal-
lystaa.

venerable (ve’norabl) a.
kunnian-arvoinen, kKunni-

— venerate

oitettava

(ve’noreit) v. kunnioittaa,
pitia kunniassa; — ve-
neration (venorev Son) Ss
kunnioitus, kunniassa pi-
timinen.

venerial (vinii’rial) a. lihal-
linen; kuppatautinen,

venesection (viinisck’Son) s.
suonenisku.

vengeance (ven’ dzans ) S.
kosto; vengeful (vendz’-

kostonhimoinen.
‘nmial) a. anteeksi
luvallinen

a
(vii

fol)
venial
annettava ;

venison (ve’nizn) s. metsan-
riista, otukset

venom (ve’nom) s. myrkky.

venous (vii’nos) a. laski-

mo-; suoninen.,

vent (vent) s. aukko, auke-
ama, reiki; sankkilapi;
henkireika ; laskutorvi:

savutorvi:
purkaus;
laskea, pHdstéaa;
lausua, ilmaista.
ventilate (ven’tileit) v.
lettaa ; pohtia ;
ventilation (ventilei’ Son)
tuuletus, ilmanvaihto;
keskustelu, vidittely; tut-
kistelu; ventilator
(ven’ tileitor ) venttiili.

puhkeaminen,
ilmaisu} Vv
purkaa ;

tuu-

Ss.

Ss

 

  
   

verge

 

ventricle (ven’trikl)
telo: sydankammio.

ventriloquist (ventri’lokwist )

vatsastapuhuja.

venture (ven’tjur) s. uhkKa-
yritys, uhkapeli; panos,
onnenkauppa, sattuma ;

v. uskaltaa, tohtia, roh-

jeta ; keinotella; uskoa,
luottaa ; venturous
(ven’tjuros) a. usKalias,
rohkea, peloton.

venue (ven ju) oikeuspii-
yi: tapahtumapaikKa,
ymparisto.

veracious (virei’s08s)
tuudessa pysyva,

on-

»

5S.

a; tO-
luotetta-

Va; todenpera&inen; —
veracity (vird’sili)  s. to-
tuus, todenperdisyys; luo-
tettavaisuus,

veranda (virdn’da) s. Kuis-

tikko, veranta.

verb (vorb) teonsana,
verbi; sana; verbal
(vér’bal) a. suusanallinen,
suullinen ; sananmukai-

S

nen ; — verbally (vor’-
bali) adv. suusanallisesti,

sanasta sanaan,
(vor bi-edz) s.

sanatulva ;
verbose
a. liian moni-
sanarikas, plt-
verbosity
monisanai-

sanoin ;
verbiage
moninaisuus,

sanasotku ;
( vorbous’ )
sanainen,
kAapuheinen ;
(vorbd’ siti)

Ss.

suus, pitkapuheisuus.
verdancy (vdr’dansi) s, vih-
reys; kypsymattOomyys;
— verdant (vor’dant) a.
vihrei, vihanta; kokema-
ton; taiteamaton; =~ ver

dure (vér’djur) s. vihreys;

verdurous (vdr’djuros)
a. viheriditsevd, vihanta.

verdict (voér’dikt) tuomio,
p~p Latos.,

verdigris (vdér’digriis) s. vas-
kenruoste, espanjanvih-

Ss

rea.

verge (vordz) s. reuna, Ssyr-
ji, Adri, raja; riuku, sau-
va: valtikka; pylvaanvar-verification

 
  

 

 

 

 

505 veteran
si; — v. l&ahestyad, tullal|verst (vérst) s. Venajain
partaalle, rajoittua. virsta (3,500 jalkaa).

verification (verifikei’Son) || Versus (v0r’sos) prep. vas-
s. todistus, vahvistus; to-|| taan.
distaminen; tarkastelu;—|| vertebra (vér’tibra) s. sel-
verify (ve’rifai) v. todis- kanikama; — vertebrate
taa, vahvistaa, vakuut- || (vor’tibret) a. selkiran-
taa; tarkastaa; — verily!} gsallinen.
(ve’rili) adv. totisesti, to-|| vertex (vor’teks) s. kukku-
dellakin, toden totta, to- la; huippu; padlaki; kes-
dellisesti, ihan varmaan;:| kitaivas,

— veritable (ve’ritabl)
tosi, todenperdinen;: to-
dellinen, oikea; — verity
(ve’riti) totuus, tosi:
todenperdisyys.

vermicular (vérmik’julér)
matomainen,

a.

Ss.

2

madonkal-

tainen; — vyermiculous
(vormik’julos ) a. Indatoi-
nen, matomainen.

vermilion (vérmil’jon) s. rik-
kielohopea; tulipunainen

vari.
vermin (vér’min) s. sydpi-
laiset; roskavaki.
vernacular (vorndk’julodr) a.
kotimaan, syntymaseu-
dun, kotoinen; isilta pe-
Titty:

vernal (vor’nal) a. keviin-,
kevdainen; nuoruuden-.

versatile (vdér’satil) a. kadn-
nettava, pyoriva; vaihte-
leva, epavakainen; moni-
puolinen; versatility
(vorsati lity ) kéa#antyvai-
SYYS; vaihtelevaisuus ;
monipuolisuus,

Ss.

verse (vors) - s. runo, ru-
nous; varssy; sdkeist6;|
— versed (vorsd) a. pe-
rehtynyt,

ErOttin ut 5 taitava; a
versification (vorsifiker - |
on) s. runonteko; runo-|
rakenne; versify
(vor’sifai) v. runoilla, se-|
pittaa runo. ||
version (vor’Son) s. muutos, |
muuttuminen; muunnos;}|
toisinto; suunta; kaan-|
nos; esitys, selitys.

|
|
|
|
harjaantunut, ||
|

 

   

 

ivestige (ves’tidzZ)

  

| vertical (vér’tikal) a. pysty-.

' suora; — vertically (vér’-
tikali) adv. pystysuoras-
ti

vertiginous (vorti’ddinos) a.
pyoriva ; epavakainen,
muuttuvainen: huimaa-
va; — vertigo (v0r’tigou)
s. huimaus, py6rrytys.

very (ve’ri) adv, ~“hyvin;
suuresti, sangen, kovasti;
kaikkien, kaikista; todel-
la, oikein; a. todelli-
nen, tosi, oikea; juurf se;
itse; yksinpa.

vesicatory (ve’sikatori)
vetolaastari.

vesicle (ve’sikl) s. pieni ra-
ko.

Ss.

vesper (ves’por) s. iltatHh-
ti; ita’ tltarikous.

vessel (ves’el) s, astia; a-
lus, pursi:; suoni.

vest (vest) s. vaatekappale,
pukine, vaate, puku,
vaatteet; liivi; — v. pu-
kea, vaatettaa; antaa o-
maksi, suoda, uskoa; —

vestment (vest’ment) - s.
puku, vaatteet, vaatekap-
pale; — vesture (ves’tjur)
s. puku, vaatteet, vaate-
kappale; verho, peite.

vestal (ves’tal) a. sievid,
puhdas, neitseellinen.

Ss; Jali,
merkit; jatteet,

vestry (ves’tri) s. sakaristo;
kirkonneuvosto.

vetch (vets) s. virna.

veteran (ve’toran) a. van-

ha; kokenut, harjaantu-

nut; — s. sotavanhus,veterina

rian
veterinarian
s elkinlaakari.
(vit to} °s.
hylkays,

veto
keus;
HDUULUS:,. = V.
kielti#a, eitota.

kiel
hy

kiusallinen,

va, rasittava, vaival
levoton; — vexer
sor) s. kiusaaja, h
tija, rasittaja.

iable (vai’abl) a.
pystyva

iaduct (vai’adokt) s
alainen tie.
vial (vaial) s.
lo.
iand
aine;
ibrant
rihteleva ; —
(vav breit) Vv.
horjua; aaltoilla;
kaikua; tdrisyttaa,
hyttaa ; —
(vaibrev son) s.
viraihdys
(vv kor) Ss.

<4

A

(vai’and) a.
liharuoka.

a

a

var

nen,
vicar
apulaispappi;
(vaikei’rios) a.
tu, . MAaratey ;
mittava, sijainen.
vice (vais) s. virhe,
pahe, pahuus,
pahantapaisuus.

vice- (vais-) alkutav
ka merkitsee: var
jais-, apulais-.

viceadmiral
s. vara-amiraali.

viceconsul (vaiskdn’s
varakonsuli

s. varapresidentti.
viceroy (vais’roi)  s.
kuningas, valtionh¢

(vai brant) a.

506

—————————

(vetorinev’ rian) || vice-versa (vaisvor’ sa)

epadamisoi-

to, e-
ljata,

vex (veks) v. kiusata, suu-
tuttaa, ndarkastyttaa, su-
rettaa, vaivata; my lier-
tii: — vexation (vekser-
son) s. kiusanteko, har-
mi, vastus, ikava, vaiva,
tuska: — vexatious (vek-
sei’ 80s) a. harmillinen,

tuskastutta-

yinen ;
(vek’-

atyyt-
elAamadan
maan-
pieni lasipul-

ravinto-

ihtaa

sijainen ;
- vicarious
valtuutet-
virkaatoi-

vika;
turmelus;

Ul,
a-,

(vaisad’miral)
ol) Ss.
vicepresident (vaispre’zident)

sijais-

yitaja.

va-
vibrate
kuulua,
Vara-

vibration
virajami-

JO-

si-

 

 

 

adv.
padinvastoin.
yiecennial (vaise’nial) a.
sikymmenvuotinen.
vicinage (vi’sinedz) s. naa-
puristo, likiseutu, ympa-
liheisyys;— vicini-
laheisyys,
ym-

Kkak-

risto ;
ty (visi ntti) s.
likeisyys; likiseutu,
pdrist6, lahitienoo.

vicious (vi’Sos) a, virneel-
linen, epdoikea, vaara;
siveetOn, turmeltunut,
huono; pahankurinen.

vicissitude (visisitjuud) - s.
vaihtelu.

victim (vik’tim) s. uhri;
vietimize (vik’ timaiz) v.

tehdi uhriksi; petkuttaa,
pettaa.
victor (vik’tér) s. voittaja;

(viktow’rios )
victory

victorius
2 voittoisa; —
(vik’torit) s. voitto.
victual (vitl) s. ravintoai-

ne, sy6tavda, ruokatava-
rat: muona; — v. evas-
thi, muonittaa; — victu-
aler (vit’lor) s. muonan-

hankkija; ravintoloitsija.
victuals (vitlz) spl. muo-
navarat.
vie. (vat) v.
na panos,
view (vjuu) s. katselemi-
nen, katsahdus, silmays;
niké, katse; nakeminen ;
yleis-silmays ; miettimi-

tarjota ;
kilpailla,

pan-

nen: silminkanto, silman
kantama ; nikyvaisyys:
niky ; nik6éala; kuva;

katsantokan-
tarkoitus-

nikékKanta,

ta: mielipide;

peri; katsaus; — v. Kat-
sella, silmiillaA; tarkas-
taa, tutkia ; punnita,

tuumia;: — view-
Katselija;

miettia,
er (viuu’or) s.
tarkastaja; viewless
(viweles) a. naikymaton.
vigil (vi’dzil) s. valvonta;
yonvalvonta ; yOmessut ;
pyhiaatto; vigllance
(vi dzilans ) 3. valveellavignette

507

   

virtual

 

olo; valppaus,
huolellisuus;
tija;
lant ) Ai.
vartija.

tarkkuus; |
vahti, var-|
vigilant (vi dzi-|
valpas, tarkka;|

vignette (vinjet’) s. kuvio, |
kuvakoriste.
vigorous (vi’géros) a. voi-|
makas, vakevi, vahva:|

tehokas; ponteva ; _—
vigorously (vi gorosli)
ady. voimakkKaasti;
vigor (vi’gédr) voima,
vakevyys; tarmo, ponte-
vuus.

vile (vail)
arvoton,

Se

a. vahapatdinen,
halpa, mitdt6n;

|
|
|
|
|

turmeltunut, paha, huo-
no; inhottava; — vilify
(wr lifai) v. halventaa, a-
lentaa; panetella, herja-
ta. |
villa (vi7la) s. huvila.
village (vi'ledz) s. kyld:}|

villager
kylalainen.
kouna, |
vil-

kauppala;
(vi ledzor). s.
villain (vi'lin)
roisto, heittio ;
lainous (vi’linos) a.
namainen, roistomainen,
ikea; kurja, kunnoton,

Ss.

halpa; — villainy (vi’li-
ni) s. konnamaisuus, rois-
tomaisuus, kataluus.
villous (vi’los) a. karvai-
nen.
vim (vim) s. voima, wpun-
tevuus, tarmo;: oikku

vineible (vin’sibl) voitet-
tavissa oleva.
vindicate (vin’dikeit) v.
lustaa ; vapauttaa;
Vindication (vindikei’son)
—s. puolustus; vapautus;
vindicative (vin-
)} a.

a.

puo-

-_—

dvkati
nen,

vine (vain)
nos; k6éynn6skasvi;
vinedresser (vain dresoér )
= viinitarhuri; vine- |
gar (vi'nigor) s etikka;
vineyard (vai jord) |

viinitarha; vinous

s. viinikéyn-

a.

kostonhimoi- ||

| virile

kon- |

| violin

11 Wi

(vav’nos) a. viinl-; —
vintage (vin’tedz) s. viini-
sato; viininkorjuuaika ;
viinivarasto; vintner
(vint’nor) s. viinikauppi-
as; — vintnery (vint’nori)
s. viinikauppa.

viol (vai’ol) s. orvokki;: alt-
toviulu.

violate (vai’oleit) v. pidel-
la pahoin, raakata; hai-
rita, keskeyttaa; h&avais-
ta; loukata, sortaa* rik-
koa; — violation (vaiolei’-
Son) s. pahoin pitelemi-
nen, raakkays, vakivalitai-
suus; hairitseminen, kes-
kKeytys; hapaéaiseminen;
rikkominen, loukKaus; pi-
laaminen; violator
(vav oleitor ) Ss. rikkoja,
loukKaaja; hapasija; —
violence (vai’olens) s. va-
kivalta ;: rajuus, unka-
ruus;: Kiivaus, lIklihko:
loukkaaminen; raiskaus;

— violent (vai’olent) a.
raju, kova, ankara:. vi-
kivaltainen; kiivas, tuli-

nen, kiihkea.
violet (vai’olet) s. orvokki;
punasininen vari.

(vavolin) s. viulu;
(vavVolist) s. viu-
lunsoittaja, viuluniekka.
viper (vai’por) s. kyykiir-
me; —viperous (vai’péros)
a. myrkyllinen.
Virago (vairei’go)
mainen;
amasooni:

violist

a. mies-
sotanainen,
raivotar.

s.

virgin (vdrdzin) S. impi,
neito, neitsyt; — a. neit-
seellinen; siev4, puhdas,

koskematon: —
(vordzi' niti)
neitseelli

viaton;

virginity
neitseellisyys,
nen siveys.
(vv ril

s.

].. vat’ril)
miehuuden-, miehen-;
virility (vi- 1. vairi’liti)
8. siittamiskyky ; mie-
huus.

rtual (vor’tjual) a. voima-

a,virulence

508

    

 

 

 

kas, tehokas} varsinai- {|
nen, todellinen; — virtue ||
(vor’tju) s. hyve; siveys; ||
oivallisuus; arvo, ansio; |
luontainen voima; urnool-
lisuus, miehekkyys;
virtuous (vdr’tjuos) a. si-
veellinen ; puhdas;
tehoisa, voimakas; Oival-|
linen;
virulence

sivea,

(vi rulens) s. Myr-

kyllisyys; katkeruus, il-
keys; — virulent (vv ru-
lent) a. myrkyllinen; Kat-
kera, ilkeai;— virus (vat-
ros) Ss. taudinmyrkky,
tarttuma-aine; myrkky.

visage (vi'zedz) s, kasvot,
katsanto.

viscid (vi'’sid) a. tahmea,

limainen, sitkei; — vis-
cosity (viskd’siti) s. tah-
meus, limaisuus ;—viscous

(vis’kos) a. tahmea, li-
mainen; — visecum (vis’-
kom) s. linnunliima.

viscount (vai’kaunt) s. Krei-
vi.

vise (vais) s. ruuvipenkki.

visibility (vizidbi’liti) s. na-
kyviaisyys, nahtavyys; —
visible (vi’zibl) a. naky-
vi, nihtivi; selva, ilmei-
nen: — visibly (vi’ziblt)
adv. nihtdivisti; selvaan,
ilmeisesti; — vision (vi'-
Zon) s. nikeminen, nakoO;

nikévoima:
niky; mielikuva;
visionary
mielikuvitukselli-
nen, haaveellinen, Kuvi-
teltu, perat6én; ndakdihin
kuuluva,
visit (vi’zit)
raisilla;
kiynti;
telu;

gaistus;

niky; harha-
unenna-
k6; — (vv Zone-

ri) a.

kiyda vie-
vieraisilla
tarkastus, tutkis-
koettelemus, ran-
sallimus;
visitation (vizitei’ Son) Ss
vierailu ; katselu; vVit-
saus: — visitor (vi’zitor)
s. vieras, kdavija; tarkas-
taja; visual (vi’Zual)

¥,

— S§.

urhoollinen. \|

viviparous

a. ndk66n kuuluva, na-
k6-.

vista (vis’ta) s. n&kéala;

lehtokuja.

vital (vai’tal) a. elAmdéan
kuuluva, eloa koskeva, e-
lin-, eldmi-; henkea ylla-
pitivda, elAamalle tarpeel-
linen, valttamaton; -—
vitality (vaita’liti) s. elin-
voima; elo, henki; >
vitals (vai’talz) spl,
lommat ruumiinosat; y-
din, padosa; elinehdot,

vitiate (vi'sieit) v. pilata,
turmella; saastuttaa, ha-
viistd — vitiation (visi-
ev on) s. pilaaminen, tur-
meleminen ; hipdisemi-

nen.
vitreous (vit’rios) a. lasi-
nen, lasia oleva, lasinkal-

lasimainen; —
(vitrifak’son)
s. 'asitus, lasiksi sulatta-
minen ; — vitrifacture
(vitrifik’tjur) s. lasinval-
mistus; — vitriform (vit’-
rifoorm) a. lasinmuotoi-
nen, lasimainen; — vitri-
fy (vit’rifai) v. sulattaa
lasiksi,

(vit’riol) s. vihtrilli.
(vaitjuw’ poreit )

tainen,
vitrifaction

vitriol
vituperate

vy. motlttia, solmata, Ci-
rua, haukkua.,

vivacious (vaivei’§0s) a. e-
linvoimainen ; vilkas,
reipas, uUupUmMmAaton ;. . =
vivacity (vaivd’ siti) i,
elinvoima; pitka Tice
vilkkaus, pirteys; tuli-
suus.

vivid (vivid) a. vilkas, eloi-

loistava; luon-
vividness

- kirkas,
nollinen ;

Sa

(vi’vidnes) Ss. vilkkaus,
eloisuus; — vivify (vi’vi-
fai) v, elahyttéad, elvyt-
taa.

viviparous (vaivi’paros) a.
eliviii poikasia synnytta-
Va,vivisection

 

   

voracious

 

Vivisection (vivisek’gon) _ s.|
elavaltdleikkaus.

vixen (viksn) s. naarasket-
tu; ak&apussi; — vixenly
(viksn’li) a. akdinen, to-
rainen.

viz (viz) lyh. san, videlicet,
nimittain,

vizard (vi’zérd) s. naarnio.

 

 

va, siivellinen; haihtuva ;
iloinen, vilkas; epava-
kainen; — volatility (vd-
lati’ liti) s. haihtuvaisuus;
huikentelevaisuus, epdva-
kaisuus; — volatilize
(vd latilaiz) v. haihdut-
taa, muuttaa hodyryksi.

voleanie (vdlka@’nik) a. culi-

vizier (viz’jér) s. itdmainen vuoren, suitsupedinen ;
ministeri. tulivuoresta syOdsty; _
vocabulary (vokdb’julerz) §s.| voleano (vdlkei’no) s. tuli-
sanaluettelo, sanavaras-|| vuori.
to, sanasto. || volition (voli’Son) s. tahto-

vocal (vou’kal) a. dadneen||

minen, tahto.

ilmotettu, suullinen, da-|| volley (vd’li) s. yhteislau-

nellinen; aantyva, soin-||

kaus; Kuulasade.

nullinen ;— vocalist (vou’-|| volubility (vdlubi’liti) s. kie-

kalist) s. laulaja, laulaja-||
tar; — vocality (vouka’ = ||
litt) s. 44ntyvaisyys; vo-||

i]

levyys; vyOryminen; epd-
vakaisuus; sulavuus,
juoksevuus.

kaalin ominaisuus. || volume (vd’ljum) s. kdaré;

vocation (vokei’§on) s. kut-||
sumus; taipumus, halu;||

virka.
vociferate (vosi’foreit) v.;|
huudahtaa; — vociferous |}

(vosi’foros)) a. kirkuva, ||
parkuva; aancekis, Kai-||

kirja, nidos; kuikerrus,
kirja, nidos; koko, ‘laa-
JULus 3 tdydellisvys;:
voluminous (vdluu’minos)
a, kiemurainen; kookas,
suuri, paksu; tuottelias
(kirjailija).

 

kuva. || voluntarily (vd’lonterili)

vogue (voug) s. muoti, kuo-||
si, |

voice (vois) s. 4ini; arvelu,
mielipide; puhetapa, kie-
li; kd&dsky; soinnullinen|

aanne; — _ v. ilmoittaa, |
lausua, kuuluttaa; —!
voiceless (vois’les) a. Ad. |
neton. |

void (void) a. tyhja, vapaaa, |
joutilas; vailla, puuttees-|
sa oleva; turha; epdtodel-
linen; voimaton, mita-
ton, kelpaamaton; — sg.
iyvouea. paikka, tyhijyys;
— v. tyhjentéa; oksen-
ta; luopua: karttaa,
valttda ; = voidable
(voidabl) a. tyhjentyva;
— voidance (voi’dans) s.
tyhjentaéminen; luovutta-
minen, jattaminen; kar-
koitus, viraltapaneminen
volatile (vd’latil) a. lenti-!

 

 

 

  

  

adv, omasta tahdostaan,
vapaaehtoisesti; —  9g0-
luntary (vd’lonteri) a. va-
paaehtoinen, tahdosta
riippuva, ehdollinen, ta-
hallinen, itsemadaraava;

maksuton; — volunteer
(vdlontiir’) s. vapaaehtoi-
nen sotilas; — v. va-

paaehtocisesti ruveta.

voluptuary (volopt’jueri) s.

hekumoitsija; — voluptu-
ous (volopt’juos) a. heku-
mallinen, himokas.

volution (voluw’gon) s. kier-

re, kiekura.

vomit (vd’mit) v. oksentaa;

purkaa, syOst’a; — s. ok-
sennus; — vomitory (vd’-
mitori) s. oksetusaine; si-
saankaytava.

voracious (vorei’So0s) a. un-

matti, ahmiva, nalkainen,

saaliinhimoinen, rydsteli-

 

inact atvortex 510 waif

 

 

- _. yoracity (vord’siti) || vowel (vowel) s. vokaali,
s. ahneus. | aantid.
vortex (voor’teks) s. virran-|| voyage (voi’edz) s. vesimat-
pyorre; tuulispéa; pyor- ka, laivaretki.
re. vulgar (vol’gor) a, rahvaan-
votary (vou’tari) a, juhlal- tapainen, kansanomainen,
lisesti luvattu. yleinen, tavallinen ; nal-
vote (vout) s. aani; Aaanes- pa, alhainen; havyton, si-

as;

i s nesta vistymatén; — vulgarism
TS - — Vv, aanestada, ; ;

tys Pies ; lit (vol’gorizm) S:-rasinuus,
‘ aa aa ns&; Vvailta ,— ; j : ae
eS alhaisuus; — vulgarity

voter (vowtor) s. Hanes-
taja.
votive (vowtiv) a. juhlalli-

(volg@riti) os. halpamai-
suus, raakuus, sivisty-
matt6myys.

sesti luvattu. vulnerable (vol’nérabl) a.
vouch (uauts) v. Kutsua to- haavoittuvainen ; arka,
distajaksi ; vakuuttaa, helposti vioittuva: ae
vaittad, todistaa, taata, vulnerary (vol’noreri) a.
kannattaa, tukea ; Tl haavoja parantava; -— Ss.
vouch-safe (vautésseif’) v. haavanparanne.
suoda, suvaita, sallia, vulture (vol’tjur) Ss. korppi-
myontaa, kotka; — vulturish (vol’-
vow (vau) s. juhlallinen lu- tjurig) a. saaliinhimoinen,
paus, siteumus; —. ¥. raatelias; — vulturine
juhlallisesti luvata, antaa, (vol tiurin) a, kotkamai-
vannoa. nen
W (dobl’juu) kirjain W. l}wag (wdg) v. heiluttaa, pu-
wabble (wdbl) v. horjua, distaa; hoippuen kulkea.
hoippua, heilua ; jirk-|| wage (weidz) v. lyéda ve-
kya . — g horjuminen, | | toa; sotia; uskaltaa; ryh-
hei'urinen. tyi; — s. voitto, palkka;

— wages (wei’dzes) spl.

wad (wdd) s. heinaitukko; r .
tyGpalkKa.,

karvat6yhto; vanu.

wager (wet dzor) S. ve-
waddle (wddl) v. hoipua, ae : Sena

; to; — v. lydéda vetoa,

huojuttaa ruumistaan ; cag i
r tallat waggery (wa’godri) s. veitik-
oI Kea, aliata. : 5 : '
epee kamaisuus, koirankuri-
wade jeer v. Kahlata; suus, hullunkurisuus; ku-
polskia ; uurastaa, aner- jeet: — waggish (wd’gis)
taa; — wady (wd’di) s. a. veitikkamainen, hul-

kuivunut virranuoma, lunkurinen: iloinen.

wafer (wei’fér) s. rippilei-||waggle (wdgl) v.  heilua,
pa; ohut leivos, hoippua; heiluttaa.

waft (waft) v. kantaa, ku-||wagon (wd’gon) s. karryt,

lettaa, lennd&ttéaé; liehut- || vankkurit, nelipyéraiset
taa, huiskuttaa; kannat- | rattaat, rautatievaunu ;—
taa: viitata; uida, kel-|| Wwagoner (wd’gonor)  s.
lua; -— s. lNehuminen, kuorma-ajuri.

1]
huiskutus; tuulahdus; || waif (weif) s, léytStavara;

|
merkinanto, viittaus. | kulkuri; léytdlapsi.wail 511 ward
wail (weil) v. valittaa, a (woolts) s. valssi; —
ra, itkei; — s. valitus,|| v. valssata,
voivotus, parku, ruiku-|| wan (wédn) a. raihnas;
Lus. | synkkaé, musta ;— v. laih-
wainscot (weins’kdt)  s. pa-|| duttaa, riuduttaa: laih-
neili, laudoitus. it Sus, Fiuhtwe.
waist (weist) s. vy6tdiset;|| wand (wdnd) s. keppi, sau-
Kupeet; vy0; liivi; rpg va; raippa, vitsa.
“at) Es aa ee ene |wander (wdn’dér) v. vael-
walt Picci) © “Gatiad tar .|| taa, kuljeksia, retkeilla ;
toa; jiddi: passata, pal- POISLUA poiketa ; houraul-
vella; viilpya; — s. udo-| 1a, CRBY 4, harhaie; i.
tus: viijyksissi olo: —|| wanderer (wdn doror) S.
waiter (weit’ér) s. odotta- || vee TASES e Tes or
gare ViInNUrl, palveliia<: — |) "lo" 2 « .
waiting (wei’tin) s. odo-|| wane (wein) Vv. vaheta ;
ius; palvelus: — waitress || huonota, aleta ; happeu-
tua; — s. vaheneminen;

(weit’res) s. tarjoilijatar. ||
Waive (weiv) vi luopua; |
jattad, heittéa, hyljatai. ||
wake (weik) v. valvoa; he-||
rata, havahtua: herdt- |
ta4; virkistdd; kiihottaa; |
— gs. valveilla olo; ydjuh-
la; — wakeful (weik’fol)
a. uneton; valpas, vired;
— waken (weikn) v. he- ||
rate, Navahtua: valvoa. ||
wale (weil) kudonta ; ||
Jarki; juova; Vv, jio-!
vittaa. 1}
walk (wook) v. kdaydi, ki-
vella, astua, olla liikkeel- ||
14; — s. kdveleminen, as-}||
tunta, kdavely, kaynti; —
walker (wook’ér) s. jalka-

s.

mies; matkamies,
wall (wool) s. seina; muu- |
ri; valli; turva, suoja;—||
Vv. ympardida muureilla;
vahvistaa. |
wallet (wd’let) s. matka-||
laukku. |
wall-eye (wool’ai) s. kuha;||
mulkosilmaé. ||
wallop (wd’lop) v. kiehua, ||
porista, kihista.
wallow (wd’lo) v. kierrel- ||
14, vieritell4, ryped. |
walnut (wdl’not) s. saksan-|
pahkind.
walrus (wdl’ros) s. mursu, |
merileijona. {)

huononeminen, alenemi-
nen; havi6d, rappio.

want (woont) s. puute, tar-
ve, kéyhyys; — v. tarvi-
ta; kaivata; haluta, tan-
toa, toivoa; vaatia, ky-
sya.

wanton (wdn’ton) a. hilli-

viellinen ;
riehakkKa,

epdluotettava;
julkea, havyton;
leikk!4 3: jivehtié -

— wantoness
hillitts-

tGn, vallaton;
hekumallinen;
leikikas;
uhkea;
Vi

kisata ;
(wdn’ tones )

Ss.

myys, vallattomuus.
war (woor) v. sota; taiste-
lu: — v. sotia, kayda so-

taa, taistella.

warble (woorbl) v.
visertaa: laulaa:
vareilla ; Ss.
viserrys; laulu;
vareily: =
(woor’ blor) visertaja ;
laulaja; laululintu.

ward (woord) v. vartioida,
vahtia; suojella, varjella,
puolustaa; torjua; syds-
ta; — s. vartioitseminen;
vartiovaki; vartija; tur-
va, suoja; vaalipiiri; van-
keus; metsdosasto;
warden (woordn) s. varti-
ja, vahti; p4aallysrmnies,

livertaa,
soida;
liverrvs,
soitto:
warbler

Ss.ware

51

    

 

 

 

 

 

johtaja;— warder Snail

dor) s. vartija, vahti.
ware (weer) s. tavara, —|
warehouse (weer’haus) S.|

makasiini, varastohuone.

wariness (wei’rines) s. varo-
vaisuus,

warm (woorm) a.
min, kuuma; harras,
nokas; syddimellinen;
linen, kiivas; vilkas;
av. ldmmittaa; innostut-
faa: virkistaa ;— warmth |
(woormth) lamps; sy-
dimellisyys; hartaus, in-
nostus.

lim-|
in-|
tu-|

Ss.

warn (woorn) v. varottaa,
neuvoa, kehottaa, rauis-|

|

tuttaa: huomautaa; kuu-|

luttaa :—warning (woorn’-|

in) Ss. varoitus; kutsu, |
kasky.
warp (woorp) v. kiayristaa,

kiinté#a Vaa-
varpata, |
kutoa
loimi;

vidrentéa ;
riin suuntaan,;
hinata ; luoda;
kangasta ;
hinaustouvi;
karsaus.
warrant (wdr’ant)
ta, varjella;
vahvistaa; taata;
taa ; valtuutus,
takirja; vakuus;
tus: saamakiria, maksuo-
sotus;
warrantable

s.

v. turva-
todistaa,
vakuut-
val-

Ss.

(war ant-

|

kayristys, |

todis- |

vangitsemiskasky ; |

 

abl) a. oikeutettu; lu-
vallinen; laillinen; —
warrantee (wdrantiv ) Ss.
takauksen saanut henki-
16: valtuutettu ; —
warranter (wdr’antor) Ss. |

kirjoittaja ;
takaaja;

valtakirjan
todistaja ;

warranty (wdr’ anti) Ss.
vakuus, takuu.
warren (wdr’en) s. Kantini-

tarha ; metsdstyspuisto ;
kalasdili6.

warrior (woorjdr) s. soti-
las.

wart (iwoort) s. syyli; pah-
ka, turvos: — warty

 

2 watch
(woor ti) a. syylainen ;
pahkainen.

llwary (wei’ri) a. varovai-
nen; tarkkKa.

was (wdz) imp. verbista be.

wash (wds) v. pesta, puh-
distaa, huuhtoa, virut-
taa; kastella; —  s. pesu,
pyykki; pesuvaatteet; vi-
rutus, huuhdonta; lieju,
muta; lokavesi; vari:

metalliseos; aironlapa; —
washerwoman (wd’sdrwu-

man ) s. pesijatar; —
washy (wd’si) a. vetinen,
vetela; kostea ; mieto;
heikko.

wasp (wdsp) Ss. ampiai-
nen; — waspish (wds’pis)
a. ampiaisenmuotoinen ;
pistelias, ilkea.

waste (weist) v. havittaa,
tuhota; kuluttaa; tuhla-
ta: riuduttaa; kadottaa;
viheti, huveta; kKuihtua,

g1utio; Va-
hyddyto6n,

riutua ; a.
hingoittunut;

arvoton; liika ; — -°s.
havitys; tuhlaaminen*
| menett&aminen; tapplo,

vahinko; vaheneminen,
riutuminen; eradmaa; ne-
delmaét6n maa; vahingon-

teko;: rappio; rikka, ros-
ka}; — wastebasket
(weist’ basket) s, paperi-
kori; — wasteful (weist’-
fol) a. hivittiva, trhoa-
va: tuhlaave; autio, asu-

vilje'ematon.
valvonta,
vahti;

maton,
wateh (wdts)
vartioitseminen,
vahtimiehist6; Kello;
v. valvoa; vartioida, vah-
tia; odottaa ; tarkata ;
paimentaa ; viiiy&. va-
koilla: — wateher (wdts’-
or) s valvoja: vartija,

Ss.

| vahti: — watchful (wdt3'-

|

fol) a. valpas, valvova,;
tarkkaavainen ; varoval-
nen; watchmaker
(wdts’meikor) s.  Kello-
seppa ; watchwordwater 513 weather

 

(wat3?*word)  s. eed word) a, itsepHinen, oi-
|

na. kullinen, kummallinen
water (woo’tér) s. vesi; ve-||we (wii) pron. me.

sist6; neste; — v. kas-|| weak (wiik) a. heikko, voi-
tella, huuhtoa; liottaa ; maton; helposti sarkyva,
kostuttaa; juottaa; ee hauras; kehno, huono;:
tya; vuotaa, valua; ot- laimea; typeraé, tyhma;
taa vetta; — watercolor| epavakainen; léyha; ky-
(woo’torkolér) s. vesiviri;| kenemadt6n; mitatén; —
— waterfall (woo’ torqool) weaken (wiikn) v.  hei-
Ss. vesiputous; — water- kontaa; vahentdd, huo-
hose (woo’térhouz) s. ve- nontaa; — weakness
siletku; — water lily| (wiik’nes) s. heikkous,
(woo’tor lili) s. lumme, | voimattomuus;: raukeus,
upukka; — watermelon| uupumus; velttous; te-
(woo’térmelon) s. vesirne- hottomuus,

looni, arbuusi; — water-|| weal (wiil) s, hydty, etu;

proof (woo’torpruuf ) 2.
vedenpitava, _ tiivis;

a menestys; hyvinvointi.
oe
watery (woo’tori) a. veti-|
|
|
1

| Weald (wiild) s. metsiseu-
tu, sydanmaa; tasanko.

[wealth (welth) ss. varalli-
suus, rikkaus; yltaékyllai-

nen; vesirikas; mdarkd,|
kostea; laimea,

|
|
|
|

 

wattle (wdtl) s. oksa, risu; SYYS, ylellisyys; —
Peuaica., heltta; — Vv. wealthy (wel’thi) a. <i.
sitoa risuista; palmikoiaa. kas, varakas; runsas.

Wave (weiv) s. aalto, laine;|/ wean (wiin) y., vierottaa;
viittaus; — y. aaltoilla;!} luovuttaa.
liehua, heilua; waver || weapon (we’pon) s. ase, so-
(1cev’vor) v. heilua, hor- || ta-ase.
fa, epardids:  — wavy || wear (weer) v. imp. wore
(wei7r1i) a aaltoileva, lai-|/ pp. worn, kayttad, kan-
nekLtiva, kuohuileva | taa; kuluttaa; heikon-

Wax (wdks) s. vaha, vaks1: | taa; vasyttéd, uuvuttaa:
lakka ; suutarinpiki; —|| unhottaa; kaivaa: — Ss.
Meevaouata, vaksita. —| kuluminen; hankaus;
waxen (wiksn) a vahs tal muoti; vaatteet; —
tehty; — waxy (wdk’si) weariness (wii’rines)  s.

a. vahankKaltainen; lauh-
kea, myontyvilinen.

way (wei) s. tie; eae
rata, polku, katu, kana-|
va, kaytiva; valimatka, |
vali; matka, meno; kei-
no, neuvo, menettely ; |
tuuma, suunnitelma; kdy-
tostapa, elintapa; naké-

| vasymys, uupumus, rau-
| keus; kyllastys; — weari-
| some (wii’risom) a. uu-
| vuttava; vdsytt4va: vai-
valoinen; — weary (wii’-
| ri) a. vadsynyt, uupunut;
|
j
|

 

kyllastynyt; vasyttavid,
rasittava, vaivaloinen; —
vy, vasyttaa, uuvuttaa;

 

 

Parr, suunta: — way bill | kyllastyttda ; suututtaa,
(wei’bil) s. matkustaja-||  kiusata.

luettelo; tavaraluettelo; | weasel (wiizl) s. kar ppd.

rantikirja: — wayfarer| weather (we’dhér) sg. ilma,
(wei’feerér) ss. matkus-| s44, ilmanlaatu; — _ y.
taja; — waylay (wei’ lei) | tuulettaa; purjehtia: kes-
Vv. vaijy4, mennd ae | tam, NIGtHA: weather-

main; — wayward (wet’- bound (we’dhérbaund) A,

17weave

514

  
 
 

    

wellbred

 

 

viivyttama ;||
weathercock (we’dhor-
tuuliviiri, vuiirin-
weatherglass ||
ilmapun-

pahan ilman
kdk) s.
kukko; —
(we’dhorolas) s.

tari.

weave (wiiv) v. imp. wove,
pp. woven, kutoa; pu-
noa: — weaver (wii’vor)

s kutoja, kankurl,

weazen (wiizn) a. surkas-
tunut, kuihtunut; ohut

web (web) s. Kangas; verk-
ko; kutomus; uimarapy-
la,

wed (wed) v. naida, men-
ni naimisiin ; naittaa,
ihkiaé -wedding (wed’-
i 8 hidt, vihkiadiset;

— wedlock (wed’ldak) Ss.

i.violiitto

wedge (wedz) s. kiila; hark-
ko: — v. killata, telkita.

Wednesday (wenz’de) s. Kes-
kiviikko.

wee (wii) a. pieni, pikKa-

rainen

weed (wiid) s. rikkaruoho;

Irupuku; - a irvoton;

v. perata rikkaruoholis-

- weedy (wiit’di) uA
ikkaruohoinen

week (wiik) s. viikko; —

witk’det) s. ar-

weekday
ivi; weekly

kipaly
ottk’ li) i viikottajn,
kerran iikossa tapahtu-
eli ilmestyva; — S.
likkolehti.,
weep wiip) v. imp. wept,
pp. wept, itked, valittaa,
1ikeroida ; surra, pisa-
roida: sataa; — weeper
ii’por) : itkija; surv-
nauha: weeping (wit’-
pin) a. itkev&, surullinen;
- s. itku, valitus
weevil (wiivl) s. tuhohy6n-
teinen
weft (weft) s. kude

(wei) Vv. punnita;
painaa; merki-
ion; vaikuttaa; ra-

vaivata ; —

weigh
arvioida;
ta pal
“ittaa,

      

 

weighable
mahdecellinen
arvostella;

(wei’abl) a,
punnita tai

— weight
(weit) s. paino, paina.
vuus; paine, puristus:
taakka, rasitus; tairkeys,
arvo; — V;, varustaa
painoilla; — weightiness
(wei’tines) s. painavuus,
paino; tarkeys; =

weighty (wei'ti) a.
kas, painava;
kava; totinen.
weir (wiir) s. salpaus, pa.
to, sulku.
eird (wiird) s.
- om

ras-
tarked, ya-

w kohtalo;
kohtalon-; yliluon-

nollinen,

welcome (wel’kom) a. ter.
vetullut; suotuisa, mielei-
nen, sopiva; — _  interj.
terve tuloa! terve tultua!
— gs. tervetulleeksi sano-
minen, tervetuliaiset, ter:
vehdys; — v. lausua ter-

vetulleeksi.
weld (weld) vy.

teen
welfare

nestys,

takoa yh-

(wel’feer) s. ™e-
onni, hyvinvointi.

welkin (wel’kin) s. taivaan-
kansl.

we'll (wiil) lyh. we shall
eli we will.

well (wel) s. lihde; Kalvo;
- vv. kuohua, kummuta,
pulputa; valua, vuotaa,

well (tel) s. hyva, oival-
linen: hyvinvoipa, terve,

raitis; tyytyvainen; Bu0-
sittu; kohtuullinen; =
ady. hyvin; onnellisesti;

taitavasti; riittavasti,
kyllin, tarpeeksi, yltakyl-
lin; suuresti, kovastl;
kiittavisti ; sopivastl;
edullisesti; helposti; tay-
dellisesti; oikein.
ellbeing (wel’bi-in) s. me-
nestys, onni; hyvinvointi.
wellborn (wel’boorn) a, hy-
viii syntyperia oleva, ja-
losukuinen,
wellbred (wel’bred) 4.

Ww

hy-ol

wheel

 

wellchosen °
vin kasvatettu;  sivisty-
nyt, kohtelias; jalorotui-
nen,

wellchosen (wel’tSouzn) a.
hyvin valittu.

wellknown (wel’noun) a. |
hyvin tunnettu, Kaikille
tuttu.

well-learned (wel’lérnd) a.
taysin oppinut.

well-nigh (wel’nai) adv.

vahalla.
varakas,

melkein, lihes;
well-off (wel’df) a,
hyvinvoipa.

well-to-do (wel’tuduu) a. hy-
vissa varoissa oleva, hy-
vinvoipa.

wellspring (wel’sprin) Ss. |
lahde.

wellwisher (wel’wiidér) Ss.

suosija.
Welsh (wel)
nen; — s.
walesilaiset,
welt (welt) s. reunus,
le; sisuspohja;
nustaa, pallistaa.
welter (wel’tér) Vv.
tella, piehtaroida;
7s. 11eju, loka.

a.

pal-

oer Vs

 

 

westerner

( wes’ tornor )

s. lannen asukas, linte-
lainen; —— westward
(west’word) adv. linnessi,
lanteenpdin, lintt# koh-
den.

| wet (wet) a. miarkaé,;—veti-
nen; kostea; sateinen ;
paihtynyt; — s. mirk§a,
kosteus; sadeilma;: — y.

kostuttaa, kastella, liot-
taa; — wetness (wet’nes)
S. markyys, vetisyys; kos-
teus, satelsuus: — wet-
nurse (wet’nors) s. imet-
taja4; — wettish (wet’is)
a. kostea.

| wether (we’dhér) s. oinas,

iWhack (hiodk). v. takoa,

walesilai-|
Walesin kieli;

reu-|/|

||

vieri-||
rypea;||

wen (wen) s. kalvon peitti-| |

ma, ihokasvannainen
wench (wents) s.

tyttd, pii-|

|
|
|

kanen; kevytmielinen |
nainen, lutka; neekerinai-|
nen.

wend (wend) v. menni, as-||
tua, kulkea; lihted.

went (went) imp. verbisti
£0, meni, lahti.

wept (wept) imp. 1. Pp.

verbista weep.

Were (weer) imp, werhiath |

be, 1]

West (west) gs. —
lantinen :
sa,

teen;

lansi;
— adv. linnes
lannenpuolella,
westerly
tori) a. laintinen
adv. lanteen

Western (wes’tirn) a.
tinen, ldinnessi
lanteen kulkeva;
ta tuleva;

a.

—

(wes’-
lansi;

lan-
Olieva
lannes-|
lansimaiden; |

HH

1]
lan-||

|

pain; ae

|

|
|
|
|
|

Ww

what

wheal

iv

wheel (hwiil) s.

Ww
whap

| wh

=

fheedle (hwiidl)

hakata ;
hale (hweil)
(hwdp)

— Vy

— s. takominen.
valaskala.,
sivallus,
isku; iske4, hosua;
— whapper (hwdp’ér) sg.
tavattoman suuri valhe.
harf (hwoorf) s. laituri:
—<Y. varustaa laiturilla:
purkaa laivalaiturille;
wharfage (hwoor’fedz)
laiturimaksu.,
(hwdt) pron. mika?
mitaé? minkilainen? mi-
ta laatua? mimmoinen?
whatever (hwdtev’or)
pron. miké& hyvdnsi:
whatsoever (hwdtsoev’ér)
pron, miké& hyvinsa.
(hwiil) S. nyppy,
nappy, nappylad, nystyri.
sat (hwiit) s. nisu, veh-
na.

Ss.
Ss.

5S.

vieko-
houkutella, vietel-
la; liehakoida, mairitel-
la; — s. viekottelu;: imar-
telu, mielistely.

v,
tella,

pyord, ra-
tas; Vv. pyorittaa,
ka4ant44; kiepottaa;
wheelbarrow (hwiil’biro)
s. ty6nt6karryt ;—wheeler
(hwiil’ or) s. pydrittaja;
pyOradntekija; aisahevo-
nen; wheelwrightwheeze 51

  
 
 

 

 

 

 

 

 

—

(hwiil rait) s. kudrrysep p-|

|

pa,

wheeze (hwiiz) v. ldahat-
ti, ahkia; sihista.

whelk (hwelk) s. simpuk-
ka

whelm (hwelm) v. upottaa,
sysata syvanteeseen ; niel-
la.

whelp (hawelp ) s. penikka;
nulikka; — v. penikoida
poikia.

when (hwen) adv milloin ?
milloinka koska jol-
loin, kun; — konj. kun;
milloin ; milloin vaan ;
silloin kun; kun painvas-}}|
toin: — whenever (hwen-
ev’ or) adv. millom ta-
hansa, Likika, milicin 5 -——
whence (hwens) adv. mis-|
ti? kusta? miksi? Jjos-
ta, mista; mista syysta;
— whencesoever (hwen-
soev’or) a. mista hyvan-
Sa.

where (hweer) adv. mis-
si? kussa? jossa; siella
missa; mihinka ? kun-

ne? johon, jonne; minin
hyvinsi; — whereabouts
(hweer’abauts) adv. milla
paikoin, milla vaihein }
josta, jonka t&hden, jo-
ta varten, jota koskien;
en spl. olinpaikkKa ; =
whereas (hweerdz’) konj.
kun painvastoin, kun
nyt, kun oikeastaan, jota
vastoin, vaikka kummin-
kin: koska; — whereat

(hweerat’ )
jonka

nay, JOLIOIN'
johdosta ;

josta,

whereby (hweerbai’) adv.
jolla, milla milla kei-
noin; mist’? mink&a avul-
la? milld? — where-|
fore (hweer’ foor) konj.
1 adv. josta syyst&, jo-
ten: sills, sen johdosta,
siten minka tihden?
mita varten? minka
vuoksi? miksi? ; —-

wherein (hweerin’) adv.

 

6 whim
jossa ; jonka suhteen ;
jolloin ; whereof
(hweerdv’ ) adv. josta,
misti, joista; jonka, joi-
den: misti?; — whereon
(hweerdn’) adv. jolla, jon-
ka paddlld; jolie, jonka
pidlle; jonka ylitse; mil-
le. minks  peabter,

(hweeropaw )
perasta ;
(hweerwith’ )
kanssa, jolla,
kautta, jol-
minka kKans-
milli keinoin:
(hweerev’ or)
hyvansi, jos
missa.
lautta,

whereupon
adv. minka
wherewith
adv. jonka
joilla; jonka
la keinoin;
St milla ?
wherever
missa

vaikkKa
(hwe’ri)
iso vene.
(hiet) Vv.

tahota;
arsyttaa,

uz

adv.
missa,
wherry
lossi,
whet
hioa,
yllyttaa ;

Ss.

terottaa,
kiihdyttaa,
suu-

tuttaa ; — s. terotus,
hionta; kiihotus.
whether (hwe’dhor) pron.
kumpi; — konj. yoko,
josko, tokko, -ko, KO,
whey (hweit) s. hera.
which (hwits) pron. mika?
kumpi? mitkai? joka, jot-
Ka; Mika. mitka ; ---
whichever (hwitsev’0r) a.

kumpi tahansa, vaikka
mika,
whiff (hwif)

henkK&ays;
lennattaé4 }

huokaus
puhaltaa,
tyhjentaa.

Ss.

whig (hwig) a. vapaamie-
linen, eras Englannin
puolue,
while (hicail) gs. viliaika,
hetkinen, tuokio; — konj.
silld valin kun, silloin
| kun; niin kauan kuin ;
| samassa Kun; jota_ vas-
| toin; — whilst (hwailst)
| konj. sillA aikaa kun.

whim (hwim) s. oikku, paa-
hinpisto, mielijohde,;

| whimmy (hwi?'mi) a. vi-
| kullinen; — whimsical
ll (hwim’zikal) a. oikulli-whimper

 

517

whoa

 

 

nen; eriskummallinen; —|
(hwimzika’ -

whimsicality
liti) s. oikullisuus.

whimper (hwim’por) v. vin-||

uikuttaa,
vikina,

kua, vikista,
ynista; — Ss.

tina, vinkuminen,

whine (/iwain) v. vikista,
kitista, uikuttaa; valit-
taa; — s. vikind, kitindé, |

uikutus; valitus.
whinny (hwi’ni) v. hirnua;

hirnun-

—s, hirnuminen,
ta.

whip (hwip) vv. siepata,
temmata, kaapata, ruos-
kia, piiskata, hutkia; —
= ruoska, piiska; ajuri,
kuski; — whipper (hwip’-
or) s ruoskija, piis-
kuri; — whipping (hwi-
pin) s. ruoskiminen, piek-

saminen, selkasauna;
raipparangaistus.
whipsaw (hwip’soo) s. pelti-

saha,

whir (hwor) v. pyéria,
kieppua, hyrrdté.

whirl (hworl) v. pydrittaa,
kiepottaa, kierittaad; vie-
rittaa ; — s. kieppuminen,

pyOriminen, hyrréaminen;
kiekko, hyrréa; pyorre;
whirlwind (hwérl’wind) s.
tuulispaé ; whirligig
(hworligig) s. hyrra; ka-
ruselli; kiertokulku; -—
whirlpool (hwérl’puul) - s.
pyorre.
whisk (hwisk) s. pyyhkii,
viuhkoa, huiskia; vispi-
1l6id4; heiluttaa, keikut-
taa; syOsta; hydkata;
Ss. pyyhkays, huiskimi-
nen; tuulenpuuska; viuh-
ka; kukkat6yht6é; heind-
tukko; vispila; -—
whisker (hwisk’ér) S.
metaia : tomuviuhka ;
poskiparta, viikset.
Whiskey, whisky (hwis’ki)
S. paloviina, viski.
Whisper (hwis’pér) v. kuis-
Kata ; keskustella hiljaa;

 

ki-

'1

suhista,
| kuiske,

suhina,
whisperer

kuiskaaja;
urkkija.

humista;

kuiskaus;
humina;
(hwis’poror)  s.
kielikello;

huhu;

|

'} whist (hwist) interj. hiljaa!
vaiti! — v. vaientaa; ol-
la 4adneti.

whistle (hwisl) v. vihelt#4;
piipittaa; — s. vihellys;

piipitys

whit (hwit) s. rahtunen,
hiukkKa, hitunen.

white (hwait) a. valkoinen;
kalpea, vaalea; puhdas,

tahraton; — whitebait

(hwait?beit) s. pikku sil-
li, salakka; — whitefish
(hwait’ fis) s. siika; —

(hivait’?laim) s.
whiten
valkaista;

whitelime
kalkkivesi ;
(hwaitn) v.
vaaleta; — whiteness
(hwait’nes) s. valkoisuus;
puhtaus; kalpeus;
whitewash (hiwait’wd8)
valkaista kalkkivedell
kaunistella ; kalkki-
— whitish (hwai’tis)

vi
a

— Ss

vesi;
a. vaalea

whither (hwi’dhor) adv.
mihin? minne? kunne?
johon, kunne; kuinka
pitkalle ? mihin maa-
rasan?

whitlow (hwit’lo) s.\. kKyn-

nenaJjos.

Whitmonday (hwit’?’monde)
s. helluntaimaanantai.
whitsuntide (hwitsn’taid) s.

helluntai-viikko.

whittle (hwitl) s. veitsi,
puukko; — _ v. veistaa;
terottaa.

whiz (hwiz) v. suhista, si-
hista ; — gs. vingahdus,
suhina.

who (huu) pron. kuka?
ken? kutka? ketka?; —
whoever (Auuev’or) pron,
kuka hyvdansd.

whoa (hwou) interj. seis!

seisahda! ptruu!whole 518 will

 

 

 

 

 

tehda.,
wife (waif) s. nainen, ak-

kahté#aé, roiskahtaa;
ld4hthi ;—s. letkaus, a

whole (houl) a. ehea, ko- nen; — adv. laajasti, la-
konainen ; taydellinen, veasti; Kaukana, kauas,
tiysi; terve, raitis; kaik- etaalle, etéalla; —
ki, kokonansa} ——, wideawake (waid’aweik)
wholesale (houl’seil) s. | a. pirted, valpas; alykas;
tukkukauppa; — whole- viekas; — widen (waidn)
some (houl’som) a. ter-| v. laajentaa, valjentaa,
veellinen; hyddyllinen ; —| avartaa; leveté; aueta;
wholly (hou’li) adv. ko-| — wideness (waid’nes) s.
konaan, tykkd&én&nsa, pe-} laajuus, avaruus, leveys;
riti, aivan, tiydellisesti.|| width (width) ss, leveys,
whom (huum) pron. kKenen- laajuus, avaruus, val-
ki? keti? kutka? Kkei- jyys.
tis? kelle? jonka, jota,|| widow (wi’do) s. leskivai-
jotka, joita, joille. || mo; — v. tehdé leskeksi ;
whoop (huup) v. huudella,|, — widower (wi do-or) s.
hoilata, kirkua; — _  s.]}; leskimies.
huuto, kirkuna, | wield (wiild) v. ka&yttda,
whop (hwdp) v. humina, |} pidellé; heiluttaa; hoi-
piest’a; kopsahtaa, eecl taa, johtaa; harjoittaa,
|

maus, sivallus, lyénti;|| ka; vaimo, puoliso.

maitkihdys. |wig (wig) s, tekotukka, pe-
whore (hour) s. huora, port-|| ruukki.

to; — Vv. huorata; —||wight (wait) s. ihminen,

whoredom (hour’dom) 8. olento, henkil6; miespo-

huoruus, irstaisuus; epa-|| loinen; naikkonen; -— a.

jumalanpalvelus. || urhoollinen; vikkela, rei-
whorl (hwoorl) s, kiehKu-|| pas.

ra. \lwigwam (wig’wdm)  s. in-

diaanimaja.,

wild (waild) a. villi; sivis-
tymidt6n, raaka, térkea;
raivaamaton, viljelema-
ton; jylhd, autio; raivo-
kas, tuima, raju, hurja,

whose (huuz) pron. kenen-|
ki? jonka, joiden.
why (hwai) adv. miksi?
minkitihden? minka ta-
kia? mitéi varten? jonka-|
tihden, jonka vuoksi, jo-|
tavarten; — interj. no | hillitén, tulinen, vallaton,
niin! no! kas! kah! raisu; huikenteleva, huo-
wick (wik) s. lampun sy-|| limaton, ajattelematon;
din. | uhkarohkea; — s. aavik-
wicked (wi’ked) a. paha, ko: metsipuisto; sekaan-

 

 

turmeltunut, Katala; eaiell nus, haimminki; -_—
laton; rikollinen ; —j|| wilderness (wil’dérnes) s.
wickedness (wi’kednes) s. | erimaa. sydanmaa; -—
kataluus; jumalatto-|| wildness (waild’nes)  s.
muus; rikollisuus, | villeys, kesyttémyys; vil-
wicker (wik’dr) s. pajunok-| jelemittémyys; hurjuus,
sa; raippa; pajukoppa. | hillitt6myys; julmuus,
wicket (wi’ket) s. portti,|| raakuus.
ovi, veraja; puoliovi por- || wile (wail) s. kavaluus, il-
tissa. keai petos; a. Kavala;

 

wide (waid) a. levea, valja, || — v. petti#d.
avara, lavea; laajaperdi-|| will (wil) v. imp. would,tuulen karistamat hedel-
mat; tuulenkaatama

tuulisp44; onnenpotkaus:
— windmill (wind’mil) sg. ||

 

 

 

will-o’-the-wisp 519 wire
pp. puuttuu; — _  tah- ] tuulimylly; — windward
toa, haluta; aikoa; kas | (vind’word) a. tuulenpuo-
kea, maadrata; vaatia;| li; — a. tuulenpuolinen;
—s. tahto; mielihalu; jal-| — windy (win’di) a, tuu-
kis#idds, testamentti; —| linen, myrskyinen.,
willful (wil’fol) a. tahalli-|| window (win’do) s. ikkuna;
nen; omapdinen; a, | windowblind (wiv do-
fulness (wil’folnes) s. -|| bdlaind) s. ikkunanvarjos-
sepaisyys; — willing || tin; — windowcurtain
(wi'lin) a. tahtova; val-|| (win’dokértin) s. ikkunan-
mis, kernas; eetainon, || verho; — windowshade
halukas; — willingness || (wiv doseid) s. ikkunan-
(wiv linines ) s. taipuvai-|| varjostin: rullakartlini.
suus, halu || wine (wain) s. viini.
will-o’-the-wisp (wil odhe-|| wing (wing) s. siipi; lento;
wisp) s. virvatuli. ', ovenpuolisko; auranslipi;
willow (1wi’lo) paju, raita.|| olkavyé; — v. varustaa
wily (wai’li) a. kavala i1-|| slivilla; kiidatt#a; len-
keijuoninen, juonikas, | tia.
wimble (wimbl) - s. kaira,|;wink (wink) v. rapayttaa
naveri; — v. lavist#a, nda-!}|} silmiinsdi; isked silmdaii,
vertaa. | vilkkua; — s. silmanra-
Win (win) v. imp. ja pp.|| pays, hetkinen, tuokio;
won, voittaa; vallottaa,|/ silmanisku, vilkaisu
ottaa haltuunsa; saavut-|| winner (win’dr) s. voittaja;
taa; ansaita, hankkia. || — winning (win’ifi) a.
wince (wins) v. viinnelld,|| puoleensa vetdvd, viehidt-
kiemurrella ; tuskailla;||} t&avi; — 8s. voitto; —
Kavahtaa, hatkahtaa. || winsome (win’som) a. sie-
wind (waind) vy. kaintad, | vii, suloinen, kaunis; iloi-
vaantéd, kierté&; punoa,|| nen.
kietoa, kadrid; keria, || winnow (win’o) v. liehut-
puolata; muutella; sy- || taa; tutkia, koetella, tar-
leill4; —- winding (wain’-|| kastaa; erottaa; viskata
din) a, kadntelevd, mut-|| eloa.
kainen; koukero, viisto ; || winter (win’tor)  s. talvi;
kalteva; — s. kéannis; || a, talvinen, talven-;—
mutka, polvi; — winding-|} vy. talvehtia; — wintry
sheet (wain’ dinsiit ) s. | (wint’ri) a. talvinen, tal-
kaarinlanka; — windlass | ventapainen, talvi-,
(wind’las) s, vintturi, vi-|| wipe (waip)  v. pyyhkia,
pu, kela; mutka, vadard. | kuivata; puhdistaa; h4a-
wind (wind) s. tuuli, tuu-|| vittdd, poistaa; petkut-
lahdus ; ilma; henki, hen-}| taa; —  s. kuivaus, pyyh-
kays ; —— ¥, puhallella ; || kiminen ; ly6nti; palo-
SOittaa, toitottaa; vainu-|} arpi.
ta ; hengastyttaa ; —|| wire (wair) s. metallilan-
windbound (wind’baund)|; ka, sihkdéjohtolanka, sdh-
a. vastatuulen pidatt4md;|| kédlenndtinlanka; v.
windfall (wind fool) s.|| metallilangalla sitoa;

lahettéad sdih-
wiredraw
vetaa ine-
venytt#a;

sahkottaa,
k6sanoma;
(wair’droo) v.

tallia langaksi;Ww

oo
“

Ww

“

isdom

: ——_$—$—$—$—$———————————————

— wireless
langaton ;

(wair’pulor)
johtaja,
nittelija;

poliittinen
silmankaan-

 

 

(wair’ les)

S.

J

iA
x a. ||
wirepuller

juonten

uO0-|

tiji; — wirerope (wdir’-
roup) s. rautak6ysi,
isdom (wiz’dom) s. vii-
saus, ymmiartavyys, aly,
jarki; — wise (waiz) a.
viisas, alykas, ymmarta-
vViiinen, jairkevi; totinen,

vakava;

oppinut,

valistu-

nut, tietorikas; taitava,
harjaantunut; — wisely
(waiz’ li) adv. viisaasti,
jairkevasti, ailykkaéasti,
taitavasti; viekkKaasti.
ish (wis) v. toivoa, halu-
ta. ..teahtoa, -miella.; sud-
da*>. tolvottas;. - s. toi.
vomus, halu, tahto, mieli-
halu; toivotus; pyynto.
isp (wisp) Ss. tukko,
kimppu; tupsu, tdoyhto
vihko; vispila.,
istful (wist’fol) a. ajatte-
leva, miettivainen ; huo-
lestunut; Kaipaava.
it (wit) S ymmarrys,
jirki, nero, viisaus tie-
toisuus ;} kekseliadisyys}
sukkeluus, leikillisyys;
witless (wit? les) a

\ mmartamaton,

 

tyhma,

typerai, vaihimielinen; —
witted (wi’ted) a. alykas,
sukkela ; — witticism
(wi'tisizm) s. sukkeluus;
kokkapuhe; wittily
(wv til) Ld\ sukkelasti,
kekseliaasti;
wittingly
{ adv. t iydessa
tajussaan, ehdoin tah-
doin, tahallaan, tieten ;
—— witty. (wi'tt) a, .suk-
kKela, Hlykas, jarkeva.,
itch (wits) s. noita-akka,
velho, poppamies; am-
mi; tenhotar; — v. lu-
mota, hurmata, tenhota;
— Witchery (wtt’s0rt)  s.

noituus;

lumous;

|
}
| |
|

iw

woe
witcheraft (wit?kraft) s.
noituus.

with (widh) prep. kanssa,

mukana, seurassa; luona;
puolesta ; yhteydessa,
ohessa; lisdaksi,
itha] (widhool’) adv. sa-
malla, samassa, mydskin,
ohessa.
(widhdroo’) v. ve-
ti takaisin; palauttaa;
peruuttaa, epuuttaa; lak-
kauttaa; poistua; peray-
tya, vaistya syrjaan,
erith. erota, luopua;
withrawal (widhdroo’al)
poisvetaytyminen, luo-
puminen.
ithe (with)
-vanne.
ither (wi dhor)
tua, kuihtua, surkastua,
kutistua, hdavit&, kuolla,
menehtya, haihtua.
withold (widh-houl@ )
adattaad, ehkdaista,
salata

sen
ithdraw

Ss

Ww s. pajuvitsa,

v. lakas-

Vv, Di-
estéa ;

within (widhin’) prep. si-
sissi, sisHlld, sisdan, si-
salle.

without (widhaut? ) prep.

konj.
jollei,

ailla;

JOS

\
etta;

ilman,

ilman ei,

ellei: — adv. ulkopuolel-
la, -lelle, -lelta; ulkopuo-
lin, ulkoapdain, paalta-
piin; ulkona, ulkosalla ;
ulkonaisesti.

withstand (widhstdand’) - v.
kest#a; vastustaa,; pon-
nistaa vastaan.

withy (wi’thi) s. raita, pa-
i

witness (wit’nes) s. todis-
tus, todiste ; todistaja,
vierasmies; — v. todis-
taa; naihda; osottaa,
naiyttaa toteen,

wizard (wi’zdrd)  s. -viisas;
velho, noita; silmankaan-
tija.

woad (woud) s. varimorsin-
ko (kasvi).

woe (wou) s. suru, murhe;wold 521 word
tuska, kirsimys; onnetto-|| wood (wud) s, metsi; met-
muus, tuho; — a. mur-|| sikk6, viidakko, varvikko
heellinen, surullinen, on- puu; hirret, rakennus-
neton, kurja; — woeful puut; metsdntuotteet; —
(wou’fol) a. murheelli- woodcock (wud’kdk) Ss.
nen, huolestunut, suru- lehtokurppa, kyntdlintu;
mielinen, surkea; kurja, | — woodcraft (wud’krajt)
viheliainen. s. metsdanhoito-oppi; —
wold (would) s. mets&;|| woodcut (wud’kot) s. puu-
kukkula; aro, piirros; — woodcutter
wolf (wulf) s. susi; — (wud’ kotor) s. puunhak-
wolfish (wul’fig) a. susi-|| kaaja; — wooded (wu’-
mainen. | ded) a. metsdé&ékasvava,
wolverine (wulvoriin’)  s. metsdinen; — wooden
ahma. (wudn) a. puinen, puusta
woman (wu’man) s. nainen, tehty ; — woodland (wud’-
vaimo; — womanhood) land) s. metsikk6, metsi-
(wu'manhud ) s. naiselli-}| maa; — woodless (wud’-
suus; naiset, naissuku; —|| les) a. metsat6n; _—
womanish (wu’manis) a.|| woodman (wud’miin) - s.
naisellinen; — woman- || puunhakkaaja, metsa-
kind (ww mankaind ) Si) “mies: nos woodpecker
naissukupuoli. (wud’pekor) s. tikka.
womb (wuum) s. vatsa, Ma-||/ woody (wu’di) Ss. kude;
ha; kohtu, ema; heima. || kangas, vaate,
won (won) imp. ja pp. ver-||woof (wuuf) s. kankaan
bisté win. | kude,
wonder (won’dér) s. ihmet-||wool (wul) s. villa: —
tely, kummastus, hidim- woolmill (wul’mil) s. vil-
mastys; ihme; — y. ih- lankehruulaitos; — wool-
metella, kummastella;|} en (wwu’len) a. villainen,
kummastuttaa, ihmetyt-!|} villa-: talonpoikainen,
taa; — a. ihmeellinen;|| halpa; — s. villatavara,
eriskummainen; outo; — | vVillavaate — woolliness
wonderland (won’dérlind)|| (wu’lines) s. villavuus,
Ss, ihmemaa; — wonderer|! villamaisuus: — woolly
(won’doror)  s. ihmetteli-|| (wu’li) a. villainen, villa-,
ja, kummeksija; —|| villamainen; — woolsey
wonderful (won’dérfol) a.|| (wul’sei) s. puolivillakan-
ihmeellinen ; kummalli-|| gas.
nen; — wondrous (won’-||word (wérd) s. sana; puhe,
dros) a. ihmeellinen, ih-|| keskustelu, puhelu;: ilmoi-
Mmeteltaéva; ihailtava; —|| tus, tiedonanto, sanoma,
adv. ihmeellisesti; san-|| viesti: tunnussana: kis-
gen, suuresti, hyvin. || ky; — v. ilmoittaa;: esi-
won't (wount) lyh, will not. || tellA: — wordbook
wont (wont) s. tapa, tottu-|| (wérd’buk)  s. sanakirja;

muse, — Vv: olla tapana;
tavallisesti tehd4; asua:
— wonted (won’ted) a.
tavallinen; tottunut.

Woo (wuu) v. kosia; pyy-

taa, kaskei; kutsua;

wooer (wuu’ér) s. kosija.

 

  

 

wordiness (wd0r’dines) sg.
runsassanaisuus; — word-
less (word’les) a. sanaton,
puhumaton, mykkéa;
wordy (wor’di) a. monisa-
nainen, pitkapuheinen, sa-
narikas.worth

 

| wear; — wornout (woorn’-
| aut) a. kulunut; vasynyt,

wore 52
i ne eae
wore (wour) imp. verbista |
wear.
work (work) v. tehda tyo-|

ti, tyOskennella, puuhata, ||

toimia; vaikuttaa; pau-
hata, kuohua ; varustella ;
valmistella, muokata ;
hankkia; suorittaa; pon-
nistaa; muodostaa, s.
tyénteko, ponnistus, vai-|
va; tydé, tehtava, toimi;
teko: teos; laitos; varus-
tus; koruompelu; kone-|
paja, tehdas; kaytanto,
viljely, pito; workday
(work’ dei) s. tySpaiva, ar-
kipaiva ; workhouse
(work’ haus) Ss. tehdas,
tyOpaja ; vaivaistalo ;
workman (work’man)

tyOmies; workpeople
(work’ piipl) tyovaki;
— workshop (wdrk’sdp) s.
tyGhuone, verstas; kone-
paja; — worker (wor’kor)
tyénutekija; — working
(work’in) a. tyétatekeva ;
ahkera, uuttera, toirneli-
vaikuttava,

Ss.

Ss.

D-

Ss.

as; —
tyénteko, ty6, ty6tapa ;—
working class (workin

klas) tyOvaienluokka
world (wdrld) maailma ;
inmiskunta;&arettOmyys:
— worldwide (wérld’waid)
a. koko maailmaa kasit-
tiivi, yli koko maapallon
ulottuva ; worldliness
(world lines) maailman-
mielisyys, maallisuus;
worldly (wérld@d’li) a.

Ss

s.

s.

‘
<

linen, maallinen, inhimil-
linen.

worm (worm) Ss. mato;
toukka; letku, kierteen
muotoinen putki; —

kiemurrella, luikerrella ;

|| repia,

ajal-|

uupunut,
worrier (wo’ridr) s. kiusaa-
ja: worrisome (w0’ri-
som) a. vaivaloinen, ra-
sittava, ikivéd, tuskalli-
nen: — worry (wo’rt)  v.
raadella; ahdistaa,
hiityytt#d, kiusata, vaiva-

ta. rasittaa, vasyttaa ;
kiusaantua, kirsiad, olla
levoton:- valittaa; —. 8.

kiusa, vaiva, rasitus, har-
mi.

| worse (wors) a2. sanan
komp., pahempi, huonom-
pi; sairaampi.

worship (wor’sip) s. arvo,
arvokkaisuus, kunnianar-
voisuus; jumalan palve-
lus, rukoileminen; Kun-
nia, arvossapito; jumaloi-
minen ; v. palvella ju-
malaa;: kunnioittaa, pitéaa
arvossa } worshipful
(wor’sipfol) a, kunnian-
arvoinen, kKunnioitettava,
arvoisa; worshiper
(wor sipor) rukoilija,
jumaloitsija.

worse (wors) a. bad sanan
superl. pahin, huonoin,
kehnoin, viaihdarvoisin ;-—
adv. pahimmin, huonoim-

Ss.

min; eniten.
worsted (wur’sted) s. kam-
matuista villoista punot-
tu villalanka; — a. vil-
| lalangasta tehty.
wort (wért) s. ruoho, yrtti.
worth (worth) s. arvo, hin-
ta: omaisuus; arvokkai-
suus, kelvollisuus; — 4.

arvokKas; —
(wor'dhili) adv.
sopivasti;

arvoinen,
worthily
arvokkKaasti,

viekotella; puhdistaa; — oikeudenmukaisesti, vi-
wormeaten (wdrm’iitn) a. keutta mydten;— worthi-
madonsyOmaé; vanha; ar- ness (wo0r’dhines)  s. ar-
voton: — wormy (wér’mi) vokkaisuus; arvo, ansio,
a. matoinen; mateleva, ansiollisuus; — worthless
halpa. (worth’les) a. arvoton, mi-
worn (woorn) pp. verbista taton ; halpa, kelvoton;would

 

523

  

 

turha, tyhji; — worthy|
(wor’dhi) a. arvokKas, Kal-|
lisarvoinen; ansiokas; ovi-|
vallinen, kelvollinen, mai-|
nio; kunnioitettava.

would (wud) imp. veroistaé
will, 1}

wound (waund) s. haava;:
lovi, ura; loukkaus, sol-
vaus; — v. haavottaa;
loukata, pahottaa; —
imp. ja pp. verbisté wind ;
— wounded (waun’ded) a.
haavoitettu, haavoittunut,
loukkaantunut ;— wound-
less (waund’les) a. vahin-
goittumaton, haavoittu-
maton.

wove (wouv) imp. verbisti
weave.

wrack (rdk) s. hauta; me-
riruoho.

wrangle (rda7gl) v. riidelli,
jankata, kiistelld, vdAitel-
la; — s. riita, tora, kiis-
ta; — wrangler (ringl’dr)
s. riitapukari, vditteliji.

Wrap (rdp) v. k&ddrid ko-
koon; kaadriad; verhota:

Beuten; pakata: — gs.
paallysvaate, vaippa; —
wrappage (ra’pedz) Ss.
kaariminen; kdire: ver-
mee peite; — wrapper
(rv’por) s. kidre; peite;
kotelo, koppa; —

wrapping (rd’pin) s. kid-
re.
wrath (raath) s. viha, suut-

tumus, kiukku; -—||

wrathful (raath’fol) a.

kuinen, raivoisa ; —
wrathy (raa’thi) a. vim-||
mastunut, vihainen, kiuk-||
kuinen.
Wreak (riik) v. viskata; ||
kostaa; — s. kosto: viha. ||
kiukku ; — wreakful
(riik’fol) a. kostonhimoi- |
nen, vihainen., ||
Wreath (riith) sg. seppele, ||
k6ynnds; — wreathe |
(riidh) vy. sitoa; seppe-||

 

i wreck (rek) s. haaksirikko;

|v

|| wring (rin) v. imp. ja pp.
vihainen, suuttunut, kiuk-||

[|wrinkle (riikl) s. ryppy,

|| wrist (rist) s. ranne, kal-

  
    
  
  
   
  
   
  
   
    
   
   
 
  
   
   
  
    
    
   
   
  
  
    
  
  
  
   
   
     
    
  
  
   
   
     
 
    
   
  
    
   
  
   
   
   
   
  
    
    
   
    

l6idd; kiertya ; —
wreathy (riid’hi) a. sep- i
peldity; koristettu.

hylky ; jaannods; — yy,
ajaa karille; joutua
haaksirikkoon, hukkua;
havittaéa, tuhota; —
wreckage (re’kedz) Ss.
1aaksirikko; hylky; hyl-
kytavarat.

wren (ren) s. peukalolintu,
peukaloinen.

wrench (rents) s. tempaus,
nykays; nyrjahdys; pe-
tos, juoni; — vy. viain-
tHd, kiskoa, temmata;
lohKaista; jinnitta&d; nyr-

jayttaéd.
wrest (rest) vy. kiskoa, ki-
ristdé; — s. tempaus,
nykays, kiskominen: vAi-
rennys; kierrinrauta.
wrestle (resl) v. painia:
taistella; pyytk#: — sg.
paininheitto; — wrestler

(res’lor) s. painija,
wretch (ret) a. raukka,
kurja, Kkatala; vaivainen:
—- § Nheitti6,. hylky; rois-
to; — wretched (ret’sed)
A. kurja, viheliadinen:;
onneton, epdatoivoinen, ko-
vaosainen.
wriggle (rigl) v. kiemurrel-
la, vdédannellé; luikerrel-
la.
right (rait) s. taituri, tyé-
mies, kasityélainen; ra-
kentaja; seppd.

=

wrung, vadntéd, kiertéd;
pusertaa, puristaa;: vaiva-
ta. rasittaa, kiduttaa, i
kiusata.

kurttu, poimu; — vy, ry-
pistéad, kurtata.

vosin.

writ (rit) Ss. kirjotus:
paat6s; kaskykirje; asia-
kirja; — write (rait) v.
imp. wrote, pp. written,writhe 524 yarn

SS

 

a

 

kirjottaa; sepittad, laa-|| — wrongfulness (rdn’fol-
tia: — writer (raitor) s. lt. mee) s. vailryys, epaoi-
kirjottaja; kirjuri; Kuir- keus; laittomuus, luvatto-
jailija; —- writing (rav’- muus;} —: wrongfully
tin) s, kirjotus; kirjotus- | (raw foli) adv. vaadrin 5
taito; asiakirja; kadsikir- | laittomasti; — wrongly
jotus; pdaallekirjotus; — (ran’li) v. vaérin, laitto-
writingdesk (rav’ tindesk ) masti; -- wrongness
Ss. kirjotuspulpetti ; — (rdn’nes) s. vaaryys, nur-
writingink (rai’tinink) s. juus; erehdys; vika.
kirjotusmuste ; — wri-||wrote (rout) imp. verbista
ting paper (rav tinpeipor ) write,
Ss. kirjotuspaperi; —i\wroth (rooth) a. vihainen,
written (ritn) a. kirjotet- suuttunut, kiukkuinen.
tu; kirjallinen. wrought (root) imp. ja pp.
writhe (raidh) v. vadantaa, verbista work.
viiiristaad, vadannella. wrung (ron) imp: ja DD:
wrong (rdn) a. vaara, nur- verbisti wring ; a. kie-
ja, epioikea; sopimaton, ro, kierteinen, vaara,
laiton, luvaton; virheelli- || kayra,
nen, valheellinen; ereh-||wry (rai) a. kadyrd, vaara,
tynyvet; — sg, Viaryys; || koukero ; nurja 3 — Vv.
viirinteko, laittomuus:|| hairahtua, eksy&4; kéan-
paha; vahinko; —i|| ty, mutkitella; vaannel-
wrongdoer (rdn’duudr) s.|| 14, viliristaad ; — wryneck
viirintekija, pahanteki- || (rai nek) s. kierokaula;
ji, syyllinen; — Wwrons- kienpiika ; — wryness
ful (rdn’fol) a. vaara, (rai’nes) s. vinous, viis-
epioikea; laiton, luvaton: |} tous.”

X

% (ete) wirjain A; puuhunpiirtaja, kaiverta-

 

xerophagy (zird’ fadzi) s. .oF xylography zaild’-
kuiva ruoka, paastoami-|| graft) s, puuhun plirus-
nen | tus, puupilrros.

: : sone ee ; xylophagous (zaild’fagos) a.

xiphoid (zt foid) a. mie-|| puuta sydéva4.
kanmuotoinen. xylophone (zai’lofoun) Ss.

xylograph (zai’lograf) S. xylofooni, puusoitin.
puupiirros; -— xylogra-|\xyster (zis’tor) s. ldaikarin
pher (zaild’ grafor) s.|| raaputusveitsi.

YW (wei) kirjain Y¥. duudl) s. pohjoisamerikan

yacht (jdt) s. pursi, huvi- | kansallislaulu (eras pila-
laiva: — yachting (jd’| laulu).
tin) s. huvipurjehdus; —|\yard (jaard) s. yardi, engl.
yachtelub = (jdt’klob) Ss. || kyynari (0,914 metr.) ;
purjehdusseura, || pihamaa, tarha, aitaus.

yankee (jdn’ki) s., pohjois-||yarn (jaarn) s. lanka, rih-
amerikalainen, jinkki; —||. ma; s&&; juttu; — Vv.
yankee-doodle (jain? et || jutella, jaaritella.yule

 

yarrow

Yarrow (ja@’ro) ss. siankir-
saheina.

yaw (joo) v. mutkistella;
—— s. mutka.

wawr (jool) v. kiliga. wul-}
voa, ulista.

yawn (joon) v. haukotella;

ammottaa; t6llistella;
s. tdll6ttdminen; hauko-
LUS,

|

 

|

|

|
|

 

ye (jit) pron. you; te, teiti. ||

teidat.
yea (jet
kylla;
niink6é ?
vielapa.
yean (jiin) v. synnyttdd.
year (jiir) Ss vuosi;
yearbook (jiir’buk) s. vuo-
prea aikakirja;
yearling (jiir’ling) a. vuo-
den vanha,
— yearly

eli jf). adv. niin;
totisesti, todella;
Yai niin? jopa,

(jiirli) a. vuo-

tuinen; jokavuotinen; yk-|

sivuotinen.

 

yes (jes) adv. kylld, nin;
jopa, vielapa.

yester (jes’tér) a. eilinen,
eilispaivan; viimeinen;
— yesterday (jes’torde)
Ss. eilinen p&diva, eilispii-
va; — adv. eilen.

yet (jet) adv. vield, yhi;

jo; tahin asti; kuitenkin,
Kumminkin, sittenkin;
sita paitsi, sen lisiksi; —
konj. siita huolimatta,
mutta.

|| yield (jtild) v. palkita, mak-
1]

yksivuotinen ; |

 

|

yearn (jorn) v. ikavdid4;|
s4alia, surkutella; surra,
murehtia.

yeast (jiist) s. hiiva, kay-
te; kuohu.

yelk (jelk) katso yolk.

yell (jel) v. parkua, rdd-
kya; — s, huuto, kirku-|
na, parku.

yellow /(je’lo) Ss. keltai-
nen vari; —.v. varjata
kKeltaiseksi; kellastua; —
yellowfever (je lofiivor)
s. keltakuume; — yellow-
ish (je’lo-i3) a. kellertava,
kellahtava; — yellowness
(jelones) s.  keltaisuus,
kKeltainen vari; mustasuk-
kaisuus; kKeltatauti.

yelp (jelp) v. haukahtaa,
nalkuttaa; kerskata; —
s. haukahdus; kiljahdus.

yeoman (jowman) sg. _ itse-

nainen talonpoika, perin-
t6tilallinen.
yerk (jork) v. potkia; ka-
vahtaa, sapsahtaa; — s.
sapsdys.

  

 

 

 

 

g2.4 * suoda, lahjottaa:
luovuttaa; — yielding
(jiil din) a. myodntyva,
mukautuva, peraytyva,

taipuvainen.

yoke (jouk) s. ies; kytkyt,
kahleet; orjuus; yhdys-
side; — v. panna ikeen
alle; yhdistaa; sortaa;
orjuuttaa; sitoa.

yolk (joulk 1. jouk) s. mu-
nanruskuainen; hiki.

yonder (jdn’dor) a. tuo; —
adv, tuolla, tuonnempa-
na,

yore (jour) adv. wiuinoin,
ennen -muinoin, entisina
aikoina; — a. muinainen.

you (juu) pron. te; —

— your (juur) pron. tei-
dan, sinun; — you’re
(juur) — you are;
yourself (juurself’) pron.
te itse.

young (jan) a. nuori, nuo-
rekas; pieni; reipas; ko-
kematon, kKehittymaton,
tietamat6n; mnuoruuden-;
— youngly (jan’ li) a.
nuori, nuorekas; — adv.
nuorekkaasti, kokematto-
masti, tietamattdOmasti.

yeunker (jdn’kor) s, nuoru-
kainen; poikajunkkari.

youth (juuth) s. nuoruus;
nuorukainen; nuoriso; —
youthful (juuth’fol)a. nuo-
ri, nuorekas; reipas; voi-
makas.

yule (juul) s, joulu.zoophyte

 

 

Z

kirjain Z.
(zei' ni) Ss;
v. ilvehtia,
zeal (2til) into, harras-
tus, uutteruus; — v. har-
rastaa, ahkeroida, olla in-

7 (zu)
zany

Ss.

nostunut,; es zealous
(ze’los) a. innokas, har-
ras,
zebra (zii’bra) s. seebra.
zebu (zi bjuu) Ss. Indian |
kyttyraharka., ||
zenith (zii’nith) s. keskitai-
vas; korkeuspiste.
zephyr (ze’fdr) s. lansituuli.
zero (zii’ro) s. nolla; jaa-
tymispiste.
zest (zest) s. appelsiinin|
kuorista valmistettu me-
hu.
zigzag (zig’zig) v. polvitel-
len kulkeva; vinkkurako-||

|
ilveilija ; |
hullutella. ||

|
}
|

 

a. polvitteleva,

ristiin rastiin kulkeva;

v. polvitella, kulkea
ristiin rastiin.

zinc (zink) s. sinkki; — v.
sinkittéa ; zineplate
(zink’pleit) s. sinkkipelti;

zineware (zink’weer)

risteet ;

s. sinkkitavarat.
Zion (zai’on) s. Siionl.
zither (zith’or) s. sitra.
zodiac (zou’diak) s, elain-
rata, tahtirata.
zone (zoun) s. vy;

juova;
’

keha, ymparys, piiri

| alue; ilmavydéhyke.

zoological (zouold’dzikal) a.
eldintieteellinen ; — zoolo-
gist (zoud’lodzist) s. elain-
tutkija; — zoology (zoud’-
lodzi) s. elaintiede.

zoophyte (zou’ofait) s. Kas-
vieladin.APL EFAA.

Aaron (eéer’on)

Abel (ei’bel)

Abraham (ei’ brahim)
Absalom (dab’salam)
Abyssinia (dbisi’nia )
Academia (dkadii’mia)
Achilleus (akil’lios)
Adam /(d’dam)
Adelaide (dd’iled)
Adonis (adou’nis)
Adrianople (<ddridinou’pl)
Adriatie (ddria’tik)
Aegyptus (idzip’tos)
Amilia (imil’ia)
Afghanistan (afgaanistan’)
Africa (df’rika)
Agatha (dg’atha)
Agricola (agrik’ola)
Alabama (dlabaa’ma)
Aladdin (aldd’in)
Alaska (alas’ka)
Albania (<dlbei’nia)
Albany (ool’bani)
Albion (dal’bion)
Alexander (dlegzin’dér)
Alexandra ((legzin’dra)
Alexandria (<legzdn’dria)
Alexis (aleks’is)
Algeria (<dldzii’ria)
Algernon (dl’dzerndn)
Algiers (<dldzZiirz’)

Allegany, Alleghany, taikka'!

Allegheny (dl iqgeini)
Alma (aal’ma \. Gl’ma)
Almaden (<dlmaden’ )
Alpha (al’fa)
Altenburg (aal’tenburk)
Altoona (dltuu’na)
Alvarez (aal’vaarez)
Amaryllis (dmaril’lis)
Amazon (dm’azdn)
America (amer’ika)
Amsterdam (dmstérdim’)

 

 

Ominaisnimien lausumistapa

 

 

Anatole (andat’oli)

Andalusia (édndaluu’zia)

Andreas ((dn’drias)

Andrew (dn’druu)

Angelo (aan’dzelo)

Angora (dfgeu’ra)

Anna ((dn’a)

Annapolis (<dndp’olis)

Antilles (dntil’iz)

Antonia (dntou’nia)

Antonius (antow’nios)

Antwerp eli Antwerpen
(ant’worp eli aant’verpen)

Aphrodite (dfrodai’ ti)

Apollo (apdl’lo)

Arab (ei’rab |. dr’ab)

Araguay (daaraagwai’)

Ararat (d’raridt)

Arbela (aarbii’la 1.

Areadia (aurkei dia)

Arcanum (daarkei’nom)

Archangel (aarkein’dZel)

Archimedes (aarkimii’dez)

Arden eli Ardennes (aar’-
den, arden’ )

Area (arii’a)

Argentine (aar’dzentain)

Argo (aar’go)

Argus (aar’gos)

Arion (arai’dn)

Aristoteles (dristdt’ilez)

Arizona (drizou’na)

Arkansas (aar’kansoo)

Arlingten (aar’lington)

Ashtabula (dstabjuu’la)

Asia (ei’3ia, ei’sa)

Assyria (asi’ria)

Astoria (dstow’ria)

Astrakhan (<dstrakdn’ )

Atalanta (dtaldn’ta)

Athanasius (<dthanei’zios)

Athena (athii’na)

Athene (athii’ni)

Athens (<dath’enz)

Athol (dath’dl)

aar’ bila)Atlantes 530 Buddha

 

 

 

 

 

 

Atlantes (<dtlan’tez) || co (bengool )
Atlas (dt’las) | Benjamin ( ben’ jamin)
Attila (a tila) || Bergen (bodrg’en)
Auber (obeer’) |'Berger (bdr’gor)
Auburn (00’bdérn) | Berkeley (bdérk’li)
Augsburg (ouks’burk) || Berkshire (bérk’sdr)
August (00’gost) || Berlin (berliiw’ 1, bor’ lin)
Augusta (oogos’ta) '|Bernadette (bérnaddt’ )
Augustine (00’gostin) Bernard (bér’nord 1, ber-
Augustus (00g08’to8) || . maar’ )
Aurora (oorou’ra) ‘| Bernstein (bdrn’ stain)
Austerlitz (oos’torlits) Bessemer (be’simor)
Australasia (oostrdlei sa) || Bethel (beth’el)
Australia (oostrev lia) || Betlehem (beeth’lihem)
Austria (0oos’tria) Binghampton (bding’dmton)
Avignon (aviinjon’ ) Birmingham (bdr’minghdm)
Axion (aksai’dn 1. dks’idn) Biscay (bis’ke)
Ayrshire (eer’s0r) Bismark (biz’maark)
Azariah (dzarai’a) Boceaccio (boukd téio)
Bogota (bogou’ta)
B. Bohemia (bohii’mia)
Bokhara (bokaa’raa)
Baal (bdei’al) Bolivar (bd’livar)
Babel (bdei’bel) Bolivia (boliv’ia)
Babylon (bdiib’ilon) Bologna (boloun’ja)
Babylonia (bdbilou’nia) '||Bombay (bdmbet’)
Bacchus (bdk’os) '|Bonaparte (bou’napaart)
Bach (baak) ; Bordeaux (boordou’)
Baden (baa’den) Borgia (bdr’dza)
tagdad (biig’ddd) '|Borneo (boor’niou)
Baikal (bai’kal) \Bosnia ( bdz’nia)
Balboa (baalbou’a) |Boston (bd’ston)
Balkan (bal’kan) Boulogne (buloun’ )
Balthasar (bdédlthei’saar) (|Bourbon (buur’ bon)
Baltic (bool’tik) Brahma (bdrei’ma 1. braa’-
Baltimore (bool’timor) | maa )
Barbarossa (baarbard’sa) || Brandenburg ( bran’ den-
Barcelona (baarsilou’na) 1}. burk)
Bartholomew (baarthdl’-!'' Brazil ( brazil’)
omjuu) Bremen (bre’men i. brei’-
Basel (baa’zel) | men)
Batavia (batei’via) i\Breslau (bres’lou)
Baumgarten (baum* gaar ten) | | Bretagne (bréta’nt)
Bavaria (baveiria) |Britain (britn)
Beatrice (bdii’atris) Mee cn tia (bruk’ lain)
Beatrix (bii’atriks) |Brooklyn (bruk’lin)
Beelzebub (bdeil’zibob) '|Brougham (bruu’am)
Beethoven (bdei’toven) || Broughton (broo’ton)
Belfast (bel’ fast) || Brunswick ( bronz’wik )
Belgium (bel’dziom) || Brussels (dbros’elz)
Belgrade (bdelgreid’) | Brutus (bruwu’ tos)
Belle Isle (bdelail’) || Bucharest (buukarest’ )
Bellini (bdelii’ni) ||Buckingham (bok’inghim)

Belshazzar (bvelésda’zaar) \||Buddha (bud’a)Buena Vista

 

Buena Vista (buu’na-vis’ta)
Buenos Ayres (bweinous ai’-|

res 1, bounosei’riz)
Bulgaria (bolgei’ria)
Burlington (bdér’lington)

Cc,

Cadiz (kéi’diz 1. keidiz)
Caesar (sii’zar)

Cain (kein)

Cairo (kei’rou)

Calabria (kalei’bria)
Calais (kd’lis)

Calcutta (kdlkot’a)
Caldea (kdldii’a)
Caledonia (kélidou’nia)
California (kdlifoornia)
Calumet (kél’jumet)
Cambridge (keim’bridz)
Camera (ké’mira)
Camilla (kami’la)
Campbell (kéim’bel)
Cana (kei’na)

Canada (kd’nada)
Canaries (kanei’riiz)
Canten (kén’ton)
Capetown (keip’ taun)
Capernaum (kapér’neom)
Capitolium (képitou’liom)
Carlisle (kaarlail’ )
Carlsbad (kaarlz’bdd)
Carliskrona (kaarlskruu’na)
Carlsruhe (kaarls’ruue)
Carlyle (kaarlail’ )
Carmania (kaarmei’nia)
Carolina (kdrolii’na)
Carolus (kdr’olos)
Carthago (kaarthei’go)
Casimir (kd’simir)
Catawba (katoo’ba)
Cattegat (kdt’igdt)
Caucasus (koo’kasos)
Cecil (sii’zil)

Ceylon (sildn’ 1. siloun’)
Champagne (ésdmpein’)
Chaos (kei’ds)
Cherbourg (erbuur’ )
Cherokee (éerokii’)
Chesapeake (esaptik’ )
Chevalier (evaaliee’)
Cheviot (&i’viot)
Cheynne (éaien’)

 

 

531 Cyprianus

 

hicago (Sikaa’gou)

hili eli Chile (t&ii’lei)

hina (téai’na)

hippewa (tiip’iwaa)

|Chisholm (t3iz’om)

(Christ (kraist)

|| Christiania (kristiei’niaa)

||Christine (kri’stain)
Cicero (sis’érou)

|Cicilia (sisii’lia)
Cincinnatti (sinsina’ti)

Claude (klood)

||Claudius (kloo’dios)

||Clemens (klii’menz)
Cleomachus (klid’makos)
|\Cleopatra (kliiopei’tra)
Clermont (kler’médnt)
Cleveland (kliil’lind)
Cloquet (klokei’)
Coburg (kow’burk)
|Cochin-China (kout’Sin téai’-
na)

'Cognae (konjak’)

|\Ceoke (kouk)

||Cholchester (koul’tsestér)

'|}Cologne (koloun’)
|Colombia (kolom’ bia)

||\Colembo (kolom’bou)

| Colon (koloun’)

||Colorado (kdlorei’dou)

'|Columbia (kolom’bia)

|| Concord (kdn’kord)

|

rc
}c
fe
ic
Ke

|
|
|
|
|
|
|
|
|
j

'|Coneordia (kdikoor’dia)

| Congo (kdn’gou)
''Connecticut (kdnet’ikot)
||Constance (kdns’tans)

|| Constantinople (kdnstdntt-
[| nou’pl)
'|Constantinus
i 6708)
Copenhagen (koupenhei’gen)
Copernieus (kopér’nikos)
Corday (kordii’)

Corea (korii’a)

Cornelius (kornii’lios)
Corona (korouw’na)

i\Corsica (kdr’sika)

| Costa Rica (kds’ta rii’ka)
Covington (ko’vington)
Crimea (krimii’a)
|\Croatia (kroev sia)

| Cronstadt (kroun’staat)
\Cuba (kjuu’ba)

iCyprianus (sipriei’nos)

(kdnstantai’-Cyrene 532 Franconia
Cyrene (sirii’ni) || Ecuador (ek’wadoor)
Cyrios (sai’ros) || Eden (ii’dn)

 

'Edinburgh (ii’denbork)
D. || Egypt (iv dzipt)
|| Elbe (el’be)
Dakota (dakow'ta) ‘Eldorado (eldoraa’dou)
Dalton (dalton) Elgin (el’dzin)
Damascus (damas’ kos) Elias (ilai’as) 1. #’lias)
Damocles (dd’moklez) Elisabeth (ili’zabeth)
Dan (dan) Elmira (elmai’ra)
Daniel (dd’niel 1. dan’ jel) El Paso (elpd’sou)
Dante (dan'tt) Emanuel (imin’juel)
Danzig (dant’sig) : Emmaus (emei’os |. e’maos)
Danube (dda’njuub) eli Donou England (ijg’lind)
(doo’nou) Erasmus (irdz’mos)
Dare eli D’are (daark) Erfurt (er’fort)
Dardanelles (daardanelz’) Erie (ii’ri)
Darien (deirien’ 1. daarien’)|\ prin (ii’rin)
Darmstadt (daarm’ stat) Esaias (isai’ds)

Dartmouth (daart’moth) '\Ecthonia (esthou’nia)
Darwin (daarwin) Etna, taikka Etna (et’na)
Davenport (dd’venpourt) Eugene (juu’d3iin)

David (dei’vid) Eureka (jurii’ka)

Debs ( debs) Europa (juw’rop)

Dekalb (dikalb’) Eveleth (e’vileth)

Delaware (de’laweer) Everett (e’véret)

Delhi (del hai)

Delilah (dilai’la) "

Democrates (dimd’kratez)
Demosthenes (dimds’thines)
Denmark (den’maark)
Denver (den’vor)

Fabian (fei’bian)
Fahrenheit (faa’renhait)
Derby (dér’ bi) Fairbanks (feer’ banks)

Des Moines (demoin’) '|Falun (faa’lon)

Detroit (ditroit’) Faneuil (fonl)

Diogenes (daid’ dziniiz) Faust (faust)

Dionysius (daioni’ Sios) || Felix (feiliks’)

Dionysys (daionai’sos) ||Finland (fin’land)

Dnieper ( nii’ per ) Finnarken (fin maar’ ken)

Dniester (niis’tor) Fitchburg (fits’borg)

Dorchester (door’tiestor) || Fitzgerald ( fitsdz0’rald)

Dorothea (dorou’thia) '\Fitzwilliam (fitswil’jam)
Florence (fld’rens)

Dorpat (door’pat)

Douglas (dog’las) ||Florida (fld’rida)

Duluth (duluuth’) Formosa (fdrmou’sa)

| Fort Bragg (fourt’brag)

Fort Leavenworth (fourt
le’venworth)

‘Fort Madison (fourt méadi-

Dumas (dumaa’)
Dunkirk (don’kodrk) |
Dunlap (don’lap) ||
Durango (durdn’gou)

Dusseldorf (di’zeldoorf) || son)
'|Fort Wayne (fourt wen)
E. || Fort William (fourt wil’-
' \| jam)
Eberhard (ei’bérhaard) ||France (frans)

X Ebro (ii’brou) \Franconia (friénkou’nia)Frankfurt 533

Iroquois

 

 

Frankfurt (fraank’forv,

Franklin (frd7k’lin)

Franz Josef Land (fraants-
dzou’ zef-land )

Freeport (frii’poort)

Fulton (ful’ton)

Fyen (fyn)

G.

Gabriel (gei briel)

Gallilee (g@’lilii)

Gallipolis (gdlipoliis’ )

Galveston (gdl’veston)

Ganges (gan d2is)

Garibaldi (gaaribaald ; ]
garibal di)

Garonne (garon’)

Gaurisankar (gaurisdin’kar)

Genesareth (gine’sareth)

Geneva (dZinii’va)

George (dzoordz)

Georgia (dzZoor’dzia 1. dzoor’-
dza)

Germany (dzér’mani)

Gethsemane (dzethsi’mini)

Gettysburg (ge’tizborg)

Gibraltar (dzibrdl’tér)

Gideon (gi’dion)

Gilbert (dzil’ bort)

Girard (dZiraard’)

Gladstone (gldid’stoun)

Glasgow (glas’go)

Gloucester (glds’tér)

Goethe (g0’te)

Golgatha (gdl’gita)

Gothland (gdth’lind)

Greenwich (griin’wit8)

Guatemala (gwaatemaa’la)

Guinea (gi’ni)

H.

Haarlem (haar’lem)
Hague (heig)

Haiti (hei ti)
Haledon (heil’don)
Halifax (hd lifaks)
Hamburg (hdm’borg)
Hamilton (hd’milton)
Hampshire (hdmp Sir)
Hancock (hin’kak)
Hannover (hd’novor)
Hardanger (haar’dingoér)

  

|| Iroquois (i’rokwoi)

 

'|Harrington (hd’rington)
||Harrison (hd’rison)
|Havana (hava’na)

|| Haverhill (hei’vorhil)

Hawaii (haawai’ii)
Hawthorne (hoo’thoorn)
Hearst (hdrst)
Hecla (hek’la)
Hegel (hei’gel)
Heidelberg (hai’delbérg)
Heine (hai’ne)
Helgoland (hel’golind)
Hellenes (helii’niiz)
Helsingfors (helsingfoors’)
Helvetia (helvii’ Sia)
Heracles (he’raklez)
Hercules (her’kjulez)
Llerzegovina (hertsegovii’-
na)
Hiawatha (haiawaa’tha)
Himalaya (himaa’laja)
Hoboken (how bouken)
Hohenzollern (howentso’lérn)

Holland (hd’land)

Holstein (houl’stain)
Homerus (homii’ros)
Honduras (hdnduuwu’ras)
Hong-kong (hdng’kdng’)
Honolulu (hounouluw’luu)
Hoquaim (hou qwiam)
Houghton (how’ton)
Hugh (hdf)

Humbolt (hom’boult)

|| Huron (hjuwron)

Hyndman (haind’man)

I,

Iceland (ais’ldnd)

Ida (aida)

Idaho (ai’dahou)
Ignatius (ignei’ ios)
Illinois (ilinoi’)
Immanuel (immdn’juel)
India (india)

Indiana (indiana)
Indianapolis (indiand’ polis)
Ingersoll (in’gérsdl)
Iowa (ai’owa)

Ipswich (ips’wit)
Ireland (air’lind)
Irene (irii’ni)

Iris (ai’ris){Irving 534 Madrid
Irving (6rving) || Bi:
Isaac (aizak)

Ishpeming (ish’piming)
Ispahan (ispahaan’ )
Italy (i’tali)

Ivan (iivan’)

J.

Jacob (dzei’kob)
Jamaica (dzZamei’ka)
Japan (dzapan’ )
Jeanne d’Arc (tzaandaark’ )
Jaures (Zores’)
Jefferson (dze’forson)
Jehovah (dzihou’va)
Jena (dzeina)
Jeremiah (dzerimii’a)
Jericho (dze’riko)
Jerusalem (dZziruu’salem)
Jesus (dzii’zos)
Joakim (dzou’akim)
Job (dzdab)

Joe (dzou)

Joel (dzoel)

Johanna (dzoha’na)
Joliet (dzou’liet)
John (dzdn)

Jonas (dzd’nas)
Jordan (dzoor’dan)
Joseph (dzZou’sef)
Juarez (huuaa’rez)
Judas (dZzuu’das)
Judith (dzuu’dith)
Julia (dzuu’lia)
Julius. (dZuu’lios)
Juno (dzuu'no)
Jupiter (dzZuu’pitor)
Justus (dzus’tos)

K,

Kalamazoo (kdlamazuuw’ )
Kalmar (kal’maar)
Kamchatka (kamtésat’ka)
Kansas (kan’zas)
Katrine (kat’rin)
Kensington (ken’zington)
Kentucky (kento’ki)
Kiel (iil)

Kiev (kii’jef)
Krapotkin (krapdt’kin)
Koningsberg

    

(kénigs’ borg)

||Laaland (loo’laand)
Labrador (ldébradoor’ )
'| Lackawanna (likawd’na)
\|Laconia (lakou’nia)
| Ladoga (lda’douga)
|\Lafayette (laafejet’)
Lagerlof (laa’gerlof)
'|Laneaster (ldn’kastor)
‘La Plata (laaplaa’ta)
La Salle (lasidl’)
Lassalle (lasal’ )
Las Palmas (laspal’mas)
Lawrence (loo’rens)
Leadville (led’vil)
Lebanon (le’bandn)
Lehigh (lii’ hai)
Lehigton (lii’haiton)
|\Leipzig (laip’sik)
Leominster (le’minstor)
Leon (lii’dn)
Lewis (luw’is)
Lincoln (lin’kon)
Linne (linnev )
Lisbon (liz’ bon)
Liverpool (li’vorpuul)
Livingstone (li’vingston)
Locke (ldk)
Lombardy (ldm’bardi)
London (lon’don)
Lorain (lourein’ )
Los Angeles (lous-drgeles 1.
ldstin’ dZeles )
Louisiana (luuiizia’na)
Louisville (luus’vil 1.
ivil)
Lowell

luwu’-

(low’ el)

Loyola (lojou’laa)

Liibeck (ly’bek)

Lucifer (lju’sifor)
Liineburg (lyy’neburk)
Lunenburg (luu’nenborg)
Luxemburg (lyksaanbuur’)
Lydia (li’dia)

M,

(mik’ beth)
(mdsidow’ nia)

Macbeth

Macedonia

Mackinaw (mi’kinoo)
'||\Madagascar (mddagas’kar)
\|Madeira (madii’ra)
|\Madison (md’dison)

Madrid (mdd’rid)Magdalena

  

 

 

 

Magdalena (migdalii’na)

Magdeburg (maag’deborg)

Maeterlineck (maa’térlink 1.
matdrldn’ )

Maine (mein)

Malcolm (midl’kom)

Malmo (maal’mé)

Malta (maal’ta)

Malthus (mdl’thos)

Manchester (mén’tkestér)

Manhattan (mdnhd’tan)

Manilla (mani’la)

Marat (mara’)

Marathon (md’rathdn)

Marcus (maar’kos)

Maria (mei’ria)

Marseilles (maarseilz’ )

Martha (maart’ha)

Martin (maartii’ni)

Marx (maarks)

Maryland (me’riland)

Massachusetts (masatsuu’-
sets)

Matthias (midthi’os)

Maynard (mei’naard)

Mauritania (mooritei’nia)

Maximus (mdk’simos)

Mecklenburg (mek’lenbérg)

Medici (me’ditiii)

Mediterranean
nian)

Melbourne (mel’born)

Melrose (melrouz’ )

Merrimack (me’rimik)

Mesopotamia (mesopotei’nia)

Messiah (mesi’aa)

Messina (mesii’na)

Mexico (mek’sikou)

Miami (maid’mi)

Michael (mai’kel)

Michigan (mi’sigan)

Mike (maik)

Milan, Milano (mailan,
laa’nou)

Milton (mil’ton)

Milwaukee (milwoo’ki)

Minerva (minér’va)

Minnesota (minisou’ta)

Mirabeau (miirabow )

Mississippi (misisi’ pi)

Missouri (misuw’ri)

Mitchell (mit#el)

Mobile (mobiil’)

Mohammed (mohd’med)

(meditorev’-

mi-

 

[| Mohawk (mow’hook)
|| Moliere (moljeer’ )
| Mongolia (mdngou’lia)
| Monroe (monrow’ )
|Montana (montaa’na)
|Mont Blane (monblaan’)
| Montenegro (mountinei’ grou)
| Montgomery (mdntgo’meri)
Montreal ©(mdnariool )
| Moroceo (mord’kou)
| Moscow, Moskova (mds’kva)
| Moses (mou’zez)
Muscogee (moskou’gii)

N.

Nagasaki (naa’gasaa’ki)
Namur (nei’mér 1, namur’)
Nancy (néin’si)
| Nantes (ndnts)
| Nantucket (ninto’ket)
|Naples (nei’plz) eli
| (naa’polii)
Napoleon (napou’lion)
|Narragansett (ndragin’set)
Nassau (ndés’o0o)
Nathanael (niéithd’nael)
Naumburg (naum’burk)
Navarre (navaar’ )
Nazareth (nd’zareth)
| Nebraska (nibrds’ka)
'Nebuchanezar (nibjukédne’-
| gar)
| Neckar (nek’aar)
Negaunee (nii’gounii)
Nero (nii’rou)
Netherlands (neth’drldndz)
Nevada (nivaa’da)
Neva (nii’va)
| Newark (njuw’drk)
| New Castle (njuu’kasl)
| Newfoundland (njuw fond-

Napoli

land 1, njuufon lind)
|New Granada (njuu-granaa’-
1! da)
|New Guinea (njuu’gi’ni)
|| New Hampshire (njuu-
| hdimp’ sir)
New Jersey (njuu-dz0r’2i)
New Orleans (njuu-oorlianz)
Newton (njuu’ ton)
|New Zealand (njuu-zii’land)
(|New York (njuu’jork)
|| Niagara (naid’gara)Nicolaus

Nicolaus (ni’kolaus)
Nile (nail)

Ninive (nai’nivi)
Norfolk (noor’fdk)

Norway (noor’ wei)
Norwich (xoor’wit8)

la)

oO.

Oakland (ouk’land)
Oceania (ousi’nia)
Octavia (dktei via)
Odessa (ode’sa)
Odysseus (odis’ws)
Ohio (ohaiou)
Olympia (olim’pia)
Omaha (ou’mahoo)
Omar (ou’maar)
Oneida (onai’da)
Ontario (dntei’riou)
Oporto (ouor’ tou)
Orange (d’rendz)
Oregon (d’rigdn)
Orleans (oor’lianz)
Ostend (dstend )
Oswego (dswit gou)
Ottawa (a’tawa)
Ottoman (d’toman)
Owego (dwii’gou)

i

Pacius (pei sios)
Padua (pdad’jua)

Palmer (paa’mor)

raagwai’ )
Paris (pa’ris)
Passaic (paseivik)

Paul (pool)

536 Raphael

Normandy (noor’mandi)

Notresame (nou’trdam’ )
Nova Scotia (nou’va-skow’ sa)
Nova Zembla (nou’va-zemd’-

Novgorod (nov’gdrod)
Nurnberg (nyrn borg)

Paganini (pdganai’ni)
Falermo (palor’mou)
Palestina (pd’lestain)

Panama (pdnamaa’ )
Paradise (péd’radais)
Paraguay (pid’ragwei 1.

Patagonia (pdtagou’nia)
( Paterson (pd’torson)

  
   
  
  
  
 
 
  
 
 
 
  
 
 
   
 
  
  
  
  
 
  
  
  
   
   
  
  
  
  
  
  
   
    
  
  
  
 
  
  
  
 
  
  
  
 
  
 
  
 
  
  

Eeabody (pii’bddi)
Pearson (piir’son)
| Pekin, Peking (piikin’ pii-
| king’)

|| Pawtucket (pooto’ket)
|

'| Pensacola (pensakouw’la)
| Peoria (piow’ria)

Pernau (por’nau)

Persia (por’sa)

Peru (piruwu’)

Pestalozzi (pestalat st)
Peter (pii’tor)

Petersburg (pii’torsborg)
Petrograd (piitrow’ grad)
Philadelphia (filadel’fia)
Phillippine (fi’lipin)

Pierce (piirs)

Pilatus (pai’latos)

Plato (plev’ tou)

Plevna (plev’na)

Piuto (pluw to)

Poland (pou’land)
'Poltava (pdaltaa’va)
'Pompadour (poonpaduur’ )

Pompeii (pdmptiji)

Tontius (pon’tios)

Portland (pourt’land)

Forto Rico (pour’tou riv kou)
‘Portsmouth (pourts’mouth)
||Portugal (pourt *jugal)
Poughkeepsie (pdkip’si)
Prague eli Prag (preig .

praag)
Princeton (prins’ton)
Promethus (proumii’thios)
Pueblo (pweb’lou)
Putnam (pot’nam)
Pyrenees (pi’riniiz)
Pythia (pi’thia)

Q.

Quebee (kwibek’)
Quiney (kwin’st)

paa- || R,

Rachel (reik’ hel)
Racine (rasiin’ )
|| Raleigh (roo’li)
\| Ramsay (rdm’zi)
Rap"‘ael (rei fel)Reaumur 53

7 Somerset

 

Rebecca (ribe’ka)
Red Lodge (red’ lddz)
Regina (ridzai’na)
Rhine (rain)
Reynolds (re’noldz)
Richelieu (rigeljé0’)
Riga (rii’ga) |
Rio Grande os
de)
Rio de Janeiro (rii’ou-dei-||
dzanev’rou)
Robespierre (rohispjeer’ )
Rochelle (rogel’) |
Rochester (rd’tiestér)
Romanov (romaa’nof)
Rome (roum)
Romulus (rdm’julos)
Rossini (rosii’ni)
Rotterdam (rd’térdim)
Rotschild (rot’silt) |
Roumania (rumei’nia) |
Rousseau (ruusou’ )
Russia (ro’sa)
Ruth (ruuth)

Reaumur (riidmyyr’)
|
|

S.

Sabina (sabai’na)
Sachsen (sdk’sen)
Sacramento (sdkramen’tou)
Saginaw (sd’ginoo)
Sahara (sahaa’ra)
Saint Augustine (sent-o0’gos-
tiin )
Saint Bernhard § (sent-bér’-
naard )
Saint Clair (sent-kleer’)
Saint Gothard § (senr ydt’-
naard )
Saint Helena (sent-helii’na) ||
Saint Louis (sent-luw’is ; ||
lL, -luw i) 1 |
Saint Petersburg (sent- |
piv torzborg)
Saint Simon (sent-sai’mon) |
Salamis (sd’lamis)
Salem (sei’lem)
Salisbury (soolz’bori)
Salome (sdloum’ )
Salomon (zaa’lamon)
Salt Lake (soolt’leik)
Salvador (saalvadour’ ) ||

Sam (sdim)

Samuel (sdm’juel)

San Antonio (sdndntou’niou)

San Augustine (sén-oogos-
tiin’ )

'|San Diego (sdndiei’gou)
|Sandwich (sdnd’wit)

San Francisco (sénfrénsis’-
kou)

San Louis (sdnluiis’)

San Salvator (saansaalva-
dour’ )

Santa Cruz (sdn’takruuz)

|Santiago (saantiaa’gou)
Saragossa (sadaragd’sa)
|Saratoga (sdratou’ga)

Saskatchewan (saskat*3i-
wan)

Saturnus (satér’nos)

Sault Sainte Marie (sv0-
sent-mev ri)

|'Savannah (savd’na)
|Savoy (savaqi’)
|'Seandinavia (skandinei via)

Sehiller (sil’lor)

'Schubert (uw bert)

Scotland (skdt’ldnd)

|Sebastian (sibds’ tian)
'Sebastopol (sibas’topol)

Seeland (sii’ldand)

Seine (seen)

Seneea (se’nika)

Servia (sodr’via)

Shakespeare, Shakspeare,
Shakspere (Seik’spiir)

Shang-Hai (sdnghaa’i)

Siam (sai’am)

Siberia (saibii’ria)

Sicilia (sitsiil’ja)

|| Sieily (si’sili)

Sierra Leone (sie’ra-liowni)

|Sierra Madre _ (sie’ra-maa-

dre)
Simeon (si’midn)
Simon (sai’mdn)
Singapore (singpour’ )
Sioux (suu)

'‘Skagger Rack (skdg’géraak)

Slavonia (slavouw nia)
Smyrna (smor’na)
Socrates (sdk’ratiz)
Somerset (so’morset)Sophocles 538 Wales

 

Sophocles (sd’foklez) | Triest (triest’) i
Sorrento (soren’ tou) | 'Lrinidad (tri’nidad)
Southampton (8d uth’dmpton) || Vripolis (trv polis)

Spain (spein) ‘Tristan (tristaan’)
Sparta (spaar’ta) Troja (troo’ja)
Spartacus (spaar’ takos) Trondhjem (trdn’jem)
Stamboul (staambuul ) '\Troy (trot)
Stanislaus (stda’nislau) Tunis (tjuw’nis)
Stanton (stan’ton) Turkey (toér’kt)
Stettin (&tetiin’) Turkestan (turkestaan’)
Stockholm (stdk’houlm) Tyrus (tai’ros)
Strasburg, Strassburg —

(stras’ borg) U.
Stuttgart (stot’gaart)
Suffolk (s8o’fok) UleAborg (ww’lioborg’)
Sumatra (sumaa’tra) Upsala (opsaa’la)
Superior (supivrior) Ural (juuw’ral)
Sweden (swii’den) Urania (jurei’nia)
Switzerland (swif’zdrland) Uranus (juu’rans)
Syracuse (si’rakjuus) Uruguay (juu’rugwei)

Utah (juuw’taa 1, juu’too)
y | Utica (juu’tika)

Tampico (taampii’kou) Vv.
Tarragona (taaragou’na)
Teneriffe (tenorif’) \Valencia (valen’ sia)
Tennessee (tenesii’) || Valkyria (vaalki’ria)
Terre-Haute (terdhout’) Valparaiso (vilparei’zou)
Thais (theiis) 'Vancouver (vdnkuu’vor)
Thalia (thalai’a) Vega (vei'ga)
Thames (temz) Vendome (vaandoum’ )
Themistocles (thimis’toklez) Venetia (vinii’sia 1. -8a)
Theodora (thiiodou’ra) Venezuela (venizewii’la)
Thibet (tibet? 1. tibet) ‘| Venice (ve’nis)
Thomas (thd’mas) || Vera Cruz (vee’rakruus’ )
Thorn (torn) Vermont (vérmdnt’)
Tiflis (tifliis’) Verona (virow’na)
Tigris (tai’gris) Versailles (vdrseilz’ )
Tilly (tiVli) || ¥ esuvius (visjuu’vios)
Titus (tai’tos) Viborg (vai’bdarg)
Tivoli (ti’vdli) | Victoria (viktouw’ria)
Tobias (tobai’as) Vienna (vaie’na)
Tobolsk (tobdlsk’) Vilna, Wilna (vil’na)
Tokyo (touw’kiou) ‘| Virginia (vdrdzi’nia)
Toledo (tolii’dou) ‘| Vladimir (vladii’mir)
Tom (tdm) \| Volga (vdl’ga)
Tomahawk (td’mahook) || Voltaire (volteer’)
Tonawanda (tdnawdn’da) 1]
Tepeka (topii’ka) || Ww.
Tornea (tour’nio) |
Toronto (tordn’tou) Wabash (woo’bdds)
Toulon (tuu’ldn) || Wachusett (wootsuu’set)
Transvaal (triinsvaal ) Waldemar (wol’demar)

Tremont (tre’mdnt) || Wales (hiwwels)Wallenstein 539 Zanzibar
Wallenstein (wd’lenstain) Wrangell (ridn’gel)
Waltham (wdl’tham) Wurtemberg (vyr’temberk)
Warren (wid’ren) | Wyoming (wav omin ie
Warsaw (woor’soo) | waiou’min)

Washington (wd’sington) |

Waterloo (wootérluw’ ) pe

Waukegan (wookii’gan) = : fee eg
Webster (web’stér) pote emer i
Weimar (wai’maar)

Westminster (west’minstér) Y

Westphalia, Westphalen :

(vestfaa’len)
Wien (viin)
Wilkesbarre (wilks’biri)
Wilton (wil’ton)
Windsor (winzér)
Winlock (win’ldk)
Winnipeg (wi’nipeg)
Winona (winouw’na)
Winooski (winuus’ki)
Wisconsin (wiskdn’sin)
Wittenberg (wi’tenbérg)
Worcester (wus’tér)
Worms (vourms)

| Yale (jeil)
Yang-tse-Kiang
| jaaig’)
|Yonkers (jdn’korz)

|| Yorkstown (joork’taun)
|| Ypsilanti (ipsilin’ ti)

||Yucatan (juukataan’)

|
|
}
| (jaang’ tsek-

| Zz.
\||Zaecheus (zikii’os)
acharias (zakarai’as)
ambesi (zambei’zi)
||Zanzibar (zaanzibaar’ )

NNN(Sulkumerkeissa olevat,
kursiivilla painetut sa-
nat ovat ne, joista ly-
hennykset on tehty)

A,

A. America.

a. (Adjectwe}); -— (After-
noon) iltapaiva ; (Acre
eekkKeri; = (Accepted)
hyvaksytty ; -- (Are)
aari

a. (Ad) luokse, luona; kap-
paleelta,

A. A. C. (Anno ante Chris-
tum) vuosi ennen Kris-
tusta.

A. B. (Artium Baccalau-
reus ) taiteitten kandi-
taatti.

Abbr. tai abbrev. (A bbre-
viated) lyhennetty (Abdbre-
viation) lyhennys.

A, C inte Christum, en-
nen Kristusta

ace. i{ccusative) ikkusa
ivi

Ace. tai Acct. (Account)
lanku, ttil.

A. D. (Anno Domini) ner-
ran yvuonna,

adv. (Adverb) adverbi

adj. (Adjective) adjektivi

Ad lib. id. libitum) niin
paljon kKuin haluaa

Adm, {dmiral) amiraali

Adv. (Advocate) asianaja-
ja; - (Advertisement)

ilmoitus; - (Adverb)
adverbi.

Al. tai Ala. Alabama.

Alas. Alaska.

Alex. Alexander.

Amer. (American) ameri-

kalainen.,

Tavallisimmat lyhennykset

    
  
   
    
  
 
 
  
 
 
  
   
  
   
    
     
 
  
 
  
 
 
   
    
  
  
   
   
 
  
 
 
 
  
   
  
 
  
  
  
  
  
 
 
  

Anon. (Anonymous) nime-
ton.

ans. (Answer) vastaus.

A. O. H. (Ancient Order of

‘‘hibernialais-
seura’’ >
sala-

Hibernians)
ten muinainen
eris irlantilaisten
seura.
App. (Appendiz) liite.
Apr, (April) huhtikuu.
Ari. tai Ariz. Arizona.
Ark. Arkansas.
Asst. (Assistcnt)
Att. tai Atty
asianajaja.
Atty Gen, (Attorney
ral) yleinen syyttaja.
A. UU. ©. (Ab Cree Condita)
‘“kaupungin (Rooman)
isen jalkeen”’
ajan lasku-

apulainen.
(Attorney)

Gene-

perustam
roomalaisten

tapa.
Aug. August.
Av. (Avenue) katu.
B.

B. A. (British America)
Englannin alusmaat
Pohj Amerikassa ; ao
(Bachelor of Arts) eras
vliopist oppiarvo, vastaa
lahinna filosof. maiste-

rin arvyvoa
Bbl. (Barrel) tynnyri.
B. C. (Before Crist) enunen

(British
linti-

Kristusta ; —
Columbia) Canadan

sin maakunta.

Belg. (Belgium, Belgic) Bel-
gia, belgialainen.

Benj. Benjamin.

B. I. (British India) Itaé-
india

B. L. (Bachelor of Laws)

lakitieteen kanditaatti.
i541

 

B, M. Baccalaureus Medici-
nae) laaketieteen kandi-
taattl,

B. M. tai B. Mus, (Bacca-

laureus Musicae) musiikin

kanditaatti.

Brig. Gen. (Brigadier Gene-
ral) prikaattikenraali.
Brit. (Britain; British) brit-

tildinen.

Bro. (Brother )
Bros. (Brothers)
Set.

S. tai B. Se. (Bachelor
of Science) tieteen kandi-
daattr
Bus. tai Bush. (Bushel) tyn-

nyri;

veli;
veljek-

B.

C,
Cal. California.

Capt. (Captain) kapteeni.
C. E. (Civil Engineer) sivii-
li insindori,

Cel. Celsius.
Cent. (Centum)
cf. (Confer)
cir. tai circ,
vaiheilla,
Cit.

sata,
vertailla.
(circum,
noin.
(Citizen) kansalainen:
(Citation) toisten

nojen lainaaminen.
Civ. (Civil) siviili.
C, J. (Chief Justice)

mari.
Cl. (Centiliter) sadas osa lit-
rat

L. B. ©, (Chatauqua
Literary and Scientific
Circle) eras kirjallisuus-
seura.
Coll. tai Colloq
tuttavallinen.
O. D. (Collect on Delivery)
jalkivaatimuksella.

circa)

Sa-

ylituo-

C.

(Colloquial)

C,

Cm. (Centimeter ) sentti-
metri.,

Col, Colorado; — (€olonel)
eversti.,

Coll. (College) lukio, opis-
to.

Comr. (Comrade) toveri. 1

con, (contra) vastoin, vas-
takkain.

| Dem.

 

Cong. (Congress; Congres-
sional) kongressi;
(Congregational) seurakun-
nallinen.

conj. (Conjunction)  sidesa-
na,

Conn., Con. tai Ct. Con-
necticut.

Contr. (Contraction) yhteen-
veto.

Cor. Mem, (Corresponding
Member) kirjeenvaihtaja.

Cor, Sec. (Corresponding
Secretary) kirjeenvaihto-
sihteeri.,

cp. (compare) vertailla.

Cr. (Credit) luotto: saapa.

Cres. (Crescendo) kiihty-
VAsti.

C. S. (Civil Service) siviili-
palvelus,

C. T. (Certificated Teacher)

tutkinnon suorittanut
opettaja.

Ct. tai ct. (Centum)
ne (County)

Kaunti.

sata;
piirikunta,

Cts. tai ets, (Cents) sent-
Cis.

C. W. O. (Cash with Order)
raha tilauksen mukana.

Cwt. tai ewt. (Hundred-
weight) sentneri; 100 1.
120 naulaa.

D.

d. (Pence) Eng. raha, pens-

si.

Dak, Dakota.

dat. (Dative) datiivi.

D. C. (District of Columbia) ;

(District Court) piiri-
oikeus,

D. €.°i.. (Doctor of _0OwWti

| £aw) siviililain tohtori:.

D. D. S. (Doctor of Dental
Surgery) hammaslaiketie-
teen tohtori.

Dec. (December) joulukuu.
Def. (Defendant) vastaaja.
||Del, (Delaware) ; — (Dele-

| gate) edustaja.
(Democrat ; Demo-

cratic) kansanvaltainen.54

a

Dept. (Department) osasto.
D. G. (Dei gratia) ,, juma-
lan armosta’’.
Dg. (Decigram) desigramma4,
Dial. (Dialectic) murteelli-
nen.
Dim.
tive)
Dist.
Dist.
tornet )

|
|

tai Dimin, (Diminu-
pienennysmuoto,
(District) piiri.

Atty (District
piirisyyttaja.

At-

Div. (Dividend) osinko; —
(Division) osasto.

i; a4. Oo. (Dead Letter
Office) perimattomien

kirjeitten konttoori.

M. (Doctor of Music) mu-
siikin tohtori.
Dm, (Decimeter)
ri.

Mw,
Dentalis)

D.
desimeet-

(Doctor Medicinae
hammasliaékeo-

D

pin tohtori.
Do. tai do. (Ditto) sama.
Dols. tai dols. (Dollars)

dollaria,

Dom. (Dominion) maakun-
ta, alusmaa,

Doz. tai doz. (Dozen) tu-
sina.

D. P. (Doctor of Philosophy)
filosofian tohtori.

Dr. (Debtor) velallinen; —

(Doctor) tohtori.
ce

BE, (East) itd, itainen.

ea. (each) jokainen.

E. & QO, E. Errors ana
Omissions Eacepted) ‘’vir-|
heet ja laiminlydnnit lu-

?

kuunottamatta
Eeua. Ecuador.
Ed, (Editor) toimittaja.
n.. BE. & M., ag (Envoy
Extra ordinary and Minister
Plenipotentiary )
g. (exempli
merkiksi.

I. (East India)
dia.

7. 4),
pany )
komppania,

e. gratia) esi-

E. Ith In-
(East India
Iti-indialainen

E.

lihettilas. |

Com- |

    

9

~

Emp. (Emperor ) keisari;
—(HEmpress) keisarinna.
N. E. (£ast-Northeast) 1-
tikoillinen.

Eng. (England; — Engi-
neer) insin6Gri.

Fq., tai eq. (Equal) tasa-
puolinen; — (Equivalent)
samanarvoinen.

E. S. E. (£ast-Southeast)

itikaakkoinen.
esp., tai espec,
erittainkin.
Esq., tai Esqr.
arvonimi: herra.
et al. (et alibi) ja
alla ; (et alii)
muut.
etc., (et
edespdain.
et seq., tai
quentes tai
ja seuraava.
Ex. (Ezample) esimerkki.
Exe, (Ezellency) korkea-ar-
voisuus; (£aception)
poikkeus.
\Ex. Com. (Ezecutive Uom-
mittee) toimeenpaneva ko-
mitea.

(especially )
(Esquire)

kaikki-
ynna

cetera) ja niin
et seqq. (et 8e-
et sequentia)

¥,
tai fem. (Feminine) nais-
sukupuolta koskeva.
Fahr. (Fahrenheit)
Feb. (February) helmikuu.
ff. (Folio) sivu, nelja sivua
| arkista,; (Following )
| seuraava; — (Fortissimo).
fig. (Figure) kuvio; — ( Fi-
guratively) kuvannollises-

f.

tO
Fl., tai fl. (Florin) gulde-
ni,

Fl., Fis., tai Flor. Florida.

F. M. (Field Marshal) kent-
| tH marsalkka.

fol. (folio) sivu; — arkkl.
‘\F. O. B. (Free on board)
|| vapaasti laivaan tahi ju-
|} naan.

\\fr. (From) — sta, sta; —

| (Franc) frankki.Fri. (Friday) perjantai. '||H. H. (His, tai Her High-

Fth. (Fathom) syli. | mess) hanen ylhdisyyten-
si; — (His Holiness) hi-
G, nen pyhyytensdé.

Ga. (Georgia), Hhd., tai hhd. (Hogshead)

Gal, (Gallon) galloona. eras tilavuusmitta.

G, A, R. (Grand Army of the|| H. I. H. (His, tai Her Im-
Republic) ,,tasavallan pad- | . pertal Highness) hanen
armeija’’, er&s sotilasyn-|| Keisarillinen ylhdisyyten:
distys. ae

G. B. (Great Britain) Suur- \H. L. (House of Lords)
Britannia, | Engl. parlamentin yli-

G. D. (Grand Duke) suur-|}  huone.
herttua, || Hl, (Hektoliter) hehtolitra.

Gen. (General) kenraali; —||H. M. S. (His, tai Her Ma-
(Genitive) omistus muoto. || jestys Steamer) ,,Hinen

Gentl. (Gentleman) sivisty -| Majesteettinsa laiva’’.

nyt mies, herra. || Hon, (Honorable) kunnioitet-
Geo, George. | tava.

Geog. (Geography) maantie-|| H. P, (Horse Power) hevos-

de, | voima.
G, L. (Grand Lodge) ,,suur-||H, R. (House of Representa-
looshi’’, salaseuran iil tives) edustajahuone,

maja, kongressin alahuone.
G. M. (Grand Master) yli-||} hr. (houre) tunti.,

mestari. || H. R. H. (His, tai Her Roy-
Gm, (Gram) gramma, (| al Highness) hinen kunin-
Gov. (Governor) kuverndéri. || kaallinen ylhaisyytensa,
G. O. P. (Grand Old Party)||

»,Suuri vanha puolue’’, || IL.

republikaanipuolueen lii-||

kanimi, \I. (Idaho)

G. P. O. (General Post Of-'||Ia. (Iowa)

fice) pdapostikonttoori. . |lib. tai ibid (Ibidem) samas-
Gr., (Grain, Grains) eras!| sa paikassa.

painomita. iI. C. (Jesus Christ) Jeesus
Kristus.
H. (Id, Idaho; — (Idem) sama.

H. B. CC. (Hudson’s Bay ||I. e. tai i. e. (Id est) se on.
Company) ,,Hudson lah-||Imp, (Imperial)  keisarilli-
den yhti6’’, [3 eee,

H. C, (House of Commons) ‘Imp, (Imperfect); mennyt
kongressin alahuone, aika (Imperative) kasky-

||
Hdkf. (Handkerchief) nena-|| sana.
liina. ||}In. (Inch, Inches) tuuma,
H. E. (His Excellency) ha-|| tuumaa.
nen ylhdisyytensi. (| Ind, Indiana.

h, e. (hic est, tai hoc est) se||ind. (Indicative) indikatii-

on, timd on, re,

Heb., tai Hebr. (Hebrew) ||Ind. T. tai Ind. Ter, (In-
Hebrea:;: .— (Hebrews) || dian Territory) indiaaneil-
hebrealaiset. | le varattu asutusalue.

Hg. (Hektogram) hehto-||inf. (Infinitive)  tekosanan

gramma, Ly perusmuoto,In loc. (In loco) paikassaan. ||

In loc. cit. (Jn loco citato)
osotetussa paikassa.

I. N. RB. I. (Jesus Nazarenus,

Jeesus

Rev Iudaeorum)
natsarealainen, juutalais-
ten kuningas.

Ins. tai Insur, (Insurance)
vakuutus,

Inst. (Instant) hetki, tuo-
kio.

Int. (Interest) korko, etu.

interj. (interjection).

Inv. (Invoice) tavaraluet-
telo.

Io. Iowa,

E OG: Oo. +B, (Independent

Order of Odd Fellows) eras

salaseura.

oS &e,

Order of Good

eriis salaseura.

I. O. R. M. (Improved Order
of Red Men) eris sala-
seura.

; >. &. = (Independent
Order of the Sons of Malta)

(Independent
Templars)

salaseura

eras

r. O. U. (I owe You) velal-
lisen tunnustus.

i. q. (idem quod) sama
kuin,

I. R. O. (Internal Revenue
Office) tulovero virasto.

Ir. (Irish) irlantilainen; —

(Treland).
Isl. (Jsland)
I. T. (Indian
Ho Und, Zr.

tai Ital.
italialainen ;
tu.

Itin, (Jtinerary)
tomus.,

W. (Isle of Wight) Wigh-
tin saari.

saari.
Territory) Kat-

(Italian, Italic)
kursiveerat-

It.

matkaker-

I.

J.

tuomari;
(Justice) tuomari, oikeus.

Jan. (January) tammikuu.

J. C. (Jesus Christ) Jeesus
Kristus,

J. (Judge)

544

J.

 
   
    
   
  
 
  
 
  
  
  
  
  
 
   
   
  
  
    
 
 
  
 
  
  
  
 
   
    
  
  
  
 
 
   
  
  
   
 
  
  
  
  
   
  
 
  
 
 
 
   
  
  

 

oC; (Juris  Civilis
Doctor) siviililain tohtori.

J. D. (Jurum Doctor) laki-
tieteen tohtori.

Jo, Joel,

Jos. Joseph.

Josh. Joshua.

J. P. (Justice of Peace) rau-
han tuomari.

Jr, tai Jun. (Junior) nuo-
rempi.
x. °C: BD. tat dd. XY. 2 (Juris

Utriusque Doctor) kanoo-
nisen ja siviililain tohtori.

Jul, (July) heinakuu,

Jun. tai Junr. (Junior) nuo-
rempi.

Jus. P. (Justice of Peace)

rauhantuomari.
K,

Kan., Kans. tai Kas. Kan-

sas.

Ken. tai Ky. Kentucky.

Ke. (Kilogram) kilogram-
ma,

Kilo tai km. (Kilomever).

K. P. (Knights of Pythias)

eras salaseura.

Ks. (Kansas).
Ky. (Kentucky).
L,
L. tai 1, (A pound sterling)

Englannin punta.

La. Louisiana.

Lat. (Latitude) leveysaste.
Lb. tai lb. (Libra) naula.

L. I. Long Island.

Lieut. tai Lt. (Liutenant)

luutnantti.

Lith. (Lithuanian) liettua-
lainen.
LL, D. (Legum Baccalaureus )

lakitieteen kanditaatti.

LL. D. (Legum Doctor) 1uki-
tieteen tohtori.

loc. cit. (loco citato) maini-
tussa paikassa.

Log. (Logarithm).

Long. (Longitude) pituus-
|| aste.
|| Lou. tai La. (Louisiana).54

5

 

M, |
M, (Monday) maanantai;
— (Monsieur) herra; —|
(Meridian) puolipdivipii-
ri; tuhannen.

m. (Masculine) miehenpuol- ||
ta koskeva.

Maj. (Major) majuri.

Maj. Gen. (Major General) ||
kKenraalimajuri. |

Manuf. (Manufacturing) teol-'|
lisuus-,

Marq. (Marquis) markiisi.

Mass. tai Ms. Massachu-
setts.

Matt. Matthew.

M. B. (Medicinae Bacculau-||
reus) l4&#ketieteen kandi-||
taatti; — (Musicae Bac-||
calaureus) musiikin kan-
ditaatti., 1

M. C. (Member of Congress)
kongressin jdsen.

m. d. (Months after uate) ||
kuukausia jailkeen midii-||
rapaivan.

M. D. (Medicinae Doctor) ||
laaketieteen tohtori.

Md. Maryland.

Mdile (Mademoiselle) arvoi- |
sa neiti.

Mdm. (Madam) rouva.

Me. Maine.

Med, (Medical) laaketie-
teelinen.

Mem. (Memorandum) muis-
tiinpano.

Messrs. tai MM, (Messieurs )
herrat.

|
|
|

| Mlle. (Mademoiselle) arvoi-

sa neiti.

Mm. (Millimeter) milli-
metri.

Mme. (Madame) arvoisa
rouva.

Mo. Missouri; — (Monday)
maanantai.

Mond. tai Mon, (Monday)
maanantai.

Mons. (Monsieur) arvoisa
herra.

Monsig. (Monsignor) kardi-
naalin arvonimi.
Mont. Montana.

\M, P. (Member of Parli-

ament) parlamentin ji-
sen.

M, P. C. (Member of Parlia-
ment in Canada) Canadan
parlamentin jdsen.

|Mrs. (Mistress; Missis) rou-

va.

MS. (Manuscript) kasikir-
jotus.

M. S. (Master of Science)
““‘tieteen mestari’’; —
(Master of Surgery) kirur-
sian mestari: yliopistolli-
sia arvoja.

MSS. (Manuscripts) kisikir-
jotukset,

(Mt. (Mountain) vuori.

N. (Noon) puolipaiva; —
(North) pohjoinen.

N. A. (North America) Poh-
jJois Ameriikka.

N. A. S. (National Academy
of Sciences) Kansallinen

mf. (Mezza forte) kesxin-|| tiedeakademia.
kertaisella 4dinelli. Nat. (Natural) luonnolli-
Mfg. (Manufacturing) teol- nen.

lisuutta koskeva. Nav. (Naval) merenkulkua

Mg. (Milligram) milligram-|}|

tai laivastoa koskeva.

ma. N. B. (North Britain) Poh-

Mgr. (Monsignor) arvoisa||
|
herra.

jois-Enganti.

N, C. North Carolina.

Mi, Mississippi; — (Mile)||N. D. tai N. Dak. North

maili.
Mich. Michigan.
Minn, Minnesota.
Miss. Mississippi.
18

Dakota.

| N. E. (North Fast) koilli-

nen; — (New England)
Uusi Englanti, joka ki-sittaa Mainen, New ||
Hampshiren, Vermontin,
Massachusettsin Rhode

Islandin ja Connecticutin
valtiot.

Neb. Nebraska.

Neth, (Netherlands) Hol-
lanti.

Neut. tal neut. (Neuter)
puolueeton ; sukupuole-
ton.

Nev. Nevada.

N. F. New Foudland.,

N. H. New Hampshire.

N. J. New Jersey.

N. M, New Mexico.

WN, NN, (North-northeast)
itdkoillinen.

N. N. W. (North-northwest)

pohjoisluode.

N. O. New Orleans.

No, (Number) numero.

nom, (Nominative) nimen-
to,

Norw. (Norway) Norja.

Nos. tai nos. (Numbers) nu-
mero, luku.

N. P. (Notary Public) Ylei-
nen notaario.

Nov. (November) marras-
kuu,

N. S. Nova Scotia.

N. T. (New Testament) Uu-
testamentti.

$1

Num, tai Numb. (Numbers)
numero.

N. W. (North West) luode.

WN. ¥. New York

N. Z. New Zeeland.

oO.

O. Ohio.

obj. (Objective) kohde, ob-
jektiivi.

Oct. (October) lokakuu.

Off. (Official) virallinen.

Okla. Oklahoma.

Or. tai Ore. Oregon.

Orig. (Originally) alkupe- |
radisesti.

O. T. (Old Testament) Van-!|
ha Testamentti.

oz. (Ounces; Ounces) unssl;

unssja,

     
 
 
 
  
  
  
 
  
 
   
   
 
   
 
 
    
 
  
  
   
   
 
  
 
 
  
  
 
 
   
  
  
    
 
   
   
  
 
 
 
   
  
 
  
  
 
 
 
  
     

FP’.

p. (Page) sivu.
Pa. Pennsylvania.
pa. (Participial Adjective)

perfektipartisiippi.

Parl. (Parliament) parla-
mentti,

part. (Participle) partisii-
pi.

pass. (Passive) passiivinen,

passiivi.
Bacca-

r. B. (Philosophiae
laureus ) filosofian mais-
teri.

Penn. Pennsylvania,

per an. (Per annum) vuosit-
tain.

per ct. (Per centum)  pro-
senttia.

perf. eli pf. (Perfect) per-
fekti.

Ph. B. (Philosophie Bacca-
laureus) filosofian mais-
teri.

Fh. D. (Philosophie Doctor)
filosofian tohtori.

Phila. Philadelphia,

Pk, (Peck) eris tilavuus-
mitta.

Pkg. (Package) kiiird.

pl. (Plural) monikko,

Plff. (Plaintiff) paallekan-
taja.,

Plu. tai Plur. (Plural) mo-
nikko.

P. M. (Post Master) posti-
mestari:—(Post Meridiem)
jilkeen puolen p&aivan.

P. O. (Post Office) posti-
konttoori,

pos, tai poss. (Possessive)
omantomuoto.

pp. (Pages) sivua.

pref. (prefix) alkutavu.

prep, (preposition) preposit-
siooni.
Pres. (President ) presi-
dentti.
||pret, (preterit ) menneen
ajan muoto.
\|Prof. (Professor) professori.
Progr. (Progressive) edis-

|

tysmielinen,547

 

(pronoun) pronomiini.,
tai pro tem. (Pro
vallitsevaks}

pron.
Pro tem.
tempore)
ajaksi,
S. (Post sciptum) jalki-
kirjotus.

=.

Q.

(Quod erat demon-
, Joka oli oso-

E. D.

standum )
tettava’’.

O...My, (Quarter Master)

Q.

Q.

muonavarojen hoitaja.

M, G. (Quarter-M aster
General) yleinen muona-
varojen hoitaja.

Qr. tai qr. (Quarter) paino-||

mitta, joka kasittaa 28
paunaa.

qt. (Quart) neljannesgal-
loona; — (Quantity)

maara, paljous.

R.

(Rex) kuningas;
(Republican) tasavaltalai-
nen; Reaumur.

R.

R. C. (Roman Catholic) roo-

malaiskatoolinen.

Reaum, Reaumur,

Rec. tai R. (Recipe) re-||
septi.

Recd. (Received) vastaan-|
otettu.

Rec. Sec. (Recording Secre- ||
tary) poytakirjuri.,

Rect. (Receipt) kuitti.

Regt. (Regiment) ryk-
mentti.

Rep. (Republican) republi-
kaani, tasavaltalainen.
Rev. (Revolution) vallan-||
kumous; — (Reverend) |

pappien arvonimi,
R, I. Rhode Island.

R. R. (Railroad) rautatie.

R. 8S. (Recording Secretary)
poytakirjuri.

Rt. Hon. (Right Honorable)
kunnioitettava,

Rt. Rev. (Right Reverend)

kunnianarvoisa,
arvonimi.,

is. S. W.

pappien |

Rw. tai Ry. (Railway) rau-
tatie.
Ss.

sunnuntai;
lauantai;

S

(Sunday ) os
(Saturday )
(South) eteld.,

A. (South America) Eteld

Ameriikka; (South

Africa) Etela Afriikka.

Sat. (Saturday) lauantai.

Ss. CC, South Carolina.

Ss. Dak. tal 8S. DB.
Dakota.

S. E. (South East)
koinen,

See. (Secretary)
kirjuri.

Sen, (Senate, Senator)
naatti senaattori;
(Senior) vanhempi.

Sep. tai Sept. (September)
syyskuu.

Sh, (Shilling) sillinki.

Ss.

South
kaak-
sihteeri,

se-

Sing, (Singular) yksikkd.
iS. M. I. (Sa Majeste Imperi-
ale) hanen keisarillinen

majesteettinsa.

Soe. (Socialist) sosialisti.
Sr. (Senior) vanhempi, spl.
(Substantive in plural) ni-

misanan monikko.

Sr. (Senior) vanhempi,
SS. (Steamship) hoyrylaiva.
S. S. E. (South-southeast)

etelakaakkoinen.,

(South-southwest)
etelalounainen.

St. (Saint) pyha;
(Street) katu.

(Subjunctive) subjekti.
(Substantive) nimi-

'subj.

subst.
sana,

suff, (Suffic) sufiksi, liite.

'Sun. tai Sund. (Sunday)

| sunnuntai.

‘Supp. (Supplement) tdyte.

|Supt. (Superintendent) yli-

johtaja.

‘Surg, (Surgeon) kirurgi; —
(Surgery) kirurgia.

S. W. (South West) lounas.

isyn. (Synonym) samaa mer-

|  kitseva.hi

(Tuesday)
tai Tenn.
Texas.
(Thursday)
Theodore,
tai Thos. Thomas.
Thurs. (Thursday) torstai.
Tim. Timothy.

ae. Lites,
Tu. tai Tue.
tal.

T'
Ten.
Tex,
Th,
Theo.
Tho.

tiistai.
Tennessee.

(Tuesday) tilis-

U.

K, (United
Britannia.
Ult. tai ult,
Univ. (University)
U. S. (United States)
dysvallat.

S. A. (United States of
America) Amerikan Yn-
dysvallat; (United
States Army) Yhdysval-
tain armeija.

S. N. (United
Navy) Yhdysvaltain
vasto.

Ce ten,

U. Kingdom)

(Ultimo) viime.
yliopisto.
Yh-
U.

States
lai-

a

v.,
Vv. (Verb)
(Volume)
Va. Virginia.
v. g. (Verbi gratia)
kiksi.
e- dL (Verd intransitive)
intransitiivinen teunsana
Vice Pres. (Vice President)
vara-presidenttl.,
vid. (Vide) katso.
viz. (Videlicet) nimittiin.
Vol. (Volume) nidos.

teonsana;
nidos.,

esimer-

VY. P. (Vice President) vara-
presidentti.
v. r. (Verb Reflective) ref-

lektiivinen teonsana,

torstal. |

 
    
  
  
  
  
   
    
    
   
 
  
   
  
  
  
  
   
   
  
   
    
  
  
  
   
   
    
  
     
  
   
    
    
   
   
    
  
   
   
    

(1 V. Rev. (Very Reverend)
| sangen kunnianarvoisa.
lve. tai vs. (Versus) vas-
taan, vasten.

i ¥t. Vermont.
Ww,
‘|W. (Wednesday) keskiviik-
ko; William.

w. (Week) viikko.

Wash. Washington.

Wed. (Wednesday) keski-
| viikko.

W. IL. (West India) lansi-
India.

| Wis. Wisconsin,

wk, (Week) viikko.

Wm. William.

WwW. N. W. (West-northwest)

lansiluode.
wt. (Weight)
WV. Ya.
Wy. tai

paino.
West Virginia.
Wyo. Wyoming.

be
Sam | tal Xmas.
mas) joulu.

(Christ-

xi

jaaradi.

(Year) vuosi.
jaardi, kyyndara.
A. (Young Men’s
Christian Association)
Nuorten miesten kristil-
linen yhdistys.

M. C. U. (Young Men’s
Christian Union) Nuorten
miesten kristillinen seu-

Vv. (Yara)
¥. ‘tal: Xr.
yd, (Yard)
x. a &;,

zs

ra.

Yr. (Your) teidiin ; — (Year)
vuosi,

Yrs. ‘{rours) teidin;

(Years) vuoden.

W. C, A. (Young Womens

Christian Assosiation)Nuor-

ten naisten kristillinen

yhdistys.

zeA, A, B ZH.

A. B.

Bi Ty

  

Tarkeimmat Amerikan Tyévaen-

jarjestot
A. I. S. T. W. (Amalga-||A, S. M. W. I. A. (Amalga-

mated Association of Iron,||
Steel and Tin Workers’) |
tauta-, Teras- ja Tina-||

tyélaisten Yhdistynyt jar-
jesto.

E, (Amalga-

B.

mated Assosiation of Street ||

and Electric Railway Em-
ployees) Katu- ja sahk6-
raitioteitten
yhdistynyt
C.
Brotherhood
Workers )
laisten
veljeskunta,

liitto.

WW. (American
of
Sementtity6-

amerikalainen

A, FEF. G. W. U. (American
Flint Glass Workers’
Union).

F, L. (American Feder-

palvelijain ||

B.
Cement ||

B.

ation of Labor) Amerikan |}!

Tyd6vaen liitto.

a. Mi,
ation of Musicians) Ame-
rikan Soittajain jarjesto.

| B, L,
(American Ffeder- |

|! B.

A. G. W. I. A. Amalgamated ||
Glass Workers’ Internation- ||

Association)
Lasitydélaisten
liitto.

al
neitten
kansainvdalinen
Mw. Us,
Leather Workers
America)
katyodlaisten
jarjesto.

M. C. B. W. (Amalga-
mated Meat Cutters and
Butcher Workmen of North
America) Pohjois-Ameri-
kan yhdistyneet lihan-
leikkaajat ja teurasta-
motyolaiset.

Union

yhdistynyt

Yhdisty- ||

(Amalgamated ||
of ||

Amerikan nah-|

 

B.

|
|
'B

i

Li

mated Sheet Metal Workers
International Alliance) Yh-
distyneitten metallipeltin
tekijain kansainvalinen
jarjesto.

B, M. I. 8S. B, (Brother-
hood of Boiler Makers and
Ironship Builders) Katti-
lantekijain ja rautalaivo-
jen rakentajain veljes-
kunta.

C. i a
Confectionery
ternational Union of Ame-
rica) Leipomo- ja ma-
keistydOlaisten kansainya-
linen jarjesto.

I. U. (Brushmakers In-
ternational Union) Harjan-
tekijain Kansainvdalinen
jarjesto.

E. (Brotherhood of Lo-
comotive Engineers) junan-
kuljettajain veljeskunta.

P. D. P. (Brotherhood of
Painters, Decorators and
Paperhangers) Maalarien,
Koristajain ja Paperoit-
sijain Veljeskunta.

R. F. H. (Brotherhood of
Railway Freight Handlers)

(Bakery and
Workers In-

Rautatie-lastaajain vel-
a ig
C. (Brotherhood of

eh Clerks) Rautatie-
virkailijain veljeskunta.
C, (Brotherhood of
‘Railway Carmen of Ame-
rica) Junapalvelijain vel-

Ae
S. I, W. (International
mig eh es! of Bridge andiI.

Structural Iron Workers)||
Silta- ja rautarakennus-
ty6laisten kansainvdlinen|
liitto.

B. S. W. U. (Boot and Shoe
Workers’ Union) Saapas-
ja Kenkiatydlaisten jar-
jesto

me J. PF. A, (Clerke’ ittem
national Protective As-

sociation) Kauppapalveli-

jain Kansainvalinep
Suojelusyhdistys

Cc. I. U. (Coopers’ Interna-
tional Union) Astianteki-
jain kansainvalinen jar-
Jesto.

: L,. U. (Central Labor
Union) Kaupungin unioit-
ten keskuskomitea

GM. gy. GD, (ger iakers
Internationa‘ Union) Si-

kaaritekijain kansainva-

linen
T. L. (Commercial Telegra-
phers’ Union) Kauppate-
egrafistien jArijestd.

P. U. (Diamond
Protective Union)

jarjesto

i
]
L

Timanttityolaisten jar-
jesto suojelemista var-
ten,

EF. W. iL. U. (fur Workers’
International Union) Turk-
kurien kansainvalinen
jarjesto,

G B. B. A. (Gtlase psottie
Blowers Assosiation) Lasi-

pullojen
to
C. I. A. (Granite Cutters’
International Association)
Kivenhakkaajain kKan-
sainvalinen jarjest6.

H. B. C. L. U. (Hodcarrters,

puhaltajain liit-

Building and Common
Laborers’ Union) Ruukin-
kantajain, Rakennus- ja
YleistentyOGntekijéin jar-
Jesto,

H. RR, E. I. A. (Hotel and
Restaurant Employees’ In-
ternational Alliance) Ho-

telli- ja

Ravintotydlais-|)

I.

  

     

ten kansainvdlinen  liit-
to
A. M. International Asso-

ciation of Machinists) Ko-
neenkayttajain kansain-
valinen jarjesto.

A. M. W. (International
Association of Marble
Workers) Marmoritydlais-
ten kansainvalinen liitto.

B. B. (International
Brotherhood of Blacksmiths)
Seppien kansainvalinen
jarjest6.

B_ B. (International Broth-
erhood of Bookbinders )
Kirjansitojain kansainva-
linen veljeskunta.

s. 2 oe. (International
Brotherhood of Blectrical
Sahko6tyodlaisten
Kansainvalinen Veljes-
kunta.

B. ,. International
Brotherhood of Paper-
Paperitydlaisten

Workers)

mak GTrs j

kansainvalinen veljes-
kunta
B. T. T. A. (International

Tile and Terra Cot-
Alliance) Tiili-,
ja terrakotta-
kansainvalinen

Brick,
ta Workers
muuraus-
tydélaisten
liitto.

s & =.
Brotherhood

Firemen)

(International
of Stationary
Limmittajain
kKansainvalinen
kunta

B. W. M. U. (International
Broom and Whisk Makers
Union) Luutaty6élaisten
kansainvdlinen jdarjesto6.

veljes-

C. S. A. (Intercollegiate
Socialist Association) Yli-
opistojen valinen Sosia-

listinen liitto.
G. W. U. (International
Glove Workers’ Union) Kéa-

sinetekijain kansainvali-
nen jarjesto.

J. W. U. (International
Jewelry Workers Union of
America) Amerikan kul-taseppien
jarjesto.

L. C. W. U. (International
Ladies Garment Workers
Union) Kansainvalinen
Naisten Pukutyodlaisten
Jarjesto.

| Paw: (International

Longshoremens’ Association)
Kansainvilinen laivanlas-
taajain liitto.

; M. U~. (International
Moulders Union of Aerica)
Amerikan valajain kan-
sainvilinen jarjesto.

_ PP. EU. (international
Photo-Engravers’ Union of
North America) Pohjois-
Amerikan kuvalaattate-
kijain kansainvalinen
jarjesto.

P. O. W. U. (International
Piano and Organ Workers’
Union of America) Ameri-
kan piano- ja urkujente-
kijain kansainvyalinen
jarjesto.

2. (International
Printing Pressmen’s Union)

Kansainvalinen Kirjan-
painajain jarjesto.

S. U. (International Sea-
mens Union of America)

Amerikan merimiesten
kansainvalinen

Tr. U. (International
Typographical Union) Kan-
Kirjaltajain

jarjesto.

sainvalinen
jarjesto.
U. U. B. W. (International
Union of United Brewery
Workmen) Yhdistyneitten
panimotyodlaisten kan-
sainvdalinen jarjesto.

uo Cc WwW. A. W. Cine
national Union of Carriage,
Wagon and Automobile
Workers) Karry-, vaunu-
12
jarjesto.
. oe,
Union of Elevator
structors) Hissien

Cc
Con-
raken-

kansainvalinen ||

automobiilitekijain

(International |

 

tajain

 

kansainvalinen

jarjesto.

I.

Union

kansainvalinen

-

Maailman

J.

bers’
Parturien

S. E. (International
of Steem Engineers)
Hoyrykoneenkayttajain
jarjesto.
(Industrial

the World)
Teollisuusty6-

U.

Ww.
of

Ww

Work ers

laiset.

B. I, U. (Journeymen Bar-
International Union)
kansainvalinen

jarjesto.

J. T. U. A. (Journeymen
Tailors’ Union of America)
Padivapalkalla tyoskente-
levien Amerikan raata-
lien jarjesto.

L. Wek: U. (Laundry
Workers’ International
Union) Pesutyodlaisten

| N.

Kansainvailinen jarjesto.

A. M, P. C. M. (National
Assosiation of Machine-
printers and Color Mizers)

Konepainajain ja varien
sekottajain kansallinen
llitto.

N. F, P,: cis (National
Federation of Post-office

Clerks) Postikonttoority6-

ldisten Kansallinen jJar-
jesto.
O. R. T. (Order of Railroud

P.

P,

P.

ry

Telegraphers) Rautatie-
sAhkéttajaiin jarjesto.

Cc. U. Paving vutters’
Union) Katukivienhak-
kaajain jarjesto.

I, A. (Plasterers’ Inter-
national Assosiation) Rap-

parien kansainvalinen
jarjesto.

MM. Le (Pattern
League of North
Pohjois-Amerikan
lientekijain liitto.
Ss. P. M. W. (Pulp, Sulp-
hite and Paper Mill Work-
ers International Brother-
hood) Paperimassa-, sul-
fiitti- ja paperitydlaisten
kansainvilinen jarjesto.

Makers
America)
mal-Q. W. I. U. (Quarry Workers’
International Union) Mur-
timotydlaisten kansain-
valinen jarjesté.

L. FP. (Soctattat
Party) Sosialistinen
vaenpuolue,
P. (Socialist
sialistipuolue.
U. N. A. (Swttchmens’
Union of North
Pohjois-Amerikan
demiesten jarjesto.
T. I. U. (Taylors’ Industrial

Union) Raatalien

suusjarjesté.

Ww, I,
Workers’
Union)
ten
jesto.
A. P. 8. (United
ation of Plumbers
Steamfitters)
ja Putkitydlaisten
distynyt jarjesto.
U. B. OL a

Brotherhood

and Joiners)

ten
tynyt Veljeskunta.

Go; B. &: M,
Cloth Hat and Cap Makers)

Lapor

Party) So-

a. U.

International
Tupakkatydlais-
kansainvalinen

U~.
and

wy

ty6-

America)
Vaih- ||

(Tobacco

jar-|
Associ- |

Vesijohto- |
Yh-|

|

   

Yhdistyneet Waatehat-
tu ja Lakkityoliiset.

U. G. W. A. (United Garment
Workers’ of Amerika) Ame-

rikan Yhdistyneet puku-
tydlaiset.

iO. H. N. A. (United Hat-
ters of North America)
Pohjois Amerikan yhdis-
tyneet hatuntekijat.

1'U. M. W. A. (United Mine
Workers’ of America)

teolli- |

( Untted ||
of Carpenters |
Kirvesmies- |
ja Puuseppien Yhdis-

(United ||
Ht tinen

Amerikan liittoutuneet
Kaivosty6laiset.

P H. EK. W. (United
Powder and High Explosive
Workers of America) Ame-

rikan ruuti- ja rajahdys-
aineitten tekijain yhdis-
tynyt jarjesto6.

T. W. A. (Untted Teatile
Workers’ of America) Ame-
rikan Yhdistyneet kuto-
motydélaiset.

S. W. (United Shoe Work-
ers Union) Yhdistyneet
ers Union) Yhdistynyt
kKenkdatydlaisten jarjesto.
WwW. FEF. M. (Weatern fFeder-
ation of Miners) Lannen
Kaivosmiesliitto.

P. S. L, (Young People
Socialist League) Sosialis-
nuorisoliitte.

aTavallisimmat verbit, joiden taivutus

 

Tahdella

on saannoton

nollisesti taivutettuina.

(*) merkityt verbit kaytetéaéan myds si#in-

 

presens

abide
am
arise
awake
bear
beat
become
befall
beget

hegin
begird
Lehold
bend
bereave
beseech
beset
bestride
bet
betake
bid
bind
bite
bleed
blow
break
breed
bring
build
burn
burst
buy
can
cast
‘atch
chide
choose
cleave
cling
clothe
come
cost

 

 

imperf.

abode
was
arose
awoke*
bore
beat
became
befell
begot

began
begirt*
beheld
bent*
bereft*
be sought
beset
bestrode
bet
petook
bid, bade
bound
bit

bled
blew
broke
bred
brought
built
burnt*”
burst
bought
could
cast
caught
chid
chose
cleft, clove
clung
clad*
came
cost

perf.part,

abode
been
arisen
awaked
borne, born
beat, beaten
become
befallen
begot, be-
gotten
begun
begirt
beheld
bent*
bereft*
besought
beset
bestridden
bet
betaken
bid, bidden
bound
bitten
bled
blown
broken
bred
brought
built
burnt*
burst
bought
cast
caught
chid, chidden
chosen
cleft, cloven
clung
clad*
come
costpresens

creep
eut
dare
deal
dig

cip

do
draw
dream
drink
drive
dwell
eat
engrave
fall
feed
feel
fight
find
flee
fling
fly
forbear
forbid
forecast
forego
foresee
foretell
forget

forgive
forsake
forswear
freeze
get

gild
gird
rive

£0
yrind
grow
hang
have
hear
heave
hew
hide

hit

hold
hurt
inlay
interweave
keep
kneel
knit
know
lade
lay

554

imperf.

crept
cut
daurst*®
dealt
dug*
dipt*
did

drew
dreamt*®
drank
drove
dwelt*®
ate, eat
engraved
fell

fed

felt
fought
found
fled
flung

fle Ww
forbore
forbade,forbid
forecast
forewent
foresaw
fore told

forgot

forgave
forsook
forswore
froze
got

gilt*
girt*
gave
went
eround
grew
hung*
had
heard
hove*

he wed
hid

hit

held
hurt
inlaid
interwove
kept

kne lt*
knit*
knew
laded
laid

   
 

perf.part,

crept
cut
dared
dealt
dug*
gaipt*
done
drawn
dreamt*
drunk
driven
dwelt*
eaten
engraven*®
fallen
fed
felt
fought
found
foreseen
flung
flown
forborne
forbidden,
forbid
forecas*
foretold
foregone
forgot, for-
gotten
forgiven
forsaken
forsworn
frozen
got, gotten
gilt*
girt*
given
gone
ground
grown
hung*
had
heard
hove*
hewn*
hid, hidden
hit
held
hurt
inlaid
interwowen
kept
knelt*
knit*
known
laden*
laid555

 

presens

lead
lean
leap
learn
leave
lend
let
lie (maata)
light
lose
make
may
mean
meet
melt
methinks
misgive
mislay
mislead
nrisshape
misspeak
misspell
mistake
misuuder-
stand
miswrite
mow
must
ought
outbid

outdo
outgo
outgrow
outride
cutrun
outshine
overbear
overcast
overcome
overdo
overdrive
overeat
overhang
overhear
overlade
overlay
override
overrun
oversee
over-
spread
overtake
everthrow
partake
pay
pen (sulkea)
put

imperf.

led
leant*
leapt*®
learnt?
left
lent
let
lay
fit”
lost
made
might
meant
met
melted
methought
misgave
mislaid
misled
misshaped
misspoke
misspelt*
mistook
misunder-
stood
niis wrote
mowed
must
ought
outbid

outdid
outwent
outgrew
outrode
outran
outshcne
overbore
overcast
overcame
overdid
overdrove
overate
overhung
overheard
overladed
overlaid
overrode
overran
oversaw

overspread
overtook
overthrew
partook
paid

pent

put

perf.part,

led
leant*
leapt*
learnt*
left
lent
let
lain
Lit
lost
made
meant
met
molten*
misgiven
mislaid
misled
misshapen*
misspoken
misspelt*
mistaken
misunder-
stood
miswritten
mown*
outbid, out-
bidden
outdone
outgone
outgrown
outridden
outrun
outshone
overborne
overcast
overcome
overdone
overdriven
overeaten
overhung
overheard
overladen*”
overlaid
overridden
overrun
overseen

overspread
overtaken
overthrown
partaken
paid

pent

putpresens

read
rebuild
rend
repay
rid
ride
ring
rise
rive
run
saw
say
see
seek
seethe
sell
send
set
shake
shall
shape
shave
shear
shed
shew
shine
shoe
shoot
show
shred
shrink

shrive
shut
sing
sink
sit
slay
sleep
slide
sling
slink
slit
smell
smite
sow
speak
speed
spell
spend
spill
spin
spit
split
spread
spring
stand
steal

      

imperf.

read
rebuilt*
rent
repaid
ric
rode
rang
rose
rived
ran
Saw ed
said
saw
sought
seethed
sold
sent
set
shook
should
shaped
shaved
shore*
shed
shewed
shone*®
shod
shot
showed
shred
shrunk,
shrank
shrove
shut
sang
sank
sat
slew
slept
slid
slung
slunk
slit
smelt*
smote
sowed
spoke
sped
speld*
spent
spilt*
spun
spit
split
spread
sprang
stood
stole

   

perf.part,

read
rebuilt*
rent
repaid
rid
ridden
rung
risen
riven
run
sawn*
said
seen
sought
sodden*®
sold
sent
set
shaken
shapen*
shaven*
shorn
shed
shewn*
shone*
shod
shot
shown*
shred
shrunk,
shrunken
shriven
shut
sung
sunk
sat
slain
slept
slid, slidden
slung
slunk
slit
smelt*
smitten
sown*
spoken
sped
spelt*
spent
spilt*
spun
spit
split
spread
sprung
stood
stolen557

     

 

presens

stick
sting
stink
strew
stride
strike
string
strive
strow
swear
sweep
swell
swim
swing
take
teach

tread
unbend
unbind
underbid
underdo
undergo
underlay
undersell
understand
undertake
undo
ungird
unlade
unsay
unstring
unwind
upbear
uphold
uprise
upset
waylay
wear
weave
weep

will

win

wind
withdraw
withhold
withstand
work
wring
write

imperf.

stuck
stung
stank, stunk
strewed
strode
struck
strung
stove
strowed
swore
swept
swelled
swam
swung
took
taught
tore

told
thought
throve*
threw
thrust
trod
unbent*®
unbound
underbid
underdid
underwent
underlaid
undersold
understood
undertook
undid
ungirt*
unladed
unsaid
unstrung
unwound
upbore
upheld
uprose
upset
waylaid
wore
wove
wept
would
won
wound
withdrew
withheld
withstood
worked
wrung
wrote

perf.part,

stuck
stung
stunk
strewn*®
stridden
struck
strung
striven
strown
sworn
swept
swollen*®
swum
swung
taken
taught
torn

told
thought
thriven*
thrown
thrust
trod, trodden
unbent*
unbound
underbidden
underdone
undergone
underlaid
undersold
understood
undertaken
undone
ungirt*
unladen
tunsalid
unstrung
unwound
upborne
upheld
uprisen
upset
waylaid
worn
woven
wept

won
wound
withdrawn
withheld
withstood
wrought*
wrung
written€

   

Nimisanoja, joiden pluraali (monik-
komuoto) on epasaannollinen

 

Singulaari

brother (hen-
gellisessa
merkityk-
sessa)
child
dice
tio)
foot
goose
knife
leaf
man
mouse
ox
penny
thief
tooth
wife
woman

(pelikuu-

(yksikk6)

Pluraali

(monikko)

brethren

children

dice
feet
geese
knives
leaves
men
mice
oxen
pence
thieves
teeth
wives
women,

Huom.! lIf-pdéatteiset sanat saavat monikossa padat-
teen -lves, esim. calf — calves, half — halves, lLatinan
kielesta lainatut sanat saavat monikossa latinalaisia
piiitteité, esim, stratum — strata, radius — radii.LAUSUMISGr EILAUSUMISOPPI

Yleisia ohjeita
EnglanninkielessA on kaksikymmenti kuusi
kirjasinta. Ne ovat seuraavat:

A, a (@) N, n (en)
B, b (dit) O, Oo (ou)
C, c (sit) P, p (sii)
D, d (dii) Q, q (jun)
K, e (%) R, r (ar)
" f£ (ef) S, s (¢8)
G, g (dir) Tt <0)
H, h (été) U, u (sun)
I, i (ai) V, v (vit)
J, j (dei) W, w (dodbl’juu)
K, k (ke) xX, x (eks)
L, 1 (e) Y, y (wat)
M, m (em) Z, Z (et)

A, HK, i, O, U ja Y ovat Santon, Ho 2. Ff,
G, H, J, K, Ll, M,N; P, QO, HS, VV. Wi 2 ee
kerakkeita.

Aantioita ovat a, e, i ja y.

Huom. 1. Y sanan alussa on Kerake ja vastaa
suomalaista /:ta.

Huom. 2. W on 4aantio silloin kun sitéa seuraa
joku aanti6, jonka kanssa yhdessé& se muodostaa
kaksoisadantion (diftongin).

Huom. 3 E:ta sanojen lopussa ei lausuta, lu-
kuunottamatta yksitavuisia sanoja, joissa ei ole
muita aantidita, jolloin e lausutaan %:na, esim.
me (mii), she (8).562

 

Aiintisilld englanninkielessAé on kaksi paa-
lausumistapaa, pitka ja lyhyt.

Aiinti6t ovat pitkat

a) yksitavuisissa sanoissa, jos ne ovat kerak-
keen edelli, jonka jailess&é seuraa soinnuton e,
esim. fate (feit), mete (miit), fine (/4r), go (90u),
type (‘aip).

b) silloin kun ne ovat yksitavuisen sanan lo-
pussa, esim. I (a), no (mou), by (0a).

c) silloin. kun ne ovat korollisen tavun lo-
pussa, esim. paper (Pei'por), fever (Ji vor), silent
(sat’lent), potent (powtent), duty (djuw ti) | cypress

(sav pres ).

AAntiot ovat lyhyet

a) silloin kun yksi tahi useampi kerake on
tavun lopussa, esim. man (mdr), pen (per), pin
(pin), not (not), but (bet), nymph (mf), candid
(kdn’did), lend (lend), glimpse (glimps),

b) kaikissa korotetun tavun jalkeen seuraa-
vissa tavuissa, jolloin 4anti6 lausutaan hyvin
lyhyendi ja usein sité et kuulu ollenkaan, esim.
basin (veisn), open (oupnr), service (8or'vis),

Kerakkeita ovat b, c, d, f, g, h, j, k, I, m, n, p,
G. Y, 8. G We Wy Zs %

R-kirjaimella on huomattava vaikutus lyhyi-
siin Aiintidihin. Jos se seuraa valitt6ma4sti nii-
den jailkeen se tekee ne pitkiksi ja muuttaa nii-
Cen aanenkin.

Huom.! Aintidt ovat kuitenkin lyhyet, jos
niith seuraava r Aadanne kirjotetaan kKahdella
r:lla, esim. carry (*@’ri), merry (mert), mirror
(mirér), correct (Xdrekt’),563

 

Lausumisohjeissa kayt’imme dAintimismerk-
keja, joiden merkitys selvid4i alempana olevista
yksityiskohtaisista sd&nndisté. Ne eivit aivan
tarkalleen vastaa englanninkielen lausumista-
paa, joka on mahdoton hiustarkasti ilmaista
suomenkielen 4annemerkeillé, mutta ovat kui-
tenkin mahdollisimman la&helli oikeata lausu-
mistapaa.

Aantiditten lausuminen
A.

A-kirjaimella on pdiasiallisesti nelja eri Hin-
tamistapaa:

I. Pitka, joka danneté&an niinkuin kaksois-
aanti6 ¢, kuitenkin niin, ett& ¢ kuuluu pitem-
pana ja + heikommin. A saa tdllaisen lausu-
mistavan 1) kerakkeen edessd, jota seuraa 4aAn-
neton e, 2) kun A on korollisen tavun lopussa
seka 3) loppupddatteissaé -ange, -aste, -ate ja
-athe.

Esimerkkeja: fate (feit), name (eim), paper
(pevpor), lady (lev’di), change (tseindz), taste
(teist), animate (@’nimeit), bathe (beidh),

Poikkeuksia: have (4v), are (4@r), any (ey),
many (ment),

Huom.! Korottomassa -ate padatteessa lausu-
taan a usein lyhyenda @¢:na silloin kun sana
on laatu- tai nimisana, esim. delicate (¢e’-
liket) ,

Huom.! Korottomassa -age pddatteessd A
lausutaan lyhyend, esim. village (vi’ledz),

Il. Pitka, joka 4annetéain kuin pitkad a (4).
A saa tallaisen 4antamistavan silloin kun se on
vr, If, Im tahi lves kirjainten edessd. (Talléin I-
kirjain ei kuulu ollenkaan.)564

  

 

   
 

   
 

  
 

   
  
  

Esim.: Garden (gaardn), calf (*aaf), calves
(kaavz), calm (kaam),

Poikkeuksia: 1. Korollisessa -are paatteessa
lausutaan a kuin pitka ee, esim, fare (feer),
bare (eer),

on Muutamissa osissa Amerikaa (idassa)
ja Englannissa lausutaan A edellamainitul-
la tavalla mydskin -st ja -th kirjainten
edessé, kuten esim. fast (/aast), master
(maas’tor), bath (vaath); olemme sanakirjas-
sa kuitenkin kayttaneet Amerikassa yleisem-
pand olevaa lausumistapaa, jolloin ndaitten
kerakkeitten edessé ollen A seuraa I ja 1V

kohdassa esitettyja saantdja.

Ill. Pitka, jolloin A Aaanneté&an Kuin pitka
oo, Tadllaisen H&ntamistavan saa A 1) -ll, -Id,
-It, ja -lk kirjainten edessa (1 ei kuulu ollen-
kaan k:n edessé) sek& 2) win ja tavun lopussa
olevan kerakkKeen valilla ollen,

Esim. all (0°01), bald (000ld), malt (moolt), talk
(took), war (00r), swan (swoon),
Poikkeus: shall (84),

Huom.! lIl-kirjainten edessé A ei saa edelli-
sessi mainittua pitkaéa aantamistapaa, jos
molemmat ll-kirjaimet eivat Kuulu Ssamaan
tavuun, kuten esim. sanoissa tallow (ta’lo),
halloween (/a’lowtin),

IV. lLyhyt, jolloin A lausutaan kuin lyhyt 4
tahi lyhyt « Tallainen 4&&ntamistapa on A:lla
tavuissa, jotka pdéattyvat yhdellaé tahi useam-
malla kerakKeella.

EKsim.: Fat (/ét), man (mdén), hand (hand),
happy (pt), ability (ad? litt),E-kirjaimella on pddasiallisesti kaksi eri Hiin-

timistapaa:

i;

Pitka, jolloin se 4&nnetiin kuin pitka ii,

Tallainen adantamistapa on E:lli 1) kerakkeen
edessa, jota seuraa 4innetin e, tahi 2) silloin
kun se on korollisen tavun lopussa.

Esim. here (“ir), these (dhiiz), me (mii),

fever (fii’vor),

Poikkeuksia: ere (cer), there (dheer), were

(weer),

Il. Lyhyt, jolloin se 4anneté&in kuin lyhyt e.
Tallaisen aantamistavan saa lyhyt E yhdella

tuhi

useammalla kerakkeella pdattyvassa ta-

vussa.

Esim. here (vir), men (men), lend (lend), con-

fess (kanfes’), ticket (ti’ket),

PoikkKeuksia: 1. E lausutaan lyhyend t:na4 sa-

noissa England (ig’land), English (#g’li3),
pretty (prvti),

E r-kirjaimen edessa lausutaan kuin
0; esim. servant (s80rvant), sister (sis’tor),
Tastakin séannosta on poikkeuksena se, etta
Sanassa sergeant E lausutaan pitkana 44-na
(saar’ dZent ) ,

Huom. 1. Korottomissa be-, de-, e-, pre- ja

re- alkutavuissa E lausutaan kuin i; esim.
begin (%igin’), deserve (dizorv’), evade (iveid’),
prevent (privent’), return (ritorn’), Mutta jos
nama tavut ovat korolliset, niin E lausu-
taan lyhyen& ¢:na, esim. desert (de’zdrt),
present (prezent), rebel (re’bel),

Huom. 2. Koroton E sanan lopussa on 4an-

net6n, mutta vaikuttaa sita edella olevaan
aantidon, tehden sen pitkaksi, esim. fate
(feit), file (fl), bone (oun), rule (riuul).566

 

 
  
    
   
   
  
   
  
  
   
   
  
  
    
  
   
  
    
   
   
    
  
  
  
    
   
   
    
      

Hi

i.

silloi

Es

‘i.

usea

iom. 3. E on aéa&nnetOn mydskin paatteessa
-es, jollei tam&n paatteen edessa ole s, sh
tahi ch kirjaisia ja padatteessa -ed, jollei ta-
min péadtteen edesdé ole t- tahi d-kirjaimia.
Esim. sides (sdidz), liked (laikd), — mutta
churches (¢8or't8es), added (ded), E on
usein 4annetOn myds paatteess&a -en, esim.
liken (latkn),

I.

I-lla on paaasiallisesti kKaksi eri aantamis-
lapaa:

Pitka, jolloin I lausutaan kuin suomalainen

kaksoiséantiso “ Talla tavalla lausutaan I 1)

n kun se on kerakkeen edessa, jota seuraa

aannetén e, tahi 2) silloin kun se esiintyy korol-

lisessa tavussa.

im. fine (fain), advice (advaiz), I (ai), silent
(sav’lent).

Poikkeuksia: 1, I on lyhyt sanoissa give (gi),

live (liv),

I lausutaan pitkaéna té:n& ranskankielesta
lainatuissa sanoissa, esim. mashine (maiiin’),
marine (martin’), police (poliis’),

I lausutaan lyhyend t:na korottomissa lop-
pupaéatteissa -ime, -ine, -ice, -ise, -ive; esim.
maritime (miritim), office (4 fis), determin
(ditor’min), promis (prd’mis), active (4dk’tiv),
Kuitenkin on huomattava, etta I paatteissa
-ice ja -ise lausutaan kuten @, jos paatteet
ovat monitavuisen sanan lopussa, esim.
sacrifice (sd’rifais), paradise (p@radais),

Lyhyt, joka lausutaan lyhyena t:na. Nain

lausutaan I silloin kun se esiintyy yhdella tahi

mmalla kerakkeella péaattyvassa tavussa.

Esim.: Pin (Pir), rich (rts), cinders (sin’dors),

this (dis), since (sins),567

 

Poikkeuksia: I lausutaan kuin pitkaé @ gh, ght,
gen, Id ja nd kirjainten edessa, silloin kun
nama kerakkeet kKuuluvat kaikki samaan
tavuun, esim. high (1), night ("¢it), sign
(sain), child (¢8aild), wind (waind = kier-
ta’) ja sita paitsi sanoissa climb (klaimb),
christ (*raist), whilst (wailst), island (ai land)
ja isle (al),

Huom. 1. Jos edellAmainitut kerakkeet eivat
kuulu samaan tavuun, niin lausutaan I ly-
hyena, esim. signal (sig’nal), children (#8i’-

dren), hinder (hin’dor), Sana wind, silloin
kun se on nimisanana (= tuuli) lausutaan
(wind) ,

Huom, 2. I r-kirjaimen edessa lausutaan

6:na; esim. sir (806r), first (forst).

O.

O-kirjaimella on pddasiallisesti nelja eri aan-
tamistapaa:

I. Pitkaé, jolloin O lausutaan kuin suomalai-
nen kaksoisdintiO ov, kuitenkin niin, etta 0-aan-
ne on pitempi ja v-4anne heikosti kuuluva. Tal-
aisen lausumistavan saa O 1) kerakkeen edes-
si, jota seuraa 4annetin e, tahi 2) korollisen ta-
yun lopussa ollen.

Esim. note (out), hose (ouz), no (ov), omen

(owmen), potent (pow tent),

Poikkeuksia: O lausutaan kuin lyhyt °
sanoissa: come (kom), done (ddr), glove
(glov), none (on), some (sem), one (won),
shone (807) ym.

II. Lyhyt ¢, jonka vastaavaa 44nnetta ei ole
suomenkielessdi. Se lausutaan 4:n ja 9:n valilta
muodostamalla huulilla 9-Aannetta, mutta veta-
nilli suupielia vahan kauvemmas toisistaan.68

 

Nain lausutaan O yhdella tahi useammalla kKe-
rakkeella paattyvassa tavussa,

Esim. not ("4t), dog (449), folly (f@’li), rocky
(r@vki),

Poikkeuksia: 1. O lausutaan kuin lyhyt 9° seu-
raavissa sanoissa: brother (0%ro’dhor), cam-
pany (kom’pani), dozen (d0’zen), govern (90’-
vorn) monday (mon’de), money (™o’ni), month
(month), mother (mo’dhor), nothing (no’ thin) ,
other (0’dhor), son (80) ym.

2. Id, ll, It, st ja th kirjainten edessa lausu-
taan O kuin pitké& ov, esim. old (ould), droll
(droul), bolt (beult), most (moust), both (vouth)

III. Pitka; lausutaan kuin pitké 00, Tallainen

lausumistapa on O:lla r-kKirjaimen edessa.

Esim.: for (f00r), lord (loord), normal (noor’mal),

Poikkeuksia: Useissa sanoissa lausutaan O
r-kirjaimen edessi kuin 0: word (word),
work (v0rk), world (orld), seka loppupéat-
teess& -or, esim. error (¢érror),

IV. Pitka, jolloin O lausutaan kuin pitkaé wu,
Tallainen adantamistapa on O:lla seuraavis-
sa sanoissa: do (duu), lose (uu), prove
(pruuv), move (muuv), to (tuv), who (huu),
whom (uum), whose (fuuz), Huom.! Sa-
noissa wolf («uvlf) ja woman (tu'man) lau-
sutaan O lyhyendéa U4:na ja sanassa women
(wi'men) |lyhyend i:na.

Korottomassa -on péadtteessA on O Adnnetin,
esim. reason (rizr), cotton (din),

U.
U-kirjaimella on paddasiallisesti kolme eri 4ién-
tamistapaa.

I. Pitka, jolloin U lausutaan kuin juu tahi wu,
Tallaisen daantamistavan saa U 1) kerakkeenedessa, jota seuraa aannetén @ tahi 2) korollisen
tavun lopussa ollen.

Esim, duke (djuvk), abuse (abjuuz’ ) duty (djuw ti) |
pupil (Piuw pil), ruul (ruvul),

Poikkeuksia: Kun lyhyt ° (katso kohdassa II
Olevaa selitysta) lausutaan U sanoissa dukat
(do’kat) ja study (sto’di),

2. Lyhyt 4+ sanoissa busy (bvi’zi) ja business
( biznes) ,

Il. Lyhyt 9° joka on tdssé sanakirjassa mer-
kitty suomalaisella °:lla, mutta lausutaan hei-
kolla vivahduksella 9:hén. Tallainen 44ntimis-
tapa on U:lla silloin kun se on yhdella tahi
useammalla Kerakkeella paattyvassa tavussa.

csim. but (%0f), cup (ep), hunt (ont), under
(on dor),

Huom.! Lyhyt U r-kirjaimen edessa lausutaan
kuin 9, esim. urgent (6rdéent), murmur
(mor?mor ) ,

III. Kuten lyhyt “ lausutaan U Ill ja sh kir-

jainten edessa.*)

Esim. pull (vl), full (fl), push (pu3),

Huom.! Samalla tavalla lausutaan U my6s-
kin sanoissa put (put), pudding (pwdin),
sugar (8u’gor),

Huom.! G, Q ja S kirjainten jalessa, joita
seuraa 44ntio, lausutaan U kuin ™, esim.
languish (/a7’wis), equal (Wkwdl), persuade
(porsweid’ ),

*) Sanakirjan sanastossa on sana full, joka esiin-
tyy usein pdatteend, esim, beautyfull, mercifull jne.,
merkitty lausuttavaksi fol. Eraissé Amerikan mur-
teissa se todellakin lausutaan siten, mutta oikea lau-
sumistapa on ful, jonka lukija hyvantahtoisesti otta-
koon huomioon sanakirjaa kayttéaesséan. Tassa pai-
noksessa ei ené4d&d voitu korjata erehdysta.Yin iintimistapa on yleens&é sama kuin I:n,

mutta sanan alussa se muodostaa kerakkeen ja
Haintyy kuin suomalainen j, esim. yes (Jé¢s).

 
   

  
  

Huom.! Pddtteissi -fy ja -ply lausutaan Y
pitkind (ai), esim. justify (40s’tifat), multi-
pl VY ( mol tiplat ).

Kaksoisaantiditten (diftongien)
lausumisesta.
AE.
Ae lausutaan kuin pitka %,

Esim, Caesar (éti’zar).

AI ja AY.

Ai ja Ay lausutaan kuin pitka @,

Esim.: pain (pein), day (et).

Poikkeuksia: 1. Ai ja Ay lausutaan kuin lyhyt
€ sanoissa again (egen’), says (se2) ja said
(sed),

9 Ne lausutaan kuin lyhyt *t korottomassa
lopputayussa; esim, curtain (kér’tin) captain
(kap’ tin), usein jitetaan lausumattakin,
esim. Britain (%ritn), captain (apin),

8 Sanoissa Monday (monde), Tuesday (tiuuz’de)
jne. lausutaan ay kuin lyhyt @.

AU ja AW.
Au ja aw lausutaan kuin pitka 09.
Esim. cause (002), law (100),

Poikkeuksia: Au lausutaan kuin pitka 42 sa-
noissa aunt (dant) ja laugh (/aaf).EKA.

Ea lausutaan kuin pitka i,

Esim.: hear (“iir), lead (liid — johtaa) mean

(mim), tear (tir),

Poikkeuksia: 1. Ea lausutaan kuin lyhyt @ seu-

raavissa sanoissa: bread (bred), breakfast
(brek’ fast), breth (>reth), deaf (def), head (hed),
health (felth), heaven (evn), heavy (he’vi),

jealous (4de’los), lead (led = lyijy), meant
(ment), measure (meszur), peasant (pe'zant),
pleasant (Ple’zant), read (red = silloin kun

read on read verbin imp. muoto, mutta read
perusmuodossa lausutaan riid), realm (relm)
weather (we'dhor), ja weapon (we’pon),

Ea lausutaan kuin pitka ee sanoissa bear
(beer), pear (Peer), teer (teer = repia), ja
wear (weer),

Ea lausutaan kuin pitka ¢ sanoissa break
(breik) ja great (greit).

Ea lausutaan kuin °¢ r-kirjaimen edessa,
esim. early (0orli), learn (lorn), heard (ford),

Ea lausutaan kuin pitka& 2 sanassa heart
(haart),

EAU.

Eau lausutaan pitkana ouv:na.

Esim. beau (%0v), bureau (Ddjuw rou),
Poikkeuksia: Eau lausutaan kuin jvu sanassa

beauty (djuwtt),

EA.

Ee lausutaan kuin pitka 4%,

Esim.: green (grin), queen (kwiin), meek (miik)

Poikkeuksia: been to be =— verbin pref. part.

 

lausutaan lyhyend (din),EI ja EY.
Ei ja ey lausutaan kuin pitka ¢ korollisessa
tavussa ja lyhyendé& *+:n& korottomassa tavussa.
Esim. eight (eit), obey (4dbev’), foreign (f@rin),
money (mo’nt),
Poikkeuksia: 1. Ei ja Ey lausutaan kuin pitka
ii @ ja s kirjainten jalessé; esim. receive
(risiiv’), seize (stiz), Samallainen lausumis-

tapa on sanoilla either (i’dhor) ja neither
(nivdhor).

2. Sana eye lausutaan (¢) ja height (eit).

EO.

Eo, joka enimmakseen esiintyy loppupéattees-
sa -eon, lausutaan kuin lyhyt 9°, esim. pigeon
(pidson), surgeon (80r’dzon),

Poikkeuksia: Eo lausutaan kuin pitkéa it ga-
nassa people (piipl),
EU ja EW.
Eu ja Ew lausutaan kuin pitkad juu, esim.

Lurope (jJuwrop), new (njuu).

TA.

fa lausutaan kuin lyhyt ? sanoissa carriage
(k@rids), marriage (méridz) ja parliament (?paa’-

liment).

,
I:
de

Ie lausutaan kuin pitka ti; esim. field (fiild),
thief (thii/),

Poikkeuksia:1. Ie lausutaan kuin pitki ai yksi-

tavuisissa sanoissa, esim. lie (lat), tie (tai)ja sellaisissa sanoissa, joissa ie on muodos-
tunut perussanan alkuperdisesté pit kaAsta
y-paatteesta, kuten esim. flies (flaiz), joh-
tunut sanasta fly, denied (dinaid’), johtunut
sanasta deny.

bo

Ie lausutaan kuin lyhyt # sellaisissa sanois-
Sa, joissa ie on muodostunut perussanan al-
kuperdisesté ly hy esta y-pidtteestin esim.
ladies (lev’diz), johtunut sanasta lady (lei’di),
pitied (prtid), johtunut sanasta pity (pti).
3. Ie lausutaan kuin lyhyt @ sanassa friend
(frend),

IEU ja IEW.
Jeu ja Iew lausutaan kuin pitki juu, esim.

adieu (adjuw), view (viuu).

10.

Io lausutaan kuin j9; esim. opinion (opin’jon),
million (miljon),

Poikkeuksia: Io lausutaan kuin lyhyt ° loppu-
paatteissa -sion,-cion ja-tion, esim. suspicion
(sospv’80n), excursion (ekskor’ son), nation (nei’-
gon) ,

IOU.,

Tou lausutaan kuin lyhyt 9; esim. glorious
(glow ritos), cautious (*00’80s), anxious (ecidk’sos),

OA.

Oa lausutaan kuin pitka ©“; esim. boat (dout),
road (roud),

Poikkeuksia: Oa lausutaan kuin pitkd 9 sa-
noissa broad (%rood) ja abroad (abrood).74

 

5

 

"OE.

Oe lausutaan kuin pitki ov. Esim. foe (fou),
goes (gouz).
Poikkeuksia: 1. Oe lausutaan kuin lyhyt ° sa-
nassa does (402).
2 Oe lausutaan kuin pitk& 4 sanassa shoe

(Suu),

8. Oe lausutaan kuin pitkaé ™ latinasta ja krei-
kasta lainatuissa sanoissa, esim. Phoebus
( fii’ bos),

OI ja OY.

Oi ja oy lausutaan kuin 29, esim. noise ("018),

boy (voi).

OO.

Oo lausutaan kuin pitké vv, esim. moon(muun),
soon (800n),
Poikkeuksia: 1. Oo lausutaan kuin lyhyt 4 sa-
noissa good (gud): wood (wud) ja wool (ul),
2.00 lausutaan kuin lyhyt ° sanoissa blood
(vlod) ja flood (flod),

8. Oo lausutaan kuin pitk& °° sanoissa door
(door) ja floor (floor),

OU ja OW.

Ou ja ow lausutaan kuin pitka @; esim. house
(Kaus), now (nau),

Poikkeuksia: 1. Ou ja Ow lausutaan kuin pit-
ka& 0% sanoissa below (0ilow’), course (ours),
four (four), grow (grou), know ("0uv), low

(lou) though (dhou),2. Ow lausutaan kuin*yhyt 9° korottomassa
lopputavussa, esSim. fellow (felo), yellow
(je’lo),

3. Ou lausutaan kuin pitké& °° sanoissa bought
(boot), brought (%rcet), fought (foet), ought
(oot), sought (s00t) ja thought (toot),

4. Ou lausutaan kuin pitka v sanoissa through

(thruu) ja you (Jur),

5. Ou lausutaan Kuin lyhyt " sanoissa could
(kud), should (sud) ja would (wud),

6. Ou lausutaan kuin lyhyt 9° (r-kirjaimen
edessé lyhyené& ¢0:ni) sanoissa courage (k0’-
redz), cousin (*o’zin), country (*ont’rt), double
(dobl), enough (‘of’), journey (4o0r'nt), rough
(rof), trouble (trobl), young (ja), seka ko-
rottomissa loppupadatteissaé -our ja -ous,
esim. labour (lei’bor), famous (fet’mos),

Huom.! Paadtetta -our Amerikan englanninkie-
lessi yleensé ei kaytetéa, vaan kirjotetaan se
tavallisesti or, kuten esim. labor, favor jne.)

UA.
Ua lausutaan kuin “ q jas kirjainten jalessa,
esim. qualm (kwaam), persuade (porsveid’),
Poikkeuksia: 1. Sana guard lausutaan (gaard),
2. Sanassa victuals (vi#lz) on ua 4anneton.
UE.
Ue lausutaan kuin jv, esim. due (4), value
(va lju),
Poikkeuksia: Ue lausutaan kuin kw sanassa
conquest (kai’kwest),

2. Ue lausutaan kuin lyhyt % sanoissa conquere
(kdivkér) ja conqueror (kd koror),3. Ue lausutaan kuin pitka “Uv sanassa true
(trun),

4. Ue lausutaan kKuin lyhyt @ g-kirjaimen ja-
lessa, esim. guest (gest), guess (ges), ja lop-
pupéidtteissa -gue seké& -que, esim. catalogue
(ka’talag), antique (antik’),

UT,

Ui lausutaan kuin pitka @,

Esim. guide (92d), disguise (disgaiz’),

Poikkeuksia: 1. Ui lausutaan kuin lyhyt ? sa-
noissa build (td), guinea (gn), guilt (gilt).

2. Ui lausutaan kuin pitka “uv p-kirjaimen ja-
lessa, esim. fruit (/rvut), seka& sanassa suit
(suut).

3. Ui lausutaan kuin wi? pdaadtteissA -guid ja
-guish, esim. languid (/a"'wid), distinguish
(distin’wis) seka& sanassa suite (swiit),

Om.
Uy esiintyy enimmadkseen loppupaéatteessa
-quy ja lausutaan kuin /vwi,
Esim. colloqui (dlowkwi),
Poikkeuksia: Uy lausutaan kuin pitkai @ gsa-
noissa buy (lai) ja guy (gai).
x,
Ye lausutaan Kuin pitkaéa @,
Ksim. bye (at), rye (7a).

Huom.! Jos kaksi aantié6ta kuuluvat eri tavui-
hin, niin ne eivat muodosta kaksoiséanti6ta
(diftongia) ja kukin AadntiO erikseen seuraa
yleisia lausumissaantoja. Tallainen 4anti6é-

yhdistelma esiintyy tavallisesti yhdistetyissasanoissa ja latinan sekda kreikan kielisti
lainatuissa sanoissa, Esim. re-elect (rii-ilekt’ ) ,
re-enter (rii-en’tor), co-operate (ke-d’péreit) ,
theatre (thivathor), theory (thivori), society
( 8osav’iti) | poem (powem), zoology (ow dlodzi) ,.

 

Kerakkeitten aantamistapa
B.

B lausutaan kuin pehmed p.
Esim. bank (%0%k), bread (bred),

Huom.! B:ta ei lausuta m ja t kirjainten edes-
sa, silloin kun ne kuuluvat samaan tavuun,
esim. lamb (lam), debt (det),

C.

C e, i ja y kirjainten edessé lausutaan kuin 8,
muitten aantiditten ja kaikkien kerakkeitten
edessa kuin *.,

Esim. cell (sel), city (siti), cypress (si’pres),

cat (kat), coal (koul), crazy (krevzi), civie
(sv vik),

Poikkeuksia:1.C:ta ei lausuta ollenkaan sanois-
sa victuals (vitls), muscle (msl),

2. C e:n tahi i:n edessd, jota seuraa toinen
aanti6, lausutaan suhudadnteend.

Esim. ocean (0wéan), suspicion (sospi’son), pre-
cious (pre’sos),

D.

D lausutaan Kuin kova t, (kuten suomenkie-
lessa sanoissa laudalla, aidin).

Esim. day (¢e), diction (dik’3on),
19Poikkeuksia: D:ta ei lausuta sanoissa hand-
kerchief (hdn’kortsif), handsome (/an’som), Wed-
nesday (wens’de),

EF.

KF’, jonka vastaavaa d4dnnetta ei ole suomen-
kielessi, muodostetaan kKuin ¥, mutta soinnut-

tomana.
Esim. far (far), free (frit).

Poikkeuksia:F lausutaan kuin ¥ sanassa of (4v)

Gre

G Aintiditten o:n, i:n ja y:n edessa lausutaan
sointuvana suhudinteenda (48). Muitten aantidit-
ten ja kerakkeitten edessa seka sanan lopussa
se lausutaan pehmedana g:na.

Esim. general (dée’noral), ginger § | dZin’ dZ0r ) -
gold (gould), grind ( graind), dog (dag).

Poikkeuksia: 1. G lausutaan g:n& sanoissa get
(get), finger (fin’ger), give (giv), girl (gorl),
eild (gild), together (tugedhor), gidi (9d)

gig (99), giggle (9'9!), gingham (gi"’am),

b. G:th ei lausuta n kirjaimen edessa, silloin
kun se Kkuuluu samaan tavuun, esim. reign
(rein).

H.

H lausutaan kuin suomalainenkin h.
Esim. high (¢@1), horse (/eors),

Poikkeuksia: H on AinnetOn muutamissa rans-
kankielest&i lainatuissa sanoissa; esim. hour
(aur), honest (d’nest),J lausutaan kuin sointuva suhuiiinne (dz).
Esim. judge (4%0d2), just (déost),

K,
K lausutaan kuten suomenkielessikin.
Esim. kind (*aind), kruller (kro’lér).

Poikkeuksia: K:ta ei lausuta n kirjaimen
edessa, esim. knife ("4if), know (nou),

L.
L aannetéan jotakuinkin samoin kuin suomen-
kielessakin.
Esim. late (leit), liberty (li bdrti),

Poikkeuksia:1. L on 4annetin -alf,-alk ja -alm
paatteitten edessa; esim. half (haaf), talk
(took), calm (kaam),

2. L lausutaan kuin r sanassa colonel (kér’nel),

N.
N lausutaan kuin suomalainenkin N,
Esim. name (“eim), number (om’bér),

Poikkeuksia: N g:n ja k:n edess& muuttuu
ng-aanteeksi (katso sita seuraavassa lu-
vussa) ja merkitéan %,

2. N on 4annet6n m kirjaimen jdlessad, silloin
kun ne kKuuluvat samaan tavuun; esim.
hymn (im), autumn (00’tom),

P
P lausutaan kKuin suomalainen kova DP.

Esim. pea (~ii), plumber (plom’bor),580

 

Poikkeuksia: P on daédnnetén seuraavissa sa-
noissa psalm (sadam), pseudo (suwdo), empty
(em’ti), sumptous (som’sos), receipt (risiit’ ),

Q, jota aina seuraa u-aadntid, lausutaan kuin *,

Esim. queen (kwiin), quite (wait),
R.

R sanan alussa lausutaan kuin suomalainen-
kin r, mutta sanan sisdssé ja lopussa se lausu-
taan sorahtamalla ja usein aivan 4anett6mana-
kin.

Esim. rich (vit), faar (fear), garden (g@ardn),

Ss.

S kirjaimella on kaksi 4&antamistapaa, soin-
nuton §& ja sointuva % Edellinen aantyy kuin
suomalainen 8, jAlkimd&inen sointuvasti suhisten.

S sanan alussa, kerakkeen edessi ja kovien
kerakkeitten jalessé lausutaan kKuin 8,

Esim,. sister (sis’tér), see (sit), lusty (los’tt),

lips (ls), nuts (ts),

S kahden ddntibn valissé tahi pehmean ke-
rakkeen eli aintidn jalessi sanan lopussa lau-
sutaan tavallisesti kuin sointuva %.

Esim. easy (ii), reason (rien), has (hae),

is (i), suds (s8odz),

Poikkeuksia: 1. S lausutaan kuin & sanoissa
this (dhis)) us (08), yes (jes) seka loppu-
danteessi -ous, esim. cautious (00’8os),

2. S lausutaan soinnuttomana suhudédénteena
§ -ia, -ion ja -ure padidtteitten jalessa, sil-581

 

on

loin kun s:n edessd on kerake, esim. Russia
(ro’sa) , passion (pa’ son), censure = (sen’sur),
issue (iéuu),

S lausutaan kuin sointuva suhudinne 2
edellisessaé mainittujen pi#adtteitten edessi
Silloin kun s:n edessd on 4d&ntid, esim. per-
suasion (porsvei’zon), pleasure (ple’Zur),

S lausutaan soinnuttomana suhuddinteend 3
sanoissa sugar (8v’g0r) ja sure (suur),

S on adnnetén sanoissa isle (2) ja island
(av’ land),

T.

T lausutaan kuin suomalainen kova t, esim.
sanoissa tanne, tuoli.

Esim. talk (00k), tramp (tramp),

Poikkeuksia: 1, T lausutaan -ure pdadtteen

co

edessé4 soinnuttomana suhuddnteend §, esim.
nature (“eisur), creature (kriv sur),

T i:lla alkavan kaksoisédnti6n edess& lau-
sutaan myodskin ‘soinnuttomana suhudéan-
teend 48, esim. nation (ei’son), patient (pe’-
gent), maartial (maarsal), Huom.! Jos tallai-
sessa tapauksessa t:n edessd on kerake, niin
lausutaan suhuddénne soinnuttomana té:na,
esim. question (wes’tion), Jos t:ta seuraava
i:lla4 alkava kaksoisaantiO on muodostunut
perussanan y-pdatteen taivutuksesta, niin
t lausutaan ¢:nd4, esim. prettier (?ri’'tier),

T s ja 1 kirjainten vdalissé on 4anneton,
esim. castle (*431). Se on 4annet6n myédskin
sanoissa listen (lisn) ja often (dfn),

W.

W aadntyy englanninkielessé aantiOna ja lau-

sutaan kuin 4%,

Sanan alussa tama U-4anne Kui-tenkin Aadantyy niin, etta v-aanne heikosti tulee
kuuluvyiin.

Esim. well (cell).

Poikkeuksia: 1. W on ddannet6n r kirjaimen
edessi; esim. write ("@t), wrestle (resl). Se
on A4annetin mydskin sanoissa answer (4dn’-
sor), who (fu), whole (oul), two (tur),
sword (sourd),

2. Sanan lopussa ollen w on usein 4anneton;

esim. fellow (felo),

a;
¥Y lausutaan kuin suomalainenkin vy.
EKsim. vein (vein), vest (vest),
ma
X lausutaan kahdella eri tavalla, sointuvasti
(9?) ja soinnuttomasti (8).

X lausutaan soinnuttomasti (*8), kerakkeen
tahi korottoman 4aéntiOn edessé ja sanan lopussa
Esim. express (¢kspres’), exercise (ek’sdrsaiz),
tax (taks),
X lausutaan sointuvana (9%) korollisen aan-
tidn edessa.
Esim. example (¢9z¢mpl’), exist (egztst’),
Poikkeuksia: 1. X lausutaan suhudéddénteena
sanoissa anxious (4%k’§os), luxury (lok’surt),
2. &, Ssanan alussa, lausutaan kuin sointuva
=; esim, xylografy (tla’graft),

Z.

Z lausutaan kuin suomalainen s, mutta soin-
tuvana.83

5

 

 

Esim. zeal (2tl), zebra (<iib’ra),

Poikkeuksia: -zier ja -zure paatteissa lausu-
taan Z sointuvana suhuddanteena (<), esim.
glazier (glev’zor), lazure (leiZur),

Suhudaanteet

Englanninkielessa esiintyy suhudanteité, joita
suomenkielessa ei ole olemassa (paitsi Karjalan
murteessa). Ne ovat soinnuttomat 8 ja ds seka
soinnulliset * ja 4,

Englanninkieless&# Aadnnetéaén suhuddanteena
eraat alempana mainitut kaksoiskerakkKeet ja
edellisess& mainituissa tapauksissa eradat yksin-
kertaiset kerakkKeet.

Kaksoiskerakkeet
CH.
Ch lausutaan kuin soinnuton 8,

Esim. child (téaild), much (mots),

Poikkeuksia: Ch lausutaan kuin soinnuton &
ranskankielesti lainatuissa sanoissa, esim.
machine (maésiiv), champaign (sampein’) ja
muutamissa nimissé, kuten Chicago (éikaa’-
gou), Michigan (mv sigan),

2. Ch lausutaan kuin kova * muutamissa lati-
nan- ja kreikankielista johdetuissa sanois-
sa, esim. ache (ek), echo (¢*0), monarch
(md@’naark ) ,

3. Ch alkutavussa ollen lausutaan kuin #8, sil-
loin kun se on. kKerakkeen edesséa, mutta
kuin * silloin kun sit&é seuraa adanti6, esim.
archduke (aarts’ djuuk) | architect (darkitekt),

4. Ch on ddnnetibn sanoissa drachm (draam)

ja yacht (Jat),584

 

 

GH.

Gh sanan alussa lausutaan kuin 9, esim. Ghent
(gent), mutta sanan sisdiss&i ja lopussa se on 4an-
netOn.

Esim. doughter (40’tor), though (dou),

Poikkeuksia: Gh lausutaan kuin f sanoissa
laugh (/acf), cough (*00f), rough (7°),
enough (imof) ja tough (of).

NG ja NK.

Ng ja Nk lausutaan yhdistettyna "-d’anteena,
tahi ®9 eli *K:na, joka f4antyy nenin kautta, Ku-
ten suomenkielessé sanoissa mongertaa, mankua

Esim. long (/4%), anxious (47%k’Sos),

PE.

Ph lausutaan kuin /.

Esim. phrase (/reiz).

SC.

Se lausutaan e, i ja y kirjainten edessa kuin
s mutta Adntiditten ja kaikkien kerakkeitten
edessi kuin 8k,

Esim. scene (siin). searce (skeers), scramble
(skrambl),

Poikkeuksia: Se lausutaan suhudénteena -ie
ja -iou piiitteitten edessi, esim. concience
(kdn’Sens), conscious (kdn’sos),

TSH.

Tsh lausutaan kuin #8.

Esim. catch (*4t8), fetch (fets).585

 

TH.

Th lausutaan kahdella tavalla, soinnuttomana
th ja sointuvana @h, Lausuessa timin Adnteen
soinnuttomana on puristettava kielen kdirked
ylaleuvan hammasriviéi vastaan ja lausuttava
kova t, sointuva th-44nne syntyy samalla taval-
la, silla erolla, ett& t:n sijaan lausutaan peh-
mea 4d,

Th lausutaan soinnuttomana (th) sanan alussa
tahi lopussa ollen.

Esim. think (think), both (bouth),

Poikkeuksia: Th lausutaan sointuvana (dh)
sanoissa this (4478), that (dhdt), thou (dhau),
their (dheer), them (dhem), the (dhi) (silloin
kun the on aanti6lla alkavan sanan edessi),
then (dhen), there (dheer), than (dhen) though
(dhou),

Th lausutaan sointuvana (44) kahden dintiéGn

valissa ja sanan lopussa olevan 4&annettémin e:n
edessa.

Esim, father (fav dhor), bathe (beidh),

WH.
Wh lausutaan kuin *%& (wv jJausutaan t&éssikin
tapauksessa 4:n tapaisena.
Esim. where (eer), which (hwit3),

Korostuksesta

Mitaan tarkkoja korostussaéant6jé on mahdo-
tonta antaa, mutta alempana olevat ohjeet riit-
tanevat yleisiksi ohjeiksi:

Kaksitavuisissa sanoissa on korko tavyallisesti
ensimdaisella tavulla.586

Esim. bro’ther, sis’ter, good’ness, arm’y, mus’ic
Mutta korko on toisella tavulla,

1. jos kaksitavuinen sana on muodostettu liit-
timillA alkutavun sanan vartaloon, esim. enjoy’,
return’.

2. jos kaksitavuisen sanan viimeisessa tavussa
on kaksoisiinti, esim. conceal’, relieve’ (lukuun-
cttamatta muutamia -ain péatteisia sanoja, esim,
captain, cert’ain).

3. jos kaksitavuinen sana padattyy kahdella
kerakkeella. esim. consent’, accept’,

Huom.! Kaksitavuisissa sanoissa, jotka kay-
tetiiin sekii nimisanana etté tekosanana, on kor-
ko nimisanalla ensimiisella tavulla ja tekosa-
nalla viimeisellA tavulla, esim. pre’sent (lahja),
present? (lahjoittaa), con’duct (kayt6s), con-
duct? (kayttaa).

Kolmitavuisissa sanoissa on korko tavallisesti

ensimiiisella tavulla.

Esim. con’fidence, min’ister, care’lessness.
Mutta kolmitavuisissa sanoissa on korko toi-

sella tavulla

1. jos sana piadttyy padatteella -ator, esim.
irans’lator. cre’ator. Tasta sa&annésta on poik-
keuksena or’ator ja sen’ator.

2. jos sanan keskitavussa on kaksoisaantio,
esim. endeav’or tahi Adntié kahden kerakkeen
VAlill4, esim. domestic.

Monitavuisissa sanoissa, jotka enimmakseen
ovat yhdistettyja sanoja, on korko tavallisesti
samalla tavulla kuin yhdistetyn sanan padosalla,esim, condecend’ing unser’viceable, unsuccess’-
full.

Mutta monitavuisissa sanoissa, jotka ovat
muodostetut loppupaatteilla -ion, -ious tahi -ity
on korko aina naitten pditteitten edelliselli ta-
vulla esim. restorat’ion, victor’ious, activ’ ity.toa

Siv.
9

16
29
53
112
125

165

1
O

Py
C

ot
~]
a

Huolimatta siita,

etenkin

hiiritsevia.
huomattavimmiat.

pienempia

etenkin sanojen

ensimdAisesta

On:

aeriolite
(droum@ tik )
( brod’ aks)

( disort’ )
(dout~’ )
(foor) ja seuraavissa
fore-sanalla alkavis-
sa yhdyssanoissa (foor)
(dZuu’venil) a. -nuori,
nuorukainen;— juve-
nile (dsuw'venil) a. nuo-
ri, nuorenlainen.
supermacy
12 riville
sana foot

alhaalta
(fut),

OIKAISUJA.

 

etta korrehtuuria on luettu
useita eri kertoja, on kirjaan jaanyt muutamia
painovirheita ja
suuksia,

epajohdonmukai-

lausumismerkinnassa.
Sellaisia ei puuttune yhdestéakaan sanakirjasta,
painoksesta.
jan toimittajalla on ollut niitaé lisdémassa lyhyt
aika ja ty6n suorittaminen sivuty6na.
kuitenkaan ole kovin lukuisia eika& kirjan kayt-
Oikaisemme

Taman kir-
Ne eivat

tassa muutamat

Pitaa olla:
spl.—substantiivi
monikossa.
aerolite
(dromd@’ tic)
( brood’ aks)
(digort’ )

( daut’-)

(four)

juvenile (déuuw've-
i} 2. nNUOEL

nuoreniainen;
s. nuorukainen,

supremacy

laskien on lisattavaALDERMAN LIBRARY

The return of this book is due on the date
indicated below

 

DUE | DUENX OOO 4&6 Obb